Helena Niemi
ALVARI-PERHETYÖNTEKIJÄN TYÖVIIKKO Työpapereita 1/2010
Ensi- ja turvakotien liiton työpapereita 1
ISSN-L 1799-3075 ISSN 1799-3075 (painettu) ISSN 1799-3083 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-9227-53-5 Kannen ulkoasu: Rohkea Ruusu
Ensi- ja turvakotien liitto ry Helsinki, 2010
SISÄLLYS 1 JOHDANTO ...................................................................................................................................... 3 2 ALVARI-PERHETYÖNTEKIJÄN TYÖVIIKKO ...................................................................................4 3 KOTONA TEHTÄVÄ TYÖ.................................................................................................................6 3.1 Kotikäyntien määrä ja kesto viikkoa kohti .................................................................................6 3.2 Kotona tehtävän työn sisältö..................................................................................................... 7 3.2.1 Koko perheen kanssa työskentely.......................................................................................8 3.2.2 Työskentely lapsen kanssa .................................................................................................8 3.2.3 Työskentely aikuisen kanssa...............................................................................................9 3.2.4 Kotityöt ................................................................................................................................9 3.2.5 Muuta ................................................................................................................................ 10 4 KODIN ULKOPUOLELLA TEHTÄVÄ PERHETYÖ ........................................................................ 10 4.1 Kokoukset................................................................................................................................. 10 4.2 Asiointiapu................................................................................................................................11 4.3 Sosiaalinen kuntoutus..............................................................................................................11 4.4 Muuta ...................................................................................................................................... 12 5 KULJETUKSET JA MATKAT ............................................................................................................ 12 6 VÄLILLINEN ASIAKASTYÖ: SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI, TYÖPAIKAN KOKOUKSET12 7 KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS .......................................................................................................13 8 TYÖ ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN .......................................................................................... 14 9 LOPUKSI......................................................................................................................................... 14
1 JOHDANTO Alvari-perhetyö on määritelmän mukaan erityisesti lastensuojeluperheiden tarpeisiin kehitetty kotona tehtävän työn malli, jossa terapeuttinen auttaminen tapahtuu yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. Perhetyön tavoitteena on muutoksen tukeminen, mutta auttaminen tapahtuu toiminnassa, koska lastensuojeluperheissä eivät useinkaan perinteiset terapiat toimi. Puheen ja sanojen merkitys voi olla häilyvää, eikiinnittynyttä. Sen sijaan teoilla on merkitystä. Alvari-perhetyöhön sisältyvät erilaiset elementit, joita ovat lastensuojeluun kehitetyt omat menetelmät, kodin- ja lastenhoitoon liittyvät tehtävät, sosiaalinen kuntoutus sekä arviointi. Asiakassuhteet kestävät 1–2 vuotta.
Kotona tehtävä Alvari-perhetyö koostuu siis monesta alueesta. Työ on pitkäaikaista ja intensiivistä. Sisältö määräytyy pitkälti kulloinkin asiakkaana olevan perheen tarpeiden mukaan. Näin ollen käyntien määrä perhettä ja työviikkoa kohti vaihtelee.
Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata perhetyöntekijän työviikkoa ja kertoa konkreettisesti, mitä päivittäinen Alvari-perhetyö on.
Selvityksessä etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin.
Millainen on Alvari-perhetyöntekijän työviikko?
Kuinka suuri osuus työntekijän työstä on ns. suoraa asiakastyötä?
Miten suuri osuus työstä tehdään perheen kotona?
Mitä kotona tehdään?
Mitä ja miten paljon työtä tehdään perheen kanssa kodin ulkopuolella?
Mikä on välillisen työn osuus?
Kuinka suuri osuus työajasta tehdään iltaisin tai viikonloppuisin?
Syksyllä 2009 pyydettiin perhetyöntekijöitä valitsemaan kalenteristaan kaksi työviikkoa ja merkitsemään työtunnit ikään kuin koululaisen lukujärjestykseen. Tunnit tuli viikon lopulla laskea yhteen ja jaotella kyselylomakkeessa olevalla tavalla muun muassa asiakastyöhön, matkoihin, valmisteluun, suunnitteluun, kokouksiin ja koulutukseen. Vastauksia tuli kaikkiaan 80 eri työviikosta ja ne on analysoitu seuraavassa. 3
2 ALVARI-PERHETYÖNTEKIJÄN TYÖVIIKKO Alvari-perhetyöntekijöiden viikkotyöaika koostuu seuraavista osista: perheen kotona tehtävä työ, kodin ulkopuolella tehtävä työ, kuljetukset ja matkat, suunnittelu ja dokumentointi, kokoukset, koulutus ja työnohjaus.
Viikkotyöajasta käytetään keskimäärin 60 prosenttia suoraan asiakastyöhön eli perheen kanssa tehtävään työhön kodissa ja kodin ulkopuolella, kuljetuksiin ja matkoihin. Välilliseen työhön kuluu loput 40 prosenttia. Näitä ovat suunnittelu ja dokumentointi, työpaikan kokoukset, koulutus ja työnohjaus.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu Alvari-perhetyöntekijän valtakunnallinen keskiarvotyöviikko.
Taulukko 1. Alvari-perhetyöntekijän työviikko
lkm
tuntia
%
kotona tehtävä työ, käynnit
5
12
35
työ kodin ulkopuolella, käynnit
2
5
15
kuljetukset ja matkat
10
3 t 30 min
10
dokumentointi
7 t 30 min
22
kokoukset
3 t 30 min
10
koulutus
2 t 30 min
7
45 min
1
suunnittelu ja
työnohjaus
100
Edellä olevan taulukon mukaisesti työntekijät kävivät perheen luona viikossa keskimäärin seitsemän kertaa. Näistä viisi oli kotikäyntejä ja kaksi perheen asioiden hoitoa kodin ulkopuolella. Kuljetuksia ja matkoja tehtiin kymmenen. Keskiarvotyöviikko voidaan kuvata myös alla olevan kuvion avulla.
4
Kuvio 1. Viikoittaisen työajan käytön ympyrä (1 = kotona tehtävä työ, 2 = kodin ulkopuolella tehtävä työ 3 = kuljetus ja matkat, 4 = suunnittelu ja dokumentointi, 5 = kokoukset, 6 = koulutus, 7 = työnohjaus)
1 2 3 4 5 6 7
Kello 16.00 jälkeen tehtiin keskimäärin 3 tuntia työtä eli hieman alle 10 prosenttia viikkotyöajasta. Lauantaina ja sunnuntaina tehdyn työn osuus oli keskimäärin puoli tuntia kumpanakin päivänä.
5
3 KOTONA TEHTÄVÄ TYÖ Kotona tehtävän työn määrä mitataan käynneillä. Kun kaikki kyselyn kotikäynnit (389) laskettiin yhteen ja jaettiin työviikkojen lukumäärällä, saatiin keskiarvoksi 5 käyntiä viikossa. Kuten edellä on todettu, käyntien määrä vaihtelee, kun perheen tilanne muuttuu.
3.1 Kotikäyntien määrä ja kesto viikkoa kohti Kotikäyntien lukumäärä viikkoa kohti vaihteli seuraavassa taulukossa olevalla tavalla.
Taulukko 2. Kotikäyntien lukumäärä viikossa
Käyntejä
lkm
%
1─3
19
27
4─6
31
44
7─10
15
22
11─14
4
6
15─
1
1
Yhteensä
70
100
Käynteihin kului keskimäärin 12 tuntia eli yhden käynnin pituus oli keskimäärin 2 tuntia 30 minuuttia. Myös kotikäynteihin käytetty aika vaihteli seuraavasti.
Taulukko 3. Kotikäynteihin käytetty aika viikossa
Tuntia
lkm
%
1─5
15
20
6─10
18
24
11─15
20
27
16─20
10
13
21─25
7
9
26─
5
7
Yhteensä
75
100 6
3.2 Kotona tehtävän työn sisältö Kuten edellä on todettu, vaihteli kotikäyntien määrä suuresti perheen tilanteen mukaan. Näin on laita myös työn sisällön suhteen. Kotikäyntien sisältö on jaoteltu seuraaviin osiin: 1) työskentely koko perheen kanssa, 2) työskentely erikseen lapsen kanssa, 3) työskentely erikseen aikuisen kanssa, 4) kotityöt ja 5) muuta.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu, miten työaika jakaantui.
Taulukko 4. Kotona tehtävän työn sisältö ja sen jakaantuminen
tuntia
%
Koko perheen kanssa työskentely
3 t 30 min
30
Lapsen kanssa työskentely
3t
25
Aikuisen kanssa työskentely
3t
25
Kotityöt
1t
8
Muuta
1 t 30 min
12 100
Kotikäynnin sisältöjä voidaan kuvata myös seuraavan ympyrän avulla.
Kuvio 2. Kotikäynnin sisällön jakaantuminen (1 = työ koko perheen kanssa, 2 = työ lapsen kanssa, 3 = työ aikuisen kanssa 4 = kotityöt, 5 = muuta)
1 2 3 4 5
7
Seuraavassa on kuvattu yksityiskohtaisemmin sitä, mitä kotikäynneillä tehdään.
3.2.1 Koko perheen kanssa työskentely Koko perheen kanssa työskennellessä toistuivat seuraavat teemat: varhainen vuorovaikutus, ohjaus, neuvonta, menetelmälliset harjoitukset ja korttityöskentely. Riitojen käsittely, kodin sääntöjen ja rajojen asettaminen olivat aiheina. Koko perheen kanssa myös ulkoiltiin, videoitiin, syötiin yhdessä ja järjestettiin juhlia.
Seuraavassa on lainaus perhetyöntekijän kuvauksesta koko perheen kanssa työskentelystä. ”Vanhempien kanssa keskustelua. Mitä lapselleni kuuluu -lomakkeen täyttäminen ja tämän asian pohtiminen, masuvauva-keskustelua. Uuteen perheeseen tutustuminen, Alvari-perhetyön esittelyä, perheen tarpeiden ja toiveiden miettimistä, lasten vaatetilanteen selvittelyä ja tarpeiden kartoitus, lapsiin tutustuminen. Lapsen syntymäpäivien vietto yhdessä perheen kanssa. Perheen kanssa mietitty yhdessä, millainen on hyvä kotia asua, jokainen sai tuoda näkemyksensä asiasta.”
3.2.2 Työskentely lapsen kanssa Alvari-perheissä on hyvin eri-ikäisiä lapsia. Vauvojen osuus kaikista lapsista on vuosittain hieman alle 10 prosenttia. Suurin ikäryhmä on 7─11-vuotiaat lapset, joita on kolmasosa. Murrosikäisiä ja sitä vanhempien osuus on yli viidesosa. Lasten ikä määrää pitkälti sen, miten heidän kanssaan työskennellään.
Vauvoja hoidettaessa on katse varhaisessa vuorovaikutuksessa ja sen edistämisessä. Työntekijät kuvasivat, että vauvojen kanssa leikitään ja heitä pidetään sylissä. Perushoito ─ peseminen, vaipanvaihto, ruokailu, pukeminen, nukuttaminen ─ kuuluu myös olennaisena osana työhön. Leikki-ikäisten ja koululaisten kanssa harrastetaan paljon: pelataan lautapelejä, tehdään pieniä kotitöitä, piirretään, muovaillaan, tehdään palapelejä, kuunnellaan musiikkia, luetaan kirjoja. Sylissä pitämistä ei liioin unohdeta.
Läksyjen teko yhdessä muodostaa ison osan työskentelystä kouluikäisten kanssa. Paljon käytetään hyväksi myös erilaisia menetelmällisiä tehtäviä. Näitä ovat muun muassa
8
Valovoimapeli, Elämänkaari, Nalle-kortit, verkostokartta, Lapsen oma kirja ja Minä tässä hei moniste. Valokuvilla on suuri merkitys: kuvia otetaan ja niitä katsellaan. Lasten kanssa ulkoillaan, käydään uimahallissa, kirjastossa ja mahdollisuuksien mukaan ratsastamassa. Murrosikäisten ja nuorten kanssa käydään lisäksi keskusteluja. Lasten elämästä ollaan aidosti kiinnostuneita.
3.2.3 Työskentely aikuisen kanssa Avainsanat aikuisten kanssa työskentelyssä ovat keskustelu, kuuntelu, motivointi, ohjaus ja ennen kaikkea läsnäolo. Keskustelut koskettivat päivittäistä elämää, lasten kehitystä, ongelmia ja tarpeita, arjen hallintaa, raha-asioita, kodin turvallisuutta. Keskustelut pyrkivät olemaan reflektiivisiä ja dialogisia. Toisin sanoen vuorovaikutuksessa kuvataan ja luodaan yhteistä sosiaalista todellisuutta. Perhetyöntekijän tehtävänä on seurata, millaista todellisuutta perheenjäsenet tuottavat. Tarina voi lisätä tai vähentää kertojan voimavaroja. Työntekijän esittämät kysymykset voidaan nähdä eräänlaisina interventioina. Dialogisuus puolestaan edellyttää työntekijän herkkyyttä toisen lausumille. Näin lisätään luottamusta ja toivoa.
Perhetyöntekijät antavat myös ohjeita ja neuvoja sekä motivoivat aikuisia muun muassa terapiaan menossa tai lääkehoidon aloittamisessa. He ohjaavat käytännön asioissa ja avustavat eri lomakkeiden täyttämisessä. Samoin voidaan käydä läpi sitä, mitä tarkoittaa, että lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus. Keskustelujen tukena käytettiin myös menetelmällisiä tehtäviä: Vanhemmuuden roolikarttaa, Elämänjanaa, Perheen vahvuudet ja voimavarat -lomaketta, rahankäyttötaulukkoa, Arjen hallinta ja taidot -lomaketta, Huolipuntaria, Väittämäkortteja.
3.2.4 Kotityöt Kotityöt pyrittiin tekemään yhdessä perheenjäsenten kanssa. ”Leipomisen jälkeen siivoaminen yhdessä äidin ja lapsen kanssa”, todettiin eräässä vastauksessa. Pääpaino on ohjaamisessa, mutta apua annettiin myös konkreettisesti. Yleisin kotitöiden muoto oli ruoanlaitto, seuraavina tulivat siivous, pyykki ja tiskaus. Erikseen mainittiin jääkaapin sulatus, petivaatteet, roskien vienti, verhojen silitys, jauhomatojen tarkistus.
9
3.2.5 Muuta Tähän kohtaan työntekijät olivat kirjanneet peruutukset, mutta osa oli kirjannut myös leirit, kerhot, puhelut.
4 KODIN ULKOPUOLELLA TEHTÄVÄ PERHETYÖ Perheen kanssa tehdään työtä myös muualla kuin kodissa. Erilaisia käyntejä tehtiin keskimäärin kaksi viikossa ja aikaa kului 5 tuntia eli 15 prosenttia viikkotyöajasta. Työ kodin ulkopuolella jakaantuu melko selkeästi kokouksiin, asiointiapuun ja sosiaaliseen kuntoutukseen.
Koska perheet tulevat kunnan lastensuojelun kautta, on heillä monia yhteyksiä eri viranomaisiin. Viranomaisverkostot pitävät yhdessä perheen kanssa erilaisia arviointikokouksia, joihin myös perhetyöntekijät osallistuvat. Työntekijät lähtevät perheenjäsenten kanssa eri virastoihin ja edullisille ostoksille. Tärkeän osa muodostaa kuitenkin sosiaalinen kuntoutus, jota toteutetaan monella eri tavalla.
Kuvio 3. Perhetyö kodin ulkopuolella (1 = kokoukset, 2 = asiointiapu, 3 = sosiaalinen kuntoutus, 4 = muuta)
1 2 3 4
4.1 Kokoukset Suurimman osan kokouksista muodostavat palaverit lastensuojelun kanssa. Seuraavina tulevat lastenpsykiatria ja koulu. Osanottajien lukumäärä vaihteli kokousta kohti neljästä yhdeksään..
10
Lastensuojelupalaverit pidetään usein perheen kotona ja paikalla on perhe, 1─2 sosiaalityöntekijää ja Alvari-perhetyöntekijät.
Sairaalan kokouksiin on usein kutsuttu perheen lisäksi työntekijöitä monista eri paikoista: ”Lastenpsykiatrian poliklinikalla, läsnä äiti, lapsi, lääkäri, opettaja, rehtori kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi perhetyöntekijää”. Kaikkiaan kokouksessa oli paikalla yhdeksän henkeä, mikä ei ole harvinaista. Koulun kokouksissa on yleensä paikalla vanhempi ja lapsi, opettaja, mahdollisesti erityisopettaja ja kaksi Alvari-perhetyöntekijää.
4.2 Asiointiapu Asiointiapu on hyvin tärkeä tukimuoto erityisesti pienituloiselle, väsyneelle yksinhuoltajaäidille. Eniten käydään yhdessä kaupassa ja kirpputoreilla sekä hakemassa ruokaapua. Seuraavaksi mentiin mukaan eri virastoihin: sosiaalivirastoon, Kelaan, työvoima- tai asuntotoimistoon, poliisille ja ulkomaalaisosastolle. Myös lääkäriin, terveyskeskukseen, hammaslääkäriin, apteekkiin, jalkahoitolaan lähdettiin mukaan. Erikseen mainittiin uuden hammasharjan osto.
4.3 Sosiaalinen kuntoutus Ympäristön palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen on tärkeä osa Alvariperhetyötä. Myös lasten vieminen eri harrastuksiin kuuluu sosiaaliseen kuntoutukseen. Ylivoimaisesti suosituin sosiaalisen kuntoutuksen muoto on lapsen kanssa uimahallissa käyminen. Usein käytiin perheen kanssa kahvilla tai syömässä, elokuvissa, kirjastossa, retkeiltiin metsässä ja paistettiin makkaraa. Perheen kanssa saatettiin myös vierailla myös perhekeskuksessa tai yhdistyksen monitoimitilassa, jossa pelattiin, leivottiin tai perheet kutsuttiin yhteiselle aamupalalle.
”Jalkapalloa koulun kentällä, paikalla äiti, kaksi lasta ja kaksi Alvaria. Kävelylenkillä asiakkaan kodin läheisyydessä, paikalla äiti ja Alvari. HopLop-sisäseikkailupuisto: paikalla kaksi lasta ja kaksi Alvaria. Kahvilla ja kirpputorilla käynti: paikalla äiti ja Alvari. Käynti kirjastossa, syysmarkkinoilla ja kauppahallissa kahvilla”.
11
”Tyttöryhmän metsäretki, patikointia ja makkaran paistoa. Paikalla neljä lasta, joista yksi erikoislapsi ja kaksi Alvaria. Kahvilla ja kaupassa äidin kanssa. Perheen lapsen kanssa leikkipuistossa ja kirjastossa käynti.”
4.4 Muuta Tähän kohtaan työntekijät olivat kirjanneet puhelut, ryhmät ja opiskelijat. Lahjoitusten vastaanotto ja vierailut perheenjäsenen luona sairaalassa merkittiin tähän kohtaan.
5 KULJETUKSET JA MATKAT Kuljetuksiin ja matkoihin kului keskimäärin 4 tuntia 30 minuuttia eli hieman yli 10 prosenttia Alvari-perhetyöntekijän viikkotyöajasta. Matkat tehdään pääsääntöisesti työntekijöitten omilla autoilla. Matkoista 75 prosenttia on perheenjäsenten kuljetusta eri paikkoihin kuten sosiaaliseen kuntoutuksen pariin uimahalliin, kaupungille. Perheenjäseniä viedään myös lääkäriin, eri terapioihin ja virastoihin.
Koko perhettä tai perheenjäseniä kuljetettaessa tarjoutuu oivallinen tilaisuus eri kokousten ja tapaamisten jälkipuintiin. Kun kokouksessa on ollut useita viranomaisia tai muita tahoja, voi perheellä olla varsin sekava käsitys kokouksen kulusta. Autossa on erinomaista selventää asioita. Muutenkin auto tarjoaa suojaisan tilan keskusteluille. Myös työparin kanssa voi matkoja käyttää eri tilanteiden purkuun.
6 VÄLILLINEN ASIAKASTYÖ: SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI, TYÖPAIKAN KOKOUKSET Työn suunnitteluun ja dokumentointiin kuluu arviolta yksi työpäivä, 7,5 tuntia viikossa. Kotikäyntejä, ryhmiä ja kokouksia valmistellaan. Asiakaskäynnit puretaan työparin kanssa. Tapahtumat perheissä dokumentoidaan uuteen tietojärjestelmään, jonka käyttö on vaatinut opettelua
12
ja aikaa. Asiakasasioita hoidetaan sähköpostilla, etsitään tietoa netistä ja hoidetaan puheluita. Loppuyhteenvedon kirjoittamiset ja RAY-hakemusten teko kuuluvat ajoittain kirjallisiin tehtäviin.
Työyhteisöihin kuuluu oman työtiimin viikkokokous ja koko henkilökunnan kokous kerran kuukaudessa. Kokouksiin kuuluu myös verkostopalavereja muiden samalla alueella perhetyötä tekevien kanssa. Joskus perhetyöntekijät ovat paikalla yhdistyksen johtokunnan kokouksissa. Heille on myös pidetty myös yt-neuvotteluja ja pidetty informaatiotilaisuuksia esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta. Kokouksiin kuuluu työajasta viikossa noin 3 tuntia.
7 KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS Koulutukseen kuluu keskimäärin 2 tuntia 30 minuuttia työviikkoa kohti. Työviikon seurantajaksoilla käytiin seuraavissa päivän tai kaksi kestäneissä koulutuksissa: Valtakunnallinen FASD-seminaari, Lapsi ja päihteet sekä Lapsi ja väkivalta -seminaarit, Väkivaltafoorumi, Turvakoti 30 vuotta -seminaari. Lisäksi oli seminaareja aiheista Kuuluuko tämä potilas meille, Depressio, Perhetyön alueellinen tapaaminen. Menetelmällistä oppia saatiin Lastensuojelutarpeen selvitys -koulutuksesta, lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta, ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta, aggression portaista, seksuaalisuudesta, voimaannuttavasta valokuvasta ja aiheista ”mikä ryhmissä auttaa”, Kiikku, Theraplay, miestyö, ADHD, maahanmuuttaja, esimiestyö ja johtaminen. Lisäksi yhdellä työpaikalla pidettiin paloharjoitus.
Alvari-perhetyön valtakunnallisissa laatukriteereissä on kohta, jossa edellytetään, että työntekijöille järjestetään korkeatasoista työnohjausta. Tämä kohta toteutuu siten, että työntekijän viikoittaisesta työajasta työnohjaukseen kuluu keskimäärin 45 minuuttia.
13
8 TYÖ ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN Kello 16.00 jälkeen tehdään keskimäärin 3 tuntia eli hieman alle 10 prosenttia viikkotyöajasta. Eniten aikaa kuluu sovittuihin kotikäynteihin ja asiakastapaamisiin. Seuraavaksi eniten aikaa käytetään erilaisiin ryhmiin. Erilaisia ryhmätoimintoja oli Alvari-perhetyössä vuonna 2009 kaikkiaan 48. Ryhmätoiminnassa toteutuu vertaisuus ja niitä voidaan pitää perheitä voimaannuttavana ja kansalaisuuden taitoja lisäävänä tekijänä. Ryhmiä olivat mm. jalkapallo, eroryhmät, naisten ryhmät, Peppi-tyttöryhmä.
Yhdistykset pystyvät tarjoamaan osallistumisen paikkoja näille perheille, joiden ei ole ihan helppo mennä tavallisiin perhekahviloihin tai äiti-lapsikerhoihin. Lisäksi illalla käydään perheenjäsenten kanssa elokuvissa, retkillä, on tapaamispaikkatoimintaa tai pidetään yökylää.
Lauantaisin ja sunnuntaisin töitä tehdään keskimäärin puoli tuntia kumpanakin päivänä. Tällöin on sovittu asiakastapaamisia, hemmotteluhetkiä, tapaamispaikkatoimintaa, yökylää tai leiri. Vastauksissa oli myös maininta sunnuntaina pidetystä poliisikuulustelusta.
9 LOPUKSI Tässä selvityksessä on kuvattu perhetyöntekijän tekemää muutostyötä konkreettisen työviikon kuvauksen avulla. Aineistona oli 80 työviikkoa, jotka perhetyöntekijät olivat laittaneet ikään kuin koululaisen lukujärjestykseen tunti tunnilta, mitä he kulloinkin tekivät.
Välittömän asiakastyön osuus on tämän selvityksen mukaan 60 prosenttia työajasta, mikä vastaa hyvin niitä vaatimuksia, joita perhetyölle asetetaan. Työ määräytyy perheen tarpeiden mukaan ja se tekee työstä monimuotoisen. Työtä tehdään perheen kotona ja kodin ulkopuolella. Tämä selvitys on vastannut kysymyksiin mitä tehdään ja missä tehdään. Raportissa Lapset alkoivat nauraa selvitellään, millaisia muutoksia perhetyöllä voidaan saavuttaa.
14