Ensi- ja turvakotien liiton
tavoitteet alueja kuntavaaleissa
1. Vauva-aikaan ja varhaisiin vuosiin varmistettava riittävä apu
SikiöajaSta alkaen tuhat enSim
mäiStä päivää ovat erittäin tärkeitä lapSen koko elämälle ja kehityk
Selle. Vanhemmuus on ensimmäisinä elinvuosina lapsen tärkein kehitysympäristö. Jos vanhemmilla on vaikeuksia, voimia ei riitä vauvasta ja hänen tarpeistaan huolehtimiseen. Vauvaperheet ja vauvojen kehitys hyötyvät avusta jo odotusaikana.
Noin 20–25 prosenttia lapsista elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia (Duodecim 2009, 2019), ja 89 000 lasta elää perheessä, jossa on päihdeongelma (THL 2024). Vauvaperheessä päihde- ja mielenterveysongelmat ovat vakava riski vauvan turvallisuudelle ja terveelle kehitykselle. 3 400–6 000 vauvaa on elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin päihdeongelmien vuoksi, mutta raskaus- ja vauva-aika on mahdollisuus irtautua päihteistä (Pajulo 2011).
Neuvoloissa tavataan lähes lasten koko ikäluokka. Ne ovat varhaisen tuen ja riskien tunnistamisen kannalta palvelujen kivijalka. Hyvin toimivat neuvolat ovat välttämättömiä myös lasten ja perheiden palveluja yhteen kokoavissa perhekeskuksissa. Lasten hyvän kehityksen turvaamisessa, kehityserojen tasaamisessa ja myös riskien tunnistamisessa tarvitaan myös hyvin toimivaa varhaiskasvatusta. Kuntien sivistystoimen ja hyvinvointialueiden lasten ja perheiden palvelujen yhteistyössä on edelleen kehitettävää.
Huolehdithan kuntapäättäjänä, että
• varhaiskasvatuksessa on riittävät resurssit ja että päiväkodit ovat perheiden helposti saavutettavissa,
• kuntien varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueen lasten ja perheiden palvelujen yhteistyö toimii saumattomasti ja perheet saavat tuen varhain,
• kunnassasi on lapsiperheiden avoimia kohtaamispaikkoja ja niissä toimiville sosiaali- ja terveysjärjestöille toiminta-avustukset,
• hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut eli hyte-neuvottelut käydään sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa.
Huolehdithan aluepäättäjänä, että
• ammattilaiset tuntevat tuhannen ensimmäisen elinpäivän ja varhaisten vuosien korvaamattoman merkityksen lapsen koko elämälle ja vauvaperheiden tarpeet priorisoidaan hyvinvointialueen toiminnassa,
• riskissä olevat odottavat ja vauvaperheet pääsevät ensikotiin jo odotusaikana vauvojen vaurioitumisen ja huostaanottojen ehkäisemiseksi,
• odottavia ja vauvaperheitä ohjataan auttamiseen erikoistuneisiin järjestöihin tuen ja palvelujen piiriin,
• äitiys- ja lastenneuvoloissa on hyvinvointialueen kaikissa osissa riittävät, osaavat henkilöstöresurssit,
• lasten ja perheiden palvelujen yhteistyö toimii kuntien varhaiskasvatuksen kanssa ja perheille varmistetaan varhainen tuki, perhekeskuksia ja niiden yhteydessä olevia kohtaamispaikkoja on hyvinvointialueen eri osissa, sote-järjestöyhteistyö on niissä toimivaa ja yhteistyölle on varattu resurssit.
Jos vanhemmilla on vaikeuksia, voimia ei riitä vauvasta ja hänen tarpeistaan huolehtimiseen. Vauvaperheet ja vauvojen kehitys hyötyvät avusta jo odotusaikana.”
2. Hyvinvointialueilla ja kunnissa jokaisella oikeus olla turvassa
vuonna 2023 tehtiin laStenSuojeluilmoituS 110 269 lapSeSta, 11 proSenttia edelliSvuotta enemmän. Huostaan otettuna on yli 11 300 lasta, erityisesti alle 3-vuotiaita ja nuoria. Apua ei saada riittävän varhain. Peruskoulun neljäs- ja viidesluokkalaisista lähes 26 prosenttia joutuu kouluterveyskyselyn mukaan kiusatuksi tai on itse kiusaaja. (THL 2024.)
Väkivalta koskettaa lähisuhteissa kaikenikäisiä. Koti on osalle lapsista ja naisista vaarallinen paikka. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan. Lasta vaurioittaa kotona tapahtuvan väkivallan todistaminen. Tytöt joutuvat usein seurustelusuhteissaan väkivallan ja painostamisen kohteiksi. Parisuhteessa olleista 16–17-vuotiaista tytöistä 45 prosenttia oli kokenut parisuhdeväkivaltaa (Siltala 2022).
Joka toisen naisen arvioidaan joutuvan väkivallan kohteeksi tai uhatuksi lähisuhteissaan (Siltala 2022). Lähisuhdeväkivalta koskettaa myös ikäihmisiä ja miehiä. Kynnys avun hakemiseen on korkea.
Lähisuhdeväkivaltaa ei riittävästi tunnisteta, eikä sitä oteta palveluissa puheeksi.
Lapsella on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, ja ne on turvattava aina, kun se on turvallista ja lapsen edun mukaista. Nykyisin toinen vanhempi voi jopa estää lapsen avun saannin. Vakavat erotilanteet sisältävät pahimmillaan perhesurman riskin, ja ammattilaisten yhteistyö on niissä puutteellista. On inhimillistä ja kustannusvaikuttavaa, jos varhaisen tuen ansiosta vältytään huoltoriidoilta, sillä niiden arvioitu vuosikustannus yhteiskunnalle on noin 27–40 miljoonaa euroa.
Väkivallan ehkäisy ja apu varhain on viisasta. Lähisuhdeväkivallan kierre on katkaistavissa. Ilman apua jäämisestä seuraa psyykkisiä ja muita vaurioita sekä isot kustannukset julkisille palveluille. Pelkästään terveydenhuollolle naisiin kohdistuvan fyysisen lähisuhdeväkivallan kustannukset ovat 150 miljoonaa euroa vuosittain (Siltala 2024). Lähisuhdeväkivalta ei ole perheen sisäinen asia, vaan rikos.
Huolehdithan kuntapäättäjänä, että
• kouluyhteisöt ovat turvallisia, kouluväkivallalle on kunnassasi nollatoleranssi ja siihen puuttumiseen on toimivat käytännöt,
• kouluissa nuoret saavat tietoa turvallisista ihmissuhteista ja turvallisesta seurustelusta yhteistyössä sote-järjestöjen kanssa,
• koulujen ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat jatkuvaa koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen ja varmistavat tuen lapsille ja nuorille,
• nuorisotyöllä on riittävät resurssit tukea väkivallan vuoksi riskitilanteessa olevia nuoria.
Huolehdithan aluepäättäjänä, että
• lapsen oikeuksien turvaamiseksi tietoa erotilanteista ja lähisuhdeväkivallasta sekä niihin tarjolla olevasta avusta on helposti saatavilla,
• lähisuhdeväkivallan vastainen työ ja sen koordinointi kuuluvat nimettyyn tehtäväkuvaan,
• sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset saavat jatkuvaa koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja riskien arviointiin ja varmistavat siten avun saannin,
• järjestöt on otettu kumppaniksi eroauttamisessa sekä eri-ikäisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä, siitä toipumisessa ja väkivallan katkaisussa.
Lapsella on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, ja ne on turvattava aina, kun se on turvallista ja lapsen edun mukaista.”
3. Köyhyyden vähentämisestä vastuu myös kunnilla ja hyvinvointialueilla
lapSiperheköyhyydeSSä elävien
laSten määrän arvioidaan nouSevan 139 000:een SoSiaaliturvan leikkauSten takia (SoSte 2024). Ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski on nelinkertainen muihin lapsiin verrattuna (THL 2023). Köyhyys on myös emotionaalista ja sosiaalista: varhainen vuorovaikutus lapsen kanssa voi olla puutteellista, ja myös lapsen kiintymyssuhteen rakentuminen voi vaurioitua. Köyhyydellä on jopa elämänmittaiset vaikutukset. Vaurioittavinta on vauvaperheköyhyys. Se näkyy myöhemmin muita yleisempinä mielenterveys-, päihdeja syrjäytymisongelmina. Köyhyys on usein ylisukupolvista, mutta köyhyyden kierre on katkaistavissa.
Perustoimeentulotukea sai Kelalta vuonna 2023 reilut 250 000 kotitaloutta. Sitä sai yli 45 000 lapsiperhettä, ja määrä on kasvussa (Kela 2024). Toimeentulotukea
tarvitsevien määrä nousee väistämättä asumistuen ja muiden etuusleikkausten vuoksi. Myös elinkustannukset karkaavat monien käsistä. Ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta vastuu on hyvinvointialueilla, ja senkin tarvitsijoiden määrä kasvaa.
Ulosotossa oli vuonna 2023 noin 441 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua (Soste 2024). Hallituksen esitys korotti perusterveydenhuollon maksuja 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla vuoden 2025 alusta lähtien. Hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset ja ennestään alijäämäiset talousarviot synnyttävät paineen nostaa asiakasmaksut lain sallimaan maksimiin. Nämä yhdessä voivat saada aikaan sen, että asiakasmaksut muodostuvat esteeksi palvelujen käytölle.
Huolehdithan kuntapäättäjänä, että
• kunnassasi on ilmaisia harrastamisen mahdollisuuksia kaikille lapsille,
• oppikirjat ovat ilmaisia nuorten opintojen päättymiseen asti,
• nuorisotyöllä on riittävät resurssit ja kunnassasi on kohtaamispaikkoja, jotta nuoret saavat matalalla kynnyksellä tuen,
• asuinalueita kehitetään niin, ettei alueellista segregaatiota pääse syntymään,
• maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllistymisen mahdollisuuksista huolehditaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Huolehdithan aluepäättäjänä, että
• eri palveluissa vahvistetaan vanhempien kykyä varhaiseen vuorovaikutukseen ja tuetaan lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen rakentumista, jotta emotionaalista ja sosiaalista köyhyyttä saadaan ehkäistyä,
• ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen varataan riittävästi rahaa köyhyyden ja sen haitallisten seurausten vähentämiseksi,
• nuorten ja perheiden talouden hallintaa tuetaan neuvonnalla ja ohjauksella,
• sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ei päästetä kasvamaan palvelujen käytön esteeksi, niitä kohtuullistetaan ja varmistetaan, etteivät ne pääse perintään,
• aikuissosiaalityössä on varauduttu riittävästi sosiaaliseen luototukseen ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.
Köyhyys on myös emotionaalista ja sosiaalista: varhainen vuorovaikutus lapsen kanssa voi olla puutteellista, ja myös lapsen kiintymyssuhteen rakentuminen voi vaurioitua.”
4. Ihmiset, hyvinvointialueet ja kunnat tarvitsevat sosiaali-
ja terveysjärjestöjä
SoSiaali ja terveySjärjeStöt ovat kiinteä oSa hyvinvointijärjeStelmäämme. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää niiden tarjoamaa tukea itselleen tärkeänä (Soste 2022). Ihmiset ja hyvinvointialueet eivät pärjää jatkossakaan ilman kumppanuutta sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Kolmannes sote-järjestöistä on lapsi- ja perhejärjestöjä, ja järjestöjen tarjoama tuki on siten erityisen tärkeää juuri lapsille ja lapsiperheille.
Sote-järjestöt tekevät sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä. Osassa lasten ja perheiden palveluista osuus on jopa yli 80 prosenttia. Sote-järjestöissä työskentelee yli 50 000 alan ammattilaista,
puoli miljoonaa vapaaehtoista ja 260 000 vertaistoimijaa. Vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta (Soste 2024), ja vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvo on lähes 3,2 miljardia euroa vuodessa (Kansalaisareena 2023). Sote-järjestöt toimivat hyvin pitkälti STEAn avustuksilla. Ne ovat kuntien ja hyvinvointialueiden korvaamaton, osaava kumppani, ja niiden toiminta-avustukset ovat hyvin merkityksellisiä sote-järjestöjen toiminnan jatkumiselle.
Ihmiset liittyvät järjestöihin toimiakseen itselleen tärkeässä asiassa. Toimiva ja autonominen kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskunnan perusta.
Huolehdithan kuntapäättäjänä, että
• kunnassasi on nimetty järjestöyhteistyön vastuutyöntekijä ja yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa kehitetään aktiivisesti,
• sosiaali- ja terveysjärjestöille on varattu kunta-avustuksiin rahoitus ja hyvinvointialueen ja kuntien vastuunjako on selkeä niiden jakamisessa,
• järjestöjen toimintaan on käytettävissä ilmaisia tai edullisia toimintatiloja
• sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kumppanina kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmassa ja hyte-neuvotteluissa.
Huolehdithan aluepäättäjänä, että
• sosiaali- ja terveysjärjestöillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, ja järjestöyhteistyölle on toimivat yhteistyön rakenteet,
• hyvinvointialuestrategiassa on selkeät linjaukset järjestöyhteistyöstä,
• järjestöjen toiminta-avustukset ovat vähintään vuoden 2024 tasolla ja kuntien ja hyvinvointialueen työnjako niiden jakamisessa on selkeä,
• sosiaali- ja terveysjärjestöjen erityisosaamista hyödynnetään palvelukokonaisuuksissa ja -ketjuissa,
• hyvinvointialueella kilpailutuksen perusteena käytetään palvelun vaikuttavuutta, järjestöyhteistyössä hyödynnetään hankintalain mahdollistamia kumppanuusmalleja ja hankintoja ositetaan.
Ihmiset liittyvät järjestöihin toimiakseen itselleen tärkeässä asiassa. Toimiva ja autonominen kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskunnan perusta.”
5. Päätökset vaikuttavat kaikenikäisiin ihmisiin, erityisesti lapsiin
laSten, nuorten, perheiden ja eri elämäntilanteiSSa elävien aikuiSten pärjäämiSeStä huolehtiminen ja ongelmien ehkäiSy ovat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille hallintokunnille, se ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä. Varhaiskasvatus ja koulut, työllisyys ja kotouttamisasiat ovat kuntien vastuulla ja sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueen vastuulla. Päättäjien tehtävä on huolehtia siitä, että apua tarvitseville lapsille ja nuorille varmistuu saumaton tuki kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä. Lait velvoittavat kuulemaan asukkaita ja eri-ikäisten lasten näkemyksiä päätöksiä
valmisteltaessa. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa huolehtimaan lapsen edusta kaikissa päätöksissä.
Lasten kannalta tärkeitä eivät ole vain lasten ja perheiden palvelut. On kriittisen tärkeää, että lasten tarpeet otetaan huomioon hyvinvointialueella aikuisten päihde-, mielenterveys- ja terveyspalveluissa, sillä lasten huostaanottojen pääsyitä ovat vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Kun kunnissa päätetään asumisesta, työllisyysasioista, kaavoituksesta, varhaiskasvatuksesta, kouluista sekä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksista, tehdään isoja ratkaisuja lasten ja nuortenkin kannalta.
Huolehdithan kuntapäättäjänä tai aluepäättäjänä, että
• kunnan opetus- ja sivistystoimen ja hyvinvointialueen lasten ja perheiden palvelujen yhteistyö on saumatonta eikä yksikään lapsi tarpeineen putoa organisaatioiden väliin,
• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa päivitetään ja se on aktiivinen työväline,
• päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja arvioinneilla on myös vaikutusta päätöksiin,
• otetaan käyttöön lapsibudjetointi ja vahvistetaan lasten oikeuksien toteutumista kaikessa päätöksenteossa,
• eri hallinnonalojen ja eri toimialojen päätöksiä valmisteltaessa kuullaan eri-ikäisiä asukkaita, erityisesti lapsia ja haavoittavassa tilanteessa eläviä,
• sinun kuntasi tai hyvinvointialueesi on lapsiystävällinen.
Lasten, nuorten, perheiden ja eri elämäntilanteissa elävien aikuisten pärjäämisestä huolehtiminen ja ongelmien ehkäisy ovat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä.”
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) on turvallisten ihmissuhteiden asiantuntija. Toimimme, jotta vauvat saavat turvallista hoivaa, lapset huomioidaan erotilanteessa ja lähisuhdeväkivalta loppuu. Olemme kansalaisjärjestö, joka toimii tinkimättömästi lapsen oikeuksien puolesta, jotta jokainen lapsi saa kasvaa turvassa.
Asiantuntemuksemme perustuu kiinteään yhteistyöhön apua tarjoavien jäsenyhdistystemme kanssa. 31 jäsenyhdistystämme ympäri Suomea auttavat, kun vauvaperheen arki on solmussa, lähisuhdeväkivalta uhkaa tai vanhemmat eroavat. Yhdistykset ylläpitävät 10 ensikotia, 7 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja 19 turvakotia.
Tapaamispaikkatoimintaa järjestetään 16 eri yhdistyksessä.
Ammattilaisten lisäksi apua tarvitsevien tukena on lähes 1900 vapaaehtoista eripuolilla Suomea. Iso osa heistä toimii vertaisuutta tarjoavina tukihenkilöinä.
Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen tavoittavat vuosittain lähes 22000 apua tarvitsevaa, joista lapsia on noin 6000. Vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa on yli 26500 osallistumiskertaa.
Esimerkkejä jäsenyhdistysten työn vaikuttavuudesta
enSikodiSSa vauvaperheet saavat odotusajasta lähtien ammatillisesti ohjattua, ympärivuorokautista, yksilöllistä, yhteisöllistä ja intensiivistä tukea vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon. Noin neljännes äideistä tulee ensikotiin raskausaikana ja suurimalla osalla (78 %) heistä on mielenterveysongelmia. Ensikotijakson jälkeen suurin osa vanhemmista elää vakaata elämää ja lapsi on voinut jatkaa asumistaan vanhemman luona. Kodin ulkopuolisilta sijoituksilta on vältytty. Täysi-ikäisyyteen mennessä arvioitu kustannussäästö voi olla jopa 1–1,6 miljoona euroa.
vauvaperheryhmä tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta sekä ennaltaehkäisee ja hoitaa vuorovaikutuksen pulmia.
Lähes kaikki (89 %) ryhmäläiset kokivat lapsensa luottamuksen ja turvallisuuden vahventuneen jakson aikana. pidä kiinni®enSikodeiSSa ja avopalveluiSSa toivutaan vaikeasta päihdeongelmasta ympärivuorokautisella tuella sekä turvataan vauvan kasvu ja kehitys. Vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta 2/3 ensikotikuntoutuksessa olleista äideistä elää päihteetöntä elämää yhdessä lapsensa kanssa.
turvakodiSSa ja avopalveluiSSa autetaan lähisuhdeväkivallan kaikkia osapuolia.
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa erittäin vakava ongelma myös kansantaloudellisesti. Naisten kokeman fyysisen lähisuhdeväkivallan lisäkustannus terveydenhuollolle on 150 miljoonaa euroa vuodessa. Henkisen väkivallan lisäkustannus on jopa 860 miljoonaa euroa vuodessa. Lähisuhdeväkivallan avopalveluiden työskentelyllä vähennetään väkivallan aiheuttamia kustannuksia. Yli 90 % avopalvelussa olevista koki saavansa apua väkivallasta selviämiseen tai väkivallan lopettamiseen.
ero lapSiperheeSSä työ auttaa sovinnollisessa erossa ja lapsen suhteen säilyttämisessä eron jälkeen. Puolet apua hakevista ei ole sopineet lasten huoltajuudesta. Ero lapsiperheessä -jakson jälkeen suurin osa vanhemmista saa sovittua lapsensa asiat ja yhteistyö paranee.
tapaamiSpaikoiSSa turvataan lapsen oikeuksia, ehkäistään huolto- ja tapaamisriitoja ja väkivaltaa. Tapaamispaikan työ säästää yhteiskunnan kustannuksia, sillä se vähentää tapaamisten täytäntöönpanoriitoja ja huoltoriitoja oikeudessa. Tapaamispaikkaa käyttäneistä yli 80 % suosittelisi palvelua muille.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Familia ry
FRIDA – Fri från våld rf
Helsingin ensikoti ry
Kaapatut Lapset ry
Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Lahden ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry
Lapsen Kengissä ry
Lyömätön Linja Espoossa ry
Oulun ensi- ja turvakoti ry
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö
Perheidenpaikka ry
Pienperheyhdistys ry
Pohjanmaan ensi- ja turvakoti ry – Österbottens
mödra- och skyddshem rf.
Pääkaupungin turvakoti ry
Raahen ensi- ja turvakoti ry
Satakunnan ensi- ja turvakoti ry
Tampereen ensi- ja turvakoti ry
Turun ensi- ja turvakoti ry
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry
Vantaan turvakoti ry
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry