Ensi- ja turvakotien liiton asiakastyön
yhdenvertaisen ja syrjimättömän toiminnan opas
Sisältö
1. Johdanto…3
2. Turvallisemman tilan periaatteet…6
3. Termistö: monikulttuurisuus, sateenkaari, vammaisuus…10
4. Vähemmistöt…12
5. Syrjintä ja syrjimättömyys…14
6. Etuoikeus…18
7. Yhdenvertaisuus…22
8. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Ensi- ja turvakotien liiton toiminnassa…25
9. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu…28
10. Lopuksi…30
11. Lisää tietoa…32
12. Liitteet: termistö…34
1.
Johdanto
Hienoa, että olet tämän tärkeän oppaan äärellä! Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys siis kiinnostavat sinua ja haluat edistää niitä omalla työpaikallasi.
Tämä opas on tarkoitettu Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijöille sekä vapaaehtoisille yhdenvertaisen ja syrjimättömän asiakastyön kehittämisen tueksi. Opasta on ollut lukemassa ja kommentoimassa useampi henkilö, jäsenyhdistysten työntekijöistä verkostoihin, asiantuntijoista kokemustoimijoihin. Kiitämme kaikkia työskentelyssä mukana olleita arvokkaista ajatuksista, ideoista ja korjauksista.
Opas sisältää yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyvää tietoa sekä suositukset siihen, kuinka yhdenvertaisuuden toteutumista voidaan arvioida ja edistää omassa jäsenyhdistyksessä. Oppaaseen on koottu myös termipankki liittyen monikulttuurisuuteen, sateenkaariteemoihin sekä vammaisuuteen. Voit lukea opasta itsenäisesti, mutta suosittelemme sen sisällön ja siitä heräävien ajatusten peilaamista ja erityisesti yhdenvertaisen ja syrjimättömän työotteen arviointia ja kehittämistä yhdessä koko työyhteisön kanssa.
Ihmisillä on lähtökohtaisesti erilaiset mahdollisuudet toimia yhteisössä taustoistaan ja henkilökohtaisista ominaisuuksistaan johtuen. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää sitä, että yhteisö tiedostaa nämä erot ja tukee kaikkien asiakkaidensa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa jokaisella tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla palveluiden käyttäjäksi, osallistua toimintaan, kokea olevansa hyväksytty ja arvostettu sekä saada tarpeidensa mukaista tukea. Jos nämä toteutuvat;
• toimitaan eettisesti ja arvopohjan mukaisesti oikein
• seisotaan niiden puolella, jotka ovat kaikkein haavoittuvammassa asemassa
• edistetään kaikkien ihmisten tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja taistellaan syrjintää vastaan
• voidaan olla ylpeitä omasta yhdistyksestä ja omasta työstä
• maine on positiivista ja saadaan uusia asiakkaita
• rahoittaja saa toiminnasta hyvää näyttöä.
• esim. Stea sanoittaa sivuillaan: ”Sosiaalinen kestävyys ja vastuullisuus näkyy erityisesti yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä osallisuuden vahvistamisessa. Sosiaalinen kestävyys turvaa ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin.”
STEAn päivitetty strategia korostaa vuorovaikutusta – STEA
Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutuminen kannustaa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiä tarkastelemaan palvelujaan aiempaa tarkemmin. Tukeeko yhdistysten työ kaikkia asiakkaita riippumatta heidän:
• sukupuolestaan
• iästään
• etnisestä tai kansallisesta alkuperästään
• kansalaisuudestaan tai kielestään
• uskonnostaan ja vakaumuksestaan
• mielipiteestään
• vammastaan tai terveydentilastaan
• seksuaalisesta suuntautumisestaan
• tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Tällä tarkoitetaan palvelujen järjestämistä, saatavuutta sekä saavutettavuutta, mutta myös syrjimättömän ilmapiirin luomista ja omien asenteiden tarkastelua. Omat asenteet voivat vaikuttaa siihen, kuinka kohtaa toisen ihmisen, onko kohtaaminen arvostavaa ja kunnioittavaa ja tiedostaako omat negatiivisetkin asenteensa ja ennakkoluulonsa.
Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen nivoutuu hyvin myös Ensija turvakotien liiton arvoihin, jotka ovat rohkeus, osallisuus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja inhimillisyys.
• Rohkeus: ennakkoluulottomuutta ja valmiutta nostaa yhteiskunnassa vaiettuja ja vaikeina pidettyjä asioita esille ja vaikuttaa niihin. Se on hyvää ennakointia ja edelläkävijyyttä.
• Osallisuus: Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, yhteisöönsä ja yhteiskuntaan. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja niiden, joilla on vähemmän resursseja, mahdollisuuteen osallistua. Kaikki otetaan voimavarojensa mukaan aktiivisina kansalaisina ja kokemusasiantuntijoina mukaan toimintaan ja sen kehittämiseen. Ihmisten erilaisuus ja kulttuurien moninaisuus ovat rikkaus työssämme.
• Oikeudenmukaisuus: Kohtelemme kaikkia oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. Olemme haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten, nuorten ja perheiden rinnalla ja toimimme yhdessä heidän kanssaan heidän asemansa parantamiseksi ja oikeuksiensa toteutumiseksi.
• Turvallisuus: koskemattomuutta, luotettavuutta, vahvaa osaamista ja ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä. Tilat ovat fyysisesti turvallisia ja yhteisöllisiä. Lasten turvallisuudesta huolehditaan erityisesti. Turvallisuus tarkoittaa myös luottamuksellista ilmapiiriä, luottamuksen ja yhteisöllisyyden rakentamista.
• Inhimillisyys: Luomme ja ylläpidämme toivoa. Uskomme muutoksen mahdollisuuteen yksilö-, perhe- ja yhteisötasoilla. Kunnioitamme toisiamme, vaikka emme hyväksyisi toisen tekoja. Liitossa on tilaa erilaisille näkemyksille. Mahdolliset ristiriidat ja jännitteet käytetään kehittämisen voimavarana. Uskallamme myös epäonnistua ja opimme jatkuvasti yhdessä uutta.
Ensi- ja turvakotien liiton jatkuvasti moninaistuvamman asiakaskunnan myötä on tärkeää, että työtä tarkastellaan ja kehitetään yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tarvitaan lisää moninaisuuteen liittyvää tietoa ja aikaa yhteiselle keskustelulle. On uskallettava nostaa esiin yhdistyksissä esiintyvät mahdolliset puutteet yhdenvertaisuuden toteutumisessa, myönnettävä vallalla olevat syrjivät asenteet ja työtavat sekä pyrkiä löytämään ratkaisuja, joiden ansiosta jokainen asiakas voi kokea olevansa arvostettu ja saada oikeanlaista tukea. Vähemmistöjen itsensä ottaminen mukaan yhdenvertaisen ja syrjimättömän työn arviointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen on tärkeää. Vain siten voidaan oikeasti arvioida, millaisia haasteita todellisuudessa on ja kuinka niihin tulisi vastata.
On hyvä muistaa, että valmista ei tarvitse tulla heti. Yhdenvertaisuuden edistäminen etenee askel askeleelta. Tärkeintä on, että yhdistyksen kaikki toimijat toiminnan eri osaalueilla otetaan mukaan ja sitoutetaan yhdenvertaisuuden edistämiseen alusta lähtien. Johdon tehtävänä on kannustaa ja motivoida tähän sekä luoda edellytykset kehittämiselle ja muutoksille. Ehdottoman tärkeää on, että yhdenvertaisuutta edistetään yhdessä kohderyhmän, tässä tapauksessa vähemmistöön kuuluvien henkilöiden kanssa, aina suunnittelusta arviointiin.
Yhdenvertaisuussuunnittelu ja toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii innostavaa ja kannustavaa johtamista. Yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvät tavoitteet ja käytännöt on tuotava selkeästi esille ja niistä on tärkeää keskustella yhdessä koko organisaation voimin. Keskustelua voidaan käydä myös ulkopuolisen kouluttajan tai keskusjärjestön työntekijöiden tuella.
Toivomme, että tämä opas on hyödyksi tärkeän asian edistämisessä. Sen edistämisessä, että jokainen apua tarvitseva voi kokea olevansa tervetullut Ensi- ja turvakotien liiton palveluihin, ei tule syrjityksi millään tapaa ja jokaisen asiakkaan tarpeet ja toiveet huomioidaan mahdollisimman hyvin. Onkin hyvä muistaa, että samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen ei voi olla myöskään vain pöytälaatikkosuunnitelma tai kauniita sanoja paperilla, vaan sen tulee liittyä vahvasti työn arkeen ja jokaisen työyhteisön jäsenen tulee sitoutua siihen. Ilman yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista ei yhdenvertaisuuden edistäminen onnistu.
Tervetuloa mukaan kehittämään Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten yhdenvertaista ja syrjimätöntä työtä!
Lähde: Mitä on yhdenvertaisuus – Yhdenvertaisuus
2. Turvallisemman tilan periaatteet
On tärkeää, että jokainen voi kokea olonsa turvalliseksi kaikessa Ensi- ja turvakotien liiton toiminnassa. Turvallisemman tilan periaatteiden noudattamisella pyritään luomaan häirinnästä ja syrjinnästä vapaa tila, joka edesauttaa yhdenvertaisen toimintakulttuurin syntymistä ja sitä, että keskusteluilmapiiri ja tilaisuuksien tunnelma pysyvät hyvinä ja toisia osallistujia arvostavina ja että mahdolliseen syrjintään, häirintään tai epäasialliseen kohteluun puututaan/osataan puuttua systemaattisesti ja yhdessä sovituin toimintatavoin.
Osassa jäsenyhdistyksistä on jo käytössä turvallisemman tilan periaatteet. Jos sellaisia ei vielä ole, kannustamme niiden luomiseen ja käyttöönottoon. Yhdistykset voivat myös ottaa käyttöönsä keskusjärjestössä luodut periaatteet. Kehitämme periaatteita jatkuvasti ja päivitämme niitä aina tarpeen mukaan, kun opimme uutta tai toimintaympäristö muuttuu.
Turvallisemman tilan periaatteita on hyvä käyttää ainakin koulutuksissa ja seminaareissa (myös etänä järjestetyissä), mutta yhtä hyvin myös asiakasryhmätapaamisissa ja työntekijöiden omissa kokouksissa. Tilaisuuksia järjestettäessä turvallisemman tilan periaatteet on hyvä lähettää osallistujille jo etukäteen. Tilaisuuksiin on myös tärkeää valita häirintäyhteyshenkilö ja ilmoittaa osallistujille, kuka tässä roolissa toimii.
Alla ohjeistukset, joita jäsenyhdistykset voivat hyödyntää luodessaan turvallisemman tilan ohjeet: Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) noudattaa toiminnassaan ja tapahtumissaan yhdenvertaisuuden ja turvallisemman tilan periaatteita. Jokaisella on ihonväriin, kieleen, kansalaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, vammaisuuteen, terveydentilaan, ikään, uskontoon, sosioekonomiseen asemaan tai muuhun henkilökohtaiseen tekijään katsomatta oikeus tuntea olonsa turvalliseksi, puhua ja toimia ilman pelkoa minkäänlaisesta syrjinnästä, häirinnästä tai ahdistelusta.
ETKL pyrkii kaikissa tilaisuuksissaan ja toiminnoissaan luomaan turvallisen, kunnioittavan, avoimen ja saavutettavan tilan ja tilaisuuden kaikille. Turvallisempaa tilaa luodessa ennakoimme riskit ja tilaisuuden aikana tai viimeistään sen jälkeen puutumme mahdolliseen syrjintään, häirintään tai epäasialliseen kohteluun. Tiedotamme tilaisuuksiemme osallistujille jo ennen tapahtumaa, että noudatamme turvallisemman tilan periaatteita. Asiasta kertominen etukäteen tukee yhdenvertaisuutta, kun osallistujan ei tarvitse arvuutella tai kysyä tilan turvallisuudesta ja saavutettavuudesta. Myös osallistujia pyydetään noudattamaan turvallisemman tilan periaatteita. Turvallisemman tilan periaatteista muistutetaan myös itse tilaisuudessa.
Ohjeistus turvallisemman tilan periaatteesta viestimiseen ennen tilaisuutta
ETKL pyrkii luomaan tapahtumiin turvallisemman tilan kaikille. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ilman pelkoa minkäänlaisesta syrjinnästä, häirinnästä tai ahdistelusta. Yhdenvertaisen, kunnioittavan ja avoimen ilmapiirin luomiseksi pyydämme myös kaikkia tilaisuuteen osallistuvia noudattamaan turvallisemman tilan periaatteita.
Turvallisemman tilan periaatteet
• Kunnioita toisen henkilökohtaista tilaa ja itsemääräämisoikeutta.
• Älä tee oletuksia esimerkiksi toisten seksuaalisuudesta, sukupuolesta tai taustasta.
• Älä pilkkaa tai nolaa ketään puheillasi tai käytökselläsi.
• Anna tilaa ja puheenvuoro toisillekin. Kuuntele ennakkoluulottomasti.
• Pyydä anteeksi, jos olet loukannut muita.
• Puutu, jos huomaat epäasiallista kohtelua.
Lisäksi tilan saavutettavuudesta ilmoitamme etukäteen.
Keskustelun moderointi ja häirintään puuttuminen
Puutumme asiattomaan käytökseen tai kommentteihin turvallisemman tilan periaatteiden mukaisesti. Ennen tilaisuutta valitaan häirintäyhdyshenkilö, joka moderoi esim. verkkokeskustelua tai jolle tilaisuuteen osallistujat voivat ilmoittaa häirinnästä paikan päällä. Häirintäyhdyshenkilöstä ilmoitetaan osallistujille samalla, kun kaikkia ohjataan noudattamaan turvallisemman tilan periaatteita. Osallistujia kannustetaan ottamaan yhteyttä valittuun tahoon, jos hän kokee tai huomaa syrjintää tai häirintää.
Jos tilanteeseen tai keskusteluun joudutaan puuttumaan
• Muistutetaan turvallisemman tilan periaatteesta.
• Asiattomaan käytökseen tai kommentointiin syyllistynyt henkilö voidaan tarvittaessa poistaa välittömästi tapahtumapaikalta tai verkkokeskustelusta.
• Poistetulle henkilölle selitetään asiallisesti, miksi hänet on poistettu.
• Asiattomat kommentit poistetaan välittömästi verkkoalustalla. Kommenttikentällä muistutetaan turvallisemmasta tilasta.
• Huolehditaan asiattomasta käytöksestä kärsineen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Jos ei tiedetä, miten se tulisi tehdä, pahoitellaan tilannetta ja kysytään kyseiseltä henkilöltä, mitä hän tarvitsee.
Keskustelun moderointiin käytettävä teksti
• Kannustamme kaikkia avoimeen keskusteluun. Ymmärrämme, että käsiteltävät aiheet voivat herättää tunteita, mutta toimithan asiallisesti ja kunnioittavasti toisia osanottajia kohtaan ja kunnioittaen osanottajien erilaisia näkemyksiä. Pyydämme noudattamaan turvallisemman tilan yksityisyyden suojaa.
Häirintäyhdyshenkilö
• Tehtävään koulutettu henkilö, joka on tilaisuuden osallistujille saatavilla, mikäli tapahtumassa kohtaa häirintää, epäasiallista käytöstä tai muunlaisen ongelmatilanteen
• Mikäli mahdollista, olisi hyvä olla yhdyshenkilö eri sukupuolista
• Yhteystiedot ja tarvittaessa sijainti tulee olla näkyvillä tapahtumaviestinnässä ja fyysisesti tilan seinällä
• Häirintäyhdyshenkilöllä pitää olla tunniste näkyvillä tapahtuman aikana
• Häirintäyhdyshenkilöiden tehtävänä on neuvoa, tukea ja auttaa
• Häirintäyhdyshenkilö ei ole tuomari, vaan voi auttaa tilanteissa eteenpäin, eikä ryhdy koskaan toimenpiteisiin ilman asianomaisen lupaa
Häirintäyhdyshenkilön tehtävä
• Vähimmäisvaatimuksena on tilanteen katkaiseminen
• Tapauksen käsittely voidaan perustellusta syystä siirtää myöhemmäksi
• Jos tilanne on edelleen päällä, katkaise häirintätilanne
• Kerro, että tilaisuudessa häirintä ei ole sallittua
• Kysy, mitä tapahtuu
• Anna osapuolten kertoa näkemyksensä
• Kysy, miten häirinnän kohde haluaisi asian etenevän. Mahdollisia toimintatapoja ovat esimerkiksi asian selvittäminen keskustelemalla, anteeksipyyntö tai tekijää pyydetään poistumaan tilaisuudesta tai koulutuksesta
• Tee selväksi, että häirinnän ja epäasiallisen kohtelun on loputtava
• Tue häirinnän kohteeksi joutunutta
• Jos kyseessä on rikosepäily, ota yhteyttä poliisiin / neuvo häirintää kokenutta tekemään rikosilmoitus
TEHTÄVÄ:
• Ovatko turvallisemman tilan ohjeistukset käytössä työssäsi? Jos ovat, millaisissa tilanteissa?
• Jos eivät ole, miten ne voisi luoda/ottaa teillä käyttöön?
• Oletko ollut tilaisuuksissa, joissa on tapahtunut häirintää? Miten asiaan on puututtu?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
3. Termistö
Kieli ja sen käsitteet muokkaavat ajatteluamme luoden todellisuutta. Hahmotamme maailmaa kielen avulla, asioita ja ilmiöitä nimeämällä. On tärkeää pohtia, haluammeko ylläpitää syrjivää tai yleistävää puhetta vai kiinnitämmekö huomiota sanavalintoihin, jotka ovat osana luomassa yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Kieli muuttuu jatkuvasti ajan mukana, tieto lisääntyy, ajattelu kehittyy, ymmärrys syvenee ja loukkaavia termejä kyseenalaistetaan ja muutetaan kunnioittavammiksi. Siksi termien muuttaminen ajan saatossa on välttämätöntä. Mahdollisimman oikeanlaisella termistöllä vältämme loukkaamasta ketään ja annamme ammattimaisemman ja yhtenäisemmän kuvan työstämme.
Termistöjen luominen ei ole kuitenkaan koskaan ongelmatonta. Sillä on merkitystä, puhummeko esimerkiksi maahanmuuttajasta vai maahanmuuttajataustaisesta. Kuinka kauan henkilö ylipäänsä on maahanmuuttaja ja kutsutaanko Suomessa maahanmuuttajataustaisille syntynyttä lasta maahanmuuttajaksi. Kutsummeko jotakuta maahanmuuttajaksi vain ihonvärin perusteella, jolloin toimimme syrjivästi. Tai onko tarpeen kaikissa yhteyksissä sanoa isä tai äiti, vai voisiko sanoa vanhempi, joka ei poissulje niitä, jotka eivät koe olevansa äiti tai isä. Sanavalinnoilla voidaan olla paitsi kunnioittavampia ja ammattimaisempia, mutta myös eksaktimpia.
Termistön päivittäminen vaatii säännöllisiä keskusteluja siitä, mitä ajankohtaisia termejä käytetään missäkin yhteydessä ja mistä on syytä luopua. Suosittelemmekin yhdistyksissä käymään näitä keskusteluja säännöllisesti ja muokkaamaan puhetta ja kirjoitettua tekstiä ajankohtaisen termistön mukaiseksi.
Olemme Ensi- ja turvakotien liitossa koonneet yleisimmät termit liittyen monikulttuurisuuteen, sateenkaariteemoihin sekä vammaisuuteen. Termistöt eivät ole kattavia ja niissä voi olla puutteita. Muokkaamme ja täydennämme niitä vuosittain ja tuomme ajankohtaisen termistön jäsenyhdistysten tiedoksi. Jäsenyhdistykset voivat myös ehdottaa termejä, joita toivotaan lisättävän listauksiin.
Termistö löytyy tämän oppaan lopusta liitteenä.
VINKKI Monimuotoiset perheet -verkostolta:
Ottakaa yhdistyksessä esimerkiksi kuukauden kokeilujakso, jolloin käytetään vain sisällyttävää kieltä (vanhempi, kotiväki, lapsi/lapsen nimi) sen sijaan, että käytettäisiin potentiaalisesti ulossulkevia termejä (äiti/isä tai tyttö/poika) ja esitetään avoimia kysymyksiä (esim. ketä perheeseenne kuuluu) sen sijaan, että oletetaan perheeseen kuuluvan tiettyjä henkilöitä (esim. äiti, isä ja lapsi/a). Kokeilujakson aikana kannattaa pitää kirjaa siitä, mitä mahdollista hyvää seuraa tästä uudesta otteesta ja miten haltuunotto itseltä luonnistuu. Kokeilujakson päätteeksi voi näiden kirjausten pohjalta arvioida, kannattaako kokeilua jatkaa pysyvästi. Kokeilujakson aikana työyhteisö voi sparrata toisiaan, jotta siitä tulee kaikille positiivinen oppimiskokemus.
Lähteet:
Maailmaa muutetaan myös sanavalinnoilla – Humak
TEHTÄVÄ:
• Onko työyhteisössäsi koettu hankalaksi erilaiset vähemmistöihin liittyvät termit?
• Millaisia hankaluuksia ne ovat aiheuttaneet?
• Oletko huomauttanut, jos joku on käyttänyt jossain tilanteessa mielestäsi loukkaavaa termiä? Jos et, miksi?
• Oletko kysynyt asiakkaaltasi, millaista sanastoa hän toivoisi käytettävän itsestään?
• Jos on tullut ilmi, että olet käyttänyt vääränlaista termiä, miltä se on tuntunut? Oletko pyytänyt anteeksi asianosaiselta?
• Käytätkö ihmisistä ja ryhmistä puhuttaessa sellaisia termejä ja nimikkeitä, joita haluat käyttää, vai juuri niitä, joita he haluavat itsestään käytettävän?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
4. Vähemmistöt
Vähemmistöön kuuluva ihminen on sellainen, joka ei kuulu yhteiskunnan enemmistöön. Vähemmistöön voi kuulua esimerkiksi kielen, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen, maailmankatsomuksen, uskonnon tai vammaisuuden perusteella. Suomen etnisiä vähemmistöjä ovat saamelaiset, suomenruotsalaiset, romanit, tataarit, juutalaiset, inkerinsuomalaiset ja muualta Suomeen maahan muuttaneet.
Vähemmistöt kokevat herkästi syrjintää. Syrjinnälle erityisen alttiita ovat henkilöt, jotka kuuluvat ryhmiin, joihin kohdistuu negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Samaan aikaan useampaan vähemmistöön kuuluvia kutsutaan moninkertaiseksi vähemmistöksi. Tällaisia voivat olla mm. Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Mitä useampaan, haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön ihminen kuuluu, sitä suurempi riski hänellä on tulla syrjityksi.
Vähemmistöihin kuuluvat ihmiset rikkovat normeja ja tulevat tietoiseksi normeista pakotetusti. Samaa sukupuolta oleva pari, sateenkaariperhe, ruskeaihoinen tai vammainen henkilö saa jatkuvasti muistutuksia ympäristöltä siitä, että on erilainen ja toisenlainen. Ulkopuolisuuden kokemusta vahvistavat esimerkiksi normatiiviset sanat ja kuvat, joita käytämme, ihmisten kummastelevat katseet ja eleet ja toisinaan täysi oman kokemuksen ohitetuksi tuleminen.
Normeista johtuva ulkopuolisuuden ja toiseuden kokemus, syrjintä ja pelko syrjinnästä aiheuttavat monille vähemmistöihin kuuluville vähemmistöstressiä. Vähemmistöstressi on yksilön pitkäaikaista sosiaalista ja sisäistä painetta kielteisesti arvotettuun vähemmistöryhmään kuulumisesta. Vähemmistöön kuuluminen ei itsessään aiheuta vähemmistöstressiä, vaan se, miten yhteiskunta ja ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat vähemmistöihin. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa kielteisesti niin fyysiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiin. Pahimmillaan vähemmistöstressi aiheuttaa sisäistettyä itsesyrjintää, eli ihminen alkaa pitää itseään vähempiarvoisena ja ymmärtää itseensä kohdistuvaa syrjintää.
Ammattilaisen rauhallinen läsnäolo, arvostava katse ja kuunteleva kohtaaminen luovat turvallisempaa tilaa vähemmistöön kuuluvalle. On myös tärkeää, ettemme anna ennakkoluulojen ja omien olettamusten ohjata kohtaamista, vaan annamme henkilön itsensä kertoa tilanteestaan, suhteistaan ja haasteistaan. Näin asiakas voi tulla kokonaisvaltaisesti kohdatuksi ja kokonaisvaltaisemmin autetuksi. Ammattilainen voi olla se henkilö, joka kohtaamisellaan antaa ainutkertaisen kokemuksen nähdyksi ja arvostetuksi tulemisesta. On myös tärkeää uskaltaa kysyä olettamusten sijaan – voit olla ensimmäinen henkilö, joka uskaltaa kysyä jotain asiaa. Avoimuus, aitous ja vilpittömyys ovat avainasemassa luottamuksen synnyssä.
Eräs maahanmuuttajataustainen luennoitsija sanoi aikanaan viisaasti: “Kun tekee työtä sydämellään, ei voi epäonnistua.”
Lähde:
Vähemmistöstressiä vahvistamassa vai lieventämässä? – Ensi- ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi)
Katso:
Osa 10: Paperittomat ja moninkertaiset vähemmistöt – THL
TEHTÄVÄ:
• Mihin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kohtaat työssäsi tai työyhteisössäsi?
• Kuinka voisit omalta osaltasi vähentää vähemmistöön kuuluvan mahdollista ulkopuolisuuden tunnetta?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
5. Syrjintä ja syrjimättömyys
Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua esimerkiksi iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Syrjinnälle erityisen alttiita ovat sellaisiin ryhmiin kuuluvat henkilöt, joihin kohdistuu negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Vaikka syrjinnän mekanismit ovat usein samanlaisia, syrjintätilanteet vaihtelevat eri ryhmien kohdalla.
Syrjintää on esimerkiksi huonompi tai epäkunnioittavampi kohtelu, vihapuhe, nimittely, sanallinen loukkaus, uhkailu tai häirintä. Palveluissa tapahtuva syrjintä voi olla esimerkiksi palveluiden ulkopuolelle jättämistä tai puutteellista neuvomista ja ohjausta.
Rasismi tarkoittaa jonkun ihmisryhmän tai siihen kuuluvan henkilön pitämistä muita huonompana esimerkiksi etnisen alkuperän, kansalaisuuden, äidinkielen tai uskonnon perusteella.
Ikä on yksi tyypillisistä syrjintäperusteista, joita ilmenee moniperusteisen syrjinnän tapauksissa. Se tarkoittaa sitä, että syrjintää voi tapahtua iän lisäksi yhdessä esimerkiksi sukupuolen, vammaisuuden tai etnisen alkuperän perusteella. Ikään perustuva erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja kohtelulla on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Ikärajojen asettamiseen siis tulee olla hyväksyttävä ja oikeasuhtainen syy, esimerkiksi lasten suojelu. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että lapset, nuoret ja vanhukset tulevat kuulluksi ja heidän toiveensa huomioidaan kaikessa heidän elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa.
Syrjinnän tunnistaminen ei aina ole helppoa. Eri ryhmien erityiskysymysten tunteminen voi auttaa tunnistamaan syrjintää. Onkin tärkeää käydä yhdessä läpi yhdistyksen työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa, mikä on ja mikä ei ole syrjintää ja millaista syrjintää eri vähemmistöihin kuuluvat tyypillisesti kohtaavat. Tähän keskusteluun on hyvä ottaa mukaan myös asiakkaita ja kokemustoimijoita.
Syrjinnän eri muotoja
• Välittömässä eli suorassa syrjinnässä ihmistä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin samanlaisessa tilanteessa.
• Välillisessä eli epäsuorassa syrjinnässä näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita huonompaan asemaan. Välillistä syrjintää voi olla esimerkiksi se, että palveluyksikön ainoa palvelukieli on suomi, että ainoa palvelukanava on verkkopalvelu tai että tilaan ei pääse pyörätuolilla portaiden tai muiden esteiden takia.
• Oletukseen perustuvassa syrjinnässä esimerkiksi tietystä sairaudesta kärsivää ihmistä voidaan luulla päihtyneeksi ja häneltä voidaan evätä jokin sosiaali- tai terveyspalvelu oletetun päihtymyksen perusteella.
• Rakenteellinen eli institutionaalinen syrjintä tarkoittaa organisaation tai yhteiskunnan rakenteissa, kuten sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa piilevää syrjintää, joka asettaa jonkin väestöryhmän muita huonompaan asemaan.
Syrjintään liittyvät kokemukset heikentävät asiakkaan luottamusta työntekijää kohtaan. Positiivisella erityiskohtelulla ja kohdennetuilla palveluilla sekä aidolla, asiakaslähtöisellä palveluasenteella tuetaan vähemmistöjen hyvinvointia ja toimijuutta.
Eri viranomaiset, koulutusten järjestäjät sekä työnantajat ovat yhdenvertaisuuslain puitteissa velvollisia edistämään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Myös kansalaisjärjestöt ovat keskeisiä toimijoita eri ryhmien yhdenvertaisuuden edistämisessä ja huolehtimaan siitä, että ketään ei syrjitä.
Järjestöt auttavat tuomaan esiin vähemmistöjen tuen tarvetta ja hyvinvoinnin esteitä, viemään tietoa ja tukea sinne missä sitä tarvitaan, ennaltaehkäisemään hyvinvoinnin ja turvallisuuden riskejä ja varhaisella puuttumisella ehkäistä ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen. Joillekin ihmisille matka julkisiin peruspalveluihin on pitkä ja kynnys on korkea. Järjestöt ovat silta järjestäytyneen yhteiskunnan ja sen reunamilla elävien ihmisten välillä.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten toiminnan tulee olla kaikille avointa, esteetöntä, syrjimätöntä ja rasismista vapaata. Nämä asiat tulee huomioida vuoden jokaisena päivänä ja ne kuuluvat meille kaikille. Yhteisenä velvollisuutenamme on myös tuomita ja puuttua syrjintään kaikissa tilanteissa. Kaikki ilmoitukset ja epäilykset syrjinnästä tulee ottaa aina vakavasti. Tärkeää on tilanteen ratkaiseminen välittömästi osapuolten kesken jokaista osapuolta kuunnellen, ei syyllistäen.
Syrjintään, häirintään ja vihapuheeseen puuttumisen kolme vaihetta:
1. Pysäytä tilanne
Pysäytä meneillään oleva häirintä vetoamalla tilan/toiminnan arvoihin/sääntöihin. Voit sanoittaa tilanteen: ”meillä ei syrjitä ketään” tai esittää kysymyksiä ”miten ajattelet tällaisen puheen vaikuttavan tilan ilmapiiriin? Suljetaanko sillä ihmisiä ulkopuolelle”.
Osoita tukesi kohteelle tilan arvojen kautta: ”täällä kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat eikä kenenkään pidä kohdata häirintää”
2. Keskustele
Keskustele tapahtuneesta kaikkien osapuolten kanssa, mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, huomioiden turvallinen keskustelutila kaikille. Kerro syrjinnän kohteeksi joutuneelle, että tapahtunut ei ole hänen vikansa ja että olet hänen tukenaan. Varmista, että hän on kunnossa ja keskustele miten hän haluaa, että asiaa käsitellään.
Keskustelu tekijän kanssa. Älä tuomitse ihmistä vaan teko. Kysy miksi hän toimi niin ja huomasiko hän, että teko oli syrjivä. Mikäli teko kohdistui johonkin tiettyyn ryhmään, esitä kysymyksiä mihin hänen käsityksensä kyseisestä ryhmästä perustuvat. Keskustelu muiden (työntekijöiden/asiakkaiden) kanssa: Kerratkaa yhteisiä sääntöjä ja arvoja.
Keskustelkaa mitä jokainen voi tehdä syrjintätilanteissa.
3. Toimikaa yhdessä
Kerro työyhteisössäsi mitä tapahtui ja miten toimit. Pohtikaa yhdessä rakentavasti vaihtoehtoisia tilanteeseen puuttumisen tapoja. Sopikaa yhdessä jatkotoimenpiteistä sekä tapauksen käsittelyssä että yleisessä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Jakakaa vastuuta.
Jos edellä mainitut keinot eivät ole riittäviä, tai jos syrjintää kokenut itse näin toivoo, hän voi viedä asian eteenpäin viranomaiselle, yksin tai yhdessä työntekijän kanssa. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä syrjityksi tullessa tai syrjintää kokeneen henkilön puolesta. Rikosuhripäivystys auttaa rikoksen, rikosyrityksen kohteeksi tai todistajiksi joutuneita.
Yhteystiedot | Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Etusivu – Rikosuhripäivystys (riku.fi)
Erityisen tärkeä osa syrjimättömyyden toteutumista, on tutkia omia asenteitaan ja ennakkoluulojaan. Asiat, jotka eivät ole meille tuttuja, voivat aiheuttaa ihmetystä, hämmennystä, jopa vastustusta, tämä on luonnollista. Pysähtymällä näiden tunteiden äärelle, tutkimalla niitä ja miettimällä mistä ne nousevat, on meidän helpompi muuttaa niitä. Ajatukset ohjaavat toimintaamme. Meillä on mahdollisuus muuttaa siten ajatuksiamme ja toimintaamme. Näin toimimalla olemme myös hyvänä mallina muille.
Katso Oikeusministeriön video:
Syrjintätieto: Rakenteellinen syrjintä yhteiskunnan perustoiminnoissa ja instituutioissa (youtube.com)
Katso Opetushallituksen video:
Vähemmistöt ja moniperusteinen syrjintä – Tunnistaminen ja ehkäisy
Lähteet:
Mikä on syrjintää | Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Yhdenvertaisuuden+arvioinnin+opas.pdf (yhdenvertaisuus.fi)
Yhdenvertaisuus ja syrjintä – THL
Yhdenvertaisuuden käsitteet – THL
KANNANOTTO: Sote-järjestöt vahvistavat osallisuutta ja vähentävät irrallisuutta myös siellä, missä ihmiset itse eivät nouse vaatimaan edes perusoikeuksiaan – Suomen Kasper ry
Miten puuttua syrjintään ja häirintään nuorisotyössä? – Ihmisoikeusliitto
Yhteydenotto syrjinnästä, 1/1
TEHTÄVÄ:
• Millaista syrjintää yhdistyksesi asiakkaat tai vapaaehtoiset ovat kohdanneet tai voisivat kohdata?
• Millaisia ennakkoluuloja sinulla on ollut?
• Oletko puuttunut tilanteisiin, joissa joku on toiminut ennakkoluuloisesti tai syrjivästi? Miten puutuit ja mitä siitä seurasi?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
6. Etuoikeus
Kun itse kuuluu etuoikeutettujen joukkoon, etuoikeudet voivat näyttäytyä luonnollisena ja normaalina tapana olla. Monet etuoikeuksista, esimerkiksi fyysinen toimintakyky, perhetausta ja äidinkieli, ovat tulleet ilman, että niitä on tarvinnut erikseen ansaita. On vaikea huomata, että ymmärtää oikeastaan kaiken, mitä tässä yhteiskunnassa puhutaan.
Ei joudu miettimään, pääseekö tiettyyn tilaa sisään. Kukaan ei nostele hämmästyneenä kulmakarvojaan, kun kertoo perheestään. Seksuaalinen suuntautuminen on juuri se, mitä oletetaan. Etuoikeudet ovatkin usein piilossa. Kun omia vaikutusmahdollisuuksia ja elämää helpottavia tekijöitä ei tunnisteta, saatetaan tahattomasti sortaa niitä, joilla mahdollisuuksia on vähemmän.
Etuoikeuden tunnistaminen edellyttää kriittistä arviointia, mm. ketkä näkyvät ja ovat edustettuina, kenen näkökulmasta asioita huomioidaan tai palveluja suunnitellaan. Etuoikeutetut ihmiset eivät useinkaan ole joutuneet käsittelemään syrjintää ja etuoikeutettua asemaansa.
Etuoikeuden käsittelemisen tunteet voivat aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita; suuttumista, loukkaantumista ja tunnetta syyllistämisestä. Kieltäytymistä, vaikenemista, vaivaantuneisuutta. Parhaimmillaan tämän kaiken voi kääntää oppimisen paikaksi ja muutoksen voimaksi. Se edellyttää kuuntelemista, tilan antamista, itsereflektointia, oivaltamista, anteeksi pyytämistä, haparointia, oman vaillinaisen asiantuntijuuden ja epätäydellisyyden tunnustamista, virheiden tekemistä, ja taas oppimista.
Etuoikeuskehä (power wheel) auttaa hahmottamaan intersektionaalisuutta, valtaa ja etuoikeuksia yhteiskunnassa. Etuoikeuskehän on alun perin kehittänyt Canadian Council for Refugees, joka hyödyntää sitä omassa työssään, estääkseen syrjintää.
Yhdenvertaisuusasiantuntija Michaela Moua käänsi etuoikeuskehän suomeksi ja esitteli sen alkuvuodesta 2021 (Huolman 2021). Intersektionaalisuus kuvaa sitä, miten ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen ohella monet muutkin tekijät, kuten kansalaisuus, ihonväri, yhteiskuntaluokka, ikä, koulutus, varallisuus, seksuaalinen suuntautuminen jne.
Lähteet:
Mitä on valkoinen etuoikeus ja kuinka sitä voi purkaa? (thl.fi)
muutetaan myös sanavalinnoilla – Humak
Maailmaa
TEHTÄVÄ:
• Tutki etuoikeuskehää ja katso miten itse asetut siinä.
• Aseta myös joku asiakkaasi kehälle – mitkä etuoikeudet hänellä toteutuvat ja mitkä eivät?
• Miten asiakastyössäsi näkyy, että toinen on etuoikeutetumpi kuin joku toinen?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
7. Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Lisäksi lapsen oikeuksien sopimus kieltää syrjinnän lapsen huoltajaan liittyvän syyn perusteella.
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille.
Katso Oikeusministeriön video: Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (video 1): Mitä ne tarkoittavat? (youtube.com)
Katso Oikeusministeriön video:
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (video 2): Omakohtaisia tarinoita (youtube.com)
Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.
Kansallisten tuomioistuinten, Euroopan Unionin tuomioistuimen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöt ovat keskeisessä roolissa yhdenvertaisuuteen liittyvän oikeustilan kehittymisessä.
Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset. Poliisi tutkii syrjintä- tai syrjintään liittyviä rikoksia. Tasa-arvovaltuutetun tehtävä on valvoa tasaarvolain noudattamista.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työantajia edistämään yhdenvertaisuutta. Kaikki ministeriöt vastaavat yhdenvertaisuuden edistämisestä omalla toimialallaan. Oikeusministeriö koordinoi yhdenvertaisuuspolitiikan sekä kansallisen syrjinnän seurannan kehittämistä valtioneuvostossa.
Kansalaisjärjestöt ovat keskeisiä toimijoita eri ryhmien yhdenvertaisuuden edistämisessä!
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus tarkoittaa yhdenvertaisuutta, joka toteutuu lopputulosten suhteen kaikille erilaisista lähtökohdista ja mahdollisuuksista riippumatta. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus voi tarkoittaa sitä, että samanlaisen kohtelun periaatteesta poiketaan yhdenvertaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Käytännössä yhdenvertaisuus voi toteutua erilaisten ihmisten erilaisena kohteluna.
Tosiasiallista yhdenvertaisuutta edistetään esimerkiksi:
• positiivisella erityiskohtelulla
• toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun avulla
• kohtuullisten mukautusten keinoin, kuten tarpeellisilla apuvälineillä
Alla olevassa kuvassa voidaan nähdä, kuinka yhdenvertaisuus parhaimmillaan toteutuu.
• Se, että kaikille tarjotaan samat palvelut, osoittaa hyvää tahtoa (kuva 1)
• Kun huomioidaan ihmisten erilaiset tarpeet ja toimitaan sen mukaisesti, ollaan jo paljon pidemmällä (kuva 2)
• Parhaimmillaan jo alun alkaen, palveluja suunniteltaessa mietitään mahdollisia esteitä, jotka vaikeuttavat kaikkien osallistumista ja palvelujen saamista. Näin ollen meidän ei tarvitse jälkikäteen luoda työkaluja, työtapoja ja keinoja, joilla mahdollistetaan kaikkien osallistuminen ja avun saaminen. Näin säästetään aikaa, rahaa ja henkilöresursseja ja asiakkaat saavat avun nopeammin ja helpommin (kuva 3).
Lähteet:
Mitä on yhdenvertaisuus – Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuuden käsitteet – THL
Part 2: Equality, Equity, and Justice – Heal the Bay
TEHTÄVÄ:
Tutki yllä olevaa kuvaa;
• Miten kuvan 1 tilanteet ovat näkyneet työssänne? Entä kuvan 2?
• Onko työyhteisössäsi toteutettu jotain kuvan 3 näkökulmasta?
• Millaisia ajatuksia videot herättivät? Syntyikö uusia oivalluksia?
• Onko mielestäsi tärkeää, että järjestöt edistävät yhdenvertaisuutta toiminnassaan?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
8. Yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyys
Ensi- ja turvakotien liiton toiminnassa
Se, että kerromme sitoutuvamme yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen ei tietenkään ole vielä riittävää. Meillä tulee olla toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla saadaan aikaan konkreettinen vaikutus kohti yhdenvertaista organisaatiota tai yhteisöä. Parhaimmillaan vaikutus on myös mitattavissa. Hyvä käytäntö lähtee liikkeelle uskalluksesta arvioida omaa toimintaa kriittisesti ja halusta muuttaa ja kehittää sitä.
Alla olevassa taulukossa on esitelty erilaisia yhdenvertaisuuden edistämisen hyviä käytäntöjä, jotka on katsottu tärkeiksi juuri Ensi- ja turvakotien liiton asiakastyössä. Osassa yhdistyksistä moni tai ainakin osa käytännöistä toteutuu jo hyvin, osassa ollaan ehkä vasta aloittelemassa näiden äärellä. On hyvä muistaa, että eri yhdistyksissä ja eri työmuodoissa on erilaisia tarpeita ja siten voi syntyä hyvin erilaisia hyviä käytäntöjä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi.
TOIMINTA TAVOITE KÄYTÄNNÖN ESIMERKIT
Termit ja käsitteet
Kielellinen saavutettavuus
Käytämme termejä ja käsitteitä, jotka eivät loukkaa kenenkään ihmisarvoa
Tuotamme palveluissamme eri kielistä sekä ymmärrettävää materiaalia ja tietoa monikanavaisesti
Ajankohtainen termistö ja käsitteet ovat työntekijöiden tiedossa tai ainakin saatavilla. Termit ja käsitteet muuttuvat jatkuvasti, uusia käsitteitä tulee käyttöön ja osa saattaa jäädä käytöstä pois. Käsitteiden muuttuminen kertoo siitä, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on jatkuvaa ja pitkäjänteistä. On tärkeää pohtia käsitteiden käyttöä ja sitä, miten ja milloin niitä tulisi käyttää. Käsitteiden taustalla olevista asioista, ilmiöistä ja ajatuksista tulee keskustella, koska yhteisen ymmärryksen rakentaminen niiden sisällöstä on tärkeää. Syrjimätön kieli, Opas inklusiiviseen kielenkäyttöön ja viestintään
Kaikki kirjoitettu teksti pyritään kirjoittamaan jo lähtökohtaisesti mahdollisimman selkeään muotoon sekä useille eri kielille. Kuulo- ja näkövammaiset huomioidaan verkkosivuilla.
Kielellinen saavutettavuus ja selkokieli – Kielitoimiston ohjepankki
Papunet – saavutettavuus » Käytä selkeää ja ymmärrettävää kieltä
Tulkki ja omankielinen palvelu
Moninainen kuvitus ja sisältö
Asiakkaallamme tarjotaan tulkki tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan
Kulttuuri, uskonto, tavat
Huomioimme, että mm. materiaalien, verkkosivujen ja sometuksen kuvituksissa ja teksteissä näkyy taustaltaan, ulkonäöltään ja identiteetiltään moninaisia ihmisiä
Kunnioitamme asiakkaidemme omaa kulttuuria, uskontoa ja tapoja ja huomioimme ne mahdollisuuksien mukaan toiminnassamme
Palvelujen markkinointi on monikanavaista ja saavutettavaa
Kokemustoimijat ja vapaaehtoiset
Palvelumme ovat kaikkien asiakkaiden löydettävissä
Palveluissamme on vähemmistöihin kuuluvia kokemustoimijoita ja vapaaehtoisia Huolehdimme siitä, että vapaaehtoistoiminta on saavutettavaa.
Alueen palveluihin ohjaaminen ja yhteistyö
Tulkkiavusteinen työskentely on luonnollinen osa työtä. Tulkkeina hyödynnetään koulutettuja, hyväksi havaittuja tulkkeja ja mm. asiakkaan kielimurre sekä tulkin sukupuolitoiveet tai mahdolliset esteet asiakkaan ja tulkin yhteistyölle (esimerkiksi he tuntevat toisensa) huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Tulkkivälitteinen työskentely – THL
Kiinnitetään huomiota siihen, että kuvituksessa ja mm. esitteiden sisällöissä ei vahvisteta stereotypioita. Moninainen kuvitus ja sisältö luo samaistumisen pintoja ja asiakas kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi palveluihin.
Eettinen kuvankäyttö: miten viestiä kuvilla tasa-arvoisesti ja monimuotoisesti – Lehtikuva
Kohdataan eri uskontoa ja kulttuuria edustava asiakas kunnioittavasti ja arvostavasti. Luodaan hänelle mahdollisuus oman kulttuurinsa ja uskontonsa ilmaisuun ja toteuttamiseen. Ollaan kiinnostuneita, mutta ei vaadita asiakasta kertomaan omasta kulttuuristaan tai uskonnostaan.
Kuinka kulttuurit kohtaavat toisensa – Crossing Borders
Palveluja markkinoidaan verkossa, mutta myös painettuissa esitteissä, joita on saatavilla laajalti erilaisissa paikoissa.
Saavutettavuusopas
Vähemmistöön kuuluvat kokemustoimijat ja vapaaehtoiset ovat arvokkaassa asemassa asiakastyössä. He myös lisäävät ymmärrystä ja tietoa työntekijöille vähemmistöjen tarpeista ja työn kehittämisen keinoista. Saavutettava vapaaehtoistoiminta – Kansalaisareena
Tunnemme alueen vähemmistöille tarkoitetut palvelut ja hyödynnämme niitä mm. asiakasohjauksen ja yhteistyön merkeissä Jatkuvaa oman työn markkinointia alueen toimijoille, yhteisen toiminnan suunnittelua, asiakasohjausta puolin ja toisin. Tiedon ja materiaalin jakamista. Etusivu – kotoutumisentukena.fi
Kumppanuusalusta | Kotoutuminen Kumppanuusalusta
Toimitilat Toimitilamme ovat esteettömät ja turvalliset
Asenteet ja ennakkoluulot
Kiinnitämme huomiota ja puutumme henkilöstömme ja asiakkaidemme asenteisiin, ennakkoluuloihin ja rasismiin
Kouluttautuminen
Rekrytointi
Henkilöstömme kouluttautuu yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja moninaisuus teemoista. Lisäksi koulutusta hankitaan vähemmistöihin ja heidän tarpeisiinsa ja auttamiseensa liittyen
Huomioimme henkilöstön rekrytoinnissa monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden
Syrjimätön tila Yhdistyksemme on julistautunut Syrjinnästä vapaaksi alueeksi.
Toimitiloissa on huomioitu esteettömyys mm. pyörätuoliasiakkaiden osalta. Lisäksi esim. romaniasiakkaiden väistämisvelvollisuus huomioidaan mahdollisuuksien mukaan mm. ohjaamalla asiakas hakeutumaan turvakotiin alueelle, missä hänellä on turvallista eikä väistämisvelvollisuus nouse haasteeksi. Turvallisuuden tunnetta lisää myös esim. työntekijöiden arvostava kohtaaminen ja asiakkaan erityistarpeiden huomioinen. Esteettömyys ja saavutettavuus – THL
Kaikenlainen rasismi ja vihapuhe tulee olla täysin kiellettyä. Jos sellaista ilmenee, on siihen puututtava välittömästi. On myös tärkeää, että tutkii omia asenteitaan ja ennakkoluulojaan, niistä käydään säännöllistä keskustelua työyhteisössä sekä asiakkaiden kanssa. Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille – THL
Näistä teemoista on olemassa paljon ilmaisia verkkokoulutuksia ja puhujia voi kutsua myös omalle työpaikalle. ETKL-akatemia tarjoaa tietoa mm. yhdenvertaisuuteen monikulttuurisuuteen ja sateenkaariteemoihin liittyen. Kaikkien työntekijöiden olisi hyvä käydä tämä koulutus: Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille – THL
ETKL-akatemiassa: Sateenkaariperheiden läheis- ja perhesuhteiden tukeminen -kurssi
Lue lisää aiheesta: Miten edistää monimuotoisuutta rekrytoinnissa? | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Julistautuminen syrjinnästä vapaaksi alueeksi sekä Syrjinnästä vapaa alue -kyltin tilaaminen omalle työpaikalle. Nämä osoittavat, että organisaatiossa halutaan suhtautua syrjintään ja yhdenvertaisuuteen vakavasti. Pienelläkin yhdenvertaisuutta korostavalla eleellä voi olla suuri merkitys kaikille organisaation toiminnassa mukana oleville. yhdenvertaisuus.fi/julistautuminen
TEHTÄVÄ:
• Mitkä taulukon osioista toteutuvat jo omassa yhdistyksessäsi? Mitkä eivät?
• Jos eivät, niin mitkä ovat esteenä niiden toteutumiselle?
• Puuttuuko listalta mielestäsi jotain?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
9. Jatkotoiminenpiteiden suunnittelu
Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen vaatii koko työyhteisön sitoutumista. Johdon tuki teemojen edistämisessä on ehdotonta. Parhaimmillaan ko. teemojen edistämiseksi yhdistyksessä kootaan työryhmä, joka pohtii, miksi yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä on tärkeää edistää, mitä hyötyä siitä on, miten se liittyy yhdistyksen toimintaan, millaiset resurssit ovat käytettävissä.
Osallisuuden vahvistamiseksi työryhmän tulisi tiedottaa koko työyhteisöä siitä, millaisia edistämistoimenpiteitä on suunniteltu tehtävän. Tiedottaminen tukee henkilöstön valmiuksia yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Ennen varsinaisen toiminnan käynnistämistä on hyvä tehdä tilannekartoitus, jossa yhdistyksen toimintaa ja toimintaympäristöä tarkastellaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tarkastelun kannalta keskeisenä kysymyksenä on se, miten yhdenvertaisia eri toiminnat ovat eri ryhmien näkökulmasta. Tilannekartoitus voi perustua useisiin tiedonkeruun menetelmiin ja lähteisiin, kuten esimerkiksi:
• kartoitukseen siitä, miten yhdistyksen olemassa olevat strategiat, ohjeet ja palvelut huomioivat yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyyskysymyksiä
• asiakaskuntaa kuvaaviin tilastoihin ja asiakaspalautteisiin
• henkilöstölle ja asiakkaille suunnattuihin yhdenvertaisuuskyselyihin / keskusteluihin
• muihin mahdollisiin erillisselvityksiin, esimerkiksi ulkopuolisten tekemiin selvityksiin
Tilannekartoituksesta nousseiden tietojen pohjalta kootaan konkreettisia toimenpiteitä esiin nousseiden asioiden kehittämiseksi. Toimenpiteitä kehitettäessä on tärkeää määritellä;
• mihin toimenpiteillä pyritään?
• kenen vastuulla ne ovat ja miten muutokset rahoitetaan?
• millä aikataululla muutokset toteutetaan?
• miten toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan?
Toimenpiteiden vaikutuksia tulee seurata säännöllisin väliajoin. Seurantavastuu voidaan antaa joko jo olemassa olevalle työryhmälle tai niitä voidaan tarkastella koko työyhteisön tai yksittäisen työntekijän toimesta. Seurannan muotoja ovat esimerkiksi seurantakyselyt ja muut palautemekanismit tai ulkopuolisen konsultaation hyödyntäminen. Seurantaa tulisi tehdä niin yhdenvertaisuustilanteen kuin suunnitelman toteutumisen osalta.
On myös tärkeää, että yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysteemoja pohditaan, niistä keskustellaan työyhteisössä ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Avuksi tässä voi käyttää alla olevaa taulukkoa:
Tavoite Kehittämistoimenpiteet Aikataulu Vastuu Seuranta
Lähteet:
Suunnitelman laatiminen – Yhdenvertaisuus
TEHTÄVÄ:
• Mitä ajattelet yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisestä omassa yhdistyksessäsi tässä kohdin? Mikä on innostavaa, mikä tuntuu haastavalta? Mikä jopa mahdottomalta ja miksi?
• Mikä voisi olla ensimmäinen asia, jota sinä voit lähteä edistämään?
• Jos sinulla ei olisi mitään esteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, mikä olisi unelmatila omassa yhdistyksessäsi?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
10.
Lopuksi
Kiitos kun olet jaksanut lukea oppaan tänne asti. Toivomme, että olet saanut työhösi uusia ajatuksia ja toimintatapoja, joilla voit edistää oman yhdistyksesi asiakastyön yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Kannattaa muistaa, että yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen sitoutuminen ei itsessään tee toiminnasta syrjimätöntä tai yhdenvertaista. Tosiasiallinen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää syrjintään perustuvan eriarvoisuuden aktiivista poistamista, konkreettisia toimia, yhteistä keskustelua, koko työyhteisön työtapojen uudelleen arviointia sekä omien ennakkoluulojen ja asenteiden tarkastelua.
Tähän oppaaseen valitut toimenpiteet tulee suhteuttaa yhdistyksen käytettävissä oleviin resursseihin. Kaikkia suosituksia ei tarvitse ottaa käyttöön heti, vaan niitä voi edistää pidemmällä aikavälillä. Yhdistys voi myös painottaa tiettyjä asioita toiminnassaan. Uusista kehittämiskohteista sekä painotuksista tulee viestiä selkeästi henkilöstölle ja kaikkien tulisi sitoutua niihin. Jokainen työyhteisön jäsen on tärkeässä roolissa yhdenvertaisuuden edistämisessä, sisältäen vapaaehtoiset, kokemustoimijat sekä asiakkaat. Asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen ja arviointiin on ehdotonta. Esimerkiksi asiakaskyselyt auttavat selvittämään, miten yhdenvertaisuus toteutuu palveluissa erilaisten asiakkaiden näkökulmasta.
Viimeistään tässä vaiheessa on tärkeää tiedostaa, että samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Onkin tarkasteltava, ovatko palvelut tosiasiallisesti kaikkien saatavilla ja helposti saavutettavissa, ovatko esitteet ja verkkosivut useammalla kielellä sekä ymmärrettävässä muodossa, näkyykö kuvituksissa moninaisuus, huomioidaanko palveluissa ihmisten yksilölliset tarpeet, tehdäänkö työtä erilaisuutta kunnioittaen.
Yhdenvertaisuus on keskeinen yhteiskunnan toimintaa ohjaava arvo. Järjestöt ovat omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, millaisin periaattein yhteiskunnassa toimitaan ja miten sekä yksilöt että eri väestöryhmät osallistuvat tai pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskuntaamme.
Koska maailman ja yhteiskuntamme tilanteet muuttuvat jatkuvasti ja ymmärrys moninaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen kasvaa ja kehittyy, on välttämätöntä, että tätä opasta päivitetään säännöllisesti, vähintään jokaisen strategiakauden alussa. Oppaan teemoista tullaan puhumaan erilaisissa tilaisuuksissa, joita toteutetaan keskusjärjestön järjestämänä. Myös jäsenyhdistykset voivat pyytää keskusjärjestöltä tukea oppaan teemojen käsittelyssä ja oman yhdistyksen yhdenvertaisen toiminnan kehittämisessä. Kaikenlaiset ideat ja jatkokehittämistoiveet ovat myös tervetulleita. Yhdessä olemme vahvempia, kun tutkimme syrjiviä rakenteitamme ja pyrimme muuttamaan niitä ja edistämään kaikkien hyvinvointia ja monimuotoisuutta.
TEHTÄVÄ:
• Mitä sinulle on jäänyt erityisesti mieleen tästä oppaasta?
• Miten voisitte ottaa asiakkaat mukaan edistämään näitä teemoja?
Pohdi näitä kysymyksiä itsenäisesti tai yhdessä työyhteisösi kanssa.
11. Lisää tietoa
ESTEETÖN_TAITTO_A4_YHDENV_VERSIO 5.indd
Selvitys vammaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä
Etusivu | Tasa-arvovaltuutettu
Etusivu | Yhdenvertaisuus.fi
Etusivu | Yhdenvertaisuusvaltuutettu
HLBTI-opas+viranomaisille.pdf
Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen
Ihmisoikeusliitto – Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille
Kirjasto — Ruskeat Tytöt
Koko ajan jännittyneenä – Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemana – Valto
Kuinka toimia, jos kohtaat avointa rasismia? | RedNet
Lyhytdokumenttielokuva Uusi kotimaa – THL
Monimuotoistuva Suomi ja vähemmistöjen kohtaaminen – podcastin neljäs jakso julkaistu | Tehy
Miten erilaisista taustoista tulevia ihmisiä tulisi kohdata sosiaali- ja terveyspalveluissa?
Saavatko alan työntekijät tarpeeksi koulutusta eri vähemmistöjen kohtaamiseen?
Neurovahvistava sanasto — Neuromoninaiset
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja
Positiivisen+erityiskohtelun+opas.pdf
Saamelaiskäräjät
Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä. Syrjintä vaikuttaa afrikkalaistaustaisten elämään kokonaisvaltaisesti.
Seta ry
Sinun oppaasi Suomessa
Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi: Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017–2018
Suomi Taskussa – Opettele suomen kieli helposti videoiden avulla
Syrjimätön kieli, Opas inklusiiviseen kielenkäyttöön ja viestintään
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Nuorisoala
Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa: FinMonik-tutkimus 2018–2019 vahemmistot-1.pdf
Suomen kansalliset vähemmistöt
Vammaispalvelujen käsikirja – THL
Vähemmistöjen oikeudet – Ihmisoikeudet.net
Väitös: Monimuotoinen ihminen on nostettava sosiaalipalveluiden kehittämistyön keskiöön
Yhdenvertainen Suomi – Valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi
Yhdenvertaisuuden edistäjän opas
Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto – Lapsenoikeudet.fi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022
12. Liitteet
Monikulttuurisuuteen
liittyvä termistö
Diversiteetti
Etninen vähemmistö
Etuoikeus
Tarkoittaa ideoiden, taitojen, kokemuksen ja tiedon monimuotoisuutta. Suurempi määrä erilaisia näkökulmia tarkoittaa, että voimme paremmin ennakoida ja täyttää kaikkien asiakkaidemme tarpeet.
Valtaväestöön verrattuna määrältään pienempi ryhmä ihmisiä, joita yhdistää esimerkiksi kieli, uskonto, alkuperämaa tai kulttuuri. Suomen etnisiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi suomenruotsalaiset, romanit ja saamelaiset.
Oikeus saada tai tehdä jotain ennen muita, oikeus, jollaista ei ole muilla tai kaikilla. Syntyperän tai omien valintojen aiheuttama tilanne, jossa henkilö on vähemmän syrjitty kuin muut. Siinä missä syrjintä kaventaa ihmisen mahdollisuuksia, etuoikeudet kasvattavat niitä. Etuoikeudet perustuvat samoihin asioihin kuin syrjintä, mutta ovat usein etuoikeutetulle huomaamattomampia. Esimerkiksi ihonväri tuo toiselle etuoikeuksia ja asettaa toisen syrjinnän kohteeksi. Omaa etuoikeuttaan voi olla vaikea tunnistaa tai niitä on vaikea myöntää. Asian voi ymmärtää paremmin, jos ajattelee mitä vaikeuksia itseltä puuttuu, ei esimerkiksi ole tullut syrjityksi.
Inkluusio Pitää sisällään ajatuksen, jonka mukaan erilaisuus nähdään rikkautena, eli kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Inkluusio viittaa mukaan kuulumiseen ja osallisuuteen, eli siihen kuinka paljon esim. Johonkin toimintaan, palveluun tai organisaatioon sisällytetään ihmisiä, jotka saattaisivat muuten jäädä ulkopuolelle tai tulla marginalisoiduksi
Integraatio prosessi, jonka aikana maasta toiseen muuttanut ihminen löytää yhteiskunnassa oman paikkansa olla ja toimia. Integraatio ymmärretään usein myös sen lopputuloksena ja varsinaisen prosessin lisäksi integraatiolla viitataan tätä prosessia edistäviin toimenpiteisiin, suomeksi kotouttamiseen. Käytössä on muita integraatiota vastaavaa toimintaa tarkoittavia sanoja, kuten: inkluusio (sisään sulkeminen), sopeutuminen, mukautuminen, assimilaatio (sulautuminen).
Kantasuomalainen
Kieli- ja kulttuurivähemmistöt
Kiintiöpakolainen
Kolmannen maan kansalainen
Kotoutuminen, kotouttaminen
Suomessa syntynyt, suomalaiset juuret omaava henkilö. Ajatellaan usein maahanmuuttajan vastakohdaksi.
Suomen perinteisiin kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvat romanit, saamelaiset, suomenruotsalaiset, juutalaiset ja tataarit.
Henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Suomen valtio määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuonna 2024 pakolaiskiintiö oli 500 henkilöä. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksessa, vaan he muuttavat suoraan kuntaan asumaan.
Ulkomaalainen, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava eli Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen.
Kotoutuminen on maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja yhteiskunnan toimintaan, samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella viitataan viranomaisten järjestämiin kotoutumista edistäviin ja tukeviin toimenpiteisiin, voimavaroihin ja palveluihin. Maahanmuuttajalle laaditaan kotouttamissuunnitelma, jonka tavoite on vahvistaa hänen kielitaitoaan, osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan.
Kulttuurinen omiminen Tarkoitetaan yleensä tapauksia, joissa hallitseva kulttuuri käyttää vähemmistökulttuurin elementtejä, usein taloudellisen hyödyn edistämiseksi, samaan aikaan, kun kyseisen kulttuurin edustajat nähdään enemmistön toimesta edelleen alempiarvoisina.
Kulttuurisensitiivisyys Kyky tavoittaa ja ymmärtää eri kulttuurisesta ja etnisestä taustasta tulevien kokemusmaailmaa sekä mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi eri kulttuuriympäristössä.
Maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen henkilö
Ihmiset, jotka asettuvat asumaan esimerkiksi Suomeen vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttaneet, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. Käsitettä käytetään usein kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä kuten pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia ja paluumuuttajia. Suomessa syntynyttä lasta ei tulisi kutsua maahanmuuttajaksi.
Maahanmuuttovirasto Sisäministeriön alainen virasto ja on päätöksenteko-organisaatio maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa. Viraston toimintaan kuuluu maahanmuuttopolitiikan, hyvän hallinnon ja ihmis- ja perusoikeuksien toteuttaminen sekä hallitun maahanmuuton edistäminen.
Monikulttuurisuus Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo. Viime aikoina ovat yleistyneet myös käsitteet monimuotoisuus ja moniarvoisuus, jotka viittaavat ihmisten erilaisuuden huomioimiseen laajemmin. Monikulttuurisuus- ja moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa.
Monimuotoisuus / diversiteetti
Moninkertainen vähemmistö
Oleskelulupa
Pakolainen
Polarisaatio
Termi, jolla yhteiskunnallisessa kontekstissa kuvataan ominaisuuksiltaan vaihtelevien yksilöiden läsnäoloa. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, toimintakyky, etninen tausta, uskonto, koulutus, seksuaalinen suuntaus ja sukupuoli-identiteetti.
Henkilö, joka kuuluu useaan vähemmistöryhmään samanaikaisesti, esimerkiksi maahan muuttanut vammainen.
Lupa saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa. Myönnetään ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Oleskelulupa voidaan myöntää esimerkiksi työnteon, elinkeinonharjoittamisen, opiskelun tai perhesiteen perusteella.
Ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen.
Tarkoittaa ryhmien välisiä vastakkainasetteluja ja jännitteitä asenteiden, puheen ja tekojen tasolla
Positiivinen erityiskohtelu Kaikkien ihmisten samanlainen kohtelu ei aina riitä yhdenvertaisuuden saavuttamiseen. Positiivisessa erityiskohtelussa on kyse tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeellisista erityistoimenpiteistä ja siitä säädetään yhdenvertaisuuslaissa.
Rakenteellinen rasismi Rakenteellinen rasismi perustuu valtasuhteisiin ja on lainsäädännön ja erilaisten instituutioiden käytäntöihin ja sääntöihin pohjautuva rasismi.
Rakenteellinen rasismi on usein valtasuhteissa oleville tiedostamatonta tai sitä ei haluta tunnustaa. Rakenteellinen rasismi muodostuu ennakkoluulojen, stereotypioiden ja yhteiskunnan normien ruokkiessa toisiaan ja se voi ilmetä esimerkiksi näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat valtaväestöstä poikkeaviksi tai ei-valkoisiksi nähtyjä henkilöitä ulos.
Rasismi Tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismiin usein kuuluu se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.
Representaatio Termillä viitataan ihmisryhmän mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja nähdyksi yhteiskunnassa, esimerkiksi mediassa. Representaatiosta puhuttaessa viitataan myös vähemmistöjen äänen puutteeseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Representaatioissa tulee pyrkiä diversiteettiin. Kun esim. valitset kuvaa, mieti, toistatko stereotypiaa, vai voisiko kuvassa sittenkin olla erinäköinen tai eritavoin esitetty ihminen?
Rodullistaminen
Segregaatio
Tarkoitetaan niitä oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja, joita ihmisiin liitetään todellisten tai kuviteltujen fyysisten ominaisuuksien kuten ihonvärin vuoksi. Rodullistettu viittaa henkilöön/ihmiseen, joka kokee yhteiskunnassa rasismia.
Eli erottelu. Väestöryhmien erottelu alueellisesti, koulutuksessa tai työelämässä esim. sosiaalisen luokan, etnisen taustan tai uskonnon perusteella.
Stereotypia Yksinkertaistettu ja yleistetty käsitys jostakin. Esimerkiksi kansallinen stereotypia on yhdenmukainen kuva kaikista yhden kansan, kuten ruotsalaisten tai venäläisten, edustajista. Stereotypia on usein kielteinen ja se perustuu muutamaan luonteenpiirteeseen, kuten yksinkertaisuuteen tai ahneuteen.
Syrjintä
Tarkoittaa henkilön epäoikeudenmukaista kohtelua yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.
Tilapäinen suojelu Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille ja sen tarkoituksena on tarjota nopeasti väliaikaista suojelua. Tilapäinen suojelu koskee Ukrainan kansalaisten ja heidän perheenjäsenten lisäksi niitä kolmansien maiden kansalaisia, joilla on Ukrainassa pysyvä oleskelulupa tai jotka ovat saaneet kansainvälistä suojelua.
Turvapaikanhakija
Ulkomaalaistaustainen/ Ulkomaista syntyperää oleva
Valtaväestö
Henkilö, joka hakee kansainvälisen suojelun tarpeeseen perustuvaa oleskelulupaa (turvapaikkaa) vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan monista syistä, esimerkiksi pakoon sotaa, vainoa tai turvattomuutta.
Henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla tai joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla (kutsutaan myös termillä toisen polven maahanmuuttaja).
Samaa kansallisuutta (tai kieltä, uskontoa, etnisyyttä jne.) edustavat ihmiset, joita valtiossa asuu eniten.
Vähemmistöstressi Ylimääräinen kuormitus (ns. “normaalin” elämän kuormituksen lisäksi), joka syntyy elämän aikana koetuista syrjinnän ja rasismin kokemuksista tai niiden uusiutumisen pelosta.
Yhdenvertaisuus Tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Lue lisää kotoutumiseen liittyvästä sanastosta: Kotoutumisen sanasto, 1. laitos – Integrationsordlista, 1 upplagan (valtioneuvosto.fi)
Sateenkaariteemoihin liittyvä termistö
Apilaperhe
Aseksuaalisuus
Binääri/ei-binääri (eng. binary/non-binary)
Bi
Cis
Perhe, jossa lapsi tai lapset ovat eri perheyksikköjen yhteisiä lapsia, esimerkiksi naisparin ja miehen tai miesparin ja naisparin yhdessä muodostama perhe. Apilaperheet voivat olla esimerkiksi kolmen vanhemman kolmiapilaperheitä, neljän vanhemman neliapilaperheitä tai kahden vanhemman perheitä. Apilaperheissä kaikki vanhemmat ovat yleensä lapsen tai lasten sosiaalisia vanhempia, mutta lainsäädännön puutteista johtuen vain kaksi heistä voi olla juridisia vanhempia.
Aseksuaali/aseksuaalinen ihminen kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Sana ei määrittele kokijan omaa sukupuolta. Aseksuaalinen ihminen voi tuntea emotionaalista vetovoimaa mihin sukupuoleen tahansa tai ei kehenkään
Sukupuoli voi olla binäärinen tai ei-binäärinen. Ei-binäärisen henkilön sukupuoli ei sovi kaksinapaiseen nainen–mies-jakoon. Hän voi olla esimerkiksi muunsukupuolinen, sukupuoleton tai intersukupuolinen.
Biseksuaali eli biseksuaalinen henkilö kokee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa sekä samaa että eri sukupuolta olevia kohtaan. Joillekin vetovoiman kohteen sukupuolella ei ole merkitystä. Termit biseksuaalisuus ja panseksuaalisuus ovat osittain päällekkäisiä.
Cis/cis-sukupuolinen ihminen kokee omakseen mies- tai naissukupuolen, johon hänet on syntymässä määritelty kehonsa perusteella. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ”tällä puolen” ja ”toisella puolen”. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi.
Drag Drag on taidemuoto, jossa henkilö muun muassa pukeutumisen avulla leikittelee sukupuolirooleilla ja sukupuolen ilmaisulla. Drag ei ole sama asia kuin transvestisuus, johon se usein sekoitetaan.
Hetero
Heteronormatiivisuus
Homo
Hetero on ihminen, joka tuntee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa pääosin eri sukupuolta olevia ihmisiä kohtaan.
Heteronormatiivisuus on ajattelutapa, jossa heterous nähdään kaikkia muita suuntautumisia toivotumpana, luonnollisempana ja parempana.
Heteronormiin kuuluu usein myös ajatus kahden eri sukupuolta olevan aikuisen perustamasta ydinperheestä.
Homo on ihminen, joka tuntee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa pääasiassa samaa sukupuolta olevia kohtaan. Sanaa homo käytetään myös suppeammin tarkoittamaan itsensä mieheksi määrittelevää henkilöä, joka kokee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa miehiä kohtaan. ”Homoseksuaali” on vanhahtava ja seksualisoiva termi, jota käytetään yhä vähemmän.
Homo-, bi- ja transfobia Tarkoittavat vihaa, pelkoa, inhoa tai vastenmielisyyttä näitä ihmisryhmiä kohtaan. Foobinen käyttäytyminen voi ilmetä mitätöintinä, vähättelynä, poissulkemisena, häirintänä, syrjintänä tai jopa väkivaltana.
Intersukupuolisuus Käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa erilaisia synnynnäisiä tiloja, joissa henkilön keholliset, anatomiset tai muut sukupuolen tunnusmerkit eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolinen tila ei määrittele sitä, minkälainen sukupuoli-identiteetti henkilölle kehittyy. Kuten muutkin lapset, kasvava intersukupuolinen lapsi useimmiten ymmärtää itse oman sukupuolensa ja määrittää itsensä, tytöksi, pojaksi, muunsukupuoliseksi, intersukupuoliseksi tai jollain toisella tavalla.
Lesbo Sanaa lesbo käytetään usein itsensä naiseksi määrittelevästä henkilöstä, joka kokee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa pääasiassa naisia kohtaan.
LHBTIQ+ Kirjainlyhenne sisältää alkukirjaimet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ryhmistä (lesbot, homot, bit, transihmiset, intersukupuoliset, queerit). Kirjainlyhenteestä on eri versioita riippuen siitä, mihin ryhmiin halutaan viitata. Lyhenne on ruotsiksi useimmin kirjoitettu hbtq ja englanniksi LGBTIQ. Plussalla kirjainlyhenteen perässä tarkoitetaan inklusiivista kattotermiä, jolla viitataan kaikkiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
Muunsukupuolisuus Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tämän jaon ulkopuolella. Termi on hitaasti korvannut Suomessa transgender-termin. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muullekin ei-binääriselle sukupuolen kokemiselle. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät koe termiä sukupuoli-identiteetikseen.
Pan
Polyamoria
Pride (ylpeys)
Pan on ihminen, joka tuntee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole heille merkitystä. Monet pan-ihmiset kokevat, että termi vapauttaa luokittelemasta seksuaalisen kiinnostuksen kohteita sukupuolen mukaan. Termit pan ja bi ovat osittain päällekkäisiä.
Polyamorialla tarkoitetaan yhtä vastuullisen monisuhteisuuden muotoa. Polyamorisuus ei määrittele henkilön seksuaalista suuntautumista. Sanalla viitataan kaikkien osapuolten yhteisymmärrykseen perustuviin intiimeihin, seksuaalisiin ja/tai romanttisiin suhteisiin, joissa on enemmän kuin kaksi osapuolta tai joissa osapuolilla on rinnakkain useampia rakkaus- ja/ tai seksisuhteita. Polyamoria ei tarkoita samaa kuin polygamia, joka taas tarkoittaa moniavioisuutta.
Pride on maailmanlaajuinen liike ja ajattelutapa, jossa korostuu jokaisen oikeus omaan seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Pride-tapahtumat ovat yleensä värikkäitä ihmisoikeustapahtumia. Helsinki Pride -viikko on Suomen suurin LHBTIQihmisten tapahtuma. Suomessa Pride-tapahtumia järjestetään myös monilla muilla paikkakunnilla. Euroopassa järjestetään vuosittain yleiseurooppalainen EuroPride ja jossain päin maailmaa WorldPride. Suomessa tapahtumasta käytettiin nimeä Vapautuspäivät vuosina 1975-2000.
Queer tai pelkkä Q-kirjain Queer on poliittinen ja usein akateeminen näkökulma, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. Queer on myös identiteetti, jonka kuvaamiseksi perinteiset sukupuolta tai suuntautumista määrittelevät sanat ovat liian rajoittavia. Queer on alkujaan myös haukkumasana, joka on otettu käyttöön voimauttavana terminä, ja jonka merkitys on viime vuosikymmeninä laajentunut.
Rekisteröity parisuhde
Sateenkaareva
Sateenkaariperhe
Seksuaalinen suuntautuminen
Rekisteröity parisuhde oli samaa sukupuolta olevien parien tapa virallistaa parisuhde ja antaa sille juridinen asema. Suomessa parisuhteen pystyi rekisteröimään vuodesta 2002 lähtien. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla ei ollut kaikkia samoja oikeuksia kuin naimisissa olevilla. Esimerkiksi yhteinen sukunimi ilman erillistä nimenmuutosta tai ulkoinen adoptio eivät olleet vielä rekisteröidyillä pareilla mahdollista. Uusia parisuhteita ei rekisteröidä enää 1.3.2017 jälkeen, jolloin voimaan astui yleinen avioliittolaki.
Sateenkaareva on adjektiivi, jolla voi määritellä monia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä asioita, esimerkiksi sateenkaarevat nuoret ja sateenkaarevat musiikkikappaleet. Käyttöön ovat vakiintuneet esimerkiksi sanat sateenkaarinuori, sateenkaariperhe ja sateenkaariseniori.
Sateenkaariperheeksi kutsuvat itseään monet sellaiset lapsiperheet tai lasta odottavat/perheenlisäystä suunnittelevat perheet, joissa ainakin yksi vanhempi kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön
Seksuaalisessa suuntautumisessa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee emotionaalista, romanttista ja/tai seksuaalista vetovoimaa. Määrittelyn perustana on sekä oma että vetovoiman kohteen sukupuoli. Yleensä käytetään jaottelua homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus. Suuntautuminen voi myös muuttua oman elinkaaren aikana. Jokaiselle kuuluu oikeus määritellä tai olla määrittelemättä oma seksuaalinen suuntautumisensa.
Seksuaalivähemmistöt Ihmiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen on jotain muuta kuin heterous, kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Heitä ovat mm. homot, lesbot, bi- ja panseksuaalit. Seksuaalivähemmistö käsite voidaan kokea ongelmalliseksi vähemmistökäsitteen viitatessa johonkin valtaväestöstä poikkeavaan ja marginaaliseen.
Sukupuoleton/ asukupuolinen
Sukupuolen korjaus
Sukupuolen moninaisuus
Sukupuolettomuus/asukupuolisuus tarkoittaa sitä, ettei henkilö samaistu mihinkään sukupuoleen (tai samaistuu hyvin vähän). Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä, kun taas osalle sukupuolettomuus voi olla sukupuoliidentiteetti.
Sukupuolenkorjauksella tarkoitetaan yleensä niitä lääketieteellisiä ja juridisia toimenpiteitä, joiden avulla henkilö voi elää sukupuolessaan, joka ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Lääketieteellisten hoitojen lisäksi sukupuolen korjaus on myös sosiaalinen prosessi
Sukupuolen moninaisuudella viitataan siihen, että sukupuoli ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt. Sukupuolen moninaisuuden voi ymmärtää eri tavoin: voidaan ajatella, että jokaisen ihmisen sukupuoli koostuu ainutlaatuisista ja yksilöllisistä piirteistä ja on täten moninainen. Toisaalta voidaan ajatella, että sukupuolen moninaisuus tarkoittaa joitakin ominaisuuksia, jotka ovat sukupuolivähemmistöille tyypillisiä.
Sukupuoli-identiteetti Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.
Sukupuolinormi Yhteiskuntamme ja kulttuurimme kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ihmiset ovat naisia tai miehiä ja heidän tulisi käyttäytyä naisille ja miehille tyypillisellä tavalla. Normin mukaan nämä sukupuolet ovat muuttumattomat ja toistensa vastakohdat ja sukupuoli voidaan määritellä anatomisten ja biologisten piirteiden sekä ulkoisen olemuksen tai itseilmaisun mukaan.
Sukupuoliristiriita Sukupuoliristiriita tarkoittaa, että ihmisen tunne omasta sukupuolesta ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuolta. Transsukupuolisuus on sukupuoliristiriidan äärimuoto.
Sukupuolivähemmistöt
Transihmiset (kuten transsukupuoliset, transgenderit ja transvestiitit), intersukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt.
Trans Sanaa käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli ja/tai sukupuolen ilmaisu ei ole yksiselitteisesti hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen yleensä liitettyjen odotusten mukainen. Vastakohtana on sana cis. Trans-termiä käytetään usein myös kattokäsitteenä sukupuolivähemmistöille.
Transvestisuus
Transvestisuus tarkoittaa, että henkilöllä on tarve ilmaista eläytymällä, pukeutumalla tai laittautumalla toista sukupuolta kuin mikä hänelle on syntymässä määritelty. Transvestiitti on usein tyytyväinen syntymässä määritettyyn sukupuoleensa eikä hänellä ole tarvetta juridisiin muutoksiin ja/ tai lääketieteellisiin korjauksiin sukupuolen suhteen.
Vanhemmuuskumppanuus Ihmiset jakavat lastensa vanhemmuuden olematta parisuhteessa.
Vähemmistöstressi
Vähemmistöstressi tarkoittaa ylimääräistä kuormitusta ja stressitilaa, joka syntyy muun muassa syrjinnän kokemuksista ja/tai pelosta sekä ympäröivän yhteiskunnan sukupuoli- ja hetero-oletuksista, erilaisuuden tunteista, toiseuden kokemuksesta, sosiaalisesta leimautumisesta sekä kiusatuksi tulemisen ja väkivallan kokemuksista. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin.
Lähteenä käytetty:
Sateenkaarisanasto suomeksi Seta ry:n verkkosivuilla.
Vammaisuuteen liittyvä termistö
Miten puhua vammaisesta ihmisestä? Hyvä yleissääntö on puhua vammaisesta ihmisestä aivan kuin kenestä tahansa muusta. Nykyään näkee usein käytettävän ja jopa suositeltavan termiä liikunta-, kuulotai näkörajoitteinen. Näissä käsitteissä ongelmana on, että ne kiinnittävät huomion yksilöön, aivan kuin rajoitteet olisivat hänessä. Vammaisuus on yhteiskunnallinen ilmiö ja usein rajoitteet ovat ympäristössä. Hyvä lähtökohta on, että vika ei ole ihmisessä. Monenlaisia kehoja ja tapoja toimia voi kuvailla neutraalisti tai myönteiseen sävyyn.
Ableismi
Ableismilla tarkoitetaan syrjintää vamman perusteella.
Amputoitu henkilö Henkilö, joka on jostain syystä menettänyt jonkun raajan. Avustaja Henkilö, joka auttaa päivittäisissä toiminnoissa. Päätösvalta avustajan tehtävistä ja niiden suorittamistavasta on aina vammaisella henkilöllä.
Esteettömyys
Kehitysvammainen
Kuulo-näkövammainen
Esteettömyys tarkoittaa ympäristön, palvelun ja tarjonnan toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Esteettömyys liittyy näissä ohjeissa rakennetun ympäristön toimivuuteen. Este ilmenee käyttäjän kohdatessa huonosti suunnitellun ympäristön. Rakennus tai ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien, myös toimintarajoitteisten, kannalta toimiva ja miellyttävä käyttää. Esteettömyys voidaan nähdä myös laajempana kokonaisuutena, joka tarkoittaa sujuvaa osallistumista eri elämänaloilla; työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. On tärkeää huomioida myös verkkoviestinnän esteettömyys.
Henkilö, jonka älykkyysosamäärä on alempi kuin kaksi keskihajonnan mittaa väestön älykkyysjakautuman keskiarvosta.
On henkilö, joka kuulee ja näkee normia heikommin.
Kuuro Henkilö, joka ei kuule lainkaan. Kuulovammainen ei kuule normin mukaisesti.
Kuurosokea
On henkilö, joka on sekä kuuro että sokea.
Liikuntavammainen Viittaa fyysisen toimintakyvyn poikkeamiseen normista
Lyhytkasvuinen
Henkilö, joka on normista poikkeavan lyhyt. Raja on häilyvä, mutta tyypillisesti aikuinen määritellään lyhytkasvuiseksi, jos hänen pituutensa on alle 140–150 cm.
Monivammainen Viittaa yleensä kehitysvammaiseen, joka on lisäksi jollain muulla tavalla vammainen.
Puhevammainen
Pyörätuolin käyttäjä
Sokea
Henkilö, joka on kuuleva, mutta joka ei kommunikoi puhumalla.
Henkilö, joka käyttää pyörätuolia liikkumiseen. Tätä muotoilua voi soveltaa myös muihin apuvälineisin, vaikkapa kuulolaitteeseen tai ruudunlukijaan
Henkilö, joka ei näe ollenkaan tai näkee vain hyvin vähän. Näkövammainen näkee rajatusti
Vaikeavammainen Nykyisessä lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä käytetään jonkin verran sanaa vaikeavammainen. Tavoitteena on erottaa esimerkiksi paljon apua tarvitseva vähemmän apua tarvitsevasta. Käytännössä vaikeavammainen määritellään eri laeissa eri tavoin, joten käsite soveltuu huonosti yleistekstiin.
Vammainen
Neutraali kattotermi, jonka perään voi lisätä asiayhteydestä riippuen esimerkiksi sanan henkilö, ihminen, nainen, mies tai lapsi. Yksilöstä puhuttaessa voidaan käyttää tarkempaa sanaa.
Vammaisjärjestö Voi tarkoittaa vammaisten ihmisten omaa järjestöä tai vammaisille ihmisille palveluja tarjoavaa järjestöä.
Viittomakielinen Henkilö, joka kommunikoi viittomakielellä. Viittomakielinen ei ole synonyymi kuurolle tai kuulovammaiselle, koska on myös kuuroja, jotka eivät viito ja kuulevia, joiden äidinkieli on viittomakieli. Monesti käytetään tarkempaa termiä viittomakielinen kuuro.
