Ensi ja turvakotien liiton strategia 2016–2019 Rohkeasti ajassa by Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liiton

strategia 2016â&#x20AC;&#x201C;2019

Sisältö Johdanto.......................................................................................... 3 1. Toimintaympäristön haasteet.....................................................4 2. Visio............................................................................................ 5 3. Toiminta-ajatus ja perustehtävä................................................ 6 4. Toiminnan lähtökohdat ja arvot................................................ 6 5. Strategiset painopisteet ja toiminnan tavoitteet 2016–2019.....8 6. Strategian arviointi.................................................................... 9 7. Keskusjärjestön toiminnan resurssit......................................... 9

LIITTEET Strategisten painopisteiden tavoitteet, tulokset ja vaikutukset ........................ 10 Strategian valmisteluprosessi............................................................................ 14

JOHDANTO

Strategian tavoitteena on määritellä Ensi- ja turvakotien liiton toiminnan suunta ja strategiset valinnat vuosille 2016–2019. Strategia on valmisteltu yhteistyössä hallituksen, jäsenyhdistysten ja henkilöstön kanssa. Se jatkaa ja täsmentää edellisen strategian ”Uuteen alkuun” viitoittamaa suuntaa. Ensi- ja turvakotien liitto muodostuu valtakunnallisesta keskusjärjestöstä ja 30 jäsenyhdistyksestä eri puolella Suomea. Yhdessä määritelty strategia mahdollistaa, että keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten voimat ja monipuolinen osaaminen toimivat samaan suuntaan, valittujen strategisten painopisteiden toteuttamiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia vahvistaa liiton toimintaa lastensuojelun kansalaisjärjestönä, vaikuttajana ja asiantuntijana. Liitto profiloituu lastensuojelujärjestönä erityisesti haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja erilaisten lapsiperheiden voimaannuttajaksi, edunvalvojaksi ja tukijaksi. Haavoittavat olosuhteet tarkoittavat ennen kaikkea lasten kaltoinkohtelua, vauvaperheiden vanhemmuuden haasteita ja päihteiden ongelmakäyttöä, mielenterveysongelmia, erotilanteita ja köyhyyttä sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Edistävän ja ehkäisevän toiminnan muodot tavoittavat laajasti lapsiperheitä ja luovat edellytyksiä hyvälle ja turvalliselle lapsuudelle. Strategia kirkastaa liiton perustehtävää, varmistaa rohkeasti ajassa olemista sekä luo myös turvallisuutta, suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta nopeasti muuttuvassa ja epävakaassa toimintaympäristössä. Strategia on läsnä arjen toiminnassa. Se antaa perustan kaikelle toiminnalle, nivoo toiminnan eri alueet ja työmuodot sekä ammatillisen, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ja kokemusasiantuntijuuden entistä tiiviimmin yhteen toisiaan tukevaksi ja täydentäväksi kokonaisuudeksi. Jokaiselle strategiselle painopisteelle on määritelty tavoitteet, tulokset ja vaikutukset, jotka halutaan saavuttaa strategiakauden aikana. Eri toimintavuosille niistä valitaan toteutettavaksi vain osa. Vuosittaiset valinnat määritellään toimintasuunnitelmissa. Ne suhteutetaan toimintaympäristön haasteisiin ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Menettely antaa mahdollisuuden strategisten valintojen jatkuvaan arviointiin ja toiminnan uudelleen suuntaamiseen.

Toimintaympäristön haasteet

Toimintaympäristö on strategiakauden aikana nopeasti muuttuva, epävarma ja osin vaikeasti ennakoitava. Se haastaa liittoa jatkuvaan toimintaympäristön analysointiin ja oman toiminnan arviointiin suhteessa muutoksiin. Tarvitaan myös rohkeaa oman toiminnan uudelleen suuntaamista. On uskallettava myös luopua, jos arvio on, että jokin toimintamuoto ei enää vastaa ihmisten tarpeisiin. Suurin osa suomalaisista voi edelleen hyvin ja on onnellisia. Suomi menestyy edelleen hyvin kansainvälisissä hyvinvointi- ja onnellisuusvertailuissa. Eriarvoisuus ja hyvinvointierot ovat kuitenkin suuret ja niiden ennakoidaan edelleen kasvavan, jollei määrätietoista työtä tehdä suunnan kääntämiseksi. Tässä työssä tarvitaan liiton aktiivisia toimia niin hallitusohjelmaan, lainsäädäntöön kuin muuhunkin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamiseksi niin, että lapsen etu toteutuu. Lasten hyvinvoinnin ja suotuisten kasvuolosuhteiden tulee olla kaiken politiikan keskiössä. On myös arvioitava kaikkien päätösten lapsivaikutuksia. Lapsiin ja perheisiin voimavarojen suuntaaminen on investointi tulevaan. Se on vastuullista ja inhimillistä, mutta myös taloudellisesti kannattavaa. Suomi menestyy, kun kaikille lapsille luodaan edellytykset turvalliseen lapsuuteen ja mahdollisuus kehittyä tasapainoiseksi, toimintakykyiseksi aikuiseksi. Elämän peruseväät − luottamus, sosiaaliset taidot, terveys ja erilaiset muut valmiudet − luodaan lapsuudessa. Lasten hyvinvointi on kaikkien tahojen ja politiikkalohkojen tehtävä. Lapset ja perheet tarvitsevat palveluja, joihin on helppo tulla ja joissa autetaan kokonaisvaltaisesti ja niin, että arki helpottuu. Tämä ei ole vallitseva suunta palvelujärjestelmässämme. Suomi ei ole vielä nousemassa lamasta monien muiden EU-maiden tapaan. Matalan kasvun kaudesta ennakoidaan pitkää. Valtiontalouden vakauttamisen tarpeet ovat suuret ja kunnat ovat vaikeuksissa. Palvelujen ja etuuksien leikkaukset eivät saa kohdentua eniten apua tarvitseviin vauva- ja lapsiperheisiin. Haasteemme on vaikuttaa siihen, että taloudellisesti tiukkana aikana varmistetaan käytännössä kunnissa investointi peruspalveluihin ja helposti saatavaan eh-

käisevään tukeen. Tiedämme myös, että leikkaukset, jotka ovat kohdistuneet ehkäisevään toimintaan, ovat kääntäneet lastensuojelun ja muun korjaavan työn tarpeen ja kustannukset nousuun. Suomi on jo jakautunut menestyjiin ja arjen selviytymisen kanssa kamppaileviin. Köyhyys ja pahoinvointi ovat syventyneet, ylisukupolvistuneet ja pitkittyneet. Ylisukupolvisuudet ketjut, jotka siirtyvät vauvojen varhaisen kaltoinkohtelun kautta, pitää saada katkaistua. Lapsiväestöstä huomattava osa voi hyvin, mutta liian suurelle osalle on kasautunut riskejä, jotka kapeuttavat mahdollisuuksia tasapainoiseen lapsuuteen. Ihmisten kokemusmaailmat ovat eriytyneet. Se näkyy yhteiskunnallisten asenteiden kovenemisena ja ongelmien yksilöllistämisenä. Liittoa tarvitaan haavoittavissa olosuhteissa elävien ihmisten äänen esiin nostajana, edunvalvojana ja vaikuttajana aikaisempaa enemmän ja uudistuvin muodoin. Lama näkyy työpaikkojen epävarmuutena, lomautuksina, kasvavana työttömyytenä ja perheiden toimeentulon vaikeutumisena. Työssä oleville työelämän vaateiden ja perheen tarpeiden yhteensovittaminen on vaikeutunut. Lasten kohtaama väkivalta ja kaltoinkohtelu on edelleen yleistä ja monimuotoista. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt, eikä nuorten syrjäytymiskehitystä ole saatu katkaistua nuorisotakuusta huolimatta. Lasten ja erilaisten perheiden selviytymisen ongelmat uhkaavat edelleen kärjistyä. Yhden henkilön talouksien, yhden huoltajan perheiden ja yksinäisyyttä kokevien ihmisten määrä on suuri ja heillä on kasvavia vaikeuksia. Viime vuosina on vähitellen päästy ehkäisevän toiminnan tekemiseen käytännössä. On suuri riski, että myönteinen kehitys pysähtyy taloudellisten säästöpaineiden vuoksi. Liiton on pystyttävä vastaamaan kasvaviin ja monimuotoistuviin tuen tarpeisiin ja jatkuvaan uudistumiseen. Kansalais-, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan, erilaisten matalan kynnyksen palvelujen, auttavien puhelimien ja nettipalvelujen kiinnostavuus ja merkitys tulee kasvamaan. Samanaikaisesti tarvitaan vankkoja ammatillisia, turvallisuutta vahvistavia, vanhemmuutta tukevia, kuntouttavia ja vahvasti perheiden rinnalla eläviä palveluja.

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tarve on kiireellinen. Palvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavissa ja julkiset palvelut uhkaavat pahasti rapautua. Seuraavalle hallituskaudelle jäänyttä soteuudistusta tarvitaan kipeästi. Liitolle rakennemuutoksen pitkittyminen on haastavaa. Kunnissa ollaan odottavalla kannalla uudistuksen suunnasta ja kehittämistyö on pysähdyksissä. Yhdistyksemme tarvitsevat palvelujen tuottajina pitkäaikaisia kumppanuuksia ja sopimuksia toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Kunnat ovat epävarmassa tilanteessa varovaisia pitkäaikaisten sitoumusten tekemisessä. Sote-uudistus tulee etenemään jossakin muodossa tulevalla hallituskaudella. Yhdistysten on asemoiduttava erilaisen tuen ja palvelujen tarjoajina ja kansalaisjärjestöinä joka tapauksessa uudessa palvelurakenteessa. Siihen on yhteistyössä valmistauduttava. Keskusjärjestön ja yhdistysten sekä yhdistysten keskinäistä yhteistyötä on vahvistettava ja kyettävä rakentamaan palvelukokonaisuuksia, joita tarjotaan uusille järjestämis- ja tuotantoalueille. Yksittäisten palvelujen ja tuen muotojen tarjoamisella on jatkossa vaikea menestyä. On tehtävä näkyväksi tarjolla olevaa tukea ja palveluja sekä niiden merkitystä ja vaikutuksia.

Liitossa tarvitaan vahvaa yhteistä vaikuttamista, jotta yhdistysten monipuolisten eri tuen muotojen ja palvelujen toimintaedellytykset vauvasta ikäihmisiin saadaan turvattua. Turvakotitoiminnan rahoituksen siirtyminen valtion rahoitusvastuulle 1.1.2015 voimaan tulleen lain myötä on myönteistä. Nyt varattujen resurssien määrää on pystyttävä kasvattamaan valtion budjetissa maan kattavan turvakotiverkoston rakentamiseksi. Liiton lähes 40 vuoden väkivaltatyön kokemukselle ja osaamiselle pitää varmistaa paikka muuttuneessa tilanteessa tulevaisuudessakin. Liitolla on edelleen vankka rooli perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä avopalveluissa kaikissa ikäryhmissä, niiden kehittämisessä, lasten kanssa työskentelyssä sekä väkivallan tekijöiden kanssa tehtävässä työssä väkivaltakierteiden katkaisemiseksi. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia vastaamaan perhe- ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Tämä merkitsee tarvetta lisätä yhteistyötä kuntien kanssa. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän pysyvä perusrahoitus on edelleen auki ja se on pystyttävä turvaamaan. Ensikotityötä ja monipuolista vaativaa vauvatyötä on liitossa tehty 70 vuotta. Toiminta tunnetaan, mutta sitä on edelleen kehitettävä ja sen resursseja vahvistettava.

Visio

Liiton visio rakentuu kahdesta osasta siten, että siinä määritellään, millaista yhteiskuntaa liitto on rakentamassa. Lisäksi se sisältää vision liitosta toimijana.

Rakennamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa sekä puolustamme sisukkaasti lapsen oikeutta turvalliseen elämään, lasten ja perheiden osallisuutta ja mahdollisuutta saada oikea-aikaisesti apua.

tien. Eriarvoisuus, lapsiköyhyys, lapsiperheiden päihdeongelmat ja perhe- ja lähisuhdeväkivalta vähenevät. Perheet saavat oikea-aikaisesti tarpeidensa mukaista tukea ja palveluja silloin, kun omat voimavarat eivät riitä. Kokemusasiantuntijuus on liitossa laajasti käytössä. Erilaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioitus vahvistuvat ja monikulttuurisuus nähdään voimavarana. Erilaisissa elämäntilanteissa olevien ja lasten ja perheiden tulevaisuuden usko ja mahdollisuus uuteen alkuun lisääntyvät.

Liitto on rohkeasti ajassa oleva lastensuojelun kansalaisjärjestö ja johtava haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja perheiden tuen asiantuntija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Rakennamme yhteiskuntaa, jossa lapsen etu otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Turvallinen lapsuus toteutuu nykyistä paremmin jo raskausajasta läh-

Kansalaistoiminnan eri muodot ja osallisuus toiminnan kaikilla tasoilla vahvistuvat liiton toiminnassa. Oikeudenmukaisuus ja sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys vahvistuvat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Toiminta-ajatus ja perustehtävä

Liitto on kansalaisjärjestö, jonka tarkoitus on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä perheväkivaltaa. (uudet säännöt 2§) Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi liitto jäsenyhdistystensä keskusjärjestönä vaikuttaa lapsia ja perheitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen, toimii kansalaisjärjestönä vahvistaen erilaisia vapaaehtoisen toiminnan muotoja tehtäväalueillaan, kokoaa ja vahvistaa tarkoituksensa mukaisilla alueilla asiantuntemusta liitossa ja välittää sitä muiden samojen kysymysten kanssa työskentelevien käyttöön sekä tukee jäsenyhdistyksiä tuottamaan erilaista tukea ja palveluja.

tojen kehittämiseen ja vie asiantuntemuksensa näiden alueiden kehittämiseksi päättäjien, palvelujärjestelmän ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Jäsenyhdistykset tuottavat paikallisesti ja alueellisesti laadukasta järjestölähtöistä tukea ja palveluja, kehittävät niitä systemaattisesti, mahdollistavat kiinnostavan ja vaikuttavan kansalaistoiminnan sekä tuovat oman asiantuntemuksensa paikallisen ja alueellisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentamiseen yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Jäsenyhdistysten kautta välittyy tietoa ja asiantuntemusta valtakunnalliseen vaikuttamiseen ja kehittämiseen.

Liitto, joka koostuu keskusjärjestöstä ja 30 jäsenyhdistyksestä, tarjoaa maan kattavan ja osaavan lastensuojeluverkoston. Se sisältää turvallista lapsuutta tukevat ja lapsiperheiden syrjäytymistä ehkäisevät monipuoliset avopalvelut, ensikodit, turvakodit, päihdeongelmaisten vanhempien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneet ensikodit sekä vankan näihin sisältöalueisiin liittyvän ammatillisen, vertais- ja kokemusasiantuntijuuden ja niiden jatkuvan kehittämisen.

Keskusjärjestö on valtakunnallinen vaikuttaja ja asiantuntija. Se osallistuu sosiaalisesti kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Keskusjärjestö vaikuttaa lapsia ja perheitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen sekä vahvistaa kansalaistoimintaa yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa. Työssä on välttämätöntä tiivis yhteistyö ja yhteinen tiedontuotanto jäsenyhdistysten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Keskusjärjestö rakentaa aktiivisesti kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja kumppanuuksia.

Liiton voima syntyy yhdistysten ja keskusjärjestön yhteisestä työstä, osaamisesta ja vaikuttamisesta. Vain yhdessä ja samaan suuntaan toimimalla voimme menestyä muuttuvissa olosuhteissa. Liitto huolehtii asiantuntijaroolinsa vahvistamisesta ja kehittämisestä sekä osallistuu perustehtävänsä alueilla uusien tuen muo-

Keskusjärjestön tehtävä on tukea jäsenyhteisöjen vahvistumista kansalaisjärjestöinä, kehittää yhdessä yhdistysten kanssa niiden tarjoamia tuen muotoja ja palveluja sekä vaikuttaa yhdistysten edellytyksiin tuottaa yleishyödyllisinä toimijoina järjestölähtöisiä palveluja ja tukea.

Toiminnan lähtökohdat ja arvot

Toiminnan perustana on lapsen edun turvaaminen yhteiskunnassa ja kaikessa päätöksenteossa. Se tarkoittaa päätösten lapsiin kohdistuvien vaikutusten jatkuvaa arviointia ja vaikuttamista lapsen edun toteutumiseksi. Liiton toiminnassa lapsi huomioidaan, hän tulee nähdyksi ja kuulluksi ja saa olla lapsi ilman aikuis-

ten huolten kantamista. Liiton pitkä ja menestyksekäs historia otetaan tietoisesti uudistumisen voimaksi ja menestystekijäksi sekä tehdään ajassa kiinni olevilla tavoilla todeksi liiton alkuperäinen missio: jokainen lapsi on pelastettava elämälle.

Lapsen edun toteutumisessa keskeistä on lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lähtökohtana ovat lapsen yksilölliset tarpeet, lapsen osallisuuden vahvistaminen ja hänen näkemyksensä huomioiminen häntä koskevissa asioissa. Myönteiset ja läheiset ihmissuhteet tulee turvata erityisesti lapsen ja hänen vanhempansa välillä. Lapsen tulee saada osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä sekä tukea itsenäistymiseensä ikänsä mukaisesti. Keskeistä on turvata lapsen koskemattomuus ja oikeus elää ilman väkivaltaa. Toimintaperiaatteina kaikessa toiminnassa ovat toivon luominen ja ylläpitäminen ja mahdollisuus uuteen alkuun. Yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla toivon luominen ja ylläpitäminen tarkoittaa sitä, että yhteistyössä löydetään tulevaisuuden uskoa ja luottamusta, että myönteinen muutos on mahdollinen. Mahdollisuus uuteen alkuun tarkoittaa voimaantumisen mahdollistamista ja tarpeenmukaista tukea uusien vaihtoehtojen löytämiseksi. Toimintaperiaatteet tarkoittavat tavoitteellista toimintaa ja luottamusta, että liitolla on haasteista huolimatta tulevaisuudessa oma vankka paikkansa lastensuojelun kansalaisjärjestönä, vaikuttajana, asiantuntijana ja palvelujen ja tuen tarjoajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne merkitsevät sitoutumista jatkuvaan uudistumiseen, rajojen ylittämiseen ja kumppanuuksiin sekä rohkeutta myös epäonnistua ja oppia jatkuvasti yhdessä uutta. Liiton toiminta perustuu viiteen yhteisesti hyväksyttyyn arvoon.

1. Osallisuus Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, yhteisöönsä ja yhteiskuntaan. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja niiden, joilla on vähemmän resursseja, mahdollisuuteen osallistua. Palveluissa ja tuen piirissä olevat ihmiset otetaan aktiivisina kansalaisina ja kokemusasiantuntijoina mukaan toimintaan ja sen kehittämiseen.

2. Turvallisuus Turvallisuus tarkoittaa toiminnassa luotettavuutta, osaamista ja ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä. Tilat ovat fyysisesti turvallisia ja yhteisöllisiä. Lasten turvallisuudesta huolehditaan erityisesti. Turvallisuus tarkoittaa myös luottamuksellista ilmapiiriä ja keskinäisen luottamuksen ja yhteisöllisyyden rakentamista.

3. Oikeudenmukaisuus Kaikkia toiminnassa mukana olevia kohdellaan oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja jokaisen erilaisuutta kunnioittaen. Se tarkoittaa mahdollisimman yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamista. Erityistä tukea tarvitsevien tilanne otetaan erityisesti huomioon ja mahdollistetaan riittävän tiiviit ja pitkäkestoiset kuntoutumisajat.

4. Inhimillisyys Uskomme ihmiseen ja muutoksen mahdollisuuteen yksilö-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Tunnistamme keskeneräisyyden sekä jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuden. Erilaisuus ja kulttuurien moninaisuus on rikkaus arkisessa työssämme. Kunnioitamme toisiamme ja toistemme ihmisarvoa, vaikka emme hyväksyisikään toisen tekoja. Asetamme tavoitteemme suhteessa voimavaroihin. Toimimme yhdessä toisiamme tukien tavoitteiden saavuttamiseksi.

5. Rohkeus Rohkeus tarkoittaa ennakkoluulottomuutta ja valmiutta nostaa yhteiskunnassa vaiettuja ja vaikeina pidettyjä asioita esille ja vaikuttaa niihin. Se on hyvää ennakointia ja edelläkävijyyttä. Se tarkoittaa asettumista haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten, nuorten ja perheiden rinnalle ja toimimista yhdessä heidän kanssaan heidän asemansa parantamiseksi. Yhteistyössä yhdistysten kanssa ja työyhteisössä se tarkoittaa tilaa erilaisille näkemyksille sekä mahdollisten ristiriitojen ja jännitteiden kääntämistä kehittymisen voimaksi.

Strategiset painopisteet ja toiminnan tavoitteet 2016–2019

Liiton toiminnassa on strategiakaudella viisi strategista painopistettä, jotka ohjaavat kaikkea liiton toimintaa ja sen eri osa-alueita ja vahvistavat mahdollisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä keskittymisen perustehtävän kannalta oleellisiin kysymyksiin.

3.2. liiton aseman vahvistaminen paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena vaikuttajana ja uusien vaikuttamisen muotojen ja välineiden kehittäminen 3.3. vaativan vauvatyön ja perheiden kanssa tehtävän työn vahvistaminen ja kehittäminen.

Ensi ja turvakotien liiton strategiset painopisteet: 1. osallisuuden, vertaisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen liitossa

4. Uudenlaisten kumppanuuksien ja uusien verkostojen rakentaminen

3. uudistuminen lastensuojelujärjestönä muuttuvissa olosuhteissa ja rakenteissa

4.1. kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden kanssa yhteistyön rakentaminen haavoittavissa olosuhteissa elävien perheiden voimaantumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

4. uudenlaisten kumppanuuksien ja uusien verkostojen rakentaminen

4.2. varainhankinnan kehittäminen ja uusien kumppanuuksien rakentaminen siinä

5. toiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden osoittaminen.

4.3. kansainvälisen yhteistyön rakentaminen ja vahvistaminen liiton erityisalueilla.

2. yhdenvertaisuuden edistäminen yhteiskunnassa

Strategisten painopisteiden tavoitteet:

5. Toiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden osoittaminen

1. Osallisuuden, vertaisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen liitossa

5.1. välineiden kehittäminen liiton toiminnan ja eri työmuotojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten sekä vaikuttavuuden osoittamiseksi

1.1. vapaaehtois- ja vertaistoiminnan vahvistaminen ja niiden uusien muotojen kehittäminen

5.2. olemassa olevan ja toiminnasta kertyvän tiedon systemaattinen hyödyntäminen vaikuttamis- ja kehittämistoiminnassa.

1.2. apua saaneiden ihmisten osallisuuden vahvistaminen toiminnan kehittämisessä, vaikuttamisessa ja arvioinnissa 1.3. liiton sisäisen yhteistyön tiivistäminen. 2. Yhdenvertaisuuden edistäminen yhteiskunnassa 2.1. vaikuttaminen kaikille hyvän yhteiskunnan rakentumiseksi nostaen esille erityisesti heikossa asemassa olevien ääni ja tarpeet 2.2. palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen vaikuttaminen 2.3. avopalvelujen, matalan kynnyksen palvelujen ja etsivän työn kehittäminen. 3. Uudistuminen lastensuojelujärjestönä muuttuvissa olosuhteissa ja rakenteissa 3.1. varmistetaan liiton erityisosaamiselle ja yhdistysten tuottamille palveluille ja monimuotoiselle tuelle selkeä rooli valtakunnallisesti ja uudessa sote-rakenteessa

Strategiakauden 2016–2019 tavoitteet sekä tulokset ja vaikutukset, jotka halutaan kauden aikana saavuttaa, on määritelty painopisteittäin. Kunkin painopisteen alueelta valitaan aina jokaiselle vuodelle vain osa tavoitteista, tuloksista ja vaikutuksista, joihin voimavarat keskitetään. Valinnat tehdään aina toimintaympäristön haasteiden pohjalta ja olemassa olevien resurssien puitteissa. Strategisten painopisteiden tavoitteet, tulokset ja vaikutukset on kuvattu liitteessä 1. Strategia on elävä osa toimintaa, sen suunnittelua ja arviointia. Strategian vahvistamisen jälkeen määritellään myös indikaattorit, joiden avulla arvioidaan strategian ja sen tavoitteiden toteutumista. Strategian yhteinen valmisteluprosessi on kuvattu liitteessä 2.

Strategian arviointi

Strategian toteutumista arvioidaan liittokokouskausittain itsearvioinnilla, johon osallistuvat luottamushenkilöt, työntekijät ja kokemusasiantuntijoita. Selvitetään mahdollisuus strategian toteutumisen

ulkopuoliseen arviointiin. Vuosittaisten toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kahdesti vuodessa arviointiin sovittujen indikaattoreiden pohjalta.

Keskusjärjestön toiminnan resurssit

Toiminnan tärkein voimavara ovat jäsenet, luottamushenkilöt sekä osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kokemusasiantuntijat ja vapaaehtoistoimijat ovat merkittävä resurssi. Tavoitteena on heidän osuutensa kasvaminen toiminnassa. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan mahdollistamalla työnohjaus, säännöllinen osaamista vahvistava koulutus, yhteistyörakenteet työyhteisössä, toimiva työterveyshuolto sekä ateria- ja virkistystuki.

Toiminnan suurin yksittäinen rahoittaja on Rahaautomaattiyhdistys. Tavoitteena on strategiakaudella vahvistaa keskusjärjestön perusrahoitusta kansalaistoiminnan sekä vaikuttamisen ja viestinnän alueilla. Kehittämishankkeisiin rahoitusta haetaan erityisesti strategisesti tärkeille alueille ja siten, että hankkeet vahvistavat perustoimintaa ja auttavat toiminnan uudistamisessa. Lasten Päivän Säätiö on toinen toiminnan tärkeä rahoittaja, sen avustus muodostaa merkittävän osan tuotoista.

Keskusjärjestö tekee tiivistä yhteistyötä muiden lastensuojelujärjestöjen, naisjärjestöjen ja muiden liiton toiminnan kannalta tärkeiden järjestöjen sekä toimijoiden kanssa. Alan kattojärjestöt, muun muassa Lastensuojelun Keskusliitto ja SOSTE, ovat liitolle tärkeitä kumppaneita.

Toiminnan taloudellista pohjaa vahvistetaan kehittämällä varainhankintaa ja rakentamalla yrityskumppanuuksia. Toiminta suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja liitossa harjoitetaan tarkkaa ja hyvää taloudenpitoa. Toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet.

Liite 1

Strategisten painopisteiden tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

Osallisuuden, vertaisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen liitossa Tavoite

Tulokset ja vaikutukset

1. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan vahvistaminen ja niiden uusien muotojen kehittäminen

1.1. Perheiden tarpeiden ja vapaaehtoisten ideoiden pohjalta on kehitetty uusia vapaaehtoistehtäviä, vapaaehtoistoiminta on lisääntynyt ja löytänyt luontevan paikkansa eri työmuodoissa ja yhdistysten toiminnassa. 1.2. Erilaisten ihmisten, erityisesti nuorten, mukaantulo toimintaan on tehty helpoksi ja he voivat osallistua toiminnan suunnitteluun. 1.3. Lasten ja nuorten oma ääni näkyy ja kuuluu toiminnassamme. 1.4. Jäsenet kokevat liiton ja yhdistykset omakseen ja osallistuvat toimintaan aktiivisesti toimijoina ja luottamushenkilöinä. 1.5. Vertaisryhmien ja vertaistukihenkilöiden määrä on lisääntynyt. 1.6. On kehitetty toimivat ja ketterät palautejärjestelmät jäsenten ja tuen piirissä olevien näkemysten ja tarpeiden kuulemiseksi toiminnan kehittämisessä. 1.7. Kansalaistoiminnan kehittäminen on vakiintunut osaksi perustoimintaa ja sille on vakiintuneet resurssit .

2. Apua saaneiden ihmisten osallisuuden vahvistaminen toiminnan kehittämisessä, vaikuttamisessa ja arvioinnissa

3. Liiton sisäisen yhteistyön tiivistäminen

2.1. Yhdistyksissä ja keskusjärjestössä on säännölliset foorumit, joissa toiminnassa mukana olevat ovat kehittämässä ja arvioimassa toimintaa. 2.2. Apua saaneille on luontevia mahdollisuuksia jäädä mukaan yhteisöön ja sen toimintaan. 2.3. Apua saaneiden tarinoita on koottu kotisivuille ja he ovat kokemusasiantuntijoina systemaattisesti mukana vaikuttamisessa.

3.1. Keskusjärjestön ja yhdistysten yhteydenpitoon ja vuoropuheluun on kehitetty uusia sähköisiä ja muita välineitä. 3.2. Liiton nettisivut ja extranet on uudistettu aikaa vastaaviksi, helppokäyttöisiksi ja vuorovaikutteisiksi. 3.3. Eri työmuotojen yhteistyö on lisääntynyt ja se näkyy yhdistysten arkityössä saumattomina palveluina ja osaamisen jakamisena keskusjärjestössä yhdessä järjestettyinä työkokouksina, auditointeina ja suunnitelmallisena yhdistysyhteistyönä. 3.4. Keskusjärjestön sisäiset rakenteet ja toimintatavat tukevat strategisten tavoitteiden saavuttamista. 3.5. Liiton jäsenlehti on kehittynyt yhteiseksi välineeksi ja julkaisutavaltaan monikanavaiseksi.

Yhdenvertaisuuden edistäminen yhteiskunnassa Tavoite

Tulokset ja vaikutukset

4. Vaikuttaminen kaikille hyvän yhteiskunnan rakentumiseksi nostaen esille erityisesti heikossa asemassa olevien ääni ja tarpeet

4.1. On kehitytty lapsi- ja perhepolitiikkaan aktiiviseksi vaikuttajaksi. 4.2. Liitto on johtava vaikuttaja ja asiantuntija varhaiseen vuorovaikutukseen, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan, lapsiperheiden päihdetyöhön, eroauttamiseen ja isätyöhön liittyvissä kysymyksissä. 4.3. On lisätty päättäjien ja ammattilaisten tietämystä varhaisen vuorovaikutuksen puutteen ja lasten kaltoinkohtelun inhimillisistä, taloudellisista ja kansanterveydellisistä vaikutuksista. 4.4. On tehostettu yhteistä vaikuttamista samat tavoitteet jakavien järjestöjen kanssa. 4.5. Maahanmuuttajataustaiset kriisissä olevat ihmiset on huomioitu keskusjärjestön ja yhdistysten toiminnassa ja palveluissa. 4.6. On vaikutettu kansallisesti ja alueellisesti päätöksentekoon turvallisen, päihteettömän ja väkivallattoman elämänmahdollistumiseksi. 4.7. Vauvan hätä, lasten kaltoinkohtelu, perheväkivalta, päihteisiin liittyvät riskitilanteet ja erotilanteet tunnistetaan palveluissa varhain ja niihin on saatavilla riittävän pitkäkestoista ja oikeaaikaista apua nykyistä paremmin. 4.8. On nostettu esiin vanhemmuuden merkitystä ja tuettu vanhemmuutta.

5. Palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen vaikuttaminen

5.1. Julkisten palvelujen saatavuus on parantunut ja niissä otetaan huomioon haavoittavissa olosuhteissa elävien tarpeet nykyistä paremmin. 5.2. Lasten ja aikuisten oikeus saada apua väkivallan loppumiseksi ja siitä selviämiseen toteutuu asuinpaikasta riippumatta tasapuolisesti. 5.3. Perheet saavat apua tilanteissa, joissa mielenterveysongelmat, päihteet tai joku muu syy estää myönteisen varhaisen vuorovaikutuksen syntymisen. 5.4. Lasten ja lapsiperheiden ehkäisevät ja korjaavat palvelut turvataan taloudellisesti tiukkanakin aikana. 5.5. Yhden vanhemman perheiden asema yhteiskunnassa on parantunut ja lapsiköyhyys vähentynyt. 5.6. Yhteistyö on tiivistynyt yleishyödyllisten palveluja tuottavien järjestöjen ja niiden etujärjestöjen, muun muassa Reilun Palvelun ja Arvoliiton sekä alan pienten yritysten kanssa. 5.7. Yhdistyksillä ja keskusjärjestöllä on käytössään ajantasaista määrällistä ja laadullista tietoa palvelujen ja tuen piirissä olevista ja se on aktiivisesti käytössä palvelujen kehittämisessä ja vaikuttamisessa.

6. Avopalvelujen, matalan kynnyksen palvelujen ja etsivän työn kehittäminen

6.1. Avopalvelut nivoutuvat tiivisti ensi- ja turvakotitoimintaan ja muodostavat palvelukokonaisuuden. 6.2. Jalkautuvaan ja etsivään työhön on kehitetty toimintamalleja ja toimintatapoja yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. 6.3. Liitto on johtava toimija avopalveluissa vauva-, väkivalta- ja isätyössä, lapsilähtöisessä päihdetyössä ja eroauttamisessa sekä niihin liittyvässä neuvonnassa. 6.4. Nettiauttaminen on laajentunut, siihen on kehitetty uusia muotoja ja eri järjestöjen yhteinen lähisuhdeväkivallan auttava puhelin on vakiintunut luontevaksi osaksi järjestöjen toimintaa.

Uudistuminen lastensuojelujärjestönä muuttuvissa olosuhteissa ja rakenteissa Tavoite

Tulokset ja vaikutukset

7. Liiton erityisosaamisen ja yhdistysten tuottamien palveluiden ja monimuotoisen tuen selkeän roolin varmistaminen valtakunnallisesti ja uudessa sote-rakenteessa

7.1. On luotu suhteet uusien rakenteiden päättäjiin, he tuntevat liiton ja yhdistykset, niiden erityisosaamisen, erilaiset tuen ja palvelujen muodot sekä osaavat käyttää niitä. 7.2. On varmistettu, että yhdistysten tuottamilla vaativan vauvatyön, vauvaperheiden päihdekuntoutuksen, väkivaltatyön ja eroauttamisen laitos- ja avopalveluilla on vankka rooli uudessa palvelurakenteessa. 7.3. On muodostettu yhteinen ymmärrys siitä, mitä erotuen muodot sisältävät sekä kehitetty yhdessä yhdistysten kanssa olemassa olevista tuen muodoista ja palveluista palvelukokonaisuuksia ja vahvistettu sitä kautta yhdistysten menestymistä palveluntuottajina. 7.4. Yhdistysten yhteistyö palvelujen ja tuen tuottamisessa on tiivistynyt. 7.5. Keskusjärjestöllä ja yhdistyksillä on selkeä ja tunnustettu rooli omalla erityisosaamisemme alueilla asiantuntijana valtakunnallisesti ja uudistuvassa sote-rakenteessa. 7.6. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmällä on pysyvä perusrahoitus ja se on vakiintunut erityistason järjestelmäksi.

8. Liiton aseman vahvistaminen paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena vaikuttajana ja uusien vaikuttamisen muotojen ja välineiden kehittäminen

8.1. Liiton profiili on selkeä ja tunnustettu lastensuojelun kansalaisjärjestönä. 8.2. On tehty liittoa koskeva mainetutkimus. 8.3. On vahvistettu keskusjärjestön vaikuttamistoiminnan ja viestinnän resursseja. 8.4. Vaikuttamistyö on suunnitelmallista, tavoitteellista, kohdennettua ja oikeaaikaista. 8.5. On kehitetty uusia vaikuttamisen muotoja, hyödynnetty aktiivisesti sosiaalista mediaa ja rakennettu uusia kumppanuuksia vaikuttamisessa, viestinnässä ja julkaisutoiminnassa. 8.6. On hyödynnetty eri työmuodoissa työssä kertyvää tietoa aktiivisesti vaikuttamisessa ja viestinnässä. 8.7. Keskusjärjestö on tunnettu laadukkaiden prosessikoulutusten tarjoaja.

9. Vaativan vauvatyön ja perheiden kanssa tehtävän työn vahvistaminen ja kehittäminen

9.1. Olemassa olevat vaativan vauvatyön tukimuodot ja palvelut on tehty näkyviksi ja mallinnettu ja kunnat käyttävät niitä nykyistä enemmän. 9.2. Järjestölähtöisen, perheitä omassa kodissa tukevan työn malli on kehitetty siten, että se vastaa perheiden muuttuvia tarpeita eri elämäntilanteissa hyödyntäen ehkäisevästä, lyhytkestoisesta ja intensiivisestä Alvari-toiminnasta saatuja kokemuksia.

Uudenlaisten kumppanuuksien ja verkostojen rakentaminen Tavoite

Tulokset ja vaikutukset

10. Yhteistyön rakentaminen kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden kanssa haavoittavissa olosuhteissa elävien perheiden voimaantumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

10.1. On rakennettu toimiva yhteistyö eri kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen kanssa.

11. Varainhankinnan kehittäminen ja uusien kumppanuuksien rakentaminen siinä

11.1. On määritelty liiton toiminnasta selkeitä lahjoituskohteita ja tehty niihin lahjoittaminen helpoksi.

10.2.Kulttuuria ja liikuntaa on hyödynnetty väylänä tavoittaa ihmisiä, toiminnan piiriin tulemisen kynnyksen madaltajana sekä voimaannuttavana tekijänä. 10.3. On kokeiltu yhdistysten ja kulttuuritoimijoiden kanssa uudenlaisia kulttuurin hyödyntämisen keinoja eri työmuodoissa.

11.2. On kehitetty liiton toimintaan liittyviä aineettomia lahjoja, joita ihmiset voivat käyttää muistaessaan läheisiään. 11.3. On luotu uusia lyhyt- ja pitkäaikaisia yrityskumppanuuksia. 11.4. Liiton varainhankinta on uudistunut ja tehostunut ja vahvistaa toiminnan rahoituspohjaa.

12. Kansainvälisen yhteistyön rakentaminen ja vahvistaminen liiton erityisalueilla

12.1. On pidetty yllä ja kehitetty liiton eri sisältöalueilla olevia kehittämistä tukevia kansainvälisiä verkostoja ja rakennettu yhteyksiä liiton vaikuttamistoimintaa tukeviin uusiin kansainvälisiin verkostoihin. 12.2. On rakennettu kansainvälisten verkostojen kanssa kehittämiskumppanuuksia. 12.3. On viety liiton väkivaltaosaamista ja uusi perheväkivallan vähentämiseen tähtäävä kehitysyhteistyöhanke on käynnistynyt.

Toiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden osoittaminen Tavoite

Tulokset ja vaikutukset

13. Välineiden kehittäminen toiminnan ja eri työmuotojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten sekä vaikuttavuuden osoittamiseksi

13.1. On kehitetty yhteisiä työvälineitä eri työmuotojen merkityksen ja yhteiskunnallisten sekä taloudellisten vaikutusten osoittamiseen.

14. Olemassa olevan ja toiminnasta kertyvän tiedon systemaattinen hyödyntäminen vaikuttamis- ja kehittämistoiminnassa

14.1. On systematisoitu toiminnasta kertyvän tiedon kokoamista hyödyntäen Sofiaasiakastietojärjestelmää.

13.2. On osoitettu vaiheittain eri työmuotojen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus. 13.3. On rakennettu toimivia kumppanuuksia toiminnan vaikuttavuuden osoittamiseksi eri tahojen, muun muassa Sitran, Kuntaliiton ja yliopistojen, kanssa.

14.2. On kehitetty julkaisutoimintaa ja viestintää siten, että toiminnasta kertyvä tieto tulee käyttöön ja leviää laajasti.

Liite 2

Strategian valmisteluprosessi

Toiminnanjohtajat tammikuu 14

Yhdistysten strategioiden kokoaminen ja yhteenveto

Keskusjärjestön henkilökunta

Keskusjärjestön henkilökunta 26.3.14

Hallitus

elokuu 2014

Uudet Tuulet marraskuu 2014

Yhdistysten ja tiimien kommentit 6.–27.2.15

Keskusjärjestön strategiaryhmä tammikuu 2015

Strategian kirjoittaminen kommenttien pohjalta

Toiminnanjohtajat

Puheenjohtajat

24.4.14

26.4.14

Keskustelut eri toimintamuotojen työkokouksissa

Keskusjärjestön tiimien kommentit

Toiminnanjohtajat lokakuu 2014

Keskusjärjestön strategiaryhmä helmikuu 2015

Hallitus

Liittokokous

maaliskuu 2015

huhtikuu 2015

Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki p. 09 4542 440 www.ensijaturvakotienliitto.fi