Ensi- ja turvakotien liiton vuosikertomus 2015

Kuva: Tiuku Pennola

2015 Vuosikertomus

Sisällysluettelo Ensi- ja turvakotien liitto....................................3

Lapsilähtöinen päihdetyö...............................................34 Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä........................................34

Pääsihteerin katsaus vuoteen 2015................... 4 Edunvalvonta ja vaikuttaminen......................... 6 Viestintä........................................................................... 8 Julkaisut ja Enska-lehti.................................................... 8 Paikka auki (2015–2016)................................................. 9

Kansalaisjärjestötoiminta................................ 10 Yhdistys- ja kansalaistoiminnan vahvistaminen...........10 Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (2011–2015)............... 13 Kytkin – elinvoimaa yhdistykseen (2014–2015)............. 15 Taloushallinnosta talouden ja toiminnan ohjaamiseen (2014–2015)............................ 15

Kehittäminen ja asiantuntijuus........................16 Vaativa vauvatyö.............................................................18 Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja valtakunnallinen kehittäminen.......................................18 Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti (2012–2015)....................................................... 21 Imetys ilman stressiä – perhekeskeistä

Paikka auki -ohjelma (2014–2015)................................. 35 Miestyö...........................................................................36 Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja valtakunnallinen kehittäminen.......................................36 Improving engagement with fathers/father figures in families where there are safeguarding concerns (2013–2015).................................................... 37 Eroauttaminen................................................................38 Neuvokeskus..................................................................38 Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja valtakunnallinen kehittäminen.......................................38

Koulutuskeskus Sopukka.................................41 Hallinto ja henkilökunta.................................. 42 Talous............................................................... 46 Liitteet...............................................................52 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen............... 52

tukea varhaiseen imetykseen (2013–2016)...................23

Liittohallituksen jäsenet................................................. 52

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ................. 26

Työvaliokunta.................................................................. 53

Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja

Johtoryhmä..................................................................... 53

valtakunnallinen kehittäminen...................................... 26

Henkilökunta.................................................................. 53

Kannusta minut vahvaksi (2013–2016)........................ 29

Hallituksen nimeämät toimikunnat 2015......................54

Jalkautuva naistyö – naisen hyvinvoinnin

Johto- ja ohjausryhmät...................................................54

vahvistaminen väkivaltaa ennaltaehkäisevänä

Lausunnot ja kannanotot...............................................56

tekijänä (2015–2019)...................................................... 31

Mediatiedotteet..............................................................56 Liiton yhteistyöverkostot................................................ 57

2 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Ensi- ja turvakotien liitto

E Kuva: Hanna Hauta-aho

nsi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu perustettu valtakunnallinen lastensuojelun kansalaisjärjestö, joka muodostuu valtakunnallisesta keskusjärjestöstä ja 30 jäsenyhdistyksestä eri puolella Suomea. Rakennamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa, puolustaen sisukkaasti lapsen oikeutta turvalliseen elämään sekä lasten ja perheiden osallisuutta ja mahdollisuutta saada oikea-aikaisesti apua.

3 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Riitta Särkelä

Muutoksia, haasteita ja juhlaa Vuosi 2015 oli Ensi- ja turvakotien liiton 70. toimintavuosi. Juhlavuotta vietettiin erilaisin tapahtumin mm. leikkipäivänä toukokuussa lasten kanssa eri puolilla Suomea ja juhlaseminaarissa 24.9. Juhlaseminaari kokosi liiton ystävät ja kumppanit laajasti yhteen. Tilaisuudessa julkaistiin myös liiton vaikuttamistoiminnan historiikki Periksi ei anneta. Ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana, joka käsittelee vaikuttamistoimintaa 1990-luvun lamasta tähän päivään.

Vuosi oli hyvin työteliäs ja tapahtumarikas. Lastensuojelujärjestöjen yhteinen vaikuttaminen pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan tuotti tuloksia.

Lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamisen tavoite näkyy yhtenä hallitusohjelman kärkenä, Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmana. Lisäksi lapsivaikutusten arviointi ja eroauttaminen on nostettu hyvin esiin.

Valtion talouden tasapainottamiseksi tehdyt leikkaukset koskettivat erittäin kipeästi lapsia ja lapsiperheitä.

Eriarvoisuutta ja lapsiperheiden köyhyyttä lisääviä olivat varhaiskasvatuksen leikkaukset, päiväkotien ryhmäkokojen kasvattaminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen vanhempien työmarkkina-aseman perusteella sekä suunnitellut lapsilisien leikkaukset. Lapsiperheiden asemaa heikentävästi vaikuttivat myös erilaisten maksujen korotukset. Teimme näissä asioissa vaikuttamista yhdessä muiden lapsijärjestöjen kanssa. Vaikuttamistoimilla ja sen tukena käytetyllä tutkimustiedolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta. Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta leikkaukset ovat vakava riski.

Istanbulin sopimuksen voimaantulo ja se, että Suomi ratifioi sen, oli merkittävä edistys perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä. Valtio otti vastuun vuoden 2015 alusta turvakotitoiminnan rahoituk-

4 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

sesta, mitä liitto oli tavoitellut. Liitto oli aktiivisesti ja onnistuneesti mukana asiaan liittyvän sääntelyn valmistelussa. Verkostomme 11 turvakotia jatkavat uuden rahoituksen turvin toimintaansa. Kaikkiaan 19 turvakotia sai valtion rahoituksen ja se mahdollisti 114 perhepaikkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa jatkossa turvakotitoiminnan koordinoinnista. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelujen koordinaatiovastuu on keskusjärjestöllä. Kahden eri koordinaatiotahon ja erilaisten rahoituslähteiden olemassaolo edellyttää jatkossa hyvää yhteistyötä ja palvelukokonaisuuden varmistamista. Vuoden aikana liitto teki aktiivista vaikuttamistyötä, jotta turvakotitoimintaan saataisiin lisää resursseja valtion budjettiin. Erityisesti suurten kaupunkien turvakodit olivat täynnä ja satoja avun tarvitsijoita jouduttiin ohjaamaan muualle.

Sipilän hallitus linjasi syksyllä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy itsehallintoalueille, käytännössä maakunnille. Valinnanvapaus korostui linjauksissa. Järjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa sote-uudistukseen ovat olleet huonot. Liitolle on iso kysymys, löytyykö järjestöille paikka uudessa rakenteessa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän pysyvän rahoituksen ratkaisua ei löytynyt vuonna 2015. Raha-automaattiyhdistys kantoi hyvin vastuuta avopalvelujen ja koordinaation rahoituksesta. Hoitojärjestelmän haasteet lisääntyivät entisestään, kun eduskunnan myöntämä valtionavustuksen määrä putosi ennakoimattomasti puoli miljoonaa juuri ennen vuoden vaihdetta. Laitoskuntoutusta antavien ensikotien toiminta on vakavassa vaarassa, mikä edellyttää lisärahoituksen mm. lahjoitusten hankkimista. Hyviä tuloksia tuottavan Pidä kiinni -hoitojärjestelmän laitoskuntoutuksen jatkuminen on edelleen iso vaikuttamisponnistus.

Kuva: Nina Dodd

Pääsihteerin katsaus vuoteen 2015

Liiton nelivuotinen strategia ”Uuteen alkuun” päättyi vuoden lopussa. Päättyneen strategiakauden keskeisiä tuloksia oli kokemusasiantuntijuuden nousu uudelle tasolle. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta hanke 2011–2015 vahvisti kansalaistoiminnan rakenteita ja osaamista jäsenyhdistyksissä. Vapaaehtoistoiminta laajeni erittäin merkittävästi. Osallisuuden vahvistaminen muuttui trendistä toimintatavaksi. Sosiaalisen median kehitys loi uudenlaisen yhteyden kansalaisiin niin tiedon levittämisen, dialogisuuden kuin osallistumismahdollisuuksienkin kannalta. Sosiaalisen median päivityksistä, kampanjoista ja blogeista tuli luonnollinen osa kansalaisjärjestötyötä. Verkkoauttaminen on ottanut huomattavan askeleen eteenpäin ja mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman auttamisen. Laatua ja asiakaslähtöisyyttä vahvistettiin laadun auditoinneilla. Pitkien, yhteisten kehittämisprosessien tuloksena syntyi uusia laatukriteereitä.

Onnistunut ja tuloksekas toiminta on ollut mahdollista aktiivisen ja osaavan jäsenistön, luottamushenkilöiden ja henkilöstön avulla. Yhteistyökumppanimme ovat olleet toimintamme tärkeä voimavara. Raha-automaattiyhdistyksen ja Lasten Päivän Säätiön rahoitukset ovat luoneet toiminnallemme taloudellisen perustan. Eri yhteisöt mm. Tradeka ja myös lukuisat yksityishenkilöt ovat tukeneet toimintaamme lahjoituksin.

Lämmin kiitos kaikille liiton toiminnassa mukana olleille ja sen mahdollistaneille! Yhdessä olemme enemmän lasten parhaaksi.

Riitta Särkelä pääsihteeri

Liittokokouksessa hyväksyttiin liiton uusi strategia vuosille 2016–2019 ”Rohkeasti ajassa” sekä uudet säännöt, joissa liitto määritellään lastensuojelun kansalaisjärjestöksi. Uusi liittohallitus aloitti työnsä. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 tehtiin aikaisempaa strategialähtöisemmäksi. Tavoitteena on vahvistaa eri tiimien yhteistyötä ja luoda eri toiminta-alueiden välisiä synergiaetuja.

Vuoden aikana tehtiin aktiivista asiantuntija- ja muuta vaikuttamistyötä sekä tiivistä yhteistyötä yhdistysten kanssa. Työn tärkein oikeutus tulee siitä, että pystymme parantamaan haavoittavissa olosuhteissa elävien lapsiperheiden tilannetta ja asemaa. Liiton tarjoaman tuen piirissä oli vuonna 2015 noin tuhat ihmistä edellisvuotta enemmän. Toiminnan laajuus keskeisinä tunnuslukuina näkyy alla olevasta taulukosta. Kaikilla osaalueilla toiminta oli edellisvuotta hiukan laajempaa.

Ensi- ja turvakotien liiton toiminnan tunnuslukuja 2015 (henkilöä) Palveluista apua saaneita Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tarjoama apu Medianäkyvyys Muilla tavoilla tavoitettujen ihmisten määrä Lausunnot ja kannanotot Keskusjärjestön tuki jäsenyhdistyksille

Aikuisia 6 629

Yhteensä Lapsia 3 930

11 419

Vapaaehtoisia 1 585

Vertais- ja muita ryhmiä 250

1 825

Lehdet 1 882

Radio ja TV 44

1 926

Nettisivujen kävijät 157 000 Liiton omat 9 Koulutukset ja työkokoukset 110

Some-tykkääjät 10 400 Järjestöjen yhteiset 6 Yhdistyskäynnit 223

167 400 15 333

5

Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Edunvalvonta ja vaikuttaminen

V

aikuttamistoiminnan ja edunvalvonnan lähtökohta on liiton perustehtävän mukaisesti valvoa lapsen oikeuksien toteutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Vaikuttamistyö perustuu liiton ja jäsenyhdistysten yhteiseen, pitkäaikaiseen kokemustietoon perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, perhetyöstä ja vauvatyöstä; tiedon jakamiseen ja sen analysointiin sekä uusimpaan tutkimustietoon.

Kuva: Hanna Hauta-aho

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli aktiivista ja siihen osallistuvat kaikki liiton työntekijät oman asi-

antuntemuksensa mukaan. Henkilöstö osallistui eri hallinnonalojen työryhmien työskentelyyn ja kuulemistilaisuuksiin, antoi lausuntoja valmisteilla olevista asiakirjoista ja valmisteli artikkeleja sekä lehtikirjoituksia ajankohtaisista toiminta-alueeseensa liittyvistä asioista. Liiton luottamushenkilöt olivat perustehtävään sitoutuneita, aktiivisia kansalaisia ja huolehtivat omalta osaltaan yhteiskuntasuhteista ja vaikuttamisesta poliittiseen päätöksentekoon.

Ensi- ja turvakotien liitto antoi 15 lausuntoa, joista kuusi oli järjestöjen yhteisiä. Lausunnoista viisi annettiin eduskunnalle, neljä uudelle hallitukselle, kolme sisäministeriölle sekä yhdet sosiaali- ja terveysministeriölle, oikeusministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. Lista kaikista lausunnoista on vuosikertomuksen liitteenä.

Jäsenyhdistyksille järjestettiin vaikuttamistoiminnan koulutuksia liiton viestinnän ja Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen yhteistyönä. Koulutuksiin osallistui vuoden aikana viisi yhdistystä ja yhteensä koulutuksen on saanut kaksi kolmasosaa yhdistyksistä.

Koulutusten keskeisenä sisältönä oli sosiaalisen median hyödyntäminen vaikuttamisessa.

Liitto tiedotti turvakotien lakimuutoksesta ja tapasi kuntien päättäjiä Liitto vaikutti turvakoteja koskevan lainsäädännön toteuttamiseen. Vuoden alussa valtio otti vastuun turvakotitoiminnan kustannuksista ja turvakotiverkoston koordinaatiosta. Liiton edustajat olivat aktiivisesti muutosvaiheen yhteistyössä THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Asiaan liittyvä vaikuttamistyö oli vuoden aikana laajaa. Keskusjärjestö järjesti jäsenyhdistysten turvakotien kanssa 11 mediainfoa, joihin osallistui yli 40 toimittajaa. Mediainfoissa kerrottiin, että valtion rahoitus turvakodeille madaltaa avun hakemisen kynnystä, ja että turvakotipalvelut ovat nyt apua tarvitsevalle täysin maksuttomia. Isojen kaupunkien, kuten Helsingin ja Vantaan osalta jouduttiin tiedottamaan, että turvakotipaikkoja ei riitä kaikille, vaan huomattavalle määrälle väkivallan uhreja jouduttiin etsimään korvaavaa apua muualta. Keskeisenä viestinä oli, että suurten kaupunkien

6 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

turvakotien paikkamääriä ja rahoitusta pitää lisätä niin, ettei kukaan lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan apua hakeva jää turvakodin ulkopuolelle.

Medianäkyvyys oli huomattavaa, sillä turvakodeista kirjoitettiin yli 1700 lehtijuttua ja tv- ja radiohaastatteluja oli useita. Päättäjävaikuttamisessa keskityttiin palveluja ostavien kuntien edustajiin. Pääsihteeri tapasi yhdessä yhdistysten kanssa turvakotien tärkeimpien yhteistyökuntien edustajia, sosiaalijohtajia ja sosiaalipalvelupäälliköitä. Kunnissa koettiin lakiuudistus erittäin myönteisenä ja yhteistyötä helpottavana muutoksena. Vaikuttamistoimintaa ja siihen liittyvää tiedotusta voidaan pitää onnistuneena, sillä tietoisuus turvakotien olemassaolosta ja avun saamisen mahdollisuuksista kasvoi.

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutus jäi taas ilman pysyvää rahoitusta Päihteitä käyttävien äitien kuntoutusta tekevä Pidä kiinni -hoitojärjestelmälle ei löytynyt pysyvää rahoitusta. Liitto järjesti kolme mediainfoa, joiden aiheina oli Pidä kiinni -hoitojärjestelmän hyvät tulokset ja pysyvän rahoituksen merkitys. Tilaisuudet järjestettiin Kokkolassa, Rovaniemellä ja Helsingissä ja niihin osallistui yhteensä viisi toimittajaa. Tärkeimpänä viestinä oli, että kuntoutuksella säästetään erittäin mittavasti yhteiskunnan kustannuksia pitkäaikaisten huostaanottojen vähenemisenä. Medianäkyvyydellä ja muulla vaikuttamisella ei ollut vaikutusta, sillä Pidä kiinni -kuntoutus ei saanut vuoden lopussa pysyvää rahoitusta.

Leikki avasi toimintaa uudesta näkökulmasta Liitto järjesti 16.5. Leikkipäivä-tapahtuman, jonka toteutti 25 jäsenyhdistystä omalla paikkakunnallaan.

Tapahtuman yhteydessä järjestettiin valtakunnallinen ja alueellisia mediatapahtumia, jotka saivat laajaa huomiota. Keskeisenä viestinä oli, että mahdottomiltakin tuntuvista vaikeuksista voi selviytyä ja löytää yllättäviä ilonaiheita niin kuin lapsi leikkiessään. Tapahtuma oli osa liiton juhlavuotta ja toi toimintaamme esille toisenlaisesta näkökulmasta: emme ole olemassa vain sitä varten, että perheet saavat tarvitsemaansa apua. Toimintamme antaa kaikille mahdollisuuden osallistua lapsille paremman yhteiskunnan rakentamiseen, vaikka leikkimällä tai leikittämällä.

Maahanmuuttotilanteessa huomio vauvaperheisiin Liitto otti kantaa syksyllä alkaneeseen voimakkaaseen maahanmuuttajien määrän kasvuun korostamalla erityisesti vauvaperheiden tarvitsemaa tukea. Vauvaperhe turvapaikanhakijana -hanke järjesti Sanoma Oy:n tuella Sanomatalossa Helsingissä luento- ja valokuvanäyttelytilaisuuden. Tilaisuuden aiheena oli lasten oikeuksien toteutuminen pakolaistilanteessa. Tapahtuma sai näkyvyyttä Sanoma-konsernin medioissa, muun muassa Helsingin Sanomissa.

Eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttaminen Liitto kampanjoi keväällä käytyjen eduskuntavaalien aikana. Tavoitteena oli nostaa lasten ja perheiden tukeminen hallituksen yhdeksi painopisteeksi, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja perheiden varhaiseen ja matalan kynnyksen tukeen. Liitto sekä muut lapsi- ja perhe-järjestöt arvioivat vaalien jälkeen, että hallitusohjelmaan sisältyvät varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat vahingollisia lasten hyvinvoinnille. Leikkauksien arvioitiin vaikuttavan erityisen voimakkaasti heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanteeseen ja lisäävän lasten keskinäistä eriarvoisuutta. Järjestöt vaativat yhteisessä lausunnossaan, että hallitusohjelman toimenpiteistä tehdään lapsivaikutusten arviointi.

Kokemusasiantuntijoiden ääni kuuluviin Vaikuttamistoimintaan ja mediainfoihin osallistui säännöllisesti kokemusasiantuntijoita. Näkyvimmässä ja vaativimmassa roolissa olivat henkilöt, jotka kertoivat mediainfoissa vaikeasta elämäntilanteesta selviämisestä: perheväkivallasta, päihteistä tai vanhemmuuden haasteista. Heiltä saadun palautteen mukaan osallistuminen vaikuttamistoimintaan oli voimaannuttavaa ja omaa selviämistä tukevaa. Suurin osa mediatilaisuuksissa olleista kokemusasiantuntijoista oli ensimmäistä kertaa vastaavassa tilanteessa. He kaikki olivat jo kuntoutuneita ja saivat itse päättää, mitä kertovat ja minkälaisia tunnistetietoja heistä voi käyttää. Suurin osa halusi esiintyä mediassa anonyymisti.

7 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Viestintä Viestintä ylläpitää liiton ja sen jäsenjärjestöjen tunnettuutta, luo oikeaa ja luotettavaa yhteisökuvaa sekä pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin ja keskusjärjestön henkilöstöön. Liiton tavoite on olla aktiivinen yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä. Liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on yhteiset viestinnälliset tavoitteet, menettelytavat ja yhtenäinen ilme. Liitto käyttää verkkoviestintää tehokkaasti tiedottamisessa ja yhteydenpidossa.

Liitto järjesti jäsenyhdistysten kanssa yhteensä 20 mediainfoa, joihin osallistui yli 40 toimittajaa. Kaikkiaan liitto oli tekemisissä ylin 80 toimittajan kanssa.

Ensi- ja turvakotien liiton ja jäsenyhdistykset mainittiin mediassa yli 1000 kertaa (lähde: STT/Mediapankki). Näistä sanomalehtien osuus on yli kolmanneksen.

Radiossa liitto mainittiin 16 ja tv:ssä 14 uutisessa.

Liitto lähetti 37 mediatiedotetta (aihelista liitteenä).

Liiton asiantuntijat kirjoittivat 50 blogikirjoitusta.

Julkaisut ja Enska-lehti Ensi- ja turvakotien liitto tuotti tietoa kertoakseen toiminta-alueensa ilmiöistä ja toimintansa tuloksista. Julkaisut suunnattiin avun tarvitsijoille, muille sosiaali- ja terveysalalla toimiville, jäsenyhdistyksille, päättäjille, rahoittajille ja sosiaalija terveysalan opiskelijoille.

Enska-lehti Jäsenlehti Enskan tavoite on tukea vaikuttamistoimintaa sekä pitää yllä ja kasvattaa liiton yhtenäisyyttä.

Lehden painosmäärä oli 7500 ja se ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa, joista yksi oli 70-vuotisjuhlien kaksoisnumero 3−4/2015. Lehti oli luettavissa verkossa ja sen ilmestymisestä kerrottiin liiton verkkoja Facebook-sivuilla.

Lehden aiheet olivat vaativa vauvatyö; työ miesten ja isien kanssa; 70-vuotisjuhlat ja työn tuloksellisuus.

Pääjutut kertoivat ensikotien monipuolisesta avusta vauvaperheille, isien ottamisesta huomioon perheitä autettaessa ja turvapaikanhakijaperheistä. Juhlalehden avausjuttu kertoi siitä, miten ylisukupolvisuus voi tarkoittaa myös sitä, että korjautunut vanhemmuus siirtyy äideiltä ja isiltä lapsille. 40-sivuisessa juhlalehdessä kerrottiin monipuolisesti jäsenyhdistysten ja työmuotojen kuulumisia.

8 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Käsikirja-sarja Liiton käsikirjasarjassa ilmestyi Osallisuus. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Väkivaltatyön ja Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen työntekijöiden lisäksi käsikirjaan tuottivat materiaalia myös muut työmuodot ja monet jäsenyhdistykset. Kirjaa oli ehditty jo odottaa ja sitä esiteltiin eri työmuotojen työkokouksissa. Kirja ilmestyi painettuna ja sähköisenä selailuversiona. Selailuversion linkkiä jaettiin kirjan esittelyn yhteydessä. Palaute oli niukkaa, mutta kiittävää. Kirjan toimittivat Taina Meriluoto, Leena MarilaPenttinen ja Essi Lehtinen.

Muut julkaisut Auli Ojuri ja Merja Laitinen toimittivat Turvakoti työnä -selvityksen turvakotien laitostyön saavutettavuudesta ja vaikuttavuudesta asiakasperheiden elämään. Selvitystä käytettiin tukena turvakotien rahoituksesta käydyissä neuvotteluissa ja muussa vaikuttamisessa.

70-vuotiasta liittoa juhlittiin kuvaamalla liiton vaikuttamistyötä kuluneiden 25 vuoden aikana, kahden taloudellisen laman välissä. Periksi ei anneta. Ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana -historiikki kuvasi vaikuttamistoiminnan ponnisteluita Alvari-perhetyön ja Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksen, turvakotien lapsityön, miestyön ja vainoamisen uhrien puolesta. Historiikki tehtiin Tradekan lahjoituksella ja sen kirjoitti historiantutkija Laura Puro. Kirjoittamista tuki liiton henkilökunnasta koottu työryhmä. Historiikki jaettiin muun muassa 70-vuotisjuhlaseminaarin osallistujille.

Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projektin suunnittelema valokuvakirja siirtyi tehtäväksi vuonna 2016.

Työpaperi-sarjassa tekstejä ei ilmestynyt. Työpapereita on tehty vuosina 2010−2014 noin kolmen julkaisun vuosivauhtia.

Vuodelle 2015 suunniteltiin kahta työpaperia, mutta niiden valmistuminen siirtyi. Lisäksi monistettuna valmiiden kansien välissä ilmestyvät työpaperit eivät enää tunnu toimivimmalta kertoa työstä, vaikka työpapereistakin tehtiin sähköisesti selailtavat versiot.

Vaikuttamistoiminnan historia

Periksi ei anneta 70-vuotista liittoa juhlisti myös viime vuosikymmenten vaikuttamistoimintaa kuvaava ­Periksi ei anneta. Kirja tuli painosta syyskuussa ennen vuoden pääjuhlaa.

Periksi ei anneta. Ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana esittelee viiden teeman kautta, millaisissa asioissa liitto on pyrkinyt vaikuttamaan, mihin keinoihin vaikuttamistyössä on turvauduttu ja millaisia tuloksia on saatu. Se käsittelee noin 25 vuoden jaksoa, aikaa lamasta lamaan, mikä lyö leimaansa sisältöön.

Monista tarjolla olleista aiheista kirjaan otettiin Alvari-perhetyön kehityskaari, lapsityön nousu turvakodeissa, Pidä kiinni -hoitojärjestelmän luominen ja miestyön ja kokemusasiantuntijuuden esiinmarssi.

Teoksen kokosi Spiritus Historiaen tutkija Laura Puro. Apuna hänellä oli liiton asiantuntijoista koostuva ryhmä.

Paikka auki (2015–2016) Viestintään saatiin toimistosihteeri RAY:n Paikka auki! -nuorten työllistämisohjelman avulla. Rahoitus saatiin vuodeksi, ja paikka täytettiin syyskuussa. Toimistosihteerin tehtävinä on web-sivustojen, extranetin ja sosiaalisen median ylläpitäminen ja päivittäminen sekä niiden kehittämiseen osallistuminen.

9 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kansalaisjärjestötoiminta Yhdistys- ja kansalaistoiminnan vahvistaminen Ensi- ja turvakotien liiton keskusjärjestön työn tavoite on tukea johtamista ja päätöksentekoa jäsenyhdistyksissä, vahvistaa liiton kansalaistoiminnan sisällöllistä osaamista ja tukea sen rakenteita sekä vahvistaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

Uusi jäsenyhdistys Kvinnohusföreningen i Jakobstadnejden rf vahvistaa liittoa väkivaltatyössä ja tarjoaa mahdollisuuksia tavoittaa ruotsinkielisiä avuntarvitsijoita paremmin. Jäsenyhdistyksiin kuului vuonna 2015 yhteensä 4013 henkilöjäsentä sekä 50 yhteisötai kannatusjäsentä. Luottamustehtävissä toimi 272 henkilöä, jotka käyttivät järjestötoimintaan yhteensä 7 230 tuntia. Henkilöjäsenten määrä laski edelleen, mikä korostaa jäsenyyden merkityksen avaamisen ja jäsenhankinnan tärkeyttä jatkossa.

Jäsenyhdistysten monimuotoinen vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta vakiintui ja monipuolistui entisestään. Jäsenyhdistysten innostus ja niiden luomat hyvät käytännöt vapaaehtoisten ohjaamiseen ja toiminnan koordinaatioon tukivat myönteistä kehitystä. Vapaaehtoistoiminta elää ja muuttuu. Siksi tarve tiedottamiseen, uusien vapaaehtoisten rekrytointiin ja koulutukseen on jatkuva. Tieto vapaaehtoistoiminnan määristä ja sisällöistä koottiin entistä sujuvammin, kun asiakastietojärjestelmä Sofia tiedonkeruun työvälineenä on tutumpi. Neuvoja ja koulutusta tilastointiin annettiin tarvittaessa, ja järjestelmää kehitetään tarpeen ja resurssien mukaan. Suurin osa jäsenyhdistyksistä hyödynsi Sofiaa kansalaistoiminnan tilastoinnissa.

Vapaaehtoisina toimi yhteensä 1 585 henkilöä. Vapaaehtoisten määrä nousi noin kolmellasadalla, mikä on merkittävä lisäys. Jäsenyhdistykset ovat onnistuneet luomaan houkuttelevia vapaaehtoistehtäviä, tavoittamaan uusia ihmisiä ja pitämään vapaaehtoisista hyvää huolta. Osa vapaaehtoisista toimii useissa eri

10 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

tehtävissä. Yhteensä vapaaehtoiset antoivat aikaansa 43 000 tuntia, mikä vastaa noin 23 henkilötyövuotta.

Suosituimpia tehtäviä

Vapaaehtoisia

Doula-synnytystukihenkilöt

274

Lastenhoitajat

218

Mieskaverit

168

Arjen käytännön töiden tekijät

163

Lasten tai aikuisten vertais- tai harrastusryhmien ohjaajat

142

Mummit, papat ja kummivapaaehtoiset

110

®

Vertais- ja muut tukihenkilöt

110

Eroneuvo- ja Neuvokahvilan vapaaehtoiset

100

Perhekahvila-, yökylä- ja unikouluvapaaehtoiset

50

Kokemusasiantuntijat

50

Muut tukitehtävät, puhelinpäivystys, tiedotusja viestintä, retkien ja leirien ohjaaminen, varainhankinta, tauolla, etsii tehtäviä

526

Yhdistykset toteuttivat 250 erilaista ryhmää: vertaisryhmiä, harrastusryhmiä ja säännöllisesti kokoontuvia perhekahviloita. Osallistumiskertoja ryhmissä toteutui tuhansia. Vapaaehtoisille järjestettiin runsaasti omia koulutuksia ja tapaamisia. Lisäksi yhdistykset järjestivät noin 400 kertaluonteista tapahtumaa ja tilaisuutta, muun muassa juhlia, eroauttamisen tapaamisia sekä vaikuttamiseen ja yleiseen näkyvyyteen liittyviä tilaisuuksia. Tapahtumia toteuttamassa oli lähes 1 400 vapaaehtoista ja niissä tavoitettiin yli 9 000 osallistujaa, sekä lapsia että aikuisia.

Vuoden vapaaehtoisteko 2015 -palkinnon sai Kuopion ensikoti ry:n vapaaehtoinen Riikka Hallman.

Hänet palkittiin toiminnastaan aktiivisena tukihenkilönä ja myöhemmin lastenhoitajana sekä avoimesta, iloisesta ja kunnioittavasta suhtautumisesta erilaisiin ihmisiin ja elämäntilanteisiin. Kunniamaininnan sai Viola – Väkivallasta vapaaksi ry:n Kehittäjäryhmä.

Ryhmä tuo asiakkaan äänen tasavertaisesti esiin viranomais- ja järjestöverkostossa, kun lähisuhdeväkivaltatyötä kehittään ja juurrutetaan palvelurakenteisiin.

Kunniamaininnan sai myös Vaasan ensi- ja turvakoti

ry:n Ylikiva-kerho haastavia elämäntilanteita kokeneille pojille. Kerho yhdistää ennakkoluulottomasti vapaaehtoisen luonto-osaamisen työntekijöiden tarjoamaan tukeen sekä antaa lapsille vertaiskokemuksen, että muidenkin elämässä voi olla hankalia aikoja ja niistä voi selvitä.

Järjestön perusrakenteiden tukea ja yhteistä suunnittelua Puheenjohtajien päivä järjestettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Päivässä kuultiin varapuheenjohtajan sosiaali- ja terveyspoliittinen ajankohtaiskatsaus ja keskusteltiin liiton näkymistä suhteessa muutoksiin.

Uuteen liittokokouksessa hyväksyttävään strategiaan orientoiduttiin toimintaympäristön mahdollisuuksia luotaavalla keskustelulla työskentelemällä yhteisten painopisteiden täsmentämiseksi.

Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin kolme työkokousta. Sisältöinä olivat mm. eduskuntavaaliteemat sekä hallitusohjelmaan vaikuttaminen, yhdistysten jäsenten merkitys toiminnalle yhteinen hankesuunnittelu, toiminnan vaikutusten arviointi sekä johtajan voimavarat ja tuki.

Taloudenhoitajien päivässä kuultiin RAY:n ajankohtaiskatsaus sekä perehdyttiin STM:n asiantuntijan johdolla valtionavustusten käyttöön liittyviin periaatteisiin. Lisäksi kuultiin taloushallinnon järjestelmän kehittämishankkeen tuoreet kuulumiset.

Jäsenyhdistyksissä toteutui kaksi kehittämispäivää, joiden aiheena oli jäsenyhdistyksen strateginen suunnittelu. Toisessa käsiteltiin liiton lähes valmista strategia-asiakirjaa yhdistyksen paikallisiin tavoitteisiin liittyen ja käytiin keskustelua arvoista.

Toisessa hahmoteltiin yhdistyksen tulevaisuuden visiota hallituksen kehittämispäivässä. Lisäksi konsultoitiin mm. Sofian käyttöä kansalaistoiminnassa sekä yhdistysten sisäisen yhteistyön kehittämistä.

kihenkilötoiminnasta sekä visioitiin tulevaisuuden vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Muina aiheina olivat kansalaistoiminnan tilastot sekä yhdistyksille tehty Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin kysely. Syksyn työkokouksessa merkittävä rooli oli yhdistysten omien hyvien käytäntöjen jakamisella. Osallistujat esittelivät ideoita ja työvälineitä esimerkiksi vapaaehtoisten innostamiseen, rekrytointiin, yhteydenpitoon, tapahtumiin, tiedonkeruuseen sekä työntekijöiden keskinäiseen yhteydenpitoon ja työn koordinointiin. Lisäksi paneuduttiin asiakasosallisuuden mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Mukana keskustelua virittämässä oli kaksi kokemusasiantuntijaa. Molemmissa työkokouksissa jatkettiin toimivaksi koettua ohjelmallisen iltapalan perinnettä. Illoissa kuultiin kokemuksia sosiaalisesta sirkuksesta sekä apua ja tukea tarvitsevien omat toimintamahdollisuudet. Molemmat kansalaistoiminnan työkokoukset suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä eri työmuotojen edustajien kanssa.

Keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten luottamus- ja toimihenkilöistä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kansalaistoiminnan toimikunta, joka oli samalla Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin ohjausryhmä, kokoontui kaksi kertaa. Toimikunta keskusteli kehittämistyön ajankohtaisista asioista ja marraskuun kokouksessa käsiteltiin Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen loppuraporttiluonnos.

Toimikunnan toimikausi päättyi hankkeen päättyessä vuoden lopussa.

Lasten Päivän Säätiö järjesti huhtikuun viimeisenä lauantaina Linnanmäen huvipuistossa Lasten Päivä -tapahtuman. Säätiö tarjosi Ensi- ja turvakotien liiton ja muiden perustajajäsenten asiakasperheille huvipuistopäivän, johon sisältyivät maksuttomat laiterannekkeet ja eväspussit kaikille perheenjäsenille.

Ensi- ja turvakotien liitosta päivään osallistui yhteensä 1 200 asiakasta 20 yhdistyksestä. Innokkaita osallistujia olisi ollut tälläkin kertaa enemmän kuin pystyttiin vastaanottamaan.

Yhteistyötä ja näkyvyyttä verkostoissa

Kuv

a:

na Han

Hau

ho ta-a

Kevään kansalaistoiminnan työkokouksessa syvennettiin näkemystä vertaisuudesta ja tu-

11 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kuvat: Vaasan ensi- ja turvakoti ry:n ja pääkaupunkiseudun yhdistysten arkistot

Leikkipäivänä järjestettiin 20 tapahtumaa eri puolilla Suomea.

Liiton 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi osallistuttiin 16.5. valtakunnalliseen Leikkipäivään. 25 jäsenyhdistystä järjesti perheille yhteensä 20 tapahtumaa, joista jokaiseen osallistui 30–800 henkilöä. Yhdistysten tapahtumia tuettiin sosiaalisen median päivityksillä, tiedote- ja julistepohjilla, jaettavilla tarroilla ja ilmapalloilla. Syksyllä liittohallitus päätti nimetä Leikkipäivän järjestömme vuotuiseksi tapahtumaksi.

Toukokuussa osallistuttiin Maailma kylässä -festivaalille Helsingissä sekä omalla pisteellä että kutsuttuna RAY:n Inhimillisiä uutisia -telttaan. Liiton omassa pisteessä festivaalivieraiden kanssa tehtiin Rakkausmaisteri-testiä, joka oli sekä suosittu että synnytti hyviä keskusteluja turvallisista ihmissuhteista. RAY:n

12 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

teltassa tarjottiin lapsille mahdollisuus leikkiä legoilla ja samalla kerrottiin vanhemmille ja huoltajille toiminnasta.

Linnanmäen huvipuisto juhli 65-vuotissyntymäpäiväänsä kesäkuussa, jolloin Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestöt esittäytyivät huvipuistokävijöille Iloisen hyväntekijän polulla. Liiton teltta veti erityisesti pienten lasten perheitä puoleensa. Lapsille oli tarjolla legoja ja piirtämistä.

Työväen Sivistysliiton (TSL) kanssa neuvoteltiin sivistysjärjestön tuesta liiton koulutuksiin. TSL:n kurssitunnit ovat taloudellista tukea jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön erityisesti vapaaehtoisille järjestämään koulutukseen. Vuoden lopussa toiveet kurssitunneista koottiin yhteen. TSL:n vahvistettua tuen kokonaismäärän päästään vuonna 2016 tekemään yhteistyötä käytännössä.

Työlle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin.

Vaikka vapaaehtoistoiminnan kasvulle ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita, toiminnan aktiivisuus ja lisääntyminen on myönteistä. Osa tapahtumista syntyi toimintasuunnitelman ulkopuolelta ja suunnittelu ja toteutus työllistivät paljon. Niiden järjestäminen kuitenkin kannatti sekä sisäisen yhteistyön että ulkoisen näkyvyyden takia. Ajatus avunsaajien osallisuuden ja osallistumisen tärkeydestä vahvistui merkittävästi ja se toteutui konkreettisesti monin paikoin niin auditoinneissa kuin toiminnan kehittämisessäkin. Edelleen huomiota tulee kiinnittää avunsaajien mahdollisuuteen osallistua kehittämiseen asiantuntijoiden rinnalla.

Liiton kansalaistoiminta kokonaisuudessaan on kehittynyt suurin harppauksin viime vuosina. Muutos on tapahtunut sekä ajattelussa että arjen toiminnassa niin vapaaehtoistoiminnan, avun saajien osallistumisen kuin näkyvyydenkin suhteen. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin rooli muutoksessa on kiistaton. Kansalaistoiminta tarvitsee kuitenkin jatkossakin kehittämistä, päivittämistä ja uusia ideoita ja pysyvä rahoitus mahdollistaa työn jatkamisen.

Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (2011–2015) Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin päämäärä oli kehittää vapaaehtoistoimintaa, vahvistaa osallisuutta ja tukea erityisesti perheitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tavoitteena oli asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoisten määrän maltillinen kasvu. Samoin tavoitteena oli lisätä asiakkaiden osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen toimintaan. Projekti vahvisti kansalaistoiminnan rakenteita ja osaamista jäsenyhdistyksissä ja keskusjärjestössä.

Siirtyvä hankeavustus teki mahdolliseksi jatkaa projektia vielä vuonna 2015. Tavoitteeksi asetettiin asiakkaiden osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien vahvistaminen sekä pidempiaikaiseen ja vaativampaan tukeen perustuvien vapaaehtoistehtävien kehittäminen.

Keskeistä oli myös yhdistysten välisen yhteistyön sekä keskusjärjestön eri työmuotojen kansalaistoiminnan vahvistaminen. Yhdistyksiä tuettiin edelleen yhdistyskäynnein, mutta usein myös sähköposti- ja puhelinkonsultointi oli riittävää. Käyntejä tehtiinkin aiempaa vähemmän, 32 käyntiä 15 yhdistykseen. Yhdistysten yhteydenotot muita kanavia pitkin lisääntyivät. Konsultointia tehtiin nyt enemmän eri työmuotojen asiantuntijoiden kanssa yhdessä.

Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäiville osallistuttiin kahdella puheenvuorolla. Fyysinen paikka ja internetin digitaaliset verkostot kansalaistoiminnan arjen jäsentäjinä -työpajassa projekti esitteli kansalaisjärjestövaikuttamista sosiaalisessa mediassa. Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena -työpajassa pureuduttiin vapaaehtoisten tarjoamaan tukeen erotilanteessa yhdessä Neuvokeskuksen kanssa.

Koulutusta vaikuttamiseen ja kansalaistoiminnan johtamiseen Edellisvuonna aloitetut alueelliset vaikuttamiskoulutukset jatkuivat ja niihin osallistui noin 70 henkilöä kahdeksasta yhdistyksestä. Yhdistyksille luotiin sisäisen suunnittelun ja yhdistysten väliseen keskustelun tueksi kanavia, kuten extranet-sivuja ja Liiton SoMe-kehittäjät-Facebook-ryhmä. Lisäksi kannustettiin nostamaan esille kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa nettisivuilla ja tiedotusvälineissä sekä rohkaistiin tapahtumia ja kampanjoita yhdessä asiakkaiden ja vapaaehtoisten kanssa.

13 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Lokakuussa järjestettiin Miten kansalaistoiminnan vahvistuminen haastaa johtamista? -koulutus, johon osallistui 29 yhdistysten johtohenkilöä (toiminnanjohtajia, vastaavia ohjaajia, luottamushenkilöitä) 18 yhdistyksestä sekä keskusjärjestön esimiehiä. Koulutuksessa keskusteltiin kansalaistoiminnan haasteista ja ratkaisuista, johtamisen teoista ja valinnoista, jaettiin kokemuksia koordinoinnin resursoinnista ja erilaisista malleista. Lisäksi pohdittiin moniäänisyyden merkitystä; mitä vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat tuovat toimintaan sekä millainen merkitys sillä on toimijalle itselleen ja yhdistykselle. Palautteen mukaan parasta olivat yhdistysesimerkit ja kokemustenvaihto sekä havainto, että kansalaistoiminta aletaan ymmärtää osaksi kaikkea toimintaa.

Vertaisuuden ja osallisuuden mahdollisuuksia Projekti järjesti vertaisryhmien kehittämisviikonlopun, joka tuotti havainnon vertaisuuden kehittämistarpeesta ensikotiympäristössä. Yhdistyksille tarjottiin

työpajoja, jotka toteutuivat Helsingin ensikodissa ja Keski-Suomen ensikodissa yhdessä vaativan vauvatyön asiantuntijoiden kanssa. Ensikodin asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa mietittiin, mitä vertaisuus on, mitä hyötyä siitä on, miten toiminta luo vertaisuutta ja miten asiakkaat voivat sitä toteuttaa. Tarkasteltiin myös entisten asiakkaiden roolia vertaisuuden mahdollistajina.

Osallisuuden kehittämistä jatkettiin uusien yhdistysten kanssa. Lahden osallisuustyöpajassa työskenneltiin Perhetuvalla ja projekteissa: millainen osallisuus on tärkeää ja miten asiakkaat toivovat voivansa vaikuttaa toimintaan ja olla työntekijöiden rinnalla kohtaamassa uusia toimintaan tulevia perheitä? Vaasan ensi- ja turvakodin kahteen työpajaan osallistui työntekijöitä jokaisesta työmuodosta sekä vapaaehtoisia ja entisiä asiakkaita, lisäksi keskusjärjestöstä väkivaltatyön suunnittelija. Pajoissa puhuttiin asiakkaiden toiveiden kuulemisesta ja niihin vastaamisesta. Suunniteltiin turvakodille kotiuttamisillat, joissa entinen asiakas kertoo turvakotijakson jälkeisestä elämästä.

Lisäksi suunniteltiin mm. vapaaehtoisten järjestämä säännöllinen lastenhoito ja poikien vertaisryhmän kehittämistä. Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen kahdessa osallisuuspajassa oli työntekijöitä sekä nykyisiä asiakkaita useasta työmuodosta. Konkreettisia kehittämiskohteita olivat mm. vapaaehtoisten ottaminen mukaan koulutuksiin, asiakkaan mahdollisuudet kertoa verkostoille yhdistyksestä, säännölliset suunnitteluhetket asiakkaiden kanssa Alvari-perhetyössä ja Pysäkki-väkivaltatyössä. Myös lasten osallisuus herätti kiinnostusta.

Yhteistyö jatkui Kannusta minut vahvaksi -projektin lapsen osallisuutta vahvistavissa työpajoissa yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa. Neljän työpajan Riemukaarikiertue toteutettiin Oulussa ja Lahdessa. Vapos-projekti toi suunnitteluun työpajojensa kokemuksia ja oivalluksia.

Apua saaneiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden vahvistaminen oli aiempaa vahvemmin esillä keskusjärjestön eri työmuodoissa. Yhdistysten toive oli, että jokaisessa tapaamisessa, koulutuksessa ja tapahtumassa olisi aina mukana vapaaehtoisia ja apua saaneita. Osallisuuskäsikirja ilmestyi syksyllä ja siihen on koottu sekä käsitteellistä että käytännöllistä tietoa osallisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta.

14 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kytkin-hankkeessa tartuttiin työn punaiseen lankaan. Kuvassa keskisuomalaisia kehittäjiä.

Kuva: Petri Lehtipuu

Kytkin – elinvoimaa yhdistykseen (2014–2015)

Taloushallinnosta talouden ja toiminnan ohjaamiseen (2014–2015)

Kytkin – tuottavaan ja menestyvään palveluun uudistumalla -hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta osaamista palveluiden kuvaamiseen, muotoiluun, tuotteistamiseen ja markkinointiin sekä vahvistaa kykyä johtaa yhdistysten uudistumista osana arjen työtä.

Työskentelyn tavoitteena oli myös mm. selkiyttää järjestöjen luonnetta ja roolia suhteessa yritysmuotoiseen palvelutoimintaan. Hankkeen kehittämispilotteja olivat Kanta-Hämeen Perhetyö ry, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry sekä Oulun ensi- ja turvakoti ry.

Taloushallinnosta talouden ja toiminnan ohjaamiseen -hanke alkoi keväällä Raha-automaattiyhdistyksen myönnettyä sille investointiavustusta. Projektia toteutetaan valtakunnallisena verkostohankkeena, jossa keskusjärjestön lisäksi on mukana 16 jäsenyhdistystä. Hankkeen tavoite on luoda yhdistyksille yksi yhteinen tilipalveluratkaisu, joka mahdollistaa resurssien jakamisen ja päällekkäisten toimintojen keskittämisen yhdistysten kesken. Lisäksi tavoitteena on laadullinen parannus, kun resurssit kohdentuvat taloushallinnon rutiineista talouden ja toiminnan ennakoivaan ohjaamiseen.

Viimeiset kaikille yhteiset, markkinointiin ja brändin vahvistamiseen liittyvät valmennuspäivät toteutettiin tammi-helmikuussa. Tämän jälkeen työskenneltiin yhdistyskohtaisten markkinointisuunnitelmien parissa.

Yhdistykset toteuttivat lisäksi omia, organisaatiokohtaisia valmennus- ja koulutuspäiviään tarpeidensa ja budjettinsa mukaisesti. Kehittämistyön tuloksia käytiin läpi huhtikuussa päätösseminaarissa, johon osallistui edustajia myös muista jäsenyhdistyksistä.

Hankkeen tulokset tiivistyivät kahteen asiaan. Kehittämisprosessi tuki yhdistyksiä kokonaisvaltaisempaan ja strategisempaan johtamis- ja kehittämisotteeseen.

Myytävät palvelut, RAY:n rahoittama ja muu toiminta muotoutuivat systemaattisemmaksi kokonaisuudeksi.

Toisaalta ammatilliset palvelut sekä kansalaistoiminnan eri muodot nivoutuivat ajatuksellisesti enemmän yhteen ja järjestölähtöisyys ja identiteetti yleishyödyllisenä toimijana ovat kirkkaampia. Hankkeen kokemukset ja opit koottiin syksyllä julkaisuksi, jota varten haastateltiin kaikkien pilottiyhdistysten kehittäjien ydinjoukko. Sähköinen julkaisu ilmestyy alkuvuodesta 2016. Hankkeessa tuotettuja malleja julkaistaan järjestön sisäisesti hyödynnettäväksi extranetissä.

Liittohallituksen nimeämässä hankkeen ohjausryhmässä on edustajat keskusjärjestöstä ja jäsenyhdistyksistä.

Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Vaatimusmäärittelyjä varten muodostettiin ohjausryhmän sisältä pienryhmä, jossa keskusjärjestön edustajien lisäksi on mukana edustajat pilottiyhdistyksinä toimivista Keski-Suomen ja Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksistä. Alkuvuodesta 2015 pyydettiin tarjoukset taloushallinnon järjestelmästä ja maaliskuussa 2015 tehtiin puitesopimus tarjouskilpailun voittaneen järjestelmätoimittajan kanssa. Projektia jatkettiin järjestelmällä tarjouskilpailu tilitoimistopalveluista. Osallistumishakemuksia saatiin seitsemän, joista valittiin tarjoajiksi neljä yritystä. Asetettuun määräaikaan mennessä kaksi tarjoajaa jätti tarjouspyynnön, mutta vain yksi tarjous oli tarjouspyynnön mukainen ja sen laatinut yritys tuli valituksia. Puitesopimus tilitoimistopalveluista allekirjoitettiin joulukuussa 2015.

15 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kehittäminen ja asiantuntijuus

E

nsi- ja turvakotien liiton tavoitteena on kasvattaa osaamista ja asiantuntijuutta omilla erityisalueillaan: vaativassa vauvatyössä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä, lapsilähtöisessä päihdetyössä, eroavien lapsiperheiden auttamisessa sekä miestyön kehittämisessä.

Asiakastyöstä nousevien kehittämistarpeiden tunnistaminen edellyttää keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten tiivistä verkostoitumista ja vuoropuhelua. Vakiintuneina rakenteina tähän ovat yhteiset säännölliset työkokoukset, yhdistyskohtaiset konsultaatiot, laatukriteerit auditointeineen ja yhdistysten työntekijöiden koulutus. Vuoden aikana järjestettiin 36 työkokousta, jotka kokosivat yhteen työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia eri jäsenyhdistyksistä. Työkokoukset järjestettiin pääosin keskusjärjestön toimitiloissa tai liiton omassa koulutuskeskus Sopukassa.

Lisäksi keskusjärjestöstä jalkauduttiin jäsenyhdistyksiin 297 kertaa: Yhdistyskäynnit

Toteutuma 2015

alueelliset tai yhdistyskohtaiset koulutuspäivät

74

yhdistyskohtaiset kehittämispäivät ja hanketapaamiset

80

yhdistyskohtaiset konsultaatiot ja kokoukset

93

yhdistyskohtaiset laadun auditointipäivät

14

työmuotokohtaiset tilanne- ja vaikuttavuusarvioinnin haastattelut

16

yhdistyskohtaiset mediainfot

20

Työkokousten ja koulutusten saama palaute oli kautta linjan hyvää. Niiden saamat kokonaisarvosanat vaihtelivat välillä 3,1–4,7 (asteikolla 1–5). Kaikkien tapahtumien kokonaisarvosanojen keskiarvo oli 4,2. Kysymyksen ”voin hyödyntää työkokouksen antia omassa työssäni” vastaukset olivat vielä hieman korkeammat, keskiarvoltaan 4,4.

Kehittäminen ja asiantuntijuus suuntautuvat myös liitosta ulospäin: kohderyhmänä ovat silloin palvelujärjestelmä sekä yhteiskunnallinen päätöksenteko.

Erityisesti nyt – sosiaalialan, lastensuojelun ja väkivaltatyön lakien ja rakenteiden suuressa murroksessa

16 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

– on ollut tärkeää, että uutta rakennetaan hyödyntäen olemassa olevaa asiantuntemusta. Tavoitteena oli myös osallistua aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon.

Työskentelyn yhteisiksi painopisteiksi nostetut kolme teemaa toteutuivat:

1) Uusien toiminta-alueiden ja menetelmien kehittäminen Kehittämishankkeita oli käynnissä neljä. Edellisvuosilta jatkuivat kuritusväkivallan ehkäisyn ja kannustavan kasvatuksen hanke, Vauvaperhe turvapaikanhakijana -hanke sekä Imetys ilman stressiä -hanke.

Uutena kehittämishankkeena käynnistyi jalkautuvaan ja väkivaltaa ennaltaehkäisevään työskentelyyn painottuva hanke.

Kehittämisideoiden keruun ja yhdessä työstämisen tapoja uudistettiin. Jäsenyhdistysten työntekijöitä, vapaaehtoisia ja kokemusasiantuntijoita oli mukana useiden työkokousten, seminaarien ja kampanjoidenkin suunnittelussa. Lisäksi työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kehittämisajatuksia saatiin laatuauditoinneista sekä ensikotitoiminnan vaikuttavuuteen ja perhetyön tilanteeseen liittyvistä haastatteluista.

Asiantuntijuutta vahvistettiin ja ideoita haettiin kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen kautta: keskusjärjestön asiantuntijat olivat osallistujina yhteensä yli 70 kotimaisessa koulutuksessa tai toimialamme kehittämiseen, tutkimukseen ja arviointiin liittyvässä verkostotapahtumassa. Osassa näistä liitto oli myös kokoonkutsujan tai puheenvuoron pitäjän roolissa.

Lisäksi osallistuttiin 9 kansainväliseen tapahtumaan, joissa kaikissa oli myös liiton edustajan puheenvuoro tai workshop. Ensi- ja turvakotien liitossa kävi 4 kansainvälistä vierailijaa tai vierailijaryhmää tutustumassa ja esittelemässä omaa toimintaansa.

2) Laadun ja arvioinnin kehittäminen Laatua vahvistettiin hyödyntämällä yhä enemmän osaamista ja teemoja eri toimintamuotojen välillä.

aV yc tyan / Ta hut ters tock a: S Kuv

Sektorit ylittävä yhteistyö työkokousten ja koulutusten järjestämisessä tiivistyi, ja vuoden aikana järjestettiin ensimmäistä kertaa Isätyön työkokous ja Lapsi keskiössä -työkokous, jotka olivat avoimia kaikille jäsenyhdistysten työntekijöille työmuodosta riippumatta.

Toimintamuotokohtaisessa laatutyössä toteutui Pidä kiinni -hoitojärjestelmän neljäs auditointikierros ja kaikki yksiköt saivat laatusertifikaatin. Lisäksi tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit vahvistettiin ja vuoden lopussa vaativan vauvatyön laatukriteereiden luonnos lähti jäsenyhdistyksiin kommentoitavaksi.

Yhteistyö alan oppilaitosten ja tutkijoiden kanssa oli aktiivista. Siihen kuului ilmiöitä tutkivia työryhmiä, toiminnan kustannusvaikutusten arviointia, koulutusyhteistyötä ja kehittämishankkeiden tuloksia tutkivaa yhteistyötä.

Lomakkeistojen ja tilastoinnin päivitykset eivät onnistuneet suunnitellusti. Asiakastietojärjestelmän toimittajalla oli pulmia omassa resursoinnissaan ja toisaalta myös liiton kehittämistunneista iso osa oli varattava taloushallinnon kehittämishankkeen tarpeisiin. Loppuvuodesta asiakastietojärjestelmä siirtyi uudelle toimittajalle, ja tilanne alkoi parantua: Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ja väkivaltatyön lomake- ja tilastopäivitykset saatiin julkaistuksi, samoin päiväryhmien lomakkeiden uudistus.

Sofia-asiakastietojärjestelmän käyttäjille pidettiin kaksipäiväinen työkokous. Lisäksi oli yhdistyskohtaisia koulutuksia yhtenäisen ja laadukkaan dokumentoinnin vahvistamiseksi. Keskusjärjestön tietopohjaa vahvistettiin osallistumalla vuosittaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaariin.

3) Sofia-asiakastietojärjestelmän ajantasaisuuteen ja osaamiseen panostaminen Tavoitteena on kehittää järjestelmää ja osaamista niin, että se vastaa asiakastyön tarpeisiin, uudistuviin tietohallinnon säännöksiin ja luotettavaan tiedontuotantoon mm. kustannustehokkuudesta.

17 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Vaativa vauvatyö Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja valtakunnallinen kehittäminen

Keskusjärjestön tehtävänä on myös seurata aktiivisesti yhteiskunnallista kehitystä ja etsiä kohtia, jotka lisäävät vauvaperheiden syrjäytymisriskiä. Verkostoituminen on välttämätöntä vauvatyön kehittämisen ja uuden tiedon muodostumisen kannalta. Kotimaisen yhteistyön tavoitteena on myös palvelujärjestelmän selkeytyminen asiakasta paremmin palvelevaksi sekä vauvan ja lapsen näkökulman huomioivaksi.

Vaativa vauvatyö kattaa vauvaperheiden ja varhaisen vuorovaikutuksen parissa työskentelevät työmuodot: ympärivuorokautisen ensikoti- ja vankilan perheosastotoiminnan, Baby bluesin, päiväryhmätoiminnan ja kotiin annettavan tuen sekä Doula-vapaaehtoistoiminnan. Doula-toiminnan lisäksi vaativaa vauvatyötä palveleva vapaaehtoistyö yhdistyksissä on moninaistunut esimerkiksi vuorovaikutuskylpyyn, mummolaja yökylätoimintaan, lastenhoitoon sekä muuhun yhdessä tekemiseen.

Asiakastyö lukuina Ympärivuorokautista ensikotityötä tehtiin kymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea. Neljässä yhdistyksessä tilat olivat yhteiset turvakodin kanssa.

Epävarmuutta ensikotityössä aiheutti turvakotitoiminnan uudenlainen rahoitus ja palveluntuottotilanne.

Turvakotien siirryttyä valtionavustuksen piiriin oli epäselvää, onko ensi- ja turvakotitoimintaa mahdollista toteuttaa aikaisemmalla tavalla ja mitkä nykyisistä ensi- ja turvakodeista hyväksytään turvakotitoiminnan toteuttajaksi. Käytännössä ensikotiperheiden paikat vähenivät ja vuotuinen asiakasmäärä väheni.

Ensikotien tavoitteisiin ja menetelmiin pohjautuvaa ensikotityötä tehdään myös Vanajan ja Hämeenlinnan vankiloiden perheosastoilla.

Vaativa vauvatyö on ongelmia ennaltaehkäisevää, varhaista puuttumista ja korjaavaa tukea. Jäsenyhdistysten työskentely vauvaperheen kanssa voi alkaa vertaistoiminnan, matalan kynnyksen palvelun tai lastensuojelun alueella – ja liikkua asiakkaan tarpeen mukaan näiden välillä. Tavoitteina on myös ylisukupolvisten syrjäytymisketjujen katkaiseminen sekä taloudellisen- ja hoivaköyhyyden vähentäminen pikkulapsiperheissä.

Keskusjärjestö tehtävänä on sekä tukea yhdistyksiä näiden arkisessa vauvatyössä että etsiä uusia, vauvaperheitä entistä paremmin auttavia keinoja. Tätä tehdään tutkimalla ja kehittämällä erilaisia työtapoja ja -menetelmiä. Työn painopisteinä ovat asiakkaiden toimijuuden vahvistaminen, osallisuus ja voimaantuminen. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on ylläpitää asiakkaan näkökulmasta korkeaa palvelun laatua ja alueellisista eroista huolimatta yhtenevää työnäkyä yhdistyksissä.

Edellisen vuoden tapaan asiakasmäärät jakautuivat epätasaisesti eri yksiköiden ja ajanjaksojen välillä.

Jaksot lyhenivät edelleen ja perheet tulivat palveluihin erittäin kriisiytyneissä tilanteissa. Ensikodeista sai apua 272 (305) äitiä, 306 (361) lasta ja 105 (100) isää.

Suluissa olevat luvut kuvaavat vuotta 2014. Osassa ensikodeista toimintaa kehitettiin perinteisen ympärivuorokautisen ensikotityön ja avopalveluiden vä-

Vaativan vauvatyön laajuus ja asiakasmäärät 2015 Ensikodit

Baby blues

Uni-valve

10 + 1

7

5

Lapsia

306

194

113

Äitejä

272

205

96

Isiä

105

107

32

Yhdistykset, jossa toimintaa

Perheitä Neuvonta-puheluita

18 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Päiväryhmät Intensiiviviikot 9

yhteensä

16 613 303

876 244

45 1363

Doulat

limaastoon. Kotona tehtävä ensikoti- tai vauvaperhetyö tavoitti 20 perhettä.

Liiton koordinoimaa Baby blues -toimintaa oli seitsemällä paikkakunnalla. Muuta uni-valve-rytmitykseen liittyvää puhelinneuvontaa ja ohjausta oli viidessä yhdistyksessä. Baby blues -toiminta on avopalvelua vauvaperheille, joissa vanhemman uupumus, masennus tai epävakaa arki vaikeuttavat elämää. Toimintaan kuuluu puhelinneuvontaa, perhetapaamisia, etsivää työtä yhteistyössä muiden vauvaperheiden palvelujen kanssa, ohjattuja vertaistukiryhmiä ja vauvan uneen ja syömiseen liittyviä avoimia tilaisuuksia. Uni-valve -rytmiä vakauttavia vauvojen yövytyksiä järjestettiin sekä vapaaehtoistoimintana että ulkopuolisen työntekijän avulla. Baby blues -toiminta tavoitti kaikkiaan 205 (237) äitiä, 194 (230) lasta ja 107 (115) isää. Univalve -rytmitykseen osallistui 113 lasta vuoden aikana.

Neuvonta- ja palveluohjauspuheluita hoidettiin 1363.

Päiväryhmätoimintaa toteutettiin yhdeksällä paikkakunnalla. Helsingin ensikodin Varvara-yksikkö järjesti toiminnan 20-vuotisjuhlaseminaarin Helsingissä. Toiminta on intensiivistä ja pitkäkestoista avopalvelua vauva- ja pikkulapsiperheille, joissa on vanhemmuuden ja arjen hallinnan vaikeutta. Lapsi on alle kolmivuotias ja vanhemmalla voi olla mukana useampi lapsi.

Perheet osallistuvat 2–3 kertaa viikossa kokopäivän kestävään ryhmätoimintaan puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Ryhmiin osallistui kaikkiaan 96 äitiä ja 32 isää. Ensikodeista ryhmiin ohjautui 11 perhettä.

Osana päiväryhmätoimintaa jokainen perhe osallistuu puolivuotisen toimintajakson aikana 5/24-laajuiseen intensiiviviikko-kokonaisuuteen. Intensiiviviikko tarjoaa perheille voimaannuttavia, uusia kokemuksia, eväitä arkeen sekä mahdollisuutta vertaistukeen ja oppimiseen. Intensiiviviikot ovat myös oleellinen väline, joilta saadut kokemukset ja tieto tukee vauvatyön ja sen menetelmien kehittämistä.

Kaikki suunnitellut kahdeksan päiväryhmätoiminnan intensiiviviikkoa toteutuivat koulutuskeskus Sopukassa. Viikoilla työskenneltiin 45 perheen kanssa, hyödyntäen ryhmädynamiikkaa ja vertaisuutta toiminnallisin ja keskustelullisin menetelmin. Käsiteltävät teemat koskettavat vanhemmuutta, parisuhdetta ja lapsen kasvatusta. Viikkojen ryhmäkoot olivat suu-

ret, koska päiväryhmiä oli yksi enemmän ja molemmat vanhemmat olivat aikaisempaa halukkaampia osallistumaan. Keskusjärjestö huolehti työntekijöiden rekrytoinnit ja käytännön järjestelyt sekä piti yhteyttä yhdistysten ja ryhmänohjaajien kesken.

Asiakaspalaute oli myönteistä, sekä vanhemmat että päiväryhmien ohjaajat kokivat intensiiviviikot erittäin tärkeiksi. Vanhemmat kokivat voimaantuneensa, saaneensa iloa ja varmuutta arkeen ja lapsen kanssa olemiseen. Luottamus omaan vanhemmuuteen ja itsensä vanhempana oli vahvistunut. Päiväryhmätoiminnan käytännön toteutuksesta ja kokonaisuuden merkityksestä tehtiin selvitys, jonka raportti valmistuu 2016 aikana. Intensiiviviikoilla on suuri merkitys päiväryhmätoiminnan uusien, yhteisten työmenetelmien kehittämisessä.

Vapaaehtoisdoulatoiminta on vakiintunut osa yhdistysten palveluita. Doulat toimivat 16 paikkakunnalla ja heitä oli 274. tukisuhteissa maahanmuuttajaperheiden osuus kasvoi hieman vuoden aikana ja yhteistyö vastaanottokeskuksien ja doulien välillä on osalla paikkakuntia toimivaa. Kaikkiaan tukisuhteita oli vuoden aikana 303. Ensimmäinen valtakunnallinen doulasymposium järjestettiin lokakuussa yhteistyössä Folkhälsanin doulien kanssa.

Kotiin tehtävä perhetyö Perhetyötä liiton jäsenyhdistyksissä tehdään sekä pitkäkestoisena lastensuojelun Alvari-perhetyönä® että lyhytkestoisempana ennaltaehkäisevänä perhetyönä.

Alvari-perhetyö on määritelty kuntouttavaksi, pitkäkestoiseksi ja intensiiviseksi kotona tehtäväksi erityistason palveluksi, jota liiton jäsenyhdistykset tuottavat kuntien lastensuojeluperheille.

Alvari-perhetyötä tehtiin vuonna 2015 viidessä jäsenyhdistyksessä ja kotiin tehtävää perhetyötä yhteensä kahdeksassa jäsenyhdistyksessä. Kaikkiaan perhetyöntekijöitä oli vuoden lopussa 36. Kotiin tehtävää perhetyötä tehtiin 208 perheen kanssa, tukea sai yhteensä 378 lasta. Alle 1-vuotiaita oli 42. Kaikki ikäryhmät vauvoista murrosikäisiin olivat perheissä hyvin edustettuina, eniten perheissä oli 7–12-vuotiaita lapsia.

19 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kuv

a: H

ann aH

aut a-a

ho

Alvari perhetyö täytti 25 vuotta ja sitä juhlistettiin Kotkassa yhteisellä seminaarilla ja koulutuspäivällä. Perhetyöstä nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista aloitettiin selvitystyö keskusjärjestön toimesta.

Laadun ja osaamisen kehittämistä

Vaativan vauvatyön eri työmuotojen laatukriteerit päivitettiin. Työ pohjautui ensimmäiseen, vuosien 2013–14 aikana toteutettuun vauvatyön auditointiprosessiin. Tuloksena muokkaantui Vaativan vauvatyön laatukäsikirjaluonnos. Käsikirjassa yhdistettiin eri työmuotojen laatukriteerit yhdeksi kriteeristöksi. Luonnos oli yhdistysten ja liiton muiden työmuotojen kommentoitavana ja lopullinen käsikirja valmistuu alkuvuodesta 2016. Laatukriteerien kehittämisessä kiinnitettiin erityistä huomiota työskentelyn tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.

Olennaista oli myös palautekäytäntö ja asiakasperheiden lähiverkostot. Aikaisemman äiti-vauva painotteisen toiminnan rinnalle nousi työskentely molempien vanhempien kanssa, isovanhempien huomioiminen ja osallisuuden ja vertaisuuden tukeminen.

Vuosina 2012–14 toteutettua prosessikoulutusta hyödyntäen laadittiin ensimmäisen vaativan vauvatyön perehdyttämiskoulutuksen ohjelma. Tavoitteena on tukea yhdistysten yhdenmukaista toimintaa luomalla koulutuskokonaisuus, jota yhdistykset voivat hyödyntää niin uusien työntekijöiden kuin jo pitempään työssä olleiden työtaitoja vahvistettaessa.

Toteutettiin kuusi työmuoto- ja ammattikuntakohtaista työkokousta ja osallistuttiin kaikkia työmuotoja yhdistävän Lapsi keskiössä työkokouksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työkokousten teemoja olivat myötätuntouupumus ja työssä jaksaminen, Mind and Body Bridging (MBB) -menetelmään tutustuminen, vauvan unirytmi ja unihäiriöiden diagnostiikka, isäksi kasvamisen tukeminen, isätyön tekeminen kun äiti on yksin ja työvälineenä keho ja mieli. Osallistujapalaute oli hyvä, yli neljä pistettä (asteikolla 1–5).

Vaativan vauvatyön kehittämiskeskus vastasi yhdistysten esittämiin yhteistyötoiveisiin käymällä yhdistyksissä, työntekijöitä konsultoimalla ja toteuttamal-

20 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

la yhdistyskohtaisia koulutuksia. Yhdistyskäyntejä ja konsultaatiotilaisuuksia tehtiin 24 ja koulutuksia 11.

Käyntien määrä oli edellisen vuoden tasolla ja koulutusyhteistyö tuplaantui. Teemoina näissä pääasiassa olivat odotusajan työskentely, ryhmätoiminnan kehittäminen ja vuorovaikutuksen tukeminen videon avulla. Syksyllä toteutettiin myös uusimman päiväryhmäryhmän, Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksen Esikon auditointi. Yhdistyksiä tuettiin myös Pidä kiinni -ensikodeissa ja avopalveluissa käytössä olevalla odotusajan reflektiivisen päiväkirjan käyttöön otossa.

Yhdistyksillä oli tarvetta pohtia vakiintuneen toiminnan rinnalle uutta avotoimintaa. Tätä varten tutustuttiin ja kokeiltiin alun perin skotlantilaiseen, mutta nyt kansainvälistyneeseen Mellow Parenting -menetelmään. Ensimmäinen ryhmä toteutettiin Vanajan vankilassa. Toiminta sai alkunsa Skotlannissa lastensuojelullisessa kontekstissa, perheissä, joissa oli epävakautta ja lasten huostaanoton uhkaa.

Vaativan vauvatyön teemat keskusteluun kotimaassa ja kansainvälisesti Vauvan näkyväksi tekeminen ja vauvan äänen kuuleminen jää helposti perheiden haastavien tilanteiden tai palvelurakenteiden kehittämisen varjoon. Vaativan vauvatyön paikkaa yhteiskunnallisessa kontekstissa tuotiin esille mm. käymällä blogikeskustelua siitä, miten vauvat ja heidän etunsa huomioitaisiin paremmin aikuiskeskeisessä palvelujärjestelmässä. Myös vauvaitkee.fi-sivustoa täydennettiin ja ylläpidettiin.

Vaikka turvakotien asiakkaista kolmannes oli vauvaperheitä, vauvojen tarpeet nousivat harvoin keskusteluun. Vauva- ja väkivaltatyön yhteishankkeena ja yhteistyössä Tampereen yhdistyksen perhekeskus Puhurin kanssa kehitettiin vauvaperheisiin kohdistuvaa väkivaltatyötä.

Osallistuttiin aktiivisesti vauva- ja perheasioita käsitteleviin työ- ja ohjausryhmiin, mm. THL:n koordinoimaan valtakunnallisen perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi osallistuttiin vauvatyötä tukeviin tapahtumiin, mm. neuvola- ja sairaanhoitajapäiville ja lapsimessuille.

ISPCANin Euroopan alueen kongressiin Bukarestiin tehtiin päiväryhmätoimintaa kuvaava posteri. Samas-

sa yhteydessä vahvistettiin aikaisemmin syntyneitä ja luotiin uusia suhteita Hollannissa toimivan lastensuojelujärjestö AUGEOn kanssa. Jatkettiin yhteistyötä skotlantilaisen Mellow Parenting organisaation kanssa. Tutkimusjohtaja, PhD, Christine Puchering vieraili syksyllä keskusjärjestössä ja kävi tutustumassa Vanajan vankilassa toteutetun ryhmän kokemuksiin sekä perheosaston toimintaan.

Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti (2012–2015)

Järjestettiin doula-työstä vastaaville työkokous. Osallistuttiin kansalaistoiminnan kehittämiseen mm. tutkimalla ja vahvistamalla yhdistysten vertaistoimintaa ja sen rakentamista.

Tavoitteet ja yhteistyökumppanit

Tuettiin Sofia-asiakastietojärjestelmän käyttöä yhdistyksissä ja uudistettiin vauvatyön tilastointia, mm. uudistamalla päiväryhmätoiminnan lomakkeet.

Nutricia Baby -yhteistyön kautta saadulla rahoituksella käynnistettiin ensikotityön vaikuttavuutta arvioiva tutkimus. Tutkimukseen haastateltiin entisiä asiakkaita ja nykyisiä työntekijöitä. Tutkimusraportti valmistuu vuonna 2016.

Ensi- ja turvakotien liiton alun perin kolmivuotinen Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti (RAY) jatkui siirtyvien resurssien avulla neljännen vuoden 2015.

Projektipäällikön ja projektityöntekijän lisäksi sosionomiopiskelija toimi osa-aikaisena projektisihteerinä.

Projektin päätavoite on lisätä turvapaikkaa hakevien vauva- ja pikkulapsiperheiden hyvinvointia ja kehittää yksilö- ja ryhmätyömuotoja vastaanottokeskuksissa sekä juurruttaa lapsiperhetoimintaa vastaanottokeskuksiin. Kohderyhmään kuuluvat turvapaikkaa hakevat raskaana olevat naiset puolisoineen sekä turvapaikanhakijaperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Helsingin vastaanottokeskukset (Punavuori, Kaarlenkatu, Metsälä), Helsingin ensikodin doula-synnytystukihenkilöt ja Maahanmuuttovirasto ovat hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita.

Tiuku Pennola kuvasi vastaanottokeskusten lapsia supersankareina Turvassa Suomessa? -kampanjaa varten.

21 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kampanjasivustolla www.turvassasuomessa.fi kerrotaan turvapaikanhakijaperheiden tilanteista ja ehdotetaan niihin ratkaisuja.

Siellä on myös valokuvia ja vinkkejä siitä, miten perheitä voi auttaa. Valokuvista painatettiin postikortteja.

Kuva: Tiuku Pennola

Turvassa Suomessa?­ ­-kampanja Turvassa Suomessa? -tapahtumaa vietettiin Sanomatalossa Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.

Yhdessä Helsingin Sanomien kanssa järjestetyssä tapahtumassa avattiin turvapaikanhakijalapsista kertova Todelliset Supersankarit -valokuvanäyttely.

Projektityöntekijä Tiuku Pennola oli kuvannut lapset vastaanottokeskuksissa kesällä.

Kampanjasivustolla www.turvassasuomessa.fi kerrotaan turvapaikanhakijaperheiden tilanteista ja ehdotetaan niihin ratkaisuja. Siellä on myös valokuvia ja vinkkejä siitä, miten perheitä voi auttaa. Valokuvista painatettiin postikortteja.

Projektin juurruttaminen ja vaikuttamistyö

Turvapaikanhakijatilanteen muuttuminen syksyllä 2015

Kevätkaudella keskityttiin projektin juurruttamiseen ja julkaisuihin. Doula-esitettä käännätettiin 11 kielelle.

Projektityöntekijä tapasi erityistuen tarpeessa olevia perheitä, vaikka säännöllinen asiakastyö vastaanottokeskuksissa ei jatkunut enää. Helsingin ja Metsälän vastaanottokeskuksissa järjestettiin keväällä viikoittainen taideterapeuttinen kuvaamataidon kerho ja vapaaehtoisen vetämä sirkuskoulu sekä perheleiri.

Elo-syyskuusta lähtien Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä alkoi näkyä projektin toiminnassa mm. nopeasti lisääntyneenä vapaaehtoisten, lahjoittajien, toimittajien ja muiden tahojen yhteydenottoina. Muuttuneen turvapaikanhakijatilanteen tarpeisiin pyrittiin vastaamaan mm. koulutusten, järjestöyhteistyön ja vapaaehtoistoiminnan avulla.

Projekti osallistui syksyn aikana luotuihin yhteistyöverkostoihin, joita koordinoivat mm. SPR, Helsingin kaupunki ja Pelastakaa lapset.

Projekti teki juurruttamis- ja vaikuttamistyötä blogikirjoitusten, koulutusten ja lausuntojen avulla. Valtakunnallisissa TV-uutisissa, radiossa, sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa saatiin näkyvyyttä vuoden aikana. Projekti jatkoi liiton ja sen jäsenyhdistysten monikulttuurisuustyöryhmän koordinointia sekä vastaanottokeskusten ja yhdistysten työntekijöiden Facebook-ryhmän ylläpitoa. Sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyönä valmistui haastatteluselvitys turvapaikanhakijavanhempien tarpeista.

22 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Projekti oli mukana Metsälän vastaanottokeskuksen alaisen Laajasalon perheyksikön perustamisessa ja tukemisessa. Projekti koulutti vapaaehtoisia Helsingin kaupungin ja SPR:n kanssa. Projekti kokosi yhteen lapsiperheiden kanssa toimimisesta kiinnostuneita vapaaehtoisia, joille järjestettiin tapaamisia ja perustettiin Facebook-ryhmä. Vapaaehtoiset saattoivat turvapaikanhakijaperheitä viikoittain Helsingin sirkuskouluun, olivat apuna projektin tapahtumissa ja käännöstehtävissä.

Paneelikeskustelussa pohdittiin elämää vastaanottokeskuksessa lapsen näkökulmasta. Keskustelussa olivat mukana Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta (vas.), Habiibo Mohamed Vantaan kaupungilta, Leena Markkanen Helsingin vastaanottokeskuksesta ja Olli Snellman Maahanmuuttovirastosta (ei kuvassa).

Puheenjohtaja Tuula Haatainen avasi tapahtuman.

Loiske Ensemble esiintyi turvapaikkaa hakeville lapsille ja päiväkodin lapsille.

Kuvat: Laura Karlin

Turvassa Suomessa? -kampanja Kampanjalla haluttiin nostaa turvapaikanhakijalapset keskiöön. Kampanja huipentui Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Helsingin Sanomien kanssa järjestettyyn ”360 astetta”-tapahtumaan Sanomatalossa. Tapahtumassa avattiin turvapaikanhakijalapsista kertova Todelliset supersankarit -valokuvanäyttely, jonka kuvat projektityöntekijä otti vastaanottokeskuksissa.

Näyttely oli esillä myös Helsingin Kirjasto 10:ssä. Tapahtumassa oli myös paneelikeskustelu ja ohjelmaa lapsille. Kampanjasivustolla www.turvassasuomessa. fi on turvapaikanhakijaperheiden tilanteita ratkaisuehdotuksineen, valokuvia ja keinoja auttaa. Valokuvista painatettiin postikortteja.

Projektin kokemusten mukaan pienillä ja lyhytkestoisillakin ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista tukea vanhemmuutta ja lisätä perheiden hyvinvointia merkittävästi. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhempilapsiryhmät, vertaistuki, perhekahvilatoiminta, retket, tapahtumat, työpajat, vapaaehtoiset doula-synnytystukihenkilöt ja perhekohtaiset tapaamiset. Projektissa on saatu onnistumisen kokemuksia myös toiminnallisista menetelmistä ja ilman yhteistä kieltä toimimisesta.

Palaute ja kokemukset toiminnasta Toimintaan osallistuneet turvapaikanhakijat ovat antaneet paljon myönteistä palautetta ja toivoneet enemmän vastaavanlaista toimintaa. Helsingin vastaanottokeskusten henkilökunta toivoo lapsiperhetoiminnasta vakituista, mutta ei pysty kiireen ja tiukkojen resurssien takia järjestämään sitä ilman ulkopuolisia toimijoita.

23 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Imetys ilman stressiä – perhekeskeistä tukea varhaiseen imetykseen (2013–2016) Imetys ilman stressiä on Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin yhdessä toteuttama kaksikielinen ja nelivuotinen hanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Imetyksen tuki ry, Kätilöliitto, Terveydenhoitajaliitto, kuntien ja sairaaloiden imetysohjauksesta vastaavat työntekijät sekä kummankin järjestön doulat ja doularyhmien ohjaajat.

Projektin päämääränä on, että imetyksestä muodostuu myönteinen kokemus ja pitkäkestoinen voimavara sekä vauvalle että vanhemmille, eikä siihen liity stressiä ja syyllisyyden tunteita. Tähän pyritään lisäämällä kummankin järjestön vapaaehtoisdoulien valmiuksia havainnoida ja tukea varhaista imetystä ja vanhemmuutta. Vanhemmille tämä tarkoittaa lisääntyviä mahdollisuuksia reflektoida odotusaikaan, synnytykseen ja vauva-aikaan liittyviä asioita. Hankkeen avulla halutaan myös vahvistaa imetyksen tukemisesta vastaavien ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä ja lisätä näin kolmas sektori eli yhdistysten vapaaehtoiset osaksi vauvaa odottavan ja synnyttävän perheen palvelupolkua. Ammattilaiset, vapaaehtoiset ja perheet osallistavan kampanjan avulla halutaan lisätä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta erilaisille näkemyksille imetyksestä.

Valtakunnallinen Imetysrauha/ Amningsfred -kampanja Kampanjan suunnitteluvaiheessa vapaaehtoisten, ammattilaisten ja perheiden ääntä etsittiin haastattelujen, kyselyiden ja workshop-työskentelyn avulla. 50 perhettä kertoi ajatuksiaan siitä, mitä olisivat halunneet kuulla imetystä aloittaessaan ja mitä nyt haluaisivat siitä kertoa. Lähes saman verran vapaaehtoisia vastasi kampanjaa koskevaan kyselyyn.

24 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kampanja oli yhteistyöhön ja osallisuuteen kannustava ja sen tarkoituksena oli nostaa esiin imetystä ja imetyskulttuuria positiivisella tavalla, kiittämällä, kehumalla ja kertomalla siitä mikä toimii. Verkkosivuille www. imetysrauha.fi (www.amningsfred.fi) koottiin perheiden tarinoita ja valokuvia siitä, mitä imetysrauha heille merkitsee ja minkälaisissa tilanteissa ja paikoissa he sitä kokevat. Sivuilla perheiden oli mahdollista käydä myös kiittämässä imetyksen tukijaa kortin muodossa. Kampanjaviikon aikana verkkosivujen tarinoihin ja videoihin tutustuttiin yli 27 000 kertaa.

Konkreettisesti kampanja levisi neuvoloihin, synnytyssairaaloihin ja järjestöjen toimipisteisiin Imetysrauha-julisteina, joita jaettiin tuhansia. Kampanjan viestintä ja tiedottaminen tapahtui yhteistyöjärjestöjen FB-ryhmien, Twitterin ja Instagramin kautta.

Viestinnän tukena oli kolme Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka toteuttivat innovaatioprojektina työn ”Someosaajat osana Imetysrauha -kampanjaa” sekä kymmenkunta ”SOME-doulaa”, jotka levittivät kampanjaa sosiaalisessa mediassa.

Kampanja arvioitiin sekä näkyvyydeltään että sisällöltään menestyneeksi ja se päätettiin toteuttaa imetysrauhan julistuksineen vuosittain kansallisella imetysviikolla.

Koulutuksia ja materiaaleja doulille Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin vapaaehtoisdoulille järjestettiin kaksipäiväinen, valtakunnallinen doulasymposium, ”Doula tukena vauvan ja vanhemmuuden ensihetkissä”. Lähes 100 suomen- ja ruotsinkielistä vapaaehtoista osallistui symposiumiin, jonka pääpuhuja ruotsalainen professori Kerstin Uvnäs Moberg luennoi myös kummankin järjestön ammattilaisille sekä kansallisen imetyspäivän seminaarissa Helsingissä.

Doula varhaisen imetyksen tukijana (DVIT)-koulutukset saatiin päätökseen. Kaikkiaan koulutuksia järjestettiin 18 doularyhmälle ympäri Suomen. Koulutuskokonaisuutta arvioidaan etukäteiskyselyn, välittömän palautteen sekä 6–12 kk tehtävän kyselyn perusteella. Tämän vuoden aikana on saatu suurin osa 6–12 kk kyselyistä koottua. Myös perheet, joilla on ollut imetyskoulutuksen saanut doula, ovat vastanneet kyselyyn. Kyselyn mukaan niin äidit kuin isätkin olivat tyytyväisiä doulalta saamaansa tukeen.

Doulien vastauksista selvisi, että doulat ovat aiempaa aktiivisemmin etsineet tietoa imetyksestä.

Amningsfred.fi

Juuri kun kaipasin rohkaisua, joku tuli sanomaan, että imetä vaan, kyllä se maito riittää.”

Luottamusta, rohkeutta.

Imetysrauha-kampanjassa äidit ja isät kertoivat kokemuksistaan.

Loppuvuodesta käynnistettiin Helsingin ensikodissa Vapaaehtoisdoula imetyksen tukijana -koulutus (DVIT 2), jonka tarkoitus on toimia pohjana vuoden 2016 alkavalle vapaaehtoisten ja ryhmänohjaajien kouluttajakoulutukselle. Kouluttajia tarvitaan, jotta imetyksen tukeminen säilyy osana doulan osaamisaluetta jatkossakin.

Doulien ja perheiden käyttöön tehtiin vuoden aikana erilaisia materiaaleja, kuten video reflektiivisestä työotteesta ja keskustelukortit. Projekti oli mukana suunnittelemassa ”Vauvantahtinen pulloruokinta” ja ”Lisämaidon turvallinen purkaminen” -esitteitä yhdessä yhteistyöjärjestöjen kanssa. Raskausajan reflektiivinen päiväkirja jaettiin jokaiselle vapaaehtoiselle.

Verkostoja ja kahvilatoimintaa Verkostoseminaareja järjestettiin kaikkiaan neljä, kaksi niistä Turussa, yksi Helsingissä ja yksi Oulussa. Se-

minaarien tarkoituksena oli paitsi tuoda ihmisiä yhteen tärkeän teeman äärelle, myös innostaa osallistujia perheiden tukemiseen. Innostamisessa onnistuttiinkin: kaikkiaan nämä neljä seminaaria kokosivat yhteen lähes 500 kiinnostunutta ja heiltä saatu palaute oli kiittävää, yhteisiä seminaareja toivottiin myös lisää. Seminaarien teemat suunniteltiin yhdessä ja ideana oli löytää sellaisia aiheita, jotka koskettavat monia ja kannustavat yhteistyöhön.

Projekti on ollut mukana Odotusten kahvilassa, joka pääkaupunkiseudun odottaville perheille tarkoitettua, avointa ja vertaistuellista toimintaa. Kahvilatoiminta on ammatillisesti ohjattua ja mukana on myös 1-2 vapaaehtoisdoulaa Folk­hälsanilta ja Helsingin ensikodista. Kahvilan teemat ovat nousseet osallistujien ehdotuksista, kuten ”Vauvan ensihetket ja imetyksen aloitus” ja ”Vastasyntyneen uni ja itku” tai ”Asioita, joita kukaan ei ole kertonut”. Kahvila on ollut vuoden aikana auki 28 kertaa ja jokaisella kerralla on ollut mukana kahdesta yhdeksään osallistujaa. Avoin toiminta on ollut pidettyä, jopa niin, että odottavina aloittaneet äidit ovat halunneet käydä kahvilassa vielä pitkään vauvan synnyttyäkin.

Projektia ja Imetysrauha-kampanjaa esiteltiin Pohjoismaisessa imetyskonferenssissa, kuudessa seminaarissa ja kummankin järjestön työkokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. Aiheesta kirjoitettiin myös blogeja ja artikkeleita.

Projekti on saanut erityisen hyvää palautetta siitä, että se on onnistunut nostamaan imetystä esiin monella tavalla niin mediassa kuin ammattilaisten, vapaaehtoisten ja perheiden mielissäkin. Kun tietoa on riittävästi tarjolla ja sanasto tulee tutuksi, on innostuminenkin helpompaa ja sen myötä alkaa huomata ja huomioida imetykseen liittyviä asioita ympäristössä. Miten imetyksestä puhutaan? Miten siihen suhtaudutaan? Miten ympäristö (ja myös minä) voin tukea imetystä? Tärkeänä on pidetty myös yhteistyön lisääntymistä ja sitä, että järjestöt ja vapaaehtoiset on saatu mukaan imetyksen tukijoiden joukkoon. Vapaaehtoiset ovat osana sitä tukea, jota yhteiskunta perheille varhaisen vanhemmuuden vaiheessa tarjoaa.

25 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja valtakunnallinen kehittäminen Turvakotien asiakkaat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitivät 2015 alussa 12 turvakotia. Määrä putosi heinäkuussa yhdellä, kun THL ei solminut sopimusta Imatralla sijaitsevan Vuoksenlaakson turvakodin kanssa.

Turvakodeissa yhteensä 2 116 asiakasta: Lapsia oli 1 083 (tyttöjä 529, poikia 553), joista

Aikuisia oli 1 033 (naisia 968 sekä miehiä 65), joista

alle 2-vuotiaita oli 33 %,

alle 30-vuotiaita oli 36 %

3–6-vuotiaita 31 %,

30–50 -vuotiaita oli 60 %

alakoululaisia 26 %

yli 50-vuotiaita 13 %.

teini-ikäisiä 10 %

Tyypillisimmin väkivalta oli kestänyt 1–2 vuotta ennen turvakotiin tulemista (21 %:lla), joka kymmenennellä yli kymmenen vuotta. Asiakkaiden elämässä oli monenlaista väkivaltaa: • henkinen väkivalta (94 %)

Avopalveluiden asiakkaat Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten väkivaltatyön avopalveluiden asiakkaina oli yhteensä 2 768 avun tarvitsijaa. Naisia heistä oli 1008, miehiä 1 386 ja lapsia 372 (tyttöjä 190 ja poikia 181). Autettujen lasten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, aikuisten lisääntyi hieman. Lasten määrän väheneminen on huolestuttava suunta, jota paitsi seuraamme, myös pyrimme selvittämään sen syytä. Isolla osalla avotyön asiakkaista ei ollut lapsia (40 %) ja lähes saman kokoisella joukolla oli yksi tai kaksi lasta (43 %). Autetut lapset olivat useimmiten 6–8-vuotiaita (30 %).

Lapset ja nuoret olivat väkivallan kohteena (31 %), altistuneina (28 %) ja tekijöinä (4 %). Lapsiin kohdistunut väkivalta oli usein psyykkistä (16 %) tai fyysistä (15 %) tai niiden uhkaa (11 %).

Aikuisten ikäjakauma oli laaja, mutta eniten asiakkaina oli 31–40-vuotiaita (27 %) ja seuraavaksi 41–50-vuotiaita (18 %). Suomi oli 92 % asiointikieli ja aikuiset asiakkaat olivat usein naimisissa olevia ja suhde väkivallan toiseen osapuoleen oli avioliitto (39 %). Asiakkuus kesti keskimäärin 1–3 kk (26 %).

• väkivallan uhka (81 %) • fyysinen väkivalta (74 %) • taloudellinen väkivalta (40 %) • eristäminen (35 %) • materiaalinen (32 %) • hoidon tai avun laiminlyönti 18 %) • seksuaalinen (17 %) • uskonnollinen väkivalta (6 %) Muita valtakunnallista asiakasprofiilia kuvaavia tietoja: • Asiointikielenä oli 24 % joku muu kuin suomi.

• Turvakodeissa oloaika jakaantui tasaisesti kolmelle eri ryhmälle: 1–3 vuorokautta, viikosta kahteen ja kahdesta viikosta kuukauteen.

• Suurin osa oli ensimmäistä kertaa turvakodissa (92 %) ja toista kertaa oli 6 % kävijöistä.

• Suurin osa tuli turvakotiin omasta aloitteestaan (37 %) ja melkein yhtä usein aloite oli tullut sosiaaliviranomaisilta (33 %).

26 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Lasten kanssa tehtävä väkivaltatyö muutoksessa Lasten kanssa tehtävä väkivaltatyö on ollut muutoksessa vuoden aikana niin, että osassa turvakodeista ja avopalveluista ei ole omia lapsityöntekijöitä vaan lasten kanssa tehtävä työ on kaikkien lähisuhdeväkivaltatyöntekijöiden työtä. Kysely Lahden, Turun ja Oulun Ensi- ja turvakotien väkivaltatyön lapsityöhön toi esiin lapsityön muutospaineet erityisesti turvakodeissa. Turvakodeissa tehdään uuden rahoituksen myötä vain kriisityötä kuntouttavan ja kannattelevan työn jäädessä avopalveluihin. Avotyössä lapsityötä voidaan tehdä kriisi- tai kannatteluorientaatiolla, eikä rajanveto haasta samalla tavalla. Kokijoiden ja tekijöiden kanssa tehtävän työn sisään on tarpeellista edelleen lisätä lapsen näkökulmaa suoran lapsen kanssa tehtävän työn kehittämisen lisäksi. Lasten saama kriisityö muuttuvassa ympäristössä sekä ohjautuminen avopalveluihin kuntouttavaan työhön

Ensi- ja turvakotien liitto tuotti yhteistyössä Metropolia AMK:n televisio- ja radiotyön opiskelijoiden kanssa Päätös-videon. Video kuvaa koskettavalla tavalla, kuinka vaikeaa ja raskasta on tehdä päätös turvakotiin lähtemisestä. Videon on ohjannut ja siitä on pääasiassa vastannut Anni Suikkanen.

haastoivat meidät tänä vuonna ja siihen vastaamista jatkamme vuonna 2016.

Väkivallan tekijöiden kanssa työskentelyn kehittäminen, osaamisen kartuttaminen ja tuki Jussi-työssä vahvistettiin avo- ja laitostyön keskinäistä suhdetta ja asiakasohjausta väkivaltatyössä selkiyttämällä asiakasprosesseja ja niiden siirtymäkohtia sekä painotettiin erityisesti kaikkien osapuolten auttamisen tärkeyttä. Lisäksi rohkaistiin kokeilemaan kokemusasiantuntijuuden ja ryhmätoiminnan vaihtoehtoja. Näihin teemoihin on paneuduttu Jussi-työn koordinaatioon liittyneillä yhdistyskäynneillä, yhdistysten tilaaman prosessikoulutuksen Jussi-työntekijöille järjestetyn kaksipäiväisen koulutuksen yhteydessä.

Jussi-työhön liittyi mukaan yksi uusi yhdistys. Jo aiemmin pitkään väkivallan tekijöiden kanssa työskennellyt Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys tarjoaa­­ nyt Jussi-työn palveluita Kotkassa ja Kouvolassa.

Koulutusten vuosi Väkivaltaa kokeneiden naisten kanssa työskentelevät työntekijät kokoontuivat työkokoukseen huhtikuussa.

Työkokouksen pääteemat olivat naisen väkivaltaisuus sekä maahanmuuttajien kokeman lähisuhdeväkivallan erityispiirteet. Sekä lapsi- että Jussi-työn työkokouksien suunnitteluun ja toteutukseen osallistui koko tiimi ja useita yhdistysten työntekijöitä. Lisäksi pidettiin eri yhdistysten työntekijöille ensimmäinen väkivaltatyön peruskoulutus ja Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistykselle ns. väkivaltatyön prosessikoulutus. Myös Kirkkonummen kunnan työntekijöitä koulutettiin väkivaltailmiöön ja sen tunnistamiseen.

Verkostoja ja vaikuttamista Väkivaltatyön kentän tuntemusta ja asiantuntijapanosta vietiin osallistumalla kotimaisiin työryhmiin: Kansalliseen väkivaltaobservatorioon, THL:n Sosi-

aalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmään sekä kansalliseen ihmiskaupan vastaiseen työryhmään.

Vaikuttamistyötä tehtiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, kirjoittamalla blogeja sekä osallistumalla tapahtumiin ja konferensseihin (mm. Nuorisotyönpäivät, Sairaanhoitajapäivät, Lapsimessut ja Mielenterveyspäivät). Taloudelliseen väkivaltaan otettiin kantaa kirjoittamalla mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin. Vaikuttamistyössä liitto sai yhteistyökumppaniksi Pelon varjo -hankkeen, jossa kokemusasiantuntija rohkaisee muita hakemaan apua ja kertomaan kokemuksistaan.

Pelon varjoon liittyy väkivallan vastaista työtä ns. kasihaasteen, musiikin, konserttien ja tapahtumien avulla. Niistä saatu tuotto ohjataan Ensi- ja turvakotien liitolle. Lisäksi osallistuttiin vuosittaiseen Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuman järjestämiseen, teemana oli henkinen väkivalta.

Kansainvälinen yhteistyö oli aktiivista: • Vuosittaisessa Nordiska kvinnor mot våld -konferenssissa Tukholmassa pidettiin sekä katsaus Suomen tilanteeseen että workshop Nettiturvakodista ja verkkoauttamisesta.

• Kansainvälisessä lasten kaltoinkohtelun ISPCANkonferenssissa Bukarestissa pidettiin esitys Nettiturvakodista ja verkkoauttamisesta.

• Osallistuttiin Women against violence Europen koordinaatiokomiteaan toukokuussa sekä yleiskokous ja konferenssiin marraskuussa.

• Neljän vuoden välein järjestettävässä turvakotien maailmankonferenssissa Haagissa • Jussi-työn sisältöjä esiteltiin WWP:n (Work With Perpetrators) vuotuisen kokouksen yhteydessä pidetyssä työpajassa Berliinissä syyskuussa 2015.

• Jussi-työn sisällöt olivat esillä myös Belfastissa European Conference on Domestic Violence -konferenssissa

Lisäksi osallistuttiin toukokuussa 2016 järjestettävän Nordic arctic Women -konferenssin suunnittelemiseen. Konferenssi pidetään vuonna 2016 Oulussa, ja Oulun ensi- ja turvakoti ry koordinoi tapahtumaa.

27 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Nettiturvakoti ja verkkoauttaminen 2015 Nettiturvakoti (www.turvakoti.net) on Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä verkkopalvelu, joka auttaa väkivallan kaikkia osapuolia tarjoamalla heille tietoa, keskusteluapua ja vertaistukea. Liiton jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä toteutettavasta verkkopalvelusta on tullut tärkeä osa matalan kynnyksen perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä: tietoa jakamalla väkivaltailmiötä tehdään näkyväksi, kannustetaan puhumaan siitä ja madalletaan kynnystä hakea apua mahdollisimman varhain.

Nettiturvakodissa vahvistettiin koko vuoden ajan sosiaalisen median markkinointia sekä tätä kautta kasvatettiin Nettiturvakodin Facebook-sivuston tykkääjien määrää. Vuoden lopussa sivustolla oli noin 1 350 tykkääjää (2014: noin 1 000). Konkreettisten päivitysten lisäksi Nettiturvakodissa kampanjoitiin vuoden aikana mm. turvakotilakiin sekä väkivallan myytteihin liittyen. Sosiaalisen median markkinoinnin lisäksi Nettiturvakodin verkkosivustoa uudistettiin kuvakarusellilla ja kuvien pohjalta valmistui kolmen kuvan korttipaketti.

Vuoden aikana koulutettiin paljon eri kohderyhmiä sekä osallistuttiin useisiin koulutustapahtumiin kertoen Nettiturvakodista, lasten ja nuorten auttamisesta ja kohtaamisesta verkossa sekä verkossa tehtävästä väkivaltatyöstä (mm. kansainväliset konferenssit NKMV ja ISPCAN sekä kotimaiset koulutustapahtumat). Koulutuksissa huomioitiin myös jäsenyhdistyksen työntekijät, joita koulutettiin vuoden aikana yhdistyskohtaisesti sekä työkokouksissa. Vuoden aikana järjestettiin lisäksi kaksi verkkoauttamisen kehittämispäivää, joissa pohdittiin Nettiturvakodin seuraavia kehitysaskelia sekä tarjottiin verkkoauttajille työnohjausta. Vuoden aikana Nettiturvakoti osallistui Nuorisotyöpäiville ja oli mukana erilaisissa nuorille suunnatun verkkoauttamisen verkostoissa.

Nettiturvakodin kävijämäärä on ollut kasvussa ja yksilöityjä kävijöitä oli kuukausittain keskimäärin 4500.

Myös keskustelupalstalla on käyty keskustelua erityisesti lapset ja nuoret -osiossa, mutta myös muissa osioissa keskustelu on lisääntynyt. Kahdenkeskisiä chat-keskusteluja toteutui 107. Kaiken kaikkiaan aikoja oli tarjolla 260, joista varaamatta jäi 98 ja 55 tapauksessa asiakas ei saapunut paikalle tai oli ns. hiljainen asiakas. Kahdenkeskisten chat-keskustelu-

28 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

jen lisäksi Nettiturvakodissa järjestettiin useita ryhmächatteja. Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n vertaistukiäitien kanssa yhteistyössä järjestettiin seitsemän Voimia äidille -vertaisiltaa, joissa oli yhteensä 11 osallistujaa. Yhteistyössä Miestyön kehittämiskeskuksen kanssa järjestettiin kaksi Riittämättömyydestä riittävän hyvään isyyteen -vertaisiltaa, joihin ei valitettavasti tullut keskustelijoita. Nuorille suunnattuja väkivaltaa käsitteleviä Uskalla Puhua -chatteja järjestettiin kolme. Näissä chateissa tavoitettiin yksi nuori. Ensi- ja turvakotien liiton 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin kolme Kysy asiantuntijalta -chattia, jotka oli tarkoitettu työssään vauvaperheitä, väkivallan eri osapuolia tai eroon liittyviä kysymyksiä kohtaaville. Chatit järjestettiin muista ryhmä- ja vertaistukichateista poiketen päiväsaikaan, mutta niihin ei tullut keskustelijoita. Syksyllä järjestettiin yhteistyössä Neuvokeskuksen kanssa kolme Apua eroon -vertaisiltaa, joihin osallistui kaikkiaan 12 keskustelijaa. Vuoden aikana Nettiturvakodin kaikissa ryhmächateissa tavoitettiin yhteensä 23 keskustelijaa.

Verkkovapaaehtoisuuden kehittäminen aloitettiin, kun Nettiturvakodin toimintaan osallistunut yhteisöpedagogiopiskelija tuotti harjoittelun aikana materiaalipaketin verkkovapaaehtoisten työn tueksi. Lisäksi vapaaehtoisia oli mukana vuoden aikana ryhmächateissä (Voimia äidille -vertaisillat ja Apua eroon -chatit) sekä kahdenkeskisissä chateissä (Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n vertaistukiäidit).

Suunnitelma valtakunnallisesta auttavasta puhelimesta Istanbul-sopimus velvoittaa järjestämään väkivallan uhreja palvelevan valtakunnallisen, maksuttoman ja ympärivuorokautisen auttavan puhelimen. Sosiaalija terveysministeriö antoi Ensi- ja turvakotien liitolle toimeksiannon suunnitella päivystävän puhelimen toiminta (helmikuu-elokuu 2015). Suunnitelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä viiden muun väkivaltatyötä ja rikoksen uhreja auttavan järjestön kanssa. Ensi- ja turvakotien liitto toteutti puhelinta koskevan suunnitelman, mutta lopullinen auttavaa puhelinta koskeva rahoituspäätös oli auki vielä vuodenvaihteessa.

Kannusta minut vahvaksi (2013–2016) Kannusta minut vahvaksi! -hankkeen päätavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää lasten kohtaamaa kuritusväkivaltaa ja kaltoinkohtelua sekä vahvistaa lasten turvallisia kasvuolosuhteita. Hankkeessa vahvistetaan myönteistä kasvatuskulttuuria, jossa korostuvat perhesuhteiden tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, turvallisuus ja myönteinen vuorovaikutus. Hankkeen avulla aktivoidaan myös asenteisiin vaikuttavaa keskustelua väkivallan vaikutuksista sekä lapsen oikeudesta väkivallattomaan lapsuuteen.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lahden ensija turvakoti ry:n, Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ja Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa, jotka osallistuvat ammatillisten interventiomallien kehittämiseen yhdessä alueen peruspalveluiden (esimerkiksi neuvola, päivähoito ja koulu) kanssa. Hanke kuuluu RAY:n Emma ja Elias -ohjelmakokonaisuuteen. Yhteistyökumppaneina ovat Vanhempainliitto ja Lastentarhanopettajien liitto.

Ammatillinen kehittämistyö Ammatillinen kehittämistyö pilotteina toimivissa jäsenyhdistyksissä jatkui toimintasuunnitelman mukaisesti. Yhdistysten kehittämisryhmät, ”rukkasryhmät”, kokoontuivat koordinaatiotiimin ohjaamina säännöllisesti 3–4 viikon välein. Kehittämisryhmät koostuvat laajasti eri työmuotojen edustajista ja esimiehistä. Kevään ajan ryhmät jatkoivat yhdistyksessä tapahtuvaa kehittämistyötään ja syksyn aikana suunniteltiin ja aloitettiin kehittämistyön dokumentointi ja koonti.

Pilottiyhdistyksille järjestettiin kolme työkokousta/ kehittämistapaamista, kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Syksyn kehittämispäivien yhteydessä järjestettiin myös pilottiyhdistysten johdon oma kehittämispäivä.

Ammatillisen kehittämistyön erityisteemana oli lasten osallisuuden tarkastelu ja vahvistaminen pilottiyhdistyksissä. Lapsen osallisuuden vahvistaminen toteutui läpi vuoden kestäneenä yhteisenä työskentelynä kumppaniksi valitun Pesäpuu ry:n kanssa. Kevään ajan pilottiyhdistykset kokoontuivat yhdessä Pesäpuun ja koordinaatiotiimin kanssa noin kerran kuussa pohtimaan lapsen osallisuuden määrittelyä, mahdollisuuksia, esteitä ja vahvistamisen keinoja.

Syyskaudella suunnittelun pohjalta toteutettiin ns.

Riemukaarikiertue Oulun ja Lahden yhdistyksissä (2 pajapäivää/yhdistys). Kiertueen aikana tutkittiin ja jäsennettiin toiminnallisin keinoin, mitä lapsen osallisuus on Ensi- ja turvakotien liiton toimintaympäristössä ja millä keinoilla sitä voitaisi vahvistaa. Kokemusasiantuntijoina toimivat asiakkaina olevat pienet lapset ja heidän vanhempansa. Kiertueen löydöksinä syntyi vahvistunut ymmärrys lapsen osallisuuden määrittelystä ja sen merkityksestä lapsen ja koko perheen tukemisessa eri työmuodoissa.

Pilottipaikkakunnilla käynnistettiin toimintasuunnitelman mukaisesti yhteistyö alueellisten kumppaneiden kanssa järjestämällä avoimet aloitusseminaarit / koulutustilaisuudet. Oulun tammikuinen seminaari keräsi noin 150 lasten ja nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista, Turussa huhtikuussa järjestetty seminaari noin 500 ammattilaista, Heinolan toukokuun koulutus noin 130 ja Lahden lokakuun seminaari noin 160 alueen toimijaa. Aloitusseminaarit toimivat hankkeen, yhdistysten ja teemojen esittelyinä sekä kutsuna yhteiseen kehittämiseen alueellisille toimijoille.

Tuloksena Oulussa käynnistyi vuoden 2015 kestänyt ja vuoden 2016 jatkuva yhteinen koulutus- ja kehittämisprosessi kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Turussa aloitettiin yhteistyö kaupungin neuvolapalveluiden kanssa jatkuen vuodelle 2016. Lahdessa vahvistettiin olemassa olevia yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia. Alueellisissa koulutustilaisuuksissa esiteltiin lasten ja perheiden työskentelyyn kehitettyjä menetelmiä, joita muokkaamalla verkostokumppanit ovat saaneet omaan työhönsä sovellettavia asiakastyön malleja.

Vaikuttamistyö Hankkeessa tehtiin vuonna 2015 laajaa vaikuttamistyötä eri foorumeilla ja eri kohderyhmille tietoisuuden ja tiedon lisäämiseksi lasten kohtaamasta väkivallasta ja laiminlyönnistä, niiden ehkäisemisestä ja myönteisestä vuorovaikutuksesta. Keskeisenä työvälineenä hankkeessa toimiva ”Kohti turvallista lapsuutta” -esite (ns. ”Puuropää”) ilmestyi tammikuussa ja vuoden aikana sitä on jaettu noin 25 000 kappaletta muun muassa jäsenyhdistyksiin sekä kaikkiin Suomen neuvoloihin. Pilottiyhdistysten kanssa yhteistyössä tuotettiin kaksi vaikuttamistyön videota, Emma ja Elias -vaalikampanjan video sekä ensikotityötä tänä päi-

29 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

vänä esittelevä video. ”Osallisuus”-käsikirjaan tuotettiin lapsen osallisuuden esittely.

Oppilaitosyhteistyötä ylläpidettiin yhdessä muiden Emma ja Elias -toimijoiden kanssa järjestetyissä koulutuksissa ammattikorkeakouluille. Tämän lisäksi järjestettiin jäsenyhdistysten ja kuntien tilaamaa koulutusta lasten ja perheiden kanssa toimiville ammattilaisille. Vuoden aikana koulutettiin ammattilaisia ja kohdattiin perheitä lasten kohtaaman väkivallan ja laiminlyönnin kysymyksissä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti eri foorumeilla: • Koulutukset Tampereen yhdistyksessä, Oulun yhdistyksessä, Neuvokeskuksen vapaaehtoisille, Väkivaltatyön työkokouksessa, Naistyön työkokouksessa, Tapaamispaikan työkokouksessa sekä Lapsi keskiössä -työkokouksessa • Koulutukset Keravan ja Kouvolan neuvolahenkilöstölle, Kouvolan sosiaalityöntekijöille, Lahden neuvola- ja

varhaiskasvatushenkilöstölle sekä Kirkkonummen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle • Oulun kaupungin varhaiskasvatusjohdon seminaari ja neljä alueellista koulutustilaisuutta • Lapsimessut Helsingissä ja Pori Jazz Kids Porissa • Puheenvuoro kansainvälisessä ISPCAN -seminaarissa Romaniassa • Lisäksi blogit, kirjoitukset ja haastattelut eri medioissa

Koordinaatiotiimi on myös tukenut pilottiyhdistyksissä tehtävää vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä hankkeen teemoihin liittyen ja vahvistanut tähän liittyvää osaamista yhteisen tekemisen kautta. Pilottiyhdistyksissä on tehty runsasta ja laajaa vaikuttamistyötä eri yhteistyökumppaneiden suuntaan sekä lasten, nuorten ja perheiden parissa.

Riemukaarikiertueella kehitettiin pienten lasten osallisuutta Pesäpuu ry:n kanssa järjestettiin vauvojen ja taaperoiden Riemukaarikiertue, jossa kehitettiin uudenlaisia menetelmiä pienten lasten osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelutyössä. Kiertue toteutettiin Oulun ja Lahden ensi- ja turvakodeissa. Työskentelyn lähtökohtana oli tasavertainen osallisuus, jolloin vauvat, taaperot, heidän vanhempansa ja työntekijät osallistuivat yhteiseen työskentelyyn. Tavoitteena oli opetella kuuntelemaan, mitä sanottavaa lapsilla itsellään on.

30 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kuvat: Kannusta minut vahvaksi -hanke

Kiertueella mietittiin myös uudenlaisia tapoja työskennellä yhdessä. Temppuradan varrella työskenneltiin yhdessä erilaisten teemojen parissa, joita olivat hyvä kohtaaminen, lapsen näkökulman huomioiminen, turvallisuus ja leikin merkitys. Lapset opettivat aikuisille läsnäoloa ja tunteiden ilmaisun ja kohtaamisen tärkeyttä. Kiertueella huomattiin, että leikin käyttö työvälineenä on tärkeää, koska sitä kautta voidaan lisätä lapsen osallisuutta. Lisäksi lapsen osallisuuden vahvistaminen lisää myös vanhempien osallisuutta.

Jalkautuva naistyö – naisen hyvinvoinnin vahvistaminen väkivaltaa ennaltaehkäisevänä tekijänä (2015–2019) Jalkautuva naistyö -hankkeen tavoitteena on ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa vahvistamalla naisten omia voimavaroja ja kykyjä omaan elämänhallintaan sekä lisäämällä tietoisuutta väkivaltailmiöstä. Hankkeessa kehitetään etsivää ja jalkautuvaa väkivaltatyötä, joka tapahtuu naisten arjen toimintaympäristöissä. Tavallisen kokoontumis- tai harrastustoiminnan yhteydessä naisille jaetaan tietoa perheväkivallasta ja tarjotaan mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen vertaisryhmätoimintaan. Lisäksi hankkeessa jalkaudutaan verkkoon. Hankkeen toiminnan kautta tavoitetaan erityisesti niitä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita naisia, jotka eivät ole aiemmin osanneet tai voineet hakeutua tarjolla oleviin palveluihin.

Hankkeessa vahvistetaan koulutuksen avulla yhteistyökumppaneiden, ammatillisten ja vapaaehtoisten toimijoiden kykyä sanoittaa, tunnistaa ja ottaa puheeksi lähisuhdeväkivalta. Kokemusasiantuntijat toimivat hankkeessa vertaisohjaajina ja kouluttajina.

Hankkeeseen liitetään tutkimus, joka tuottaa tietoa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden naisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankkeen työote on kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen.

nen kokoontui syksyn aikana kolme kertaa täsmentämään, konkretisoimaan sekä kirkastamaan hankkeen toimintaa ja tavoitteita. Lisäksi järjestettiin erillinen hankkeen kehittämispäivä. Valtakunnallisilla yhteistyökumppaneilla vahvistettu ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa.

Pilottialueilla käynnistettiin työ alueellisten yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa. Uusien yhteistyökumppaneiden haku aloitettiin Ensi- ja turvakotien liiton uuden strategian mukaisesti kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen parista, kun molemmat pilottiyhdistykset aloittivat uudenlaisten yhteistyömallien rakentamisen paikallisten kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden kanssa.

Hankkeessa aloitettiin Kauhajoella ja Porissa tammikuussa 2016 toteutettavien kick off -tilaisuuksien sekä kampanjatilaisuuksien ja -materiaalien suunnittelu. Lisäksi aloitettiin yhteistyön suunnittelu Nettiturvakodin kanssa. Väkivaltatietouden levittämistä varten hankkeessa suunniteltiin Tarinakengät – askeleita lähisuhdeväkivallasta -näyttely, jota on tarkoitus käyttää myös yhtenä jalkautuvan työn välineenä.

Näyttelyn rinnalle luotiin Tarinakampanja näyttelyssä käytettävien lähisuhdeväkivaltaa kuvaavien tarinoiden keräämistä varten. Syksyllä aloitettiin myös vuoden 2016 näyttelykalenterin rakentaminen, kun näyttely kiertää pilottiyhdistysten alueilla.

Pilottiyhdistyksinä ovat Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ja Porin ensi- ja turvakotiyhdistys.

Valtakunnallisina hankekumppaneina ovat Etsivä työ Suomessa AMET ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ja Suomen yrittäjänaiset ry. Tutkimuksen yhteistyökumppanina on sosiaalityön professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta.

Hankkeen projektipäällikkö aloitti tehtävässään 1.4. ja yhdistyksissä toimivat projektityöntekijät 1.8.

Perehdytyksenä hanketyöhön järjestettiin etsivän ja jalkautuvan väkivaltatyön koulutus. Kolmipäiväisiä koulutuksia järjestettiin yhteensä kolme ja niiden yhteydessä aloitettiin myös hankkeen kehittämistyö.

Hankkeen työn tueksi muodostettiin ns. hankerukkanen, johon kuuluvat hanketyöntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä lisäksi Ensi- ja turvakotien liitossa hanketyötä koordinoiva kehitysjohtaja. Hankerukka-

31 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Maljoja nostamassa Hannele Sirrola, Katariina Suomu ja Kirsi-Maria Manninen.

Turun yhdistyksen Markku Lehtinen oli saanut seurakseen Katariina Heikkisen, Leena Marila-Penttisen, Tarja Heinon, Sari Laaksosen ja Raija Panttilan.

Ensi- ja turvakotien liitto juhli 24.9.2015 Musiikkitalossa 70-vuotista toimintaansa.

Juhlimaan oli kutsuttu liiton yhteistyökumppaneita, jäsenyhdistysten edustajia sekä liiton entisiä työntekijöitä.

32

Philomela-kuoron Suden aika -teos puhutteli juhlaväkeä.

Kuvat: Laura Mendelin

Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Sinikka Hurskainen ja Helena Niemi.

Liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen skoolasi varapuheenjohtaja Tuula Väätäisen kanssa.

Liiton entinen toimitusjohtaja Ritva Karinsalo tervehtimässä pientä juhlavierasta.

Juhlassa jaettiin liiton kultaiset kunniamerkit viidelle ansioituneelle henkilölle.

Pia Hytönen, Marianne Heikkilä ja Lea Sairanen.

Pääsihteeri Riitta Särkelä onnittelemassa puheenjohtaja Maire Halosta Raahesta.

Markku Lehtinen ja sosiaalineuvos Aira Heinänen.

33 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Lapsilähtöinen päihdetyö Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvat päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit ja niiden avopalveluyksiköt Espoossa, Helsingissä, Kokkolassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Turussa sekä avopalveluyksikkö Jyväskylässä ja liiton koordinaatio- ja kehittämiskeskus. Hoitojärjestelmän ydin on kuntoutusmalli, jossa yhdistetään varhaisen vuorovaikutussuhteen ja vauvaperheen arjen tukeminen ja vauvalähtöinen päihdekuntoutus.

Asiakastyötä yhdistyksissä ja verkossa Kuudessa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa ensikodissa oli kuntoutuksessa yhteensä 63 perhettä: 62 äitiä, 60 lasta ja 28 isää. Seitsemässä avopalveluyksikössä oli 112 asiakasperhettä, joissa oli 112 äitiä, 116 lasta ja 40 isää kuntoutuksessa. Etsivällä työllä tavoitettiin 46 perhettä. Asiakastyön kokonaismäärä on valtakunnallisesti ollut samaa vakiintunutta tasoa jo useamman vuoden. Ensikotien asiakasperheiden kokonaismäärä on hieman laskenut edellisvuodesta.

Se johtuu pidentyneistä kuntoutusjaksoista, joilla voidaan paremmin turvata asiakkaiden kuntoutuminen.

Suomalaiselle päihdekulttuurille on tyypillistä eri päihteiden sekakäyttö, joka näkyy myös Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ensikodeissa. Vuonna 2015 yli puolella asiakaskunnan äideistä ja isistä oli ongelmana päihteiden sekakäyttö (alkoholi, huumeet ja lääkkeet). Raha-automaattiyhdistyksen kustantama täyssubventio on kattanut raskaudenaikaisen hoidon kustannukset ensikodissa kolmen kuukauden ajalta.

Tällä on helpotettu raskaana olevien naisten hoitoon pääsyä ja ehkäisty sikiövaurioiden syntymistä.

Päihteitä käyttäville äideille järjestettiin yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa internetissä toimiva anonyymi keskusteluryhmä kaksi kertaa vuoden aikana. Avopalveluyksikön työntekijöiden vetämiin ryhmiin osallistui yhteensä 17 äitiä, joilla oli yhteensä 36 lasta. Kevään ryhmässä kolmantena ohjaajana oli kokemusasiantuntija vertaisohjaajana. Kokemukset siitä olivat pelkästään myönteisiä. Syksyn ryhmässä näkyi selkeästi se, että äidit pystyivät vähentämään

34 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

päihteiden käyttöänsä huomattavasti ryhmän aikana ja osa hakeutui ryhmän kannustamana myös avun piiriin. Nämä olivat äitejä, joiden päihteiden käytöstä ei kukaan tiennyt aikaisemmin.

Laadun auditointeja, työkokouksia ja koulutuksia Toimintavuonna auditoitiin kaikki Pidä kiinni -ensikodit ja avopalveluyksiköt. Tilaisuuksiin osallistui yksiköiden työntekijöiden, asiakkaiden, yhdistysten johdon ja liiton koordinaation lisäksi vertaisauditoija toisen alueen Pidä kiinni -yksiköstä sekä kuntien lastensuojelun edustajat. Kuntien edustajilta saatiin hyvää palautetta kuntoutuksen sisällöistä ja yhteistyöstä.

Kaikki yksiköt saivat sertifikaatin laadukkaasta työstä.

Liiton koordinaatio- ja kehittämisyksikkö tuki Pidä kiinni -yksiköiden osaamista työkokouksilla ja koulutuksilla. Ohjausryhmä kokoontui kerran, toiminnanjohtajat kaksi kertaa, johtajien työkokouksia oli neljä ja avopalveluyksiköiden vastaavat kokoontuivat kolme kertaa. Helmikuussa järjestettiin kaikille hoitojärjestelmän työntekijöille tarkoitetut Pidä kiinni -koulutuspäivät, jossa aiheena oli yhteisökuntoutus, epävakaan persoonallisuushäiriön hoito ja isien kanssa tehtävä työ.

Toimintavuonna jatkettiin edellisvuonna alkanutta hoitojärjestelmän työntekijöille suunnattua kaksivuotista prosessimuotoista erikoistumiskoulutusta. Sen tarkoituksena oli syventää Pidä kiinni -hoitojärjestelmän työntekijöiden ammattitaitoa ja varmistaa kuntoutustyön laatu valtakunnallisesti, vaikka henkilöstömuutoksia tapahtuu. Koulutus päättyi vuoden 2015 lopulla. Siihen osallistui yhteensä 19 työntekijää eri yksiköistä.

Osallistujat arvioivat prosessikoulutuksen laadukkaaksi ja asiantuntijuutta vahvistavaksi. Sen todettiin olevan hyvin yksiköiden arkityöhön hyödynnettävä.

Vaikuttamistoimintaa Syyskaudella järjestettiin yhteistyössä Kokkolan ja Lapin yhdistysten kanssa alueiden Pidä kiinni -yksiköiden 10-vuotisjuhlaseminaarit ja mukana oltiin

Vaikuttamistoiminnan painopiste oli hoitojärjestelmän rahoituksen varmistaminen. Sen lisäksi toimintavuonna annettiin asiantuntijalausuntoja sekä liiton edustajana että osana kansallisia päihdetyönverkostoja (Päivyt, EHYT). Vaikuttamistyötä tehtiin enenevässä määrin sosiaalisessa mediassa. Liiton blogissa lapsilähtöisen päihdetyön teemoja käsitteleviä kirjoituksia oli 6. Teemoja nostettiin säännöllisesti myös liiton Facebook-profiiliin.

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmällä merkittävät säästöt

Lapsilähtöisen päihdetyön osaamista on pyritty levittämään myös liiton muille toimintamuodoille erilaisin yhteistyömuodoin. Toimintavuonna 2015 osallistuttiin sekä isätyön että kansalaistoiminnan työkokousten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän vaikuttavuudesta kerättiin vuonna 2015 lukuja, jotka osoittavat, että hoitojärjestelmä tuottaa merkittävät säästöt yhteiskunnalle.

Hoitojärjestelmää esiteltiin sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisilla päivillä kuten Päihde- ja mielenterveyspäivillä ja Neuvolapäivillä. Kainuun sote-alueen työntekijöille järjestettiin kahden päivän koulutus päihdeongelmaisen äidin ja perheen kohtaamisesta ja kuntoutumismahdollisuuksista. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmällä oli esitys myös Pohjoismaisilla sosiaalityön päivillä Helsingissä.

Kuntoutuksessa on vuosittain noin 250 perhettä. Pelkästään näiden lasten kodin ulkopuolisen sijoituksen kustannukset ensimmäiseltä elinvuodelta olisivat kunnille noin 12,9 miljoonaa euroa.

Kunnille kertyy noin 163 miljoonaa euroa säästöä siitä, että huomattavaa osaa kuntoutuksessa olleiden perheiden lapsista ei tarvitse sijoittaa pitkäaikaisesti kodin ulkopuolelle kuntoutuksen jälkeen.

Paikka auki -ohjelma (2014–2015) Raha-automaattiyhdistyksen nuorisotyöttömyyteen pureutuva Paikka auki -ohjelma auttaa työelämän ulkopuolella olevia nuoria löytämään työpaikan ja vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Projekti työllisti nuoren huhtikuun 2015 loppuun saakka.

Tehtävään palkattiin alle 29-vuotias vanhempi. Tavoite oli tukea nuoren vanhemman integroitumista työelämään ja yhteiskuntaan, mikä vaikuttaa sekä työllistetyn nuoren että hänen lastensa elämään syrjäytymistä ehkäisevästi. Nuori toi lisävoimaa tiedon kokoamiseen, levittämiseen ja vaikuttamistyön käytännön toteutukseen.

kuva: Shutterstock

myös Oulunkylän ensikodin 25-vuotisjuhlaseminaarissa. Kaikkien seminaarien yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuudet hyvistä hoitotuloksista ja vakiintuneen perusrahoituksen puutteesta. Entiset ja nykyiset asiakkaat toivat mediatilaisuuksiin arvokkaan kokemustietonsa hoitojärjestelmästä ja päihdeongelmasta toipumisesta.

Päihdeongelmaisten äitien kuntouttaminen on taloudellisesti kannattavaa, sillä vauvan sijoittaminen ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen maksaa 60 000–90 000 euroa vuodessa.

Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus maksaa 1–1,6 miljoonaa euroa 18 vuoteen asti. Äidin syrjäytyminen eläkeikään asti kustantaa yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.

Hoitojärjestelmän kustannukset ovat noin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on koko toimintansa aikana auttanut yhteensä yli 2 500 äitiä ja vauvaa.

35 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Miestyö Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja valtakunnallinen kehittäminen Miestyön kehittämiskeskus toimii valtakunnallisena miestyön osaamisen keskuksena. Sen tehtävä on nostaa esiin ilmiöitä suomalaisen miehen elämästä ja isän roolista lapsen ja perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Työ painottuu isyyden haasteisiin erityisesti silloin, kun perheessä on väkivaltaa tai perhe on muulla tavoin lastensuojelun tuen tarpeessa.

Isien määrä jäsenyhdistysten eri työmuodoissa kasvaa jatkuvasti. Apua tarvitsee äidin ja lapsen sijaan yhä useammin koko perhe ja isät haluavat osallistua aktiivisesti perheelle tarjottavaan työskentelyyn.

Jäsenyhdistyksissä onkin kehitetty uudenlaisia työtapoja, joilla isät kohdataan tasavertaisina vanhempina äitien kanssa.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä oli vuoden aikana asiakkaina kaikkiaan 3043 miestä, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Miehet olivat iältään pääsääntöisesti 25–44-vuotiaita, ja keski-ikä oli 38 vuotta. Aikuisasiakkaiden kirjo oli hyvin moninainen, mutta heitä yhdisti isyys ja sen haasteet muuttuvissa olosuhteissa. Jäsenyhdistysten kehittämä isätyö näkyi miesten kohtaamisissa, arjen puheissa sekä mediassa edellisvuosia enemmän.

Miestyön kehittämiskeskus tarjosi tukea sukupuolen merkityksen huomioivan työotteen vahvistamiseksi monin eri tavoin. Ensimmäinen isätyön työkokous järjestettiin lokakuussa Sopukassa, keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten yhteistyönä. Integraatiota vahvistavaan työkokoukseen osallistui yli 60 henkilöä, ja jäsenyhdistykset esittelivät siellä laajasti isien kanssa tehtävää työtä. Osallistujien palaute oli kiittävää sekä kokouksen sisältöön että järjestelyihin, ja samalla formaatilla toteutettuja työkokouksia kaivattiin lisää. Jäsenyhdistysten miestyönkehittäjiin pidettiin säännöllisesti yhteyttä ja tuettiin heidän alueellista kehittämistyötään.

36 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Intoa isätyöhön -verkkosivusto Sivustolle on tuotettu uusia tutkimuksia, videoleikkeitä ja materiaalia perheiden moninaisuudesta sekä isäryhmien toiminnasta. Sivustojen löydettävyyttä helpottamaan tehtiin kirjanmerkki, jossa on isäkorttien ja intoa isätyöhön nettiosoitteet. Kirjanmerkistä otettiin 10 000 kappaleen painos ja niitä on jaettu yhteensä 5 000 kappaletta tilaisuuksissa, joissa Miestyön kehittämiskeskus on ollut mukana.

Sivuston ja näyttöön perustuvien työtapojen levittämiseen kehitettiin uutiskirje, joka lähetettiin neljästi.

Uutiskirjeen tilaajia oli joulukuussa 750: jäsenyhdistysten työntekijöitä, lähijohtoa, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia sekä alan opiskelijoita ja opettajia. Blogikirjoituksia kirjoitettiin yhteensä vuoden aikana 7 ja ne levisivät hyvin. Parhaimmillaan blogikirjoitus sai yli 50 000 näyttöä, yli 350 tykkäystä ja 120 jakoa. Yle puheen Miesten tunti -lähetys marraskuussa oli varattu kokonaan Ensi- ja turvakotien liiton isä- ja miestyölle. Viestintään ja näkyvyyteen panostamisen tuloksena Intoa isätyöhön -sivustolla kävijämäärä kasvoi 480 % viime vuodesta. Ennen markkinointitoiminnan aloittamista sivulla kävijöiden keskiarvo oli 2, nyt se on noussut 17 kävijään päivässä.

Tietoa isyyden merkityksestä ja isyyttä tukevia työtapoja Kriisit isän elämässä -tutkimusyhteistyö Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kanssa käynnistyi keväällä.

Jäsenyhdistyksiemme työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen haastattelemalla asiakasisiä ympäri Suomea. Tavoitteena on saada isien ääni paremmin kuuluville, tukea yhdistyksiä isätyön kehittämisessä ja saada tietoa valtakunnallisen vaikuttamistyömme tehostamiseksi.

Miestyön kehittämiskeskus koordinoi Uskonnollisuuden tuomat haasteet sosiaali- ja terveyspalveluissa -työryhmää, jonka tavoitteena on lisätä uskonnollisuutta ymmärtäviä asiakaskohtaamisia. Tavoitteena on julkaista työntekijöille käsikirja, hyödyntäen Miestyön

foorumin työpajaa ja jäsenyhdistyksissä sekä yhteistyöverkostoissa toteutettua kyselyä.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia tavoitettiin erilaisissa koulutustapahtumissa. Sairaanhoitajapäivillä, Neuvolapäivillä ja Mielenterveysmessuilla tuotiin esiin isien kanssa työskentelyn eri teemoja: isyys on monimuotoista, isien kanssa työskentely hyödyttää koko perhettä ja näin saat isät mukaan. Parisuhdepäivillä luennoitiin aiheesta Mitä isyyden tukeminen tarkoittaa parisuhteelle?

Yhteistyö sarjakuvataiteilija Ville Rannan kanssa tuotti oivaltavia lopputuloksia. Ruutuja käytettiin niin esitteissä kuin verkkosivuilla.

Valtakunnallisia koulutuksia ja kansainvälistä yhteistyötä Kahdeksas Miestyön foorumi järjestettiin Tampereella yhdessä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n, Setlementti Naapurin, Miessakit ry:n Tampereen yksikön sekä Väestöliiton kanssa. Teemana oli Miehen moninaisuus.

Foorumissa oli 135 osallistujaa ja palautteet olivat jälleen kiittäviä. Sisällöllisesti foorumin aiheet liittyivät yhteiskunnallisen tilanteen nostamiin haasteisiin.

Miestyön foorumista on muotoutunut valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma, jossa toimijat verkostoituvat miesten ja isien hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vahvista isyyttä -seminaarikiertue aloitettiin yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen ja jäsenyhdistysten kanssa. Niitä järjestettiin 6 paikkakunnalla: Helsingissä, Lahdessa, Kotkassa, Oulussa, Joensuussa sekä Kuopiossa. Seminaareihin osallistui yhteensä 462 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa ja ammattilaista.

Kiertuetta jatketaan 2016, jolloin mukaan kutsutaan myös varhaiskasvatus.

Verkostoitumista ja vaikuttamistyötä tehtiin myös Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaostossa sekä 2015 aloittaneessa miestyön vaikuttamisryhmässä.

Syyskuussa osallistuttiin uuden hallituksen tasa-arvoohjelman valmistelun käynnistäneeseen työpajaan.

Kansainväliseen isyystutkimukseen tutustuttiin ”Focus on Fathers” -konferenssissa, jonka järjesti Wroclawnin yliopisto Puolassa.

Improving engagement with fathers/father figures in families where there are safeguarding concerns (2013–2015) Ensi- ja turvakotien liitto oli yhteistyökumppanina englantilaisen Fatherhood Instituten koordinoimassa Daphne-hankkeessa “Improving engagement with fathers/father figures in families where there are safeguarding concerns”. Kaksivuotinen hanke loppui tammikuussa 2015. Projektin lopuksi laadittiin hyvien käytäntöjen opas isien kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Opas löytyy Intoa isätyöhön -verkkosivustolta suomeksi ja englanniksi ja on tilattavissa paperiversiona suomeksi.

Päätöstapahtuma oli eduskunnassa järjestetty Isyys etu lapselle – uhka vai mahdollisuus perheiden palveluille? -seminaari 29.1.2015. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti kansanedustajille, mutta heitä tavoitettiin niukasti. Sen sijaan tapahtuma innoittamana koottiin mies- ja isätyön vaikuttamisryhmä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

Projekti saavutti hyvin tavoitteensa. Siitä kirjoitettiin sisällöllinen loppuraportti EU:lle ja toinen projektin johtamisen ja koulutussuunnittelun näkökulmasta liitolle. Tuloksia esiteltiin keskusjärjestön asiantuntijafoorumissa.

37 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Eroauttaminen Neuvokeskus Neuvokeskus työskentelee parempien erojen puolesta. Vertaisia ja ammattilaisia koulutetaan käyttämään keskuksessa kehitettyjä menetelmiä eroavien vanhempien auttamiseen. Neuvokeskus tuottaa myös tietoa eroista ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti eroavien vanhempien ja heidän lastensa asemaan ja mahdollisuuteen saada apua.

Perheen hajoaminen ja parisuhteen päättyminen on lapsen kannalta aina riski. Neuvokeskuksen viesti on, että vanhemmuus ei pääty eroon. Neuvokeskus on rakentanut palveluohjausmallia, jossa lapsiperheet, joiden vanhemmat ovat eroamassa, saavat yhdestä paikasta tiedon eri järjestöjen tarjoamasta avusta.

Tavoitteena oli lisätä kansalaisten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tietämystä hoitamattomien erojen riskeistä, perheen kaikkien jäsenten varhaisen tuen tarpeesta sekä tarjolla olevista ennaltaehkäisevistä palveluista ja niiden hyödyistä.

Jäsenyhdistysten eroperheiden auttamistyö kehittyi toimintavuoden aikana ja yhdistykset ottivat koordinaatiovastuuta alueellisten toimijoiden verkostojen kokoamisessa. Yhdistysten perehdytystä ja toiminnan aloittamista jatkettiin, eropuheesta tuli arkipäivää jäsenyhdistyksissämme. Etelä-Karjalan, Vaasan ja Lahden jäsenyhdistyksissä oli eroperheiden palveluita kehittävät projektit. Keskusjärjestöstä osallistuttiin kehittämisprojektien ohjausryhmätyöskentelyyn ja projekteille järjestettiin yhteinen työkokous. Projektien kanssa tehtiin koulutusyhteistyötä ja projektien tuloksia levitettiin valtakunnallisesti.

Tietoa ammattilaisille Ero lapsiperheessä -koulutus on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, ja sitä voi tilata omalle paikkakunnalleen. Koulutuksen tarkoitus on lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata eronneita vanhempia ja heidän lapsiaan työssään. Koulutuksia pidettiin 6 ja niihin osallistui yhteensä 300 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Koulutuspalaute on ollut pääosin kiittävää ja hyvää. Palautteiden mukaan koulutusta voisi vielä kehittää niin, että osallistujat saisivat

38 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

itselleen enemmän konkreettisia työkaluja eroavien vanhempien ja lasten kohtaamiseen. Asiakasohjauskoulutuksia järjestettiin 2 yhdessä kahden jäsenyhdistyksen ja niiden alueellisten verkostojen kanssa.

Vuosittaisen Erofoorumin teema oli tänä vuonna Erot muuttuvassa ympäristössä. Tapahtuma keräsi 140 osallistujaa ympäri Suomen. Foorumin yhteydessä avattiin Apua eroon kampanja. Sen suunnitteli Ensija turvakotien liiton koordinoima eroauttajien verkosto, jossa on mukana yhdeksän eri yhteistyökumppania. Kampanjan tavoitteeksi asetettiin erotilanteessa olevien perheiden motivoiminen hakemaan apua ja löytämään sekä tietoa eroon liittyvistä asioista että eropalvelut omalta asuinalueeltaan. Välineeksi avun löytämiselle nostettiin Ensi- ja turvakotien liitossa kehitetty apuaeroon.fi-portaali. Kampanja levitti tietoa portaalista avaamalla Apua eroon -Facebook-sivuston ja tekemällä kolme videoklippiä yhteistyössä Stadin ammattiopiston ja ammattinäyttelijöiden kanssa. Videot tavoittivat yli 100 000 henkilöä.

Apuaeroon.fi-portaalia kehitettiin ja sen valikkoa laajennettiin kertyneiden kokemusten ja kysytyn palautteen pohjalta. Neuvokeskus laajensi portaalin käyttäjäkuntaa ensisijaisesti jäsenyhdistysten työntekijöillä siten, että oikeuksien haltijoita oli 2015 lopulla 54 henkilöä ympäri Suomea. Portaalissa oli käyttäjiä 300–400 vuorokaudessa. Käyttäjät koostuivat ammattilaisista ja asiakkaista.

Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja valtakunnallinen kehittäminen Toimintaa eroperheille Eroneuvo-tilaisuuksia toteutui vuoden aikana 22 eri paikkakunnalla. Toiminnalla oli 16 alueellista yhteistyötahoa, niin kunnallisia kuin järjestötoimijoitakin. Kaikkien Eroneuvo-tilaisuuksien määrä oli 112, joista jäsenyhdistykset olivat mukana toteuttamassa 89 tilaisuutta. Jäsenyhdistysten järjestämissä tai yhteistyössä toteuttamissa Eroneuvoissa kävi 252 asiakasta. Eroneuvo-vapaaehtoisia oli jäsenyhdistysten toiminnassa mukana 75 henkilöä. Vuoden aikana toiminnan laajentuminen saavutettiin tavoitteen mukaisesti, kun toiminta laajeni 6 uudelle paikkakunnalle: Lappeenranta, Turku, Kaarina, Raahe, Raisio ja Kouvola.

Eroneuvoista kerättiin tilaisuuden lopussa asiakaspalautetta kirjallisella lomakkeella, joka uusittiin elokuussa 2015. Asiakaspalautetta kertyi 137 kpl.

Palautteesta ilmeni, että asiakkaat kokevat olonsa helpottavan, he saavat tilaisuudesta vertaistukea ja hyötyvät toisten eronneiden vanhempien kohtaamisista. Lisäksi tilaisuudet lisäävät ymmärrystä lapsen tarpeista erotilanteessa ja antavat toivoa omaan selviytymiseen. Ilahduttavaa on, että lähes kaikki palautteet antaneet suosittelisivat osallistumista muille eronneille vanhemmille. Asiakaspalautteen mukaan Eroneuvo tavoittaa eron varhaisessa vaiheessa, sillä osallistujat ovat useimmiten joko pohtimassa eroa tai eron harkintavaiheessa.

Uusia Eroneuvo-vetäjiä valmistui 19. Eroneuvo-menetelmäkoulutukset toteutuivat Turussa, Kotkassa ja Helsingissä. Eroneuvo-menetelmäkoulutukseen lisättiin Neuvokahvila-osuus eli saman koulutuksen kautta saa nyt tiedot myös vertaiskahvilatoiminnan toteuttamisesta ja siihen sisältyvästä vapaaehtoistoiminnasta. Menetelmäkoulutuksiin on osallistunut jäsenyhdistysten työntekijöiden lisäksi kunnan, seurakunnan ja muiden järjestöjen työntekijöitä, jolloin Eroneuvo-toimintaa toteutetaan yhteistyönä eri toimijoiden kanssa.

Eroneuvo-toiminnasta valmistui pro gradu ”Yhden päivän juttu. Eroneuvo interventiona eron jälkeiseen vanhemmuuteen”, jossa Anne-Maiju Kaakkurivaara haastatteli Eroneuvoihin osallistuneita isiä ja äitejä.

Asiakkaiden kokemuksissa Eroneuvon ydin kiteytyy vertaisuuteen ja vertaiskokemukseen. Ilahduttavaa on, että asiakkaat kokevat hyötyvänsä myös yhden kerran tilaisuudesta ja toiminnalla voidaan vaikuttaa yhteistyövanhemmuuden edistämiseen.

oitavaa on, että osa asiakkaista käy kahvilassa useampia kertoja. Neuvokahvila vapaaehtoisia oli mukana 20 henkilöä.

Apua eroon -chat Uutena vapaaehtoismuotona käynnistyi Apua eroon -verkkochat. Niitä pilotoitiin kolme kertaa ja keskusteluun osallistui yhteensä 12 henkilöä ja 3 eri vapaaehtoista. Chat toteutui Neuvokeskuksen työntekijän ja vertaistukijan välisenä yhteistyönä. Alustana toimi Nettiturvakoti. Verkkovapaaehtoistyön käynnistäminen on osa verkkoauttamisen kehittämistä liitossa sekä eroavun saattamista niiden ihmisten ulottuville, jotka eivät pääse osallistumaan eroneuvo tai neuvokahvila tilaisuuksiin. Chat illoista tehtiin valtakunnallinen tiedote.

Neuvokeskuksen vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoiset olivat mukana Leikkipäivän ja Maailma kylässä -tapahtuman toteuttamisessa. Lisäksi vuoden aikana kaksi vapaaehtoiskirjoittajaa tuotti juttuja Eroneuvo- ja Neuvokahvila-vapaaehtoistyöstä, joita hyödynnettiin tiedottamisessa ja vapaaehtoisten kokemusten esiin nostamisessa. Maaliskuussa vapaaehtoiset arvioivat yhdessä työtekijöiden kanssa uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, kohderyhmiä ja nykyisen vapaaehtotoiminnan tilaa. Vapaaehtoisille järjestettiin kaksi lisäkoulutusiltaa sekä yksi virkistystapaaminen, joka toteutettiin yhdessä Sininauhaliiton Vihreä veräjä -ohjaajien opastuksella luontoteemasta. Lisäksi vapaaehtoisille tarjottiin ryhmätyönohjausta 6 kertaa ja 3 vapaaehtoista osallistui kiittämistilaisuuksiin.

Vapaaehtoistoimintaa mainostettiin maksetusti Facebookissa ja tavoitteena oli saada toiminnalle näkyvyyttä Eroneuvo- ja Neuvokahvila-paikkakunnilla.

Neuvokahvila-vertaiskahvila eronneiden vanhempien tukimuotona Vertaiskahvilatoiminta jatkui Helsingissä ja Lappeenrannassa. Vuoden aikana Neuvokahvilatoiminta perehdytettiin neljälle eri yhdistykselle (Vaasa, Kauhajoki, Kuopio, Kokkola) ja toiminta alkoi Kuopion, Kokkolan ja Oulun jäsenyhdistyksissä. Kauhajoen yhdistys aloitti Tiistaikahvit eronneille, mutta ilman vertaistukijoita. Neuvokahvila kertoja toteutui 39 ja yleisenä havaintona on, että toiminta tavoittaa hyvin miesasiakkaita. Osallistujamäärä oli vuoden aikana 110 henkilöä, joista 62 naista ja 48 miestä. Huomi-

39 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Vanhemman neuvo ®

Tapaamispaikkatoiminta

Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmässä ratkotaan eron jälkeisen vanhemmuuden kysymyksiä. Ammatillisesti ohjatussa ryhmässä tarkastellaan vanhemmuuden muutoksia ja haasteita eron jälkeen. Vanhemman neuvo -ryhmiä järjestettiin eri puolilla maata yhteensä 19 kpl. Niihin osallistui yhteensä 73 naista ja 14 miestä. Lapsia ryhmäläisillä oli yhteensä 160.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä 18 tarjoaa tapaamispaikkatoimintaa, joko valvottuja ja tuettuja tapaamisia tai valvottuja vaihtoja. Lapsia tapaamispaikan asiakkaina oli 1308, joista poikia 684 ja tyttöjä 619. Tapaavia aikuisasiakkaita oli 1827, joista miehiä 1001 ja naisia 826.

Vanhemman neuvo -menetelmäkoulutuksia järjestettiin Tampereella, Mikkelissä, Seinäjoella ja Rovaniemellä. Ne toteutettiin yhteistyössä v. 2014 koulutettujen Vanhemman neuvo -kouluttajien kanssa.

Yhteensä menetelmäkoulutuksiin osallistui 40 henkilöä.

Vanhemman neuvo -ohjaajille, Eroneuvo-vetäjille ja vapaaehtoisille järjestettiin alueelliset tapaamiset Lahdessa, Rovaniemellä, Kuopiossa ja Kokkolassa.

Ohjaajien ja vetäjien tapaamisiin liittyi myös koulutuksellinen osuus, jossa Hanna Ranssi-Matikainen, Parempi avioliitto ry:stä luennoi aiheesta Erokriisi ja vertaistuen merkitys parisuhdekriisin käsittelyssä.

Luento-osuus oli avoin kaikille alueen toimijoille ja päiviin osallistui yhteensä 129 ihmistä.

Edellisenä vuonna aloitettu tapaamispaikkatoiminnan laatukriteereiden päivittäminen saatettiin loppuun kevättalvella, ja liittohallituksen hyväksyi uudet kriteerit maaliskuussa. Tapaamispaikkatoiminnasta tehtiin uusi esite.

Liiton vuosia ajama tavoite tapaamispaikkatoiminnan säätämiseksi lailla kuntien velvoitteeksi toteutui uudessa sosiaalihuoltolaissa 1.4. lukien. Samalla päättyi RAY:n tuki tapaamispaikkatoiminnan koordinaatioon. RAY:n suostumuksella järjestettiin kuitenkin vielä tapaamispaikkatoiminnan työkokous lokakuussa muutoksen tueksi.

Yhteenveto eroauttamisen tilaisuuksista ja osallistujista: tilaisuuksien määrä

paikkakuntien määrä

osallistujien määrä (ammattilaiset)

Ero lapsiperheessä -koulutus

6

300

Erofoorumi

1

140

Eroneuvo-tilaisuus

112

Neuvokahvilat

39

110

Apua eroon -chat

3

12

Vanhemman neuvo-ryhmät

19

Vanhemman neuvo menetelmäkoulutukset

4

Tapaamispaikkatoiminta yhteensä

40 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

22

osallistujien määrä (asiakkaat)

252

87 4

40

17 184

3 135 480

3 596

Kuvat: Ensi- ja turvakotien liiton arkisto

Koulutuskeskus Sopukka Koulutuskeskus Sopukka tukee liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä tehtävää työtä. Se tarjoaa viihtyisät tilat, majoituksen ja ruokailumahdollisuuden koulutus-, perhekuntoutus- ja virkistystoiminnalle. Sopukka sijaitsee Sipoon Västerskogissa, josta kulkuyhteydet Helsinkiin ovat hyvät. Rakennusten pinta-ala on 1 065 neliötä ja tontin 1,3 hehtaaria. 24 majoitushuoneessa on 48 vuodepaikkaa.

Keskusjärjestö ja jäsenyhdistykset käyttivät Sopukkaa vakiintuneeseen tapaan. Jäsenyhdistysten asiakasperheiden viiden vuorokauden pituisia vauvaperheiden intensiivijaksoja järjestettiin kahdeksan, kuntoutus-

vuorokausia kertyi 40. Yhdistysten henkilökunnan koulutustilaisuuksia ja työkokouksia liitto järjesti Sopukassa 38. Koulutusvuorokausia kertyi 94. Jäsenyhdistykset järjestivät asiakasperheilleen Sopukassa kolme tilaisuutta, joissa majoitusvuorokausia oli yhteensä viisi.

Sopukan tuotoista 56 prosenttia oli keskusjärjestön ja yhdistysten toimintaa. Keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten käyttö on yleishyödyllistä toimintaa, sen sijaan ulkopuolisille tarjottavat majoitus- ja ruokapalvelut ovat arvonlisäverovelvollista toimintaa.

41 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Hallinto ja henkilökunta

Liiton jäsenmäärä nousi 30:en, kun liittohallitus keväällä hyväksyi uudeksi jäseneksi Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf:n.

Liiton ylin päätösvalta on vuosittain toukokuun loppuun mennessä kokoontuvalla liittokokouksella, jossa kullakin jäsenyhdistyksellä on kaksi äänivaltaista edustajaa. Liittokokous pidettiin koulutuskeskus Sopukassa 26.4.2015. Kokoukseen osallistui 42 edustajaa 26 jäsenyhdistyksestä. Kansanedustaja Tuula Haatainen valittiin yksimielisesti Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi vuosille 2015–2017. Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle valittiin kaudeksi 2015–2017 Helena Tiuraniemi, Markku Lehtinen ja Marja Salo-Laaka. Liittohallituksen varajäseneksi kaudeksi 2015–2017 valittiin Marja-Leena Meriläinen.

Liittokokous hyväksyi liiton uudistetut säännöt ja ne otettiin käyttöön välittömästi. Uudistetuissa säännöissä näkyy nyt liiton luonne kansalaisjärjestönä. Toiminnan tarkoituksen toteuttamista koskeva pykälän sisältöä ajanmukaistettiin ja lisäksi muokattiin päätöksentekoa koskevia pykäliä johdonmukaisemmiksi. Liittokokouksessa hyväksyttiin myös yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa valmisteltu strategia ”Rohkeasti ajassa” vuosille 2016–2019.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry oli jättänyt liittokokousaloitteen, jossa esitettiin liittohallituksen esityslistojen lähettämistä jäsenyhdistyksille ennen hallituksen kokousta. Liittokokous hyväksyi liittohallituksen vastauksen, jossa todettiin päätöksenteon avoimuuden ja keskinäisen vuoropuhelun merkitys ja että liiton ekstranetin uudistuessa nettisivu-uudistuksen yhteydessä tehdään mahdolliseksi tutustua kokousasiakirjoihin ekstrassa. Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen liittokokousaloitteessa esitettiin liiton vuotuisen teemapäivän nimeämistä. Liittokokous hyväksyi aloitteen ja valtuutti liittohallituksen valmistelemaan asiaa käytännössä. Kuultuaan Sopukkaa koskevan monipuolisen tilanneselvityksen liittokokous päätti, ettei koulutuskeskusta myydä ja valtuutti liittohallituksen valmistelemaan Sopukassa välttämättömiä korjauksia sekä tekemään niiden vaatimia taloudellisia toimia. Sopukan tilannetta arvioidaan uudelleen vuonna 2019.

42 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Liittokokouksen hyväksymässä julkilausumassa kiinnitettiin huomiota siihen, että vauvaperheet eivät saa riittävästi apua vaikeissa tilanteissa. Julkilausumassa todettiin, että investoiminen lapsiperheisiin on välttämätöntä ja kannattavaa, kun ongelmien ylisukupolvinen jatkuminen saadaan katkaistua.

Puheenjohtajien päivä järjestettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Päivässä kuultiin varapuheenjohtajan sosiaali - ja terveyspoliittinen ajankohtaiskatsaus ja keskusteltiin liiton näkymistä suhteessa muutoksiin.

Uuteen liittokokouksessa hyväksyttävään strategiaan orientoiduttiin toimintaympäristön mahdollisuuksia luotaavalla keskustelulla työskentelemällä yhteisten painopisteiden täsmentämiseksi.

Liittohallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Se valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Tuula Väätäisen.

Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallituksen valitsemat jäsenet Markku Lehtinen ja Helena Tiuraniemi. Työvaliokunta valmistelee tarvittaessa asiat liittohallitukselle ja hoitaa liittohallituksen sille erikseen antamat tehtävät.

Työvaliokunta kokoontui kuusi kertaa. Asiat liittohallitukselle ja työvaliokunnalle esitteli pääsihteeri.

Liittohallitus sai kokouksissaan pääsihteerin ajankohtaisraportin, joka sisälsi katsauksen liiton toimintaan ja talouteen sekä toimintaympäristöön ja jäsenyhdistysten tapahtumiin. Erilliset raportit taloudesta hallitus sai neljännesvuosittain. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittohallitus hyväksyi muun muassa tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit, nimesi liiton vuotuiseksi teemapäiväksi Leikkipäivän. Liittohallituksen päätöksistä kerrottiin jäsenyhdistysten puheenjohtajille, toiminnanjohtajille ja keskusjärjestön henkilökunnalle tiedotteella.

Raha-automaattiyhdistys teki toukokuussa Ensi- ja turvakotien liitossa normaaliin käytäntöön kuuluvan tarkastuksen. Tarkastuksen kohteena olivat liiton rahoituskohteista yleisavustus ja kohdennetut avustukset. Pidä kiinni- hoitojärjestelmän tarkastuksessa oli mukana myös STM:n valtuuttama yritys valtionavustuksen osalta. Tarkastuksessa todettiin Ensi- ja tur-

vakotien liiton toimineen avustuspäätöksen ja avustusten käyttöä sääntelevän lainsäädännön mukaisesti.

Tarkastuksessa saatiin myös myönteistä palautetta toiminnasta sen eri osa-alueilla ja käytiin keskustelua yleisavustukseen ja Lasten Päivän säätiön lahjoitukseen liittyen rakenteellisesta uudistuksesta näiden kahden rahoituslähteen keskinäisen suhteen selkiyttämiseksi.

Liiton johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoittain. Pääsihteerin lisäksi johtoryhmään kuuluivat talouspäällikkö, kehitysjohtaja, järjestöpäällikkö ja tiedotuspäällikkö.

Strategiaryhmä kokoontui kuusi kertaa ja siihen kuuluivat johtoryhmän lisäksi kehittämispäälliköt ja toimitussihteeri. Strategiaryhmän työ painottui uuden strategian ja erityisesti uudistetun ja aiempaa vahvemmin strategiasta johdetun toimintasuunnitelman valmisteluun.

Kehitystiimi kokoontui 10 kertaa. Kehitystiimin tarkoitus on edistää eri toiminta-alueiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä koordinoida kaikille toiminta-alueille kuuluvia asioita, kuten laadunhallintaa, koulutuksia, kansainvälisiä yhteyksiä, projektihallintaa ja arviointia. Tiimiä veti kehitysjohtaja ja siihen kuuluivat kehittämispäälliköt ja järjestöpäällikkö.

Asiantuntijafoorumi, johon osallistuvat kaikki keskusjärjestön asiantuntijatehtävissä toimivat työntekijät ja toimistohenkilökunta kiinnostuksensa mukaan, kokoontui viisi kertaa. Asiantuntijafoorumin tavoite on koota yhteen liiton asiantuntemusta, rakentaa sen pohjalta yhteistä kokonaisuutta ja luoda pohjaa liiton sisällöllisille linjauksille. Sisällön kehittämiseen ja toiminnan toteuttamiseen keskittyvät tiimit kokoontuivat säännöllisesti.

Henkilökunnan kanssa uuden toimintasuunnitelman valmistelu aloitettiin kesäkuussa yhteisessä kehittämispäivässä. Kaksipäiväiset työyhteisön kehittämispäivät pidettiin elokuussa Sopukassa. Päivillä keskityttiin tulevan vuoden toimintasuunnitelman työstämiseen.

Yhteistoimintalain mukaiset työpaikkakokoukset pidettiin tammi- ja marraskuussa. Työyhteisökahvit uutena työyhteisön vuoropuhelun- ja tiedonvälityksen areenana järjestettiin 6 kertaa.

Tilintarkastuspalvelujen hankinta kilpailutettiin vuoden 2014 alussa ja vuoden 2014 liittokokous valitsi tilintarkastajiksi HTM Kai Salmivuoren ja HTM Lot-

ta Kauppilan sekä varatilintarkastajiksi HTM Martti Haapakosken ja KHT Osmo Immosen Tilintarkastusrengas Oy:stä vuosiksi 2014–2017.

Huomionosoitukset Liittohallitus myönsi Hyvä teko lapselle -tunnustuspalkinnon 2015 erikoistutkija, VTT, dosentti Tarja Heinolle tunnustuksena mittavasta ja pitkäjänteisestä urasta lapsiin ja lastensuojeluun liittyvän tutkimuksen parissa. Tarja Heino on tutkinut mm. lasten valikoitumista lastensuojelun asiakkaaksi, asiakkuuden hämäryyttä lastensuojelussa. Lisäksi hän on ollut tutkimusjohtajana Suomen Akatemian SKIDI-kids tutkimusohjelmaan kuuluvassa Pitkittäistutkimus huostaan otetuista lapsista Suomessa -tutkimuksessa. Tunnustuspalkinto luovutettiin Tarja Heinolle keskusjärjestön ”Avoimet ovet”-tilaisuudessa 14.1.2016.

Liittohallitus myönsi viisi kultaista kunniamerkkiä, jotka luovutettiin liiton 70-vuotisjuhlassa Musiikkitalossa syyskuussa. Kunniamerkit saivat Sinikka Hurskainen, Sirkka Paavilainen-Wiherheimo, Katariina Hämäläinen, Eeva Immonen ja Maire Halonen.

Miina Sillanpää -mitaleja myönnettiin 6 kappaletta liiton toiminnassa 25 vuotta vaikuttaneille työntekijöille ja luottamushenkilöille: talouspäällikkö Kirsti Kalevalle, Ensi- ja turvakotien liitto ry hallituksen jäsen Sinikka Siltanen, Turun ensi- ja turvakoti ry hallituksen jäsen Raila Soininen, Turun ensi- ja turvakoti ry hallituksen jäsen Marja-Liisa Ulmanen, Turun ensi- ja turvakoti ry ohjaaja Tuovi Ahava, Helsingin ensikoti ry keittäjä Aino Tuukkanen, Ensi- ja turvakotien liitto ry Lisäksi liittohallitus myönsi 38 hopeista ansiomerkkiä jäsenyhdistysten työntekijöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille vähintään 10 vuotta kestäneestä toiminnasta liitossa työntekijänä tai luottamushenkilönä.

43 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Henkilökunta Keskusjärjestön palveluksessa oli vuoden lopussa 43 työntekijää, kuten edellisenäkin vuonna. Pääsihteerinä aloitti vuoden alussa YTM Riitta Särkelä. Talouspäällikkö Kirsti Kaleva jäi 25 vuoden liiton palveluksessa olon jälkeen eläkkeelle vuoden lopussa ja uudeksi talousjohtajaksi valittiin 1.11. alkaen KTM Outi Hieta. Väkivaltatyön kehittämispäällikkö Miia Pitkänen siirtyi toisiin tehtäviin toukokuun alussa ja hänen tilalleen valittiin YTM Tiina Muukkonen. Vaativan vauvatyön kehittämispäällikkö Mari Manninen siirtyi toisiin tehtäviin lokakuussa ja hänen tilalleen valittiin VTM Hanna Sellergren 1.1.2016 alusta. Lisäksi henkilöstössä oli 5 muutosta määräaikaisten työsuhteiden päättymisen tai uuden hankkeen alkamisen vuoksi.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 29 työntekijää ja määräaikaisena 15 työntekijää. Työntekijöiden keski-ikä oli 46 vuotta. Henkilökunnasta noin viidesosa on ollut talossa yli 10 vuotta ja neljäsosa alle kaksi vuotta. Henkilöstön koulutus ja alan kokemus vastaavat hyvin tehtävien vaativuustasoa.

Ammattitutkinnon suorittaneet tai opistotasoisen koulutuksen saaneet työskentelevät pääsääntöisesti toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä ja korkeakoulututkinnon suorittaneet suunnittelu-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä.

Liiton henkilöstön määrä Työsuhteen tyyppi

Lukumäärä

%

% ed.

Vakinaiset

23

53

56

Määräaikaiset

15

35

35

5

12

9

43

100

100

Osa-aikaiset, vakinaiset Yhteensä

Henkilöstön palvelusaika liitossa Palvelusaika liitossa

Lukumäärä

%

alle 2 vuotta

11

26

2–5 vuotta

17

40

5–10 vuotta

6

14

yli 10 vuotta Yhteensä

9

21

43

100

Henkilöstön ikäjakauma Ikäryhmät

Lukumäärä

alle 30

1

31–40

13

41–50

13

yli 50

16

Yhteensä

43

Henkilöstön koulutustausta

Lisensiaatti

15

Ammattikorkeakoulututkinto

13

Ammattitutkinto tai muu koulutus Yhteensä

Ensi- ja turvakotien liitto 2015

3

Korkeakoulututkinto Opistotasoinen tutkinto

44

Lukumäärä

5 7 43

kuvaaja: Laura Mendelin

Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen. Koulutuspäiviä kertyi 314 (edellisenä vuonna 237), joista kansainvälisiä koulutuspäiviä oli 61.

Työnantajana keskusjärjestö kuuluu Sosiaalialan Työnantajat ry:een ja noudattaa sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Työn ja perhe-elämän tasapainoista yhteensovittamista tuetaan joustavilla työkäytännöillä ja työajoilla. Toimiston työaika on liukuva ja erityistä keskittymistä vaativia töitä on mahdollista tehdä etätyönä niin sovittaessa.

Etätyöpäiviä kertyi 222 (edellisenä vuonna 187).

Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa. Ensija turvakotien liitossa tehtiin lokakuussa työhyvinvointikysely. Kyselyn toteutti Diacor Parempi Työyhteisö, ParTy-kyselyllä, jossa eri ulottuvuuksien

tuloksia voidaan verrata maan keskiarvoon. Työhyvinvointikysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2013. Tämän vuoden kyselyssä patteristoon lisättiin työyhteisön muutoksen arviointiin liittyvät kaksi kokonaisuutta uutena. Ensi- ja turvakotien liiton tulokset kyselystä olivat sekä 2013 että 2015 mittauskerroilla hyvät ja selkeästi maan keskiarvoa paremmat.

Lähiesimiehet käyvät alaistensa kanssa kehityskeskustelut vuosittain. Niissä arvioitiin työn tuloksellisuutta ja kehittymistarpeita sekä työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Henkilökunnan yhteistä liikunnallista virkistyspäivää ja pikkujouluja vietettiin joulukuussa. Henkilökunnan työkykyä tuettiin myös liiton kustantamilla kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää kiinteistöyhtiössä olevaa kuntosalia. Ateriaseteleillä mahdollistetaan lounasruokailu lounasravintola Viherlatvassa.

45 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Talous

Liiton tuotot 2015

n Raha-automaattiavustukset..... 72 % n Lasten Päivän Säätiö.................12 % n Koulutuskeskus Sopukka........... 9 % n Muut tuotot................................ 3 % n Varainhankinta............................ 2 % n Muut julkiset avustukset............ 2 %

Liiton kulut 2015

n Kehittämistoiminta................... 65 % n Sopukka.................................... 10 % n Hallinto....................................... 9 % n Kansalaisjärjestötoiminta.......... 9 % n Vaikuttamistoiminta................... 7 %

Liiton rahoituksen perustan muodostivat Raha-automaattiyhdistykseltä saadut avustukset ja Lasten Päivän Säätiöltä saatu lahjoitus. Raha-automaattiavustuksia myönnettiin liitolle seuraavasti:

Yleisavustusta liiton toimintaan

468 000

Vaativan vauvatyön kehittämiskeskukseen

462 000

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittämiskeskukseen

312 000

Miestyön kehittämiskeskukseen

295 000

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään Valtakunnallisen eroauttamisen osaamiskeskuksen toimintaan sekä jäsenyhdistysten tapaamispaikkatoiminnan koordinointiin Naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan tai sen uhan tunnistamiseen ja sanoittamiseen kehittämällä etsivää ja jalkautuvaa väkivaltatyötä Kuritusväkivallan ennaltaehkäisemiseen ja lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden vahvistamiseen (Kannusta minut vahvaksi!)

Työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin Imetyksen varhaiseen perhekeskeiseen tukemiseen Työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin Yhteensä

46 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

2 288 000 358 000 128 000 270 000 7 000 95 000 31 000 4 714 000

RAY-avustuksia käytettiin 3.087.679,74 euroa liiton toimintaan ja 1.918.229,86 euroa jäsenyhdistysten toimintaan. Lasten Päivän Säätiön avustus liiton toimintaan oli 492.000 euroa. Lasten Päivän Säätiö kerää varoja suomalaiselle lastensuojelutyölle huvipuistotoiminnalla. Säätiö jakaa vuosittain lahjoituksen kuudelle perustajajärjestölleen, joista yksi on Ensi- ja turvakotien liitto. Linnanmäen tuotosta saatu lahjoitus käytettiin keskusjärjestön toiminnan mahdollistamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuodelle 2015 1,5 miljoonaa euroa valtionavustusta Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän rahoittamiseksi. Valtionavustusta käytettiin 1.433.227,24 euroa, josta osa on siirtomäärärahaa edelliseltä vuodelta.

Rahoitusta saatiin useista muistakin lähteistä: • TEKESiltä rahoitusta käytettiin Kytkin – Tuottavaan ja menestyvään palveluun uudistumalla -hankkeeseen, joka on keskusjärjestön ja neljän jäsenyhdistyksen yhteishanke. Ensi- ja turvakotien liitolle myönnetyn rahoituksen osuus koko avustuksesta vuosille 2014– 2015 on 136.400 euroa ja siitä käytettiin 15.482,46 euroa.

• Liitto oli kumppanina kansainvälisessä ”Improving engagment with fathers / father figures in families where there are safeguarding concerns” -hankkeessa, johon on saatu rahoitusta EU:n Daphneavustusohjelmasta vuosille 2013–2014. Vuonna 2015 rahoituksen osuus oli 12.653,21 euroa.

Iines, Elli, Lahja ja Veikko Helinin rahasto on vuonna 1994 testamentilla saaduista varoista perustettu rahasto, jonka tarkoitus on tukea ensisijaisesti Pohjois-Suomessa asuvien yksinhuoltajien koulutusta ja työllistämistä. Rahaston vuoden 2013 tuotosta jaettiin 10.000 euroa Pohjois-Suomessa toimiville yhdistyksille.

Opintorahastosta myönnettiin apurahoja seitsemälle yksinhuoltajaäidille yhteensä 4.050 euroa. Opintorahaston tarkoituksena on kertyneillä varoilla tukea Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten toiminnassa olleita yksinhuoltajaäitejä edistämällä heidän itsenäistä selviytymistään, opintojaan, koulutusta sekä työllistymistä ja kuntoutumista.

Tilinpäätöksen mukaiset liiton toiminnan kulut 4.258.691,65 euroa ja taseen loppusumma 2.636.228,28 euroa. Tilikauden alijäämä oli 2.847,07 euroa.

Liitto omistaa 944 neliön toimitilat Itä-Pasilassa, osoitteessa Asemamiehenkatu 4, ja koulutuskeskus Sopukan kiinteistön Sipoossa. Neuvokeskus toimi vuokratiloissa Länsi-Pasilassa, kunnes muutti joulukuussa vuokratiloihin samaan kiinteistöön muun henkilökunnan kanssa.

• Tradeka lahjoitti vuonna 2015 Ensi- ja turvakotienliiton toiminnan näkyvyyden ja vaikuttamistoiminnan tehostaminen -hankkeeseen 40.000 euroa. Vuonna 2015 lahjoituksesta käytettiin 30.000 euroa.

Koulutuskeskus Sopukan tuotot olivat 386.541,84 euroa, josta arvonlisäverovelvollisen myynnin osuus oli 180.338,30 euroa.

Keskusjärjestön jäsenmaksu oli 85 euroa jäsenyhdistykseltä. Yhteisökannatusjäsenmaksun suuruus oli 500 euroa ja henkilökannatusjäsenmaksun 50 euroa. Jäsenyhdistyksiä oli vuoden lopussa 30 ja henkilökannatusjäseniä kolme.

Vappu Jakobssonin rahastosta myönnettiin jäsenyhdistyksille avustuksia yhteensä 33.360 euroa. Rahasto on perustettu vuonna 2011 testamenttilahjoituksena saaduista varoista. Rahastosta voidaan myöntää liiton jäsenyhdistyksille avustuksia koulutus- ja kokousmatkojen rahoittamiseksi sekä kansalaistoiminnan kehittämiseen ja vaikuttamistoimintaan.

47 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kiitos vuoden 2015 toimintamme tukijoille

Kuva: Hanna Hauta-aho

Arkkitehtitomisto Helin Pekka & Co Oy Asianajotoimisto Krogerus Oy Babyidea Ltd./MaM Design BBB Motorcycle Club ry Helsingin Lihakauppiasyhdistys ry HUB Logistics Finland Oy Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Kuopion kaupunginteatteri Lakimiesliitto Muumiryhmän hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto Nutricia Baby Oy Osuuskunta Tradeka-yhtymä Patria Oyj Pelican Rouge Coffee Solutions Radiomedia ry Ramirent Suomen Lastenhoitoalan liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Taitopuu Oy Tradeka Oy Valion keskinäinen vakuutusyhtiö

Yritysten ja yhteisöjen lisäksi Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa tukivat lukuisat yksityishenkilöt huomionosoituksin ja lahjoituksin sekä tilaamalla liiton jäsenlehden.

Liiton varainhankintaa toteutettiin pitkäjänteisen varainhankinnan suunnitelman mukaisesti. Liiton internet-sivustolla on Tue toimintaamme -osio, jota kautta lahjoituksia tekivät sekä yhteisöt että yksityishenkilöt.

Loppuvuodesta jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua Lapselle hyvä joulu -kampanjaa.

48 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2015 Varsinainen toiminta Tuotot Ray-avustukset Ray-avustukset jäsenyhdistyksille EU-avustukset Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes Terveyden edistämisen määräraha Muut avustukset Sopukan tuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Ray-avustukset jäsenyhdistyksille Valtionavustus jäsenyhdistyksille Kulut yhteensä Kulujäämä Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksut Lasten Päivän Säätiö Testamenttilahjoitukset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Omakatteiset rahastot Tuotot Kulut Vapaat rahastot Tuotot Kulut Yleisavustukset Raha-automaattiyhdistys Tilikauden ylijäämä

2015

2014

2 619 679,74 1 918 229,86 12 653,21 1 433 227,24 15 482,46 5 906,85 0,00 386 541,84 149 022,79 6 540 743,99

2 680 197,00 1 344 056,47 34 535,58 1 921 357,21 51 572,00 71 667,20 4 000,00 408 279,84 112 347,98 6 628 013,28

2 403 131,18 6 676,18 1 801 940,83 4 210 748,19 1 918 229,86 1 400 531,14 7 529 509,19 -988 765,20

2 451 662,57 10 703,60 1 817 776,27 4 280 142,44 1 344 056,47 1 921 357,21 7 545 556,12 -917 542,84

2 550,00 492 000,00 0,00 69 465,22 564 015,22 47 920,06 516 095,16

2 565,00 468 000,00 15 000,00 61 233,07 546 798,07 67 509,58 479 288,49

-472 670,04

-438 254,35

1 846,37 23,40 1 822,97

3 677,22 46,80 3 630,42

17 985,49 17 985,49 0,00

17 301,72 17 301,72 0,00

5 634,82 5 634,82 0,00

7 975,36 7 975,36 0,00

468 000,00

468 000,00

-2 847,07

33 376,07

49 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

TASE 31.12.2015 2015

2014

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Käyttöomaisuusosakkeet Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset OMAKATTEISET RAHASTOJEN VARAT VAIHTO-OMAISUUS Valmiit tuotteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahat ja pankkisaamiset

60 450,66 174 078,62 9 230,65 9 002,09 252 762,02

60 450,66 177 677,91 12 307,54 9 002,09 259 438,20

701 660,16 49,93 205 000,00 906 710,09

701 660,16 49,93 255 644,47 957 354,56

473 726,51

466 037,08

2 350,00

2 163,52

7 575,00 178 197,29 0,00 185 772,29

4 722,33 242 269,52 4 473,80 251 465,65

814 907,37

870 909,65

2 636 228,28

2 807 368,66

473 721,38 316 265,24 1 048 728,70 -2 847,07 1 835 868,25

466 037,08 350 531,73 1 015 352,63 33 376,07 1 865 297,51

230 963,21 106 220,99 59 985,59 403 190,24 800 360,03

352 214,19 78 697,31 50 570,94 460 588,71 942 071,15

2 636 228,28

2 807 368,66

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Omakatteiset rahastot Käyttötarkoitukseltaan vapaat rahastot Toimintapääoma Tilikauden alijäämä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat

50 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

51 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Liitteet Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Lappeenranta, 1996 Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kauhajoki, 2003 Helsingin ensikoti ry, Helsinki, 1936 Kaapatut Lapset ry, Helsinki, 1997 Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hämeenlinna, 1997 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Jyväskylä, 1946 Kokkolan ensi- ja turvakoti ry, Kokkola, 1999 Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Kuopio, 1946 Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kotka, 1946 Kvinnohusförening i Jacobstadsnejden rf, Pietarsaari, 1996 Lahden ensi- ja turvakoti ry, Lahti, 1946 Lapin ensi- ja turvakoti ry, Rovaniemi, 1953 Lapsen Kengissä ry, Joroinen, 1996 Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry, 2007 Lyömätön Linja Espoossa ry, Espoo, 1979 Oulun ensi- ja turvakoti ry, Oulu, 1945 Pienperheyhdistys ry, Helsinki, 1968 Pohjois-Karjalan ensikoti ry, Outokumpu, 1959 Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Pori, 1945 Pääkaupungin Turvakoti ry, Helsinki, 1978 Raahen ensi- ja turvakoti ry, Raahe, 1987 Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampere, 1945 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Helsinki, 1990 Turun ensi- ja turvakoti ry, Turku, 1945 Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry, Vaasa, 1947 Vantaan Turvakoti – Vanda Skyddshem ry, Vantaa, 1978 VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry, Mikkeli, 1999 Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry, Imatra, 1948 Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Iisalmi, 1998 Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry, Vantaa, 1998

Liittohallituksen jäsenet Puheenjohtaja Tuula Haatainen Varapuheenjohtaja Tuula Väätäinen, Kuopion Ensikotiyhdistys ry Jäsenet Olli Humalamäki, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Marjatta Kiviranta, Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry Markku Lehtinen, Turun ensi- ja turvakoti ry Riitta Mäkinen, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Raija Määttä, Pohjois-Karjalan ensikoti ry Marja Salo-Laaka, Oulun ensi- ja turvakoti ry Kirsi Salonen, Helsingin ensikoti ry Helena Tiuraniemi, Lapin ensi- ja turvakoti ry Varajäsenet Heli Kivelä, Kaapatut Lapset ry Kaija Matikainen, Pienperheyhdistys ry Marja-Leena Meriläinen, Pääkaupungin turvakoti ry

52 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Työvaliokunta Tuula Haatainen, puheenjohtaja Markku Lehtinen Helena Tiuraniemi Tuula Väätäinen

Johtoryhmä pääsihteeri Riita Särkelä, puheenjohtaja talousjohtaja Outi Hieta kehitysjohtaja Sari Laaksonen viestintäpäällikkö Mikko Savelainen järjestöpäällikkö Katariina Suomu

Henkilökunta kehittämispäällikkö Maarit Andersson suunnittelia Linda Blomsted (1.2.–31.8.) suunnittelija Salla Frisk projektipäällikkö Elina Havu (1.4. alkaen) suunnittelija Sari Hellstén talousjohtaja Outi Hieta (1.11. alkaen) kansalaistoiminnan koordinaattori Päivi Hietanen suunnittelija Sirpa Hopiavuori toiminnanohjaaja Anne Huusko (15.4. asti) toimistosihteeri Sanna Jussila (18.3. alkaen) talouspäällikkö Kirsti Kaleva (31.12. asti) suunnittelija Riina Karjalainen (31.12. asti) suunnittelija Satu Keisala suunnittelija Niina Kokko toimistosihteeri Kaisa Komsi (15.9. alkaen) suunnittelija Pirjo Kotkamo suunnittelija Tuulia Kovanen tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen suunnittelija Antero Kupiainen kehitysjohtaja Sari Laaksonen suunnittelija Jonna Lehikoinen emäntä Eeva Lehmusvirta toimitussihteeri Essi Lehtinen kehittämispäällikkö Mari Manninen (30.9. asti) suunnittelija Leena Marila-Penttinen (1.11. alkaen) suunnittelija Johanna Matikka projektipäällikkö Anna Mikkonen kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen (1.6. alkaen) toimistotyöntekijä Sinikka Mäkinen (30.4. asti) taloussihteeri Sari Niemi suunnittelija Raija Panttila (31.12. asti) projektityöntekijä Tiuku Pennola suunnittelija Miia Pikulinsky kehittämispäällikkö Miia Pitkänen (31.7. asti) kehittämispäällikkö Jussi Pulli projektipäällikkö Heidi Rosbäck-Mikkonen (31.12. asti) suunnittelija Santtu Salonen vapaaehtoistyön koordinaattori Anu Sauliala (31.12. asti) viestintäpäällikkö Mikko Savelainen sihteeri Riitta Savolainen järjestöpäällikkö Katariina Suomu pääsihteeri Riitta Särkelä suunnittelija Saija Tahkola (7.1. alkaen) emäntä Raija Tauriainen suunnittelija Veli-Matti Toikka toimistosihteeri Ulli Toiviainen (4.2. asti) projektiavustaja Ronja Turkka 14.9.–18.12. keittäjä Aino Tuukkanen keittäjä Sanni Vartiainen suunnittelija Jaana Wikgren harjoittelijat Tove Wikgren 1.2.–30.6.

53 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Hallituksen nimeämät toimikunnat 2015 Julkaisutoimikunta Tuula Haatainen, liittohallituksen puheenjohtaja, puheenjohtaja Riitta Särkelä, toimitusjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Kirsi-Maria Manninen, toiminnanjohtaja, Helsingin ensikoti ry Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Mikko Savelainen, tiedotuspäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Essi Lehtinen, toimitussihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri Kansalaistoiminnan toimikunta ja Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen ohjausryhmä Tuula Ervelius, liittohallituksen nimeämä edustaja, puheenjohtaja Ulla Ahvo, ohjaaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Karola Grönlund, toiminnanjohtaja, Pääkaupungin turvakoti ry Susanna Hyväri, tutkimuspäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu Riita Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry Pirjo Lehmuskoski, suunnittelija, kriisityön vastaava, Lapin ensi- ja turvakoti ry Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Pinja Nieminen, suunnittelija, Kansalaisareena Mona Valtonen, vapaaehtoinen, Pienperheyhdistys ry Katariina Suomu, järjestöpäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri

Johto- ja ohjausryhmät Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ohjausryhmä Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry, puheenjohtaja Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, puheenjohtaja Eeva Immonen, puheenjohtaja, Lapsen Kengissä ry Pirjo Kairakari, toiminnanjohtaja, Lapin ensi- ja turvakoti ry Jonna Lehikoinen, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto ry Kristiina Leinonen, vastaava sosiaalityöntekijä, Lapin ensi- ja turvakoti ry Tuomo Palevaara, johtaja, Helsingin ensikoti ry Miia Pikulinsky, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto ry Annika Piskunen-Virkki, johtaja, Helsingin ensikoti ry Marita Loukiainen, toiminnanjohtaja, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kirsi-Maria Manninen, toiminnanjohtaja, Helsingin ensikoti ry Eija Paloheimo, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Pirjo Selin, avopalveluyksikön vastaava, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Anne Stormbom, johtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry (3/14 saakka) Eija Järviö, palvelupäällikkö, Turun ensi- ja turvakoti ry (4/14 alkaen) Jessica Sundström, johtaja, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Pirkko Taskinen, johtaja, Ensikoti Pihla, Kuopion Ensikotiyhdistys ry Oona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry Heidi Manns-Haatanen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Vauvaperhe turvapaikanhakijana -hankkeen ohjausryhmä Markku Lehtinen, sosiaalineuvos, liittohallituksen jäsen, puheenjohtaja Johanna Karjalainen, vastaava sosiaalityöntekijä, Lapin ensi- ja turvakoti ry Maria Kronlund, vastaava ohjaaja, Turun ensi- ja turvakoti ry Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Tarja Monto, toiminnanjohtaja, Familia Club ry Tiuku Pennola, projektityöntekijä, Ensi- ja turvakotien liitto ry Susanna Råman-Maljonen, johtaja, Helsingin ensikoti ry/Vallilan yksiköt Mari Saari, apulaisjohtaja, Helsingin vastaanottokeskus/Punavuoren toimipiste Olli Snellman, ylitarkastaja, Maahanmuuttovirasto Kostas Tassopoulos, vastaava ohjaaja, Lyömätön Linja Espoossa ry Jaana Toivio, johtava sosiaalityöntekijä, Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry

54 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Imetys ilman stressiä -hankkeen ohjausryhmä Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto, puheenjohtaja Gun Andersson, avdelningschef, Folkhälsans förbund Anna Groundstroem, koordinaattori, Imetyksen tuki ry Viveca Hagmark, förbundsdirektör, Folkhälsans förbund Leena Hannula, lehtori, Metropolia AMK Heta Kolanen, osastonhoitaja, HUS Arja Korkeamäki, hallituksen jäsen, Kätilöliitto Malin von Koskull, projektchef, Folkhälsans förbund Pia Liljeroth, överlärare, Yrkeshögskolan Novia Eva-Maria Nystén, redaktör, Folkhälsans förbund Carola Ray, forskare, Folkhälsans Research center Pia Ruohotie, imetyskoordinaattori, HYKS Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, Terveydenhoitajaliitto Jaana Wikgren, projektikoordinaattori, Ensi- ja turvakotien liitto, sihteeri Kannusta minut vahvaksi! -hankkeen ohjausryhmä Olli Humalamäki, liittohallituksen jäsen, puheenjohtaja Jukka Ihalainen, toiminnanjohtaja, Lahden ensi- ja turvakoti ry Satu Kivitie-Kallio, dosentti, LKT, HUS lastensairaala Katja Repo, suunnittelija, Vanhempainliitto Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto Mika Lehtonen, päällikkö, Poikien ja nuorten miesten keskus, Väestöliitto Merja Laitinen, Lastentarhanopettajaliitto Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Johanna Matikka, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto Saija Tahkola, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto Timo Peltovuori, toiminnanjohtaja, Oulun ensi- ja turvakoti ry Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Satu Keisala, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Heikki Sariola, erityisasiantuntija, Lastensuojelun keskusliitto Oona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry Taloushallinnon kehittämishankkeen projektiryhmä Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto, puheenjohtaja Kirsti Kaleva, talouspäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Tuula Hulkkonen, talouspäällikkö, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Merja Kuntsi, taloudenhoitaja, Lapin ensi- ja turvakoti Armi Parviainen, taloussuunnittelija, Oulun ensi- ja turvakoti Karola Grönlund, toiminnanjohtaja, Pääkaupungin turvakoti Juha Turtiainen, toiminnanjohtaja, Pienperheyhdistys Pirjo Vauhkonen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan ensikoti ry Sari Niemi, taloussihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto, sihteeri Jalkautuva naistyö -hankkeen ohjausryhmä Tuula Väätäinen, liittohallituksen jäsen, Ensi- ja turvakotien liitto, puheenjohtaja Jaana Kauppinen, puheenjohtaja, AMET ry Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Merja Laitinen, professori, Lapin yliopisto Maiju Lehtonen, projektityöntekijä, Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Sirkku Mehtola, toiminnanjohtaja, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Auli Ojuri, Ensi- ja turvakotien liitto ry Arja Saarinen, toiminnanjohtaja, Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Märta Strömberg-Nygård, asiantuntija, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Sari Tumelius, toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys ry Sanna Uusitalo, projektityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys ry Elina Havu, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri

55 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Lausunnot ja kannanotot • Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysjaostolle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi sekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 19.10.2015 • Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi sekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 14.10.2015 • Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi sekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 14.10.2015 • Lausunto STM:lle asetusluonnoksesta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan yhteensovittamiselimestä 25.9.2015 • Lausunto SM:lle sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisesta toimeenpano-ohjelmasta 24.8.2015 • Järjestöjen kannanotto uudelle hallitukselle naisiin kohdistuvasta väkivallasta 28.5.2015 • Lausunto hankintalaista • Järjestöjen yhteinen kannanotto hallitusohjelmaan perus- ja ihmisoikeuksista 8.6.2015 • Lausunto Oikeusministeriölle Uhridirektiivin täytäntöönpanon mietinnöstä 5.6.2015 • Lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen kannanotto hallitusohjelmaan: lapsiin kohdistuvat leikkaukset tulevat kalliiksi 10.6.2015 • Paperittomat verkoston kannanotto eduskunnalle: Paperittomien pääsy terveyspalveluihin on turvattava alkavalla hallituskaudella 13.5.2015 • Ihmiskaupan vastaisen järjestöverkoston kannanotto: Ihmiskaupan uhrien auttamistyötä vahvistettava uudella hallituskaudella 4.5.2015 • Lausunto SM:lle luonnoksesta ihmiskaupan vastaisen koordinaatiorakenteen luomiseksi 12.2.2015 • Kuuleminen laista rikosuhrimaksuksi Eduskunnan lakivaliokunnassa 29.1.2015 • Lausunto SM:lle luonnoksesta turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansalliseksi toimeenpano-ohjelmaksi 2014–2020 26.1.15

Mediatiedotteet • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Turvakodit auttavat myös jouluna (15.12.)

Kuopiolaiselle Riikka Hallmanille Vuoden vapaaehtoisteko -palkinto (15.12.)

Estä lasten yksinäisyys – vietä raitis joulu lapsesi kanssa! (3.12.)

Nettiryhmä erotilanteessa oleville vanhemmille (24.11.)

Lapsen oikeuksien päivänä: ”Tänne saapuneen lapsen pitää kokea olonsa turvalliseksi” (20.11.)

Helsingissä ja Espoossa päihteitä käyttävien perheiden kuntoutukselle suuri tarve (19.11.)

Lapissa hyviä tuloksia päihteitä käyttävien äitien kuntoutuksesta (17.11.)

Eroon kannattaa hakea apua (3.11.)

Kokkolassa hyviä tuloksia päihteitä käyttävien äitien kuntoutuksesta (28.10.)

Ensi- ja turvakotien liitto: Hallituksen leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta (23.10.)

Päiväryhmätoiminnalla hyviä tuloksia Etelä-Karjalassa (21.10.)

Lahdessa lapset voivat jäädä turvakodin jälkeen ilman apua (5.10.)

Ensi- ja turvakotien liitto 70 vuotta: Lapsiperheiden avun tarpeisiin vastattava (24.9.)

Väkivaltaa työssään kohtaavat kokoontuvat Turussa (17.9.)

Vantaan turvakodin kysyntä lisääntyi rahoituksen myötä (15.9.)

Järjestöt: Suomen on kannettava vastuunsa Euroopan pakolaistilanteesta (11.9.)

Lapsi- ja perhejärjestöt: Hallituksen säästötoimet lisäävät eriarvoisuutta (9.9.)

Perhetyöllä autetaan vakavissa vaikeuksissa olevia perheitä Kotkassa (26.8.)

Apua masentuneille vanhemmille myös kesällä (25.6.)

Turvakodeissa juhannuksena normaali kesäviikonloppu (22.6.)

Valtion rahoitus lähes kaikille Ensi- ja turvakotien liiton turvakodeille (10.6.)

Linnanmäki 65 vuotta lastensuojelun asialla (9.6.2015) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistävä tehokkaasti tulevalla hallituskaudella (28.5.)

Kampaajat perheväkivaltaa vastaan (27.5.)

Apua hakevien miesten määrä moninkertaistunut (20.5.)

Leikkipäivä 16.5: Leikistä iloa vaikeissakin tilanteissa (12.5.)

Vauvaperheet eivät saa riittävästi apua vaikeassa tilanteessa (26.4.)

Vieraannuttaminen näkyy tapaamispaikkatoiminnassa (20.4.)

Netti-ilta väkivaltaa kohdanneille nuorille (15.4.)

Nuoret hakevat apua perheväkivaltaan Porissa (26.3.)

Risto Rohkea -tunnustus oululaiselle Timo Peltovuorelle (16.3.)

Keski-Suomen turvakodissa vilkasta (12.3.)

Vaadimme terveyttä paperittomille! (12.3.)

Selvitys turvakotien vaikutuksesta: Turvakoti auttaa tehokkaasti, avun hakeminen vaikeaa (5.3.)

Helsingissä jää yli 100 perheväkivallan uhria ilman turvakotipaikkaa (5.3.)

Nettiryhmä auttaa äitejä eroon päihteistä (3.2.)

Voimia äidille -vertaisilta Nettiturvakodissa (19.1.)

56 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Liiton yhteistyöverkostot Liiton jäsenyydet muissa yhteisöissä ja edustukset niiden luottamuselimissä EAPN-fin hallituksessa jäsenenä Sari Laaksonen Lasten päivän säätiö valtuuskunnassa jäseninä Tuula Haatainen/Tuula Väätäinen

Riitta Särkelä/Kirsti Kaleva Lastensuojelun keskusliitto Miina Sillanpää Seura hallituksessa jäsenenä Riitta Särkelä Raha-automaattiyhdistys Reilu palvelu ry hallituksessa jäsenenä Riitta Särkelä Rikosuhripäivystys hallituksessa jäsenenä Riitta Särkelä/Sari Laaksonen Sosiaalialan Työnantajat ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Suomen kasvatus- ja perheneuvonta liitto hallituksessa varajäsenenä Antero Kupiainen Suomen Mielenterveysseura Työväen Kukkasrahasto Työväen Sivistysliitto

Pysyvät yhteistyöverkostot EAPN-fin Lapsen köyhyys työryhmä ...........................................................Sari Laaksonen Ehkäisevän päihdetyön verkosto.................................................................Maarit Andersson/Niina Kokko Ihmiskaupan vastainen verkosto................................................................Anna Mikkonen ja Riina Karjalainen/Leena Marila-Penttinen Kehitysvammaiset vanhemmat -verkosto..................................................Hanna Sellergren/Sinikka Kuosmanen Kehitysvammaliiton FASD -neuvottelukunta.............................................Maarit Andersson LSKL Ennalta ehkäisevän työn neuvottelukunta........................................Tiina Muukkonen / Hanna Sellergren LSKL Lapsen oikeuksien sopimuksen viestintäverkosto...........................Sari Laaksonen, Mikko Savelainen LSKL Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunta ............................Sari Laaksonen / Maarit Andersson MLL vahvuutta vanhemmuuteen -verkosto...............................................Jonna Lehikoinen, Maarit Andersson Monikulttuuristen lasten etu -foorumi.......................................................Anna Mikkonen Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi ...................................................Tuulia Kovanen Perhejärjestöjen yhteistyöverkosto.............................................................Mari Manninen Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä.......................................Maarit Andersson/Miia Pikulinsky Rikosseuraamusasiakkaan läheistyön verkosto.........................................Sinikka Kuosmanen, Veli-Matti Toikka Sisäisenturvallisuudenohjelman järjestöyhteistyöverkosto .....................Riitta Särkelä/ Sari Laaksonen Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmä .......Tiina Muukkonen SOSTE järjestöpäällikköverkosto................................................................Katariina Suomu SOSTE tutkimusverkosto............................................................................Sari Laaksonen Tasa-arvoasiainneuvottelukunta, miesjaosto ............................................Jussi Pulli / Veli-Matti Toikka Vankilaperhetyön verkosto..........................................................................Sinikka Kuosmanen, Veli-Matti Toikka Väkivaltaobservatorio...................................................................................Tuulia Kovanen/Riina Karjalainen/Elina Havu/Leena Marila-Penttinen

Määräaikaiset työryhmät ja hankkeet A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus ohjausryhmä.......................................Maarit Andersson E-talon 2013–2016 ohjausryhmä.................................................................Tuulia Kovanen Folkhälsanin raskausajan päiväkirjan ohjausryhmä..................................Maarit Andersson ITLA Sata lasissa asiantuntijaryhmä...........................................................Maarit Andersson Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmä......................Riitta Särkelä / Sari Laaksonen RIKU Nuoriku-hanke ohjausryhmä.............................................................Tuulia Kovanen STM:n Turvakotien rahoituslain toimeenpanon seuranta- ja arviointityöryhmä ....................................................................Riitta Särkelä / Sari Laaksonen Väestöliitto; Voimavaroja ja parisuhdeonnea pienten lasten vanhemmille ohjausryhmä ..............................................................Jussi Pulli

57 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Jäsenyhdistysten hankkeet ja työryhmät Eeva – Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen 2012–2016 Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ohjausryhmä

Jussi Pulli

Juuri-hanke 2013–2017 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry johtoryhmä Sari Laaksonen Miehen linjan Dialogi-foorumi Lyömätön linja Espoossa

Veli-Matti Toikka

Mieskeskus-projekti 2012–2016 Kokkolan ensi- ja turvakoti ry

ohjausryhmä

Jussi Pulli/Santtu Salonen

Nuorten kokeman seksuaalisen väkivallan ehkäisy Viola – väkivallasta vapaaksi ry 2015–2017

johtoryhmä

Tiina Muukkonen

johtoryhmä ohjausryhmä

Riitta Särkelä Jussi Pulli

Varjo-hanke 2013–2017 Viola – väkivallasta vapaaksi ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry Yhdessä mutta erikseen -hanke 2015–2017

Kansainväliset verkostot ja yhteistyökumppanit • • • • • • • • • •

Augeo, Hollanti Fatherhood Institute, UK ICDP International Child Development Programme ISPCAN International Society for the Prevention of Child Abuse and Neglect Mellow Parenting, Glasgow NKMV Nordiska Kvinnor mot Våld WAIMH World Association for Infant Mental Health WAVE Women against violence Europe WWP Work With Perpetrators Yale Child Study Center, USA

58 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

59 Ensi- ja turvakotien liitto 2015

Kuva: Tiuku Pennola

Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki puh. (09) 4542 440 www.ensijaturvakotienliitto.fi