EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI
1/ 2 0 2 1
Haaste: Työn vaikutuksen osoittaminen
Korona mullisti avun hakemisen
Ihana Elämys / Mirkku Merimaa
8
Shutterstock
4
Shutterstock
14
Sisältö Pääkirjoitus: Näkymätön muuttuu 3 näkyväksi Työn vaikutus näkyy nyt 4 Uusi arvioiva toimintakulttuuri Korona mullisti 8 avun hakemisen Kahvitauko. 10 Usko asiaasi ja keskustele ehdokkaiden kanssa.
Sirpaa kiinnosti
Turun ensi- ja
turvakoti ry:n va paaehtoinen ja jäsen n luki Enskan 1/21 jo edeltä kä sin. ”Minua kiinno sti eniten juttu Työn vaikutus tosi vaikeaa ke näkyy nyt. On hittää ”monim itt aria” käytännö ja toiminnan jo n työn avuksi htamiseen. Oli hienoa lukea, et kehitetty yhdess tä mittaria on ä työntekijöiden kanssa ja että apua asiakkaille siitä on ollut . On tärkeää te hd ä näkyväksi myö elämässä on to s se, mikä imivaa. Ja mah tavaa, että mitt ari ei jää vain oman liito n käyttöön.” Sirpa Mustone
Helena Tiuraniemi
11 Lyhyet Usein kysytyt kysymykset: vauvan uni 12 Lukijoiden toive. ette tiedä, mitä elämä on 14 ”Te siellä seinien sisällä” Kokemusasiantuntija Susanna
17 Jäsenyhteisöt toimivat 21 Lukijapalaute 22 Kirjanmerkki 23 Yhteystiedot
Valtioneuvosto
Pä äk ir jo it us
1/2021 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 39. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Mikko Savelainen, Laura Kouri ja Essi Lehtinen Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset:
Näkymätön muuttuu näkyväksi Ensi- ja turvakotien liitto on 75-vuotisella toiminnallaan tehnyt näkymätöntä näkyväksi ja antanut äänen niille, joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa. Liittomme toiminta on elänyt ajassa ja tarjoten tukea perheille. Yhdistysten kautta saamme tietoa perheiden arjessa tapahtuvista muutoksista ja uusista palvelutarpeista. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on valtakunnallisesti tunnustettu ja on pelastanut satoja vauvoja jo odotusaikana. Vanhempien päihdekuntouksella on pystytty turvaamaan äidin ja vauvan välinen vuorovaikutus ja ehkäisemään vauvan huostaanotto. Yhdistyksissämme on tarjolla tukea vanhemmuuteen, kuten matalan kynnyksen palveluita erotilanteissa. Turvakodeissa tarjotaan ympäri vuorokauden apua väkivaltatilanteissa. Yhdistykset tarjoavat tukea erityisryhmille synnytysmasennuksessa, vankilaan jouduttaessa tai lapsikaappauksiin liittyvissä asioissa.
toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / Noon kollektiivi Painopaikka: PunaMusta Oy Kannen kuva: Ihana Elämys / Mirkku Merimaa Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 1/2021, aineisto 18.1., ilmestyy 18.2. 2/2021 aineisto 29.3., ilmestyy 7.5. 3/2021 aineisto 23.8., ilmestyy 23.9. 4/2021 aineisto 18.10., ilmestyy 18.11.
Toimintamme myötä meille on kertynyt valtavasti tietoa ja osaamista. Tämä tietovaranto ja osaaminen on pystyttävä kuvaamaan, jotta voimme kertoa rahoittajille ja myös palveluiden käyttäjille toimintamme sisällöstä ja vaikuttavuudesta. Tämän lehden teemana onkin kertoa hankkeesta, jolla liitto haluaa nostaa esiin työmme tulokset. Vaikuttavuus esiin -hanke on viime vuosien ponnistus. Hankkeen tarkoituksena on löytää konkreettiset keinot tehdä näkyväksi vaikeissa elämäntilanteissa selviytyvien asiakkaiden toimintakyvyn muutos ja kehitys. Vaikuttavuutta kuvaamalla voimme tuottaa välttämätöntä tietoa päätöksenteon pohjaksi. Sosiaalipalveluissa vaikuttavuuden kuvaaminen on haastavaa. Vaikuttavuuden arvioinnin pitää olla systemaattista. Tarvitaan selkeät välineet ja kriteerit. Tarvitaan koulutusta ja sitoutumista uuteen toimintatapaan. Lopputuloksena on parhaimmillaan kehittyvä, innostava työympäristö, jossa voi nähdä työnsä tulokset. Opitaan arvioimaan ja sen kautta myös arvostamaan omaa näkymätöntä työtämme. Näkymätön muuttuu näkyväksi. Tuula Haatainen
Puheenjohtaja
Teksti Essi Lehtinen
Työn vaikutus näkyy nyt Yhteiskunta on haastanut sosiaali- ja terveysjärjestöjä jo pitkään osoittamaan, miten ne auttavat ihmisiä ja miten niiden työ vaikuttaa. Ensi- ja turvakotien liitto tarttui haasteeseen. Vaikuttavuus esiin -hankkeessa luotiin yksinkertainen mittari, joka osoittaa asiakkaan kokemaa muutosta työskentelyn mittaan.
4
Tiuku Pennola
H
ankkeen päällikkö Nina Forsström kertoo tyytyväisenä, että mittarin samoina toistuvat kysymykset toimivat ja osoittavat muutosta ihmisen hyvinvoinnissa, elämäntilanteessa ja toimintakyvyssä asiakkuuden aikana. Kysymykset voi lähettää asiakkaan puhelimeen asiakastietojärjestelmän kautta tai käydä ne läpi paperilla. Vaikuttavuus esiin -mittari ja tiedon käsittelyn malli on käytössä kaikissa 30 jäsenyhdistyksessä niiden kaikissa työmuodoissa. – Nyt me osaamme kertoa, millaisia vaikutuksia tekemällämme työllä on, kertoo Nina Forsström. Sitkeä yhdessä kehittäminen on mahdollistanut sen, että yhdistysten erilaiset toimintamuodot voivat käyttää samaa mittaria. Eri työmuotojen vaikutuksista voidaan puhua yhteisellä kielellä. Samalla toiminnan arvioinnista on tullut systemaattinen osa yhdistysten
Vasemmalla: Projektipäällikkö Nina Forsström (vas.) ja asiantuntija Janne Pulkkinen ovat kiertäneet paljon liiton jäsenyhdistyksissä. .
taas tarkentaa tekemistä ja luoda uusia tavoitteita, kuvaa Forsström.
Muutokset arjen työssä
Mittari on tärkeä työn vaikutuksen mittaamisessa. jokapäiväistä työtä. Palauteen perusteella seuraavan vuoden suunnittelussa mietitään entistä tarkemmin, mitä tavoitteita työssä on ja miten ne saavutetaan. – Kun on määritelty tavoitteet ja toimitaan niiden mukaan ja sitten arvioidaan saatuja vaikutuksia, voidaan 2021
Väkivaltatyön avopalveluista Pääkaupungin turvakoti ry:ssä hakee apua vuosittain 500–600 aikuista. Viime vuonna avopalvelun neljä työntekijää tapasi yksittäisiä asiakkaita noin 1400 kertaa. Palvelusta vastaava Seija Kilpinen sanoo, että arviointimittaria käytetään lähes kaikkien yksilöasiakkaiden kanssa. – Mittarin käyttö on uusi tapa tehdä työtä. Ihan ensimmäinen reaktio oli, että käynneille tulee taas tehtäväksi uusi, lisätyötä aiheuttava keskustelu, Kilpinen kuvaa. Oikealla: Asiakastyössä käytetään maskeja. Ne otettiin kuvauksen ajaksi pois.
Ihana Elämys / Mirkku Merimaa
5
2021
Oikealla: Sirpa Lampista kiinnostaa mittarin tuottaman tiedon käyttö.
– Vastaukset tuottavat tietoa, jota on tärkeä käydä tapaamisella läpi. Jos asiakas arvioi hyvinvoinnissaan tapahtuneen muutosta parempaan tai huonompaan, kysyn siitä ja käsittelemme siihen vaikuttaneita tekijöitä. – Tai jos esimerkiksi keskusteluyhteys puolison kanssa on syntynyt, asiat yleensä lähtevät menemään eteenpäin. Samoin töiden loppuminen tai työpaikan saaminen näkyy vastauksissa, koska se vaikuttaa taloudelliseen turvaan, turvallisuuden tunteeseen ja toiveikkuuteen tulevaisuudesta. Siten esiin voi nousta tarve muuhun tukeen asiakkaan arjessa, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekeskusteluihin. Mittari istuu väkivaltatyöhön hienosti.
Ensikodissa kahdenlaisia tuloksia Lahden ensi- ja turvakoti ry:n ensikodissa mittaria käytetään asiakkaan tullessa ensikotiin, tietyin välein asiakkuuden aikana, ensikodista lähtiessä ja vielä kotiin palattua. Viime vuonna
Pauli Kolehmainen
– Nyt kukaan ei enää kyseenalaista kysymysten käyttämistä. Kun työntekijät ovat olleet alusta lähtien mukana mittarin kehittämisessä ja se on rakentunut arjen työstä käsin, se sopii siihen. – Tällä alalla puhutaan paljon siitä, että työ on hyödyllistä, mutta mistä sen tietää. Vihdoin on jotain, jolla voi osoittaa työn hyödyn. Ja juuri siinä kohtaa, joka on meidän työmaata. Pääsen kohta käyttämään tuloksia STEAn raportoinnissa. Väkivaltatyö avopalvelussa on melko lyhytkestoista, käyntejä on keskimäärin viisi. Seija Kilpinen arvioi, että kysymykset ovat muutoksen mittaamisen ohessa jämäköittäneet asiakkaan elämän muutoksesta ja toivosta puhumista. – Mittarin tuottamien graafien katsominen yhdessä tuottaa palautteen sekä asiakkaalle että työntekijälle.
Puheeksi ottaminen Lappeenrannassa kriisiapua väkivaltaan tarjoaa Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys. Niina Suvanto on huomannut muutoksen orientoitumisessa asiakkaiden tapaamiseen. Mittarin täyttäminen ja katsominen auttaa valmistautumaan tapaamiseen. 6
Sirpa Lampinen
Mirkku Merimaa
Mittarilla ei tee mitään, jos sen tuottamaa tietoa ei hyödynnä.
Vasemmalla: Tapaa osoittaa työn vaikutus on kaivattu, sanoo Seija Kilpinen.
Tiedon käyttö on mahdollista, kun muutos on toivottu ja tavoite yhteinen. 2021
Kertyvä tieto motivoi ja suuntaa toimintaa. asiakkaina oli 34 naista ja 17 miestä. Osalla asiakkaista on ollut hankaluuksia ymmärtää mittarin kysymyksiä puutteellisen kielitaidon takia tai muista syistä. Kysymykset on käännetty suomen lisäksi 11 yleisimmälle asiointikielelle (arabia, englanti, espanja, farsi, ranska, ruotsi, somali, sorani, thai, venäjä, viro), mutta kaikille äidinkielistä käännöstä ei ole. Mittarin on näistä syistä havaittu tuottavan kahdenlaisia tuloksia. – Osalla asiakkaista mittari toimii työvälineenä ja tuo näkyviin esimerkiksi perhetilanteiden muutoksia ja niiden kehittymistä, jotka on sitten helpompi ottaa puheeksi, sanoo ensikodin johtaja Sirpa Lampinen. – Jos taas asiakkaan on vaikea arvioida omaan tilannettaan, eikä hän mielestään olisi tarvinnut ensikodin apua, se näkyy vastauksissa, Sirpa Lampinen sanoo. Asiakas voi haluta osoittaa kyselyllä, ettei mitään ongelmaa ole. Silloin arviointimittari ei kuvasta asiakkaan tilannetta niin kuin se voisi. – Silloinkin mittari kyllä tuottaa tiedon siitä, miten asiakkaat mieltäVasemmalla: Niina Suvanto lähettää mittarin asiakkaalle samana päivänä ennen tapaamista.
Ihana Elämys / Mirkku Merimaa
Uusi arvioiva toimintakulttuuri
J
vät oman tilanteensa, täydentää Sirpa Lampinen.
Miten työ jatkuu Kevään aikana Vaikuttavuus esiin -hankkeessa testataan lapsia varten tehtyjen kysymysten toimivuutta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten lisäksi kysymyksiä testaavat Pelastakaa Lapset ry ja Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry. Samalla liiton jäsenyhdistykset opettelevat hyödyntämään mittarin käytön kerryttämää tietoa. – Opettelemme, mitä luvut kertovat siitä, miten yhdistystä pitäisi kehittää ja mitä se tarkoittaa johtamisen kannalta, sanoo Nina Forsström. Kertynyt tieto on myös vaikuttamisen väline, jota voi käyttää monin tavoin. – Työ jatkuu myös kaikkien työntekijöiden kanssa. Kertyvä tieto on olennaista ja hyödyllistä ja se motivoi ja suuntaa toimintaa, sanoo Forsström.
ärjestötyön johtaminen, kehittäminen ja laatu vaativat tietoa siitä, millaisia vaikutuksia ja vaikuttavuutta liitossa tehdyllä työllä on yhdistyksistä apua saavien ihmisten elämään. Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen on osa laajempaa arvioinnin ja laadun kehittämisen kokonaisuutta.
Vaikuttavuus esiin -hankkeen kantava voima on ollut yhdistysten yhteinen tarve ja tahto osoittaa työn vaikutukset. Hyvistä ja muutokseen tähtäävistä toimintamalleista tulee kuitenkin pysyviä vain, jos niiden eteen nähdään vaivaa. Toimintakulttuurin muutos ja sen juurruttaminen on matka, jossa työtä on tehty ja tehdään monella tasolla samanaikaisesti. Huomasimme, että hyvän arviointikulttuurin kehittämisessä ja uuteen toimintatapaan sitoutumisessa työntekijöiden osallisuudella on merkittävä rooli. Kun tavoitteena on yhteisen, kaikkia 30 yhdistystä koskevan toimintakulttuurin muuttaminen ja uuden työtavan aikaan saaminen, on tärkeää, että jokainen mukana oleva yhdistys ja työntekijä on osa ratkaisua. Uutta, systemaattisesti vaikuttavuustietoa tuottavaa työtapaa kehitettiin yhdessä työntekijöiden kanssa; vaikuttavuutta todentavia välineitä rakennettiin ja ratkaisuja mittarin käyttöön arjessa etsittiin. Pohdimme, miksi tiedon kerääminen on tärkeää. Loimme yhteistä arviointikulttuuria, joka tulisi näkymään niin arjen työssä kuin myöhemmin työn kehittämisessa, johtamisessa ja vaikuttamisessa. Välineet ovat toimivia ja toimintakulttuurissa tapahtuneet muutokset onnistuneita, kun meille on kehittynyt riittävän yhtenäinen tapa kerätä tietoa työn vaikutuksista ja pystymme hyödyntämään sitä eri tasoilla. Siksi uuden työtavan tulee jollakin tasolla hyödyttää kaikkia mukana olevia: asiakkaat saavat tietoa oman hyvinvointinsa kehittymisestä, työntekijät yhdessä kehitetystä mittarista uuden työvälineen ja esimiehet ja johtajat kertyvän tiedon myötä välineitä toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Nina Forsström
Lue lisää julkaisusta:
www.issuu.com > Vaikuttavuus esiin. Työn vaikutukset ja niiden mittaaminen järjestöissä 2021
7
Korona mullisti avun hakemisen Ensi- ja turvakotien liiton chatista apua hakevien määrä nelinkertaistui ja avopalvelujen käyttö kasvoi merkittävästi. Eniten apua haettiin kotona tapahtuvan väkivallan sekä eroon liittyvien tilanteiden vuoksi. Teksti Mikko Savelainen
A
Avopalveluista haettiin apua väkivaltaan ja eroon.
8
vun hakeminen kaikkiaan kasvoi korona-aikana. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa asiakkuuksia oli viime vuonna vielä epävirallisen tilaston mukaan 17 800. Se on 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aluksi kasvokkain tarjottavan avun käyttö väheni jonkin verran. Esimerkiksi turvakodeissa oli keväällä paikoitellen hiljaista. Ympärivuorokautiseen apuun ei kevään koronatilanteessa lähdetty samalla tavalla kuin tavallisena arkena. Ensikotien käyttö on ollut laskusuhdanteessa jo pitkään, joten koronan vaikutusta siihen on vaikea arvioida. Erityisesti avun saaminen odotusaikana Pidä kiinni- ja ensikotikuntoutuksesta edellyttää lisää yhteistyötä lähettävien tahojen kanssa. Keväällä apua haettiin avopalveluista ja chatista.
2021
Avopalvelujen ja chattien käyttäjämäärät kasvoivat Merkittävintä kasvu on ollut joissain avopalveluissa. Väkivaltatyön avopalveluista haki apua yli 4900 ihmistä, noin viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Samoin eroaville vanhemmille apua tarjoavista avopalveluista haki apua entistä useampi, nyt yli 800 ihmistä. Eniten lisääntyi avunhaku chatissa. Sieltä haettiin apua yli 5000 kertaa, kun vuonna 2019 luku oli hieman yli tuhat. Liiton strategisella päätöksenteolla oli merkitystä, sillä chatin aukioloa ja vastaajien määrää lisättiin systemaattisesti heti korona-ajan alusta alkaen. Apua haettiin chatista erityisesti silloin, kun tilanne kotona oli muuttunut kireäksi tai uhkaavaksi. Useammassa kuin joka kolmannessa chat-keskustelussa apua on haettu kotona tapahtuvaan väkivaltaan. Suurin osa apua hakevista on nuoria naisia, joilla on pieniä lapsia.
– Chatin merkitystä alleviivaa, että monet kertoivat hakevansa apua ensimmäistä kertaa, eivätkä olisi tehneet sitä missään muualla kuin chatissa. Keskustelijoista noin kymmenesosan tilanne oli niin vakava, että he saivat ohjeen hakeutua turvaan ja apua sen tekemiseen. – Suurin osa apua hakevista kertoi keskustelun helpottaneen oloa ja että he ovat saaneet tilanteeseensa apua, sanoo chattien koordinoinnista vastaava, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Tuulia Kovanen Ensi- ja turvakotien liitosta.
Lapsille ja nuorille uutta apua chatissa Syyskuussa liitto avasi vanhempien eroa, riitelyä ja kotona tapahtuvaa väkivaltaa käsittelevän chatin alaikäisille lapsille ja nuorille. Syksyn aikana apua haki noin 400 lasta. Heidän huolenaan olivat vanhempien ero, oma seurustelusuhde tai turvattomuus ja väkivalta kotona. Chat osoittautui toimivaksi tavaksi auttaa lapsia ja nuoria. Chattien aukioloaikoja lisättiin loppuvuodesta. Ensi- ja turvakotien liiton chattien vahvuus on, että samat työntekijät auttavat myös kasvokkain paikallisissa jäsenyhdistyksissä ja voivat ohjata suoraan apuun jo nimettömässä keskustelussa. Chateissa on vastaajina yhteensä 70 jäsenyhdistysten työntekijää.
Chatteja nelinkertainen määrä.
sesta lisäsivät poliisin mukaan häiriö käyttäytymistä. Tällä oli suora vaikutus perheisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi, että tukea tarvitsevien perheiden määrä on kasvanut äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja lastensuojelus-
sa. THL:n arvion mukaan lasten ja nuorten sekä perheiden perustason palvelujen saatavuutta on heikennetty samanaikaisesti, kun tuen tarpeet ovat kasvaneet. Ensi- ja turvakotien liiton toukokuussa perheille tekemän kyselyn mukaan lapsiperheet hyötyvät järjestöjen tarjoamasta matalan kynnyksen avusta. Lapsiperheet toivovat keskusteluapua ja mahdollisuutta purkaa huolia ja ahdistusta. Kovasti kaivattiin kotipalvelua ja perhetyötä, jotka ovat olleet osassa kunnissa tauolla koronan aikana. Vastaajat kertoivat, että tarve olisi ollut tavallista suurempi ja pettymys oli suuri avun loppumiseen. − Kunnissa tulee selkeästi vahvistaa neuvoloiden, perhetyön ja lastensuojelun resursseja, jotta ne pystyvät vastaamaan kasvaviin lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin. Nyt on erityisen järkevää ja tarpeellista tiivistää kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Yhdessä on helpompi muodostaa selkeämpi tilannekuva perheiden tarpeista ja yhdistää voimat pulmien ratkaisemiseksi, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Avun tarve kasvaa entisestään Korona-ajan pitkittyessä myös perheiden avun tarve kasvaa. Viime vuoden lopulla Poliisihallituksen tilastojen mukaan kotihälytyksiä oli arviolta neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla oli päihteet ja erityisesti lisääntynyt alkoholin käyttö. Myös turhautuminen ja epävarmuus muun muassa oman työn jatkumi2021
9
K A H V IT A U K
O
Kuntava a 2021 lit
Usko asiaasi ja keskustele ehdokkaiden kanssa Helena Tiuraniemellä on takana 28 vuotta kokemusta kunnallisissa luottamustoimissa. Lapin ensi- ja turvakotiyhdistyksen puheenjohtaja tietää, miten lasten ja perheiden hyvinvointi turvataan. Teksti Laura Kouri
Oletko itse ehdolla kevään kuntavaaleissa? – Tällä kertaa en ole itse ehdolla, mutta vahvasti vaikutan taustalla ja autan nuorempia mukaan päätöksentekoon.
10
Mistä asioista sinä olet valmis nousemaan barrikaadeille? – Nousen takajaloilleni kaikista toimista, jotka murentavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvoivaa Suomea on rakennettu vuosikymmeniä, eikä sitä pidä nyt tärvätä. Kysymyksiä on paljon; lasten päivähoito sekä lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut tulevat ensimmäisenä mieleen. Kokeneen kuntavaikuttajan vinkit vaikuttamiseen yhdistysten luottamushenkilöille? – Mene rohkeasti puhumaan päättäjille. Valitse yksi tai kaksi tärkeää asiaa, jotka tunnet hyvin. Ota yhteyttä henkilökohtaisesti. Jos tapaamiset eivät onnistu näinä aikoina, soita puhelimella. Miten nautit kahvisi? – Ihan tavallinen maitokahvi ilman sokeria. Maito kuuluu maatalon tyttären kahviin. Ei mikään latte.
2021
Pirjo Kairakari
Mitkä ovat tulevien kuntavaalien kuumimmat kysymykset? – Sosiaali- ja terveyspalvelut puhuttavat varmasti eniten, kuten kuntavaaleissa aina. Paikallisesti täällä pohjoisessa kiinnostaa, miten Lapin laajan maakunnan palvelut ulottuvat kaikille. – Itseäni huolestuttaa eniten se, kuinka pitkälle korona-ajan varjo tulee ulottumaan. Miten lapset ja nuoret tästä selviytyvät, sillä paljon perheiden ongelmia on jäänyt piiloon? Esimerkiksi lastensuojeluilmoitukset ovat vähentyneet, vaikka pulmat tuskin ovat kadonneet. Näitä ongelmia tullaan korjaamaan vielä pitkään, jos nyt ei tehdä viisaita päätöksiä. – Kunpa päättäjät ymmärtäisivät ehkäisevän työn riittävien resurssien merkityksen. Perhe saattaa pyytää moneen kertaan apua ja moni on huolissaan, mutta vasta, kun sattuu
jotain vakavaa, alkaa tapahtua. Matalan kynnyksen apuun pitää panostaa.
Ly hy et
Vaikuttavuus esiin. Työn vaikutukset ja niiden mittaaminen järjestöissä Työn vaikutusten osoittaminen sosiaalialalla ja erityisesti järjestöissä on pitkään kaivannut toimivia välineitä. Vaikuttavuus esiin -hanke loi tiiviissä yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten kanssa arviointikysymykset, jotka tuottavat tietoa asiakkaalle itselleen hänen hyvinvoinnistaan ja limittyvät työhön hänen auttamisekseen. Samanniminen julkaisu kertoo osuvien mittareiden luomisesta ja kokonaisen arvioivan toimintakulttuuriin synnyttämisestä. Lue: www.ensijaturvakotienliitto.fi/materiaalit > Julkaisut
Vauvapysäkki: videoita ja podcasteja
Väkivaltaa kokeneet lapset kehittävät
Vauvapysäkki-sivulla on videoita ja podcasteja vauva-ajan stressistä perheen näkökulmasta. Videoissa kuvataan tavallisia vauva-arjen stressaavia tilanteita: ulos lähtöä, yöheräämisiä ja sitä yli voimien menevää tunnetta, kun mielikuvat vanhemmuudesta ja todellisuus eivät oikein kohtaa. Podcastit syventyvät videoiden teemoihin. Podcasteissa mietitään, mitä stressi oikeastaan on ja mikä raskausaikana ja vauvaperheessä stressaa. Jokaisessa jaksossa pohditaan myös arjen keinoja stressinhallintaan.
Mitä sanottavaa väkivaltaa kokeneilla lapsilla on elämästään, tuen ja huolenpidon tarpeestaan ja heitä koskevista palveluista? Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Perhekulma Puhuri sekä Pelastakaa Lapset ry:n Arjesta voimaa -hanke kysyivät sitä väkivaltaa kokeneiden 7–12-vuotiaiden lasten kehittäjäryhmältä. Julkaisussa on lasten tärkeitä viesteja ja vinkkejä siihen, miten kehittää palvelua yhdessä lasten kanssa.
www.vauvaperhe.fi > Vauvapysäkki
Lue: www.ensijaturvakotienliitto.fi/materiaalit > Julkaisut Perhevakivaltaa_kokeneet_lapset_toiminnan_kehittajana_
Kuntavaalien teemat Ensi- ja turvakotien liiton kuntavaaleissa ajamat teemat on koottu yhteen. Liiton keskeinen viesti on: ”Rakennetaan yhdessä kunta, jossa jokainen on turvassa.” Tiivistelmiä eri teemoista voi helposti jakaa somessa kuvina. Esitteet postitetaan suoraan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin. Ota käyttöön ja vaikuta.
Turva10-perehdytys toimii loistavasti Verkossa tehtävä, nopea ja selkeä perehdytys auttaa sinut hyvään alkuun Turva10-välineen käytössä. Se tukee keskustelua silloin, kun lapsi ja työntekijä puhuvat turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksista. Perehdytys on avoin ja sen voi suorittaa milloin vain. Siihen on hyvä varata aikaa noin 2 tuntia. Lue lisää https://ensijaturvakotienliitto.fi/ turva10-perehdytys/
Katso myös www.ensijaturvakotienliitto.fi/kuntavaalit-2021
Usein esitetyt kysymykset:
vauvan uni
Vauvojen vanhemmat voivat kysyä väsymykseen ja risaisiin yöuniin apua Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten unineuvonnasta.
J
otkut vanhempien kysymykset toistuvat. Kysyimme ne Baby blues -työntekijä Tarja Kuivalalta Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä ja Sinikka Walldénilta Lahden ensi- ja turvakoti ry:stä. Konkarit ovat huo manneet, että vanhemmat usein tietävät paljon vauvan unesta, mutta uupumus estää heitä näkemästä ratkaisuja. Baby blues -unineuvojat eivät opasta minkään tietyn menetelmän käyttöön.
1
Kuinka monta tuntia vauvan pitäisi nukkua yössä / vuorokaudessa?
Vauvan unen tarve on yksilöllinen ja vaihtelee aika paljon. Vastasyntynyt saattaa nukkua 16–20 tuntia vuorokaudessa. Yleensä ei kannata tuijottaa tuntimääriä, vaan katsoa miten vauva kokonaisuutena voi. Jos vauva on pääsääntöisesti tyytyväinen ja iloinen päivisin, hän todennäköisesti on saanut tarpeeksi unta. Jos taas vauva on ärtynyt ja itkuinen, uneen voi kiinnittää huomiota. Useimmiten vauvat kuitenkin nukkuvat tarvitsemansa unet.
12
2
Minkä ikäisenä vauva ei enää tarvitse yösyöttöjä?
Reilun puolen vuoden ikäisestä tavallisesti. Kun vauva on alkanut syödä kiinteää ruokaa ja hän tulee aterioista ja maidosta päivällä täyteen, yösyöttöjä voi vähentää ja jättää pois. Vauvan pituus ja paino kehittyvät silloin hyvin. Yösyöttöjä voi jättää pois myös vähitellen. Jos vauva syö hyvin tiheästi, syötöistä voi esimerkiksi jättää pois joka toisen. Noin puolivuotias vauva voi vielä hyvin tarvita imetystä yöllä. Näin on yleensä täysimetetyillä vauvoilla.
3
Miten vauvaa voi rauhoitella yöllä ilman imetystä?
Kosketuksella ja tarvittaessa sylissä rauhoittelemalla. Yöllä vauvan hoidon on hyvä olla eleetöntä ja rauhallista: valoja ei räväytetä päälle, musiikkia ei kannata laittaa soimaan, ei kävellä pitkin asuntoa eikä leikkiä ja seurustella vauvan kanssa. Eleettömyys tarkoittaa, että vauvan aistit saavat olla levossa ja vanhempi pyrkii rauhoittamaan vauvaa mahdollisimman pienillä toimilla. Myös aikuisen oma rauhallinen olo ja hengitys rauhoittaa vauvaa. Yöhoito viestii vauvalle, että nyt on yö ja levon ja rauhoittumisen aika. Se tukee vauvan omaa kykyä rauhoittua. Hyvät tavat toimia löytyvät kokeilemalla: mistä oma vauva pitää ja mikä häntä tukee ja mikä sopii juuri meidän perheelle.
2021
4
7
Kuinka kauan vauva saa itkeä ennen kuin mennään rauhoittelemaan?
Itkevä vauva rahoitetaan aina. Vauvan ei tarvitse itkeä yksin. Itku on viesti jostain ja vauva tarvitsee rauhoit tuakseen aikuisen syliä tai kosketusta. Toki itkun sävyä voi kuunnella ja tulkita. Erilaiset itkun sävyt oppii kyllä tunnistamaan. Vaativasti itkevä vauva rauhoitetaan aina, vaikka kyse olisi unirytmityksestäkin. Pienen vauvan luo mennään aina, kun hän itkee.
5
Missä vauvan pitäisi nukkua?
Vauvan nukkumapaikka on perheen oma asia. Jos joku haluaa nukkua vauvan kanssa perhepedissä, niin voi tehdä, kunhan se on turvallista vauvalle. Lähekkäin nukkuminen on ihanaa. Usein perhepedistä luovutaan, kun vauva alkaa kehittyä motorisesti ja myllätä nukkuessaan. Yleensä silloin ei perhepedissä kukaan nuku hyvin. Vauvakin tarvitsee nukkumarauhan ja voi häiriintyä vaikka vanhempien uniäänistä ja liikkeestä. Vauvan siirtyminen omaan sänkyyn saattaa olla psyykkisesti iso juttu perheessä. Muutoksia kannattaa tehdä, kun perhe on niihin valmis.
6
Minkä ikäiselle vauvalle unirytmitystä voi tehdä kotona ja kuka sen voi tehdä?
Noin puolivuotiaan unta voi yrittää hellästi rytmittää, jos vauva on terve ja kasvaa hyvin. Unirytmitystä on hyvä tehdä sen vanhemman, jolla on voimia ja joka jaksaa olla johdonmukainen ja määrätietoinen. Uupunut vanhempi voi ärtyä vauvalle, mikä ei auta vauvan rauhoittelussa. Rytmitys kannattaa tehdä suunnitellusti viikonloppuna, vapaalla. Yöhoitajia voi olla kaksikin, jos he toimivat samalla tavoin, vaikka vauvan isä ja isoäiti. Isä voi olla hyvä unirytmittäjä etenkin, jos äiti imettää ja tavoitteena on vähentää yösyöttöjä. Samasta syystä unirytmitys on vaikeampaa, jos äiti ja vauva nukkuvat perhepedissä, koska silloin vauva tuntee äidissä maidon tuoksun. Äidin ehkä kannattaa nukkua silloin muualla.
Katso lisää www.vauvaperhe.fi
https://www.uniliitto.fi/auta-unta/lapsiperheen-uni/ uni-vauvaperheessa/ Mitä on unirytmitys?
Unirytmityksellä tuetaan vauvan levollisia öitä. Rytmityksessä kiinnitetään huomiota vauvan nukahtamistilanteisiin, yöhoitoon ja koko vuorokausirytmiin. Hyvä päivärytmi on pohja hyville yöunille. Unirytmitys ei ole sama asia kuin yösyötöistä luopuminen, mutta usein ne tulevat ajankohtaisiksi samoihin aikoihin.
Lukijoid e toive n
2021
13
14
2021
”Te ette tiedä, mitä elämä on siellä seinien sisällä” Viimeisten vuosikymmenien aikana teknologia on lisännyt väkivallan kirjoa. Yhteiskunnallisella tasolla puhutaan sosiaalisen median vihapuheesta ja maalittamisesta, samat ilmiöt näkyvät myös parisuhdeväkivallassa. Teksti Ria Oksman
V
altaa ja kontrollia on osattu aina käyttää oman aseman pönkittämiseen ja toisen mitätöimiseen. Ennen älypuhelimia, nettiä tai sosiaalista mediaa oli mahdollista nöyryyttää ja mustamaalata huhupuheilla. Nyt kumppani tai ex-kumppani saattaa pommittaa uhkaavilla ja sisällöltään erittäin häiritsevillä viesteillä satoja kertoja päivän mittaan. Puhelimeen tai tietokoneelle on voitu asentaa kyttäysohjelmia, joiden avulla kontrolloiva osapuoli seuraa reaaliajassa kohteensa liikkeitä, keskusteluja ja luottamuksellisia sähköposteja. Teknologian käyttö ei sinänsä ole mikään tämän päivän ilmiö, mutta älypuhelimien ja sovellusten myötä nämä kontrollin keinot ovat tulleet suuremman yleisön saataville. Vielä parikymmentä vuotta sitten piti olla tietoteknisesti melko valveutunut asentaakseen esimerkiksi tietokoneelle ohjelman, joka tallensi näppäimistön käytön. Nyt saatavilla on lukuisia liikkumista seuraavia sovelluksia ja niiden käyttö on yksinkertaista; videokuvaa voi saada puhelimella tai muuten salakuvaamalla ja tietokoneen voi ottaa haltuun etänä.
Kumppani voi rakkaudenosoituksena pyytää käyttäjätunnukset sometileille tai sähköpostiin. Yhdessä tuumin tehdyt intiimit videot tai kuvat voivat suhteen päättymisen jälkeen päätyä julkiseen jakeluun tai pornosivustoille.
Liikkumista seuraavia sovelluksia on lukuisia. Susanna kertoo, että jo vajaa parikymmentä vuotta sitten hän sai erottuaan satoja tekstiviestejä tunnissa ja kirjepostina perheen valokuvia, joista hänen päänsä oli revitty irti ja joihin oli kirjoitettu uhkauksia siitä, että noidat pitää tappaa.
Näytön kerääminen Näytön kerääminen digitaalisesta väkivallasta on haaste. Ilman näyttöä 2021
viesteistä, häpäisemään tarkoitetun materiaalin levittämisestä tai vaikka valeprofiilien luomisesta, on vaikea viedä asiaa eteenpäin ja saada tekijälle rangaistus. Susanna on kiitollinen ystävilleen siitä, että he auttoivat viestien keräämisessä ja tallentamisessa. Vanhoissa puhelimissa ei muisti edes riittänyt viestitulvan säilyttämiseen vaan ne piti tallentaa erikseen muilla keinoilla. Oikeudenkäynti lopetti häirinnän, vaikka Susanna ei siitä itselleen oikeutta saanutkaan. Erityisen raskaina hänen mieleensä ovat jääneet oikeuden tuomarin sanat. Kaikkien loukkaavien ja häiritsevien viestien, paperipostin ja uhkaavien kuvien jälkeen Susanna ei odottanut, että tuomari sanoisi hänelle: ”Etkö ymmärrä, että miehellä ero voi ottaa koville.” Järki oli jo aiemmin sanonut Susannalle, että lähde, mutta hän päätti toistuvasti pysyä suhteessa lasten takia. Mies oli pitänyt kulisseja pystyssä ja puhunut ystäville, että ”vaimo nyt on tuommoinen”. Ulkopuoliset eivät tienneet väkivallasta. Konkreettinen sysäys eroon oli, kun mies alkoi uhkailla lapsia. Silloin Susanna ei tiennyt turvakodeista. 15
Puhu väkivallasta luotettavalle ulkopuoliselle.
– Minun ”turvakotini” muodostui ystävien ja työkaverien avusta. Heidän tuellaan ja avullaan sain hankittua asunnon ja maksettua takuuvuokran. Oman asunnon saaminen oli tärkeä askel voimaantumisessa ja irtautumisessa, Susanna kuvaa. Susanna sanoo alkaneensa ajatella, ettei ole sellainen ihminen, joka elää näin ja alistuu mihin tahansa. Hän sai kuulla ihmettelyä siitä, millainen nainen jättää noin upean miehen. – Kukaanhan kun ei voi tietää, mitä elämä on siellä seinien sisällä! puuskahtaa Susanna.
Kun puhuu, taakka putoaa Toipuessaan Susanna tapasi psykiatrista hoitajaa ja sortui aina välillä pohtimaan, että ehkä hän kuitenkin itse oli syyllinen. – Hoitaja saattoi kuivasti todeta, että kuunteletko mitä sinä puhut! Oli tärkeää, että joku muistutti, mistä on lähtenyt ja miksi. Susannalle on ollut tärkeää myöhemmin tukea väkivaltaa kohdanneita naisia vertaisohjaajana. Aivan ensimmäinen askel on puhua jollekin: ystä16
välle tai työtoverille. Luotettava ulkopuolinen voi olla avuksi, kun asioita pitää alkaa järjestellä. Kun jollekin uskaltaa puhua, niin taakka putoaa ja myös väkivallan tekijän ote heikkenee. Iso osa väkivallan jatkumisesta liittyy juuri tähän valtaan. Väkivallan kokija kokee häpeää ja syyllisyyttä ja väkivallan tekijä tietää sen, mikä antaa hänelle lisää valtaa ja kontrollia. Suhteesta irtautumisessa ja toipumisessa Susanna pitää tärkeänä keskustelua
vertaisten kanssa ja uusien näkökulmien syntymistä omaan tilanteeseen. Voimaantuminen jatkuu yhä. Susanna puhuu tulevaisuudesta valoisasti, kokee voivansa hyvin ja välttäneensä katkeroitumisen. Hänelle on tärkeää, että hän voi puhua kaikesta omien jo aikuisten lasten kanssa. – Olen nyt hyvässä kohdassa elämässä. Ensimmäistä kertaa ei ole kiire mihinkään.
Digitaalista vainoa voi olla esimerkiksi • toistuvat, häiritsevät, oikeudettomat viestit ja puhelut eri sovellusten kautta • sosiaalisen median seuraaminen oikeudetta • tietojen kalastelu ja identiteettirikokset, kuten toisen nimellä tilausten tekeminen tai toisen nimellä esiintyminen verkossa • haittaohjelmien avulla henkilökohtaisten asioiden seuraaminen, esimerkiksi salakuuntelu tai -kuvaaminen • toisen henkilön seuraaminen paikannuspalveluiden avulla • älylaitteiden käyttäminen tiedon hankkimiseksi • mustamaalaaminen verkkoyhteisöissä tai sosiaalisessa mediassa • intiimien, parisuhteessa haltuun saatujen kuvien tai videoiden julkaiseminen ja jakaminen. Lähde: Varjosta.fi
https://varjosta.fi/digitaalinen-vaino/ https://www.naistenlinja.fi/ tietoa-vakivallasta/vakivallan-muodot/ digitaalinenvakivalta/
2021
Jä se ny ht ei sö t
Jäsenyhteisöt toimivat Rastilankartano
Pirjo Pehkonen
Kanta-Hämeen perhetyö ry Digiloikka
Kaapatut Lapset ry. Vertaisryhmä nuorille ja nuorille aikuisille
•
Kuopion Ensikotiyhdistys ry Laatujärjestelmä
• cAPS LOCK HELSINKI
Yhdistyksen työntekijät aloittivat vuoden suunnittelupäivällä Rastilan kartanossa – maskit kasvoilla, osittain etäyhteyksin ja muutenkin turvallisesti! Järjestämme jäsenillemme ja heidän perheilleen muun muassa voimauttavaa toimintaa ja vertaistukea. Vapaaehtoisille on luvassa koulutusta ja virkistystä. Uutena aloitamme vertaisryhmän lapsikaappauksen kokeneille nuorille ja nuorille aikuisille. Seuraa sosiaalisen median kanavia, tiedotteita ja muuta viestintäämme kuullaksesi ajankohtaisesta toiminnastamme. Kuva: Rastilan kartanon henkilökunta.
Olemme viime vuoden aikana tehneet valtavan digiloikan ja lisänneet sähköisten palveluiden määrää ja saatavuutta. Palveluihin pääseminen on helpottunut ja kynnys hakea apua on madaltunut. Kaikesta huolimatta kasvokkaiset tapaamiset työntekijän ja asiakkaan välillä säilyvät ja pysyvät edelleen työn ja kohtaamisen kulmakivinä. Jokaiselle on siis jotakin tarjolla. Aika kiva ja innostavakin vaihe yhdistyksen toiminnassa. Tänä vuonna uusia vapaaehtoisia innostetaan mukaan ja tehdään vaikuttamistyötä. Ollaan järjestönä mukana alueen perhekeskuksissa ja rakentamassa tulevaisuuden sotea, tuotetaan ja kehitetään laadukkaita lapsiperhepalveluita. Kohdataan ja tullaan kohdatuiksi. Kaiken takana on vahva näky siitä, että jokaisen tulee olla turvassa. Yhdistyksen jäsenenä pääset vaikuttamaan toimintaan ja sen kehittämiseen, voit muuttaa tarinaa. Hienoa, että olet mukana!
Yhdistyksessä on rakennettu laatujärjestelmää pari vuotta. Marraskuussa päästiin vihdoin kakkukahville. Vauvalähtöiselle päihdekuntoutukselle (ensikoti Pihla, avopalvelu Amalia) ja vaativalle vauvatyölle (Baby Blues, päiväryhmä Kehrävä) myönnettiin Labquality Oy:n SHQS-laaduntunnustus. Kyseessä on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioin laatujohtamisen työkalu. Paljon on vielä työtä edessä, mutta askel kerrallaan kehitetään ja kehitytään. Baby steps! •
•
•
2021
17
Oulun ensi- ja turvakoti ry.
Sami Airola
Jä se ny ht ei sö t
Oulun ensi- ja turvakoti ry Mielihalu ja järkiminä
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Yhdistys on osallistumisen paikka Yhdistyksen toiminnassa oli vuonna 2020 mukana 75 vapaaehtoista, jotka antoivat arvokasta aikaansa vapaaehtoistyöhön 1269 tuntia. Vapaaehtoiset auttoivat Untuvan äitejä lastenhoidossa, olivat mukana Tenavatuvassa turvallisina aikuisina, tukihenkilöinä vauvaa odottavissa perheissä, lähisuhdeväkivaltatyössä ja eroilloissa, ryhmänohjaajina sekä monissa muissa tärkeissä tehtävissä. Uutena vapaaehtoisena aloitti myös Nelli-koira, joka on kuvassa vapaaehtoistyön koordinaattori Arjan haastateltavana.
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry.
•
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kunniakirja ja mitali Pitkäaikainen johtokunnan jäsen EevaLiisa Heinonen on ahkeroinut yhdistyksen vapaaehtoistyössä yli 40 vuotta. Eeva-Liisa tuli mukaan toimintaan 24.1.1980. Hänen jäädessään pois luottamustehtävästään vuoden 2020 lopussa, yhdistys ja Ensi- ja turvakotien liitto kiittivät häntä tehdystä vapaaehtoistyöstä kunniakirjalla ja Ensi- ja turvakotien liiton Martta Salmela-Järvinen -mitalilla. Kuvassa puheenjohtaja Sinikka Alenius ojentaa kunniakirjaa Eeva-Liisa Heinoselle.
Yhdistys julkaisi kirjan keskusteluista miehen kanssa, jolla on lapsikohteinen seksuaalinen kiinnostus. ”Mielihalu ja järkiminä” -kirjan on kirjoittanut Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ja Vuolle Setlementin yhteistyössä toteutetussa Seritatyössä työskentelevä seksuaaliterapeutti Ulla Konttila. Lapsikohteisesta seksuaalisesta mieltymyksestä, joka ei ole synonyymi rikollisuudelle, tarvitaan asiallista keskustelua. Vahvoja tunteita herättävä ilmiö voi olla myös alan ammattilaisille ylipääsemätön este avun tarjoamiseen, vaikka ajatusvääristymiensä kanssa yksin kamppailevien auttaminen myös ehkäisee uusia rikoksia ja suojelee lapsia. Toiminnanjohtaja Timo Peltoniemi onnittelee Ulla Konttilaa. Kirja on luettavissa www.seritatyo.fi/ajankohtaista/ Painettu kirja on tilattavissa postikulujen hinnalla ulla.konttila@oetk.fi •
•
18
2021
•
Susanna Särkioja
Jenni Lemercier.
Jä se ny ht ei sö t
Pääkaupungin turvakoti ry Alueellista yhteistyötä Turvakoti Pellaksessa Espoossa visioidaan alueellisen yhteistyön kehittämistä ja turvakotipalvelun tunnettuuden lisäämistä vuonna 2021. Osallistumme Espoon lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmään ja otamme yhteyttä suoraan eri toimintayksiköihin. Turvakodilla olemme havainneet, että esimerkiksi terveyspalvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät juuri näy lähettävinä tahoina tai yhteistyötahoina. Pyrimme lähestymään palveluita, joiden kanssa yhteistyö on vähäistä. Tarpeen on myös lisätä kuntalaisten tietoa. Näin korona-aikana joudumme kuitenkin pohtimaan, miten lähteä kertomaan kuntalaisille turvakotipalvelusta – perinteinen jalkautuminen kun on nyt hankalaa. Aloitamme Lyömätön Linja Espoossa ry:n kanssa yhteistyön, jossa väkivallan tekijöiden kanssa työskentelevät väkivaltatyön asiantuntijat tulevat turvakodille kerran kuukaudessa. Turvakodin asiakkaiden on mahdollista kysyä heiltä tekijöiden kanssa tehtävästä työstä ja saada tietoa Lyömätön Linja Espoossa ry:n palvelusta. Yhteistyö on aina voimaa! •
•
Tampereen ensi- ja turvakoti ry Lisää ensikotipaikkoja Tampereen Ensikoti viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlaa. Ensikoti on toiminut alusta lähtien Tampereen Petsamossa ja nyt iloksemme voimme laajentaa toimintaa samoissa tiloissa. Tällä hetkellä Ensikoti toimii kolmipaikkaisena. Tavoitteena on tarjota apua ja tukea entistä useammalle perheelle entistä nopeammin. •
Turun ensi- ja turvakoti ry Luentosarja kiinnostaa yhä useampaa Yhdistyksen ilmaiset luennot vaativan vauvatyön, kriisi- ja väkivaltatyön sekä eroauttamisen ajankohtaisista erityisaiheista ovat keränneet runsaslukuisan yleisön jo muutaman vuoden ajan. Syyskuussa 2019 aloitettu erityisosaamiseemme perustuva luentosarja järjestettiin aluksi toiminta-alueemme sosiaalialan ammattilaisia varten. Myöhemmin koronavuoden muuttaessa käytäntöjä, on luennot siirretty verkkoon webinaareiksi, ja kutsu tapahtumiin on avoin kaikille halukkaille. Tuentu-aka2021
temiaksi nimetty luentosarja on erittäin suosittu, marraskuussa 2020 järjestetty lähisuhdeväkivallan luento keräsi yli sata ilmoittautunutta. •
•
19
Sara Etola
Johanna Kalsta
Jä se ny ht ei sö t
Lahden ensi- ja turvakoti ry Kohtaamispaikka jo 15 vuotta
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry. Liekku on toiminut ulkona ja etänä Koronavuoden kaaos toi myös päiväryhmä Liekkuun monenlaisia muutoksia ja uuden opettelua. Kokousten, koulutusten ja tapaamisten siirtyminen verkkoon toi omat haasteensa mm. etäyhteyksien toimimattomuuden vuoksi. Kokoustaminen ja uuden oppiminen koneen välityksellä oli meille siihen tottumattomille toisinaan raskasta. Onneksemme Etelä-Karjalan koronatilanne on ollut lievä, joten perinteistä ryhmätoimintaakin pystyimme toteuttamaan yllättävän paljon. Teimme asiakastyötä tavaten perheitä ulkona, sekä puhelimitse ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Vaikka some on nykyisin itsestäänselvyys ja sitä käytetään paljon, kulunut vuosi osoitti, ettei se voi korvata konkreettista ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemista. Tarve tavata muita, tulla nähdyksi ja kuulluksi ja elää ja jakaa hetki tavallista arkea on näkynyt asiakkaissa. Vesisateet, tuulet, lumipyryt ja paukkupakkasetkaan eivät ole olleet este tapaamisille ulkona; merkityksellistä on ollut saada jakaa edes pieni hetki itselle tärkeitä asioita. Aloitimme ryhmätoiminnan taas viikolla kolme, mutta seuraamme tilannetta aktiivisesti. Tsemppiä kaikkiin yhdistyksiin ympäri Suomen.
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Valtakunnallista toimintaa Äidille apua -hanke kouluttaa valtakunnallisesti terveydenhoitajia ja neuvolatyöntekijöitä. Joulukuussa koulutimme Pelkosenniemellä Lapin alueen työntekijöitä, kuvan Pelkosenniemen neuvolasta nappasi projektikoordinaattori Niina Kettunen. •
20
Avoin kohtaamispaikka Perhetupa on tarjonnut vaikuttavaa matalankynnyksen toimintaa lapsiperheille jo 15 vuotta. Toiminta on maksutonta ja avoinna neljänä päivänä viikossa. Toiminnan punainen lanka on vertaistuki ja yhteisöllisyys. Tavoitteena on vähentää perheiden yksinäisyyden kokemusta ja tukea perheiden arjessa jaksamista.
Perheiltä on kerätty jatkuvasti palautetta. Viime vuosina on panostettu säännölliseen ja systemaattiseen palautteen keräämiseen sekä vaikuttavuuden mittaamiseen. Työntekijät ovat käyneet LSKL:n Perheet keskiöön -hankkeen kohtaamispaikkavertaisarviointikoulutuksen, joka on luotu THL:n kohtaamispaikkalaatukriteereiden pohjalta. Kyselyjen mukaan Perhetuvalla vastaajista 90 % kokee yksinäisyyden vähentyneen, 80 % koki saaneensa tukea vanhemmuuteen ja 90 % koki Perhetuvan vaikuttaneen positiivisesti arkeensa. Vastaajat kuvailivat paikan yleistä tunnelmaa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Osalle kävijöistä Perhetuvalla on ollut iso rooli elämässä ja se on tukenut vahvasti arjessa jaksamista. •
•
2021
Mik ä oli si nu n miel estäsi paras juttu tässä lehdessä? M ik si?
Jä se ny ht ei sö t
Keski-Suomi
Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan! Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry. 75 vuotta! Varsinaisesti 75 vuotta tulee Keski-Suomessa täyteen syksyllä, mutta olemme päättäneet juhlistaa merkkipaalua koko vuoden. Nostamme eri kuukausina yhdistyksen eri työmuotojen työtä esiin niin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa kuin laajemminkin. Esiteltävää meillä kyllä riittää, sillä 75 vuoden aikana työmme on merkittävästi laajentunut. Vuoden kantava teema on lapsen osallisuus, joka näkyy kaikissa työmuodoissa. Silti haluamme myös kiinnittää huomiota siihen, että lapsen osallisuuden toteutumisen ongelmat eivät ole vain vaikeassa elämäntilanteessa olevien perheiden haaste, vaan tämä haaste koskettaa laajasti perheitä ja koko yhteiskuntaamme. Juhlavuotemme aikana tulemme julkaisemaan lapsen osallisuuteen liittyviä kirjoituksia. Kirjoittajina toimivat omien ammattilaistemme lisäksi myös vierailijat. Aloitamme teeman juhlistamisen kuitenkin päästämällä lapset ääneen. Meille tehtiin uuden toimitalon myötä oma hahmo, joka on odotellut jo hetken aikaa sopivaa nimeä. Koronan myötä päädyimme siihen, että siirrämme hahmon nimeämisen tälle juhlavuodelle. Kuitenkin jo viime vuonna lapset saivat ehdottaa hahmolle nimiä. Yhdistyksen johtoryhmä on valinnut ehdotetuista nimistä viisi nimeä äänestykseen. Helmikuun aikana asiakkainamme olevat lapset saavat äänestää, mikä nimi tulee valituksi. •
2021
Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan. Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle. Jätä palautteesi 18.3. mennessä. Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kaunis kiitos etukäteen! Ystävällisesti Enska-lehden toimitus
Lehden 4/20 Voittoarpa meni Tampereelle! Lehdestä 4/20 palautetta antaneiden kesken arvottu lahjakortti meni Tiinalle Tampereelle. Paljon onnea! Lukijat pitivät vauvan unesta kertovasta keski aukeamasta ja aiheesta toivottiin lisää tietoa. Yksi lukija perusteli asiaa näin: ”Unenpuute on todella merkittävä ongelma vauvojen vanhempien keskuudessa.” Katso juttu unineuvontapuhelimissa usein esiintyvistä kysymyksistä, ks. 12–13. Kiitos kaikille palautteesta!
21
Ki rj anme rk ki
Lasten ei ole pakko kasvaa ulkopuolisiksi Suomessa Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus esittelee nyky-Suomea rumentavan näkymän. Huono-osaisten lasten ja lapsiperheiden ahdinko on syventynyt ja sosiaalinen etäisyys yhteiskuntaluokissa kasvanut. Lukuisten asiantuntijoiden koostama teos käsittelee köyhyyden ilmiöitä ja seurauksia monista näkökulmista. Aineistoa on kerätty edistyksellisesti lapsilta ja nuorilta itseltään. Jo lapsilla vähäiset kulutusmahdollisuudet saavat aikaan kokemuksen ulkopuolisuudesta, mikä heijastuu lapsen minäkuvaan ja vaikuttaa identiteetin kehittymiseen. Ratkaisuna esitetään ylisukupolvisten huono-osaisuusketjujen katkaisemista. Resursseja tulisi supistamisen sijaan ohjata lisää kasvatukseen ja opetukseen, ja kaikilla sektoreilla panostaa huono-osaisuuden kierrettä ja syrjäytymistä torjuviin ja ehkäiseviin toimintoihin. Poliittiset päätökset ylläpitävät lapsiperheiden köyhyyden kierrettä. Kirjan luettuaan jää huolestuneena pohtimaan, mihin suuntaan Suomi on kehittymässä. Suosittelemme kirjaa eri-
si lippu Osta n 10.5! enne
PÄIHTEET, MIELI JA NUORTEN HYVINVOINTI Kevään Päihdepäivät 19.– 20.5.2021 järjestetään poikkeuksellisesti verkossa. Tervetuloa oppimaan uutta päihdetyöstä. Luvassa on yli kymmenen seminaaria sekä useita 15 minuutin miniseminaaria terveys- ja sosiaalialan osaajille, vapaaehtoisille ja päättäjille. Päihdepäivillä syvennetään ammattiosaamista ja luodaan uusia verkostoja. Seminaarien teemoina mm. • Traumainformoitu kohtaaminen • Huumeet ja yksinäisyys • Nuorten mielenterveyden hyvät ja huonot uutiset Tapahtuman ilmoittautuminen alkaa 25.1. #päihdepäivät
22
tyisesti päättäjille, kaikille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville, sekä alan opiskelijoille. Johanna Kallio, Mia Hakovirta (toim.) Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus Vastapaino, 2020, 330 sivua Arvio: Minni Haveri, Laura Hulkari, Sonja Järvinen, Anu Lanttola ja Miia Markkanen-Romo
Vaikuttava teos Raskas perintö on koskettava kuvaus ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta Suomessa. Elämäkerralliset haastattelut tekevät aiheesta käsin kosketeltavan ja avaavat raskaitakin elämänvaiheita lapsuudesta aikuisuuteen. Ylisukupolvinen huono-osaisuus ei ole elämää määrittävä, pysyvä tekijä vaan elämään mahtuu myös hyviä ja merkityksellisiä asioita. Teos on mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä ja ajankohtainen. Huono-osaisuuden ylisukupolvistuminen on keskeisessä roolissa 2020-luvun sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Kirjassa pohditaan, miksi ja miten osa suomalaisista, sukupolvesta toiseen, jää muita huonompaan asemaan. Voisiko tilannetta muuttaa sosiaalisten ongelmien hallintajärjestelmää uudistamalla? Saaren, Eskelisen ja Björklundin mukaan ratkaisua ylisukupolviseen huono-osaisuuteen ei ole ennen kuin arjen rakenteet vastaavat heikossa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin. Juho Saari, Niko Eskelinen ja Liisa Björklund
Raskas perintö – Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa Gaudeamus, 2020, 305 sivua Arvio: Jaana Alvari, Wivi Kaivonen, Jenni Lahti-Laurila, Sari Lappalainen, Terhi Pyhältö ja Mia Seppä-Murto
Kirjoja arvioivat sosionomi (YAMK) sosiaalialan erityisasiantuntija -opiskelijat Tampereen ammattikorkeakoulusta.
2021
Yh te ys ti ed ot
Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi
Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi
Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi
Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help
Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi
Rovaniemi
Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi
Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi
Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi
Oulu Raahe
Kokkola
Iisalmi
Pietarsaari Vaasa
Kuopio
Kauhajoki
Jyväskylä Varkaus Mikkeli
Tampere Pori
Imatra Hämeenlinna Lahti
Turku Espoo
Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä
Outokumpu
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi
BM9 1
EROFOORUMI 2021
23.3.2021 | klo 9 –16 webinaari
12. Erofoorumi kutsuu ammattilaiset koolle pohtimaan, millainen on lapselle turvallinen ero. Kärjistyneissä erotilanteissa lapsi voi elää huoltoriidan keskellä vuosia. Päivän aikana kuulet, miten väkivalta näyttäytyy olosuhdeselvityksissä sekä miten lapsen kuulemisesta kirjoitetaan. Millaista vanhemmuutta voidaan tavoitella silloin, kun pitkittynyt konflikti, väkivalta tai vaino uhkaavat lapsen hyvää kasvua, kehitystä ja turvallisuutta?
OHJELMASSA MM. Lapsen kuulemisesta kirjoittaminen olosuhdeselvityksissä Aino Kääriäinen, Helsingin yliopisto
Väkivallan huomioon ottaminen huoltoriidoissa Nina Immonen, Tuomioistuinvirasto
Yhteisvanhemmuus isien ja äitien silmin
Johanna Terävä & Marja-Leena Böök, Jyväskylän yliopisto
Yhteistyövanhemmuuden ja rinnakkaisvanhemmuuden erot ja hyödyt
Turvassa-hanke ja Tukikeskus Varjo
# e ro fo o ru m i
Hinta: 60 e Ilmoittautuminen: 8.3.2021 mennessä Ensi ja turvakotien liiton nettisivuilla https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/erofoorumi-xii/ Lisätietoja: tanja.koskinen@etkl.fi
Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia turvaa lapsen oikeuksia!
