Enska 4/2022

Osaamiselle avautuu mahdOllisuuksia Liitto on hyvässä valmiudessa suureen muutokseen 8 kOhtaamisia kOivukylässä Asukkaat ovat ottaneet avoimen kohtaamispaikan omakseen 10 vauvaperheet kOkkasivat kasviksia yhdessä Keittiökummeilta ruokahelpotusta

kOlumni Henna Hovi: Kymenlaakso vahvasti mukana!

tunnista talOudellinen väkivalta

ukrainalaisperheet ammensivat ilOa sOpukan viikOnlOpusta ”Se oli unohtumatonta”

Jäsenyhteisöt tOimivat

vieraannuttaminen On perheväkivaltaa

l ahJOita JOulurauhaa!

yhteystiedOt

Vastavalo Tiuku Pennola

Vesa Keinonen

4 /2022

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 39. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Mikko Savelainen, Laura Kouri

Toimitussihteeri: Tuula Lukic´ Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi

Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 €

Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi

Taitto: Inari Savola / Noon Kollektiivi Kannen kuva: Jani Riekkinen / Vastavalo

Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska

hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden käynnistymiseen on aikaa enää 43 päivää. Valtava urakka on jo tehty kaikkialla Suomessa. Järjestöjen kan nalta näyttää lupaavalta. Järjestöt on mainittu kumppanina lähes kaikissa hyväksytyissä hyvinvointialuestrategioissa. Eteläisintä Suomea, Pirkanmaata ja Päijät-Hämettä lukuun ottamatta jostakin järjes töyhteistyörakenteesta on päätetty. Myös järjestöjen avustaminen on edennyt lupaavasti. Valmistelussa asia on enää Helsingissä ja väliaikaisratkaisut on tehty kahdella hyvinvointialueella. Länsi-Uusimaa jakaa järjestöavustuksia kuntien aiempien käytäntöjen mukaisesti ja Satakunta sen mukaisesti, miten kunnat ovat merkinneet avustuksia hyvinvointialueelle siirtyviksi määrära hoiksi.

olen erittäin tyytyväinen siitä, miten hyvin ja aktiivisesti Ensi- ja turva kotien liiton jäsenyhdistykset ovat omilla hyvinvointialueillaan rakentaneet yhteistyötä monilla tasoilla. Suurin osa jäsenyhdistyksistä on viemässä erityis osaamistamme perhekeskuksiin. Osa on rakentamassa yhteistyötä aikuisten palveluissa tulevaisuuden sotekeskuskehittämisen kanssa. Yhdistystemme luottamushenkilöistä 25 on aluevaltuutettuna ja/tai aluehallituksen jäsenenä ja toimii niissä 11 hyvinvointialueella. Yhdistysten operatiivinen johto ra kentaa aktiivisesti yhteistyötä uusien vastuuhenkilöiden kanssa. Strateginen hankkeemme Vauva ja väkivaltatyötä tulevaisuuden sotekeskuksiin aloitti vuoden alusta. Sen avulla rakennamme yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yhdistystemme kanssa erilaisen erityisosaamisemme asiakkaiden palvelu polkujen osaksi ihmisten tueksi.

on syytä olla tyytyväinen, miten hyvin olemme jo valmistelussa muka na. Taustalla on parin vuoden koko liiton yhteinen valmistautuminen muu tokseen, nyt jatkuva yhteinen tilannekuvan muodostaminen ja toisiltamme oppiminen. Työ yhdessä jatkuu.

Riitta Särkelä

YTT, sosiaalineuvos pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto ry

Meillä on tärkeä tehtävä

Osaamiselle avautuu mahdollisuuksia

Vuoden 2023 alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle ja Helsingille. Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen on hyvässä valmiudessa suureen muutokseen.

Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten toimin ta kytkeytyy luonnollisesti monin tavoin uuteen sotejärjestelmään.

Pääsihteeri Riitta Särkelä arvioi, että uuteen ollaan valmiita. Muutos työtä on tehty systemaattisesti ja jo pitkään esimerkiksi perhekeskuk sissa.

– Jokaisen yhdistyksen pitää ra kentaa yhteys omaan hyvinvointialu eeseensa. Ja meidän liittona on tie tysti pidettävä yllä ajantasaista kuvaa siitä, miltä tilanne näyttää eri puolilla maata.

Pääsihteeri kertoo, että hyvinvoin tialueiden rakentumistyö etenee eri vaiheissa. Paljon on jo tehty, mutta runsaasti työtä on vielä edessäkin.

Kaikilla hyvinvointialueilla teh dään parhaillaan strategiatyötä, valmis tellaan henkilöstön siirtoa ja talousar vioita. Kahdeksalla hyvinvointialueella strategiat on jo hyväksytty.

Velvoite yhteistyöhön

Muutostilanteissa palveluiden säily minen herättää usein kysymysmerk kejä.

Riitta Särkelän mukaan suurin ta voite varmasti on järjestämisvastuun turvallinen siirtymä. Todennäköises ti palveluverkossa ei tapahdu vuonna 2023 juurikaan muutoksia, vaikka rahat ovat tiukalla.

– Nyt tähdätään siihen, että ensi vuoden alusta ihmiset pääsevät pal veluihin, työntekijät tietävät oman paikkansa ja saavat palkkansa, hän kiteyttää.

Särkelä on tyytyväinen siitä, että lainsäädäntöön on saatu kirjattua

hyvinvointialueille velvoite toimia yhteistyössä järjestöjen kanssa.

– Järjestöyhteistyölle on syntymäs sä lukuisia erilaisia yhteistyörakentei ta. Voi olla esimerkiksi järjestöneu vostoja tai järjestöneuvottelukuntia.

Osa hyvinvointialueita puolestaan perustaa järjestöjen ja yritysten yhtei sen yhteistyöelimen.

– Sekin on hyvä asia, mutta silloin han puhutaan palveluista. Me taas ha luamme, että käsiteltäisiin koko jär jestöjen toimintakenttää. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämis tä, matalan kynnyksen auttamista ja sitä muuta aluetta, joka jää helposti piiloon.

Riitta Särkelän mukaan olisi ihan teellista, jos hyvinvointialueella toi misi järjestöneuvosto ja sitten vielä oma yhteistyöelin yksityisille palve luntuottajille.

Viereisellä sivulla: Sote-uudistus on mahdollisuus ja oiva paikka tehdä asioita toisin kuin ennen.

Teksti Vesa Keinonen

”Tavoitteena turvallinen siirtymä.”

– Tuossa jälkimmäisessä olisi mu kana palveluita tuottavia järjestöjä ja yrityksiä.

Järjestöavustuksista huolehdittava

Hyvinvointialueiden velvoitteena on jatkossa huolehtia myös järjestöavus tuksista.

– Oleellista on se, että jokaisen hy vinvointialueen talousarvioista tulee löytyä järjestöavustukset, pääsihteeri alleviivaa.

Tärkeä rahoituslähde järjestöille on myös Stea. Samaan kohteeseen on Stea-rahoituksen lisäksi voinut tulla esimerkiksi kunnan toimintaavustusta.

– On äärimmäisen tärkeää, että kaikki ne asiat, jotka on tehty kump

panuudessa säilyvät. Jos hyvinvointi alueen avustus tipahtaisi pois, niin sehän romuttaisi koko toiminnan.

Yhteistoimin parempia palveluita

Pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo, että Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsen yhdistysten kannalta ilmapiiri soteuudistusta koskien on positiivinen, vaikka huolenaiheitakin on.

– Tämä asia on ollut pinnalla jo pitkään, ja koko ajan on käyty kes

Viereisellä sivulla: Uudenlainen soterakenne tarjoaa mahdollisuuksia myös innovaatioille.

kustelua mahdollisuuksista ja uhista. Olemme koittaneet kääntää katsetta määrätietoisesti sinne mahdollisuuk sien puolelle.

Lukuisissa käydyissä keskusteluis sa on pyritty hahmottamaan yhteistä tilannekuvaa. Tärkeää on se, että jat kossakin osataan kertoa myös uusil le yhteistyökumppaneille juuri siitä omasta erityisosaamisesta.

– Kyseessä on vähän kuin hissipu he. Mitä meidän yhdistyksellämme tai liitollamme on tarjota? Ja mikä ylipäätään on se oma profiilimme, joka erottaa meidät muista?

Pääsihteeri muistuttaa, että pian toteutuva sote-uudistus on kaikille

”Rohkeasti eteenpäin”

osapuolille suuri mahdollisuus. Nyt on oiva paikka tehdä asioita toisin kuin ennen.

– Meillä on nyt tilaisuus rakentaa yhteistoimin ihmisille parempia pal veluita ja sitä kautta vähentää kustan nuksia.

Kaikkea ei voi muuttaa kerralla

Olennaista on myös se, että löytyy uskallusta tarkastella ja tehdä asioita uudella tavalla. Hyvinvointialue on selvästi isompi yksikkö kuin kunta.

– On pystyttävä tekemään strate gisia valintoja siitä, mihin tartutaan ensimmäisenä. Kaikkeahan ei voi kerralla muuttaa.

Ensi- ja turvakotien liitto käynnisti tänä vuonna kolme vuotisen hankkeen Vauva- ja väkivaltatyötä tulevaisuuden sotekeskuksiin. Siinä ovat mukana kaikki liiton jäsenyhdistykset ja keskusjärjestön sisältötiimit.

Tiiviimmin kehittämistyötä tehdään viidellä hyvinvointialueella, jotka ovat Päijät-Häme, Vantaa-Kerava, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Etelä-Savo.

– Hankkeella varmistetaan se, että liittoon vuosien mittaan syntynyt vauva- ja väkivaltatyön sekä eroauttamisen erityisosaaminen juurtuu osaksi sote-keskusten ja niiden osana toimivien perhekeskusten pal veluketjuja, kertoo projektipäällikkö Tiina Palviainen . Käytännössä hankkeessa yhteensovitetaan julkisten palvelujen am matillinen osaaminen sekä järjestöjen ammatillinen- ja vertaisosaami nen saumattomiksi palveluketjuiksi.

Hanke toteutti huhti-elokuussa alkukartoituskyselyn ETKL:n jäsen yhdistyksille.

Kartoituksesta ilmeni, että yhdistykset ovat jo nyt vahvasti omilla alueillaan mukana erilaisissa verkostoissa. Yhteistyö hyvinvointialueen valmistelua koskevissa asioissakin on pääsääntöisesti toimivaa.

– Perhekeskustasoisessa yhteistyöryhmässä on mukana 16 yhdis tystä, ja 9 yhdistystä on mukana perhekeskuksen johtoryhmässä, Pal viainen sanoo.

Uudenlainen sote-rakenne tarjoaa mahdollisuuksia myös innovaatioil le. Särkelän mukaan niitä voisi olla mahdollista kehittää esimerkiksi ta loudellisten kysymysten ympärille.

– Lapsiperheköyhyys on nopeasti kasvava ongelma. Siihen tarttumi seen olemme kehittäneet liitossa uu sia työmenetelmiä. Esimerkiksi tällä alueella voisimme kehittää hyvinvoin tialueilla yhdessä uutta perheiden sel viytymiseksi.

Riitta Särkelä kannustaa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiä olemaan ylpeitä siitä monipuolisesta osaamisesta, jota niillä on.

– Nyt osaamiselle on kysyntää, ja sitä kannattaa viedä rohkeasti eteen päin. Viestimme on, että ihmiset ja hyvinvointialueet eivät pärjää ilman meitä ja muita sote-järjestöjä.

Asiakkaitakin mukana kehittämisessä Tiina Palviaisen mukaan yhdistyksille olennaista on sote-uudistuksen myötä päästä mukaan muuttuviin rakenteisiin. Sieltä pitää osata poimia oikeat verkostot ja avainkumppanit.

– Kyse on myös tuotteistamisesta ja viestinnästä. Liiton ja sen jä senyhdistysten on kyettävä selkeästi kertomaan, mitä tarjottavaa niillä on sote- tai perhekeskuksiin.

Projektipäällikkö painottaa sitä, että hankkeen toiminta heijastuu aidosti ruohonjuuritasolle saakka.

– Kehittämistyössä on mukana myös asiakkaitamme. Tiedämme, että meillä on taito kuulla ja ottaa huomioon asiakkaan näkökulma.

Sote-uudistuksen yksi juonne on kehittää myös digitaalisia palve luita kansalaisten käyttöön. Yksi kanava yhdistyksillekin kertoa omista palveluistaan on palvelutietovaranto (PTV).

– Kyseessä on valtakunnallinen keskitetty avoimen datan tietovaran to, johon kunnat, valtio ja yksityinen sektori kuvaavat asiakaslähtöisesti palvelunsa ja niiden asiointikanavat.

Vauva- ja väkivaltatyötä tulevaisuuden sote-keskuksiin

”Yhteistyötä perheiden selviytymiseksi”

Kohtaamisia Koivukylässä

Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa useat toimijat puhaltavat yhteen hiileen lapsiperheiden hyväksi.

Teksti Tuula Luki´c

Vantaan koivukylän koh taamispaikalla energinen tunnelma on käsin koske teltava. Vanhempia lapsi neen on saapunut viettämään arkipäi vän hetkiä, lapset leikkivät, aikuiset vaihtavat kuulumisia kahvikupposen

äärellä, toiset tulevat, toiset lähtevät. Tilannekuva on monista perhe keskuksista tuttu, mutta Koivukyläs sä vilskeen ja tohinan alle kätkeytyy laajaan yhteistyöhön perustuva uusi toimintamalli, joka kokoaa eri toi mijoiden asiantuntemuksen saman

katon alle ja auttaa lapsiperheitä kynnyksettömästi lisäavun saannissa. Yksi mukana olevista tahoista on Van taan turvakoti ry, jonka kautta Laura Tetri toimii Koivukylän kohtaamis paikan avopalvelutoiminnan pääl likkönä. Hän on ollut mukana koh

Mikko Savelainen

Viereisellä sivulla: Koivukylän kohtaamis paikalla viihtyvät niin lapset kuin aikuiset.

kynnyksetöntä apua”

taamispaikan arjessa ja toiminnan kehittämisessä keväästä 2021 ja on vaikuttunut uudenlaisesta tiimityöstä.

– Puhallamme hyvin vahvasti yh teen hiileen. Ammattilaisen näkökul masta yhteistyö on luontevaa, kun eri toimijoilla on kasvot ja tunnemme toisemme. Esimerkiksi jos minulla on asiakas, jonka tiedän tarvitsevan kotiin vanhemmuuden tukea, ja toisaalta tunnen kohtaamispaikalta perhekoutsin, voin asiakkaan luvalla sopia vaikkapa yhteisen tapaamisen kohtaamispaikalle ja näin ohjata asia kasta saattaen eteenpäin. Palvelupolut ovat sujuvampia, kun me arjen toi mijat olemme samaa työryhmää, sen sijaan että jokaisella olisi oma toimi piste, Laura kuvailee.

Apua yhdellä ovenavauksella Koivukylän avoin kohtaamispaikka avattiin tammikuussa 2020. Van taan turvakoti ry on ollut mukana sitä suunnittelemassa ja käynnistämässä yhdessä Vantaan kaupungin ja mui den järjestötoimijoiden kanssa.

– Palveluita lähdettiin miettimään asiakkaan tarpeista käsin ja näin syntyi monitoimijainen malli, jossa uutta on se, että kohtaamispaikkaa myös johde

Koivukylän avoin kohtaamispaikka Karsikkokuja 17, Vantaa

• Avoinna lapsiperheille arkisin klo 9–16

• Koululaisille iltapäivätoimintaa

• Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kierrätyspiste

• Iltaisin järjestöjen avointa toimintaa viikko-ohjelman mukaan

• Rekisteröityminen Wonderhub- järjestelmän kautta

• Osallistuminen on maksutonta

• Lisätiedot: https://uudenmaanpiiri.mll.fi/perheille/ koivukylanavoinkohtaamispaikka/

taan yhteisjohtajuuden periaatteella, kaupungin ja järjestöjen tasavertaisena yhteistyönä, Laura selvittää.

Toimintaa koordinoi Mannerhei min Lastensuojeluliitto. Sote-uudis tuksen myötä Vantaan ja Keravan hy vinvointialueella on tulevaisuudessa kuusitoista kohtaamispaikkaa, joista kolme on ns. asukaspuistoa. Tällä hetkellä MLL koordinoi alueella Koi vukylän kohtaamispaikkaa, Hakunilan Yhteisötalo-nimellä toimivaa kohtaa mispaikkaa sekä Keravan puolella On nilaa. Näihin myös Vantaan turvakoti ry jalkautuu.

– Toiveena on, että olisimme mu kana kaikissa uusissakin. Toki toimin nan laajuus eri kohtaamispaikoissa vaihtelee, mutta periaate on sama, eli asukas saa yhdellä ovenavauksella tarvitsemansa tuen ja avun ilman, että täytyy lähteä moneen paikkaan ja selvi tellä itse, mistä apua mihinkin löytyy. Riittää, että hän menee kohtaamispai kalle ja kertoo huolestaan ensin koor dinaattoreille, jotka ohjaavat eteenpäin oikealle taholle, Laura kertoo.

Yhteisöllisyyden voima

Asukkaat ovat ottaneet Koivukylän kohtaamispaikan omakseen. Se myös voitti yleisöäänestyksen vuoden 2022 THL:n TerveSos-kilpailussa.

– Kun lapset touhuavat keskenään, löytävät vanhemmatkin toisensa ja syntyy uusia ystävyyssuhteita. Yhtei söllisyyden ja vertaisuuden voima on läsnä niin avoimissa kuin ohjatuissa tilaisuuksissa, Laura tiivistää kohtaa mispaikan arvoja.

Koivukylän kohtaamispaikalla on säännöllistä ohjattua toimintaa arki sin. Joka päivä on esimerkiksi yhteis tä ruuanlaittoa ja ruokailu. Lisäksi on vauva- ja taaperotreffejä, runoleikki pajoja, askartelua ja paljon muuta mukavaa yhteistä tekemistä. Samalla voi ajanvarauksella tai ilman tavata esimerkiksi eroauttamisen sosiaa liohjaajan, perhekoutsin, neuvolan perheohjaajan, perheterapeutin tai Vantaan turvakoti ry:n väkivaltatyön asiantuntijan.

– Olen tehnyt väkivaltatyötä vas taanottotyönä, mutta Koivukylässä näkökulma on ennaltaehkäisevä. Jär jestämme tilaisuuksia, joissa saa tietoa vanhemmuudesta ja lapsen kehityk sestä ja myös haastavista tilanteista. Välttämättä väkivalta ei ole se iso tee ma vaan vanhemmuus ja jaksaminen, mutta vähitellen kun tullaan tutuiksi ja olemme läsnä ja tavoitettavissa, uskal letaan ehkä vaikeammistakin asioista tulla puhumaan, Laura pohtii.

”Lapsiperheille

Vauvaperheet kokkasivat kasviksia yhdessä

Äidit oppivat kiinnittämään huomiota ruoan terveellisyyteen ja tieto kasvisten käytöstä lisääntyi. Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen tulokset ovat kannustavia.

Hankkeen ideassa yhdis tyy ruokakasvatusyritys Vennerin ruokalaatikko konsepti ja liiton jäsen yhdistysten päiväryhmätoiminta. Kymmenessä päiväryhmässä ympäri Suomea järjestettiin vauvaperheille

yhteisiä ruuanlaittotuokioita, joissa valmistettiin ateria kasvispainottei sen ruokalaatikon ohjeilla ja ainek silla. Päiväryhmiin toimitettiin ker ran viikossa resepti ja raaka-aineet lounaaseen, jonka perheet ja oh jaajat valmistivat ja söivät yhdessä.

Lisäksi perheet saivat kerran kuussa kotiinsa ruokalaatikon, joka sisälsi raaka-aineet ja reseptit viikon pää ruoka-aterioihin ja välipaloihin sekä D-vitamiinia.

Hankkeen avulla vauvaperheet sai vat tietoa monipuolisen ruokavalion

Teksti Mikko Savelainen Kuvat Tiuku Pennola

Viereisellä sivulla: Kokkailuhetkien ansiosta vanhemmat ovat rohkaistuneet kokeilemaan uutta.

Oikealla: Kasviruokaa on helppoa ja hauskaa valmistaa yhdessä.

taidot vahvistavat hyvinvointia.”

merkityksestä sekä vinkkejä edul listen ja ekologisten ruokaostosten tekemiseen. Hankkeen aikana on vahvistettu perheiden ruuanlaitto taitoja sekä kannustettu satokausien mukaiseen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttämiseen.

Tarkoituksena on, että päiväryh män jälkeenkin vanhemmat osaa vat ja haluavat valmistaa edullisista ruoka-aineista ravitsevaa ruokaa. Päiväryhmissä tavoitteena oli myös luoda perheille toistuvia kokemuksia yhdessä ruokailusta ja sen yhteen kuuluvuutta lisäävästä vaikutuksesta. Uudet taidot ja onnistumiset lisäävät vanhempien itsetuntoa ja vahvistavat perheiden hyvinvointia.

Yhteenkuuluvuutta ja onnistumista

Hankkeen aikana kasvisten käyttö perheissä lisääntyi ja äidit oppivat käyttämään kasviksia. Lisäksi äidit kiinnittivät aikaisempaa enemmän huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen. He saivat myös uutta tietoa ja vinkkejä monipuoli seen syömiseen ja ruoanlaittoon.

– Yhteenkuuluvuuden ja onnistu misen myötä äidit ovat päiväryhmien kokkailuhetkien ansiosta rohkaistu neet ja kokeilleet uusia juttuja yh dessä. Hankkeen aikana myös äitien

yksinäisyyden tunne väheni. Äidit ovat siis saaneet tukea omasta ryh mästään, sanoo projektikoordinaat tori Petra Gergov-Koskelo Ensi- ja turvakotien liitosta.

Toisaalta kyselyiden perusteella merkittävää muutosta ei havaittu lapsen syömiseen ja ruokailuun liit tyvissä haasteissa. Ruokailutilanteet lapsen kanssa oli kuitenkin koettu helpommiksi.

Hankkeen tulokset osoittivat, et tä yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia syntyi yhteisen kokkaamisen äärellä. Lisäksi kasvis pohjaisen ruoan tuominen osaksi päi väryhmätoimintaa lisäsi tietoisuutta kasvisten terveellisyydestä.

Idea lähti ruokalaatikoista

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hanke toteutettiin syk syllä 2021 ja keväällä 2022. Hankkeen rahoittivat Tradeka ja Kuluttajaosuus toiminnan säätiö KOTS. Suomen it senäisyyspäivän rahasto (ITLA) teki hankkeen mittavan arvioinnin.

Hankkeen taustalla on keväällä 2020 toteutettu #lapsellelounas -kampan ja, jonka ITLA, Venner, ETKL sekä kumppanit käynnistivät perheiden hädän lievittämiseksi. Vähävaraisille lapsiperheille jaettiin kampanjan ai kana yhteensä 9 100 ruokalaatikkoa, jotka sisälsivät viikon kasvisruokaaineet resepteineen 4–6 henkilölle. Vennerin teettämän kyselyn mu kaan ruoka-aineiden saamisen ja sitä kautta taloudellisen tilanteen helpot tamisen lisäksi toiminnalla oli myös paljon muita myönteisiä vaikutuksia lapsiperheiden tilanteeseen. Perheet alkoivat muun muassa kiinnittää enemmän huomiota arkiruoan terveel lisyyteen sekä syödä ja kokata yhdessä. Heräsi ajatus siitä, voisiko ruoka-apua jatkaa pidempään ja mitata sen vaiku tuksia perheiden hyvinvointiin.

Hankkeen tutkimusraportti: https://itla.fi/download/yhteisillaruokailuilla-elamanvoimaavauvaperheille-interventionraportti/?tmstv=1667200035

”Uudet

Keittiökummeilta ruokahelpotusta myös ensi vuonna

l apsiperheiden taloudellisten vaikeuksien en nustetaan kasva van entisestään. Ruoan hinta saattaa nousta 5–10 prosenttia samalla kun muutkin elinkustannukset nousevat. Liiton sekä Vennerin yhteinen Keittiö kummi-kampanja on tuonut ruo kahelpotusta jäsenyhdistystemme kautta löytyneille perheille, ja toi minta jatkuu myös ensi vuonna.

Keittiökummeina toimivien yritysten avulla perheet saavat vuoden ajan kerran kuussa ko tiinsa Venner-ruokalaatikon kok kailuresepteineen. Lapsiperheelle keittiökummiperheenä oleminen tarjoaa tärkeää tukea arkeen, vai kuttaa positiivisesti ruokailutottu muksiin ja lisää hyvinvointia.  Kampanjalla tehdään kasvik sista ja kasvisruokaresepteistä tutumpia ja helpommin lähes

”

Ihanaa olla mukana tässä huikeassa hommassa. Vennerin pakettia odotetaan joka kerran innolla ja omia suosikkejakin on jo resepteistä löytynyt. Mutta mahtavaa on myös se, että on oppinut käyttämään eri kasviksia ja juureksia ja loihtimaan niistä ihan oma keksimiä reseptejä.”

KEITTIÖKUMMIPERHE

tyttäviä tuomalla ne suoraan perheiden kotiovelle helppoine resepteineen sekä videoineen. Näin vahvistamme perheiden ar jen hyvinvointia tukevien tapojen muodostumista. Valtaosa per heistä kertoo Venner-reseptien jääneen käyttöön. Perheet kerto vat, että ovat erityisesti lisänneet kasviksia tai kasvisruuan valmis tusta sekä oppineet käyttämään uusia ruoka-aineita keittiössään.

Kampanjan kautta yrityksillä on mahdollisuus toimia keit tiökummeina auttaen perheitä kuukausittain koko vuoden ajan. Apu on konkreettista, vaikuttavaa

ja mahdollistaa uuden arjen ra kentamista sekä uusia oppeja per heiden keittiöihin. Kampanjoihin osallistuvat yritykset saavat myös itselleen vuoden käyttöoikeuksia Vennerin keittiössä -palveluun, palautteita autetuilta perheiltä si säiseen ja ulkoiseen viestintään sekä kampanjaa näkyväksi tekeviä somemateriaaleja.

Yrityksiä kaivataan lisää Ven nerin ja Ensi-ja turvakotien liiton joukkoihin luomaan huomisen hyvinvointia! Lue lisää kampanjastamme: www.venner.fi/ pages/kampanjat

Kymenlaakso vahvasti mukana!

Aloitin toiminnanjohta jana toukokuun alussa Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksellä. Työtaustani on vahvasti järjestösek torilla, ja viimeiset viisi vuotta olen toiminut kehittämistehtävissä järjes töasiantuntijana vahvistaen järjestöjen toimintaedellytyksiä ja luoden yhteis työrakenteita muuttuvassa sote-ympä ristössä mm. Kymenlaakson alueella.

Nyt näen uudessa roolissani konk reettisesti tehdyn rakennetyön vaiku tukset järjestötoimijan näkökulmasta. Meillä Kymenlaaksossa sote-järjestöt ovat vahvasti mukana niin hyvinvoin tialueen tulevissa rakenteissa, palve lupoluissa kuin perhekeskuskoko naisuudessa. Valtakunnallisestikin olemme edelläkävijöitä hyvinvointi alueen järjestöyhteistyön sopimusten näkökulmasta sekä pitkälle viedyn perhekeskusmallin osalta.

k ymenlaakson hyvinvointialueen avustusperusteinen järjestöyhteistyö malli on hyväksytty aluehallituksessa kesäkuussa. Avustusperusteinen yhteistyö on tarkoitettu järjestöille, joiden toiminta sekä kehittämistyö tapahtuvat hyvinvointialueen toimi alueella (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja joiden toiminta tukee tai täydentää hyvinvointialueen palveluprosesseja. Lisäksi edellytetään, että järjestöllä on toimintaansa STEA- tai muuta avustusta. Yhteistyön aloittamisesta sovitaan aina hyvinvointialueen ja

järjestön välillä tapauskohtaisesti. Yhteistyön painopisteitä määrittää hyvinvointialueen strategia ja palvelu prosessit, koska on tärkeää, että järjes töjen toiminta nivoutuu hyvinvointi alueen toimintaan myös strategisesti.

t oimintaympäristön muutokset ovat aiempaa nopeampia ja vaikeam min ennakoitavia – sen ovat maail manlaajuiset kriisit osoittaneet. Myös järjestöjen julkinen rahoitus on suu ressa muutoksessa. Samaan aikaan sote-rakenteen uudistus hyvinvointi

alueilla edellyttää järjestöiltä valmiut ta reagoida ja kykyä neuvotella. Toi minnanjohtaja onkin paljon vartijana: sen lisäksi, että vastaa työarjesta ja sen sujuvuudesta, henkilöstöstä ja yhdistyksen taloudellisista edellytyk sistä, täytyy osata lukea myös toimin taympäristöä. Tästä syystä koen, että luottamustoimeni hyvinvointialueel la, aluevaltuutettuna sekä palvelu lautakunnan jäsenenä antavat tukea toiminnanjohtajan työhöni. Luotta mustoimet antavat näköalapaikan sekä mahdollisuuden vaikuttaa jär jestöjen toimintaedellytysten vahvis tamiseksi omalla hyvinvointialueella.

jatkuvassa muutoksessa on tärke ää, että pidämme kiinni perusasi oista. Me Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoamme edelleen kohderyhmillemme vakautta, tukea ja turvaa. Perheiden kannalta laatu ja jatkuvuus on tärkeintä. Yksikään lapsi tai nuori ei saa kadota kuntien ja hyvinvointialueen väliin. Pidetään yhdessä kaikkein heikoimpien puolta ja vaikutetaan tärkeässä työssämme. Meillä on painavaa sanottavaa – anne taan sen äänen kuulua!

Vaikuttamisterveisin

Henna Hovi toiminnanjohtaja Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

”Vakautta, tukea ja turvaa”

Tunnista taloudellinen väkivalta

Taloudellisen itsenäisyyden riistäminen on vahva keino toisen kontrolliin. Kokija tarvitsee tilanteeseen moniammatillista apua.

Teksti Tuula Luki´c

Yllättävän yleinen, mutta vähälle huomiolle jäänyt taloudellinen väkivalta on moniulotteinen ilmiö, jon ka tunnistaminen saattaa olla vaikeaa niin kokijalle kuin ammattiauttajalle. Se jää myös helposti piiloon muun vä kivallan taakse. Tilanteen muuttami seksi ETKL:n jäsenyhdistykset Viola – väkivallasta vapaaksi ry ja Vaasan ensi- ja turvakoti ry käynnistivät Ta loudellinen väkivalta tutuksi -hank keen puolitoista vuotta sitten.

– Kansainvälinen tutkimus osoit taa, että lähes aina lähisuhdeväki vallan yhteydessä on jonkinlaista taloudellista väkivaltaa. Raha on pa risuhteissa yleinen konfliktin aihe, joka helposti kärjistyy ja lisää fyy sisen väkivallan riskiä, toteaa han kesuunnittelija Hanna Nylén Viola ry:stä.

Taloudelliseen väkivaltaan liittyy myös kohonnut itsemurhariski, ja taloudelliset vaikeudet usein näyttäy tyvät perhesurmien taustalla osana pakottavan kontrollin dynamiikkaa.

Monitahoista vallankäyttöä

Taloudellinen väkivalta ei rajoitu pa risuhteisiin. Sitä esiintyy myös van hempien tai isovanhempien ja lasten välillä suuntaan tai toiseen sekä mo

nissa muissa lähisuhteissa kavereista avustajiin ja omaishoitajiin.

Yleisin muoto on rahaan liittyvä kontrollointi, joka on osa henkistä vä kivaltaa. Tyypillistä on myös perheen sisällä eri elintasossa eläminen: toinen maksaa niin omat kuin yhteiset ja las ten menot ja toinen käyttää tulojaan

Viereisellä sivulla: Jos toinen vanhemmista käyttää rahaa vain omiin tarpeisiin eikä esi merkiksi huolehdi lapsen kuluista, sillä on isoja vaikutuksia hyvinvointiin.

mielestäni osuvasti kokijan tilannet ta, jossa on usein merkittäviä aukkoja mm. oikeusturvassa. Syystä tai toisesta kokijalla ei ole rahaa käytössään, mutta nimellisesti on, joten hän jää monien tukien, kuten ilmaisen oikeusavun, ulkopuolelle, Hanna kertoo.

Ilmiö tutuksi

Hankkeen tavoitteena on tehdä ilmiö tutuksi ja kehittää auttamisen keinoja.

vain omaksi hyväkseen. Lisäksi ilmi öön kytkeytyy usein riippuvuusongel mia, joissa hyväksikäyttäjän velkaan tuminen saattaa edetä hyvin pitkälle, ennen kuin lähipiiri saa siitä tiedon.

Talouteen liittyvät juridiset kysy mykset osaltaan vaikuttavat siihen, et tä kokija ei ehkä pääse irti tilanteesta. Toinen osapuoli saattaa esimerkiksi eron yhteydessä pitkittää omaisuu den jakoa vuosien ajan niin, että osi tettavasta pesästä viedään viimeisetkin pennit.

– Yhdenvertaisuusvaltuutetun käyt tämä termi syrjäyttävä tasku kuvaa

– Hankkeen myötä on alettu ym märtää, mitä kaikkea taloudellinen väkivalta on ja minkälaisia vaikutuk sia sillä on hyvinvointiin ja perheiden arkielämään. Se tuo meillekin tärkeää tietoa, jota voimme jakaa eteenpäin, toteaa ETKL:n väkivaltatyön asiantun tija Riina Karjalainen .

Kokijoilla on usein haurastunut toimijuus, he saattavat tuntea häpeää ja tarvitsevat apua viranomaisverkos tossa. Hanna Nylén korostaakin, että auttamisessa on pyrittävä moniam matilliseen yhteistyöhön. Hän myös toivoo, että ihmiset tunnistaisivat ta loudellisen väkivallan elämässään ja hakisivat apua ajoissa.

”Tilanteesta on vaikea irtautua.”

Taloudellisen

muotoja

väkivallan

• Rahaan liittyvä kontrolli

• Taloudellinen hyväksikäyttö

• Eron jälkeinen taloudellinen väkivalta

• Työssäkäynnin tai opiskelun häiriköinti

• Lue lisää: taloudellinenvakivalta.fi

Irti salailusta ja puhumattomuudesta

Taloudellinen väki valta voi ujuttautua lähisuhteeseen kuin varkain, salailemalla. Näin kävi Arille , joka menetti omaisuutensa, terveytensä ja monet ihmissuhteensa puolison manipuloinnin ja velkaantumi sen kierteessä.

– Kun ensimmäinen ulosot tokirje tuli, velkoja oli 50 000 markkaa, ja se oli vasta alkua. Elimme kuin kahdessa eri maa ilmassa. Kun kysyin puolisoltani rahankäytöstä, hän ei halunnut puhua ja oli kuin asialla ei olisi

mitään merkitystä. Tänä päivänä kään en tiedä, mihin hän rahat käytti.

Ari eli toivossa, että asiat korjaantuvat. Hän ei halunnut hajottaa perhettä vaan teki yhä enemmän töitä hoitaakseen maksut. Uupumus johti lopul ta psykiatriseen osastohoitoon. Puoliso kävi häntä siellä kerran katsomassa – vain hakeakseen allekirjoituksen avioeropaperiin. Silloin kaikki kiinteä omaisuus oli jo menetetty.

Kun Ari kuuli radiosta talou dellisesta väkivallasta, hän tun

nisti itsensä ja soitti saman tien hankkeen yhteyshenkilölle. – Olen käynyt terapiassa, mut ta vasta nyt tajuan, minkälaisen ongelman kanssa olen ollut teke misissä. Monia lukkoja on avau tunut ja myös suhteet lapsiin ovat parantuneet. Muistoja ei voi sulkea pois, mutta puhuminen auttaa ja kokemusten jakamisella apu toivottavasti tavoittaa myös muita.

*Ari ei esiinny omalla nimellään.

”Hanke tuottaa tärkeää tietoa ja auttamisen keinoja.”

Tuula Luki´c

Ukrainalaisperheet ammensivat iloa Sopukan viikonlopusta

On helpottavaa, kun sota voi unohtua mielestä edes yhdeksi viikonlopuksi. Seitsemälle Ukrainasta paenneelle lapsiperheelle tarjoutui lokakuun lopulla tilaisuus viettää virkistysviikonloppu Ensi- ja turvakotien liiton Koulutuskeskus Sopukassa.

Teksti ja kuvat Vesa Keinonen

Perheet virkistysleirille tulivat Ukrainalaisten Apukeskuksen kautta. Viikonlopulla haluttiin tuottaa perheille iloa erittäin kuormittavassa elämäntilanteessa, jossa huoli kotimaasta ja kotimaahan jääneistä läheisistä on suuri.

Ensi- ja turvakotien liiton vaativan vauvatyön ja Pienperheyhdistyksen yhteistyöllä järjestämä viikonloppu oli mahdollista toteuttaa LähiTapiolan lahjoitusvaroilla.

Normaali arkielämä tavoitteena Mariupolista kotoisin oleva Bazai evin perhe nautti suuresti Sopukan virkistysviikonlopusta. Isä-Iliaksen ja äiti-Marian lisäksi perheeseen kuuluu kolmevuotias Olivia

– Leiri kauniissa luonnossa oli upea asia. Ympärillä oli paljon kivoja ihmisiä ja koko viikonlopun oli mu kavaa ohjelmaa, Maria sanoo.

Sopukan leiri tarjosi perheelle kaivatun hengähdystauon arjesta, jota vietetään Riihimäellä 40 neliön asunnossa aika ahtaasti yhdessä toi sen ukrainalaisperheen kanssa.

Viereisellä sivulla: Hetken hengähdystauko tuli tarpeeseen niin lapsille kuin aikuisille.

Vasemmalla: Sopukassa lapsilla oli mah dollisuus leikkiä ja olla vain lapsia.

”Ympärillä paljon kivoja ihmisiä”

– Ykköstoiveemme olisi saada oma asunto, koska Olivia tarvitsee rauhaa. Tyttö nukkuu huonosti ja menee pöydän alle piiloon, jos kuulee kovia ääniä.

Kysyn perheeltä heidän jatkosuun nitelmiaan. Ukrainalaisten mukaan sellaisia on vaikea tehdä, koska sota edelleen jatkuu.

– Suomessa haluaisimme myös päästä töihin. Kaipaamme aivan nor maalia arkielämää ja haluamme myös antaa takaisin maallenne, joka on aut tanut meitä paljon, Ilias kiittää.

Jalkapallo lievitti pojan stressiä

Keski-Ukrainasta kotoisin oleva Julija Koviarova on tullut Suomeen maalis kuun alkupuolella. Hän asuu Espoon Leppävaarassa yhdessä äitinsä ja kah den lapsensa kanssa.

Perheenäiti kehuu kovasti Sopuk kaa ja leiriä. Se antoi mahdollisuuden päästä pois normaalitilasta, jossa on monenlaisia stressitekijöitä.

– Erityisen nautinnollista oli päästä yksin saunaan sekä perjantaina että lauantaina, kun tiesi että lapset ovat hyvässä hoidossa.

Koviarova kertoo, että perheen van hemmalla lapsella on jo pitempään ollut vaikeaa.

– Parisuhteemme ei ollut hyvässä mallissa, ja helmikuussa alkoi vielä sotakin. Matvei-poika on reagoinut tähän kaikkeen itkemällä ja olemalla levoton. Tämä käytös jatkui Suomes sakin.

Apua löytyi hyvästä harrastukses ta. HJK tarjosi loppukeväällä pojalle mahdollisuuden päästä pelaamaan säännöllisesti junnufutista.

– Se auttoi paljon Matveita. Hän voikin nyt selvästi paremmin.

Mielelle lepoa vaikeista asioista

Ensi- ja turvakotien liiton vaativan vauvatyön asiantuntija Niina Neuvonen kertoo, että virkistysviikonlopulla haluttiin antaa vanhempien mielelle edes hetkeksi lepoa vaikeista asioista.

– Lapsilla oli Sopukassa mah dollisuus leikkiä ja olla vain lapsia. Vanhemmat taas saivat olla yhdessä

vaikeista asioista.”

muiden aikuisten kanssa, jotka ym märtävät oman kokemuksensa kautta, missä tilanteessa toiset elävät.

Neuvosen mukaan leirin aikana il meni tarvetta pohtia oman lapsen kas vuun ja kehitykseen liittyviä asioita.

– Luottamuksellisilla keskusteluil la ohjaajien kanssa pyrittiin antamaan vahvistusta ja varmuutta omaan van hemmuuteen.

Ensi- ja turvakotien liitto tukee kai kenlaisia monikulttuurisia perheitä, ei vain ukrainalaisia. Esimerkiksi vuo sina 2012–2018 liitossa toimi Lapsi perhe turvapaikanhakijana -projekti.

Osallistujaperheiden viikonlopusta antamaa palautetta:

Se oli unohtumaton. Minusta tuntui paremmalta, koska ihmiset tekivät paljon työtä helpottaakseen ukrai nalaisten perheiden tuskaa. Minun lapsi oli tyytyväinen. Kiitos vapaaeh toisille. Minulla 100 % parempi olo. Tämä leiri on parasta mitä meille on tapahtunut sodan alun jälkeen. Kiitos tästä taivaallisesta viikonlopusta ja iloisesta vauvastani. Kiitos kaikille vapaaehtoisille ja Suomelle.

”Hetkeksi lepoa

Yllä: Leirillä pohdittiin myös lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita.

Jäsenyhteisöt toimivat

avun hakijoiden sekä ammattilaisten käyttöön ja mahdollistaa kynnyksetöntä ja nopeaa apua hädän hetkellä. Ei kui tenkaan riitä, että tarjotaan apua, vaan pitää myös varmistaa, että jokainen sitä saa ja näin oikeuden omaan tarinaansa. Miina Sillanpään sanoin: “Pelkät sanat eivät riitä, tarvitaan myös tekoja.” Lap set ja perheet tarvitsevat rohkeita puo lestapuhujia, mukaan kutsuvia ja autta via käsiä. Kiitos, että olet osa yhteistä tarinaa, joka jatkuu vahvana tulevinakin vuosina.

khperhetyo.fi • •

Kanta-Hämeen perhetyö ry Kanta-Hämeen perhetyö ry on perustet tu lokakuussa 1997 ja vietimme hiljat tain 25-vuotisjuhlaa. Ensimmäiset per hetyöntekijät aloittivat työnsä keväällä 1998 tehden Alvari-perhetyötä apua tarvitsevien lapsiperheiden kodeissa. Elettiin laman jälkeistä aikaa ja perhei den tuen tarve oli valtava. Yhdistys oli edelläkävijä perhetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä Hämeenlinnassa. Pi an Alvari-perhetyötä tehtiinkin jo isolla työntekijäjoukolla. Vähitellen toiminta kasvoi, ja tällä hetkellä yhdistyksessä työskentelee 40 väkivaltatyön, vauva työn, tapaamispaikka- ja eroauttamis työn ammattilaista.

Lasten ja perheiden avun tarve sekä ammattilaisten halu kehittää palvelui ta ja tarjota tukea kasvattivat Kanta-Hä meen perhetyöstä lastensuojelujärjes

tön, joka auttaa nykyisin vuosittain yli tuhatta vaikeassa elämäntilanteessa olevaa lapsiperhettä. Yhdistyksen toi minnassa myös vapaaehtoistoimin ta, jossa toteutuu ihmisten välinen vastavuoroinen hyvä, on ollut tärkeä osa yhteistä työtä. Vapaaehtoisten määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja vapaaehtoistehtävät ovat monipuo listuneet.

Yhdistyksen menestystekijöitä ovat olleet ja ovat edelleen hyvä ja arvostava kumppanuus sekä yhteis työ, vahva ammattilaisten ja luotta mushenkilöiden tahto ja osaaminen sekä ihmiseltä ihmiselle toteutuva vapaaehtoistoiminta. On merkittävää ja arvokasta, että voimme järjestönä monipuolistaa lapsiperheiden pal veluita, tarjota erityisosaamisemme

Kaapatut Lapset ry Kaapatut Lapset ja Päksy ry pitä vät kahtena perjantai-iltana kuu kaudessa monikulttuurisille yksin huoltajaperheille suunnattua Mo ku-olkkaria Mellunmäessä. Siellä vanhemmat saavat jakaa toisten vanhempien kanssa arjen asioita, huoltajuuskysymyksiä ja myös lap sikaappausasioita lasten leikkiessä hoitajien ohjaamana.

Vapaaehtoisten ja vertaisten rooli on olkkarissa tärkeä. Vapaa ehtoiset vetävät joka toisen olkka ritapaamisen ja ovat mukana jokai sessa tapaamisessa. Vapaaehtoiset tukevat muita vanhempia, mutta samalla saavat myös itse tukea. Kaikki voittavat, win-win!

kaapatutlapset.fi • • •

Jäsenyhteisöt

Kuopion Ensikotiyhdistys ry Yhteistyö hyvinvointialueella rakentuu yhteisestä tarpeesta. Yhtenä esimerkki nä on lähestyä ilmiöitä ja asiakasryhmiä tarvelähtöisesti. Pohjois-Savossa vau vatyön ammattilaiset tahtovat turvata mielenterveyttä jo sikiöaikana. Kuopi on ensikotiyhdistys ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/HYTE –tiimi & KYS pikkulapsipsykiatria järjestivät yhteis työssä verkkotilaisuuden raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden edistämi seksi 14.9. Teams-yhteyksin tavoitettiin 44 vauvaperheitä kohtaavaa ammat tilaista eri puolilta hyvinvointialuetta. Palautteissa nousi esiin yhteinen tarve mm. selkiyttää asiakkaiden palvelupol kuja. Kokemusasiantuntijan osuus ko ettiin lisäarvona tilaisuudelle ja se sai eniten kiitoksia.

”Tarve tuelle ja avulle on suuri. Eri toimijoita tarvitaan oman osaamisen sa kautta. Alueelliselle foorumille, jos sa odottavien ja vauvaperheiden kanssa työtä tekevät ammattilaiset voivat yh dessä jakaa osaamistaan, kokemuksi aan, verkostoitua ja kehittää palveluita, on ollut tarvetta jo vuosia. Yhdenkään tukea tarvitsevan perheen ei tulisi jää dä yksin, vaan ohjautua oikea-aikaisesti sellaisten tahojen puoleen, joissa heitä voidaan parhaiten auttaa. Juuri tämä on nyt muodostuneen foorumin syvin tar koitus”, summasi Päivi Ronkainen, las tenpsykiatrian erikoislääkäri ja varhai sen vuorovaikutuksen psykoterapeutti KYS pikkulapsipsykiatrian työryhmästä.

Foorumi toimii pysyväisluontoisesti, ja vauvatyötä tekeville järjestetään jat kossakin yhteisiä tilaisuuksia ajankoh taisten teemojen ympärille. Kuopionensikoti.fi • • •

Lahden ensi- ja turvakoti ry Päijät-Hämeen hyvinvointialueen alue hallitus on asettanut järjestöneuvot telukunnan osaksi hyvinvointialueen uutta organisaatiota. Taustalla on Yh distysfoorumin ja Päijät-Hämeen Sosi

Porin ensi- ja turvakoti ry Taide- ja -musiikkiterapiaa on tarjolla Satakunnan tilaisuuksissa. Tule mukaan! https://ensijaturvakotienliitto.fi/ porinensijaturvakoti/ Terveisin avopalvelut Primula ja turvakoti Porista porinensijaturvakoti.fi •

aali- ja terveysturva ry:n määrätietoinen työ yhdessä alueen järjestöjen kanssa. Tavoitteena on sote-uudistuksen linja usten mukaisesti se, että yhdistys- ja järjestökenttä muodostaa yhdessä jul kisten ja yksityisten palveluiden tuotta jien kanssa toimivan toiminta- ja palve luvalikon tukemaan alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tämä tavoite on nyt hienosti huomioitu hyvinvointi alueemme uudessa palvelustrategias sa. Yhdistyksemme edustaa neuvotte lukunnassa alueemme lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivia järjestöjä. Yhdistyksemme eri työmuodot ovat ak tiivisesti mukana monissa alueellisissa verkostoissa. Toimijoiden verkostojen merkitys palvelupolkujen luomisessa ja kehittämisessä korostuu muutok sen keskellä. Liittomme oma Sote-ke hittämishanke haluaa sekin kuulla kan salaisten ja palveluitamme käyttävien ajatuksia kehittämis- ja muutostarpeis ta. Rakenteet ovat nyt hyvällä mallilla hyvinvointialueemme kehittämiseen yh dessä muiden toimijoiden kanssa. Alu eemme asukkaiden äänen kuuleminen on yksi yhdistysten tärkeä tehtävä. Yh distyksemme jäsenenä sinulla on hyvä mahdollisuus tuoda esille sinun huo mioitasi ja ajatuksiasi yhdistyksemme kokouksessa 13.12.2022. Keskustelem me silloin ajankohtaisista asioista niin oman yhdistyksemme kuin alueemme kin toimintaan liittyen.

lahdenensijaturvakoti.fi • •

Pääkaupungin turvakoti ry

Illat pimenevät, vesisateet lisääntyvät ja hyvinvointialueuudistuksen takia toimintaympäristömmekin on muut tumassa. Suuret yhteiskunnan autta mistahojen uudelleenorganisoinnit eivät sellaisenaan poista lähisuhdevä kivaltatyön tarvetta. Tarve lähisuhteis saan väkivaltaa kokevien auttamiseksi on ennallaan. Lähisuhdeväkivalta vahin goittaa yhä kaikkia sen osapuolia – teki jöitä, kokijoita, sille altistuneita. Työm me kaikenikäisten väkivaltaa kokevien kanssa siis jatkuu.

Yksilötapaamisten rinnalla ovat syk syn aikana lisääntyneet pariskuntien yhteiset keskustelut. Halu ja tarve tulla hakemaan apua yhdessä näyttää kas vaneen. Lisäksi olemme virittelemäs sä vakavimman koronan helpottaessa ryhmätoimintaamme uudelleen. Pari suhteessaan seksuaalista kaltoinkoh telua kokeneiden ryhmä täyttyi nope asti, voimavara- sekä nuorten ryhmät ovat tulollaan.

Syksy on vuoden kierrossa kuluneen vuoden arvioinnin ja tulevan suunnitte lun aikaa.  Mietinnässä ovat mm. han ke väkivaltaa lasten huoltajuus-, tapaa mis- ja yhteisvanhemmuusasioissa ko kevien auttamisen parantamiseksi sekä arjen hanke “Seniorin salaisuus” väki valtaa kokevien seniori-ikäisten tavoit tamiseksi ja auttamisen kehittämiseksi yhteistyössä Suvanto ry:n kanssa.

Kasvokkain toimimisen rinnalle on meillä kuten muuallakin yhteiskunnas sa jäämässä etäyhteyksillä asiakkaiden kanssa keskustelut. Se mahdollistaa asiakkaan asuinkunnasta riippumatto man toimintamme. Yhteyttä voi ottaa tai asiakkaita ohjata meille matalalla kynnyksellä muualtakin kuin Helsin gistä, vaikka Helsingin Kontulassa si jaitsemmekin.

Yhdessä toimiminen on tärkeää. Kysymyksen herätessä ole yhteydessä. Nettisivuiltamme löytyy yhteystiedot.

paakaupunginturvakoti.fi • • •

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry

Vertaistukijärjestö Äimä ry toimii valta kunnallisesti koulutettujen vertaistuki joiden voimin. Keskitymme raskauden aikaiseen tai synnytyksen jälkeiseen masennukseen sekä vauva-ajan psy kooseihin, mutta autamme kaikkia tar vitsijoita. Syksyllä käynnistimme verk koryhmän niille äideille, joilla on kroo nista masennusta ja maailmantilanne tai vaikka talven sähkölasku tuntuu kaa tavan oman arjessa selviytymisen. Äi mältä saa vertaistukea anonyymisti. Me tiedämme, miten helposti apua tarvit seva äiti voi jäädä yksin tai hoitojonoon odottamaan, joten yritämme auttaa äi tejä jaksamaan, oli sylissä vauva tai ei. Suurin huolenaiheemme on pien ten lasten vanhempien jaksaminen ja perheiden avun saanti, oli kyseessä raskaudenaikainen ahdistus, masen nus tai psykoosi synnytyksen jälkeen. Hyvinvointialueiden tulisi rakentaa äi tien ja perheiden hoitopolut kuntoon. Tällä hetkellä vain murto-osa perheis tä saa oikea-aikaista apua ja ongelmat pitkittyvät, korona-ajan hoitojonot kuor mittavat niin neuvoloita kuin mielenter veyspalveluita. Nämä asiat on ratkotta va nyt. Kuka tahansa äiti voi sairastua, mutta näistä sairauksista voi toipua täysin - sitä nopeammin ja vähemmil lä vaikutuksilla koko perheen arkeen, kun apua saa riittävästi ja ajoissa. Tämä merkitsee myös huomattavasti pienem piä kustannuksia hyvinvointialueelle jat kossa. Äimä ry ei voi korvata hoitoa, se täytyy saada alueilta, mutta me olem me valmiina kulkemaan rinnalla äitejä ja perheitä tukien, kuten tähänkin asti. Me olemme valmiita osallistumaan äi tien ja perheiden palveluiden kehitys työhön, myös teidän alueellanne.

Tästä

kerroimme marraskuussa:

Vieraannuttaminen on perheväkivaltaa, jonka edessä moni jää ilman apua

v ieraannuttamisessa vanhempi pyrkii hankaloittamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan esimerkiksi nega tiivisilla puheilla tai lasta manipuloimalla. Seurauksena on, että lapsi ei halua olla tekemisissä toisen vanhemman kanssa, vaikka heidän välinsä ovat olleet ennen läheiset ja turvalliset. Vieraannuttaminen on vaikeissa erotilanteissa esiintyvä ilmiö, johon lapset ja vanhemmat tarvitsevat kipeästi apua. perheitä kohtaavista ammattilaisista yli kolmannes (34 prosenttia) on havainnut työssään vieraannuttamista joko usein tai erittäin usein ja vain joka kymmenes harvoin tai ei ollenkaan. Ammattilaiset kiinnittävät ilmiöön hyvin huomiota, sillä lähes kaikki (94 prosenttia) kertoivat tun nistavansa vieraannuttamisen vähin tään jossain määrin. Silti 43 prosenttia ammattilaisista koki mahdollisuutensa puuttua vieraannuttamiseen vähintään huonoiksi. Puutetta on tutkimustiedos ta, hoitomalleista, psykososiaalisista interventioista ja juridisesta tiedosta. Tulokset käyvät ilmi Ensi- ja turvakotien liiton verkkokyselyssä, johon vastasi 233 ammattilaista, pääosin sosiaali- ja terveysalalta.

vaikka monet ammattilaiset tunnistavatkin vieraannuttamisen, tiedon li sääminen on tärkeää, jotta vieraannuttamiseen osataan suhtautua tilanteen vaatimalla vakavuudella.

– Lapsi kantaa vieraannuttamisen suurimmat seuraukset, mutta nykyiset avun keinot ovat rajalliset. Asian käsittely voi jumiutua, jos vieraannut tamista ei tunnisteta perheväkivallaksi ja kyseessä ajatellaan olevan vain huoltoriita, projektipäällikkö Johanna Vaitomaa Ensi- ja turvakotien liitosta kuvailee.

Ensi- ja turvakotien liitto järjesti Helsingissä maksuttoman seminaarin Tunnista, puutu ja auta – keinoja vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen. Seminaariin pystyi osallistumaan myös etänä. Tilaisuus keräsi upeasti 700 osallistujaa.

”Lapsi kantaa suurimmat seuraukset.”

Mikä oli sinun mielestäsi paras juttu tässä lehdessä? Miksi?

Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan!

Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu? Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute.

Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle. Kiitos jo etukäteen!

Enska-lehden toimitus

Lehden tekotapa muuttuu 2023

Jäsenlehti Enska uudistuu ensi vuonna. Avaamme uuden ja uljaan verkkolehden alkuvuodesta. Pysy mukana!

Terveisin toimitus

Kampanja vetoaa lahjoittamaan

joulurauhaa

Ensi- ja turvakotien liitto käynnistää 28.11. joulukampanjan, jolla kerätään varoja liiton toimintaan. Kampanjalla muistutetaan, että joulurauha kuuluu kaikille.

suomessa joka toinen nainen on kokenut parisuhdeväki valtaa tai sen uhkaa. Väkivaltaisessa suhteessa pelko on aina läsnä. Myös jouluaattona. Tänäkin jouluna yli 150 ihmistä Suomessa viettää joulunsa turvakodissa. Heistä melkein puolet on lapsia.

– Kampanjaviestissä todetaan, että meillä on unelmana lopettaa lähi suhdeväkivalta kokonaan Suomesta. Emme pysty tähän yksin. Tekemällä joululahjoituksen jokainen voi tulla mukaan tekemään unelmasta totta, sanoo liiton varainhankintapäällikkö Aura Yliselä .

– Lahjoitukset auttavat laajentamaan väkivaltaa kokeneiden chatin auki oloaikoja, jotta tavoitamme yhä useamman apua tarvitsevan, myös jouluna.

– Auttamalla työtämme lähisuhdeväkivaltaa vastaan annat lisäksi tukea ja apua vaikeuksissa oleville perheille: ruoka-apua, joululahjoja lapsille sekä virkistysleirejä, Yliselä muistuttaa.

Lahjoitustiedot löytyvät tämän lehden takakannesta sekä kampanjasivulta: ensijaturvakotienliitto.fi/joulurauhaa

hyvinvointialueet – valmiina muutokseen

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi

Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 044 743 9972 khperhetyo.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 276 6280 • lyomatonlinja.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oetk.fi

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 040 187 8312 pienperhe.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 050 309 9313 • tetuko.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 050 4690050 •suvantory.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Kokkola Pietarsaari

Vaasa Pori

Oulu Raahe

ensijaturvakotienliitto.fi

Puheenjohtaja Tarja Filatov Pääsihteeri Riitta Särkelä

Iisalmi Outokumpu Kauhajoki

Tampere

Turku

Jyväskylä Lahti

Hämeenlinna Espoo

Kerava

Helsinki Vantaa

Kuopio

Mikkeli Varkaus

Lappeenranta

Imatra Kotka

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi

Rovaniemi

Lahjoita joulurauhaa!

Suomessa noin joka toinen nainen on kokenut parisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa. Tänäkin jouluna yli 150 ihmistä Suomessa joutuu viettämään joulunsa turvakodissa. Heistä melkein puolet on lapsia.

Sinä voit auttaa! Tee tänä jouluna lahjoitus väkivaltaa vastaan ja lahjoita joulurauhaa.

Lahjoituksesi avulla väkivaltaa kokeneet saavat apua nimettö män chatin kautta. Chat auttaa myös väkivaltaa kokeneita lapsia. Tarjoamme lisäksi vaikeuksissa oleville perheille suoraa taloudel lista tukea ruoka-avun sekä joululahjojen muodossa. Lahjoitusvaroilla voimme auttaa yhä useampaa.

Lähetä tekstiviesti TURVA20 numeroon 16155 (viestin hinta 20 euroa) tai lahjoita haluamasi summa MobilePaylla numeroon 50283

Kiitos ja hyvää joulua!