Ensi- ja turvakotien liitto ry:n
Vuosikertomus 2023
Ensi- ja turvakotien liitto
Turvaa lapsen oikeutta suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukee vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäisee perheväkivaltaa.
31 jäsenyhdistystä
- Yhteensä lähes 1000 työntekijää, lähes 2000 vapaaehtoista
- Ensikoteja ja avopalveluja vauvaa odottaville ja vauvaperheille
- Pidä kiinni- hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille vauvaperheille
- Turvakoteja ja avopalveluja väkivallan kaikille osapuolille, lapsista vanhuksiin
- Ero lapsiperheessä –työtä lapsen edun vahvistamiseksi erotilanteissa
- Lisäksi apua mm. yhden vanhemman perheille, synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja lapsikaappauksiin
Keskusjärjestö
- Tukee jäsenyhdistyksiä ja ylläpitää liiton yhtenäisyyttä yhteiseen strategiaan pohjautuen
- Vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, lainsäädäntöön ja päätöksentekoon
- Vahvistaa kansalaisjärjestötoimintaa ja ihmisten osallisuutta
- Ylläpitää toimintamuotojen laatujärjestelmää ja kasvattaa liiton erityisosaamista
- Kehittää uusia auttamisen tapoja muuttuviin tarpeisiin
ETKL:n liittohallitus 2023
Puheenjohtaja Tarja Filatov, kansanedustaja
Varapuheenjohtaja Helena Tiuraniemi, Lapin ensi- ja turvakoti ry
Jäsenet
Heidi Nevalainen, Kymenlaakson ensi- ja turvakoti ry
Mari Lahti, Turun ensi- ja turvakoti ry
Mia Lehto, Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry
Kirsti Keskitalo, Oulun ensi- ja turvakoti ry
Jani Kokko, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry
Heli Kivelä, Kaapatut lapset ry
Kristiina Teerikangas, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry
Tuomas Koivuniemi, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakoti ry
Varajäsenet
Johanna Wartio, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry
Anu Haapanen, Pienperheyhdistys ry
Marianna Pere, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry
Yhdessä toimien ja yhdistyksiä tukien
• Yhdistyskohtaisia tukitapaamisia oli
264, joka on 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lähitapaamiset pysyivät kuitenkin viime vuotisella tasolla, niitä oli 101. Tapaamisista suurin osa oli työn kehittämiseen liittyvää yhteistyötä sekä sisällöllistä tukea. Yhdistyksiä tuettiin myös hallinnollisissa kysymyksissä, viestinnässä ja laadun auditoinneilla.
• Samaa työtä tekevien lyhyempiä etätapaamisia järjestettiin niinikään lähes
222. Niissä vaihdettiin kokemuksia ja vertaistukea, ratkottiin pulmia, välitettiin uusinta tietoa tutkimuksista ja toimintaympäristöstä ja kehitettiin toimintaa.
Esimerkkejä käytännön toteutuksesta: Nuoret väkivaltaa vastaan –hankkeessa oli mukana seitsemän jäsenyhdistystä, jotka kehittivät nuorten kanssa tehtävää työtä. Keskusjärjestössä toimiva projektipäällikkö piti säännölliset kuukausi-
tapaamiset kaikkien kanssa, sparraten yhdistyskohtaista etenemistä.
Toiminnanjohtajat kokoontuivat vuoden aikana n. kolmen viikon välein eli 14 kertaa teams-tapaamisiin, jotka toimivat hyvin tiedon- ja kokemustenvaihdon välineenä.
Keskusjärjestön työ lukuina
• Päättäjävaikuttamisessa kohtasimme lähes 800 paikallista, alueellista ja valtakunnallista päättäjää.
• ETKL toimi aktiivisesti alansa ja yhteiskunnan keskeisissä verkostoissa -> 15 eri tahon hallituksissa -> 12 valtionhallinnon työryhmässä
-> 31 yhteistyöverkostossa -> 19 hankkeessa -> 5 kansainvälisessä verkostossa
• Lausunnot ja kannanotot ovat tärkeä vaikuttamisen kanava. Niitä annettiin 20, osa yhdessä muiden järjestöjen kanssa
• Medianäkyvyys on osa vaikuttamistyötä ja sen avulla myös rohkaistaan avun tarvitsijoita hakemaan apua.
ETKL näkyvyys kasvoi viime vuodesta 4 %.
Mediatiedotteita tehtiin 17 ja liitto näkyi 418:ssä jutussa.
• 42 blogissa kerrottiin ajankohtaisia asioita liiton toiminnasta ja pohdittiin yhteiskunnallisten ratkaisujen merkitystä.
• ETKL järjestää vuosittain Ero, Vauva- ja Väkivaltatyön foorumit. 2023 ne kokosivat yhteensä 492 ammattilaista näiden teemojen uusimman tiedon äärelle.
• Muita koulutuksia ja työkokouksia järjestettiin 132, joissa oli lähes 3 800 osallistujaa. Tilaisuudet onnistuivat jälleen hyvin: osallistujien antama keskiarvo oli hienosti 4,5 (asteikolla 1-5).
• ETKL-akatemia on verkko-oppimisalusta, jossa on käyttöoppaita ja kursseja niin perehdytykseen kuin syventävään oppimiseenkin. Uusia kursseja valmistui 14 ja akatemian käyttäjiä oli keskimäärin 170/kk.
Aktiivisella vaikuttamisella tuloksia 1/2
Hallitusohjelmaan vaikuttaminen
ETKL oli kuultavana neuvotteluissa ja pystyi hyvin toimittamaan materiaaleja eri puolueiden neuvottelijoille. Hallitusohjelmassa näkyy osa tavoitteistamme, mm: sosiaaliturvauudistuksen jatkuminen, 0-3 v. lapsilisien korotus, ehkäisevän toiminnan korostaminen, lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategian jatkuminen, lähisuhdeväkivaltaan liittyvät tavoitteemme, sote-integraatio ja päihteitä käyttävien äitien palvelujen kehittäminen sekä vaativien palvelujen keskittämisen mahdollisuus. Täysin vastakkaisia tavoitteillemme ovat mittavat sosiaaliturvan leikkaukset, nykyistä vahvempien alkoholijuomien tuonti päivittäistavarakauppoihin ja järjestöjen avus
Eduskuntavaalivaikuttaminen
Jäsenyhdistykset (21/31) hyödynsivät aktiivisesti eduskuntavaaliesitettä painettuna (3800) ja sähköisenä ja tekivät tavoitteita tunnetuksi. Mielipidekirjoituksia vauva- ja väkivaltatyöstä meni läpi 19 aluelehteen, kaksi Helsingin Sanomiin ja ne julkaistiin myös nettisivuilla (yli miljoona lukijaa). Eri tavoin järjes-
tettyjä eduskuntavaalitilaisuuksia oli 13. Laajin vaalipaneeli tavoitti Mikkelissä noin 200 ihmistä. Viidessä tilaisuudessa ehdokkaat olivat yhdistysten, keskusjärjestön ja kokemusasiantuntijoiden viestin äärellä. Ehdokkaiden palaute niistä ja materiaalista oli kiittävää. Kahdessa tilaisuudessa keskeisessä roolissa olivat yhdistysten asiakkaat. Monikanavaisella someviestinnällä oli hyvä näkyvyys (14 437).
Etuusleikkausten vaikutukset ja niiden kohtuullistaminen
Toteutimme yhteistyössä Sosten ja YTT Pertti Honkasen kanssa etuusleikkausten kasautuvista vaikutuksista laskelmat mikrosimulaatiomalleilla. Suurimmat vaikutukset kasautuvat yhden vanhemman perheisiin ja vähennys tuloihin jopa yli 13%.
Lapsiperheköyhyys lisääntyy ensimmäisen arvion mukaan 12 700 ja toisen arvion mukaan 17 000 lapsella. Raporttia levitettiin laajasti päättäjille ja tuloksista uutisoitiin. Tietoa hyödynnettiin lausunnoissa ja ministereiden mm. valtiovarainministerin, sosiaaliturvaministerin ja alueja kuntaministerin tapaamisissa. Valtiontalouden tasapainotus kaiken muun kustannuksella on selvää. Muutoksia kohtuullistamiseksi saatu.
Aktiivisella vaikuttamisella tuloksia 2/2
Pidä kiinni –ensikotien rahoitus
Saimme aktiivisella suoralla vaikuttamisella ministereihin ”Päihdeäitien palveluihin" lisätalousarvioon 3 M€, josta STM myönsi ETKL:lle 1,5 M€
Pidä kiinni – ensikotikuntoutukselle jaettavaksi edelleen palvelua tuottaville yhdistyksille. Toiminnan häiriötön jatkuminen saatiin turvattua vuonna 2023. Hyvän asiakastilanteen ansiosta valtionavustusta jäi reilusti käyttämättä. STM myönsi sille käyttöajan pidennyksen vuodelle 2024, mikä turvaa jatkuvuutta. Keskittämisasetus ja pysyvä rahoitus eivät edenneet vaalien ja hallituksen vaihtumisen vuoksi.
Hallitusohjelmassa on valtuutus keskittämisasetukselle ja siten potentiaalinen mahdollisuus pysyvälle rahoitukselle, mutta on riski, etteivät ne etene riittävän nopeasti ajatellen pysyvän rahoituksen saamista.
Osaamisemme rakentuminen
hyvinvointialueille ja niiden tuki
ETKL tuki onnistuneesti yhdistyksiä
liittymään hyvinvointialueiden rakentei-
siin ja yhteistyöhön. 10 jäsenyhdistystä on mukana yhteistyörakenteessa itse, 5 järjestöyhteistyön kautta. Kolmella alueella yhteistyörakennetta ei vielä ole, mikä vaatii vaikuttamista.
Yhdistyksistä 24/31 haki kunnalta tai
HVA:lta avustuksia, joiden kokonaissumma oli yhteensä 1 181 221 € ja
yhdistyksille myönnettiin 1 006 746 €.
HVA avustusta haki 20 yhdistystä yht.
850 166€ ja niistä 18 yhdistystä sai yht. 732 366 €. Kaikki 11 yhdistystä, jotka hakivat kunnilta, sitä saivat. (yht.
274 380 €). Rakenteiden ja avustusten osalta tilanne melko hyvä, mutta vaatii tiukkenevassa taloustilanteessa jatkossa paljon työtä.
Mainetutkimus
T-Median mainetutkimuksen mukaan ETKL:lla on hyvä maine ja luottamus hyvinvointialueiden ja valtakunnallisten päättäjien keskuudessa. Kokonaistulos 3,87/5 on parhaiden suomalaisten yritysten tasoa. Korkeimmat arviot ETKL sai osioissa ”toimii avoimesti ja läpinäkyvästi” 4,13, ”tuottaa hintansa arvoisia palveluja/ tuotteita” 4,11, ”toimii vastuullisesti” 4,10. Korkein kokonaistulos tuli hyvinvointialueiden päättäjiltä 4,10. Sidosryhmätuki oli myös erittäin korkealla tasolla: kokonaistulos oli 4,29 ja korkein se oli kansanedustajien keskuudessa, 4,59.
Viestinnällä näkyvyyttä ja tukea yhdistysten toimintaan
ETKL:n julkisuus painottui lähisuhdeväkivaltaan (131 mainintaa), mutta myös vauva- ja raskausaika (68) sekä parisuhde ja ero (61) saivat näkyvyyttä. Valtaosa maininnoista liittyi matalankynnyksen apuun; palveluihin tai chattiin. Julkisuuden kokonaismäärä kasvoi 418 mainintaan. Näkyvyys korkean tavoittavuuden medioissa lisääntyi.
Kokemustoimijat ja vapaaehtoiset olivat mukana 58 mediajutussa. Haastattelujen yhteydessä eri asiantuntijoiden kommenttien avulla tuotiin esiin erilaisia tapoja auttaa.
Jäsenyhdistyksiä tuettiin yhteisellä viestinnän vuosisuunnitelmalla, työpajoilla sekä viestinnän välineillä ja materiaaleilla. Yli 2/3 yhdistyksistä osallistui yhteiseen viestintään, ja kaikki yhteistä verkkosivualustaa käyttävät yhdistykset jatkavat palvelun käyttöä. Yhdessä kehitettyjä jäsenviestinnän välineitä käyttivät lähes kaikki yhdistykset. Noin puolet yhdistysten jäsenistä tilasi uutiskirjeen, jonka avaamisprosentti oli yli 40.
3.
Liiton osaaminen, kansalaistoiminta ja palvelut ovat voimavara uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Vauva- ja väkivaltatyötä tulevaisuuden sote-keskuksiin
Hyvinvointialueiden käynnistyminen on ollut yhdistyksille mahdollisuus, joka on vaatinut oman toiminnan asemointia, mahdollisesti uudistumista sekä ennen kaikkea rohkeutta verkostoissa toimimiseen.
Yksi keskeisimmistä hankkeen tehtävistä on edistää yhteensovittavaa ja monialaista toimintakulttuuria sekä johtamisen että ruohonjuuritasolla. Pilottialueilla oivallettua ja kehitettyjä palveluketjuja vahvistavia hyviä käytänteitä on jaettu jäsenyhdistysten työntekijöille (680 kohtaamista) hankkeen omissa tilaisuuksissa, mutta erityisesti liittämällä teema osaksi olemassa olevia rakenteita.
Toimintakulttuurin muutos on prosessi, joka tarvitsee aikaa. Hankkeessa mukana olevien kehittäjien havainnot sekä seurantakyselyn tulokset kuvaavat sitä, että alueet, yhdistykset ja eri työntekijät ovat hyvin eri vaiheessa yhteensovittavan työkulttuurin ymmärtämistä.
Tärkeintä on pitää yhteensovittavan ja rajoja ylittävän työskentelyn teemaa esillä mahdollisimman monessa paikassa ja kanavissa.
Kumppanuudet ja verkostot
3. Liiton osaaminen, kansalaistoiminta ja palvelut ovat voimavara uudistuvassa sosiaalija terveydenhuollossa.
ETKL:n jäsenyhdistykset ovat vahvoja toimijoita alueensa verkostoissa. Pilottialueilla avainkumppaneiden (57) kanssa työskentely ja yhteiskehittäminen oli aktiivista (232 kertaa, 509 kohtaamista).
Asiakaskokemus näkyväksi
Kehittäjäasiakkaiden (32) kanssa kuvatut asiakaspolut tekivät näkyväksi avunsaantia estäviä sekä edistäviä tekijöitä. Kuvausten pohjalta koottu Asiakaskokemus näkyväksi -materiaali on hyvä lähtökohta palveluketjujen kehittämistyölle ja se on otettu mielenkiinnolla vastaa kehittäjäverkostoissa.
Palvelupolut ja niitä vahvistavat toimintamallit
Jäsenyhdistykset ovat aktiivisesti mukana perhekeskuksen tehtäväkokonaisuuksien toteuttajina. Yhteiset suunnitelmat, palveluketjut ja -polut sekä sopimukset ovat yhä kehittämis-vaiheessa tai puutteellisia. Pilottialueilla on kiinnitetty erityistä huomiota toimintamalleihin, joilla asiakkaan palvelupolkua voidaan sujuvoittaa. Kehittämistyö näiden osalta käynnistyi hyvinvointialueiden kanssa ja jatkuu vuonna 2024.
Vapaaehtoiset, kokemusasiantuntijat ja jäsenet ovat
tärkeä osa toimintaa
Kansalaistoimintaa keskusjärjestössä tuettiin kehittämällä asiantuntijoiden valmiuksia vapaaehtois-, kokemustoimija- ja vertaistoiminnan edistämiseen omissa työmuotojensa tapaamisissa, työkokouksissa ja koulutuksissa.
ETKL:n omat vapaaehtoiset toimivat
Somelähettiläinä (26 hlöä), jotka veivät
ETKL:n teemoja eteenpäin sekä tuottivat sisältöjä sekä ETKL:n että omiin somekanaviinsa. Lisäksi vapaaehtoisia oli kokemustoimijoina (47 hlöä) vaikuttamisessa ja viestinnässä sekä kansalaistoiminnan koulutus- ja kehittämistyössä omine tarinoineen.
1.
Ihmisten mahdollisuus osallisuuteen ja turvalliseen elämään on vahvistunut
Yhdistysten kansalaistoimintaa edistettiin tukemalla yhdistysten kansalaistoiminnasta vastaavia säännöllisin tapaamisin, koulutuksin ja
työnohjauksin (yhteensä 16 tilaisuutta, 123 osallistumista). ETKL-akatemiaan avattiin kaksi kansalaistoiminnan kurssia. Tarvittaessa yhdistyksiä tuettiin myös yhdistyskohtaisilla perehdytyksillä ja konsultaatioilla.
Ensi- ja turvakotien liitossa jäsenyhdistyksineen:
Jäseniä 5 785
Vapaaehtoisia 1 780
Yleisimmät vapaaehtoistehtävät: lastenhoito, doula, mieskaveri, arjen apu
Vapaaehtoisten tekemiä tunteja yli 33 000
Kokemustoimijoita 148
Apua
väkivallan varjossa eläville jäsenyhdistyksissä ja yhteisessä chatissä kohdatut avuntarvitsijat
Asiakkuuksia 11 555 (2022: 11 362) - Avopalveluissa 5 344 - Turvakodeissa 3 766 - Chateissa 2 445
o Apua väkivaltaan chat 1 147
o Lasten ja nuorten chat 1 286
o Discord 12
2.
Vauvat, lapset ja nuoret saavat
tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
Väkivaltatyön avopalveluiden aikuisista
asiakkaista naisia oli 3214 ja miehiä 1503, muunsukupuolisia oli 3 ja osan sukupuoli ei ollut tiedossa.
Suurin osa haki apua väkivallan uhrin asemassa ja omaan väkivaltaisuuteensa haki apua noin 6% asiakkaista. Noin 7% koki olleensa väkivaltatilanteessa sekä uhri että tekijä.
Avopalveluiden asiakkaina oli 556 lasta, joista
293 oli tyttöjä ja 262 poikia, yksi muunsukupuolinen. Alakouluikäiset 7-11 -vuotiaat lapset muodostivat suurimman ryhmän eli 44 % lapsiasiakkaista. Nuoria 13-17 -vuotiaita oli 29 %
ja alle kouluikäisiä oli 19 % lapsiasiakkaista.
Väkivaltatyön laadun ja osaamisen vahvistaminen
Aluekiertue ja työkokoukset
Järjestimme yhdistykselle avopalveluiden aluekiertueen, jossa oli viisi tapaamista. Kaikista 22 yhdistyksestä osallistuivat lähes kaikki asiakastyöntekijöistä toiminnanjohtajiin. Teemoina olivat uudet laatukriteerit, yhteistyö uusilla hyvinvointialueilla sekä yhteistyö yhdistysten sekä keskusjärjestön kesken. Löysimme casetyöskentelyn avulla laadukkaita käytäntöjä ja toisaalta kysymyksiä parhaista tavoista toimia.
Yhteistyön tekemiselle löytyi uusia ideoita ja toiveita sen lisäämiseksi.
Työkokouksia järjestimme viisi: verkkoauttamisesta, lasten ja nuorten kanssa tehtävästä työstä, aikuisten kanssa tehtävästä työstä sekä kaksi puolikasta päivää vastuuhenkilöille. Niiden lisäksi vertaistapaamisia oli 15, joista iso osa digitaalisesta auttamisesta.
Vaikuttamistyö
2. Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
Naisiin kohdistuva väkivalta on kaikkien asia –kampanja oli erityisen onnistunut. Se tavoitti somessa 13 000 henkilöä, reels tavoitti lähes 30 000 silmäparia ja mediaosumia tuli 18. Somelähettiläitä koulutettiin 18.
ETKL oli yksi Istanbulin sopimuksen valvontaelin
GREVIOlle tehdyn järjestöraportin kokoajista. Toimimme aktiivisesti sopimuksen toimeenpanoa Suomessa koordinoivassa NAPE-toimikunnassa, jossa ETKL on järjestöverkoston edustajana. Eduskuntaan perustettiin väkivallan vastainen verkosto, ja ETKL nimettiin sen sihteeristöön. Ammattilaisten tavoittaminen
Tapasimme jäsenyhdistysten ammattilaisia
työkokouksissa, vertaistapaamisissa ja koulutuksissa 1781 eri kertaa ja muita ammattilaisia ja opiskelijoita tavoitimme 2165.
Nuoret väkivaltaa vastaanhanke
(2022-2023)
Ennaltaehkäisevällä väkivaltatyöllä tavoitettiin kouluissa ja tapahtumissa 8 442 nuorta. Someen tuotettiin 68 videota ja kolme kampanjaa nuorille. Erityisesti sateenkaari-nuorille suunnattu kotona tapahtuvan henkisen väkivallan kampanja sai 175 000 näyttöä ja 3 000 katsojaa livessä. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kampanja tavoitti 28 527 nuorta aikuista vaikuttaja-yhteistyön kautta. Seurustelukyselyyn vastasi 960 nuorta.
Lasten kaltoinkohtelun katkaiseminen –ohjelma
Toiminnassa oli 26 kehittäjänuorta tai tapahtumavapaaehtoista ja 8 somelähettilästä. Nuorten kanssa tuotettiin Väkivallaton lyhytelokuva ja materiaaleja nuorten kanssa työskentelyyn. Kehittämistä tehtiin 52 paikallisessa ja kolmessa valtakunnallisessa tapaamisessa. Nuorten osallisuus ja toimijuus vahvistuivat myös
vaikuttamistyön kautta: 960 ammattilaista tavoitettiin puheenvuoroilla.
Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
LKK-koulutukseen osallistui 10 työntekijää.
Menetelmään koulutettuja ohjaajia on yhteensä
12 ETKL:n jäsenyhdistyksessä.
Lasten kaltoinkohtelun katkaisemisen ohjausta sai 12 perhettä. Perheprosessien ohjaamisen tueksi järjestettiin LKK-ohjaajien valtakunnallinen verkostoiltapäivä, johon osallistui 20 työntekijää.
Lisäksi järjestettiin kahdesti ryhmämuotoista työnohjauksellista tukea LKK-perheprosesseihin.
Ohjelmaa esiteltiin 9.-10.2023 Trauma- ja kriisikonferenssin alaseminaarissa, johon osallistui 70 ammattilaista.
ETKL käynnisti LKK-koulutuksen sertifioinnin vastaamaan kansainvälistä CPC-CBT-koulutusta.
Turvallisille raiteille –lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelma
Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
Turvallisille raiteille (TR) -hankkeessa (2020–2023) kehitettiin oikeusministeriön rahoituksella valtakunnallinen väkivallan katkaisuohjelma omasta käyttäytymisestään huolestuneille tai lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille sekä lähisuhdeväkivaltarikokseen syyllistyneille ja niistä tuomituille henkilöille. Työskentelyssä asiakkaiden kanssa korostuu sukupuolisensitiivinen työote, joka tarkoittaa muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamista väkivallan muotona ja tämän käsittelyä tekijän kanssa.
ETKL toteutti hankkeen kahden jäsenyhdistyksensä Lyömätön Linja Espoossa ry:n ja VIOLA - väkivallasta vapaaksi ry:n kanssa. Hankkeessa tuotettiin koulutusmateriaalit TR-ohjelmaa työssään käyttävien työntekijöiden kouluttamiseen ja ohjelman käsikirja. Ohjelman sisältöjä kehitettiin koulutettavien ja eri toimijoiden moniammatillisella yhteistyöllä. Lisäksi asiakkailta saadut palautteet ja työn vaikuttavuustiedot vaikuttivat siihen, millaiseksi käsikirjan sisältö on muotoutunut.
TR-koulutuksen suoritti vuoden
2023 loppuun mennessä 93 väkivaltatyön ammattilaista, joista
37 on ETKL:n jäsenyhdistysten,
22 Rikosseuraamus-laitoksen ja 33 muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöitä. 2023 TRohjelmaan osallistui ETKL:n jäsenyhdistysten asiakkaista 279, joista naisia oli 29.
Aktiivinen toiminta kansainvälisessä työssä
• Eurochildin jäsenenä saimme tietoa EU:n lapsia koskevista toimista, mm. lapsitakuusta.
2. Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
• Work With Perpetrators Europe (WWP) verkoston kautta olemme päässeet vastavuoroiseen keskusteluun ja ajankohtaisen tiedon jakamiseen väkivallan tekijöiden kanssa tehtävän työn ilmiöistä ja käytännöistä. WWP:n pääsihteeri Alessandra Pauncz´in puheenvuoro syyskuussa pidetyssä TRhankkeen päätösseminaarissa käsitteli lähisuhdeväkivaltaa ja sosiaalisia normeja. Verkosto on sitoutunut Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon ja sen tavoite on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy.
• Women Against Violence Europe (WAVE) verkostossa olemme toinen Suomen edustaja ja osallistuimme mm. vuosittaiseen konferenssiin lokakuussa Madridissa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia asioita naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen sekä erilaisia auttamisen tapoja. Lisäksi laadimme yhdessä Naisten Linjan kanssa Suomen vuosiraportin. WAVE:n pääsihteeri Stephanie Futter-Orel vieraili Ensi- ja turvakotien liitossa marraskuussa.
• Nordiska Kvinnor Mot Våld (NKMV) verkoston referensgruppen kokoontui joulukussa päivittämään väkivaltatyön tilannekuvaa eri pohjoismaissa.
• Nordic Association for Preventing Child Abuce and Neglect (NFBO) verkoston hallitukseen kuulumme varajäsenenä, vaihdoimme Suomen verkostossa tietoa kiinnostavista pohjoismaisista käytännöistä ja tutkimuksista.
• Osallistuimme Ruotsin Pelastakaa lasten kansainväliseen Efter Våld –hankkeeseen asiantuntijajäsenenä. Hanke kehittää lasten auttamista turvakotijakson jälkeen.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen
Aikuisille suunnatuissa chateissa käytiin 3262 keskustelua. Yleisimpiä keskusteluteemoja olivat vauvan päivärytmi ja uni, kumppanin päihteidenkäyttö, lasta koskevat sopimukset erotilanteessa, henkinen väkivalta sekä palveluihin hakeutuminen.
Palautteen mukaan olo helpottui keskustelun myötä (4,1 / 5).
”Eniten auttoi kun sai ’puhua’ ja toinen kuunteli akuutissa tilanteessa kun virallisia kanavia joutuu vielä odottamaan.
Pieniä konkreettisia auttavia ehdotuksia sain myös.”
Lasten ja nuorten chatissa käytiin 1286 keskustelua. Yleisimpiä keskusteluteemoja olivat ahdistus ja masennus, itsetuhoisuus, turvattomuus ja erilaiset pelot, ihastuminen ja rakastuminen sekä seksi ja seksuaalisuus.
Yhteydenottajista suurin osa, 82 %, oli huolissaan itsestään.
Palautteen mukaan olo helpottui keskustelun myötä (4,6 / 5).
”oli ihana jutella ihmisen kanssa joka ei moittinu / sanonu mitään pahaa! ootte huippuja!”
2.
Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
• Valtakunnallisten chattien päivystäjäringissä oli mukana 23 jäsenyhdistystä ja noin 130 koulutettua työntekijää. Heitä tuettiin koulutuksilla ja erilailla ohjaus- ja tukitapaamisilla.
• Yhteistyössä 7 jäsenyhdistyksen kanssa koulutettiin 7 chatvertaista Apua eroon ja Apua väkivaltaan chatteihin. Vertaiset kävivät yhteensä 42 chatkeskustelua.
• Jalkauduimme Sekasin Discordiin ja yhteistyössä Yhden vanhemman perheiden liiton kanssa. Keskustelimme neljän illan aikana 38 nuoren kanssa turvallisista perhesuhteista.
• Nuorille suunnattu OnksOk.fi –verkkosivu avattiin syyskuussa. Sivusto tarjoaa nuorille tietoa ja tukea vanhempien eroon, omaan seurusteluun sekä lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä.
• Ero lapsiperheessä-tilaisuuksia toteutui jäsenyhdistysten kanssa etänä kahdeksan ja niihin osallistui 46 asiakasta.
Apua odottaville ja vauvaperheille
2. Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut. jäsenyhdistyksissä ja yhteisessä chatissä kohdatut avuntarvitsijat
• Ensikodeissa oli yhteensä 502 asiakasta (2022: 457), joista 205 oli naista, 77 miestä ja 219 lasta. Asiakasmäärä nousi edellisestä vuodesta 10%.
• Avopalveluissa oli yhteensä 1083 asiakasta (2022: 1252), joista naisia oli 537, miehiä 140 ja lapsia 407. Asiakasmäärä laski edellisestä vuodesta 11%. Avopalveluista päiväryhmien asiakkaita oli 192 ja Baby blues –työn asiakkaita 891.
• Odotusaikana avo- tai ensikotijaksoille tulevien äitien osuus (19%) oli pysynyt ennallaan, avopalveluissa se oli noussut hiukan.
• Vapaaehtoisdoulina eli synnytystukihenkilöinä toimi yhteensä 234 henkilöä (2022: 241) ja he tukivat 324 perhettä.
• Vauvaperhe-chateissä käytiin 731 keskustelua (2022: 904). Keskustelut kestivät keskimäärin 32 min.
• Vauvaperheiden kohtaamispaikoissa oli 26 533 osallistumiskertaa (2022: 8849). Kohtaamispaikoissa tavoitetaan suuria määriä vauva- ja pikkulapsiperheitä, ja se on merkittävä perheiden tukemisen muoto. Edellisen vuoden lukua ei voi verrata tämän vuoden lukuun, sillä siinä on tiedot vain kahdesta yhdistyksestä. Myös näissä näkyi voimakas kohtaamisten kasvu (67%)
Vauvatyön laadun ja osaamisen vahvistaminen
Osaamisen tuki ja yhdessä kehittäminen
Tuen ja kehittämisen monipuolinen ja hyvä toteutuminen näkyi työntekijöiden arvioinnissa, asiakaspalautteissa ja vanhempien hyvinvoinnin vahvistumisessa .
• Työntekijöille järjestettiin kaksi koulutuksellista työkokousta. Toinen oli suunnattu kaikille vauvatyötä tekeville ja toinen esihenkilöille. Näissä kohdattiin 85 yhdistysten vauvatyön ammattilaista (76% kokonais-määrästä). Yhteiset teemat liittyvät hyvinvointialueyhteistyöhön ja traumatietoiseen työotteeseen.
• Yhdistysten työntekijät arvioivat työkokousten lisänneen oman osaamistaan. Palautteiden keskiarvot olivat välillä 4 - 4,4 (asteikolla 1-5).
• Lisäksi järjestettiin säännöllisesti työmuotokohtaisia teams-kokouksia. Esihenkilöiden tukea vahvistettiin käynnistämällä yhteiset Teams-kokoukset ja yhteinen sähköpostiryhmä.
2. Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
• Laatukäsikirjaa päivitettiin auditointikierrokselta saadun palautteen ja yhteisen kehittämisryhmän työskentelyllä. Kohtaamispaikat saivat omat laatukriteerit. Kriteeristö viimeistellään 2024.
Intensiiviviikot päiväryhmien perheille
• Vuoden aikana järjestettiin 8 intensiiviviikkoa koulutuskeskus Sopukassa, joihin osallistui kahden yhdistyksen päiväryhmät kerrallaan. Perheet saivat niissä tiivistä vertaisten ja ammattilaisten tukea.
• Viikoille osallistui 71 vanhempaa ja 65 lasta. Kaikista viikkojen ohjelmasisällöistä saatiin hyvää palautetta (ka:t 4,1-4,6/5). Perheet hyötyivät viikoista. Perheet kokivat saaneensa tukea samassa elämäntilanteessa olevilta, uusia näkökulmia vanhemmuuteen ja lisäksi toivoa pärjäämiseen tulevaisuudessa (ka.t 3,9-4,1). Myös vanhemmuus vahvistui (ka:t 3,5 – 4,1)
”Olen otettu että juuri meidän perhe sai kokea intensiiviviikon! Antaa paljon eväitä vanhemmuuteen.”
Stressistä säätelyyn –hanke
Kärkiteemoina olivat vanhemman odotus- ja vauva-ajan stressin säätelyyn vahvistaminen sekä vauvaperheiden talousasioiden vaikutusten huomioiminen perheiden jaksamisessa.
• ETKL-Akatemiaan rakennettiin perehdytys stressin säätelyä tukevaan työtapaan. Kurssi toimii pohjana vauvapysäkki –ohjaajakoulutukselle.
• Vauvapysäkki - ohjaajakoulutus muokattiin ETKLAkatemiaan fasilitoiduksi verkkokurssiksi.
• Vauvapysäkki-ryhmä juurtui osaksi Kuopion yhdistyksen toimintaa, syksyllä alkoi jo viides ryhmä. Sovellettuja vauvapysäkkiryhmiä toteutuu myös Ylä-Savon ja Lapin yhdistyksissä
• Kaikille työmuodoille järjestettiin yhteinen Talous ja perheen hyvinvointi -työkokous.
• Monista puheenvuoropyynnöistä toteutui 11, jotka tavoittivat n. 206 ammattilaista tai asiantuntijaa.
• Hankkeen yhtenä hyvänä lopputuloksena alueellinen kehittämisryhmä juurtui Pohjois-Savon hyvinvointialueen rakenteisiin raskaus- ja vauvaajan mielenterveyden edistämisen foorumina.
Vaikuttamistyön painopisteenä oli vauvaperheiden taloudellinen stressi ja vauvaperheköyhyys.
• ETKL toimi rahapuhetta ja ratkaisuja -verkoston koolle kutsujana. Yhteisen seminaarin teema oli Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen ja se toteutettiin Eduskunnan kansalaisinfossa. Puheenvuoroilla lapsiperheköyhyyden yhteiskunnallisista ja yksilötason vaikutuksista tavoitettiin 40 asiantuntijaa ja päättäjää.
• Aktiivinen verkostoituminen aiheen tiimoilta:
- EAPN-fin hallituksessa ja Lapsiperheköyhyystyöryhmässä
- YLVA -hankkeen ohjausryhmässä
- Suomen Perinataalimielenterveys ry:n hallituksessa, puheenjohtajisto kirjoitetti artikkeli Äimä ry:n juhlajulkaisuun.
- Osallistuminen STM eriarvoisuuden vähentäminen ja Mielenterveysstrategian arvioinnin paneeleihin.
• Hankkeen aikana talousasioiden huomioiminen yhdistystyössä ja ETKL:n vaikuttamistyössä vahvistui
Vauvatyön vaikuttamistyö
Vauvatyön vaikuttamisella lisättiin päättäjien, ammattilaisten ja perheiden tietoa odotus- ja vauva-ajasta ja ohjautumisesta palveluihin sekä lisättiin yhdistysten vauvatyön tunnettuutta ja osaamisen viemistä hyvinvointialueille.
Vaikuttamistyötä tehtiin monipuolisesti ja –kanavaisesti.
• Vaikutimme 13 verkostossa, kannanotoilla, puheenvuoroilla, mielipidekirjoituksella, lehtijutuilla ja blogeilla. Somen kautta tavoitettiin erityisesti nuoria vanhempia. Vauvatyö näkyi medioissa 48 mainintana, joissa korostui äitien jaksaminen, tuen merkitys, vauvan itkuisuus ja unineuvonta.
• Kannanotoista kolme tehtiin yhteistyössä
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän kanssa ja yksi LSKL:n järjestämän pyöreän pöydän keskustelun lopputuotoksena.
• Pesäpuun Pikku-Tiikerit hankkeen ydinryhmän työskentelyssä vahvistimme vauvojen oikeuksia ja osallisuutta.
Miten pärjäät kyselyllä saatiin uutta
tietoa odotus- ja vauva-ajan haasteista
2. Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
• Kysely toteutettiin yhteistyössä Perinataalimielenterveys ry:n kanssa ja sitä levitettiin somen kautta.
• Kyselyn mukaan perheillä oli kuormitukseen liittyviä oireita. Kyselyllä kartoitettiin odotus- ja vauva-ajan tuen tarpeita ja yhdistysten työn tunnettuutta.
• Kyselystä tehtiin raportti, jota hyödynnettiin vaikuttamistyössä. Sillä saatiin hienosti medianäkyvyyttä; kaksi tv-haastattelua ja Ylen uutisointia.
Valtakunnalliset
ja kansainväliset tapahtumat
Tietoa yhdistysten vauvatyön palveluista ja vauvaajan merkityksestä levitettiin ständeillä
• vauvaperheille Vauvanpäivä tapahtumassa,
• terveydenhoitajapäivillä,
• lastensuojelupäivillä ja
• pohjoismaisessa imetyskonferenssissa.
Pidä kiinni® –hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille vauvaperheille
Pidä kiinni –avopalveluissa oli
• Yhteensä 195 asiakasta (2022: 205) 84 naista, 30 miestä ja 81 lasta. Asiakasmäärä laski hiukan (5%)
edellisestä vuodesta
• Avopalveluissa odotusaikana tulleiden osuus pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Myönteistä oli, että lähes puolet (45%) aloittivat avopalvelussa raskauden ensimmäisellä tai toisella kolmanneksella.
• A-klinikkasäätiön kanssa järjestettiin päihteitä käyttävien äitien nettiryhmän, johon osallistui 13 äitiä. Lisäksi pidettiin Vanhemmuus-teemaviikko Päihdelinkin keskustelualueella.
Avopalveluiden etsivän ja matalan kynnyksen työssä kohdattiin 223 asiakasta (HEKin tiedot puuttuvat)
• tapaamisissa oli 166 asiakasta
• puheluita oli 135 ja
• matalan kynnyksen ryhmäkertoja oli 77
Jalkautuvassa työssä kohdattiin yli 7300 ihmistä.
2. Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
Pidä kiinni –ensikodeissa oli
• Yhteensä 206 asiakasta (2022: 187): 79 naista, 44 miestä ja 83 lasta. Asiakasmäärä nousi edellisestä vuodesta 11%.
• Myönteistä oli, että odotusaikana kuntoutuksen aloitti edellistä vuotta useampi, lähes puolet äideistä (46%). Samoin useampi aloitti kuntoutuksen raskauden aiemmassa vaiheessa (44% äideistä). Tällä pystytään aiempaa paremmin suojelemaan sikiötä päihdealtistuksilta.
• Vauvaperheet ja päihteet chatissa käytiin 88 keskustelua, joiden keskimääräinen pituus oli 22 min. Yleisimmät keskustelun aiheet olivat kumppanin/ex-kumppanin päihteidenkäyttö ja palvelut, joista voisi hakea apua.
Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän laadun ja osaamisen vahvistaminen
Valtakunnallisia ja yhdistyskohtaisia koulutuksia
Pidä kiinni® –hoitojärjestelmässä toiminnan kivijalkana on vahva erityisosaaminen, jonka ylläpitämiseksi yhdistysten työntekijöille järjestettiin koulutukset
• Yhteisökuntoutuksesta,
• Reflektiivisestä työotteesta (3 pvää) sekä
• Päihdeongelmasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Koulutuksissa oli yhteensä 100 osallistujaa. Päivät vastasivat osallistujien tarpeisiin erittäin hyvin (kokonaisarvio päivistä 4,5
/ 5) ja koulutuksesta saatiin tietoa ja oivalluksia, joita pystyy hyödyntämään omassa työssään (4,4)
Kahdelle yhdistykselle järjestettiin Kannustava vuorovaikutus ICDP peruskoulutus ja ryhmänohjaajakoulutus.
Vuosittainen Vauvafoorumi yhdistysten ja muiden tahojen ammattilaisille järjestettiin Lapin yhdistyksen kanssa
Rovaniemellä. Rohkeus kohdata –teeman äärelle kokoontui 123 osallistujaa.
Yhtenäisen laadun vaaliminen
Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
• Pidä kiinni –yksiköiden esihenkilöille, sosiaalityöntekijöille, erityistyöntekijöille ja ohjaajille järjestettiin työkokoukset, jotka mahdollistivat yhteisen keskustelun ajankohtaisista teemoista, jakamisen ja vertaistuen samaa työtä tekevien kesken.
• Etsivän ja matalan kynnyksen työn työkokouksessa yhdistettiin koulutukselliset sisällöt ja mahdollisuus vertaistukeen ja jakamiseen.
• Pidä kiinni -ensikotien ja avopalveluiden vastuuhenkilöille sekä Etma-työntekijöille järjestettiin myös säännöllisiä teamstapaamisia.
Avopalveluiden ja ensikotien kanssa laadittiin yhteiset tavoitteet toimintasuunnitelmiin vuodelle 2024. Tavoitteisiin liittyviä vaikutusketjuja täsmennettiin, mikä yhtenäistää ja auttaa hakemusten ja raportointien tekoa.
Pidä kiinni® –hoitojärjestelmään liittyvä vaikuttamistyö
Vaikuttamisen tavoitteena oli lisätä tietoa päihdeongelmaisten vauvaa odottavien ja vauvaperheiden tarpeista, kuntoutumisen mahdollisuuksista ja hoito-järjestelmän tuloksista. Lisäksi vaikutimme siihen, että päihdeongelmaisten odottavien äitien oikeus saada apua paranee.
• Vaikuttamistyötä tehtiin mm. 15 verkostossa, pitämällä puheenvuoroja, kannanotoilla, mielipidekirjoituksella ja kahdeksalla blogilla. Pidä kiinni työn –teemat näkyivät medioissa 38 mainintana.
• ETKL osallistui Ministeri Kiurun päihdepalveluiden pyöreän pöydän yhteiseen työskentelyyn. Siitä syntyi kirjalliset päätelmät päihde- ja riippuvuuspalveluista ja osaamisen kehittämisestä.
• Päihdetoimijoiden valtakunnallisessa yhteistyöverkosto Päivytissä nostettiin esiin samoja teemoja. Päivytin kevätseminaari järjestettiin ETKL:n tiloissa.
• Lisäksi toimimme aktiivisesti THL:n päihdeongelmaisten äitien kehittämisen ohjausryhmässä sekä eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmässä.
2. Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
Pidä kiinni hoitojärjestelmää ja sen vaikuttavuustutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin
WAIMH-konferenssissa Dublinissa ja Vauvafoorumissa Rovaniemellä. Pohjoismaisessa ICDP konferenssissa
Oslossa esiteltiin posterilla ETKL:n ICDP-toimintaa
• Lisäksi tietoa päihteitä käyttäviin odottaviin ja vauvaperheisiin liittyvistä teemoista ja yhdistysten Pidä kiinni -työn palveluista vahvistettiin myös kolmella valtakunnallisella tapahtumaständillä (päihdepäivät, terveydenhoitajapäivät ja lastensuojelupäivät)
• Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa toimme esiin vanhempien päihteidenkäytön muuttuminen huomaamatta ongelmalliseksi.
• Jäsenlehti Enskaan tehtiin juttu Pidä kiinni –hoitojärjestelmän etsivän ja matalan kynnyksen työstä.
• Hoitojärjestelmä osallistui FASD-päivän valtakunnalliseen kampanjaan Alkon, Kehitysvammaliiton sekä S-ryhmän ja R-kioskien kanssa muistuttaen täysraittiuden tärkeydestä odotusaikana.
Apua lapsiperheiden erotilanteisiin
jäsenyhdistyksissä ja yhteisessä chatissä kohdatut avuntarvitsijat
Asiakkuuksia 1158 (2022: 1004)
• Aikuisten yksilö- tai paritapaamisia 970, joista miehiä 396 (37%) ja naisia 574 (62%)
• Lasten/nuorten yksilötapaamisia 140
• Aikuisten ja lasten vertaisryhmiä 50, joissa 1537 läsnäoloa
• Apua eroon chatissa 1 296 keskustelua
• Discordissa 26 kohtaamista
• Apua eroon.fi sivustolla 115 269 käyttäjää
• Eropuheluita 209
• Vapaaehtoisia erovertaisia 72
Aikuisista yksilö- ja paritapaamisasiakkaista 63 % koki hyvinvointinsa parantuneen työskentelyn aikana. 73 % suosittelisi palvelua muille.
Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
Tyypillinen yksilö- ja paritapaamisten aikuisasiakas on 36-45 –vuotias, eronnut avioliitosta ja ydinperheestä. Erosta on alle vuosi apua haettaessa. Lasta koskevat asiat ovat vielä virallisesti sopimatta (50%) tai sopimus on vahvistettu (22%).
Eroon johtaneet yleisimmät syyt
Vuorovaikutuksen pulmat, jatkuva riitely, luottamuspula, kunnioituksen ja arvostuksen puute, erilleen kasvu ja väkivalta.
Apua haetaan parisuhde- ja vuorovaikutuspulmiin,
eropäätöksen pohdintaan, erokriisiin käsittelyyn, jatkuvaan riitelyyn, lapsen edusta ja asioista sopimiseksi ja eron käsittelyn avuksi lapsen kanssa.
Tyypillinen lapsiasiakas on 7-12 –vuotias, joka asuu pääosin äidin luona (30%), vuoroasuu (21%) tai perhe asuu vielä yhdessä (32 %). Vanhemmilla on yhteishuolto ja lapsi tietää, mitä hänen asioistaan on sovittu.
Lapselle tärkeää on arjen toimivuus, harrastukset, yhteys kavereihin, mahdollisuus puhua erosta sekä vanhemmilta saatu tuki. Lapsen ilmaisemia huolia ovat vanhempien riitely tai oma paha olo.
Tapaamispaikkatoiminta
2. Vauvat, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut. jäsenyhdistyksissä kohdatut avuntarvitsijat
Tapaamispaikkoja on 15 jäsenyhdistyksessä
• Asiakkaita yhteensä 1812 (2022: 2099), joista lapsia oli 780. Asiakasmäärä on laskenut johtuen toiminnan päättymisestä yhdessä yhdistyksessä.
• Valvottuja tapaamisia oli 1823, tuettuja tapaamisia 3669 ja valvottuja vaihtoja 897.
• 82% asiakkaista suosittelee palvelua. Tulosyy, asiakkuuden peruste
Etävanhempaansa tapaavista lapsista suurin osa on taaperoita ja leikki-ikäisiä:
• 0-4 –vuotiaita oli 36 %
• 5-9 –vuotiaita oli 34 %
• 10-14 –vuotiaita oli 24 %
• 15 v. tai yli 6 %
• Vanhemman päihteiden käyttö
• Vanhempien riitaisuus tai väkivalta
• Lapsen pahoinpitely tai sen epäily
• Vanhemman mielenterveyden haasteet
• Vanhemman tuen tarve lapsen hoidossa
Tuki jäsenyhdistyksille
• Ohjaus- ja tukitapaamisia oli kuusi.
• Yhteinen työkokous Ero lapsiperheessä –toiminnan työntekijöiden kanssa
• Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit uudistettiin, uudistustyöryhmässä oli mukana kolme yhdistystä.
Ero lapsiperheessä -työn vaikuttamistyö
Osallistuminen pyöreän pöydän keskusteluihin
Eduskunnassa keskusteltiin siitä, miten tunnistaa, estää ja puuttua vieraannuttamiseen sekä miten turvata lapsen oikeudet hänelle läheisiin turvallisiin aikuisiin.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun keskustelun teemana oli eron jälkeinen väkivalta ja vaino.
Puheenvuoro pidettiin Turvassa-hankkeen asiakastyön kautta kertyneestä tiedosta.
Viestintä ja vaikuttaminen
Olimme MTV:n Huomenta Suomessa puhumassa eroista ja henkisestä väkivallasta parisuhteessa.
Eroteemasta annettiin useita asiantuntijahaastatteluja eri lehtiin, julkaistiin blogeja, mielipidekirjoituksia ja artikkeleita.
Ero lapsiperheessä -työ sai 61 mainintaa mediassa.
Vaikuttamistyötä tehtiin 15 eri verkostoissa.
Koulutus ja uuden tiedon tuottaminen
Vauvat, lapset ja nuoret saavat
tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut.
Vuosittaisen erofoorumin teemana oli ”Nuoret, mielenterveys ja vanhempien ero”. Foorumiin osallistui 152 ammattilaista. Palautteen keskiarvo oli 4,2/5.
Eroteemaisia koulutuspäiviä toteutui 16 ja niihin osallistui yhteensä 1 065 ammattilaista. Yksittäisiä puheenvuoroja toteutui 22 ja niitä oli kuulemassa 1 560 ammattilaista.
Tietoa levitettiin myös Nuori23 ja Terveydenhoitajapäivillä sekä puheenvuorolla Shared Parenting –konferenssissa.
ETKL akatemiassa oli seitsemän eroteemaista kurssia ja niihin osallistui 412 jäsenyhdistysten ammattilaista.
• Vanhemmille suunnatulle Vanhempana eron jälkeenverkkokurssille kirjautui 234 osallistujaa.
• Uudet verkkokurssit julkaistiin rinnakkaisvanhemmuudesta ja vieraannuttamisesta.
Tukiliiton ja Parisuhdekeskus Katajan kanssa julkaistiin selkokielelle käännetyt Parisuhde- sekä Ero ja vanhemmuus -oppaat vanhemmille. Oppaita jaettiin 1000 kpl.
Ero lapsiperheessä -työn laadun ja osaamisen vahvistaminen
3. Liiton osaaminen, kansalaistoiminta ja palvelut ovat voimavara uudistuvassa sosiaalija terveydenhuollossa.
Tuki jäsenyhdistyksille
Työkokouksia oli kaksi, joista toinen oli etänä. Työkokouspäivän teemoina olivat mm. tiedolla johtaminen, asiakastyön menetelmäosaamisen vahvistaminen ja vanhemmuuden tukeminen sekä tapaamispaikkatoiminta. Osallistujia oli 27 yhdistyksestä yhteensä 61.
Ero lapsiperheessä -työn ja tapaamispaikkatoiminnan ohjaajille tarjottiin yhteensä 41 ohjaus- ja tukitapaamista, joissa oli yhteensä 235 osallistujaa.
Yhdistyksille tuotettiin opas lasten yksilötapaamisten toteuttamisen tueksi. Lapsella on asiaa!-vertaisryhmäohjaajakoulutuksen verkkokurssina suoritti 23 työntekijää.
Ero- ja väkivaltatyön yhteinen kehittämisryhmä lisäsi jäsenyhdistysten eri työmuotojen yhteistyötä.
Laadun auditointi
Ero lapsiperheessä -työ auditoitiin 15 yhdistyksessä. Laatukriteerit toteutuvat yhdistyksissä hyvin, vahvuutena ovat asiakasprosessiin liittyvät hyvät käytännöt. Auditointiraporttipohja uudistettiin ja jokainen yhdistys sai raportissa arvion laatukriteerien toteutumisesta ja tiedoksi hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet.
Verkkoauttamisen kehittäminen
Jäsenyhdistysten eropalvelut sekä apuaeroon.fisivusto ja apua eroon-chat olivat perhekeskuksissa ja sähköisen perhekeskuksen kehittämisessä vahvasti esillä.
Apua eroon chattiin koulutettiin vapaaehtoisia toimimaan erovertaisina ja verkkotilaisuuksia kehitettiin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa.
Vaativissa erotilanteissa työskentelyn kehittäminen (Turvassa-hanke)
Moniammatillisten konsultaatiomallien juurtuminen
ETKL:n vaativan erotyön asiantuntijuus integroitiin osaksi hyvinvointialueiden ja OT-keskusten toimintaa. Pohjoisen OTkeskushankkeen kanssa luotiin sopimusmalli vuodelle 2024.
OT-konsultaatioita toteutui 6 ja niihin osallistui 15 ammattilaista.
Moniammatillinen Haastavat erot –työryhmän konsultaatiomalli laajentui kahdelle uudelle alueelle, Jyväskylään ja Kuopioon, ja jäsenyhdistysten asiantuntemus on mukana niissä. Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Lahden yhdistys saivat tukea ryhmän käynnistämiseksi.
Konsultaatioita toteutui neljällä eri alueella yhteensä 24.
Riskinarviointiosaamisen vahvistaminen
Riskinarviointi –koulutuksiin osallistui 162 ammattilaista, jotka käyttivät riskien seulontalomaketta työssään. Lomake auttoi tunnistamaan riskejä lapsen näkökulmasta.
Uuden tiedon tuottaminen
Ammattilaisille julkaistiin verkko-opas ja verkkokurssi Tunnista, puutu ja auta –keinoja vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen.
Julkaisutilaisuutta seurasi 386 katsojaa, videolla oli 3 100 katsojaa. Opasta on luettu 2 137 kertaa.
Verkkokyselyyn vieraannuttamisen kokemuksista vastasi 49 nuorta/nuorta aikuista (12-29 v.). Kyselyn tuloksista tehtiin AMK-opinnäytetyö.
Vaativa erotyö -käsikirjaa luettiin 2 824 kertaa netissä.
3.
Liiton osaaminen, kansalaistoiminta ja palvelut ovat voimavara uudistuvassa sosiaalija terveydenhuollossa.
Yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys
Virkistysleirit ukrainalaisperheille
Tradekan rahoituksella toteutettiin viisi virkistysleiriä Ukrainan sotaa paenneille vauva- ja pikkulapsi-perheille. Leireille osallistui yhteensä 28 perhettä; 45 aikuista ja 33 lasta. Vanhempien kokonaispalaute leireistä oli 5/5. Vanhempien mukaan olo helpottui, kun sai tavata muita samanlaisessa elämäntilanteessa olevia, toimintaan osallistuminen tuki lasten hyvinvointia, leirit olivat tuoneet iloa ja lisäsivät jaksamista arjessa.
Keittiökummi-toiminta
Yhdessä ruokakasvatusyritys Vennerin kanssa
jatkettiin Keittiökummi -toimintaa. Yritysten tuella 31 perhettä sai 4-6 kk:n ajan kasvisruokalaatikon kotiin kuljetettuna. Ruuan hinnan ja muiden elinkustannusten noustessa toiminta on lisännyt perheiden mahdollisuutta syödä terveellistä ja kasvispainotteista ruokaa.
Monikulttuurisuustyön vahvistaminen
Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävät ratkaisut näkyvät toiminnassamme.
11 jäsenyhdistykseen tehtiin käynti monikulttuurisuustyön kartoittamiseksi ja kehittämiseksi. Palaute käynneistä oli erittäin positiivista. Tietoa ja materiaalia on jaettu myös yhdistyksille suunnatussa monikulttuurisuus fb-ryhmässä.
Koulutuksia pidettiin eri työmuotojen työkokouksissa ja seminaareissa, mm. monikulttuuristen perheiden taloushaasteista, eroauttamisesta ja valokuvatyöskentelystä.
Myös ETKL-akatemiaa ja chat auttamista kehitettiin monikultturisuusnäkökulmasta.
Neljä odotus- ja vauva-aiheista esitettä käännettiin arabiaksi, englanniksi, somaliksi ja venäjäksi. ETKL:n eri kielisiä materiaaleja markkinoitiin laajasti eri toimijoille.
Tietoa monikulttuuristen lasten tarpeista levitettiin kannanotoin,, blogein, artikkelein ja somessa. Puheenvuoroja pidettiin eri tilaisuuksissa ja osallistuttiin verkostoihin, joista myös tuotiin tietoa ja materiaaleja ETKL:oon. Osallistuimme Pride-viikolle viestinnällisin keinoin ja marssimalla. Yhdistysten työntekijöitä koulutettiin kohtaamaan sateenkaarevia perheitä.
Yhdenvertaisuusryhmä laati turvallisemman tilan periaatteet ETKL:n käyttöön.
Tiedolla johtaminen
ETKL:n yhteinen asiakastietojärjestelmä tiedonkeruun perustana
Lähes kaikissa jäsenyhdistyksissä on käytössä yhteinen Sofia-asiakastietojärjestelmä. Sen käyttäjille järjestettiin kaksi työkokousta, joihin osallistui 223 jäsenyhdistysten työntekijää.
Järjestelmän kahdessa etäperehdytyksessä oli 44 osallistujaa.
Keskusjärjestössä Sofia kehittämisryhmä kokoontui kuusi kertaa.
Liittyminen sosiaalialan Kanta-arkistoon
Turvakotitoiminnan asiakastiedon siirtäminen Kantaan pilotoitiin kahdessa jäsenyhdistyksessä yhteistyössä Kelan, Netprocen ja THL:n kanssa. Tuotantokäyttö päästiin aloittamaan joulukuussa.
Keskusjärjestössä aloitti työryhmä, joka valmistelee eri työmuotojen liittymistä Kantaan,
Tiedolla johtamista ja sen kehittämistä työstettiin keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten johdon kanssa toiminnanjohtajien työkokouksessa sekä operatiivisen ja luottamusjohdon Uudet tuulet –seminaarissa.
Selvitys Vaikuttavuus esiin –mittarin tuloksista ja palautelomakkeiden uudistus
Vaikutustietoa tuottavan VE- mittarin käyttö lisääntyi edelleen, tuloksista käynnistettiin tilastollinen analyysi ja haastateltiin 28 työntekijää. Lisäksi otettiin käyttöön valtakunnallisesti tietoa tuottava palautekysely. ETKL:n yhteiset, sähköiset palautekyselyt aikuisten kanssa tehtävään asiakastyöhön otettiin ensin testikäyttöön vuoden vaihteessa 22-23, ja lopullisina versioina keväällä23. Kyselyt on otettu käyttöön 24/31 yhdistyksessä, yhteensä 73 yksikössä. Ensimmäisenä käyttövuonna vastauksia kertyi 534, mitä voidaan pitää varsin hyvänä saavutuksena - tietoa on alkanut kertyä lisääntyvänä virtana.
Olimme työllämme mahdollistamassa sitä, että
ETKL:n jäsenyhdistykset tavoittivat 21 691 apua tarvitsevaa. Vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa oli 26 533 osallistumiskertaa.
• 65 % aikuisasiakkaista koki, että heidän hyvinvointinsa koheni asiakkuuden aikana. Suurin muutos oli haittakokemuksen väheneminen siitä asiasta, johon tultiin hakemaan apua. Lisäksi arjessa suoriutuminen, tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin, turvallisuuden tunne ja toiveikkuus kasvoivat kaikki selvästi. (Vaikuttavuus esiin –mittari, n=1789)
• Lapsilla muutos näyttäytyi loivempana kuin aikuisilla, mutta heilläkin hyvinvoinnin eri osa-alueet olivat kuitenkin nousseet ja koettu haitta vähentynyt. (Vaikuttavuus esiin –mittari, n=423)
• Vertaisryhmien koettiin antavan erittäin hyvin tietoa ja tukea arkeen, vertaistuki on helpottanut osallistujien oloa ja aikuisten toimintaan osallistumisen on koettu tukevan myös lasten hyvinvointia.(Vaikuttavuus esiin –mittari, n=1809)
Kansainvälinen
suositteluindeksi NPS on johtava mittari asiakastyytyväisyyden mittaukseen. ETKL:n luku vuodelta 2023 on huikeat 84! (n=412)
Yhdistysten asiakkaat tulevat kohdatuksi arvostavasti, osallistaen ja tarpeeseen vastaten. (Palaute, n=520)
Työntekijät kohtasivat minut arvostavasti Työntekijät kohtasivat minut arvostavasti
Koin voivani vaikuttaa saamani tuen suunniteluun ja toteuttamiseen
Koin voivani vaikuttaa tuen suunnitteluun ja toteutukseen
Saamani tuki tai toiminnassa mukana oleminen vastasi tarpeitani
Saamani tuki tai toiminnassa oleminen vastasi tarpeitani
ETKL:n talous 2023
Tuotot
Kulut
