ETKL:n puheenvuoro hallitusneuvotteluiden oikeuspolitiikan ja tasa-arvon jaostossa 12.5.2023

Rikoksen uhrin aseman parantaminen

Hallitusneuvottelut, Oikeuspolitiikan ja tasa-arvon jaosto

12.5.2023

Ensi- ja turvakotien liitto, pääsihteeri Riitta Särkelä ja

kehitysjohtaja Sari Laaksonen

Ensi- ja turvakotien liitto

• 31 jäsenyhdistystä, joissa

n. 800 työntekijää, lähes 2000 vapaaehtoista (2023)

• 2022 apua sai n. 23 000 asiakasta, lisäksi ryhmissä ja kohtaamispaikoissa oli 25 000 kohtaamista.

ETKL:n yksilö- ja perhekohtaisen työn asiakkuusmäärät 2022

Tapaamispaikka

Eroauttamisen avopalvelut

Väkivaltatyön avopalvelut

Pidä kiinni® avo ja etma Turvakodit

Pidä kiinni® ensikodit

Vaativa vauvatyö avopalvelut

Vaativa vauvatyö ensikodit

Kotona tehtävä perhetyö

naisia miehiä muita ei tied tyttöjä poikia muita ei tied

Etunimi Sukunimi

Lähisuhdeväkivalta ja kaltoinkohtelu

• Joka 2. nainen lähisuhteissaan lähisuhdeväkivallan kohteeksi tai sen uhan alaiseksi

• Kolmannes lapsista kokee kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan

• Lapsuusajan haitalliset kokemukset näkyvät aikuisena muita yleisempinä terveys- ja mielenterveysongelmina, työllistymisen vaikeuksina ja syrjäytymisriskeinä

• Konfliktoituneisiin erotilanteisiin liittyy vaino ja perhesurman riski

• Toinen vanhempi pystyy kieltämään lapsen avun saannin esim. erotilanteessa

• Tunnistamisessa ja avun saamisessa vakavia ongelmia

Päättyvällä hallituskaudella tärkeää edistymistä

• Seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen, SERI-tukikeskusverkosto

• Turvakotiverkoston laajentaminen

• Lähestymiskiellon tehostaminen

• Barnahus-malli: lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvittäminen, väkivaltaa kokeneiden lasten tukeminen ja hoito

• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen uusien toimintamallien kehittäminen eteni: ETKL väkivallan puheeksi ottamisen väline eri ikäisille (Turva10, STEA), kaltoinkohtelun katkaisumalli (LKK, STEA), kuntoutusohjelma väkivallan tekijöille (Turvallisille raiteille, OM)

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn panostetaan

inhimillisten ja taloudellisten kustannusten kasvun hillitsemiseksi.

• Pelkästään naisiin kohdistuvan fyysisestä parisuhdeväkivallasta aiheutuu 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa sosiaali-, terveys- ja oikeudellisissa palveluissa.

Todellisuudessa kokonaiskustannukset suuremmat

• Väkivallan ylisukupolvisuus edellyttää riskien tunnistamista, väkivallan puheeksi ottamista sekä eri hallinnonalojen ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä.

Väkivallan tunnistaminen,

puheeksiottaminen ja tuen varmistaminen on kaikkien toimijoiden yhteinen tehtävä.

• Rapautumisriskissä olevien neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen toimivuus ja riittävät resurssit turvataan väkivallan riskien ja uhrien varhaisen tunnistamiseksi ja lapsen oikeuksien

turvaamiseksi.

• Eri hallinnonalojen ammattiryhmille järjestetään säännöllinen koulutus naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista, niiden tunnistamisesta, uhrien sukupuolisensitiivisestä kohtaamisesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä.

• Lähisuhdeväkivaltaa tekevien järjestöjen erityisosaaminen otetaan entistä paremmin käyttöön.

Väkivaltaa kokeneiden ja sitä todistaneiden lasten oikeus saada apua turvataan.

• Lapsen oikeus saada apua turvattava huoltajien näkemyksistä riippumatta

• Väkivalta otetaan huomioon huoltajuusratkaisuissa

-> Vähimmäisvaatimuksena tiedon välittäminen väkivaltarikoksesta ja lähestymiskieltomääräyksestä huolto- ja tapaamisoikeusselvitystä ja päätöksiä tekeville viranomaisille.

-> Lapsen asema lähestymiskiellon määräyksessä otettava tarkasteluun

-> Varmistettava, ettei tuomioistuinten ratkaisuilla mahdollisteta väkivallan jatkumista eron jälkeen.

• Tyttöjen sukuelinten silpominen kriminalisoidaan

Rakennetaan turvallista yhteiskuntaa ja katkaistaan ylisukupolvisen väkivallan kierre.

• Väkivallan uhreille varmistetaan kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista tukea - edellisellä hallituskaudella kehitetty lähinnä kriisityötä.

• Erityisen vaativien ilmiöiden palvelujen (vaino, vakavat, konfliktoituneet erot) osaaminen ja rahoitus varmistetaan sosiaalihuollon keskittämisasetuksella, jatketaan OT-keskusten kehittämistä ja turvataan niiden rahoitus.

• Väkivallan riskinarviointi yhdenmukaistetaan järjestelmälliseksi osaksi työtä ja uhrin tosiasiallisia turvaamistoimia lisätään.

• Pakottava kontrolli lähisuhdeväkivallan muotona kriminalisoidaan.

• Väkivallan tekijöille suunnattujen kuntoutusohjelmien käyttöä ja leviämistä tuetaan: Lasten kaltoinkohtelun katkaisu LKK, Turvallisille raiteille ja Aggredi.

Järjestöjen autonomia ja rahoitus turvataan parlamentaarisen yhteisymmärryksen mukaisesti.

• Varmistetaan järjestöjen toimintaedellytykset tehdä

lähisuhdeväkivallan vastaista työtä julkisen kumppanina, ei määritellä sitä lainsäädännössä vain julkisen tehtäväksi.

Parlamentaarisesta yhteisymmärryksestä pidetään kiinni:

järjestöjen riittävä rahoitus turvataan rahoitus- ja

avustusjärjestelmää uudistettaessa niin, että rahoituksen taso ja ennakoitavuus säilyy, jotta järjestöt voivat toimia

pitkäjänteisesti ja autonomisesti ihmisten tukena sekä

osallisuuden varmistajana.

Kansainvälisiin sopimuksiin, direktiiveihin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin sitoudutaan.

• Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2022–2025

ja OM:n Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman rahoituksen jatko

- Suomen lähestymistapaa väkivallan ehkäisyssä leimaa sukupuolineutraalius:

lisätään sukupuolivaikutusten arviointia ja naisiin kohdistuvan väkivallan

ymmärrystä ilmiönä

- Suomi on aktiivinen EU-tasolla, jotta eri maat sitoutuvat sopimukseen laajasti

Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan

ehkäisystä 2020−2025; Lanzaroten sopimuksen toimeenpano

• Rikosuhridirektiivi ja tuleva direktiivi naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja

lähisuhdeväkivallasta