meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 16. - 19.12.2019
Ilmastoasiat vahvasti parlamentin agendalla Komission puheenjohtaja von der Leyen esitteli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ylimääräisessä täysistunnossa Brysselissä viime keskiviikkona. Suunnitelman avulla EU:sta pyritään tekemään EU:sta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tälläkin viikolla ilmastoasiat olivat vahvasti parlamentin esityslistalla.
Kuvassa kokoomusmepit tiistaiaamun pressiaamiaisella Strasbourgissa.
Pietikäinen: Sopu investointien kestävyyskriteereistä EU-parlamentti ja neuvosto saavuttivat maanantai-iltana sovun taksonomiasta eli kestävien rahoitustuotteiden määritelmästä. Kompromissi tuli viikkojen neuvottelujen jälkeen, Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päätöksen kynnyksellä. ”Yksi todella merkittävä askel on astuttu eteenpäin rahoitussektorin vastuullisuuden ja kestävyyden lisäämisessä.”, totesi Sirpa Pietikäinen, toinen parlamentin pääneuvottelijoista. ”Tämä on kohtuullisen hyvä lopputulos, joka tukee osana uuden komission tuoretta Green dealia ja luvattua kestävän rahoituksen strategian jatkoa.”
Asetus määrittää yhteiset kriteerit rahoitustuotteille, joita saa EU:ssa jatkossa kutsua vihreiksi. Lisäksi määritelmän saavat sijoitukset, jotka tukevat muutosta kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta. Kaikkien rahoitustuotteiden pitää jatkossa selkeästi viestiä kuluttajalle, onko kestävän sijoitustoiminnan kriteerejä noudatettu. ”Ympäristön raju huononeminen ei odota. Positiivista on se, että tiedämme haasteen, meillä on teknologia, resurssit ja rahat kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan. Kestävän rahoitussektorin taksonomia on yksi tärkeimpiä työkaluja ympäristötavoitteiden ja Green dealin saavuttamiseksi”, painottaa Pietikäinen.
Sarvamaa: Aktiivinen metsänhoito on ratkaisu, ei ongelma Vihreän kehityksen ohjelma on ehtinyt herättää keskustelua Euroopan ja Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Metsäalalla on tässä kokonaisuudessa tärkeä rooli. Ongelmallista aloitteessa on Petri Sarvamaan mukaan se, että ohjelman sisältämä metsäpolitiikka ja sitä kautta myös EU:n tuleva metsästrategia alistetaan komission suunnittelemalle biodiversiteettistrategialle. ”Suomen osalta olen huolissani sen vaikutuksista suomalaisten metsien käyttöön. Ohjelmaan ei ole kirjattu tarkasti vaikutuksia metsänkäytölle, mutta metsästrategian lähtökohdaksi aiotaan rakentaa luonnon monimuotoisuus”, Sarvamaa sanoo. ”Biodiversiteetti on vain yksi osa kokonaisuudesta, eikä metsäpolitiikkaa voi tehdä pelkän luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.”
Sarvamaan mukaan biodiversiteetti tulisi ehdottomasti tarkastella osana kestävää metsänhoitoa ja metsästrategiaa. ”Teen kaikkeni sen eteen, että työhön saadaan mukaan metsätaloudellisia näkökulmia”, sanoo EU-parlamentin metsästrategian esittelijänä toimiva Sarvamaa. ”Ilmastonmuutoksessa suomalainen metsänhoito nähdään valitettavan usein syntipukkina. Asia on juuri päinvastoin. Aktiivinen metsänhoito on olennainen osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja siihen sopeutumisessa. Metsät eivät ole vain hiilinielu, vaan myös hiilivarasto ja vaihtoehtoinen raaka-ainevarojen lähde fossiilisten raakaaineiden ja energian korvaajina.” ”Siksi kestävän biotalouden, kiertotalouden, metsänhoidon ja uusiutuvien raaka-aineiden roolia tulisi korostaa vihreässä ohjelmassa komission pohjaa enemmän”, Sarvamaa vaatii.
Virkkunen: Hallitukselta odotetaan ilmastotekoja Henna Virkkusen mielestä Suomen pitäisi ottaa vahvempi edelläkävijän rooli EU:n ilmastopolitiikassa. ”Suomi pyrkii hiilineutraaliksi jo vuonna 2035, eli 15 vuotta ennen muuta EU:ta. Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella teema ei kuitenkaan ole juuri näkynyt, eikä hallitus ole Suomessa vielä esittänyt mitään kunnon konkreettisia toimia tavoitteen toteuttamiseksi.” Euroopan vihreän kehityksen ohjelman Virkkunen uskoo tuovan suomalaiselle teollisuudelle ja yrityksille paljon mahdollisuuksia. Komissio esittää ohjelmassa 50 eri toimenpidettä, joilla EU:n taloutta ja yhteiskuntia ohjataan kohti vähäpäästöisyyttä. ”Suomella on tarjota hyviä ratkaisuja niin puhtaan teknologian, liikenteen kuin kiertotalouden osalta. Kysyntä näille innovaatioille tulee kasvamaan entisestään.” Madridin ilmastokokouksen heikkoja tuloksia ei Virkkusen mielestä pidä jäädä surkuttelemaan, vaan nyt on vahvistettava jo poljentaa kohti ensi vuoden Glasgown COP26-kokousta. ”EU:n osuus maailman päästöistä on alle 10 prosenttia, joten aivan keskeistä on saada sidottua USA, Kiina ja Intia mukaan muun muassa kauppapolitiikan keinoin. Tätä pohjatyötä on nyt tehtävä lujasti”, painottaa Virkkunen. Puolan luisteleminen ulos yhteisistä ilmastotavoitteista ei ole Virkkusen mielestä hyväksyttävää. ”Usein juuri köyhemmissä maissa on saavutettavissa aika helpoillakin keinoilla isoja parannuksia. Jos näitä maita tuetaan erillisellä rahoituksella, on sen oltava tiukasti ehdollista. Hiilikaivosten sulkemisella saataisiin valtavat vaikutukset.”