meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 13. - 16.1.2020
Pietikäinen ja Green Deal: Siirtymärahaston tuettava uusia innovaatioita Viime viikolla komissio julkaisi esitykset Euroopan kestävän investointiohjelman (Green Deal) ja siirtymärahaston perustamisesta. Kestävien investointien rahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ovat Euroopan
vihreän kehityksen ohjelman ensimmäisiä konkreettisia aloitteita. Siirtymärahastolla tuetaan alueita ja aloja, joilla siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan aiheuttaa haasteita. ”Kestävä investointirahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ovat tärkeitä ja
tervetulleita aloitteita uusien työpaikkojen luomiseksi ja uuden teknologian kehittämiseksi”, sanoo Sirpa Pietikäinen, EPP-ryhmän pääneuvottelija kestävän rahoituksen lakipaketissa. ”Siirtymärahastolla ei kuitenkaan saa kompensoida vanhan teknologian ja fossiilisten tuotantomuotojen tukemista. Rahastojen on aidosti tuettava uusien työpaikkojen ja innovaatioiden luomista.” Pietikäinen muistuttaa, että kestävän investointirahaston lisäksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta myös koko rahoitussektorille ja EU:n julkiseen rahoitukseen, kuten budjettiin ja julkishankintoihin. ”Ei riitä, että neljännes EU-budjetista korvamerkitään ilmastotoimille. Kaikessa EU-rahoituksessa ja EU:n julkisessa rahoituksessa pitää huomioida ilmasto- ja ympäristöriskit”, Pietikäinen alleviivaa. ”Budjettiin ja sijoituksiin tarvitaan ympäristövaikutusten seurantamekanismi ja lakialoitteisiin vaikutusarvio. Euroopan vihreän kehityksen tavoitteet ovat saavutettavissa, kun muutos ulotetaan läpileikkaavasti osaksi kaikkea EUrahoitusta ja finanssisektoria”, Pietikäinen muistuttaa.
Virkkunen kaipaa ketteryyttä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Henna Virkkunen on jättänyt Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisesta. Virkkunen kysyy, onko uusi EU-komissio sitoutunut viemään eteenpäin aiemman Jean-Claude Junckerin komission esitystä, jonka mukaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa alettaisiin käyttää määräenemmistöpäätöksentekoa aiempaa laajemmin. ”Toisin kuin usein luullaan, se ei vaadi muutosta EU:n perussopimukseen. Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on
tukenut EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden vahvistamista ja antanut valintansa alla selkeitä tähän liittyviä sitoumuksia. Nyt on pidettävä huoli, että asiassa edetään . Siinä Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli”, Virkkunen sanoo. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa edellytetään nykyisin lähes aina jäsenmaiden yksimielisyyttä. Se vaikeuttaa ja hidastaa kriiseihin reagointia. ”Jos Euroopan unionin halutaan olevan vahva ja uskottava globaali toimija, sen yhtenäistä reagointikykyä on nopeutettava”, Virkkunen
painottaa. Hänen mukaansa määräenemmistöpäätöksentekoon voitaisiin siirtyä ainakin eräissä kansainvälisiä ihmisoikeusasioita koskevissa kysymyksissä sekä tehtäessä päätöksiä EU:n talouspakotteista ja turvallisuuspolitiikan siviilioperaatioista. ”Siirtymä ei vaatisi ainuttakaan muutosta EU:n perussopimuksiin, vaan se voidaan tehdä suoraan EU-maiden johtajien päätöksellä. Kyse on vain siitä, löytyykö tähän poliittista tahtoa. Prosessi itsessään on hyvin lyhyt”, Virkkunen sanoo.
Sarvamaa: Hallitus nukkuu ruususen unta, vaikka uusi finanssikriisi uhkaa Petri Sarvamaan mukaan Suomen olisi herättävä horroksestaan ja tehtävä nyt kaikkensa saadakseen taloutensa nykyistä parempaan tilaan ja asemaan tulevia vaikeita vuosia ennakoiden. EU-alueen kilpailukyvyssä on rakenteellisia ongelmia, jotka nakertavat hitaasti myös Suomen taloudellista pohjaa. Samalla globaalin politiikan käänteet voivat nopeasti johtaa uuteen finanssikriisiin. ”Maailmantalouden näkymät eivät ole hyvät. Kiinan talouskasvu yskii pahasti, eikä kauppaso-
ta USA:n kanssa ole parantanut tilannetta lyhyestä ja hauraasta rauhasta huolimatta. Samalla EU-alueen heikot kasvuodotukset heijastuvat pian myös Suomeen ja vientiteollisuuteemme. Nyt meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta saamme Suomen talouden tolkulliseen tilaan ennen kuin seuraava kriisi iskee. Muutoin jälki tulee olemaan rumaa”, Sarvamaa varoittaa. Globaali epävarmuus heijastuu EU-alueen kilpailukykyyn ja vientimahdollisuuksiin, jotka ovat jo muutenkin vaikeuksissa. ”Samalla kun Suomessa vientialat lakkoilevat, on maailmantalouden viisari kääntynyt
alaspäin. Hallituksen työllisyystavoite uhkaa jäädä korulauseiksi ilman konkreettisia tekoja. Ilman nopeaa työllisyyspolitiikan korjausliikettä työllisyyden kasvun sijaan edessä on lässähdys ja pysähtyminen sekä voimistuva taloudellinen kriisi ilman kriisitietoisuutta. Suomen hallitus on vaipunut suloiseen ruususen uneen, vaikka nyt alkaa olla yhdestoista hetki toimia ja luoda puskureita talouteen tulevia huonoja päiviä varten,” Sarvamaa päättää.