ASTALO
EDUSKUNTAVAALIT 2023
VAALI
VASEMMISTONUORTEN VAALILEHTI 2023
3 4–9 10–13 14 15 16–17 18–19
takakansi
Tässä lehdessä
Puheenjohtajan vaaliterveiset
Ehdokkaiden esittelyt
Työolot kuntoon!
Rahim Alizada: “Auttaminen on meidän jokaisen velvollisuus”
Funda Demiri: “Päihderiippuvuutta ehkäistään vähentämällä eriarvoisuutta”
Suomi on metsien peittämä maa – vai onko?
Opintolainahan on oikeastaan ilmaista rahaa! in english
Päätoimittaja: Siru Uusi-Seppälä
Taitto: Siru Uusi-Seppälä
Kansikuva: Jasu Setälä
Ehdokkaiden kuvat: Vasemmistoliitto 2023
Kuvituskuvat: Unsplash-kuvapankki
Julkaisija: Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry
Puheenjohtajan vaaliterveiset
tuskaudesta huolimatta vasemmisto sai näitä tavoitteita läpi. Osaa verouudistuksista ei valitettavasti saatu läpi, ja osassa tavoitteista, kuten translaissa, työ jäi vielä kesken.
Eduskuntavaalit. Niiden aika on taas ovella. Viimeksi kun ne käytiin, elimme hyvin erilaista aikaa.
Vasemmistoliitto teki ensimmäisen eduskuntavaalivoittonsa vuosikausiin.
Vihdoinkin tuntui siltä, kuinka olisi mahdollisuus uuteen.
Saimme kunnianhimoisen hallitusohjelman. Uusi vanhempainvapaalaki, oppivelvollisuuden laajentaminen, panostukset koulutukseen ja ympäristönsuojeluun sekä uusi translaki olivat selkeä merkki politiikan tuulten suunnanmuutoksesta. Leikkauspolitiikasta irtaantuminen tuntui huojentavalta.
Minulle, kuten usealle muulle nuorelle, tämä tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että paremmat ajat ovat edessä.
Vaikeasta ja poikkeuksellisesta halli-
Tämä työ on yleisemminkin kesken, ja sitä on jatkettava. Samaan aikaan, kun oikeistopuolueet ja suurten mediatalojen pääkirjoitukset vaativat vain leikkauksia, tulee meidän luoda lisää toivoa ja luottamusta huomispäivään. Näissä vaaleissa ei tule mennä kokoomuslaisen maailmankuvan ehdoilla. Näissä vaaleissa tulee taistella meidän omista lähtökohdista. Meidän kaikkien oikeuksien puolesta, työntekijöiden oikeuksien, vähemmistöjen oikeuksien, opiskelijoiden oikeuksien ja kaikkien muidenkin puolesta, joita tähän asti porvari on potkinut päähän.
Tässä lehdessä on lukuisten nuorten Vasemmiston ehdokkaiden kirjoituksia. Toivottavasti löydät heistä hyviä ehdokkaita joita äänestää.
Christian Karau
Puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
3
Helsingin vaalipiiri
RaHim Alizada 65
”Olen liiketalouden opiskelija, kansalaisaktivisti sekä nuori rauhanlähettiläs Helsingistä. Aktivistina olen jo vuosia tehnyt väsymättömästi töitä turvallisemman, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.
Vapaaehtoisena ääni ei kuitenkaan aina kantaudu kauas, ja tästä syystä haen eduskuntaan. Oikeistopopulismin ja median voimakkaasti harjoittama vastakkaisasettelu voi vakavasti horjuttaa yhteiskuntarauhaa ja valtiomme turvallisuutta. Tulen edistämään rauhan dialogia ja rakentamaan siltoja yhteisöjen välille yhtenäisemmän Suomen puolesta.”
Lue Rahimin haastattelu s. 14.
Titta Hiltunen 69
”Olen 30-vuotias kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmämme 1. varapuheenjohtaja, päämäärätietoinen poliitikko ja punavihreä feministi.
Olen ehdolla eduskuntaan, koska haluan nähdä maailman, jossa ympäristöä ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Ajan oikeutta mielenterveyteen, ilmastokestävää arkea ja reilua toimeentuloa kaikille. Olen aina heikoimpien puolella. Työkseni edistän päivittäin nuorten toimivia mielenterveyspalveluja sekä riittävää sosiaaliturvaa.”
4
vaalipiiri
Helsingin
Helsingin vaalipiiri
Helsingin vaalipiiri
Anna Lemström 78
”Olen Anna, 27-vuotias kokenut feministi ehdolla eduskuntaan Helsingistä. Työskentelen opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana ja aiempaa kokemusta minulla on mm. Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajana. Kampanjoin koulutuksen, ilmastotekojen ja feminismin puolesta.
En tahdo paluuta oikeiston koulutusleikkauksien tielle, vaan vaadin tällä kaudella aloitetulle koulutuksen kunnianpalautukselle jatkoa. Se on ainoa oikea vaihtoehto. Tekemistä yhä riittää. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan, oppimisen tuen haasteiden ja opiskelijoiden toimeentulon ratkaisut eivät synny ilman panostuksia.
Olen kyllästynyt oikeiston tyhjiin korulauseisiin vaalien alla. Me kaikki muistamme mitä he viimeksi kauniiden lupauksiensa jälkeen tekivät. Koulutus on tulevaisuutemme kulmakivi. Siihen tulee panostaa. Ei siis tyhjiä sanoja, vaan oikeita koulutuslupauksia.”
Ajak Majok 79
“Ajak Majok, monen mutkan kautta helsinkiläistynyt kansanedustajaehdokas täällä moi!
Tulevalla vaalikaudella tehdään merkittäviä päätöksiä muuttuvan työelämän ja köyhyyden torjunnan, lasten ja nuorten tulevaisuuden, sekä ilmastokriisin hillinnän saralla. Siihen työhön tarvitaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden vankkoja puolustajia.
Mulla on nyt kisakunto päällä, tunnelikatse tavoitteissa ja tiedän että me pystytään parempaan niin myös vaadin itseltäni ja muilta että tehdään parempaa.
Vaalivoittoa ei kukaan kuitenkaan tee yksin eli tuu mukaan kamppistiimiin saattamaan Ajak Arkadianmäelle!”
5
Helsingin vaalipiiri
”Olen 26-vuotias Vasemmistonuorten puheenjohtaja, poliittisen talouden opiskelija ja syntyperäinen stadilainen.
Olen ehdolla, koska jos loputon voitontavoittelu ja ympäristötuho jatkuvat, tuhoutuvat edellytykset ihmiskunnan tulevaisuudelle. Meidän on tehtävä politiikkaa, joka ottaa ilmastokriisin ja luontokadon vakavasti sekä toimii kunnianhimoisesti torjuakseen niitä, joka laittaa rikkaat maksamaan aiheuttamastaan tuhosta, ja joka tunnustaa että ihmisoikeudet ja hyvä elämä kuuluvat kaikille – ei harvoille!
vaalipiiri
Valtteri Ahokas 87
Valtteri on vantaalainen valtiotieteen opiskelija. Hän kertoo lähteneensä ehdolle, koska elämme maamme ja koko ihmiskunnan kohtalonhetkiä, jota kysymykset mm. ympäristökatastrofista, varallisuuseroista ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta määrittävät.
Hänelle tärkeimpiä asioita ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja demokratia.
“Näistä viimeisintä pidän tärkeimpänä, koska uskon, että se on ainoa keino saavuttaa edelliset.”
6
Olen ehdolla, jotta meillä olisi tulevaisuus.” Uudenmaan
Pinja Vuorinen 85
Ava Dahlvik 92 Funda Demiri 93
”Olen 21-vuotias opiskelija ja vasemmistoaktiivi. Tällä hetkellä toimin Vasemmistonuorten 2. varapuheenjohtajana. Pääteemoinani on solidaarinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, hyvinvointi sekä taide- ja kulttuurialan elinvoima.”
”Olen ehdolla ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa. Olen vantaalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu, ammatiltani olen lähihoitaja ja teen töitä Vantaan päihdepalveluissa. Sydäntäni lähellä on oikeudenmukaisuus, ympäristö, kulttuuri ja yhteisöllisyys.”
Lue Fundan haastattelu s. 15.
7 Uudenmaan vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Uudenmaan vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Tyrni Rankka 109
Neea Nukarisen vaaliteemoja ovat muun muassa rajojen asettaminen metsien kaupallistamiselle, yhteiskunnan ajattelu ihmisten eikä markkinatalouden ehdoilla ja turvatut elinolosuhteet eläimille.
Lue Neean kirjoitus Suomen
metsistä s. 16–17
”Olen 19-vuotias lukiolainen ja tarjoilija. Tärkeimmät arvoni ovat oikeudenmukaisuus, rauha, feminismi, solidaarisuus, sosialismi ja luonto. Vaikuttamaan lähdin jo 13-vuotiaana, joten tietoa on kertynyt vuosien varrella runsaasti eri aihealueista, ja olen valmis oppimaan vielä lisää.
1. Maailmanrauha kaiken edelle! Aion kansanedustajana ottaa kaikessa päätöksenteossa huomioon koko maailman rauhan edistämisen.
2. Eläintuotanto
Tehotuotannon lopettaminen ja pikkuhiljaa kasvipohjaiseen ruoantuotantoon siirtyminen ilmaston, ympäristön ja eläinten takia.
3. Demokratiaa talouteen
Tämänhetkinen pankkijärjestelmä on muutettava, niin että se toimii meitä varten eikä toisin päin. Pankkien tulee olla demokraattisessa omistuksessa.”
8
Neea Nukarinen 104
Uudenmaan vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Katja Ylisiurua 121 Elina Rodriguez
Elina on Uudenmaan ehdokas ja ammatiltaan eläinpoliittinen asiantuntija. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri ympäristöpolitiikan koulutusohjelmasta.
Hänen vaaliteemojaan ovat reilu yhteiskunta, ilmasto ja eläimet. Elina on puoltanut mm. perustuloa, turkistarhauksen kieltämistä ja kasvipohjaiseen ruuantuotantoon siirtymistä. Hän kertoo lähteneensä ehdolle, koska tarvitsemme eduskuntaan ihmisiä edistämään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.
Katja on Kirkkonummella asuva kunnanvaltuutettu, valmennus- ja markkinointijohtaja, yrittäjä, äiti ja opiskelija.
”Reilu siirtymä on avaintekijä tasa-arvoisen ja kestävän Suomen luomisessa. Tuki kampanjalleni on tuki pienyrittäjille, Uudenmaan luontoarvoille ja hyvinvointialueiden toiminnan turvaamiselle!
Kasvatustieteen maisterin tutkinnon jälkeen olen työskennellyt opettajana, kurssipäällikkönä ja markkinoinnin parissa. Minulla on myös liikunnanohjaajan ja ravintolakokin koulutus.
Opiskelen tilastollista data-analyysia.”
Ehdokasgallerian lähteet:
Vasemmistoliitto 2023
Ehdokkaiden omat internetsivut- ja sosiaaliset mediat 2022–2023, Viestit ehdokkaiden ja päätoimittajan välillä (sähköposti ja Zulip-keskustelukanava)
9
Lue Katjan haastattelu s. 10–13.
110
Työolot kuntoon!
TEKSTI: Siru Uusi-Seppälä
Haastattelin Katja Ylisiuruaa puhelimitse perjantai-iltapäivänä, ja kävimme mielenkiintoisen keskustelun muun muassa nuorten työllistymisestä ja perustulosta.
Kansanedustajaehdokas Katja Ylisiuruan vaalityö on alkanut jo vuosi sitten.
– Duunia on tehty jo pitkään. Vaalien lähestyessä on ollut aika paljon kiireitä, Ylisiurua tiivistää. Mediaseuranta ja vaalipaneelit lisäävät vaalityön intensiivisyyttä.
Ylisiurua lähti politiikkaan vuonna 2016 huomattuaan opintojensa aikana, miten epätasa-arvoiset lähtökohdat ihmisillä on. Ongelmien juurisyyt ovat moninaiset
– Nuorisopsykiatrian palvelut eivät toimi ja lastensuojelu on köykäistä. Siinä vaiheessa, kun nuori lähtee itsenäistymään, yhteiskunta heittää hanskat tiskiin ja ilmoittaa, että täytyy pärjätä omillaan.
Luokkataustalla on Ylisiuruan mu-
kaan merkitystä esimerkiksi siinä, miten opintoihin voi panostaa: joutuuko esimerkiksi käymään töissä ja millainen tausta kotona on.
Ylisiuruan kotoa sosiaalista pääomaa löytyi jonkin verran: vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, mutta he opiskelivat työn ohella esimerkiksi avoimessa yliopistossa.
– Olen sillä tavalla välitilassa. En koe oikeastaan kuuluvani korkeakoulutettuihin, mutta en koe olevani täysin duunaritaustainenkaan.
Ylisiurua on yrittäjä, tilastotieteen opiskelija, kasvatustieteen maisteri, liikunnanohjaaja ja ravintolakokki.
Monialaisuudesta voi olla hyötyä politiikassa, kun täytyy selvittää asioita, jotka eivät ole omaa ydinosaamista.
10
Olen nähnyt monenlaisia ammatteja ja tavannut monenlaisia ihmisiä. Kaikki opiskeluni ei ole ollut ammattiin tähtäävää: esimerkiksi liikunnanohjaajakoulutus liittyi fitness-harrastukseeni.
Tärkeämpää poliitikolle on kuitenkin Ylisiuruan mukaan oppimiskyky, eikä politiikasta kiinnostuneen tarvitse odottaa olevansa valmis ennen kuin tekee mitään. – Politiikka ja se, mitä politiikka tarvitsee muuttuu koko ajan. Voi ottaa aluksi yhden asian, josta on kiinnostunut ja perehtyä siihen.
hin tulee satoja hakemuksia. Junior-tason työpaikkoja tulisikin Ylisiuruan mukaan saada avoimeksi enemmän.
Toisaalta esimerkiksi hoitoalalla töitä kyllä löytyy. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvityksen mukaan nuorten työntekijöiden kuormitus on kuitenkin suurempaa kuin pidempään alalla olleilla. Eli osalle nuorista töihin pääsy on vaikeaa, osalle työuran alku kuormittaa kokeneempia enemmän.
YlisiuruanValmistuvilla on useammin opintolainaa
vaaliteemoja ovat muun muassa nuorten työllistyminen. Nuorten työelämän kehittämiseksi tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, koska aloja on erilaisia.
Esimerkiksi teollisuudessa on halua laajentaa oppisopimuskoulutusta. – Tämä olisi hyvä nuorille, jotka eivät viihdy koulunpenkillä, tai joiden tavoite on päästä nopeasti töihin.
– Nuorten on usein hankalaa saada ensimmäinen kunnon työpaikka, Ylisiurua kertoo.
Paljon puhutusta koodaripulasta huolimatta paikkoja ei välttämättä löydy ns. junior-tasolla, vaan harjoittelupaikkoi-
Ylisiuruan mielestä myös harjoittelijoiden ketjuttamiseen olisi hyvä puuttua. – Usein harjoittelut eivät johda rekrytointiin, vaan palkataan tilalle uusi harjoittelija halvalla, Ylisiurua kertoo.
Ylisiuruan mukaan työnantajia tulee kannustaa hyvään perehdytykseen ja sen säätelyä lailla voitaisiin selvitellä.
– Jos perehdytys on heikko, työn tuottavuus ja työtyytyväisyys on heikompaa. Usein myös huonosti perehdytetyn työnantaja on tyytymätön tulokseen, jolloin määräaikaisen sopimuksen jatko voi olla löyhissä kantimissa.
Ylisiuruan mukaan perustulo helpottaisi nuorten työelämää. Mahdollisuudet ottaa osa-aikatyötä vastaan paranisivat, ja huonoihin tai omaa osaamista vastaamatto-
–
11
kuin pesämunaa. Tällöin ei voi irtisanoutua turvallisesti.
miin töihin ei olisi pakko jäädä. – Valmistuvilla nuorilla on useammin opintolainaa kuin pesämunaa. Tällöin ei voi irtisanoutua turvallisesti, jos työ ei vastaa sitä, mitä haki tai ei auta urakehityksessä.
Globaalissa maailmassa halpatyövoimaa ja harmaata taloutta hyödyntävien alojen tulisi muuttua. Tähän liittyvät myös EU-säätely ja pakolaisten ja maahanmuuttajien työllistyminen. Työolojen kuntoon saaminen olisi talouden ja työntekijöiden etu.
Perustulo
helpottaisi opintojen jatkamista ja tutkintojen valmistumista. Monilla nuorilla tukikuukausien loppuminen pakottaa töihin kesken tutkinnon, ja opinnot voivat keskeytyä. Ylisiuruan mukaan perustulo myös kannustaisi kokeilemaan toiminimiyrittäjyyttä, kun starttirahabyrokratia jäisi pois.
Tuloerot ja varallisuuserot ovat kasvaneet. Ylisiuruan mukaan suomalaisten toimeentuloa voisi kuvata eriytyneeksi. Elämisen kulut nousevat jatkuvasti, mistä kärsivät eniten pienituloisimmat.
– Osa joutuu miettimään, ostaako lääkkeitä vai ruokaa ja opiskelijat joutuvat elämään opintolainalla, jolloin velkaa elämisestä tulee koko ajan enemmän, Ylisiurua summaa.
Tulevaisuudeta Ylisiurua toivoisi joustavampaa systeemiä, jossa erilaiset elämäntilanteet, kuten työ, perheen perustaminen ja opinnot, olisi helpompi yhdistää.
– Esimerkiksi rakennus-, kauneudenhoito- ja ravintola-alalla on paljon ulkomaisia tekijöitä ja niillä esiintyy työvoiman hyväksikäyttöä ja alipalkkausta. Minimipalkkausta olisi mietittävä EU-laajuisesti: tuleeko EU-alueelle yhteinen minimipalkka ja mikä sen taso on.
– Myös pakolaisten ja maahanmuuttajien työllistäminen on iso kysymys. On mietittävä, miten ihmisiä integroidaan nopeammin ja tehokkaammin yhteiskuntaan. Täytyy miettiä, mikä olisi järkevää työllistämispolitiikkaa tilanteissa, joissa ei ole vielä kielitaitoa tai Suomen standardien mukaista koulutusta.
Siirtolaisten määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, jos ihmiskunta ei kykene riittäviin ilmastotoimiin. Vasemmiston tavoite on, että ilmastokriisiin vastaaminen ei heikennä työntekijöiden asemaa. Esimerkkeinä Ylisiurua käyttää teollisuuden työpaikkoja ja investointeja esimerkiksi vetyteräkseen.
12
Minimipalkkausta mietittävä
EU-laajuisesti: tuleeko yhteinen minimipalkka ja mikä sen taso on.
Uudet työpaikat syntyvät aloille, jotka ovat mukana reilussa siirtymässä. Työllisyyden kannalta ilmastokriisin ratkaiseminen ei välttämättä ole uhka.
Vaikka keskustelimme ehdokkaan kanssa paljon työelämästä, opiskelusta ja arkisesta aherruksesta, Ylisiuruan utopia on jotain muuta.
– Toivon, että työhön käytettäisi vähemmän aikaa ja aikaa olisi enemmän ihmisten kohtaamiseen, kulttuuriin, nukkumiseen ja rentoutumiseen.
– Toivon, että yhteiskunnassa ymmärrettäisiin kohtuuden merkitys. Kaikkeen olemiseen ja tekemiseen otettaisiin ympäristövastuullisempi näkemys.
– Globaalilla tasolla toivon maailmanrauhan ja kaikille hyvät oltavat. Toivon, että jakautuneet, sotaisat, epätasa-arvoiset yhteiskunnat löytäisivät tien rauhaa rakentavaan, demokraattiseen kehityskulkuun.
tanut palvelujen yksityistämistä. Ylisiurua uskoo, että puoluekaverit, läheiset ja työkaverit kuvailisivat häntä tehokkaaksi ja asiantuntevaksi.
– Olen sama persoona politiikassa, kotona ja töissä.
Millaisen
kansanedustajan Suomi saisi Ylisiuruasta näitä tavoitteita ajamaan?
– Olen rohkea ja suora ihminen. Otan monipuolisesti kantaa erilaisiin teemoihin ja pyrin monikanavaisesti pitämään keskustelua yllä, Ylisiurua kuvailee itseään.
Kunnanvaltuustossa Ylisiurua on keskittynyt usein vähemmistöjen oikeuksiin ja kyseenalais-
–
13
Toivon, että työhön käytettäisi vähemmän aikaa, ja aikaa olisi enemmän ihmisten kohtaamiseen, kulttuuriin, nukkumiseen ja rentoutumiseen.
Rahim Alizada: “Auttaminen on meidän jokaisen velvollisuus”
TEKSTI: Siru Uusi-Seppälä
Kansanedustajaehdokas Rahim Alizadan vaalikevät on lähtenyt liikkeelle hyvin, vaikka vaalityö onkin raskasta ensikertalaiselle.
– Tässä oppii paljon mielenkiintoisia asioita, on ollut paljon mielenkiintoisia tapahtumia ja kohtaamisia!
Hän on kohdentanut vaalityötä mm. nuorille ja maahanmuuttajataustaisille, tavoitteena osallistaa muitakin kuin kantasuomalaisia ja lisätä äänestysaktiivisuutta ryhmissä, joissa se on voinut olla vähäistä monen sukupolven ajan.
Aiemmin Alizada on tehnyt monenlaista työtä rauhankysymysten ja ihmisoikeuksien parissa. CMI:n Lennonien nuorena rauhanlähettiläänä hän puhui sodasta, konflikteista ja rauhattomuudesta. Nyt Alizada toimii pasifistisen järjestön, Sadankomitean hallituksessa.
Vastaanottokeskuksessa työskennellessään hän alkoi käsitellä systeemin ja rakenteiden kautta kohdattavia haasteita. Täytyy paneutua juurisyihin:
– Meillä on rakenteellisia puutteita, jotka täytyy korjata.
Yksityiselämässä tulee säännöllisesti yhteydenottoja, joissa kysytään neuvoja. Hänen mukaansa auttaminen on jokaisen velvollisuus.
– Jos ihmiset tuntevat olevansa ko-
tonaan, he panostavat yhteiskuntaan yhtä paljon kuin muutkin.
Yhteiskuntarauhaa edistäisi tasa-arvoinen ja toimiva dialogi, eivät vastakkainasettelut. Osallistaminen ja ennakkoluulojen murtaminen on tärkeää. Ulkopuolisuus voi aiheuttaa mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja pahimmillaan radikalisoitumista.
– Konfliktit ja radikalisoituminen johtuvat siitä, että joku kokee olevansa yhteiskunnan ulkopuolella ja tulleensa hylätyksi.
Alizadaa motivoivat omat kokemukset, sillä hän näki rauhan merkityksen jo alle kouluikäisenä kokiessaan sotaa ja konflikteja. Työ vaatii kuitenkin muutakin:
– Rauhantyö ja ihmisoikeustyö tulevat sydämestä. Se antaa voimia jatkaa, vaikka kohtaisi vaikeuksia tai tulisi
negatiivista palautetta. Koskaan ei saa lannistua.
14
Funda Demiri: “Päihderiippuvuutta ehkäistään vähentämällä eriarvoisuutta”
TEKSTI: Siru Uusi-Seppälä
tapahtumat ovat menneet osittain päällekkäin kansanedustajaehdokas Funda Demirin töiden kanssa. Hän on lähihoitaja ja työskentelee Vantaan päihdepalveluissa.
Vaalikevään
Demirin mukaan päihdepolitiikkaa täytyy muuttaa inhimillisemmäksi: –Täytyy ymmärtää, että riippuvuus on sairaus, ei valinta joka tehdään.
Riippuvuus ja mielenterveys kulkevat usein käsikkäin. Kun ihmiset eivät saa apua mielenterveysongelmiin, päihteet saattavat tulla mukaan.
– Päihteillä yritetään auttaa itse itseään. Palveluita ja apua pitäisi saada matalalla kynnyksellä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisissä, niihin pitäisi panostaa paremmin.
Joskus riippuvaiset eivät saa apua, ennen kuin ovat olleet tietyn ajan käyttämättä päihteitä. Demirin viesti tähän on selvä:
– Myös vaikeasti riippuvaisella on oikeus saada apua.
Riippuvuutta ehkäistään Demirin mukaan eriarvoisuutta vähentämällä. Hän kannattaa päihteiden dekriminalisointia ja käyttöhuoneita. Rangaistavuuden sijaan tulisi suunnata ennalta-
ehkäisyyn.
– Käyttöhuoneilla pystytään puuttumaan huumekuolemiin, niihin pääsee matalalla kynnyksellä ja käyttäjät pystytään ohjaamaan palveluihin.
– Kannatan myös selviämishoitoasemia esimerkiksi putkaan viemisen sijaan.
Riippuvuuden stigmaa tulee vähentää muun muassa siksi, että se vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Esimerkiksi avun hakemista saatetaan vältellä.
Vaaleissa jokainen voi vaikuttaa, miten ihmisten hyvinvointiin panostetaan.
– Eduskuntavaalit on tosi tärkeät vaalit. Valitsemme neljäksi vuodeksi ihmisiä, jotka päättävät arjestamme. Siksi meidän pitää äänestää ja ottaa myös selvää, mikä puolue ajaa näitä asioita.
15
Suomi on metsien peittämä maa – vai onko?
Suomen
metsissä elävistä lajeista jopa 833 on uhanalaisia, totesi Suomen ympäristökeskus vuonna 2019. Lajien uhanalaisuuden pääasiallinen syy on vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen.
Samaan aikaan metsillä menee teollisuuden näkökulmasta hyvin: sekä puuston tilavuus että metsien peittävyys Suomen pinta-alasta on kasvanut, ja metsien kasvutahti nopeutunut.
Tällaiset tilastot eivät kuitenkaan näe metsää puilta. Teollisuuden näkökulmasta metsä on puumassaa – ei vuosituhansien aikana kehittynyt monimuotoinen ekosysteemi. Meneillään on prosessi, jossa metsän merkitys on typistymässä lajiköyhäksi ja tuottavuutta laskevista lahopuista
siistityksi teollisuuden raaka-ainevarastoksi. Kun luonnollinen metsä korvataan yhden puulajin talousmetsällä, katoaa metsien lajeilta niiden tarvitsema kasvuympäristö.
Vuonna 2021 Suomen metsistä hakattiin puuta 76,3 miljoonaa kuutiota. Hakkuumäärä lähentelee ennätysvuotta 2018, jolloin vastaava luku oli 78,2 miljoonaa. Luvut ovat suuria, ja niiden kokoa voi olla hankala hahmottaa.
Esimerkiksi Äänekoskella sijaitsevalle Metsä Groupin omistamalle biotuotetehtaalle on uutisoitu tulevan 240 rekka-autollista ja 70 junavaunullista puuta vuorokaudessa laitoksen toimiessa täydellä teholla.
16
TEKSTI: Neea Nukarinen
Vaikka metsäteollisuus on pitkään toiminut Suomen teollisuuden selkärankana, metsää ei suinkaan ole aina kaadettu tähän tahtiin: vielä 1980-luvulla metsää kaatui vuosittain 20 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin nyt. Vanhojen, yli 100-vuotiaiden metsien määrä on 2000-luvulla laskenut noin 20 prosenttia. Tämä on menetys, jota on vaikea saada takaisin.
Jottei tähän prosessiin liittyvä negatiivinen julkisuus karkaisi käsistä, metsäalan yhteinen vaikuttamisprojekti
Metsien Suomi käynnisti tammikuussa uuden viestintäkampanjansa. Kuten on tyypillistä metsiä koskevassa mainonnassa, metsät pyritään kytkemään kampanjassa vahvasti siihen, mitä suomalaisuus on.
Metsä todellisessa merkityksessään elämää ylläpitävänä ekosysteeminä onkin vaarassa jäädä elämään ainoastaan brändinä, tietoisesti rakennettuna kansallisena identiteetin osasena.
Metsien kaupallinen käyttö toimii siten kahdella tavalla: yhtäältä metsien ekosysteemit korvataan yksitoikkoisella puumassalla, toisaalta kansallispuistojen rikkaampaan luontoon perustuvat mielikuvamme metsistä sekä rakkautemme metsiä kohtaan valjastetaan markkinoinnin käyttöön.
le arvokkaan metsän sijasta saamme halvan, todellisuudesta vieraantuneen korvikkeen.
Pelastaaksemme ekosysteemimme meidän on siten sekä asetettava rajat metsäteollisuudelle, että torjuttava meille tarjottu valheellinen metsäkuva.
Vielä 1980-luvulla metsää kaatui vuosittain
20 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin nyt.
Metsien eliölajeille käy tässä tilanteessa huonosti, eikä Metsien Suomen esittämä tulevaisuus näytä lupaavalta. Todellisen, elämää ylläpitävän ja meil-
17
Opintolainahan on oikeastaan ilmaista rahaa!
Opiskelijaliike on vuosikausia vaatinut parempaa sosiaaliturvaa. Ovathan opiskelijat Suomen ainoa ihmisryhmä, jonka oletetaan ostavan lääkkeensä ja nuudelinsa velkarahalla.
Huoliin on liian usein vastattu vakuuttelemalla, että opintolaina on kannattava ja edullinen vaihtoehto. Opintojen aikana monilla kertyy kymmenien tuhansien eurojen edestä velkaa.
Ja nyt se sitten tapahtui: opintolainojen korot räjähtivät käsiin. Helsingin Sanomissa on tänään haastateltu opiskelijoita, joita tämä hurja koronnousu huolestuttaa. Opintolaina ei ollutkaan auvoinen vaihtoehto.
Sen lisäksi, että oikeisto oli väärässä väittäessään opintolainaa halvaksi, oli se väärässä myös väittäessään opintolainaa vaihtoehdoksi. Sipilän hallitus leikkasi opintotuesta 283 miljoonaa ja
korotti lainan osuutta tuesta. Käytännössä opintorahan osuus opintotuesta on ollut jo pitkään niin pieni, että opintolainasta on tullut monelle opiskelijalle pakollinen keino rahoittaa arjen perusmenot.
Monet kommentoivat asiaa mielellään peilaten omia kokemuksiaan. Käsketään menemään töihin, vaikka opintojen vaatimukset ja tahti kiristyvät jatkuvasti. Eikä töihinkään enää noin vaan kävellä, sen tietää jokainen esimerkiksi kesätöitä hakenut.
Samoin elämme ajassa, jossa korkeakoulutuskaan ei ole enää tae vakaasta
18
TEKSTI: Anna Lemström
Suuret vaatimukset ja epävarmuus lisäävät
painetta, joka purkaantuu hälyyttävänä
nuorten pahoinvointina.
ja hyväpalkkaisesta työelämästä. Suuret vaatimukset ja epävarmuus lisäävät painetta, joka purkaantuu hälyyttävänä nuorten pahoinvointina.
Opiskelijat ansaitsevat parempaa. Opintotuen tulisi aidosti toimia opintojen aikaisena sosiaaliturvana, joka turvaa opiskelijan arjen ja antaa hänelle rauhan keskittyä tärkeimpään: opiskeluun.
Mitä nyt sitten pitäisi tehdä?
• Ensihätään opintolainoille tulee asettaa korkokatto suojaamaan opiskelijoita nousevien korkojen kustannuksella.
• Opintorahan tasoa tulee korottaa merkittävästi.
• Opintotukikuukausia tulee lisätä.
• Opintotuen kaksiportaisuudesta tulee luopua. Opintotukea ei tulisi siis myöntää erillisenä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon.
• Opintotuki tulee hallinnollisesti siirtää opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön, ja sitä tulee kehittää sosiaaliturvana.
• Opiskelijat on otettava mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen, jossa tavoitteena on perustulo.
Oikeisto oli väärässä myös väittäessään opintolainaa vaihtoehdoksi.
Lainasta on tullut monelle pakollinen keino rahoittaa arjen perusmenot.
19
Voting in Parliamentary Election
“Parliamentary Elections are really important. We choose people for 4 years to decide our ordinary days of life. Also, democracy is not something to be taken for granted. That’s why we must vote and find out which political party will promote for us.”
– Funda Demiri, Left Alliance Candidate from Uusimaa
Sovereign power in Finland belongs to the people, represented by Parliament convened in session.
The Parliament of Finland
• enacts laws
• decides the State budget
• supervises the activities of authorities subordinated to the Government
• adopts international agreements
• chooses Prime Minister (appointed by the President of Republic)
WHERE to vote
Voting in advance
from 22 to 28 March
• At general advance polling stations in Finland
• municipal offices and post-offices determined by municipalities
• abroad Finnish embassies prescribed in decree
• hospitals, prisons and some other institutions (if receiving treatment or being incarcerated there)
• at home (if ability to move or function is restricted)
• on board the ship (if crew of a Finnish ship)
On election day
from 9a.m. to 8 p.m. 2nd of April
• At the polling station stated in the voting register and on the card sent to them before the elections.
Via letter from abroad
from 2 to 31 March
• If living or staying abroad for the duration of the entire advance voting period and on election day
• voter shall order the postal voting documents to an address abroad, cast their vote, and send the postal vote to Finland to the central municipal election board of his or her municipality
Lähdetiedot: vaalit.fi/en
Lainaus Funda Demirin haastattelusta 18.2.2023 (käännös Siru Uusi-Seppälä)
