Tähdistö 1/2012

sTJÄrnKraFT

sTarDoM

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

nuoret, rauha ja turvallisuus

Olli rehnin näkemyksiä EU:n laajentumisesta ja taloudesta

EU ja ympäristökemikaalit

alexander stubb haluaa lisää vapaata liikkuvuutta

Brysselin Frankensteinin hirviö

Vapaa liikkuvuus – hyödynnetään sitä!

1

sisällys 1/2012 Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta ........................................................................................................................3 Nuoret, rauha ja turvallisuus – teemasta toimeen ............................................................................................4-5 EU:n laajentuminen ja talous......................................................................................................................................6-7 EU:n ja Naton suhteet: minne menossa? ..............................................................................................................8-9 Työ europarlamentaarikkona ......................................................................................................................................9 EU ja ED-kemikaalit .........................................................................................................................................................10-11 Rooman sopimus 55 vuotta - juhlaseminaari .....................................................................................................12-14 Turkey and the EU: the end of it? .............................................................................................................................15 Enemmän vapaata liikkuvuutta ja suvaitsevaisuutta ........................................................................................16-17 EEAS: Brysselin Frankensteinin hirviö .....................................................................................................................18-19 Suomi tarvitsee Eurooppanuoria ..............................................................................................................................19 Puoli vuotta vapaaehtoistyössä Tbilisissä ..............................................................................................................20 EVS – mahdollisuus moneen ......................................................................................................................................21 Flyttade till grannlandet över sommaren ..............................................................................................................22 Min sommar på Åland med Nordjobbs fritidsprogram....................................................................................23 A Spanish student in Finland.......................................................................................................................................24 Lähtijänsä näköinen vaihtovuosi ...............................................................................................................................25 Kirja-arvostelu: Euro eksyksissä .................................................................................................................................26-27 JEF-seminaari Armeniassa ...........................................................................................................................................28 Next Step -messut ...........................................................................................................................................................29 Eurooppanuoret ympäri Eurooppaa äänekkäinä Valko-Venäjän puolesta! ............................................30 Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten aluetapaaminen .................................................................31

04

06

10

16

18

nuoret, rauha ja turvallisuus

Olli rehnin näkemyksiä EU:n laajentumisesta ja taloudesta

EU ja ympäristökemikaalit

alexander stubb haluaa lisää vapaata liikkuvuutta

Brysselin Frankensteinin hirviö

Julkaisija Eurooppanuoret ry Päätoimittaja Camilla Lundström Vastaava päätoimittaja sampo Lindgren Oikoluku Camilla Lundström

2

tähdistö

Tekstit antti ahonen, sanja Honkanen skoog, Hanna Harrison, Kati inkinen, Milja Komulainen, Jaana Kotiranta, Mikko Laakso, sampo Lindgren, Camilla Lundström, Henrik Manner, Javier Muños Domingues, annaliina niitamo, Hanna ojanen, Mikko patokallio, Cecilia pellosniemi, Moona pönni, olli rehn, sampo Terho, Juuli viljanen, ahu Yigit Kuvat Eurooppanuoret ry, Hanna Harrison, Milja Komulainen, Javier Muños Domingues, annaliina niitamo, Davide pavone, Janne suhonen, Juuli viljanen, nordjobb, Jean-pierre

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Visuaalinen ilme Henri Häkkinen www.henrihakkinen.com Paino Kopijyvä Espoo / Kuopio Painos 2 000 kpl ulkoministeriö rahoittaa julkaisua.

Kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa

Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta

Kokonaisuus on muistettava rakentavaa kritiikkiä pitää antaa Euroopan politiikassa on ollut paljon ongelmia. On itsepetosta väittää, että finanssikriisin ja sitä seuranneen velkakriisin hoidossa on onnistuttu hyvin. Kreikka on pystyssä Pohjois-Euroopan rahoilla, Euroopan työttömyys on korkealla - erityisesti Etelä-Euroopan nuorisotyöttömyys on erittäin surkealla tasolla. Kaikkien ongelmien luettelemiseen ei tämän lehden tila riittäisi.

EU:sta voisi sanoa samalla tavoin kuin demokratiasta. Se ei ole täydellinen järjestelmä, mutta paljon huonompia vaihtoehtojakin on. Se, että kansallisvaltiot ovat luopuneet oikeuksistaan protektionismiin ja sitoutuneet kehittämään unionia suurimmaksi osaksi kunnioittaen yhteisiä pelisääntöjä on suuri saavutus. Euroopan kriisit olivat pahempia ennen. Suomen politiikka oli täynnä kansallista protektionismia ja typeriä lehmänkauppoja.

Markka tarkoitti devalvaatiota, jättimäisiä korkoja, lainasäännöstelyä ja korkeaa inflaatiota. Poliittinen Suomen Pankki ajoi usein kapeiden eturyhmien etua.

Parempaan suuntaan olemme siis menneet. Ei ihme, että EVA:n vastikään julkaistussa tutkimuksessa nimenomaan iäkkäimmät arvostavat EU:ta paljon. He muistavat menneen ajan paljon suuremmat ongelmat.

EU:n heikkoudet on myös tunnustettava. Kansalaisilla pitää olla oikeus sanoa ei, kun heidän rahojaan käytetään

bailoutteihin, jollaisiin Yhdysvallat ei koskaan ryhtyisi.

Kansalaisten velvollisuus on pitää meteliä, kun suljettujen ovien takana tehdään kymmeniä vuosia vaikuttavia päätöksiä. Erityisen tarkkana on oltava silloin, kun poliitikot puolustavat kantojaan välttämättömyydellä.

Kansalaisten velvollisuus on kritisoida EU:n demokratian huonoa tilaa, elitististä päätöksentekoa ja kalliita Strasbourgin matkoja. Kritiikki parantaa Eurooppaa.

EU-skeptisyyteen on siis vastattava rakentavalla kritiikillä. EU:hun pitää suhtautua kuin oman maan politiikkaan. Useista typeristä päätöksistä huolimatta moderni valtiomme on kaiken kaikkiaan positiivinen asia. Paras vaihtoehto ei ole yrittää päästä siitä eroon, vaan kehittää sitä. Kansalaisten on älähdettävä typerän politiikan edessä, ja vaadittava parempia ratkaisuja.

Sampo Lindgren Puheenjohtaja, President Eurooppanuoret ry, JEF-Finland

EU ei ole yhtä kuin talouskriisi Eurooppanuorten toiminta - tiedotus, keskustelu ja vaikuttaminen - on erityisen merkityksellistä Euroopan taloudellisten vaikeuksien ja euroskeptismin aikana. On tärkeää muistuttaa EU:n hyvistä puolista, mutta myös kriittisyys on hyvästä, sillä epäkohtiin puuttumalla Euroopan unionia kehitetään.

Koska Euroopan unioniin liittyvä uutisointi on keskittynyt talouskriisiin, halusimme, että tämän kevään Tähdistö-lehti nostaa esille muitakin aiheita, sillä EU on niin paljon muutakin kuin talousunioni. Tässä lehdessä esitellään Eurooppanuorten toimintaa, korostetaan vapaan liikkuvuuden hyödyntämistä, mietitään EU:n laajentumista ja kuullaan asiantuntijoiden mielipiteitä EU:n kansainvälisistä suhteista.

Tänä vuonna Tähdistö-lehden ilme on hiukan uudistunut: lehdestä on tehty kattavampi, visuaalista ilmettä on muutettu ja uusia osioita on lisätty. Tämän numeron pääteema on vapaa liikkuvuus, jota käsitellään tutustumalla ulkomailla työskentelyyn ja opiskeluun sekä kuulemalla ministeri Alexander Stubbin ajatuksia

Schengenistä. Lisäksi lehti sisältää komissaari Olli Rehnin näkemyksiä EU:n laajentumisesta ja taloudesta, kirjoituksia EU:n suhteista Natoon ja Turkkiin, mietteitä EU:n kemikaalilainsäädännöstä sekä tiivistelmän Rooman sopimus 55 vuotta – juhlaseminaarissa pidetyistä puheista.

Tähdistö-lehden on tarkoitus tarjota mielenkiintoista luettavaa nuoria kiinnostavista, Eurooppaan liittyvistä asioista. Kirjoittajina ovat toimineet esimerkiksi tutkijat, järjestöaktiivit ja poliitikot – paljon kiitoksia kaikille kirjoittajille! Lukuiloa!

Camilla Lundström Päätoimittaja 3

YK-nuorisodelegaatin näkemyksiä

Nuoret, rauha ja turvallisuus – teemasta toimeen

Teksti: Cecilia Pellosniemi Kuvat: Eurooppanuoret ry

YK:n nuoriso-ohjelmassa (World Programme of Action for Youth) suositellaan YK:n jäsenmaita sisällyttämään nuorisodelegaatti osaksi virallista YK:n yleiskokousdelegaatiotaan.

Minut valittiin viime syksynä vuoden 2012 Suomen YK-nuorisodelegaatiksi. Roolissani edustan Suomen nuorisojärjestökenttää Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssin ja Suomen YK-liiton mandaatilla ja toimin osana Suomen virallista delegaatiota sekä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa että Rio+20 -kokouksessa Brasiliassa. Lisäksi tulen olemaan aktiivinen kotimaassa.

Edessä on siis mielenkiintoinen vuosi.

Nuoret erityisryhmäksi YK:ssa

Päätin valita delegaattivuoteni teemaksi kasvavaa kiinnostusta herättäneen aiheen: nuoret, rauha ja turvallisuus. Rauhanrakentaminen ja -välitys ovat maailmanpolitiikassa kuuma aihe tällä hetkellä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomi julkaisi marraskuussa 2011 kansallisen rauhanvälityksen toimintaohjelmansa, EU:ssa suunnitellaan Euroopan rauhaninstituutin perustamista ja YK:ssa Suomi ja Turkki ovat pistäneet pystyyn rauhanvälityksen ystäväryhmän. Mutta miten nuoret pääsevät mukaan rauhantekoon, joka on perinteisesti korkean tason politiikkaa?

Maailman väestöstä noin 18 prosenttia on 15-24- ja noin puolet alle 24-vuotiaita. Samalla on arvioitu, että vain noin 300 miljoonaa noin 1,3 miljardista työmarkkinoille siirtyvästä nuoresta tulee työllistymään. Jos nuorille ei annetta mahdollisuutta koulutukseen, työntekoon ja epäformaaliin oppimiseen, voivat vaikutukset olla vakavia. Lisäksi nuoret ovat aseellisten konfliktien pääasiallisia uhreja. Sotien ja levottomuuksien seurauksena nuoria kuolee, vammautuu, jää orvoiksi, raiskataan, ja monet heistä jäävät tyystin sosiaaliturvan ulkopuolelle. Niinpä he joutuvat helpommin terroristijärjestöjen rekrytoitaviksi, sotilaiksi tai itsemurhapommittajiksi. Samalla nuorissa on potentiaalia, jota ei ole varaa jättää käyttämättä. On siis ehdottoman tärkeää, että nuoria ei nähdä pelkästään turvallisuusuhkana vaan myös mahdollisuutena kasvuun ja kehitykseen. Nuoret ovatkin saaneet erityishuomiota niin sanotun arabikevään aikana.

Kuuluisa naiset, rauha ja turvallisuus (1325) –tematiikka on jo vakiinnuttanut itsensä YK-jargoniin. Myös lapset ovat saaneet erityishuomiota kahden resoluution muodossa. Nuorille resoluutioita ei ole.

4

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Yksi päätehtävistäni nuorisodelegaattina onkin lobbaaminen nuorten tunnustamiseksi erityisryhmäksi ja resoluution aikaansaamiseksi YK:ssa. Haasteena on usein se, että ”nuorelle” ei ole määritelmää YK:n tasolla.

YK:ssa ollaan kuitenkin alettu ottaa askeleita oikeaan suuntaan. YK:n nuoriso-ohjelma toteaa, että nuoria on koulutettava rauhanrakennukseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn. Kaksi vuotta sitten YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ilmoitti, että YK:n jäsenvaltioiden ja –organisaatioiden on kannettava kortensa kekoon nuorten osallistamisessa YK:n ohjelmiin sekä päätöksentekoon, ja pääsihteeri ilmoitti vuoden alussa nimittävänsä nuorten erityisedustajan. YK:ssa vietettiin myös viime vuonna nuorten erityisteemavuotta, ja nuoret, rauha ja turvallisuus –aihe sai jonkin verran julkisuutta osakseen.

EU, nuoret, rauha ja turvallisuus

YK:n yleiskokouksen kesän 2011 rauhanvälitystä koskevassa resoluutiossa kehotetaan alueellisia organisaatioita panemaan toimeen YK:n rauhanvälitysstrategiaa, ja EU:n ulkosuhdehallintoon onkin perustettu uusi rauhanvälitys- ja rakennusasioista vastaava jaosto. Suunnitelmissa on myös rauhaninstituutin perustaminen.

Vasta nuorisodelegaatin roolissa aloin tutkia, miten EU todellisuudessa ottaa huomioon nuoret turvallisuuskysymyksissä. Minulle selvisikin nopeasti, että nuoret ovat melko heittiöllä EU:n turvallisuusstrategiassa.

Esimerkiksi EU:n missiot ja operaatiot, joista monet jo korostavat lasten ja naisten roolia, voisivat pistää lisäresursseja nuoriin.

Toisaalta, EU on myös rahoittanut nuorten rauhantyötä.

Sekä Euroopan komissio että ulkosuhdehallinto rahoittavat paljon projekteja, joissa nuoret ovat keskiössä.

YK-nuorisodelegaatin näkemyksiä

Nuorissa on potentiaalia, jota ei ole varaa jättää käyttämättä. On ehdottoman tärkeää, että nuoria ei nähdä pelkästään turvallisuusuhkana vaan myös mahdollisuutena kasvuun ja kehitykseen.

EU rahoittaa esimerkiksi niin sanottua COBERMmekanismia, joka edistää Georgian ja Abhasian hallintoalueen nuorten välistä vuoropuhelua. Kesällä 2007 osallistuin EU-Välimeri – nuorisoparlamenttiin (EuroMediterranean Youth Parliament), jossa keskusteltiin muun muassa dialogi- ja rauhantyöstä Välimeren alueella.

Maaliskuussa osallistuin UNRWA:n ja EU:n yhteiseen korkean tason konferenssiin, joka koski palestiinalaisia pakolaisnuoria ja heidän rooliaan yhteiskunnan rakentamisessa. Catherine Ashton kutsui kokoukseen ministerivieraiden lisäksi pakolaisnuoria Gazasta, Jordaniasta, Libanonista, Syyriasta ja Länsirannasta sekä eurooppalaisten nuorisojärjestöjen edustajia.

Esimerkkejä on siis monia, mutta strategia puuttuu.

On myös mielenkiintoista nähdä, mitä tuleva Euroopan rauhaninstituutti tulee tekemään esimerkiksi nuorten rauhanvälityskoulutuksen eteen. EU on yksi harvoista toimijoista, joka on pystynyt määrittelemään nuorten ikähaarukan, ja se on edelläkävijä nuorisoasioissa. Olisi siis hienoa, jos EU voisi myös alkaa edistää nuoret, rauha ja turvallisuus –tematiikkaa.

Suomen mahdollisuus loistaa

Myös Suomi on ollut edelläkävijä nuorten osallistamisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Ongelmana on kuitenkin ollut jo mainitsemani määritelmän puuttuminen. Päättäjien logiikkana on ollut, että lapset ovat lapsia kauemmin kuin nuoret ovat nuoria. Nyt kuitenkin esimerkiksi kehityspoliittisessa ohjelmassa mainitaan nuoret ja kansallisessa rauhanvälityksen toimintaohjelmaan on kirjattu tarve osallistaa nuoret rauhanvälittäjät ja asiantuntijat koulutusohjelmiin ja rauhanvälittäjiä kehotetaan jakamaan kokemuksiaan nuorten kanssa.

Minäkin pääsen tästä lähtien osallistumaan Suomen kansallisen rauhanvälityksen koordinaatioryhmän kokouksiin.

Suomen kouluissa järjestetään myös vertaissovittelutoimintaa ja kansallisena Ahtisaari-päivänä jaettiin palkintoja koulujen ’rauhanvälittäjille’. Itse nuorisodelegaatin olemassaolo on jo suuri askel nuorten kannalta, sillä useimmista maista ei vielä lähetetä nuorisodelegaattia. Suomessa tärkeimpänä toimijoina nuoret, rauha ja turvallisuus –koulutuksessa ovat yhä kansalaisjärjestöt ja muut epäformaalia koulutusta järjestävät tahot. Suomen Partiolaiset, YKliitto ja Allianssi olivatkin luovuttamassa kesällä 2011 Ban Ki-moonille nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma-aloitetta.

On myös muistettava, että rauha ja turvallisuus eivät rajoitu käsitteenä pelkästään fyysiseen turvallisuuteen.

Myös sosiaaliturva, koulutus, mahdollisuus tehdä työtä ja vähemmistöjen turvatut oikeudet ovat osa nuorten osallistamista yhteiskunnan turvallisuuden rakentamiseen. Näitä teemoja yritän nostaa esille etenkin ECOSOC:in kolmannen komitean puheessani. Jos sinulla on ajatuksia siitä, miten voin nuorisodelegaattina edistää nuoret, rauha ja turvallisuus -tematiikkaa, otathan yhteyttä!

Kirjoittaja on vuoden 2012 Suomen YK-nuorisodelegaatti

Cecilia pitää blogia koko kautensa ajan: http://ceciliapellosniemi.wordpress.com/ Seuraa Ceciliaaa Twitterissa: cpellosniemi

5

EU:n laajEntUminEn ja talOUs

haastattelu

EU:n laajentuminen ja talous On todella hienoa, että Suomi on näkyvästi edustettuna komissiossa, vaikka Euroopan komissiossa ajetaankin EU:n yhteistä asiaa. Saimme haastatella komission varapuheenjohtaja Olli Rehniä sähköpostitse. Haastattelun aihe yhdistää Olli Rehnin edelliset ja nykyiset vastuualueet: EU:n laajentumisasiat ja talous- ja rahoitusasiat.

1. Millaisia taloudellisia vaikutuksia EU:n laajentumisella on? Onko laajentuminen unionin talouden kannalta etu vai taakka?

EU:n laajentuminen luo taloudellisia mahdollisuuksia niin uusissa kuin vanhoissakin jäsenmaissa. Laajentuminen ei ole Euroopan taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien syy, vaikka usein näin yritetäänkin väittää. EU:n taloudelliset ongelmat ovat pohjimmiltaan rakenteellisia. EU:n laajentuessa myös sen kantava voima, sisämarkkinat, kasvaa, ja näin ollen myös tuotteiden kysyntä. Samalla kun yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia, edistää laajentuminen myös

6

tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

työvoiman ja työn parempaa kohtaamista. Rikkaammissa jäsenmaissa on jo työvoimapula tietyillä aloilla, ja tätä työvoiman vapaa liikkuminen on helpottanut.

Toki laajentuminen on lyhyellä aikavälillä myös haaste, erityisesti EU:n budjetille. Toisaalta auttamalla unionin vähemmän kehittyneitä alueita muun muassa parantamaan infrastruktuuriaan autamme myös esimerkiksi suomalaisyrityksiä pitämään tuotantoaan lähempänä Suomea. Investoinnit uusiin jäsenmaihin siis maksavat itsensä takaisin.

EU:n laajEntUminEn ja talOUs

2. Pitäisikö Turkin, Makedonian ja Montenegron mielestäsi liittyä Euroopan unioniin? Miksi?

Kaikille näille maille on myönnetty ehdokasmaan asema. Jäsenyys tulee ajankohtaiseksi, kun maat täyttävät kaikki niille asetetut ehdot. Kun näin tapahtuu, tulee EU:n lunastaa lupauksensa ja hyväksyä maat täysivaltaisiksi jäseniksi. Turkin tie jäsenyyteen on ollut pitkä.

On kuitenkin tärkeää, että neuvotteluja viedään eteenpäin. Turkki on EU:lle tärkeä kumppani ja linkki islamilaiseen maailmaan. Vauras, demokraattinen ja länteen suuntautunut Turkki on EU:lle etu. Länsi-Balkan oli 1990-luvulla EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan koetinkivi. Tuolloin epäonnistuttiin konfliktin estämisessä. Nyt EU:n vakaana pyrkimyksenä on pitää alue rauhan ja uudistusten tiellä. Kaikilla alueen mailla on mahdollisuus liittyä unionin jäseneksi, mikäli ne toimivat määrätietoisesti ja täyttävät kaikki vaadittavat ehdot. Osallistuminen EU:n sisämarkkinoihin EU-jäsenyyden turvin on se houkutin, jolla Länsi-Balkanin maiden oikeusvaltiokehitystä ja vakautta voidaan edistää.

6. Miten unionin maiden talous saadaan pysymään hyvänä tulevaisuudessa?

On ensisijaisen tärkeää vakauttaa julkinen talous. Velkakriisi on pitkälti ollut luottamuskriisi, jossa valtioiden kykyä hoitaa velkansa ja pitää taloutensa kunnossa on epäilty. Tätä luottamusta on lähdetty palauttamaan varmistamalla, että jäsenmaat eivät tulevaisuudessa voi hoitaa talouttaan holtittomasti. Uuden lainsäädännön myötä kansalliset budjetit joutuvat entistä tarkempaan syyniin. Toisaalta on myös huomattu, että talouden tilaa pitää arvioida julkista taloutta laajemmin.

Nykylainsäädännön myötä komissiolla on mahdollisuus kiinnittää huomiota makrotalouden epätasapainoon jäsenmaissa. Pelkällä budjettikurilla ei kuitenkaan varmisteta valoisaa tulevaisuutta. Velkataakan keventäminen ja julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttävät kasvua. Talouden rakenneuudistukset ovat tällöin keskeisessä osassa. Mikäli uudistukset kyetään toteuttamaan tehokkaasti, vahvistetaan tällä työllisyyttä ja unionin kasvuedellytyksiä.

3. Miten laajentuminen vaikuttaa unionin demokratiaan?

Demokratia on yksi EU:n keskeisimmistä pilareista. EU on demokraattisten maiden liitto, joka toteuttaa demokratian periaatteita omassa päätöksenteossaan. Laajentuminen vahvistaa osaltaan unionin demokratiaa laajentamalla sitä pohjaa, jolle unionin päätöksenteko nojaa. Toisaalta laajentuminen muuttaa myös jäsenmaiden valtasuhteita sekä yksittäisten maiden valtaa.

7. Miten luulet että EU-maiden talous voi kilpailla globaalisti, esimerkiksi aasialaisten maiden kanssa?

EU ei voi kilpailla globaalissa taloudessa halpatuotantomaiden kanssa. Meidän tulee keskittyä vahvuuksiimme.

Korkea koulutustaso, laadukas ja luotettava infrastruktuuri sekä toimiva hallinto ovat Euroopan vahvuuksia, joihin on panostettava entistä enemmän. Sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja parantamalla edellytyksiä innovaatiolle ja yrittäjyydelle varmistamme, että taloutemme säilyy kilpailukykyisenä. Kysyntä korkean jalostusasteen tuotannolle ja palveluille kasvaa tulevaisuudessa myös Aasiassa. Erityisesti Kiinassa ja Intiassa on kehittymässä kasvava ja ostovoimainen keskiluokka.

Näiden markkinoiden hyödyntämisen kannalta on erinomaisen tärkeää minimoida kansainväliset kaupanesteet. EU on ollut edelläkävijä vapaakaupan suhteen, ja tästä maineesta on pidettävä kiinni; emme saa sulkeutua kuoreemme haasteiden edessä.

4. Miten Kroatian liittyminen vaikuttaa Euroopan unioniin?

Kroatian liittyminen on tärkeä osoitus siitä, että laajentumisprosessi jatkuu ja että ehdokasmaiden ponnistelut jäsenyyden eteen palkitaan. Lisäksi Kroatian liittyminen vahvistaa EU:n sitoutumisen Länsi-Balkanin vakauttamiseksi.

5. Mikä on tärkeämpää ja ajankohtaisempaa, EU:n laajentuminen vai integraatio? Miksi?

Laajentuminen ja integraatio eivät ole ristiriidassa keskenään, päinvastoin. Ne ovat molemmat keskeisiä Euroopan poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen kannalta ja edistävät demokratiaa ja rauhaa koko Euroopassa. Itse asiassa historia todistaa, että laajentuminen ja syvempi poliittinen integraatio ovat kulkeneet käsi kädessä. Samalla kun EU on laajentunut 12 jäsenmaan unionista kattamaan 27 maata, sisämarkkinat ovat kehittyneet nopeaa vauhtia, passiton matkustaminen on tullut mahdolliseksi ja yhteinen valuutta on otettu käyttöön. Jotta ristiriitaa laajentumisen ja integraation välille ei synny, on olennaista, että vain ne jäsenmaat, jotka täyttävät kaikki jäsenyyden ehdot, hyväksytään täysivaltaisiksi jäseniksi. Näin varmistetaan integraation jatkuminen. Laajentuminen on siis edelleen ajankohtaista, mikäli ehdokasmaa täyttää ehdot.

8. Vähentääkö eurooppalaisen väestön vanheneminen EU:n kilpailukykyä ja miten tilanteen voi ratkaista?

Työtä tekevän väestön osuus tulee pienenemään entisestään tulevina vuosikymmeninä. On selvää, että nykyinen eläkemalli ei ole kestävällä pohjalla. Monet jäsenmaat ovat jo ryhtyneet toimiin eläkejärjestelmänsä uudistamiseksi; eläkeikää on nostettu ja yksityiseen eläkesäästämiseen kannustettu. Väestön vanheneminen saattaa myös johtaa työvoimapulaan, mihin täytyy löytää poliittinen vastaus. Tulevat laajentumiset ja uudenlainen maahanmuuttopolitiikka voivat olla osana tätä yhtälöä. Toisaalta, jos tähän haasteeseen kyetään vastaamaan ajoissa, voi vanheneva väestö olla myös mahdollisuus. Euroopassa kehittyy uudenlainen markkinasegmentti, jonka tarpeisiin yritysten täytyy vastata. Tämä voi olla EU:n kilpailuvaltti tulevina vuosikymmeninä, kun muun muassa Kiinan väestö vanhenee.

7

EU ja nato

EU:n ja Naton suhteet: minne menossa?

Mitä tapahtuu, kun kaksi aivan erilaista kansainvälistä järjestöä alkaa hoitaa samoja tehtäviä? Saavutetaanko ennennäkemättömän hyviä yhteistyöratkaisuja kansainvälisiin ongelmiin, vai kompastutaanko uusiin, ennennäkemättömiin ongelmiin?

Euroopan unionin ja Naton suhteet ovat hyvä esimerkki viime aikoina entistä tärkeämmiksi nousseista järjestöjenvälisistä suhteista. Niissä on ollut aineksia milloin innostukseen, milloin ihmetykseen – ja ehkäpä epätoivoonkin.

Kaikki alkoi oikeastaan vasta reilut kymmenen vuotta sitten. Järjestöt olivat toki olleet toisiaan lähellä, samassa kaupungissakin, vuosikymmenten ajan, mutta ne eivät olleet toistensa kanssa tekemisissä. Nehän olivat aivan erilaiset, monessakin mielessä. Toinen oli puolustusliitto, Atlantin ylittävä, selkeästi hallitustenvälinen; toinen oli poliittinen ja taloudellinen, tiivistyvä unioni, eurooppalainen, osin ylikansallinen. Kun tehtävät ja tarkoitus olivat näin erilaiset, ei yhteistyö ollut ajankohtaista.

Kylmän sodan päättyessä alkoivat EU:n ja Naton yhteinen toimintaympäristö ja niiden toimintaedellytykset kuitenkin muuttua. Siinä missä EU otti kurssin kohti tiivistyvää unionia, alkoi Nato etsiä itselleen uusia tehtäviä. Molemmat päätyivät kriisinhallintaan; EU vahvistuvan ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolinsa käytännön ilmentymänä, Nato ajantasaisena muotona toimia jäsenmaidensa turvallisuuden hyväksi. Ennen pitkää kävi selväksi, että järjestöillä olikin varsin paljon yhteistä. Niillä oli samankaltaisia tehtäviä, yhteisiä tavoitteita ja liuta yhteisiä jäseniäkin. Oli aika laatia sopimus siitä, millaiset suhteet niiden välillä on.

Uuteen suhteeseen asetettiin myös paljon toiveita. Ajateltiin, että yhteistyölle oli erinomaiset edellytykset, ja että sillä myös saavutettaisiin paljon sellaista, mihin järjestöt eivät yksinään pystyisi. Nehän näyttivät mainiosti täydentävän toisiaan: yhdellä oli siviilivoimavaroja, toisella sotilaallisia, ja kriisit voitaisiin jakaa niiden kesken järkevästi esimerkiksi kriisin vaiheen perusteella tai vaikkapa maantieteellisesti.

Työnjakosopimusta järjestöjen välillä ei kuitenkaan tehty:

8

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Teksti: Hanna Ojanen

se olisi rajoittanut niiden toimintamahdollisuuksia. Sen sijaan sovittiin yhteistyön muodoista ja ehdoista, esimerkiksi siitä, että EU voi käyttää eräitä Naton voimavaroja omassa kriisinhallinnassaan.

Järjestöt alkoivat entistä tarkemmin seurata toistensa tekemisiä ja päätöksiä. Vuorovaikutuskuvioita muodostui: matkimista, kilpailua – ja samankaltaistumista.

Käytännössä EU ja Nato alkoivat muistuttaa toisiaan yhä enemmän sen sijaan, että ne olisivat perustaneet yhteistyönsä erikoistumiseen.

EU laajensi tehtäviään kriisinhallinnasta myös puolustuksen suuntaan Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunantovelvoitteen ja 2004 toimintansa aloittaneen Euroopan puolustusvirasto EDA:n myötä. Natoa taas alkoi kiinnostaa siviilikriisinhallintakyky. EU otti hoitaakseen kriisinhallintatehtäviä, jotka aiemmin olivat kuuluneet Natolle, niin Makedoniassa, Bosniassa kuin Kosovossakin. Molemmat alkoivat kehittää itselleen nopean toiminnan joukkoja, Nato NRF:ää (NATO Response Force) ja EU taisteluosastoja. Ne alkoivat myös seurata toisiaan eri kriisipesäkkeisiin: molemmat päätyivät niin Afganistaniin kuin Somalian rannikollekin.

Nyt molempia kiinnostaa kyberturvallisuus – ja molempia painaa talouskriisi ja tarve löytää tapoja turvata puolustuskyky ja sen kehittyminen. EU aloitti ratkaisujen etsimisen suunnitelmilla voimavarojen yhteiskäytöstä ja jakamisesta (pooling and sharing); Nato vastasi ajatuksella ”fiksusta puolustuksesta” (smart defence).

Ongelmat siis näyttävät yhteisiltä, ja ratkaisujakin haetaan samalta taholta. Mutta tietääkö kumpikaan, miten motivoida jäsenmaita käyttämään rahaa puolustukseen tilanteessa, jossa puolustusbudjetteja leikataan? Ei kumpikaan liioin ole löytänyt käyttöä nopean toiminnan joukoilleen; EU:n taisteluosastot eivät ole olleet missään operaatiossa, Naton NRF:lla on ollut avustavia tehtäviä esimerkiksi Ateenan olympialaisissa.

EU:lla on kuitenkin yksi erityispiirre, joka voi tehdä siitä Natoa vahvemman puolustuspoliittisen toimijan. EU:lla on Natoa enemmän vaikutusvaltaa suhteessa omiin jäsenvaltioihinsa. Jos EU:ssa saadaan hyväksyttyä yhteinen linjaus puolustusyhteistyön tiivistämisestä, on myös paine noudattaa sitä suurempi, koska jäsenmaat ovat niin monessa muussa kysymyksessä toisistaan riippuvaisia.

EU ja natO

Kolumni samantapainen ajatus on noussut esiin myös naton toukokuisen Chicagon-huippukokouksen alla. sven Biscop arvelee, että eurooppalaisen puolustuksen syveneminen alkaa olla Yhdysvaltainkin etujen mukaista. puolustuskyvyn tosiasiallinen heikkeneminen voidaan estää vain syventämällä yhteistyötä. se ei Eu:ssa ole helppoa, mutta natossa se on vieläkin vaikeampaa.

Tämä veisi Eu:n ja naton suhdetta jälleen kohti uutta vaihetta. Eu:sta alkaisi tulla yhteinen toimija natossa – kuten se jo on esimerkiksi YK:ssa. Tähän asti yhteisestä eurooppalaisesta äänestä natossa ei ole puhuttu, onhan kysymyksessä ollut itse kunkin jäsenmaan oma jäsenyys ja sen taustalla omat suhteet Yhdysvaltoihin. Jos ”Eu natossa” on melkeinpä pakon sanelemana tämän suhteen seuraava olomuoto, alkavat Eu:n ja naton suhteet varmaankin vähitellen kääntyä Eu:n ja Yhdysvaltain välisiksi suhteiksi. Toinen asia on, nähdäänkö tästä merkkejä vielä toukokuussa.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin tutkija, jonka erikoisalaa ovat eurooppalainen turvallisuuspolitiikka ja järjestöjen väliset suhteet Ks. Sven Biscop ”as the Eu said at the naTo summit”, http://www.egmontinstitute.be/papers/12/secgov/spB33.pdf.

Käytännössä EU ja Nato alkoivat muistuttaa toisiaan yhä enemmän sen sijaan, että ne olisivat perustaneet yhteistyönsä erikoistumiseen.

Työ europarlamentaarikkona.

MEP Sampo Terho vastaa kolmeen kysymykseen työstä europarlamentaarikkona.

MIHIn KYSYMYKSIIn HALUAT EUROPARLAMEnTAARIKKOnA EnSISIJAISESTI VAIKUTTAA? Haluan ylläpitää EU:n avoimuutta ja kansanvaltaisuutta, säilyttää oikeuden kansalliseen päätöksentekoon ja vastaavasti hillitä EU:n liittovaltiokehitystä. Haluan myös kaikin käytettävissä olevin keinoin edistää Suomen taloutta, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja suojella suomalaisia työpaikkoja. Tähän minulla on tilaisuus erityisesti Talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä, mutta myös muissa valiokunnissa.

MInKÄLAISInA nÄET EUROOPAn PARLAMEnTIn VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET? Vaikutusmahdollisuuksia on erityisesti valiokuntatyöskentelyssä, mutta liikoja ei voi eikä kannata äänestäjille luvata. Kukaan meistä ei yksin pysty Eurooppaa mullistamaan. Meppejä on 750, joten yksittäinen europarlamentaarikko on tietenkin vain pieni osa parlamentin byrokratiaa, ja koko parlamenttikin puolestaan vain osa EU:n massiivista päätöksentekokoneistoa.

EDUSTATKO EUROPARLAMEnTAARIKKOnA EnSISIJAISESTI PUOLUETTASI VAI SUOMEA? Koen edustavani niin Suomea, äänestäjiäni kuin puoluettani, mutta europarlamentin osana tietysti myös koko eurooppalaista kansanvaltaa. Päällimmäisenä mielessä ja lähimpänä sydäntä on kuitenkin aina Suomen asia.

Sampo Terho Sampo Terho on Perussuomalaiset r.p.:n MEP Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (Europe of Freedom and Democracy, EFD) -europarlamenttiryhmässä.

9

EU:n kemikaalilainsäädäntö

EU ja ED-kemikaalit Uuden sukupolven ympäristökemikaaleista osa on hormonaalisesti vaikuttavia ns. hormonihäirikköjä (endocrine disrupting chemicals, EDC). Näitä ihmisen valmistamia kemikaaleja on esimerkiksi torjuntaaineissa, muovissa, siivousaineissa, parfyymeissa, hajusteissa ja palonestoaineissa.

Lisäksi niitä löytyy raskasmetalleista sekä teollisuuskemikaaleista.

ED-kemikaalit vaikuttavat elimistöön joutuessaan hormonien tavoin ja sekoittavat kehon hormonitoiminnan lähettämällä vääränlaisia hormonaalisia signaaleja. Hormonaalisesti vaikuttavat kemikaalit voivat vaikuttaa kaikkiin hormonien säätelemiin kehon toimintoihin. Ns. ympäristöendokriinihypoteesin (environmental endocrine hypothesis) mukaan näiden kemikaalien uskotaan voivan aiheuttaa syöpää, lapsettomuutta, kehityshäiriöitä, oppimisvaikeuksia, keskittymisvaikeuksia ja vaikuttavan seksuaaliseen kehitykseen. ED-kemikaalit voivat aiheuttaa liian korkean tai liian alhaisen estrogeeni- ja androgeenitason. Kemikaalit vaikuttavat myös aineenvaihduntaan ja immuunijärjestelmään.

10

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Teksti: Camilla Lundström Kuva: CC Jean-Pierre

Vaarallisimpia ED-kemikaalit ovat sikiölle. Altistuminen kemikaaleille voi ratkaisevasti vaikuttaa sikiön kehittymiseen. Miehillä kemikaalit voivat aiheuttaa muutoksia tai epämuodostumia sukupuolielimissä, huonoa spermanlaatua, eturauhas- ja kivessyöpää. Naisissa kemikaalit vaikuttavat mm. hedelmällisyyteen, munasarjojen toimintaan ja maitorauhasten kehitykseen. Kemikaalien uskotaan aiheuttavan rintasyöpää, endometrioosia, kohdun myoomia sekä aikaistavan puberteettia. Kemikaalit voivat myös lisätä riskiä sairastua kilpirauhassyöpään.

Merilinnuissa, kotiloissa, hylkeissä, kaloissa ja alligaattoreissa ED-kemikaalien on todettu aiheuttavan lisääntymisongelmia ja miespuolisten yksilöiden naisellistumista. Kalojen naisellistumiseen vaikuttaa jäteveden mukana vesistöihin päätyvät kemikaalit. Jätevesipuhdistamot eivät poista vesiliukoisia kemikaaleja, joten jätevedessä on lähes kaikki kemikaalit, joita ihmiset käyttävät.

Erilaiset tutkimukset osoittavat, että altistuminen hormonaalisesti vaikuttavien kemikaalien kombinaatiolle aiheuttaa suuria haittoja. Yksittäisille kemikaaleille altistutaan yleensä pieninä annoksina, mutta tutki-

EU:n kemikaalilainsäädäntö

mukset osoittavat, että kemikaalien yhteisvaikutus ja yhteismäärä elimistössä on todella merkittävä. Yhteisvaikutuksen takia kemikaalien raja-arvoja pitäisi alentaa niin, ettei jokaiselle kemikaalille ole omaa ylärajaansa, vaan koko kemikaalicocktailille tulisi olla yläraja. Mitään rajoituksia tällä alueella ei vielä ole.

Kategoria 3: kemikaalit, joiden haitoista ei ole löydetty todisteita tai joista ei ole saatavilla tutkimustuloksia Kun lista valmistui, ensimmäisen kategorian kemikaalien käyttöä ja niiden vaikutuksia alettiin seurata.

Ennen Euroopan markkinoille pääsyä, kemikaalit yleensä testataan ja niiden vaarallisuus arvioidaan. Tulosten perusteella kemikaalin kuljetukseen ja käyttöön liittyen saatetaan määrätä rajoituksia.

Pitkäaikaisiksi toimiksi EU on listannut lainsäädännön ja käytäntöjen kehittämisen ja soveltamisen, jotta mahdollistetaan hormonaalisesti vaikuttavien kemikaalien käyttöön liittyvien riskien tunnistaminen, arvioiminen ja hallinta.

EU:ssa on toistaiseksi vielä vastahakoisuutta kieltää tai tiukemmin rajoittaa kemikaaleja. Tilanteen vakavuutta ei osata arvioida. Hormonaalisesti vaikuttavien kemikaalien nykykäytöllä saattaa olla pitkäaikaisia seurauksia ihmisten ja eläinten hedelmällisyyteen, kehitykseen ja terveyteen. Tällä hetkellä kemikaalien käyttö on uhkapeliä, sillä kukaan ei tiedä miten paljon haittaa niistä aiheutuu.

Komission kemikaaliasetus REACH (Regulation on Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) astui voimaan vuonna 2007, ja sen tarkoituksena on parantaa EU:n kemikaalilainsäädäntöä.

Säännös vaatii kaikkein haitallisimpia ED-kemikaaleja sisältävien aineiden auktorisoinnin. Jotkut ED-kemikaalit, kuten hormonit ja dioksidit, käsitellään ympäristölainsäädännössä.

Omilla kulutusvalinnoillaan, kuten ruoka- ja kosmetiikkavalinnoilla, voi vaikuttaa omaan ja lastensa kemikaalitaakkaan, mutta kuluttajalla on loppujen lopuksi hyvin vähän tietoa kemikaaleista. Esimerkiksi torjuntaaineiden käyttöä, pakkausmateriaalien kemikaaleja sekä jäteveden mukana vesistöihin joutuvia kemikaaleja olisi syytä tiukemmin rajoittaa EU-lainsäädännöllä.

Kemikaalilainsäädännön lähtökohtana on, että kemikaalit ovat laillisia kunnes niiden vaarallisuudesta on kattavat todisteet - eli kunnes ne ovat aiheuttaneet paljon tuhoa. Voisi kuvitella, että asia olisi toisin päin; kemikaalit pitäisi todistaa vaarattomiksi ennen kuin ne päästetään markkinoille. EU:n kemikaalilainsäädäntöä on kritisoitu paljon, ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei päätöksiä tiukemmista rajoituksista tehdä tutkimustulosten vähyyteen vedoten.

EU on ilmoittanut lisäävänsä tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä sekä tiedottamista ED-kemikaaleista. EU kartoitti ED-kemikaalien vaaroja tekemällä ”prioriteettilistan”, eli listan vaarallisiksi epäillyistä kemikaaleista.

Kemikaaleista tutkittiin ne, joihin ihmisten ja eläinten oletetaan altistuvan eniten, eli kemikaalit jotka säilyvät kauan luonnossa ja joita tuotetaan eniten (yli tonni vuodessa). Asiantuntijoiden lausuntoihin ja vaarallisuuteen viittaavien todisteiden pohjautuen kemikaalit kategorisoitiin kolmeen kategoriaan.

Tekstin tiedot perustuvat FT Nina Honkelan luentomateriaaliin ”Uuden sukupolven kemikaalien sääntely Euroopan Unionissa – ehdimmekö ajoissa?”-luennolta 8.3.2012, Helsingin Yliopistolla.

Tietoa on myös haettu Euroopan komission kotisivuilta ec.europa.eu/environment/endocrine

Kategoria 1: todistetusti hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit, (kategoria sisältää 66 kemikaalia) Kategoria 2: kemikaalit, joiden hormonaalisesta häirinnästä on joitakin todisteita (52 kemikaalia)

Hormonaalisesti vaikuttavien kemikaalien nykykäytöllä saattaa olla pitkäaikaisia seurauksia ihmisten ja eläinten hedelmällisyyteen, kehitykseen ja terveyteen.

11

Rooman sopimus 55 vuotta

Rooman sopimus 55 vuotta -juhlaseminaari

Teksti: Camilla Lundström Kuvat: Eurooppanuoret ry

Rooman sopimus loi Euroopan talousyhteisön (ETY/EEC), josta myöhemmin syntyi Euroopan unioni.

Sopimus yhdisti allekirjoittajamaat; Ranskan, Saksan, Italian ja Beneluxmaat yhteisöksi, jonka tavoite oli edistää talouskasvua. Rooman sopimus laajensi siis Euroopan integraation yleiseen talousyhteistyöhön. Sopimus oli jatkumoa Pariisin sopimukselle, jolla luotiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Tästä yhteistyöstä saadut kokemukset olivat kannustavia ja rohkaisivat rakentamaan vielä pidemmälle menevämpää eurooppalaista yhteistyötä.

Eikka Kosonen

Rooman sopimuksen 55-vuotissyntymäpäivää vietettiin juhlallisesti 16.5.2012 Eurooppasalissa.

Eurooppanuorten järjestämässä juhlaseminaarissa oli viisi yhteiskunnan ja akateemisen maailman arvovaltaista puhujaa, jotka puhuivat Euroopan integraation historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tapahtuma houkutteli paikalle yli 80 osallistujaa.

Yhteistyötä ja kehitystä Euroopan komission Suomen-edustuston päälliköllä, Eikka Kososella, oli seminaarin avauspuheenvuoro,

12

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

jossa hän kertasi Euroopan integraation kehitystä. Hän totesi että Euroopan integraation on ollut jännitysnäytelmä, jota kuvaa huima kehitys. Euroopan integroituminen on sisältänyt hyviä ideoita ja päteviä ideoiden toteuttajia, perusajatus on aina ollut yhteistyö yhteisen hyvän ja yhteisen projektin puolesta.

Eikka Kosonen totesi myös, että vaikka EU on muuttunut valtavasti vuosikymmenten saatossa, komissiolla on edelleen vahva ja keskeinen asema EU:ssa.

Rooman sopimus 55 vuotta

Erkki Liikanen

Anneli Jäätteenmäki

EU:ssa määrää laki - ei voima

EU:n legitimiteettikriisi on vakava ongelma

Suomen Pankin pääjohtajan, Erkki Liikasen, puheenvuoro sisälsi useita kertomuksia. Liikanen kertoi esimerkiksi, että Hjalmar Procopé ja Väinö Tanner keskustelivat Eurooppa-liikkeen perustamisesta suomeen.

Liikanen kertoi myös mielenkiintoisia seikkoja teräsja hiiliunionin ideoineesta Jean Monnet’sta ja unionin toteuttaneesta Robert Schumanista. Liikasen kertomuksesta paljastui, että Monnet kirjoitti unionin luonnoksen kahden viikon hiihtoreissun aikana. Koko päivän hiihtämisen jälkeen päässä oli kuulemma enää olennaiset ajatukset jäljellä. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että Urho Kekkonen ja Monnet tapasivat lokakuussa 1962, kun Kekkonen vieraili Ranskassa ollessaan Alvar Aallon tekemässä Carrén talossa. Kekkonen ja Monnet keskustelivat tietojen mukaan pitkään, mutta Liikanen ei ole onnistunut selvittämään keskustelun sisältöä.

Liikasen puheesta kävi myös ilmi, että Robert Schuman on ollut puhumassa Suomessa, Suomen Ulkomaankauppaliiton kutsumana. Schuman piti samalla reissulla myös ensimmäisiä nuorisoluentoja.

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki puhui Euroopan parlamentin roolista Euroopassa. Jäätteenmäki painotti, että Euroopan parlamenttiin tarvittaisiin uutta visiota ja ideaa siitä, miten parlamentin toimintaa voisi parantaa. Nykyiset ratkaisut tehdään EU:n institutionaalisen kehyksen ulkopuolella. Kaikki suuret esitykset tulevat Merkozylta (Merkel ja Sarkozy) ja ne ainoastaan kierrätetään komission kautta. EU:n legitimiteettikriisi on valtava ja vakava ongelma, jota ei huomioida eikä mietitä riittävästi. Jäätteenmäen mielestä asiasta pitäisi järjestää huippukokous. Kansalaistoimijoilla on suuri merkitys ja mahdollisuus legitimiteettikriisin esiintuomiseen ja ratkaisujen etsimiseen.

EU voisi ottaa mallia Pohjoismaiden neuvostosta, jossa asiat valmistellaan alhaalta ylös ja prosessiin sisällytetään automaattisesti kansalaisosallistuminen. EU:ssa asiat annetaan usein ylhäältä alas. Jäätteenmäki korosti puheessaan, että EU:n instituutioissa (etenkin komissiossa) on liian vähän naisia ja nuoria. Vanhemmat miehet ovat tällä hetkellä yliedustettuina.

Erkki Liikanen mainitsi myös Paasikiven toiveen, että tulevaisuuden maailmassa määräisi laki eikä voima. Pienen maan onneksi, Paasikiven toive on toteutunut ainakin EU:ssa, sillä unionin ydinhän on, että laki määrää - ei voima.

Vaihteleva ja alhainen äänestysprosentti europarlamenttivaaleissa tuottaa legitimiteettiongelmia ja demokratiavajetta. Jäätteenmäen mielestä tiedon puute on merkittävä syy kehnoon äänestysprosenttiin. Hänen mielestään mediatalojen pitäisi panostaa paljon enemmän Euroopan asioiden uutisoimiseen.

Erkki Liikasen näkemys tulevaisuuden EU:sta on, että syvempi integraatio on taloudellisesti välttämätöntä, mutta integraatio on vaikea toteuttaa, jos ei kansa sitä hyväksy. Erkki Liikanen luulee, että demokraattisen legitimiteetit hankkiminen kaikista jäsenmaista tulee olemaan yhä haasteellisempaa.

Jäätteenmäen näkemyksen mukaan EU:n tulevaisuuteen vaikuttaa EU:n kehitys federaatio/hallitusten välisellä akselilla. Myös unionin taloudellinen tulevaisuus ja EU:n kyky toimeenpanna päätöksiä, sekä jäsenmaiden kyky sitoutua yhteisiin sääntöihin huonoinakin aikoina, ratkaisevat EU:n kehityksen.

13

Rooman sopimus 55 vuotta

Martti Häikiö

Kansallistunne ja EU pitää sovittaa yhteen

Professori Martti Häikiö puhui nationalismista, federalismista ja pienistä maista Euroopassa.

Häikiö sanoi, ettei Eurooppa tule toimeen ilman suurvaltoja. Valtioliitot ovat alkaneet hajota, kun on alettu yhtenäistämään liikaa, ja tämä pitäisi pitää mielessä EU:ssa ja EU-kritiikistä puhuttaessa ja erityisesti siihen vastattaessa. Liika yhtenäistäminen voidaan kokea syyksi vastustaa EU:ta.

EU:ssa on painetta siitä, että uusia pieniä kansallisvaltioita pitäisi tulla lisää, ja tähän paineeseen vastaaminen on EU:n lähivuosien suurin haaste. Kansallisuusaate näkyy ensin pienissä maissa ja sitten suurissa.

Nyt on jo nähty kansallistunteen nousu Itävallassa, Unkarissa ja Skotlannissa, mutta mitä tapahtuu, jos kansallisaate nousee pinnalle Ranskassa tai Saksassa? EU:n tehtävä on sovittaa yhteen voimistuva kansallistunne ja EU, niin, etteivät kansat ja maat tunne menettävänsä kansallisuuttaan.

yhteiseen kokemukseen ja kollektiiviseen muistiin.

Uskontorajat sekä maantieteelliset rajat, kuten joet ja vuoristot, muodostavat alueita ja kansoja, joille rakentuu oma identiteetti. Identiteetti ei välttämättä liity valtioon, sillä valtio on käsitteenä ja merkitykseltään hyvin erilainen eri kulttuureissa.

Euroopassa on jakaus idän ja lännen välillä ja myös Itämeren ja Välimeren alueen kulttuuripiirit ovat hyvin erilaiset. Vaikka eroja on paljon, Euroopan maita yhdistävät lukuisat tekijät; sivistys (koulutus), keskiluokkaistuminen, teollinen -, tekninen - ja moderni elämä, kirkkovuosi, vallankumoukset, sääty-yhteiskunta ja imperialismi. Lisäksi esimerkiksi kaupunkilaisuus vaikuttaa identiteettiin. Urbaani ja porvarillinen kaupunki-identiteetti yhdisti Euroopan kaupungit jo Rooman sopimuksen allekirjoittamisen aikana.

EU ja kansakunnat voidaan yhdistää

Myös verkostot ovat eurooppalainen asia. Liikkuvuus, rajoja ylittävä työnhaku ja kaupunkitiheytymät rakentavat yhteisöjä ja verkostoja.

Nationalismi ja kansantunne ovat Kolben mukaan hyvin eurooppalainen asia. Kansakunta perustuu

Rooman sopimuksen allekirjoittajat olivat kirjava joukko ihmisiä, jotka edustivat eri puolueita ja eri ideologioita. Rooman sopimus todistaa, etteivät erilaisuudet haittaa jos on yhteisiä tekijöitä ja tavoitteita. Ihminen voi olla nationalisti ja patriootti ja silti ymmärtää, että muutkin ovat nationalisteja: siksi EU ja kansakunnat voidaan yhdistää.

Euroopan historian professori Laura Kolbe puhui kansantunteesta ja eri tekijöistä, jotka erottavat ja yhdistävät eurooppalaisia. Kolben mukaan Eurooppaa täysin ymmärtääkseen pitää tuntea Euroopan maantiedettä ja geopolitiikkaa.

14

Laura Kolbe

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

tUrKEY and thE EU

Teksti: Ahu Yigit

turkey and the EU: the end of it? the most common questions that are asked of a turkey expert in Finland are those concerning the prospects of turkey’s EU membership. ironically, in turkey itself the country’s EU membership and relations with the EU are rarely brought up these days.

THE TurKisH foreign policy agenda seems to be loaded with the questions of arab transformations on Turkey’s borders, iran’s nuclear programme and bilateral relations with major Eu countries. This state of affairs is combined with a lack of interest among the public.

The enthusiasm that followed the opening of negotiations in 2005 has turned into apparent indifference. according to the GMF Transatlantic Trends survey 2011, 74 % public support for membership in 2004 dropped to 48 % in 2011. Discussions related to Eu membership no longer play any meaningful part during election campaigns and the Eu has lost much of its leverage on the Turkish domestic reform process. although there is a Ministry for Eu affairs working on the co-ordination of accession efforts and the accession talks between the Eu and Turkey are ongoing, there are, on closer inspection, plenty of challenges. out of 35 chapters to be negotiated for membership, Turkey has been able to open 13 chapters and close only one of them so far. altogether 18 chapters are blocked

by France, Cyprus and the Council. France’s motivation is allegedly that opening the chapters blocked by it would lead to the assumption that Turkey will be granted membership in the end. The Council, on the other hand, has frozen chapters due to Turkey’s failure to open its ports to Cypriot vessels. in the current scenario, there are only three more chapters that can be opened. However, these chapters (public procurement; Competition and social policy; Employment) are the ones that candidate countries typically leave to the final stage of negotiations, as they are the most challenging ones. on top of this, there is an approaching crisis, as the Cyprus presidency of the Council of the Eu is scheduled for the latter half of 2012. Turkish Minister of Foreign affairs ahmet Davudoğlu has declared that if

there is no resolution of the conflict between the Turkish side and the Greek side of the island until the 1st of July, Turkey will not have any contact with the Cypriot presidency. However, considering that in practice the process is already frozen, the six lost months will be nothing new to either the Eu or to Turkey. Yet, further decline in domestic public support to Turkey’s membership can be expected as the freeze-up will aggregate the disillusionment with the membership process.

This negative picture means that the situation can only get better as it is not going to get worse. Turkey and the Eu are important for each other for a number of reasons. First, the integration of Turkey with the Eu has the capacity to prove that a clash of civilizations is not the only way to interpret contemporary world politics. secondly, there are practical issues that potentially make Turkey an asset for the Eu. For instance, most of the advanced Eu economies are suffering from their ageing populations and they will need a well-trained and educated workforce, which could be available from Turkey within the Eu framework. Turkey’s growing influence in its region is another practicality that might contribute to making Eu foreign policy in the Middle East more effective. The human rights record of Turkey itself has significantly improved thanks to the accession process. For Turkey, beyond practical benefits Eu membership is seen as the final stage of its modernization and westernization pursuits.

Considering the weight of the challenges, keeping the process alive is not an easy task for either side. However, the potential benefits of continuing the accession process, not to mention eventual Turkish Eu membership itself, are too great to be ignored.

The author is a lecturer at the department of Political and Contemporary History at University of Turku

15

Enemmän vapaata liikkuvuutta ja suvaitsevaisuutta

Teksti: Camilla Lundström Kuva: Janne Suhonen, Valtioneuvoston kanslia

Enemmän vapaata liikkuvuutta ja suvaitsevaisuutta Suomen tiukentuneet EU-linjaukset, kuten vakuusvaatimukset ja Bulgarian sekä Romanian Schengen-jäsenyyden vastustaminen, ovat herättäneet keskustelua Suomessa ja muualla Euroopassa. Tähän aiheeseen liittyen saimme haastatella Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia. Ministeri Stubb oli mukava haastateltava ja käyttäytyi epäpoliitikkomaisesti, vastaillen kysymyksiimme lyhyesti ja selkeästi.

Tiedustelimme ministeri Stubbin näkemystä Suomen Schengen-linjauksesta ja Suomen tämänhetkisestä kannasta Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyyteen.

Stubb sanoi pitävänsä Suomen Schengen-linjausta hyvänä ja solidina. Hänen mielestään EU:n parhaita instrumentteja on ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Schengen on osa tätä vapaan liikkuvuuden kokonaisuutta. Stubbin mukaan suurin hyöty Schengenistä näkyy jokaiselle eurooppalaiselle, joka matkustelee Euroopassa. Matkustaminen autolla, junalla, laivalla tai lentokoneella on vaivatonta, kun ei 16

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

ole pitkiä rajojenylitysjonoja, eikä ylimääräistä byrokratiaa. Valitettavasti tämä otetaan usein itsestäänselvyytenä.

Stubb totesi, että kaksi EU:n fundamenttia - Schengen ja Euro - ovat voimakkaan keskustelun ja hyökkäysten kohteena. Hän valittelee väärinkäsityksiä Suomen Schengen-kannan ympärillä ja toteaa, että Suomen Schengen-kanta on selkeä: Schengen-sopimus on yksiselitteisesti hyvä asia, mutta kaikkien maiden pitää täyttää Schengeniin liittyvät kriteerit. Suomi kannattaa tällä

Enemmän vapaata liikkuvuutta ja suvaitsevaisuutta

hetkellä kaksivaiheista lähestymistapaa Romanian ja Bulgarian kohdalla - ensin avattaisiin meri- ja lentorajat, myöhemmin maarajat.

Turkin jäsenyysneuvotteluiden viitekehyksessä mainitaan, että Turkin jäsenyys ei takaisi automaattisesti turkkilaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.

Ministeri Stubb kommentoi tätä asiaa huomauttamalla, että jäsenyysneuvottelut ovat pitkä prosessi, ja neuvotteluiden aikana asiat vielä varmasti muuttuvat. Stubbin mielestä Turkin pitää päästä jäseneksi samoilla pelisäännöillä kuin muiden jäsenvaltioiden, vaikka siirtymäjaksoja voikin olla. Hänen mielestään on valitettavaa, että jotkut maat haluavat runsaasti rajoituksia. ”Mitä vapaammin työntekijät Euroopassa liikkuvat, sen parempi”, linjaa Stubb.

Ministeri kannattaa myös viisumivapautta aina kun sovitut kriteerit täyttyvät, Ukraina ja Venäjä hyvinä esimerkkeinä. ”Mitä enemmän ihmiset matkustavat, sen enemmän mieli avartuu, ja sen vähemmän syntyy väärinkäsityksiä ja konflikteja”, toteaa Stubb.

mata kokonainen kansakunta antamalla ymmärtää, että he kaikki olisivat rikollisia tai kerjäläisiä. Jos Suomessa pahastutaan kun uusiseelantilainen ministeri antaa lausuntoja Suomesta – niin mitä romanialaiset mahtavat ajatella Suomen eduskuntakeskustelusta?” Stubb ei pidä ihmisten ja kansakuntien leimaamisesta.

Stubb sanoi, että kerjäläistilanteeseen voidaan eurooppalaisella tasolla hakea ratkaisuja ja vaikuttaa noudattamalla sääntöjä. Rikosoikeudelliset kysymykset kuuluvat edelleen kansallisvaltioiden toimivaltaan; kerjääminen ei ole asia, jota hoidetaan eurooppalaisella tasolla. Kerjäämisen alkuperäsyihin pitää puuttua, ja voidaan toki miettiä yhdessä, mikä paras puuttumiskeino olisi.

Alexander Stubb on kutsunut Suomen tiukentunutta EU-politiikan linjaa myös Angry Birds -politiikaksi. Kysyimme, onko ministerin mielestä Angry Birds -politiikasta ollut haittaa tai hyötyä? Stubb totesi, että ”Suomi on tällä hetkellä vaikutusvaltaisempi EU:ssa kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. Valitettavasti kuitenkin väärästä syystä, eli siksi että me olemme yksi neljästä euromaasta, joilla on kolmen A:n luottoluokitus, kun taas muut ovat hoitaneet julkista talouttaan heikommin.” Jos kaikilla euromailla olisi yhtä hyvä julkisen talouden kunto, Angry Birds -politiikkaa tuskin tarvitsisi ajaa yhtä lujaa.

Mitä enemmän ihmiset matkustavat, sen enemmän mieli avartuu, ja sen vähemmän syntyy väärinkäsityksiä ja konflikteja

Kysyimme myös ministerin ajatuksia työvoiman liikkuvuuden määrästä, sen hyödyntämisestä ja virolaisten työntekijöiden määrästä Suomessa. Stubb sanoi toivovansa, että ”työvoiman liikkuvuus lisääntyisi, sillä vain 2 % suomalaisesta työvoimasta liikkuu”.

Kielimuuri ja kulttuuri rajoittavat työvoiman vapaata liikkuvuutta ja monia suomalaisia pelottaa lähteä hakemaan töitä ulkomailta. ”Työvoiman vapaata liikkuvuutta pitäisi hyödyntää enemmän, kunhan kielikysymykset otetaan huomioon”, linjaa Stubb. ”Ulkomaalaiseen työvoimaan pitäisi suhtautua avoimin mielin ja ajatella käytännönläheisesti”, jatkaa ministeri.

Ulkomaalaisista työntekijöistä voidaan saada apua esimerkiksi hoitajapulaan. Virolaiset työntekijät ovat hyvä asia, josta Stubb on kiitollinen. Se, että 40 000 virolaista perheineen asuu Suomessa, on tervetullutta kehitystä, sillä se auttaa nostamaan elintasoa sekä suomessa että Virossa. Ministeri Stubb pitää huolestuttavana virolaisten työntekijöiden leimaamista ja toivoo, että Suomessa olisi lisää suvaitsevaisuutta.

Eurooppaministeri kommentoi myös vapaan liikkuvuuden huonoja puolia, kuten järjestäytyneen rikollisuuden liikkumista. Stubb totesi, että ”rikollisia eivät raja-aidat taida juuri pidätellä”. Vapaa liikkuvuus muuttaa kuitenkin asiaa enemmän yhteiseksi huoleksi.

Vapaasta liikkuvuudesta aiheutuva kerjäläistilanne on ollut paljon esillä eduskunnassa ja mediassa. Stubb ottaa vahvasti kantaa eduskunnan kyselytunnilla 29.3.2012 käytyyn keskusteluun Suomeen saapuneiden romanikerjäläisten tilanteesta. Stubbin mielestä ”on väärin lei-

Stubb muistuttaa, että pieni maa voi asettua poikkiteloin aika harvoin, joten kohteet pitää valita tarkasti. Hän arvelee, ettei Angry Birds -politiikasta ole pysyvämpää haittaa ja että siitä voi olla jopa hyötyä.

Kysymystämme Eurooppanuorten kattojärjestössä JEF:issä esillä olleista yleisillä vaaleilla valittavasta EUpresidentistä ja yhteisistä puoluelistoista Stubb katsoi paremmaksi pidättäytyä kommentoimasta, todeten että lausunto saattaisi päätyä seuraavan päivän lööppeihin.

Stubb näkee EU:n tulevaisuuden valoisana, mutta painottaa, ettei yksittäisten maiden pitäisi saada estää muiden maiden etenemistä integraatioprosessissa. Fiscal compact -talousunionisopimus on tästä hyvä esimerkki.

Hän uskoo, että talouskriisistä ja mahdollisista uusista kriiseistä selvitään, ”onhan EU jatkuvaa kriisinhallintaa”. Kansallistunteen nousu on Stubbin mielestä globalisaatioon ja Euroopan integraation syventämiseen liittyvä trendi. Mitä poliittisemmaksi EU muuttuu, sitä enemmän kritiikkiä se tulee herättämään, sillä ”Perussuomalaisia on ympäri Eurooppaa”. Ministeri Stubb uskoo Euroopan Unionin positiiviseen kehitykseen, haasteiden voittamiseen ja integraation jatkumiseen.

17

EEAS: European External Action Service

Teksti: Mikko Patokallio

EEAS: Brysselin Frankensteinin hirviö Kehitysavun rahoitus oli pohdiskelun aiheena Future Global Leaders- projektin tapaamisessa 23.–24.1.2010.

2011 ei ollut mitenkään erityisen hyvä vuosi eurooppalaiselle ulkopolitiikalle. Haasteita on toki riittänyt: arabikevään myllerrys on sekoittanut Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää, Venäjällä on kruunattu uus-vanha johtaja, Yhdysvaltain strateginen siirtymä Aasiaan hitaasti kiihtyy, ja samalla jatkuva talouskriisi on vienyt suurimman osan unionin ja jäsenmaiden huomiosta. Euroopan matalan profiilin tekee ongelmallisemmaksi se, että vuoden 2011 tuli olla EU:n ulkopolitiikan vuosi. Joulukuussa 2010 käynnistetyn uuden Euroopan ulkosuhdehallinnon (European External Action Service, EEAS) ja korkean edustajan Catherine Ashtonin myötä EU:sta piti tulla yhtenäisempi ja tehokkaampi ulkopoliittinen toimija. On hyvin tiedossa, että näin ei käynyt. Vielä vuosi sitten EEAS julisti kunnianhimoisia maailmanlaajuisia ambitioita – nyt uusi sävel onkin, että EU:n on fokusoitava ydinalueisiin. Mutta miten ollaankaan päästy tähän pisteeseen ja miksi ulkosuhdehallinto ei ole päässyt kunnolla käyntiin?.

Euroopan ulkosuhdehallinto on tämä päivän Brysselin Frankensteinin hirviö. EEAS lähti kauniista aatteesta – eurooppalaisen integraation edistäminen – ja on tietoinen jatke sille, joka nautti laajaa suosiota ja ymmärrystä. Käytännön toteuttaminen on ollut moninkertaisesti hankalampaa. EEAS on fuusioitu yhteen eri instituutioista, byrokratioista ja funktioista, jonka tulos – kuten hirviönkin – on paljon vähemmän elegantti kuin alun perin oli toivottu. EEAS:n organogrammi on hyvin sekava ja sieltä edelleen löytyy tyhjiä avainpestejä. Tulos on ollut kaaottinen; syyskuussa 2011 tilannetta ulkosuhdehallinnossa kuvailtiin seuraavanlaisesti: ”...staff do not know who does what in the organisation. Many cannot get access to email or do not have a working telephone on their desk. Reimbursements for foreign missions, medical fees and children’s school fees are paid months late…Dozens of EEAS embassies abroad do not have computers cleared to send secret files to each other or Brussels, forcing staff to handdeliver documents. Even Ashton’s private office does not have a top-level-cleared computer.”

Kuten kirjallinen vertauskohteensa, ulkosuhdehallinto on myös jokseenkin orpo instituutio. Pitkän kodittomuuden jälkeen, EEAS on vihdoin löytänyt oman kodin.

EEAS on joutunut alakynteen Brysselin byrokraatioiden välisessä kamppailussa. Komission rooli EEAS:n arjessa on paljon suunniteltua suurempi, ja hallitsee EEAS:n kassanyöriä –saaden veto-oikeuden EEAS:n rahankäyt-

18

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

töön (EIDHR:stä EU-lähetystöjen budjetteihin). Ei ole ihme, että hallinnossa vallitsee heikko työmoraali; osa väestä on jopa palannut entisille työpaikoilleen.

Institutionaaliset ongelmat olivat kuitenkin selvästi ennustettavissa, ja kehitystä on kuitenkin nähty viimeisen puolen vuoden aikana. Silti ongelmien laajuus on huolestuttavaa, ja heijastaa hallinnon heikkoa johtajuutta. EU:n korkea edustaja Catherine Ashton on saanut osakseen paljon kritiikkiä, josta kaikki ei suinkaan ole aiheellista. Keskeisin kritiikin kohde on ollut se, että hän on ulkopoliittinen noviisi: oleellisesti vaikka voi olla kokematon johtaja kokeneessa hallinnossa tai kokenut johtaja kokemattomassa hallinnossa, ei voi olla kokematonta hallintoa kokemattoman johtajan alaisuudessa.

Tämän seuraukset ovat olleet selviä. Ashton on omaksunut hyvin vaatimattoman julkisen profiliin, ja välttää kontaktia lehdistön kanssa. Korkean edustajan tuplahatutus Komission varapresidenttinä on tarkoitettu vähentämään institutionaalista kitkaa. Ashton on kuitenkin hyvin heikosti osallistunut komissaarien kokouksiin – osallistuen noin 40 %:iin niistä ja ollut lähettämättä sijaisia. Edeltävään systeemiin verrattuna, institutionaalisessa mielessä, Ashton on ominut entistä vaatimattomamman roolin korkealle edustajalle.

Ashton nyt toimii oleellisesti koordinaattorin roolissa, eikä siten tarjoa visiota siitä mitä Euroopan ulkopolitiikan tulisi ajaa. Tämä on vielä hämmentävämpää siksi, koska nykyisen institutionaalisen järjestelmän idea on juuri antaa tilaa visiolle, koordinoimisen sijaan. Ulkopolitiikan sisällön kannalta kehitys on ollut huonompaan suuntaan.

Hyvän ja varsin kattavan seikkaperäisen arvion EU:n ulkopolitiikasta tarjoaa European Council for Foreign Relationsin EEAS Scorecard 2012. Ensinnäkin, verrattuna vuoteen 2010, keskimäärin EU toimii yhtä huonosti niissä asioissa jotka sujuivat huonosti aikaisemminkin – Kiina ja ihmisoikedet, suhteet Turkkiin, Kypros, ja Kaukasus – mutta niissä asioissa jossa EU toimi hyvin aikaisemmin, toiminta on keskimäärin heikompaa (keskiarvo 2010 A-; 2011 B+). Toisin sanoen, EU:n arkidiplomatia tökkii, ja näin on ollut etenkin turvallisuuspolitiikan suhteen (nyt on kolmas vuosi ilman uutta EU kriisinhallintaoperaatioita, vaikka kriisejä maailmalla edelleen riittää). Toinen merkittävä kehitys on ollut EU:n ulkopolitiikan johtajuuden siirtyminen pois EU:lta takaisin jäsenmaiden vetämiksi (”renationalisaatio”). Etenkin Ranska ja Britannia ovat ajaneet omaa ulkopolitiikkaansa äänekkääseen sävyyn – kampittaen EEAS:aa samalla.

EEas: EUrOPEan ExtErnal aCtiOn sErviCE

Onko hirviöstä kaunottareksi?

syys-talven 2011 mittaan, ashtonille on sadellut teknokratia-painotteisia neuvoja miten voisi parantaa tilannetta ja Eu:n ulkosuhdehallinnon tehokkuutta ja vaikuttavuutta maailmalla. ulkosuhdehallinnon tilanteen heikkoutta kuvaa se, että joulukuussa 12 Eu-jäsenmaata asetti syyniin ulkosuhdehallinnon kehityksen. suurin osa lempeästä kriitikistä kohdistui institutionaalisiin ongelmiin – Komission ja EEas:n välisiin – mutta myös johtajuuden puutteeseen. ashton vastasi epäsuoriin syytöksiin, muttei häneen kohdistuvaan kritiikkiin – esimerkiksi hänen heikosta kokoustamisestaan. on äärimmäisen harvinaista, että näinkin yhtenäinen joukko Eu-maita kritisoi yhtä itse valikoimaansa Eu:n virkamiestä – vaikka niillä on myös omia lehmiä ojassa.

EEas:n tehottomuuteen liittyvät ongelmat eivät ole kovin helposti ratkaistavissa, sillä ne ovat juurtuneet moneen eri tasoon. institutionaaliset ongelmat ovat ratkaistavissa, ja johtajuuskin on – viimeistään seuraavan korkean edustajan myötä. Eu:n ulkopolitiikan renationalisaatio on etenkin hankalasti peruutettavissa, sillä suuret jäsenmaat tuskin luopuvat asemastaan.

Juuri tässä hengessä Tuomioja on mukana tässä jäsenmaiden valituskuorossa hieman surullisemmalla sävyllä – korostaen jäsenmaiden omaa poliittista haluttomuutta yhteiseen ulkopolitiikkaan. pienellä katkeruudella, Tuomioja muistutti ashtonia siitä, että hänen tulisi kuunnella pieniä jäsenmaita aktiivisemmin, sille ne ovat hänen ”luontaisia liittolaisiaan” Brysselissä. Eu:n vetäytyminen ulkopolitiikasta on suomelle – ja muille pohjoismaillekin – suuri ongelma; ja tämä harmistus on näkyvin turvallisuuspolitiikan laiminlyönnissä, jossa pohjoismailla on suuri investointi. Jos EEas-hirviötä ei saada muutettua kaunottareksi, se ”mitä oikeastaan tässä häviämme on merkittävyytemme.”

Kirjoittaja on vapaa kansainvälisen politiikan tutkija, joka on erikoistunut Lähi-itään. Hän on myös yksi The Ulkopolitist – verkkolehden toimittajista.

Lähdeviitteet tekstiin ovat sivulla http://ulkopolitist.wordpress.com/2012/03/28/ eeas-brysselin-frankensteinin-hirvio/

Kolumni

Suomi tarvitsee Eurooppanuoria Eurooppanuorten ensimmäisenä puheenjohtajana minulla on ilo – näin 15-vuotisjuhlavuonna – palauttaa mieliin järjestön alkutaivalta.

Kokoonnuimme Bottalla 8. marraskuuta 1997 ja päätimme perustaa järjestön (silloin Eurooppalaisen Suomen Nuoret). Mukana oli EU-asioista kiinnostuneita nuoria eri poliittisista taustoista. Tarkoituksena oli koota voimia Eurooppa-keskustelun virittämiseksi Suomessa.

Ensitöiksi liityttiin eurooppalaiseen järjestöömme (JEF), jonka federalismikeskustelua toimme aktiivisesti myös Suomeen. Ventotenessa koulutimme aktiiveja joka vuosi.

Pääkoulutustapahtumaksi Suomessa muodostui kesätapahtuma, joka perinteisesti järjestettiin Vanajan linnassa. Siellä oli maan parhaat asiantuntijat kouluttamassa – ja ennen kaikkea virittämässä keskustelua EU:n tulevaisuudesta.

Visioidemme fokuksessa oli demokratian vahvistaminen ja kansalaisten unionin rakentaminen – eli etsiä suomalaista mallia hajautetun Eurooppa-federalismin toteuttamiselle.

Tämä työ jatkuu Eurooppalaisen Suomen ja sen sisarjärjestöjen, kuten Eurooppafederalistien, toiminnassa.

Oma JEF-urani huipentui kansainvälisen Eurooppaliikkeen (EMI) varapuheenjohtajuuteen. Monet järjestömme aktiiveista ovat edenneet keskeisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joissa suunnataan Suomen EU-politiikkaa. Eurooppanuoret on ollut ”kasvattajaseurana” tämän päivän EUpolitiikan ”liigapelaajille” – yli puoluerajojen. Tästä perinnöstä järjestö voi olla ylpeä. Tämä perinne myös velvoittaa.

Juha Mustonen Eurooppanuorten puheenjohtaja vuosina 1997-1999

19

Vapaan liikkuvuuden hyödyntäminen

Teksti ja kuvat: Milja Komulainen

Puoli vuotta vapaaehtoistyössä Tbilisissä Saavun Georgian pääkaupunkiin Tbilisiin keskellä yötä. Kaupungin valot välkkyvät mielipuolisina, ja minua hirvittää georgialainen autoilu. Turvavöitä ei täällä käytetä, ja kaikkien autojen tuulilasia koristaa vähintään yksi “Tbilisin timantti”, eli särö, jonka on aiheuttanut ihmiskallon törmäys lasin kanssa. ympäristöön sopeutumista helpottaa kuuluisa georgialainen vieraanvaraisuus. Georgialaiset ovat juuri niin ystävällisiä kuin maailmalla kerrotaan, ja asiointi paikallisella torilla onnistuu helposti ilman yhteistä kieltäkin.

Työpaikkani on Georgiassa melko hyvin tunnettu järjestö, Charity Humanitarian Centre “Abkhazeti” (CHCA).

CHCA:n perustettiin vuonna 1995 auttamaan Abkhazian sodan takia maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneita georgialaisia. Järjestö teki paljon työtä myös EteläOssetiasta vuoden 2008 sodan jaloista lähteneiden kanssa. Humanitäärinen tilanne Georgiassa on hellittänyt, mutta moni pakolainen elää yhä tilapäisissä asumuksissa ja kohtaa vaikeuksia työn, koulutuksen ja palvelujen saamisessa. CHCA on laajentanut työtään myös muihin heikossa asemassa oleviin ihmisiin, kuten orpokodeissa asuviin lapsiin ja nuorisorikollisiin.

Ensimmäisen maistiaiseni CHCA:n käytännön työstä saan, kun pääsen vierailemaan Etelä-Ossetian lähellä sijaitsevan puskurialueen kylissä. Vierailu liittyy CHCA:n projektiin, jolla pyritään tukemaan sodasta kärsineiden elinkeinoja ja yritystoimintaa. Projektin tiimoilla on annettu korottomia lainoja niille alueen viljelijöille, joiden tuotantoa vuoden 2008 tapahtumat vaikeuttivat.

Muutin Georgiaan viettämään puoli vuotta vapaaehtoistyössä Euroopan komission rahoittaman European Voluntary Service -palvelun kautta. Tbilisin kuolemaa uhmaavasta liikenteestä huolimatta on elämä eurooppalaiselle kaupungissa helppoa. Matkaoppaat kuvaavat Georgiaa poikkeuksetta lännen ja idän kohtauspaikkana, ja jossain määrin tämä kuvaus pitää paikkansa. Georgiassa on paljon uutta ja mielenkiintoista Helsingin siisteihin katuihin ja tehokkaisiin suomalaisiin tottuneelle, mutta merkittävää kulttuurisokkia maa ei tarjoa.

Tbilisi on valtavan kaunis kaupunki, jossa ränsistyneet asuinalueet ovat vieri vieressä uutuuttaan hohtavien hotellien ja kauppojen kansa. Turisteja näkyy ainoastaan vanhan kaupungin alueella, jossa tehdään paraikaa paljon kunnostustöitä alueen siistimiseksi. Uuteen

20

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Kylissä on tunnelmaa. Tiet ovat todella kuoppaisia ja sekä neuvostovallan että viime vuosien levottomuuksien jäljet näkyvät vielä. Taustalla hohtavat lumihuippuiset Kaukasus-vuoret. Tilat, joissa vierailemme ovat vaatimattomia: omistajat viljelevät muun muassa maissia ja omenoita, joita he myyvät lähialueiden toreilla. Viljelijät kiittelevät saamiaan lainoja ylenpalttisesti, ja toivovat projektille jatkoa. Lainoilla on kustannettu muun muassa lannoitteita, korjattu kulkuneuvoja ja hankittu maatalouskoneita.

Kiitokset eivät jää vain sanojen tasolle. Lähes jokaiselta tilalta mukaamme lähtee säkillinen omenoita, ja eräässä talossa pyytää hurmaava, liki 90-vuotias isäntä Dmitri meitä jäämään kahville. Pian minulle valkenee, että Georgialainen kahvittelu tarkoittaakin notkuvaa suprapöytää ja litroittain kotitekoista viiniä. Nostamme maljoja kovaan tahtiin: rakkaudelle, vauraudelle, vieraille ja perheelle: mutta ennen kaikkea Georgialle.

Kirjoittaja on Eurooppanuorten lähettämänä European Voluntary Service -vapaaehtoistyössä

Vapaan liikkuvuuden hyödyntäminen

Teksti: Kati Inkinen Kuvat: Davide Pavone

EVS – mahdollisuus moneen

Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) on mahdollisuus moneen. Kansainvälisyyskasvatusta iltapäiväkerhossa, päihteiden vastaisen kampanjan suunnittelua, monikulttuurisuustyötä draaman avulla, ympäristöprojektiin osallistumista, työskentelyä nuorten työpajalla, vapaa-ajanohjausta kesäleireillä tai muuta nuoren osaamista kehittävää ja riittävän vaihtelevaa työtä.

Palvelu toisessa maassa antaa nuorelle työkokemusta, kasvattaa kielellisiä, sosiaalisia ja kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen liittyviä taitoja sekä tarjoaa mahdollisuuden itsenäistyä tuetusti. Tehtävät eivät edellytä nuorelta erityistä koulutusta tai kielitaitoa.

Järjestöt, kunnalliset toimijat, seurakunnat ja yhteisöt voivat kehittää omaa toimintaansa ja saada kokemuksen kulttuurien välisestä vaihdosta työ- ja arkielämässä.

Vapaaehtoispalvelu käynnistää eurooppalaisen yhteistyön paikallisesti vapaaehtoisten lähettämisen ja vastaanottamisen kautta.

Organisaatioita rohkaistaan käyttämään vapaaehtoispalvelua erityisesti sosiaalisen vahvistamisen välineenä nuorten elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Vapaaehtoinen nuori voi olla 18-30-vuotias, jonka laillinen kotipaikka on Youth in Action -ohjelmaan osallistuvassa maassa tai kumppanuusmaassa.

EVS-hankkeessa on aina kolme osapuolta

Korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet nuoret, joilla on runsaasti muitakin kansainvälistymis-

väyliä, voivat saada tukea EVS-hankkeeseen kun he toimivat Suomessa vapaaehtoisena kansalaisjärjestössä, joka lähettää heidät EVS-vapaaehtoiseksi.

Kun lähettävä ja vastaanottava taho sekä vapaaehtoinen ovat löytäneet toisensa ja yhdessä päättäneet hankkeen toteutumisesta, haetaan rahoitus. Hakuaikoja on kolme vuodessa.

Kirjoittaja on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn Youth in Action -ohjelman asiantuntija info EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action on nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville suunnattu non-formaalin oppimisen ohjelma.

Ohjelman avulla tuetaan nuorten ja nuorten parissa työskentelevien kulttuurien välistä oppimista ja aktiivista kansalaisuutta sekä kehitetään nuorisotyön käytäntöjä.

Suomessa ohjelmaa hallinnoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

21

Vapaan liikkuvuuden hyödyntäminen

Flyttade till grannlandet över sommaren Dags att söka sommarjobb. – Sök nordjobb, sa mamma. – Va? sa jag, men bestämde mig för att ta reda på vad det var. Nu kan jag titulera mig nordjobbveteran.

Det var så det började år 2005. Mamma hade hört talas om nordjobb och tänkte att det kanske var något för mig. Efter en sökning på Internet såg jag att det var en organisation som erbjuder unga sommarjobb i andra nordiska länder. Det enda man behövde uppfylla var: att vara mellan 18 och 28 år gammal, bo i ett nordiskt land och vara beredd på att spendera sommaren i ett annat nordiskt land. Jaha, tänkte jag, de där kriterierna uppfyller jag. Då bodde jag i västra Sverige med mina föräldrar och tyckte att småstadslivet var tråkigt. Jag fyllde i det ansökningsformulär som fanns på nordjobbs hemsida och tänkte inte mer på det. Men en dag damp det ner ett mejl med ett erbjudande om sommarjobb i Karleby i finska Österbotten. Oj, tänkte jag, men bestämde mig för att åka. Jag spenderade sommaren på en ungdomsgård med att dels översätta kommunens ungdomsportal från finska till svenska och dels jobba som lägerledare för ett stort internationellt läger. Ett äventyr på många sätt som dessutom gav mersmak.

Sommaren därefter gav jag mig ut på nästa nordjobb.

Denna gång var stadens namn Åbo, en stad jag i princip aldrig besökt innan jag flyttade dit för att jobba. Jag trivdes som fisken i vattnet. Jag arbetade först som lägerledare för barn och sedan på ett hostel. Nästa sommar packade jag igen väskan och for till Eckerö på Åland för att arbetat i receptionen på en stugby.

En av de bästa sakerna med nordjobb är man får hjälp

22

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Teksti: Sanja Honkanen Skoog Kuvat: nordjobb.net

med att hitta en bostad. Att inte veta var man ska bo kan vara faktorn som stoppar en från att åka utomlands och sommarjobba. Men det behöver man inte oroa sig för, nycklarna får man i princip i sin hand när man anländer till den ort man ska jobba på. När man anländer till sin sommarhemort, blir man mött av en nordjobbassistent som visar var man ska bo och var ens arbetsplats ligger. Det skapar en trygghetskänsla. Och man behöver inte oroa sig för att känna sig ensam. Nordjobb ordnar nämligen fritidsprogram, som rymmer allt från att fika och prata med andra nordjobbare på orten till att åka på resor och göra utflykter. På så sätt lär man känna unga från alla nordens länder samtidigt som man lär känna orten där man spenderar sommaren. Varje gång när sommaren tog slut var det lika tråkigt att säga hej då till alla nyfunna vänner.

Det finns en fara med nordjobb: det är beroendeframkallande. Har man gjort det en gång vill man gärna åka på nytt. Även om det jobb man blivit erbjuden kanske inte låter som världens roligaste, så gör allt det andra runtomkring jobbet sommaren till ett minne för livet. Det är inte som ett vanligt sommarjobb utan mer av ett roligt äventyr. En annan fara finns det också: man kan bli så förtjust i staden man spenderar sommaren i att man ”råkar” flytta dit. Så har det gått för mig. Alla mina fina minnen från mina nordjobbsomrar har präglat mitt val av bostadsort.

Sommaren på Åland blev till ett år och därefter flyttade jag till Åbo. Nu är jag inne på mitt tredje år i Åbo och somrarna, ja dem spenderar jag på Åland. Vem hade kunnat tro det år 2005 när jag fyllde i min ansökan? Inte jag i alla fall. Men dendär ansökan visade sig vara ett lyckokast. Utan den skulle jag på sätt och vis inte ha det liv jag lever i dag.

Vapaan liikkuvuuden hyödyntäminen

Min sommar på Åland och Nordjobbs fritidsprogram Jag tillbringade sommaren 2008 på Åland, i Eckerö. Mitt sommarjobb var att sköta minigolfbanor, uthyra minigolfklubbor och sälja kioskvaror i en liten semesterby som hette Käringsund. Sommarjobbet hade jag hittat på egen hand.

I Eckerö fanns det inte mycket att göra på fritiden och vi var få ungdomar som jobbade där. Jag bestämde mig för att kontakta Nordjobb för att lära känna andra ungdomar som jobbade på Åland. De flesta nordjobbarna var finländare, men jag lärde mig också känna tre svenskar, en norrman och en isländare.

Nordjobb Ålands fritidsprogram var mycket mångsidigt.

info Europassin avulla voi esittää osaamisensa yhteisten eurooppalaisten pätevyyskehysten mukaisella tavalla.

Europassi osoittaa hakijan tiedot ja taidot kansainvälisesti vertailukelpoisella asiakirjakansiolla, ja auttaa siten työnantajia ymmärtämään muista EU:n jäsenvaltioista tulevien työnhakijoiden tutkintoja ja pätevyyksiä.

Europassia kannattaa hyödyntää hakiessaan töitä tai opiskelupaikkaa toisesta Euroopan valtiosta tai esittääkseen Euroopassa hankitun osaamisensa kotimaan työmarkkinoilla.

Europassi koostuu viidestä asiakirjasta, jotka ovat samanmuotoisina käytössä kaikissa EU/ETA-maissa.

Bottom of Form Europassin perusasiakirja on Europass-ansioluettelo.

Muita asiakirjoja ovat Europass-kielipassi, Europassliikkuvuustodistus sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut tutkintotodistusten liitteet. europass.fi

Teksti: Jaana Kotiranta

Vi besökte Ålands lagting och landskapsregeringen, museifartyget Pommern, Ålands museum och vindkraftverket i Lemland. Dessutom firade vi midsommar i Eckerö tillsammans med nordjobbarna från Stockholm.

Nordjobb Åland ordnade även en kräftskiva i Stockholm, som vi “ålänningarna” kunde delta i.

Den sommaren talade jag mera svenska än någonsin tidigare! Inte bara på jobbet, utan också på fritiden, som jag tillbringade med mina nya nordiska vänner. Jag rekommenderar Nordjobb till alla som är intresserade av Norden eller som helt enkelt vill lära känna nya människor och göra någonting roligt på fritiden.

Kirjoittaja on Joensuun Eurooppanuorten edustaja alueiden komiteassa

info Euroopan Unionin työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaate mahdollistaa työskentelyn toisessa EU- ja ETA maassa. EURES on Eurooppalainen työnvälitysverkosto, joka tarjoaa tietoa ja neuvontaa työnantajille, työntekijöille ja kaikille vapaata liikkuvuutta hyödyntäville.

EURES on mukana kesätyö- ja rekrytointitapahtumissa ympäri Suomen. Kesätöitä on eniten tarjolla Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Jos kesätyö esimerkiksi Disneyland Pariisissa kiinnostaa kannattaa katsoa työvoimatoimistojen ulkomaanpaikat ja EURES-portaali. europa.eu/eures Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta (mol.fi) löytyy paljon tietoa Euroopassa työskentelemisestä. Avoimet työpaikat – palvelusta voi valita ulkomailla sijaitsevat kesätyöpaikat. Sivuilta löytyy myös linkki ulkomaiden työpaikkasivuille. EU-toimielimien työpaikat julkaisee Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto EPSO. europa.eu/epso

23

Vapaan liikkuvuuden hyödyntäminen

Teksti ja kuva: Javier Muñoz Domínguez

A Spanish student in Finland Moi!! My name is Javier, I am from Toledo (Spain) and I was an Erasmus student in Finland; I enjoyed a fantastic year in Mikkeli at Aalto University during the academic year 2010/2011.

To be honest I do not know why I chose Finland. I had heard many things about Finland, I just knew I wanted to go there and now I think it was the best decision of my life! When I left Spain in August it was 40 degrees and Finland welcomed me with no more than 10. Nowadays I laugh about it, but I was cold!! The sentence that we exchange students repeated during the first months was: “We are going to suffer a lot in December.” Fortunately, I finally got used to the Finnish weather. The worst was the lack of light! I come from one of the sunniest parts of Spain, and I missed the sun a lot.

Finland and Spain are both a part of Europe and the EU, but there are a lot of differences between them. Besides the weather and the economy there are many cultural differences. From a Spanish point of view, the Finns can be serious, cold and difficult to get to know, and they need much personal space. Spanish people are the opposite, we are very noisy, we need little personal space and we love making jokes. But once you make a Finnish friend, a Finn is a friend for life. When I arrived in Finland my English was very poor but nobody laughed at me, everyone helped me and was patient with me. It proves how polite and helpful people from the Joulupukki´s land can be.

To study at the Aalto University in Mikkeli was amazing.

I had a personal tutor for the first weeks, the coordinator made an awesome job and, again, people helped me very much with the language. About half of the students at the University were international students. There was a huge mix of cultures and I tried to learn something from all of them. In Mikkeli I could learn from professors who came from places like Africa, America and India, and of course Finland. All of them were helpful and professional. Case studies were the main method in almost all subjects. We worked in international teams, which made studying really interesting and fun. We also made videotapes, one of which we recorded outside in February; it was fun and freezing! Another thing that was different from Spain was that I could access the university whenever I wanted to! I think it is very good that you can study and use the equipment when you need it.

There was much integration between international and 24

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

national students. I tried to dig me into the Finnish student culture as deep as possible so among other things, I bought my own student overalls, which now are covered with patches! I enjoyed a lot all “sit-sit” and other parties. I got the impression that the university´s student club organizes many theme parties!! That doesn´t happen in Spain. I wanted to learn about the Finnish culture, but I also wanted to teach a little bit about mine, so during the last student party I brought my Spanish flag and served self-made Spanish sangria.

I also experienced Finland´s ice-hockey championship. I had never seen an ice-hockey game before, but I swear I felt nervous during the game, but Finland won against Sweden!!

I left Finland in the middle of June, and very much enjoyed the beginning of the summer. Like Finland in general, Mikkeli has a lot of lakes. In one of them, there is a platform for jumping into the water. It is 5, 7.5 and 10 meters high. I cannot believe I jumped from the top!!

I spent June at the beach, swimming in the lake, drinking beer and having barbecues with my friends from Finland, France, Italy, Germany, Asia… These are my last memories from that awesome country.

I wish to return to Finland, foster the friendships I made there, and I wish to see the Nordic Lights, which I did not have a chance to see during my stay. Nowadays I feel that I have left a part of me in Finland and at the same time, I feel a bit Finnish too. I can only say one thing to Finland, Mikkeli and all the people I met there: KIITOS!!

Erasmus 25 vuotta

Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma ja osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa uusien tietojen ja taitojen oppiminen. Erasmus-ohjelma tukee eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyötä ja korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa.

Se edistää myös korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä. Erasmus-ohjelman tavoitteisiin kuuluu liikkuvuuden lisääminen Euroopassa ja eurooppalaisen korkeakoulualueen toteutuminen.

Hollantilaisen filosofin Erasmus Rotterdamilaisen mukaan nimetty EU:n vaihto-ohjelma aloitettiin vuonna 1987 ja ohjelmaa on 25 vuoden aikana hyödyntänyt lähes kolme miljoonaa korkeakoulujen opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä.

Vapaan liikkuvuuden hyödyntäminen

Lähtijänsä näköinen vaihtovuosi Vaihtoon lähtiessä ei ole aavistustakaan siitä mitä vuosi pitää sisällään - varmasti siihen kuitenkin kuuluu sekä ilon että surun kyyneleitä, mukavuusalueen rajamailla ja ulkopuolella liikkumista, sydäntäsykähdyttäviä kokemuksia sekä mieleenpainuvia tunnelmia, jotka varmasti palautuvat kirkkaina mieleen vielä vuosienkin päästä.

Vaihto alkaa jo lähtöpaikan valinnalla ja pitkällä suunnitteluprosessilla - minkä kieliseen maahan, kandi- vai maisterivaihto, kauas vai lähelle, vuodeksi vai puoleksi vuodeksi... Vaihtoa edeltävällä mielikuvaharjoittelulla itselle alkaa muodostua vaihtovuoteen kohdistuvia haaveita ja odotuksia. Oli mielessä kaukaisin kolkka Aasiassa tai Euroopan kovamaineinen yliopisto, saa vaihdosta varmasti itsensä näköisen. Tärkeintä on kiinnostus kohdemaata ja -kulttuuria kohtaan sekä avoin seikkailumielinen asenne. Ennen hakuprosessin aloittamista on hyvä kartoittaa mitä vaihdolta toivoo: akateemista kiinnostavuutta, uuden kielen oppimista vai kenties hyviä matkustelumahdollisuuksia.

Itselläni valinta kohdistui Ranskaan, jonka kieltä on tullut koulunpenkillä opiskeltua jo lukuisia vuosia. Takaraivossa kummitteli ajatus "viimeisestä mahdollisuudesta" oppia kauan puurrettu kieli kunnolla ja tutustua tuohon rikkaaseen kulttuuriin ja ranskalaisten mentaliteettiin.

Helpompi vaihtoehto olisi ollut lähteä tutumpaan englanninkieliseen maahan, mutta itsensä haastaminen ja heittäytyminen niin täysin erilaiseen ympäristöön tuntui houkuttelevalta. Itselleni tyypilliseen tapaan valinta oli nopea ja ehkä hieman harkitsematon, sillä saman periodin aikana kun vaihtohakupaperit piti täyttää, istuin jo espanjan alkeet kurssilla ja olin päättänyt hakea Etelä-Espanjaan. Ajatus Ranskasta kuitenkin kypsyi ja koska tiedekunnallamme oli vaihtosopimus Lyonin yliopiston kanssa, otin kaupungista hieman selvää ja pian hakupapereissa luki Lyon.

Vaistomaisesti olin valinnut itselleni täydellisen kaupungin matkusteluun ja rentoon oleskeluun, kaksi asiaa jotka nousevat arvostusten listallani korkealle. Pienen tutkimuskierroksen jälkeen mielessä oli kaakkois-ranskalainen kaupunki, jota halkoo kaksi leveää jokea ja jonka UNESCOn maailmanperintösuojattuja mukula-

Teksti ja kuvat: Annaliina Niitamo

kivikatuja reunustavat okran ja persikan sävyissä maalatut talot ja pikkuruiset bouchonit, eli kotikeittiöt.

Kliseisesti kuvittelin itseni tänne syömässä patonkia ja juustoja, juomassa viiniä ja keskustelemassa ranskaksi kiihtyneesti taiteesta ja maailman tilasta. Ensimmäiset kaksi mielikuvaa toteutuvat lähes joka päivä, ranskaksi väittely on tosin vielä varovaista. Päätökseni perustui pääosin mielikuviin ja fiiliksiin, joita minulla kaupungista ja Ranskasta oli ja niin ne vain osuivat nappiin. Vaikka kielen kannalta hankalia tilanteita tuleekin usein, on päätös itsensä haastamisesta todella palkitseva ja vaihdon jälkeen tuntuu olevan valmis mihin tahansa mitä tulevaisuus mukanaan tuo. Vaihdosta on kertynyt paljon itsevarmuutta ja tietynlaista ranskalaista kovuutta ja päättäväisyyttä. Stressiä ja epävarmuutta sietää paremmin ja keskustelun taidot paranevat näin monikulttuurisessa ympäristössä.

Kansainvälisyys todella yllättää ja usein huomaa vääntävänsä kättä milloin mistäkin aiheesta - toisesta maailmansodasta, lasten kurittamisesta, opintotukijärjestelmästä tai Ikean lihapullista. Opettavaisin kokemus vaihdossa ei suinkaan ole kursseilla opittu teoria, vaan eri maista ja lähtökohdista olevien ihmisten kanssa keskustelu ja kokemusten vertailu. Joistain tuttavuuksista syntyy sydänystävyyksiä mutta valitettavasti useimmista ei. Kaikkia yhdistää kuitenkin halu tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa ajatuksia sekä kokemuksia. Vaihdon aikana oppii kuitenkin eniten itsestään - miten käyttäytyy uudessa ympäristössä ja porukassa, minkälaisia ystäviä kerää ja mitä asioita kaipaa omasta kotimaastaan. Vuoden jälkeen tuntuu kivalta palata Suomeen, mutta mielessä jo vilisevät lukuisat mahdollisuudet jatkaa ulkomailla opiskelua tai työskentelyä.

Kirjoittaja opiskelee viestintää Helsingin yliopistolla ja on tällä hetkellä Erasmus-vaihdossa Lyonissa 25

ElOKUva- ja Kirja-arvOstElU

Kirja-arvostelu Teksti: Mikko Laakso

Euro eksyksissä Euron kriisi on ollut viime vuosina laajan mediahuomion ja huolen kohteena maailmalla. Kysymys siitä, kuinka yhteisvaluutta saattoikaan törmätä nykyisenlaiseen kriisiin, on ollut poliitikkojen ja tavallisen kansan ihmetyksen aiheena. Ulospääseminen kriisistä näyttäisi vaativan kipeämpiä toimenpiteitä kuin kukaan aluksi pystyi arvaamaankaan.

KuinKa TÄssÄ kävikään näin? philipp Baguksen teos ”Euro eksyksissä” on historiallinen kuvaus eurooppalaisen integraation vaiheista, aina Euroopan hiili- ja teräsyhteistyöstä nykyiseen Euroopan unioniin ja rahaliittoon asti.

Liberaalit ja keskittäjät vastakkain

Baguksen mukaan Eu:n taustalla vaikuttaneet poliittiset voimat olivat alun perin jakautuneet hajautettua valtaa ja vapaakauppaa kannattaneisiin klassisiin liberaaleihin sekä keskittämistä ja tulonsiirtoja kannattaneisiin sosialisteihin, joiden projektina oli ja on yhä edelleen luoda Eurooppaan uusi supervaltio. Baguksen mukaan liberaali Eurooppa sai suuren voiton valtioiden allekirjoittaessa niin sanotun rooman sopimuksen, jonka pohjalta unionin taloudellinen integraatio ja vapaa kaupankäynti syvenivät. sosialistien Euroopan visio sai puolestaan niskalenkin alkuperäisestä visiosta Lissabonin sopimuksen myötä, jonka tavoitteena oli niin sanotun liittovaltiokehityksen vahvistaminen. Baguksen mukaan euroa voimakkaasti ajaneet poliitikot tiesivät alun alkaen, että yhteinen valuutta vaatisi myös ajan myötä talouspolitiikan keskittämistä liittovaltiolle.

Euron historiaa

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan talouskasvu oli runsasta. Tätä kasvua, sekä sen edellyttämää rauhaa haluttiin siivittää perustamalla Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, jonka myötä Eurooppaan ilmestyi ensimmäinen merkittävä vapaakauppa-alue. rooman sopimuksen myötä 1957 sovittiin neljästä perusvapaudesta: työvoiman, tavaroiden, palveluiden, sekä pääoman liikkuvuudesta. Liberaalista näkökulmasta ongelmana nähtiin kuitenkin maatalousprotektionismi, sekä rakenne, jonka laajentamisen myötä vallan keskittäminen kävisi yhä helpommaksi.

26

tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Euro eksyksissä, Bagus Philipp, Ilkka Terho (suom.), Eetos kustantamo 2012.

Myös kansallisvaltioiden harjoittama fiat-paperivaluuttaan perustuva kansallinen rahapolitiikka nähtiin hankalaksi, kultakantojen katkettua. Baguksen mukaan paperirahan painaminen loi poliitikoille matalan kynnyksen rahoittaa vaalilupauksiansa inflatoimalla, eli painamalla lisää rahaa. Koska eri valtiot harjoittivat hieman erilaista rahapolitiikkaa, vaikeutti tämä maiden välistä kaupankäyntiä.

Tilanne oli erittäin kiusallinen niille maille jotka harjoittivat löysää rahapolitiikkaa, jonka vuoksi näiden maiden poliitikot joutuivat epäsuotuisaan valoon kansalaisten silmissä, koska rahan arvo aleni nopeammin näissä maissa muihin verrattuna. Mallin esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa tiukan rahapolitiikan saksa, jossa kansa oli menettänyt maailmansotien vuoksi kaksi kertaa koko omaisuutensa yhdessä sukupolvessa. Tästä johtuen saksan Bundesbank harjoitti tiukkaa rahapolitiikkaa – inflatoiminen katsottiin poliittisesti epäsuotuisaksi. ranskan keskuspankki sen sijaan oli voimakkaassa poliittisessa ohjauksessa, jonka vuoksi se suosi inflatorista rahapolitiikkaa, jolla julkinen kulutusjuhla katettiin.

Epäilemättä tilanne oli kiusallinen ranskalle, joka joutui useaan otteeseen rajoittamaan rahapolitiikkansa inflatorista luonnetta, ettei se näyttäisi liian epäuskottavalta kansansa silmissä. ranskalaiset poliitikot kirosivatkin moneen otteeseen saksan tiukan linjan Bundesbankia, jota verrattiin jopa

ElOKUva- ja Kirja-arvOstElU

ydinaseeseen poliittisena välineenä. ranskan kaltaisten löysän rahapolitiikan mailla olikin mitä suurin kannustin perustaa uusi yhteisvaluutta, jolla hillitä saksan Bundesbankin mahtia. Tämän katkeruuden pohjalta alkoi projekti kohti euroa…

Eurokriisi

philip Baguksen mukaan euron kriisi laukesi välttämättömänä reaktiona EMu:n sisään pesiytyneistä ongelmista johtuen. Euron katsottiin helpottavan etenkin löysän talouskurin valtioiden julkisilla menoilla rahoitettujen kulutusjuhlien ylläpitämistä. Tämä johti puolestaan massiiviseen velkaantumiseen ja alijäämän rahoittamiseen valtion velkakirjoilla, joissa oli EMu-järjestelyiden myötä riskiin nähden alhainen korkotaso.

ongelma. Kansallisten valuuttojen voimassa ollessa vain kyseisten maiden valuutat olisivat inflatoituneet, nyt koko euroalueen. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että yksittäiset valtiot pystyivät sikailemaan muiden laskuun poliitikkojen hulppeat vaalilupaukset ja suosion tavoittelu kansalta puolestaan kannustivat kuluttamaan ilman huolta vastuullisesta taloudenpidosta, kunnes rahoitusmarkkinat näkivät bluffin ja nostivat kehnon talouskurin maiden velkakirjojen markkinakorot korkeiksi. puoli-ilmainen rahoitus loppui näiden maiden osalta.

EU:n tulevaisuus

Tämä johtui mm. siitä, että mitkä vain euroalueen valtioiden velkakirjat hyväksyttiin keskuspankin vakuuksiksi, vastineeksi valtioiden sitoutumisesta Maastrichtin sopimuksen ehtoihin (vuosittainen alijäämä maksimissaan 3% ja velkaantumisaste maksimissaan 60% BKT:stä). Kuten myöhemmin huomattiin, lähes kaikki valtiot rikkoivat sittemmin nämä ehdot.

philip Baguksen mukaan eurokriisissä on pohjimmiltaan kyse Eu:n sosialistisen vision sisäänrakennetuista ongelmista. Tätä keskittämiseen perustuvaa viritelmää on yritetty epätoivoisesti ylläpitää mm. sopimusten vastaisten bailout -ohjelmien, sekä kyseenalaisten satojen miljardien eurojen rahoitusvälineiden avulla, ilman riittäviä tuloksia. poliitikkojen kasvot ovat ilmeisesti niin arvokkaat, että euro halutaan pelastaa hinnalla millä hyvänsä.

Löysän taloudenpidon maat hyötyivät siis velkaantumisesta saaden rahoitusta jatkuvasti alhaisella korolla. inflaatio siirtyi puolestaan koko valuutta-alueen kannettavaksi, vaikka vain pieni osa valtioista otti velkaa kohtuuttomasti. Tästä muodostui niin sanottu yhteismaan

Bagus esittää ongelmaan ratkaisuksi Euroopan unionin palaamista takaisin Toisen maailmansodan jälkeiseen henkeen, jolloin Euroopan yhteistyö perustui vapauden ja yhteistyön lisäämiseen liberaalissa hengessä keskittämisvisioiden ja supervaltioiden sijaan.

rouva Presidentti

Teksti: Camilla Lundström

aleksi Bardyn ohjaama rouva presidentti -dokumenttielokuva (2012) valottaa presidentin arkea ja antaa paremman kuvan tarja halosesta – henkilöstä presidentti-tittelin takana.

KuvausrYHMÄ on seurannut presidentti Halosen viimeistä vuotta virassa. presidentin arki on hektistä ja siihen sisältyy monenlaisia tehtäviä ja hyvin erilaisten ihmisten tapaamista. Dokumentin perusteella presidentin työ sisältää paljon odottelua ja protokollan seuraamista. presidentin pitää olla informoitu lähes kaikesta mitä suomessa ja maailmalla tapahtuu, vapaa-aikaa ei juuri ole ja läheisillekin ystäville olet presidentti, et vain ystävä.

Elokuvan kautta tajuaa, kuinka suuri merkitys presidentin persoonallisuudella on presidentin tehtävien suorittamiseen ja kansallisten sekä kansainvälisten suhteiden luomiseen. Halonen on selvästi pyrkinyt olemaan helposti lähestyttävä presidentti, joka ei halua että hänet laitetaan jalustalle. Hän kaihtaa jäykkää virallisuutta ja on myös yllättävän hauska, eli hyvä rakentamaan rennon ilmapiirin.

Halonen ei pelkää lausua mielipiteitään ja hänellä on halu vaikuttaa asioihin. Halonen on presidenttinä halunnut

edistää suvaitsevaisuutta ja naisten ja miesten välistä tasaarvoa, hän on myös työskennellyt aktiivisesti rikkaiden ja köyhien ihmisten välisen kuilun pienentämiseksi. Kiinnostus globaaliin politiikkaan ja YK:n toimintaan on myös selvästi havaittavissa dokumentissa. Halonen näkee suomen osana maailmaa ja on siksi halunnut panostaa kansainväliseen yhteistyöhön.

Elokuva ei sisällä suuria paljastuksia ja on välillä hitaasti etenevä, mutta elokuva on silti viihdyttävä ja mielenkiintoinen, ja siitä jää hyvä mieli. presidenttiys on selvästi sekä palkitsevaa, että kahlehtivaa. Elokuvan näkeminen pistää myös miettimään, miten suomen sisäiset asiat sekä kansainväliset suhteet muuttuvat uuden presidentin myötä. selvää on, että paljon tulee muuttumaan, sillä niinistö on lähes Halosen vastakohta. Erilaiset intressit ja näkemykset, ja etenkin erilainen persoonallisuus tulevat muuttamaan mielikuvaa suomen presidentistä suomalaisten ja muun maailman silmissä.

27

Eurooppanuoret

Teksti ja kuvat: Hanna Harrison ja Henrik Manner

JEF-seminaari Armeniassa Saavuimme Armeniaan pitkän lentomatkan jälkeen lauantai-iltana. Taksimatka lentokentältä pääkaupunkiin Jerevaniin vei jännittävyydessään viimeisetkin unenrippeet silmistä.

Taksissa ei ollut talvirenkaita, turvavöitä tai mitään muitakaan turhakkeita, ja ajomatka muun liikenteen seassa vaikutti melkoiselta taituroinnilta. Noin puolen tunnin matkan aikana ehdimme laskea noin viisi onnettomuutta ja sitäkin useampia suurin välkkyvin neonvaloin varustettuja kasinoja, jotka Armenian hallitus on kieltänyt pääkaupungista ja jotka houkuttelevat matkustajia pääteiden varsilla Jerevanin ulkopuolella.

Pidimme siis istuimista tiukasti kiinni ja valmistauduimme jännittävään viikkoon maassa, josta kumpikaan meistä ei paljoakaan etukäteen tiennyt.

Armenia on harvoin, jos koskaan, esillä suomalaisessa mediassa tai koulujen historian tunneilla, vaikka syytä olisi. Maan historia on traaginen: Turkin orkestroimassa kansanmurhassa kuoli arviolta noin 1,5 miljoonaa armenialaista ja monet pakenivat ulkomaille. Nykyisin suurin osa armenialaisista eli noin 10 miljoonaa asuukin ulkomailla ja vain noin kolme miljoonaa Armeniassa. Maalla on yhä vaikeat välit ja keskeneräinen konflikti Azerbaidžanin kanssa, mikä esti Armenian osallistumiseen Euroviisuihin Bakussa tänä vuonna.

Myös raja Turkkiin on edelleen suljettu ja ainoat yhteydet Armeniasta muualle ovatkin Iranin ja Georgian kautta.

Seminaarin ”ImpACT Your World” järjestivät yhteistyössä JEF ja JEF-Armenia, ja siihen osallistui aktiiveja 13 eri maasta, mm. Moldovasta, Valko-Venäjältä, Norjasta ja Belgiasta. Seminaarin teemana oli uusi media ja sen hyödyntäminen oman järjestön toiminnassa. Kuten aina JEF-seminaareissa, viikon suurin anti oli virallisen ohjelman sijasta kuitenkin muihin eurooppalaisiin aktiiveihin tutustuminen, projektien suunnittelu, ideoiden vaihtaminen ja tietenkin Armeniaan tutustuminen.

Seminaari pidettiin pienessä hotellissa Dilijanin kylässä jylhissä vuoristomaisemissa, ja ehdimme viikon aikana hyvin tutustua ympäristöömme ja armenialaiseen

28

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

kulttuuriin. Matkat vuoristoon vanhoihin luostareihin olivat viikon kohokohtia, joskin saimme jatkuvasti jännittää pysyykö minibussi tiellä lumisissa ja liukkaissa olosuhteissa. Armenialaiset eivät kuitenkaan pienestä hätkähdä ja pääsimme aina turvallisesti perille. Maaseudulla ihmiset elävät vielä hyvin perinteisesti ja yksinkertaisesti ja neuvostoaika on näkyvästi läsnä vielä yli 20 vuotta itsenäistymisen jälkeen. Yhdeltä asialta ei voinut kuitenkaan täälläkään välttyä: harva se kerta Nokian tuttu ääni soi paikallisten puhelimissa – merkkinä nopeasta kehityksestä ja syvästä murroksesta, joka maassa on tapahtumassa.

Ehdimme tutustua myös pääkaupunkiin Jerevaniin, joka on melko eurooppalainen metropoli. Vierailu kansanmurhamuseossa ja monumentti, jossa palaa tuli uhrien muistolle, muistuttivat, ettei historia koskaan ole kovin kaukana Armeniassa. Jerevanissa vierailimme teknologiakeskuksessa nimeltä Tumo Center, joka luo mahdollisuuden nuorille harjoitella tietokoneen käyttöä, sosiaalisen media työkaluja ja projektinhallintaa nuorten omista mielenkiinnonkohtaista lähtien. Tumo Centerin rahoittajien ja tukijoiden joukossa on kuuluisia armenialaisia kuten System Of A Down -yhtyeen kitaristi, ja sen tarkoitus on parantaa nuorten mahdollisuuksia menestyä tulevaisuudessa työmarkkinoilla sekä synnyttää Armeniaan nykyajan vaikuttamistyökalujen käytön hallitsevien aktiivisten toimijoiden kansalaisyhteiskunta.

Viikko Armeniassa oli täynnä uusia kokemuksia, mielenkiintoisia keskusteluita niin Facebookista, poliittisesta vaikuttamisesta kuin Armenian historiastakin.

Viimeisenä iltana hyvästelyt kestivät kauan ja selväksi tuli, että suurin osa meistä osallistujista haluaa palata Armeniaan uudestaan.

Kirjoittajat ovat Eurooppanuorten hallituksessa

Eurooppanuoret

Eurooppanuoret Next Step -messuilla

Teksti: Moona Pönni Kuva: Eurooppanuoret ry

Turun Eurooppanuoret (TENu) osallistui Turun messu- ja kongressikeskuksessa järjestetyille Next Step -messuille 25.–26.1.2012, yhteistyössä Eurooppanuorten kanssa. Messuilla oli kahden päivän aikana yhteensä 8600 kävijää, ja vilinää riitti myös Turun Eurooppanuorten standilla.

TENu:n standilla sai muun muassa osallistua Viking Linen matkalahjakortin sekä S-ryhmän lahjakorttien arvontaan valitsemalla eri vaihtoehtomaista Euroopan unionin seuraava puheenjohtajamaa. Lisäksi TENu jakoi lehtisiä ja flyereitä, sekä kertoi järjestön toiminnasta. Tapahtumaan osallistuneet hallituslaiset keskustelivat halukkaiden kanssa unionista ja vaihtoivat näkemyksiä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.

Next Step -messut Helsingissä 31.1 ja 1.2. olivat Eurooppanuorten osalta Turun tavoin suuri menestys!

Next Step -messut ovat Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton järjestämät työpaikka- ja koulutusmessut.

Näytteilleasettajina on suuri määrä eri oppilaitoksia, työnantajien edustajia, nuoriso- ja vapaa-ajan järjestöjä sekä ammattiliittoja. Suurin osa kävijöistä on alaikäisiä, jotka pohtivat tulevaisuuden opiskeluvaihtoehtojaan.

Erityisesti nuorten osanottajien vuoksi Turun Eurooppanuorten saama suuri kiinnostus messuilla oli ilahduttavaa. Se kertoo toivottavasti myös siitä, että vielä löytyy suuri määrä EU:sta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita nuoria.

Kaksipäiväinen tapahtuma oli menestys myös muilta osin.

Turun Eurooppanuoret sai Next Step -messuilta noin 40 uutta jäsentä. Hallitus oli erittäin tyytyväinen tapahtumaan ja sen tuomaan näkyvyyteen. Turun Eurooppanuoret olisivat kiinnostuneita osallistumaan messuille myös ensi vuonna.

Kirjoittaja on Turun Eurooppanuorten (TENu) varapuheenjohtaja

Helsingissäkin Eurooppanuorten ständillä riitti kiinnostuneita kilpailuun osallistujia koko ajan, ja uusia jäseniä tuli kymmenittäin. Mahdollisuus lähteä risteilylle kilpailuun osallistumalla kiinnosti messukävijöitä, ja monet olivat hyvin kiinnostuneita myös Eurooppanuorten julkaisuista ja toiminnasta laajemminkin. Kaikkiaan Eurooppanuorten jäseneksi liittyi peräti lähes sata uutta jäsentä yhteensä Turussa ja Helsingissä neljän päivän aikana.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa… !

Merkozy (Merkel ja Sarkozy)

!

Burt Reynolds, yhdysval! talainen näyttelijä

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

Heikki Rautala, Eurooppanuorten aktiivijäsen ja Suomen !!!!!!!!!!!!!Burt%Reynolds''!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Heikki%Rautala! nuorin toisen kauden kaupunginvaltuutettu Orimattilasta

!

!!!!!!!!!!!!!Burt%Reynolds''!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Heikki%Rautala!

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

29

Free Belarus Action 2012

Teksti: Antti Ahonen

Eurooppanuoret ympäri Eurooppaa äänekkäinä Valko-Venäjän puolesta!

Valko-Venäjällä valtaa julmin ottein hallussaan pitävä diktaattori, Venäjän tukema presidentti Aljaksandr Lukashenka on Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön paineesta huolimatta onnistunut pitämään diktatuurinsa pystyssä kaksikymmentä vuotta.

Lukashenkan hallinto vainoaa toisinajattelijoita ja on tukahduttanut demokratian, sananvapauden ja muut perusvapaudet. Riippumattoman median toiminta Valko-Venäjällä on tehty mahdottomaksi ja vaihtoehtoisten puolueiden ja hallituksesta riippumattomien nuorisojärjestöjen toiminta on hyvin vaikeaa ja vaarallista.

Eurooppanuoret ja Eurooppanuorten kansainvälinen kattojärjestö Young European Federalists eli JEF-Europe ovat osoittaneet tukeaan vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville valkovenäläisille jo seitsemänä vuonna Free Belarus Action -päivän muodossa. Tänä vuonna Free Belarus Actionin teemana oli: Speak Up For Democracy In Belarus!

Monena aikaisempana vuonna Eurooppanuoret ja JEFEurope ovat ottaneet kantaa sananvapauden puutteeseen Valko-Venäjällä, symbolisesti vaientamalla tunnettuja patsaita eri puolilla Eurooppaa. Vuoden 2012 yleiseurooppalaisen tapahtuman teema poikkesi aiemmasta – vaikenemisen ja vaientamisen sijasta vuonna 2012 puhutaan ääneen ja pidetään kovaa ääntä demokratian puolesta!

Tänäkin vuonna tapahtumaan kuului kokoontuminen tunnettujen patsaiden ja muiden maamerkkien luo, yli sadalla paikkakunnalla eri maissa. Me Eurooppanuoret eri puolilla Eurooppaa pidimme ääntä, ja äänekkäitä puheita Valko-Venäjän demokratisoimisen puolesta.

Mukanamme useimmilla paikkakunnilla oli mm. megafoneja ja kylttejä joissa oli kampanjan tunnuslause ”Vapaa Valko-Venäjä”, Free Belarus! Valokuvia ja videoita ympäri Eurooppaa järjestettävästä tapahtumastamme julkaistiin reaaliaikaisesti myös netissä.

Eurooppanuoret ry ja Eurooppanuorten aluejärjestöt toteuttivat Free Belarus Actionin viidellä eri alueella sunnuntaina 18.3.2012.

Helsingissä Free Belarus -mielenilmauksemme järjestettiin Eduskuntatalon edustalla. Tilaisuudessa puhuivat mm. Eurooppanuorten puheenjohtaja Sampo Lindgren sekä hallituksen jäseniä. Ennen mielenilmausta teimme talkoovoimin kylttejä. Kylteissä vaadimme mm. teloitusten lopettamista Valko-Venäjällä, sananvapautta, demokratiaa ja Lukashenkan luopumista vallasta, sekä toivotimme vapaan Valko-Venäjän tervetulleeksi Euroopan unioniin. Mielenosoituksemme Eduskuntatalolla keräsi paljon uteliaita katseita, kun kuvasimme ja pidimme puheita suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

30

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Turussa aktiiviset paikalliset Eurooppanuoret järjestivät näkyvän mielenosoitusmarssin. Marssi lähti Turun kaupungintalon edustalta, josta äänekäs rivistö marssi kohti teatterisiltaa, iskulauseenaan kansainvälisesti ”Give Belarus a Voice! Free Belarus!” Turun näkyvä ja äänekäs mielenosoitus kiinnitti runsaasti huomiota ja herätti myös alueellisen median kiinnostusta.

Tempauksia Vapaan Valko-Venäjän puolesta järjestettiin myös mm. Joensuussa, Joensuun torin laidalla olevan Susi-patsaan luona, sekä Hämeessä Riihimäen keskustassa puhaltajapatsaalla. Mielenosoitus puhaltajapatsaalla herätti, tiettävästi Riihimäen ensimmäisenä mielenosoituksena vuosikymmeniin, runsaasti uteliaita katseita sekä mielenkiintoa paikallisessa mediassa.

Free Belarus Action -tapahtumia tullaan varmasti järjestämään myös tulevaisuudessa. Vuonna 2012 olimme tärkeällä asialla, saaden runsaasti näkyvyyttä eri puolilla maanosaamme, mutta valitettavasti tilanne ValkoVenäjällä ei ole osoittanut paranemisen merkkejä vaan päinvastoin. Lukashenkan julma diktatuuri ei ole höllentymässä eikä perusvapauksiin ole kuulunut parannuksia edes pienimmässä mittakaavassa, hallinnon vastakkaisista lupauksista huolimatta.

Suomessakin mm. ministeri Arhinmäen suulla esitetyt vaatimukset jääkiekon vuoden 2014 MM-kisojen siirtämisestä pois Valko-Venäjältä ovat varmasti oikeutettuja.

Itsevaltiaita ei pitäisi pönkittää kansainvälisten arvokisojen avulla. Viime vuosisadalla Hitlerin Saksa ja Neuvostoliitto saivat isännöidä olympiakisoja, eivätkä kansainväliset arvokisat helpottaneet vainoja hirmuhallinnoissa kuin näennäisesti tai korkeintaan hetkellisesti. Pekingin olympialaiset saivat Kiinan kommunistipuolueen hillitsemään toisinajattelijoiden vainoamista vain hetkellisesti, ja lakaisemaan pahimpia vääryyksiä esimerkiksi Tiibetin kohtelussa vain maton alle. Lukashenkan hallitukselle kansainväliset arvokisat Valko-Venäjällä ovat propagandavoitto, jota sille ei kuulu suoda.

JEF:in kampanjan hengessä, puhuminen eri foorumeilla äänekkäästi vapaan ja demokraattisen Valko-Venäjän puolesta on tärkeää työtä. Työtä joka on pidettävä mielessä myös muulloin kuin maaliskuun 18.päivä. FREE BELARUS! Kirjoittaja on Eurooppanuorten pääsihteeri

Eurooppanuoret

Teksti ja kuva: Juuli Viljanen

Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten aluetapaaminen 10.–11.2.

Helmikuussa uudet Eurooppanuorten ja Eurooppalaisen Suomen aluetoimijat tapasivat Helsingissä. Ennen illanviettoa oli mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämään tilaisuuteen koskien Euroopan unionin teemavuotta. Paikalla oli niin Eurooppalaisen Lapin väkeä kuin Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoriakin. Tämä oli myös ensiesiintyminen uusille Eurooppanuorten aluejärjestöille Satakunnasta, Etelä- ja Pohjois-Savosta sekä Kymen alueelta.

Työterveyslaitoksen jälkeen siirryimme Pasilan puolelle viettämään iltaa vapaamuotoisesti ruoan ja juoman kera. Eurooppalaisen Suomen ts. toiminnanjohtaja Satu Tuomikorpi esitteli oman yhdistyksensä puolta sekä kertoi menestyksekkäästä Tähdellistäkampanjasta. Tuomikorven esitys avasi ainakin itselleni tutummaksi Eurooppalainen Suomi ry:tä ja sen yhteistyötä Eurooppanuorten kanssa. Itse tuoreena aluetoimijana oli mielenkiintoista kuulla itse emojärjestöstä enemmän. Eurooppalaisen Suomen tiedottaja Hannu-Pekka Ikäheimo antoi vinkkejä alueille koskien tiedotusta ja ohjeita siihen, miten voi mahdollisimman tehokkaasti tavoittaa kohderyhmänsä. Eurooppanuorten pääsihteeri Antti Ahonen selosti Eurooppanuorten meneillään olevaa vuotta läpikäyden tulevia tapahtumia ja erilaisia käytännön asioita. Vaihdoimme yleisesti kuulumisia eri alueilta. Oli ilo huomata, miten jokaisella alueella on oma tapansa lähestyä asioita. Illan aikana jokainen läsnäolija pääsi tähtityynyn ja liitutaulun kanssa valokuvaan, joka päätyi Eurooppalaisen Suomen Tähdellistä -albumiin. Alueet alkoivat hahmottumaan ja samalla Eurooppalaisen Suomen sekä Eurooppanuorten toimijat alkoivat ryhmiintymään keskenään.

Seuraava aamu valkeni joillekin hyvin nukutun hotelliyön ja toisille pienen juhlimisen jälkeen aamupalan muodossa Eurooppanuorten toimistolla Kalasatamassa. Aamupalan jälkeen oli hyvä aloittaa päivän ohjelma: vinkkien vaihtoa ja tapahtumien suunnittelua, eritoten Eurooppa-päivää 9.5. koskien. Maukkaan lounaan jälkeen Eurooppalaisen Suomen hallituksen ja eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri kävi tervehtimässä aluetoimijoita.

Kumpula-Natri kertoi ajankohtaisista Kreikka-asioista ja häneltä kyseltiin hyvin aktiivisesti mielipiteitä myös muihin Euroopan asioihin liittyen. Tämän jälkeen Eurooppanuoret ja Eurooppalainen Suomi jakaantuivat omiin joukkoihinsa.

Aluetapaaminen päättyi Eurooppanuorten Alueiden komitean ensimmäiseen kokoukseen. Mahtavaa tällaisissa tapahtumissa on päästä tutustumaan muihin aktiivisiin toimijoihin, joilta saa tarvittaessa vertaistukea ja samalla voi varastaa uusia ideoita omaan toimintaan! Kesällä sitten uudestaan!

Kirjoittaja on Jyväskylän Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja

31

Linnaseminaari - Slottseminariet - Castle Seminar 18.-19.8.2012 Linnaseminaari on taas täällä! Eurooppanuoret järjestää loppukesän päätapahtuman la-su 18.-19.8.2012, paikkana edellisvuoden tapaan suosittu Haikon kartano Porvoossa! Teemana vuoden 2012 Linnaseminaarissa tulee olemaan Euroopan tulevaisuus. Luvassa ajatuksia herättäviä puheenvuoroja – puhujina mm. tunnetut yhteiskunnalliset vaikuttajat MEP Sirpa Pietikäinen ja kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja Päivi Lipponen - ja mielenkiintoisia keskusteluja ja Eurooppahenkistä seuraa!

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät esimerkiksi Facebookista!

Slottseminariet är här igen! Unga Européer arrangerar sensommarens huvudevenemang den 18-19.8.2012. Som plats fungerar omtyckta Haiko gård i Borgå. Årets tema är Europas framtid. Temat behandlas av många bra talare, bl.a. MEP Sirpa Pietikäinen och riksdagsledamöterna Mauri Pekkarinen och Päivi Lipponen. Kom med och delta i intressanta diskussioner i gott sällskap!

Yhteystiedot / Contact Eurooppanuoret ry / JEF Finland Hermannin rantatie 12 B FI-00580 Helsinki tel: +358 9 6811 5715 fax: +358 9 6811 5720 toimisto@eurooppanuoret.fi www.eurooppanuoret.fi Sampo Lindgren Puheenjohtaja / President sampo.lindgren@eurooppanuoret.fi +358 44 5112238 Antti Ahonen Pääsihteeri / Secretary General antti.ahonen@eurooppanuoret.fi tel: +358 41 4607921

Mera info finns t.ex. på Facebook.

Tapahtuma Facebookissa / Evenemanget i Facebook http://www.facebook.com/events/324656874254555/

LIITY JÄSENEKSI!

Postimaksu maksettu

Kyllä, haluan liittyä Eurooppanuoret ry:n jäseneksi En liity jäseneksi, mutta haluan Uutiskirjeen sähköpostiini kahden viikon välein.

Nimi.........................................................................

Lähiosoite................................................................

Postinumero ja -toimipaikka............................................................

Puhelin.....................................................................

Sähköposti...............................................................

Syntymävuosi..........................................................

Liittyä voit myös netissä!

Lue lisää www.eurooppanuoret.fi

32

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Eurooppanuoret ry Tunnus 5001258 00003 Vastauslähetys