SpeakEU: EU–Suomi-sanakirja

Mietityttääkö jokin lyhenne? Katso täältä, mitä sillä tarkoitetaan!

AK = Euroopan alueiden komitea

BKT = bruttokansantuote

CAP = Common Agricultural Policy, yhteinen maatalouspolitiikka (eng.)

Euratom = Euroopan atomienergiayhteisö

EBA = European Banking Authority, Euroopan pankkiviranomainen (eng.)

EC = European Communities, Euroopan yhteisöt (eng.)

ECB = European Central Bank, Euroopan keskuspankki (eng.)

EEAS = European External Action Service, Euroopan ulkosuhdehallinto (eng.)

EEC = European Economic Community, Euroopan talousyhteisö (eng.)

EFTA = Euroopan Free Trade Area, Euroopan vapaakauppa-alue

EIB = European Investment Bank, Euroopan investointipankki (eng.)

EIP = Euroopan investointipankki

EIT = Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

EKP = Euroopan keskuspankki

EMU = Economic and Monetary Union, talous- ja rahaliitto

EP = Euroopan parlamentti

EPV = Euroopan pankkiviranomainen

ESCS = Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

ETA = Euroopan talousalue

ETS = Emissions Trading System, päästökauppajärjestelmä

ETY = Euroopan talousyhteisö

EUH = Euroopan ulkosuhdehallinto

EVM = Euroopan vakausmekanismi

GDPR = General Data Protection Act, yleinen tietosuoja-asetus

MEP = Member of the European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen eli

europarlamentaarikko

PESCO = Permanent Structured Cooperation, pysyvä rakenteellinen yhteistyö

PRY = pysyvä rakenteellinen yhteistyö

REACH = EU:n kemikaaliasetus

SEUT = sopimus Euroopan Unionin toiminnasta

TFEU = Treaty on the Functioning of the European Union, sopimus Euroopan unionin toiminnasta (eng.)

YTPP = yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

YUTP = yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

speak

101 käsitettä Euroopan unionista

Aluksi

EUROOPAN UNIONIN rakentaminen aloitettiin toisen

maailmansodan jälkeen, jotta Euroopan maiden välille syntyisi pysyvä rauha.

Sen taustalla oli ymmärrys siitä, että Euroopan tulevaisuus on yhteinen, ja yksittäisten maiden toimet, koskien esimerkiksi taloutta, turvallisuutta, ympäristöä tai ihmisten liikkuvuutta, vaikuttavat välttämättä myös mui hin maihin ja niiden asukkaisiin. Siksi alettiin ajatella, että eurooppalaisten olisikin useimmiten hyödyllisempää löytää asioihin yhdessä sovitut ja to teutetut ratkaisut.

Tämän vuoksi Euroopan unioni on rakennettu periaatteelle, jossa sellaiset asiat, jotka hoituvat paremmin yhteistyöllä, tehdään aina ensisijaisesti yh teistyöllä, unionin tasolla.

Nyt 27 jäsenmaasta koostuva Euroopan unioni on maailman suurin talous alue, jolla on todelliset edellytykset muovata myös muuta ympärillämme olevaa maailmaa. Siitä on etua, sillä suurimmat haasteet eivät enää kun nioita valtioiden rajoja.

Ilmastonmuutoksen uhatessa, turvallisuustilanteen muuttuessa ja maa ilmanlaajuisten kriisien tullessa näkyviksi yhteistyötä ja yhdessä tehtyjä päätöksiä tarvitaankin yhä useammissa asioissa. Näitä hoitamaan jäsen maat ovat luoneet joukon niiden yhteistä etua edustavia toimielimiä.

sss

Toimielinten verkosta on kuitenkin punoutunut ajan kuluessa huomattavan monimutkainen. Erityisesti monet Euroopan unioniin, joskus myös yleisem min politiikkaan ja yhteiskuntaan liittyvät termit, käsitteet ja prosessit saa tavat olla vaikeasti avautuvia, ja pahimmassa tapauksessa jopa nostaa kynnystä demokraattiselle vaikuttamiselle. Suomalaisilla, kuten muilla EU:n kansalaisilla on Euroopan parlamentin ja kansallisten vaalien, EU-tehtäviin hakeutumisen sekä muiden demokraat tisen vaikuttamisen keinojen kautta mahdollisuus vaikuttaa paitsi koko Euroopan, myös koko maailman tulevaisuuteen. Tästä huolimatta reilusti alle puolet eurooppalaisista nuorista äänestää Euroopan parlamentin vaa leissa.

Tämä Eurooppanuorten sanakirja avaa 101 EU:n toimintaan liittyvää kä sitettä, ja niiden kautta samalla kertoo, mitä kaikkea Euroopan unioniin si sältyy, ja mitä sen toimielimet eurooppalaisten hyväksi pyrkivät tekemään. Ymmärtämällä EU-keskustelua ja Euroopan unionin toimintaa paremmin pysyy paremmin perillä siitä, mitä EU:ssa parhaillaan tapahtuu. Silloin voi myös helpommin tarttua toimeen, ja lähteä itse mukaan luomaan parem paa Euroopan unionia ja muuttamaan samalla tulevaisuutta!

sss

Sanakirja on toteutettu Suomen ulkoministeriön eurooppatiedotustuella, ja se on vapaasti kaikkien käytettävissä ja jaettavissa. Käsitteet esitellään aakkosjärjestyksessä, ja hakusanat sisältävät myös useimmat niille vaihto ehtoisesti käytetyt sanat. Käsitteiden kuvauksissa saatetaan käyttää myös toisessa kohtaa sanakirjaa avattuja käsitteitä. Nämä sanat on merkitty alleviivaten .

EU–suomisanakirja

AALOITEOIKEUS: Euroopan unionissa aloiteoikeus, eli oikeus tehdä ehdo tuksia eli aloitteita lainsäädännöstä aloilla, jotka sisältyvät perussopi muksiin, on Euroopan komissiolla Neuvostolla ja Euroopan parlamentilla ei ole samaa oikeutta, mutta ne voivat silti pyytää komissiota tekemään eh dotuksen. Myös vähintään miljoona kansalaista seitsemästä EU-maasta voivat tehdä yhteisen kansalaisaloitteen, joka on pyyntö komissiolle tehdä esitetty ehdotus. Katso myös säädös.

ALUEIDEN KOMITEA: katso Euroopan alueiden komitea

ARVOT: katso Euroopan unionin arvot

ASETUKSET: Vahvimpia säädöksiä, jotka koskevat kaikkia samalla taval la kaikkialla EU:ssa. Asetukset menevät myös jäsenmaiden omien lakien ja säädösten edelle, vaikka ne olisivat ristiriidassa keskenään, ellei poik keusta ole myönnetty. Esimerkiksi tietosuoja-asetus GDPR pyrkii luomaan kaikille EU-kansalaisille samanlaiset ja yhtenäiset tietosuojaoikeudet.

BRUTTOKANSANTUOTE eli BKT on kotimaisen taloudellisen toiminnan kokoa, yleensä vuoden aikajaksolla, arvioiva mittari. Se saadaan laskemal la yhteen arvioidut hinnat kaikista kotimaassa yksityisesti tai julkisesti tuo tetuista loppukäyttöön tai vientiin tarkoitetuista palveluista ja tavaroista.

BUDJETTI katso Euroopan unionin talousarvio

CCE-MERKINTÄ (fr. Conformité Européenne) on tuotteissa käytettävä merkki, joka osoittaa, että tuote täyttää kaikki EU:n asettamat turvallisuut ta, terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset.

COREPER (fr. Confomité des Représentants Permanents) eli PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA vastaa Euroopan unionin neuvoston työn val mistelusta. Se koordinoi kaikkien neuvoston kokousten työtä, valvoo, että päätökset noudattavat EU:n periaatteita ja sääntöjä (ks. perussopimuk set ), ja pyrkii saamaan jo valmiiksi aikaan sopimuksia, joita neuvosto voi kokouksessaan hyväksyä. Coreper II -komitea koostuu jäsenvaltioiden EU-suurlähettiläistä, ja Coreper I näiden sijaisista.

Coreper-komiteat koostuvat jäsenvaltioiden EU-suurlähettiläistä ja näiden sijaisista. Kuvassa Belgian edustus saapuu Coreper I:n työ- ja sosiaalipoliit tiseen tapaamiseen vuonna 2016. (Kuva CC0)

D

DELEGOITU SÄÄDÖS: Muut lainsäätäjät voivat antaa komissiolle oikeu den yksin tehdä ja hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka täydentävät tai muuttavat sellaisia lainsäädännön osia, jotka eivät ole keskeisiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tekniset, tarkentavat tai päivittävät muutokset, joi den ei nähdä tarvitsevan täysimittaista lainsäätämisjärjestystä Neuvosto tai parlamentti voivat kuitenkin estää delegoidun säädöksen voimaantulon vastustamalla sitä ennen asetetun määräajan päättymistä.

DEMOKRATIAVAJE: Ilmaisu, jota käytetään tunteesta, jossa kansalaiset kokevat, että EU:n toimielimet eivät edusta heitä tai heillä ei ole mahdol lisuutta vaikuttaa niiden toimintaan. Demokratiavajetta on pyritty aktiivi sesti korjaamaan, sillä Euroopan yhdentymistä ei voi tapahtua ilman kan salaisilta saatua legitimiteettiä. Esimerkiksi vaaleilla valitun Euroopan parlamentin valtaa on kasvatettu ja viety EU:ta siten entistä parlamentaarisempaan suuntaan. Jäsenmaiden parlamenteille on myös annettu mahdollisuus valvoa toissijaisuusperi aatteen toteutumista. Lisäksi avoimia julkisia keskusteluja käydään yhä enemmän – kansalaisten osallistamisessa näihin myös viestinnällä ja me dialla on tärkeä rooli.

DIGITAALINEN VALUUTTA: Keskuspankin rahaa, joka olisi suoraan tarjolla liikepankkien ohi myös yksityisille henkilöille ja yrityksille. Digitaa lisessa muodossa olevaa keskuspankkirahaa voivat tällä hetkellä käyttää ainoastaan pankit. Digirahaa ei tule sekoittaa kryptovaluuttoihin, kuten Bitcoiniin, jotka ovat lohkoketjuun perustuvia yksityisiä rahayksiköitä.

DIGITAALINEN IDENTITEETTI eli DIGI-ID: Täysin digitaalisessa muo dossa oleva henkilökortti, joka kävisi kaikkialla missä fyysinenkin, ja lisäksi sitä voisi käyttää tunnistusmenetelmänä verkkopalveluissa. Se sijaitsisi “digitaalisessa lompakossa” muiden asiakirjojen kanssa, esimerkiksi äly puhelimessa. Euroopan komissio teki kesäkuussa 2021 ehdotuksen ase tusmuutoksesta, joka läpi mennessään antaisi EU-kansalaisille kaikissa jäsenmaissa toimivat digitaaliset lompakot.

s

Digitalisaatios

Mikrosirujen pienentyessä digitaaliset laitteet ovat tulleet kaikkialle elä mään. Nopea kehitys vaatii myös vauhdissa mukana pysyviä sääntöjä, ja se onkin EU:n kauden 2019–24 kärkihankkeita. (Kuva: Brian Kostiuk)

DIGITALISAATIO: Digitalisaatio tarkoittaa tiedon tallentamista, siirtä mistä ja käsittelyä tietokoneiden ymmärtämässä muodossa, mutta käsit teellä viitataan myös laajemmin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muu tokseen, joka on seurausta tieto- ja viestintätekniikan (ICT) kehityksestä.

DIREKTIIVI: Säädös, joka sitoo vain tavoitellun lopputuloksen osalta. Toisin kuin asetuksessa, jäsenmaat saattavat sen itse osaksi kansallista lainsäädäntöä, eli saavat itse päättää, millaisilla keinoilla haluavat loppu tuloksen saavuttaa.

sEuroopan parlamenttis

Euroopan parlamentin täysistuntoja pidetään sekä Brysselissä että Strasbourgissa. Kuvassa Strasbourgin parlamenttirakennus Ranskassa. (Kuva: Jorgen Hendriksen)

E

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI eli EIB tai EIP on EU:n laitos, joka tarjoaa rahoitusta toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin, jotka edistävät EU:n tavoitteita. Sen osakkaina ovat kaikki EU:n jäsenvaltiot, ja se toimii Luxem burgissa.

EHDOKASMAA: Eurooppa-neuvosto voi antaa EU:n jäsenmaaksi ha keneelle maalle ehdokasmaan aseman. Tämä päätös tehdään Euroopan komission antaman lausunnon perusteella, jossa se tutkii hakemusta Köö penhaminan kriteerien kautta. Ehdokasmaan status ei kuitenkaan ole au tomaattinen oikeus liittyä Euroopan unioniin, vaan se on vasta pitkän polun alku. Jäsenyysneuvottelujen alettua maata voidaan vaatia toteuttamaan avustettu uudistusprosessi, jotta sen lainsäädäntö ja hallinto vastaavat EU:n asettamia vaatimuksia. Vuonna 2022 ehdokasmaita olivat Albania, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina.

EHDOTON ENEMMISTÖ: katso enemmistöt

ELPYMISVÄLINE eli ELPYMISPAKETTI , viralliselta nimeltään

NextGenerationEU: EU-maat ottivat koronapandemiasta toipuakseen yhdessä velkaa markkinoilta, joilla rahoitetaan mm. investointeja ilmas tonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaatioon. Koostuu sekä avustuksista ja lainoista jäsenmaille.

ENEMMISTÖT: Euroopan parlamentti tekee päätöksiä tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä ensimmäisessä käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä , johon riittää suurempi kannatus kuin muilla vaihtoehdoil la. Toisessa käsittelyssä vaaditaan ehdoton enemmistö , joka tarkoit taa yli puolia kaikista parlamentin jäsenistä.

EU:n neuvostossa useimmat päätökset tehdään määräenemmistöllä , johon tarvitaan edustajat, jotka kattavat vähintään 55 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia EU:n väestöstä. Ilman komission tai kor kean edustajan ehdotusta tehtäviin päätöksiin tarvitaan vahvistettu määräenemmistö , eli 72 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia vä estöstä. Erityisiin kysymymyksiin, kuten verotukseen, sosiaaliturvaan, uusiin EU-jäseniin, ja yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tarvitaan yksimielisyys .

EPÄLUOTTAMUSLAUSE: Parlamentarismin peruskivi: päätös, jolla par lamentit voivat erottaa toimeenpanevan elimen tai sen jäsenen, yleensä hallituksen tai sen ministerin.

ERASMUS+ on nuorten liikkuvuutta edistävä ohjelma, joka kattaa kaikki kansainvälisen vaihdon muodot, esimerkiksi vaihto-opiskelun, koululais vaihdon, urheilijavaihdon, harjoittelun ja aikuisten elinikäisen oppimisen vaihdon.

ERITYINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS: katso lainsäätämismenettelyt

EUROALUE: Euroopan unionin maat, jotka käyttävät euroa valuuttanaan. Saman rahayksikön käyttäminen ja siitä parhaan hyödyn saaminen vaatii mailta yhteensopivaa talouspolitiikkaa, jota näiden valtiovarainministerit koordinoivat kuukausittain euroryhmän kokouksissa. Myös kuusi EU:n ulkopuolista maata käyttää euroa, mutta nämä eivät kuulu euroalueeseen. Euroalueen maiden rahapolitiikkaa hoitaa Euroopan keskuspankki, ja sii hen kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slo vakia, Slovenia, Suomi ja Viro, ja vuoden 2023 alusta lähtien sen 20. jäsen, Kroatia.

EUROJÄRJESTELMÄ: katso Euroopan keskuspankki

sEuroopan keskuspankkis

Euroopan keskuspankin ensisijainen tavoite on ylläpitää vakaita hintoja euroalu eella ja siten suojella euron arvoa. Sen kotipaikka sijaitsee Saksan Frankfurtissa. (Kuva: Paul Fiedler)

EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ eli EURATOM on yksi alkupe räisestä kolmesta EU:n edeltäjäjärjestöstä, ja se on edelleen toiminnassa. EU:n alaisuudessa oleva Euratom valvoo ydinvoimateollisuutta ja edis tää ydinvoima-alan rauhanomaista tutkimusta ja teknologiaa EU:ssa, ja on myös mukana kansainvälisessä fuusioreaktorihankkeessa ITER:issä. Euroatom on myös vastuussa ydinaseiden valvonnasta EU-alueella. Katso myös Euroopan yhteisöt

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA: Edustaa valtiota alempia hallinnon tasoja, kuten maakuntia, kuntia ja kaupunkeja Euroopan unionissa. Se neuvoo parlamenttia, neuvostoa ja komissiota paikallisiin tai alueellisiin etuihin liittyvissä asioissa. Alueiden komitealla on oikeus myös valvoa tois sijaisuusperiaatetta, ja se voi kannella Euroopan unionin tuomioistuimeen, jos uusi lainsäädäntö astuu tarpeettomasti paikallishallintojen alueelle.

EUROOPAN HIILI- JA TERÄSYHTEISÖ: katso Euroopan yhteisöt

EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN: katso Euroopan neuvosto

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS: katso Euroopan neuvosto

EUROOPAN INTEGRAATIO: katso integraatio

EUROOPAN KESKUSPANKKI eli EKP: Euroalueen rahapolitiikasta vas taa Euroopan keskuspankki yhdessä euroalueen kansallisten keskuspank kien kanssa, joiden kanssa se muodostaa eurojärjestelmän . Se lainaa rahaa liikepankeille ja antaa kansallisille keskuspankeille luvan laskea liik keelle euroja. Yhteisen rahapolitiikan ensisijainen tavoite on ylläpitää hin tatason vakautta euroalueella ja siten suojella euron arvoa. EKP:n kotipaik ka on Frankfurt am Main.

EUROOPAN KOMISSIO: EU:n toimeenpanoelin, jota johtaa 27 viisivuo tiskaudelle valittua komission jäsentä eli komissaaria, joista yksi on komis sion puheenjohtaja. Komissiolla on aloiteoikeus useilla politiikan aloilla. Se valvoo EU:n lainsäädännön soveltamista, vastaa EU:n politiikan, ohjelmien ja EU:n talousarvion toteuttamisesta ja edustaa EU:ta kansainvälisissä neuvotteluissa. Sen 33 000 virkamiehestä koostuva hallinnollinen henki lökunta on jaettu pääosastoihin. Komission tulee ajaa ainoastaan EU:n yleistä etua. Parlamentarismin mukaisesti Euroopan parlamentti nimittää sen eurovaalien jälkeen ja saa myös milloin tahansa erottaa sen epäluot tamuslauseella. Euroopan komission toimipaikka on Bryssel.

EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJA: komissaari, joka johtaa Euroopan komissiota ja samalla edustaa EU:ta ulkomailla yhdessä korkean edustajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa. Komission pu heenjohtaja vuosina 2019–2024 on saksalainen Ursula von der Leyen.

EUROOPAN NEUVOSTO: Euroopan vanhin hallitustenvälinen poliittinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistä mään rauhaa, kulttuurista monimuotoisuutta, parempia elinolosuhteita ja ihmisoikeuksia Euroopassa. Se ei toiminnaltaan liity Euroopan unioniin, vaan on sitä vanhempi, ja siihen kuuluu EU-maiden lisäksi 19 muuta jäsenvaltiota. Euroopan neuvoston tuomioistuin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo neuvoston jäsenmaiden hyväksymään Euroopan ihmisoikeussopimukseen kuuluvia ihmisoikeuksia Stras bourgissa. Ei pidä sekoittaa Eurooppa-neuvostoon.

EUROOPAN OIKEUSASIAMIES: Euroopan oikeusasiamies on riippuma ton ja puoleeton virka, joka asettaa EU:n toimielimet vastuuseen ja edistää hyvää hallintoa. Oikeusasiamies auttaa heitä, joilla on ongelmia EU:n hal linnon kanssa ja tutkii sen toiminnassa ilmenneitä epäkohtia. Oikeusasia miehen tärkein tehtävä on tukea EU:n toimielimiä olemaan tehokkaampia, avoimempia ja luotettavampia.

EUROOPAN PANKKIVIRANOMAINEN eli EBA tai EPV on riippumaton EU:n viranomainen, joka varmistaa, että EU:n pankkien vakautta, eheyttä, tehokkuutta ja moitteetonta toimintaa valvotaan ja säännellään tehokkaasti yhteisten sääntöjen mukaan. EPV:n toimipaikka on Pariisi.

sEuroopan puheenjohtajakomission s

Euroopan komission puheenjoh tajana toimii kaudella 2019–2024 entinen Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen (s. 1958) (kuva: Mueller/ MSC)

EUROOPAN PARLAMENTIN VALIOKUNNAT ovat Euroopan parlamen tin perustamia europarlamentaarikkojen kokoonpanoja eri politiikan aihe piirejä varten. Valiokunnat tuottavat esittelijän eli “raportöörin” johdolla mietintöjä, joilla ne voivat esimerkiksi ehdottaa tarkistuksia Euroopan ko mission parlamentille antamiin lainsäädäntöehdotuksiin, tai ottaa kantaa muihin niille tärkeisiin kysymyksiin. Valiokuntien tekemät mietinnöt käsitel lään parlamentin täysistunnossa, jossa mietintö voi muuttua muutosten ja äänestysten myötä parlamentin viralliseksi kannaksi.

EUROOPAN PARLAMENTTI Ainoa suoraan kansalaisten vaaleilla valit sema EU:n toimielin. Parlamentin viiden vuoden välein valitut 705 jäsen tä eli europarlamentaarikkoa (MEP) edustavat EU:n kansalaisia. Se keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista, talousarviosta ja valvoo muita EU:n toimielimiä, ja kokoontuu tekemään päätöksiä täysistuntoihin Stras bourgiin ja Brysseliin. Europarlamentaarikot järjestäytyvät vaalien jälkeen poliittisiin ryhmiin, jotka yleensä muodostetaan Euroopan poliittisten puo lueiden mukaan.

Parlamentti hyväksyy säädöksiä yleensä yhdessä tai kahdessa käsittelys sä, ja sen päätökset tehdään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä en simmäisessä käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä ja toisessa ehdottomalla enemmistöllä. Sen sihteeristö työskentelee Luxemburgissa.

EUROOPAN POLIITTISET PUOLUEET eli EUROPUOLUEET ovat Euroo pan tasolla poliittisia tavoitteita ajavia puolueita. Niillä ei ole henkilöjäseniä, vaan niiden jäseniä ovat valtioissa toimivat kansalliset poliittiset puo lueet, jotka ovat valinneet europuolueensa yleensä yhteisten tavoitteiden, arvojen ja historiallisen taustan mukaan.

EUROOPAN SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN PILARI on vuonna 2017 luo tu 20 keskeisen periaatteen ja oikeuden kokonaisuus, jonka tarkoituksena on parantaa elin- ja työoloja EU:ssa. Pilarin kolme aihealuetta ovat yhtä läiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Näiden pohjalta pyritään sisältämään sosiaaliset painopisteet kaikkeen EU-politiikkaan.

EUROOPAN TALOUSALUE eli ETA on 27 EU:n jäsenvaltion ja kolmen Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maan (Norja, Islanti ja Liechtenstein) muodostama sisämarkkina, jossa käydyssä kaupassa noudatetaan samo ja EU:n neljään vapauteen liittyviä sääntöjä, oikeuksia ja velvollisuuksia. EFTA-maista ainoastaan Sveitsi ei kuulu ETA:an.

EUROOPAN TALOUS- JA RAHALIITTO eli EMU tarkoittaa EU:n jäsen maiden yhteensovitettua talouspolitiikkaa, yhteisvaluutta euroa, EKP:n hallinnoimaa rahapolitiikkaa euroalueella, pankkien ja muiden rahoituslai tosten yhteistä sääntelyä ja valvontaa. Tämän taloudellisen yhdentymisen tarkoituksena on tuoda jäsenmaille etuja talouden suuremmasta koosta ja tehokkuudesta sekä suojata niitä kriiseissä.

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA antaa neuvoa-antavia lausuntoja EU:n parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Sen enintään 350 jäsentä edustavat jäsenmaiden työnantajia, työntekijöitä ja muita eturyh miä, kuten viljelijöitä, kuluttajia ja pienyrityksiä.

EUROOPAN TALOUSYHTEISÖ katso Euroopan yhteisöt

EUROOPAN ULKOSUHDEHALLINTO eli EUH tai EEAS toimii EU:n yhdis tettynä “ulko- ja puolustusministeriönä”. Se tukee EU:n korkeaa edustajaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisessa, ja tekee ehdo tuksia korkealle edustajalle, komissiolle tai neuvostolle. Ulkosuhdehallinto hoitaa myös diplomaattisia tehtäviä ja tiedustelu- sekä kriisinhallintatoi mintoja, ja siihen sisältyy mm. Euroopan unionin sotilasesikunta.

EUROOPAN UNIONIN ARVOT: Euroopan unioni perustaa toimintan sa ja olemassaolon tarkoituksensa kuuteen vahvaan arvoon. Niitä ovat loukkaamaton ihmisarvo , vapaus , kuten liikkumisen vapaus (neljä va pautta) ja muut perusoikeuksiin kuuluvat vapaudet, edustuksellinen demokratia , tasa-arvo eli kaikilla aloilla sovellettava yhdenvertaisuus lain edessä, oikeusvaltioperiaate ja EU:n perusoikeuskirjan suojaamat ihmisoikeudet.

EUROOPAN UNIONIN HUIPPUKOKOUS: katso Eurooppa-neuvosto

EUROOPAN UNIONIN KANSALAISUUS: Kaikki jäsenmaiden kansalai set ovat myös EU:n kansalaisia: heille on laillisesti taattu samat EU:n pe rusoikeuskirjassa mainitut oikeudet kaikkialla EU:n alueella. Näihin sisältyy mm. oikeus muuttaa, työskennellä ja liikkua ympäri EU:ta, osallistua pai kallispolitiikkaan, saada ulkomailla apua minkä tahansa EU-maan suurlä hetystöstä, jos omaa ei ole saatavilla, tehdä anomus Euroopan parlamen tille ja kannella Euroopan oikeusasiamiehelle.

EUROOPAN UNIONIN KORKEA EDUSTAJA, virallisesti EU:N ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA on EU:n “ulkoministeri”, joka edustaa EU:ta maailmalla Eurooppa-neuvoston

s puheenjohtajuusEU-neuvostons

Ranska aloitti puolivuotiskautensa EU-neuvoston puheenjohtajamaana uutenavuotena 2022. Sen kunniaksi Eiffel-torni valaistiin Euroopan lipun värein. Ranskan kanssa kolmikossa ovat seuraavaksi jonossa tulevat Tšekki ja Ruotsi, minkä jälkeen puheenjohtajakolmikon tehtävä siirtyy Espanjalle, Belgialle ja Unkarille. (kuva: spacejulien, Flickr.com)

puheenjohtajan kanssa, johtaa ulkosuhdehallinnon toimintaa sekä toimii puheenjohtajana EU:n neuvoston ulkoasiainneuvoston kokouksissa.

EUROOPAN UNIONIN NELJÄ VAPAUTTA: katso neljä vapautta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, EU:N NEUVOSTO, MINISTERINEUVOSTO tai lyhyesti vain NEUVOSTO on EU:n tärkein päätöksente koelin, jossa jäsenvaltioita edustavat niiden omien hallitusten ministerit. Kokouksiin osallistuva ministeri valitaan kunkin kokouksen aihepiirin mu kaan. EU:n neuvosto hyväksyy EU-säädöksiä yhdessä parlamentin kanssa ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Kun päätöksenteossa noudatetaan tavallista lainsäätämismenettelyä, hyväksyntään vaaditaan määräenem mistö. Tietyissä kysymyksissä vaaditaan kaikkien maiden yksimielisyys.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON PUHEENJOHTAJUUS, toisinaan harhaanjohtavasti EU:N PUHEENJOHTAJUUS, kiertää puolen vuoden välein EU:n jäsenmaiden välillä. Puheenjohtajamaan ministeri johtaa pu hetta kussakin Euroopan unionin neuvoston kokouksessa, lukuun otta matta ulkoasiainneuvostoa. Puheenjohtajanmaat tekevät yhteistyötä ja yhteisen 18 kuukauden suunnitelman aina kolmen peräkkäisen puheen johtajamaan kulloinkin muodostamissa puheenjohtajakolmikoissa

EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA: Oikeuskirja, jonka sisältö määrittelee Euroopan unionin tasolla pätevät perusoikeudet, eli unionin alueella valvotut ja tavoitellut perustavanlaatuiset jokaiselle kuuluvat ih misoikeudet.

EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVIO sisältää kaikki EU:n tulot ja me not, eli mistä EU:n käyttämät rahat tulevat (ks. omat varat ) ja mihin ne käytetään. Sen menot eivät saa ylittää tuloja. Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelevat joka seitsemäs vuosi komission ehdotuksen pe rusteella monivuotisesta rahoituskehyksestä , eli vuotuisista enim mäismääristä kuinka paljon ja mihin kohteisiin varoja jaetaan. Nykyinen rahoituskehys on voimassa 2021–2027. Lisäksi parlamentti ja neuvosto sopivat tarkemman talousarvion vuosittain.

EUROOPAN UNIONIN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN tarkastaa EU:n varainhoitoa, kuten EU:n talousarvion menot ja tulot.

EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN: Euroopan unionin tuomioistui men muodostavat unionin tuomioistuin, unionin yleinen tuomioistuin ja eri tyistuomioistuimet. Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on mm. käsitellä komission tai jäsenvaltion toista jäsenvaltiota vastaan nostamat kanteet, jotka perustuvat siihen, että jäsenvaltio ei ole noudattanut jäse nyysvelvoitteitaan. Sen toimipaikka sijaitsee Luxemburgissa.

EUROOPAN VAKAUSMEKANISMI eli EVM on euromaiden yhdessä omistama rahoituslaitos, joka pyrkii varmistamaan euroalueen taloudel lisen vakauden rahoittamalla lainoja talousvaikeuksia kohtaaville jäsen maille. Lainojen ehtoina on yleensä tilanteen korjaamiseen tähtääviä ta louspoliittisia toimenpiteitä.

EUROOPAN VAPAAKAUPPAALUE katso Euroopan talousalue

EUROOPAN VIHREÄN KEHITYKSEN OHJELMA eli EUROPEAN GREEN

DEAL: Valtava vuonna 2019 aloitettu ohjelmakokonaisuus, jonka tarkoi tuksena on torjua ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä ja tehdä EU:sta maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa, vuoteen 2050 mennessä. Paketti pyrkii samalla tukemaan EU:n muuttumista oikeudenmukaiseksi ja vauraaksi yhteiskunnaksi, jonka talous on nykyaikainen ja kilpailukykyinen. Tämä tapahtuu politiikka-aloitteilla, jotka kattavat ilmaston, ympäristön, energian, liikenteen, teollisuuden, maatalouden ja kestävän rahoituksen.

EUROOPAN YHTEISÖT oli yhteisnimitys kolmelle toisen maailmansodan jälkeen perustetulle eurooppalaiselle yhteistyöjärjestölle, Euroopan hiili- ja teräsyhteisölle (ECSC), talouden integraatiota edistäneelle Euroopan ta lousyhteisölle (ETY tai EEC) ja edelleen olemassa olevalle Euroopan ato mienergiayhteisölle (Euratom), joita johtivat vuonna 1967 voimaan astu neen sulautumissopimuksen myötä samat toimielimet. Näistä kolmesta järjestöstä, ja lisäksi yhteistyöstä oikeus- ja sisäasioissa ja yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, muodostettiin 1993 voimaan astuneessa Maastrichtin sopimuksessa Euroopan unioni. Lopullinen sulau tuminen tapahtui vuonna 2009 Lissabonin sopimuksen myötä.

EUROOPAN YHTENÄISMARKKINAT katso sisämarkkinat

EUROOPPA-NEUVOSTO, epävirallisesti EU:N HUIPPUKOKOUS on EU:n ylin toimielin, jossa jäsenmaiden valtionjohtajat, tai useimmiten hal litusten johtajat, tapaavat ja määrittävät unionin poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Lisäksi Eurooppa-neuvosto määrittelee muun muassa ta louspolitiikan suuntaviivat sekä unionin strategiset edut ja tavoitteet ulkoja turvallisuuspolitiikan alalla. Se kokoontuu virallisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja siihen kuuluvat jäsenvaltioiden johtajien lisäksi sen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja , vuodesta 2019 belgialainen Charles Michel, ja Euroopan komission puheenjohtaja, joilla ei kuitenkaan ole äänivaltaa. Ei pidä sekoittaa Euroopan neuvostoon tai Euroopan unio nin neuvostoon.

EUROPARLAMENTAARIKKO: Euroopan parlamentin jäsen, katso Eu roopan parlamentti

EUROPOL: EU:n lainvalvontayhteistyövirasto, joka tehostaa EU-maiden lainvalvonnan ja poliisien välistä yhteistyötä. Sen tehtävänä on auttaa EU-maita estämään ja torjumaan kansainvälisiä rikoksia, kuten huume kauppaa, rahan väärentämistä ja terrorismia.

sFederalismis

Sadat Euroopan liput ja vihreät federalistiliput liehuvat vuosittain Stras bourgissa, kun nuoret ja vanhat Euroopan liittovaltion kannattajat marssi vat joka toukokuu Euroopan parlamentille. (Kuva: Samuel Tammekann)

EURORYHMÄ: katso euroalue

EUROVAALIT tai EUROPARLAMENTTIVAALIT: Euroopan parlamentin viiden vuoden välein pidettävät vaalit, joissa jokainen jäsenmaa valitsee kansalaistensa edustajat Euroopan parlamenttiin. Vaali käydään suoralla kansanvaalilla, ja kunkin maan saama määrä edustajia määräytyy pää asiassa sen väkiluvun mukaan.

FFEDERALISMI: aate, joka kannattaa liittovaltiomuotoista valtiota. Valtio sääntöoikeuden käsitteellä federalismi voidaan myös tarkoittaa liittoval tion vallanjakoperiaatetta. EU-federalistit kannattavat Euroopan unionin kehittämistä liittovaltiomuotoiseksi valtioksi.

FEDERAATIO: katso liittovaltio

FINANSSIPOLITIIKKA: Julkisen vallan harjoittamaa talouspolitiikkaa, joka koskee mm. sitä, mihin valtio kuluttaa ja investoi ja mistä se, yleensä veroina, kerää tulonsa. Finanssipolitiikan keinoin on monella tapaa mah dollista säädellä talouden toimintaa ja aktiivisuutta.

GGREEN DEAL: katso Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

GDPR: EU:n yleinen tietosuoja-asetus, joka asettaa yhteiset säännöt hen kilötietojen keräämiselle, käytölle ja suojaamiselle esimerkiksi internet-si vustoilla.

HHORISONTTI EUROOPPA: monivuotinen tutkimusohjelma, jonka varois ta EU rahoittaa tiedettä, tutkimusta ja tuotekehitystä EU-maissa. Vuosina 2021–2027 ohjelmassa jaetaan lähes sata miljardia euroa hankkeisiin, joi den tarkoituksena on torjua ilmastonmuutosta, auttaa saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja tukea EU:n talouden vahvistumista.

IINTEGRAATIO: Yhdentyminen. Integroituessaan jäsenmaat tekevät enemmän yhteistyötä, jakavat keskenään enemmän asioita ja päättävät antaa yhä enemmän toimivaltaa ja vastuuta yhteisiin käsiin, joita EU:n toimielimet edustavat. Tätä kehitystä toisen maailmansodan jälkeen kut sutaan Euroopan integraatioksi . Kun puhutaan talouden inte -

graatiosta , tarkoitetaan erityisesti rajojen yli käyvän kaupan, pääoman ja ihmisten liikkuvuuden sekä riippuvuussuhteiden lisääntymistä ja sisä markkinoiden muodostumista. Katso myös neljä vapautta

ITÄINEN KUMPPANUUS: vuonna 2009 käynnistetty aloite, jonka ta voitteena on syventää EU:n suhteita sen itäisiin naapurimaihin, jotka ovat Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova ja Ukraina, esi merkiksi tukemalla niissä vahvempaa taloutta, hyvää hallintotapaa ja toi mivampaa yhteiskuntaa.

JJÄSENYYSEDELLYTYKSET: katso Kööpenhaminan kriteerit

JÄTEHIERARKIA: EU:n jätelainsäädännön ja -politiikan kulmakivi, jonka tavoitteena on minimoida jätteen syntyminen ja haittavaikutukset ja pa rantaa luonnonvarojen käytön tehokkuutta.

Jätehierarkia on käänteinen pyramidi, jossa jätteelle tehtävät toimenpiteet ovat suosittelujärjestyksessä seuraavat: 1) jätteen syntymisen ehkäise minen, 2) tuotteiden valmistelu uudelleenkäyttöön, kuten korjaaminen ja puhdistaminen, 3) kierrätys, 4) muu hyödyntäminen, ja vasta viimeisenä 5) loppukäsittely, kuten sijoittaminen kaatopaikalle tai poltto. Katso myös kiertotalous.

KKESTÄVÄ KEHITYS: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muu tosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Tämä tarkoittaa, että ympäristön suojelu, ihmisen hyvinvointi ja talouden toimivuus otetaan yhtää lailla huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävä rahoitus tarkoittaa investointeja, jotka ottavat kestävän ke hityksen, erityisesti ympäristönsuojelun periaatteet huomioon. Eri sijoitus kohteiden arvioimiseen näiden periaatteiden mukaan EU pyrkii luomaan kattavan luokittelujärjestelmän, niin kutsutun taksonomian .

KIERTOTALOUS: Tavoiteltu talousjärjestelmä, jossa kestävää resurssien käyttöä edistetään pitämällä materiaalit ja niiden arvo mahdollisimman pitkään kierrossa, esimerkiksi tavaroita uudelleenkäyttämällä, korjaamal la, jälleenmyymällä ja kierrättämällä ja prosessoimalla materiaaleja uudel leen hyödynnettäväksi. Näin tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisim man vähän jätettä tai hukkaa. Katso myös jätehierarkia.

KOHEESIO: tarkoittaa yhteenkuuluvuutta, EU:n tapauksessa tavoitetta vähentää kehityseroja siihen kuuluvien alueiden välillä ja luoda hyvinvoin nin edellytyksiä niille, jotka ovat muita heikommassa asemassa. EU:ssa on edelleen suuria alueellisia eroja, ja siksi EU:n koheesiopolitiikka pyr kii jakamaan erityisiä tukia alueille, jotka ovat köyhempiä, vaikeammassa tilanteessa, maantieteellisesti eristyksissä tai muuten kehityksessä muita heikommalla tasolla.

KOMISSAARI: Euroopan komission jäsen, joista kullakin on jokin nimet ty poliittinen vastuualue, kuten terveys tai työllisyys. Jokainen jäsenmaa valitsee oman komissaarinsa, mutta näiden tulee toimia riippumattomasti ja ajaa EU:n yleistä etua, eikä komissaari saa ottaa vastaan ohjeita ko timaansa hallitukselta. Jokaisella komissaarilla on vastuullaan yksi tai useampi komission pääosasto.

KOMISSAARIKOLLEGIO: Komissaarit, Euroopan komission poliittisen johdon 27 jäsentä.

KORKEA EDUSTAJA: katso Euroopan unionin korkea edustaja

KORRUPTIO: Vaikutusvallan väärinkäyttöä jonkin edun tavoittelemiseksi, joko epäeettisin tai laittomin keinoin.

KÄRKIEHDOKASASETTELUMENETTELY: Käytäntö, jossa eurooppalai set puolueet nimeävät ehdokkaansa Euroopan komission puheenjohtajak si ennen EU-vaaleja.

KÖÖPENHAMINAN KRITEERIT eli JÄSENYYSEDELLYTYKSET ovat ne ehdot, joita jokaisen EU:n jäsenyyttä hakevan maan on noudatettava. Nii tä ovat 1) vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun, 2) toimi va markkinatalous ja kyky selviytyä markkinavoimista ja kilpailupaineista unionissa ja 3) kyky täyttää jäsenyydestä seuraavat velvoitteet, kuten ot taa käyttöön unionin lainsäädäntö ja hyväksyä sen tavoitteet.

sLainsäätämismenettelyts

Euroopan parlamentin istunnot simultaanitulkataan kaikille EU:n 24 vi ralliselle kielelle. Kuvassa Euroopan kansanpuolueen nykyinen puheen johtaja Manfred Weber (vas.) äänestää uudesta tekijänoikeuslaista. (Kuva: Euroopan parlamentti)

LLAINSÄÄTÄMISMENETTELYT: Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhdessä komission aloiteoikeudella tekemän ehdotuksen asetuksesta, direktiivistä tai yleisesti pätevästä päätöksestä. Ehdotus vaatii läpi mennäkseen molempien hyväksynnän. Neuvoston on päästävä määräenemmistöön, parlamentille riittää ensimmäisessä käsittelyssä päätöksente koon yksinkertainen enemmistö.

Jos neuvosto ei ensimmäisellä kierroksella jaa parlamentin ottamaa kan taa mahdollisine muutoksineen, se esittää sille oman kantansa, joka palaa parlamentin käsiteltäväksi toiselle käsittelykierrokselle. Tällä kierroksella hyväksyntään vaaditaan ehdoton enemmistö. Jos se ei täyty, säädösesitys hylätään.

Parlamentti voi myös vielä esittää tarkistuksia neuvostolle, joka voi ne hy väksyessään sitten saattaa säädöksen voimaan. Jos sopua ei vieläkään synny, asiasta yritetään tehdä kompromissi sovittelukomiteassa, jonka epäonnistuessa säädöstä ei synny, ja käsittely päättyy lopullisesti.

Erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä , jota käytetään vain har voissa erityislaatuisissa kysymyksissä, neuvosto on ainoa lainsäätäjä, jol loin parlamentin 1) mielipide vain kuullaan, tai 2) sen pitää edelleen hy väksyä ehdotus ehdottomalla enemmistöllä, mutta se ei voi muuttaa sitä.

LAINSÄÄDÄNTÖ: EU:ssa perussopimukset ja niihin perustuvat säädökset

LAUSUNTO: säädös, jolla EU:n toimielin tai komitea voi ilmaista kantansa. Se ei kuitenkaan oikeudellisesti velvoita vastaanottajaansa toimimaan.

LEGITIMITEETTI: poliittisen järjestelmän hyväksyntä, tunne että kansa laiset kokevat hallintonsa oikeutetuksi ja lailliseksi.

LIITTOVALTIO eli FEDERAATIO on useamman valtion yhteenliittymä, jossa suvereniteettia ja toimivaltaa on jaettu eri tasoille. Liittovaltion kes kusvallalle on usein annettu kaikkia koskeva osa lainsäädännöstä ja vas tuista, kuten ulko- ja puolustuspolitiikka. Osa taas on jaettua toimivaltaa liittovaltion ja osavaltion välillä, ja laaja osa toimivallasta, erityisesti niitä itseään ainoastaan koskevat asiat, kuten kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeino politiikka, kuuluu yksin osavaltioille.

Tunnettuja liittovaltioita ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Saksa. EU:ssa on liittovaltion piirteitä, mutta se on toistaiseksi itsenäisten jäsenvaltioiden yhteenliittymä, jossa osa toimivallasta on siirretty unionitasolle, osa on jaettua ja osa yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaa.

Liittovaltion vastakohta on Suomen tapainen yhtenäisvaltio , jolla on yksi kaikkia alueita koskeva lainsäädäntö, ja kaikki politiikka on viime kä dessä keskusvallan päätösvallan alla.

LISSABONIN SOPIMUS: Perussopimuksista uusin, joka astui voimaan vuoden 2009 alussa. Se ei ole oma sopimuksensa, vaan joukko lisäyksiä Maastrichtin ja Rooman sopimuksiin, joista jälkimmäinen nimettiin sopimukseksi Euroopan unionin toiminnasta . Lissabonin sopimus su lautti lopullisesti Euroopan yhteisön osat yhdeksi ainoaksi Euroopan unio niksi, Euratomia lukuunottamatta.

Lissabonin sopimus otti entistä enemmän askelia demokratiavajeen kor jaamiseksi antamalla Euroopan parlamentille sen nykyiset kattavat val taoikeudet. Sen lisäksi se määritteli EU:n arvot, ihmis- ja perusoikeuksien suojelun EU:n päämääräksi ja toi Euroopan unionin perusoikeuskirjan osaksi EU:n perussopimuksia. Siinä myös luotiin mm. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja EU:n korkean edustajan virat.

MMAASTRICHTIN SOPIMUS eli SOPIMUS EUROOPAN UNIONISTA al lekirjoitettiin vuonna 1992 Euroopan yhteisön jäsenien kesken. Astuessaan voimaan 1993 se perusti Euroopan unionin tuomalla saman katon alle Euroopan yhteisöt, joita se ei kuitenkaan korvannut, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yhteistyön oikeus- ja sisäasioissa. Sen lisäksi siinä sovittiin Euroopan talous- ja rahaliiton perustamisesta, Euroopan unionin kansalaisuuden luomisesta ja Europolin perustamisesta.

Maastrichtin sopimus myös otti askelia EU:n demokratisoimiseksi: parla mentti otettiin joissain asioissa ensi kertaa mukaan täydeksi lainsäätäjäksi neuvoston rinnalle luomalla nykyinen tavallinen lainsäätämisjärjestys (en nen parlamentille kuului vain budjetti ja muutosten esittäminen säädösesi tyksiin), ja alueiden komitea perustettiin.

MEPPI tai MEP: Euroopan parlamentin jäsen, katso Euroopan parlamentti

MINISTERINEUVOSTO: yleisesti käytetty nimitys Euroopan unionin neu vostosta

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: katso Euroopan unionin talousarvio

MÄÄRÄENEMMISTÖ: katso enemmistöt

NNATIONALISMI: 1) kansallisen yhteenkuuluvuuden, kansojen ja kansa kuntien kulttuurista ja poliittista merkitystä korostava, erityisesti viimeksi kuluneiden reilun kahdensadan vuoden aikana keskeinen aatesuuntaus,

jossa useimmiten tavoitellaan sitä, että jokaiselle kansalle olisi oma val tionsa.

2) joskus myös kansallismielisyydestä eli oman kansan, kulttuurin ja kielen arvostamisesta tai kansalliskiihkoilusta eli oman kansan paremmuutta tai ylemmyyttä julistavasta näkemyksestä käytetty nimitys.

NELJÄ VAPAUTTA: EU:n neljällä vapaudella tarkoitetaan tavoitetta, jos sa tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien sallitaan liikkua mah dollisimman vapaasti ilman rajoja, kuten esimerkiksi tulleja, lupamaksuja, huomattavan erilaisia sääntöjä ja rajatarkastuksia koko EU:n alueella. Ta voitteet eivät ole vielä täysin toteutuneet, mutta jo nyt esimerkiksi kaikki Euroopan unionin kansalaiset saavat esimerkiksi työskennellä, opiskella, käydä kauppaa ja nauttia samoista perusoikeuksista missä tahansa jä senmaassa. Katso myös Schengenin sopimus

Euroopan unionin kansalaisilla on samat perusoikeudet kaikissa jäsen maissa, ei vain kotimaassa. EU:n neljä vapautta antavat mm. vapau den asua, työskennellä ja opiskella missä tahansa EU-maassa aivan kuin kotimaassa, mikä tekee helpoksi esimerkiksi hakea toiseen jäsenmaahan opiskelemaan! (Kuva: Yingchou Han)

sNeljä vapauttas

OOIKEUSVALTIOPERIAATE: Valtion tulee noudattaa lakia ja olla vastuus sa kansalaisilleen, eikä se saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä. Kansalaisten tulee voida haastaa päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa, minkä lisäksi valtion tulee sitoutua esimerkiksi korruption vastaiseen toimintaan ja leh distönvapauden puolustamiseen.

OMAT VARAT: EU:n talousarvion tärkein tulonlähde, joita EU käyttää toimintansa ja tavoitteidensa rahoittamiseksi. Niitä kerätään EU:n tulli maksuista, arvonlisäveroista, EU:n jäsenmaiden talouksien kokoon perus tuvista jäsenmaksusta ja vuodesta 2021 lähtien myös kierrättämättömistä muovipakkauksista kerättävästä maksusta. Koronapandemian alettua EU otti poikkeuksellisesti ensi kertaa itse myös lainaa, joka jaetaan elpymis välineen kautta.

PPANKKIUNIONI: Pankkiunioni on keskeinen osa EU:n talous- ja rahaliit toa. Se perustettiin vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen euroalueen valtionvelkakriisin vuoksi. Pankkiunionin tavoitteena on varmistaa yhteisillä säännöillä ja valvonnalla, että euroalueen ja yleensä koko EU:n pankkisektori on vakaa, turvallinen ja luotettava, ja edistää rahoituksen vakautta, ja että pankit ovat vahvoja ja selviytyvät mahdollisista tulevista finanssikriiseistä. Kannattamattomien pankkien kriisinratkaisu hoide taan turvautumatta veronmaksajien rahoihin ja siten, että vaikutus talou teen on mahdollisimman vähäinen. Kaikki euroalueen jäsenmaat ovat osa pankkiunionia. Euroalueen ulkopuoliset maat voivat liittyä pankkiunioniin aloittamalla tiiviin yhteistyön Euroopan keskuspankin kanssa.

PARLAMENTARISMI: Järjestelmä, jossa toimeenpaneva toimielin, kuten hallitus, on vastuussa toiminnastaan presidentin tai hallitsijan sijasta kan saa edustavalle parlamentille, joka koostuu kansalaisten vaaleilla itseään edustamaan valitsemista edustajista. Moni demokratia on parlamentaari

sPerussopimuksets

Demokratiaan sisältyy, että myös nuorilla on oikeus tulla kuulluksi ja osal listua poliittiseen päätöksentekoon. Kuvassa Euroopan komission vara puheenjohtaja Frans Timmermans (3. oikealta) osallistuu nuorisodialogiin Helsingissä 2022. (Kuva: Ninni Issakainen)

nen, jolloin niiden vaikutusvaltaisin poliittinen johtaja on yleensä hallituk sen puheenjohtaja, pääministeri. Lissabonin sopimuksen eräänä tarkoituk sena oli juuri vahvistaa parlamentarismia EU:ssa.

PARLAMENTTI: Euroopan parlamentti tai jonkin valtion kansalaisia edus tava lakeja säätävä toimielin, kuten eduskunta.

PERUSSOPIMUKSET: Perussopimukset ovat EU:n jäsenmaiden kesken tehtyjä sitovia sopimuksia. Niissä määritellään EU:n tavoitteet, EU:n toi mielimiä koskevat säännöt ja päätöksentekomenettelyt sekä EU:n jäsenet sekä suhteet EU:n ja jäsenmaiden välillä.  Perussopimukset ovat yleensä todella pitkäkestoisia, sillä niitä ei voi muuttaa, ellei uutta sopimusta ole ratifioitu ensin kaikissa EU-maiden parlamenteissa. EU:n kaiken toiminnan ja kaikkien sen tekemien säädösten tulee perustua EU:n jäsenmaiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perus sopimuksiin, EU:n arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Perussopimuksia on noudatettava tiukasti, ja kaikki EU:ssa tehdyt lakiehdotukset on voitava perustella niillä.

Nykyiset voimassa olevat perussopimukset ovat Sopimus Euroopan unionista (Maastrichtin sopimus), tarkempaa toimintaa kuvaava Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (entinen Euroopan talousyhtei sön perustanut Rooman sopimus), Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus ja Euroopan unionin perusoikeuskirja .

PERUSOIKEUDET: Euroopan unionissa perusoikeuksilla tarkoitetaan ih misoikeuksia, joita EU pyrkii asukkailleen turvaamaan. Ne määritellään EU:n perusoikeuskirjassa, joka on sitonut koko EU:ta ja sen jäsenmaita Lis sabonin sopimuksesta lähtien, ja vastaa monin osin myös Euroopan neu voston ihmisoikeussopimusta. Perusoikeudet ovat EU:n alueella asuviin henkilöihin sovellettavia ihmisar voa, vapautta, tasa-arvoa, yhteisvastuuta, kansalaisten oikeuksia ja lain käyttöä koskevia periaatteita ja oikeuksia. Niiden lisäksi ne kattavat työn tekijöiden sosiaaliset oikeudet, tietosuojan, bioetiikan ja oikeuden hyvään hallintoon. Sanaa “ihmisoikeudet” EU käyttää erityisesti ulkosuhteissa, kun puhutaan kaikkia maailman ihmisiä koskevista oikeuksista.

PORTINVARTIJAYRITYS: Suuri verkkoalusta, kuten sosiaalisen median palvelu, jolla on EU-alueella vahva markkina-asema ja taloudellinen tilan ne ja huomattava rooli välittäjänä käyttäjien ja yritysten välillä. EU on viime vuosina pyrkinyt säätelemään portinvartijayrityksen toimintaa, jotteivat ne väärinkäyttäisi valta-asemaansa.

PUHEENJOHTAJAMAA katso Euroopan unionin neuvoston puheenjoh tajuus

PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA: katso Coreper

PYSYVÄ RAKENTEELLINEN YHTEISTYÖ eli PESCO tai PRY on osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siihen liittyneet jäsenmaat ovat sitoutuneet investoimaan, suunnittelemaan, kehittämään ja käyttämään puolustusvoimavarojaan yhteisvoimin, ja kehittävät yhdessä sotilaskoulu tusta ja -harjoituksia ja puolustuksellisia valmiuksiaan.

PÄÄOSASTOT: komission virkakunnan osastoja, joka vastaavat valtioi den ministeriötä ja edistävät kukin EU:n tavoitteita omalla toimialallaan, kuten kauppapolitiikassa tai energiassa. Pääosastoja johtavat pääjohtajat, jotka ovat vastuussa suoraan vastaavalle komissaarille

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä on maailman kattavimpia il mastopäästöjen vähennysjärjestelmiä, joka ohjaa EU:ta markkinakeinoin päästövähennysten uralle. Sitä on toisaalta kritisoitu yhtä lailla sekä liian korkeasta että matalasta kunnianhimosta ja yleisen markkinatilanteen ja teollisuuden kysynnän mukaan voimakkaasti heiluvista päästöjen hinnoista. Kuvassa hiilivoimala Saksan Ruhrilla vuonna 2021. (Kuva: Jonathan Kemper)

sPäästökauppajärjestelmäs

PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄ eli (EU)ETS : Euroopan unionin järjes telmä, jossa EU:n kullekin vuodelle määrätyt maksimi-ilmastopäästöt jae taan tai huutokaupataan päästöoikeuksina päästöjä tuottaville laitoksille. Nämä laitokset eivät saa tuottaa päästöjä ilman riittävää määrää pääs töikeuksia, ja ne voivat ostaa tai myydä jaettuja oikeuksia edelleen keske nään tarpeensa mukaan, aina eniten tarjoavalle. Päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee vuosi vuodelta, jolloin laitosten tulee pyrkiä vähentämään päästöjään, tai ne joutuvat maksamaan vähistä jaossa olevista oikeuksista yhä kovempaa hintaa. Päästökaupan piiriin eli päästökauppasektorille kuuluivat vuoden 2022 alussa teollisuus- ja ener giantuotantolaitokset ja EU:n sisäisen lentoliikenteen päästöt.

PÄÄTÖS: Päätös on sellaisenaan sovellettava säädös, joka sitoo vain nii tä, joille se on osoitettu, kuten yksittäistä maata, yritystä tai järjestöä.

R

RAHAPOLITIIKKA: Politiikka, jolla vaikutetaan rahan määrään ja sen ar voon eli korkoon. Euroalueen rahapolitiikasta päättää Euroopan keskus pankin (EKP) neuvosto, johon kuuluvat EKP:n johtokunta ja kansallisten keskuspankkien pääjohtajat.

RATIFIOINTIMENETTELY: Ratifiointi on viimeinen vaihe yleensä valtioi den välisen sopimuksen hyväksymisessä. Kun ratifiointi on toteutettu, so pimus tulee virallisesti voimaan. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että parla mentti hyväksyy lain, joka vahvistaa valtionjohtajien tekemän sopimuksen. Jos EU tekee sopimuksen asiasta, jossa se jakaa toimivallan jäsenmaiden kanssa, sen hyväksyntä vaatii ratifiointia kaikkien jäsenmaiden parlamen teilta. Yksin EU:n toimivaltaan kuuluviin neuvoston tekemiin sopimuksiin tarvitaan vain Euroopan parlamentin hväksyntä.

REACH (eng. Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) eli järjestelmä kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupame nettelyjä ja rajoituksia varten on sääntelykehys, jonka tarkoituksena on suojata ihmisiä ja ympäristöä parantamalla kemiallisten aineiden tuotan non ja käytön turvallisuutta. Yritysten tulee osoittaa, että niiden valmista mia kemikaaleja voi käyttää turvallisesti, ja tiedottaa, miten niiden riskejä hallitaan, ja rekisteröidä ne Euroopan kemikaalivirastoon. Rekisteröimättö miä kemikaaleja ei saa toimittaa EU:hun.

SOPIMUS Euroopan talousyhteisön perustamissopimus vuo delta 1957, nykyinen sopimus Euroopan unionin toiminnasta, katso perus sopimukset ja Lissabonin sopimus

SSCHENGENIN SOPIMUS astui voimaan 1995, ja se poisti rajatarkastuk set siihen kuuluvien maiden välisillä rajoilla. Nämä muodostavat Schengen-alueen , johon kuuluu täysimääräisesti 22 EU:n 27 jäsenmaasta, ehdollisesti EU-maat Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania, joiden rajoilla tarkastukset ovat edelleen olemassa, ja neljä muuta maata: Norja, Islan ti, Liechtenstein ja Sveitsi. Irlanti on ainoa EU-maa, joka ei lainkaan kuulu Schengen-alueeseen. Lissabonin sopimuksessa tehtiin rajojen poistami nen ja ihmisten vapaa liikkuvuus EU-alueella yksi EU:n tavoitteista.

Schengenin sopimuksen myötä piikkilangoitetuista raja-aidoista on tullut Euroopan unionin sisärajoilla harvinainen näky. Alla Saksan raja kahdelta eri aikakaudelta.

(Kuva: vas. ChrisO/Wikimedia Commons, oik. CC0, vapaa käyttö)

sSchengenin sopimuss

SISÄMARKKINAT eli EU:N YHTENÄISMARKKINAT on tavoite luoda alue, joissa tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääomien vapaus liikkua (neljä vapautta) toteutuu ilman rajoja ja lainsäädännöllisiä esteitä, ja niihin sovelletaan kaikkialla mahdollisimman samanlaisia sääntöjä ja kriteerejä. Sisämarkkinoilla yritykset sekä kansalaiset hyötyvät laajoista markkinois ta, suuresta ja turvalliseksi todetusta tuotevalikoimasta ja mahdollisuu desta harjoittaa liiketoimintaa ja käydä kauppaa kaikkialla EU:ssa. Katso myös integraatio

SOPIMUS EUROOPAN UNIONISTA: katso Maastrichtin sopimus

SOPIMUS EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA: katso perussopimuk set

SPITZENKANDIDAT: kärkiehdokas (saks.), katso kärkiehdokasasettelumenettely

SUBSIDIARITEETTIPERIAATE: katso toissijaisuusperiaate

SUHTEELLISUUSPERIAATE tarkoittaa sitä, että EU ei saa toiminnassaan tehdä enempää kuin mikä on tarpeen määrättyjen tavoitteiden saavut tamiseksi. Se pyrkii tekemään EU:n toiminnasta tarkoituksenmukaista ja välttämään liiallisia ja ylimitoitettuja toimenpiteitä.

SUOSITUS: ei-velvoittava säädös, jolla toimielimet voivat ilmaista näke myksensä ja ehdottaa toimenpiteitä toteutettavaksi ilman, että siitä tulee sitovaa lakia.

SUVERENITEETTI tarkoittaa, että valtio voi käyttää ylintä päätöksente ko- ja toimeenpanovaltaa omalla alueellaan ilman, että korkeammalla toi mijalla on oikeutta puuttua siihen. Usein itsenäisyydellä tarkoitetaan juuri kaikenkattavaa suvereniteettia. Euroopan unionissa jäsenvaltiot ovat so pineet luovuttavansa osan suvereniteetistaan yhteisille toimielimille perus sopimusten määrittämissä asioissa, mutta niillä on edelleen oikeus oma ehtoisesti ottaa se takaisin, jos ne päättävät erota unionista.

SÄÄDÖKSET: EU:n toimielimet voivat edistää unionin tavoitteiden ja jä senten etujen toteutumista tekemällä viidenlaisia oikeudellisia säädöksiä: kaikkia velvoittavia asetuksia, tavoitteita jäsenvaltioille asettavia direktii vejä, kohdistetumpia päätöksiä sekä ei-sitovia suosituksia ja lausuntoja Useimmat ehdotukset lainsäädännöksi tehdään lainsäädäntömenettelyn kautta komission ehdotuksesta. Niiden tulee noudattaa EU:n perussopi muksia, toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

TTAKSONOMIA: katso kestävä kehitys

TALOUDEN INTEGRAATIO: katso integraatio

TALOUS- JA RAHALIITTO: katso Euroopan talous- ja rahaliitto

TAVALLINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS: katso lainsäätämismenet telyt

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN: katso Euroopan unionin tilintarkas tustuomioistuin

TRANSATLANTTISET SUHTEET: Euroopan unionin yhteistyö Atlantin valtameren yli Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Suhteilla on pitkä arvo perustainen pohja, ja yhteistyö on tiivistä erityisesti turvallisuuden osalta. Talouden integraation osalta EU:n ja Pohjois-Amerikan välille on toisinaan tavoiteltu jopa yhteistä sisämarkkinaa.

TRILOGI: Epävirallinen toimielinten välinen neuvottelu, jossa pyritään väliaikaiseen sopimukseen lainsäädäntöehdotuksesta. Trilogi koostuu eh dottavan toimielimen eli komission, ja lakiasäätävien toimielinten eli parla mentin ja neuvoston edustajista.

TOIMIELIMET: EU:n toimielimet tekevät toimia, jotka pyrkivät edistämään unionin tavoitteita ja ajamaan sen jäsenten etuja. Toimielinjärjestelmä koostuu seitsemästä perussopimuksissa määritellystä toimielimestä, jotka ovat Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neu vosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan kes kuspankki ja tilintarkastustuomioistuin. Sen lisäksi näiden toimintaa neu vovat Euroopan alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea.

TOISSIJAISUUSPERIAATE, tunnetaan myös nimellä subsidiariteettiperiaate , ohjaa EU:n toimintaa kaikessa, mikä ei kuulu unionin yksin omaiseen toimivaltaan. Sen mukaan unioni saa toimia vain sellaisissa asioissa, joissa se pystyy saavuttamaan asetetut tavoitteet tehokkaam min kuin jäsenvaltiot, tai jos jäsenvaltioiden omat toimet eivät ole riittä viä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos jokin säädös rikkoo tätä periaatetta, alueiden komitea tai EU:n jäsenmaat voivat haastaa sen EU:n tuomioistuimessa

V

VAHVISTETTU MÄÄRÄENEMMISTÖ: katso enemmistöt

VAKAUS- JA KASVUSOPIMUS: Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi solmittu sopimus, joka määrää jäsen valtioita rajoittamaan julkisen taloutensa menoja suhteessa tuloihin ja jul kista velkaa suhteessa BKT:hen.

VETO-OIKEUS: Kielto ja oikeus, jolla yksin voi estää jonkin lain tai pää töksen voimaantulon tai syntymisen. Esimerkiksi yhteisessä turvallisuus politiikassa yhdenkin maan vastustus riittää estämään asian etenemisen.

Vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia toi Euroopan eteen vakavim man kriisin vuosikymmeniin. Alussa moni maa kääntyi sisäänpäin, ja va paan liikkuvuuden periaatteet kokivat suurimman takaiskunsa aikakausiin, mutta lopulta vaikeudet voitettiin yhteisin ponnistuksin. Kriisikokemukset herättivät kuitenkin tarpeen miettiä esimerkiksi yhteisvastuulauseketta ja sen päivitystarpeita uudelleen: onko EU:n toimielimillä riittävät toiminta mahdollisuudet vastaamaan tällaisen mittaluokan haasteisiin?

(Kuva: KOBU Agency)

sYhteisvastuulausekes

Y

YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA: EU:ssa tehtävän puolustusyhteistyön yhtenä kivijalkana on EU:n yhteinen tur vallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), joka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja unionin ulkosuhteita. YTPP:n näkyvin osa ovat EU:n toimeenpanemat kriisinhallintaoperaatiot.

YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA: Laajasti tarkastel tuna YUTP käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja ulkoiseen turvallisuu teen liittyvät kysymykset.  Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuus politiikan keskeisiä tavoitteita ovat unionin yhteisten arvojen turvaaminen, rauhan säilyttäminen, demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä unionin sisäisen ja ulkoisen tur vallisuuden vahvistaminen.

YHTEISPÄÄTÖSMENETTELY: entinen nimitys tavalliselle lainsäätämis järjestykselle

YHTEISVASTUULAUSEKE tarjoaa EU:lle ja EU-maille mahdollisuudet auttaa toisiaan suuronnettomuuksissa ja estää yhdessä uhkia, kuten ter rorismia, EU-maiden alueilla. Ihmisen tai luonnon aiheuttaman suuronnet tomuuden tai terrori-iskun kohteeksi joutunut EU-maa voi vedota yhteis vastuulausekkeeseen, jos se katsoo, että kriisi selvästi ylittää sen omat toimintavalmiudet. Kun lausekkeeseen on vedottu, EU ottaa käyttöön kaik ki sen käytössä olevat välineet auttaakseen maata kriisissä.

YKSIMIELISYYS: katso enemmistöt

YKSINKERTAINEN ENEMMISTÖ: katso enemmistöt

ÄÄNESTÄMINEN: katso enemmistöt, eurovaalit tai lainsäätämismenettelyt

sEurooppanuorets

Eurooppanuoret toimii nuorten äänenä Eurooppa- ja kansainvälisyyskysy myksissä. Eurooppanuoret on alle 29-vuotiaiden nuorten kansalaisjärjestö, joka edistää myönteistä suhtautumista Euroopan unioniin ja kansain välisyyteen.

Vahvistamme nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Eurooppa-asioissa sekä edistämme rakentavaa Eurooppa-keskustelua ja kansa invälistymistä. Toimimme Eurooppa-asioista kiinnostuneiden nuorten vai kuttamiskanavana ja keskustelufoorumina valtakunnallisesti.

Osana Eurooppa-liikkettä olemme kampanjoineet paremman ja yht enäisemmän Euroopan puolesta jo yli 25 vuotta. Tule mukaan rakentam aan entistä parempaa Eurooppaa ja liity osaksi Suomen vaikuttavinta kan sainvälisyyttä edistävää nuorisojärjestöä!

Eurooppanuoret ry Eteläranta 10, 5. krs.

00130 HELSINKI eurooppanuoret.fi

Lue asiantuntija- ja järjestölehteämme Tähdistöä osoitteessa tahdistolehti.fi!

Mitä eroa on Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan unionin neuvostolla? Mitä koheesiopolitiikalla edistetään? Kenen rahoja ovat omat varat?

Eurooppanuorten SpeakEU-sanakirja avaa 101 EU:n toimint aan liittyvää käsitettä, ja niiden kautta samalla kertoo, mitä kaikkea Euroopan unioniin sisältyy, ja mitä sen toimielimet eurooppalaisten hyväksi pyrkivät tekemään. Ymmärtämällä EU-keskustelua ja Euroopan unionin to imintaa paremmin pysyy paremmin perillä siitä, mitä EU:ssa parhaillaan tapahtuu. Silloin voi myös helpommin tarttua toimeen, ja lähteä itse mukaan luomaan parempaa Euroopan unionia ja muuttamaan samalla tulevaisuutta!

Tämä sanakirja on osa ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen rahoittamaa Eurooppanuorten SpeakEU-hanketta. Se on kenen tahansa vapaasti käytettävissä, kopioitavissa ja jaettavissa. Se on sanakirja jokaiselle, mutta vielä ennen kaikkea se on sanakirja nuorilta nuorille.

Eurooppanuoret