Tähdistö 1/2011

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Uudelta eduskunnalta vaaditaan monipuolista EU-osaamista Tallinna ja Turku vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkeina Nuoret edelläkävijöinä meillä ja muualla Puolan EU-puheenjohtajuus lähestyy

Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi

1

sisällYs » Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta ...................................................................................3 suomen eduskunnalta vaaditaan monipuolista eu-osaamista ..........................................4 Puolueiden eu-linjaukset: mitä unionilta halutaan? ..........................................................6 elämysmatkailua ukrainassa Youth [ex]change Kiovassa ..................................................8 arvokasta ulkopolitiikkaa etsimässä ...................................................................................9 Tallinn – a fairytale city at the shore of the Baltic sea........................................................10 Tervessi Turust, suame kulttuurin kehrost! .......................................................................11 nuoret edelläkävijöinä meillä ja muualla ............................................................................12 Brysselissä harjoittelijana ....................................................................................................13 on the Polish presidency in the eu council ........................................................................14 Turvapaikkapolitiikka ja maahanmuutto eu:ssa ................................................................15 europe is not a democratic continent until Belarus will see a regime change ................... 16 euroopan taloudellinen myllerrys ja euron tulevaisuus .....................................................17 mitä kehitysavulle tulisi tehdä? ...........................................................................................18 ett verkligt ungdomsår ........................................................................................................19 Partiolaiset vapaaehtoistoiminnan eturintamassa .............................................................20 Tuntitili haastaa mukaan vapaaehtoistoimintaan ..............................................................21 eurooppanuorten aluejärjestöt esittäytyvät .......................................................................22

s. 4

s. 10

s. 12

s. 14

s. 20

uudelta eduskunnalta vaaditaan monipuolista Eu-osaamista

tallinna ja turku vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkeina

nuoret edelläkävijöinä meillä ja muualla

Puolan Eu-puheenjohtajuus lähestyy

Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi

Julkaisija eurooppanuoret ry

2

Päätoimittaja nada al omair

Kuvat anna autio, atelier nyblin Helsinki, andrew spratley, euroopan Komissio, merli antsmaa, sandra metsis, Pekka mustonen, monica Vaccari, Johanna nyman, satu Tuomikorpi, Turun kaupungin pressikuvapankki

Vastaava päätoimittaja matti niemi

Visuaalinen ilme / kannen kuvitus Henri Häkkinen

Oikoluku nada al omair

Paino uniprint

Tekstit Philippe adriaenssens, nada al omair, alina Böling, agnieszka Dobrowolska, anneli Jäätteenmäki, Kaisa Korhonen, nelli Liukkonen, Henrik manner, susanne maude, otto meri, Laura mynttinen, matti niemi, sanna nikkanen, annemari Paas, saara Paavola, satu Tuomikorpi, mikko Tuovinen, Telle Vilkama Pintos, mia Välimäki

Painos 2 000 kpl

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

ulkoministeriö rahoittaa julkaisua.

Kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa

Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta Jyrkänteen reunalta Historia tunnetusti toistaa itseään, mutta Euroopassa levy tuntuu jääneen täysin päälle. EU on aina kehittynyt kriisien kautta ja jälleen kerran yhteisen integraation projekti seisoo jyrkänteen reunalla. Talouskriisi on suistanut Euroopan lähes selvitystilaan ja maiden johtajat epäilevät yhteistä tahtoaan kohdata kriisi.

Valittavana on kaksi tietä, mutta ongelma on, että kaikki ovat sitä mieltä, että vain oma tie ei johda jyrkänteeltä alas. Toinen tie on eriytymisen tie. Sen kannattajat hylkäisivät euron ja luopuisivat poliittisesta integraatiosta. He haluaisivat palata vanhaan maailmaan, johonkin 1950-luvun kotionnelaan. He ummistavat silmänsä todellisuudelta ja toivovat parasta.

Toinen tie on sekin vaikea tie. Se vaatii integraation syventämistä. Se vaatii uusia rakenteita ja päätöksenteon demokratisoimista. Se vaatii luopumista kansallisvaltioihin tukeutuvasta järjestelmästä ja niihin valtansa perustavista poliitikoista. Mutta vain sillä Eurooppa voi selvitä eteenpäin.

Uusia tiukempia taloussääntöjä sorvataan paraikaa useammassa pöydässä. Niissä yhdistyvät aitoeurooppalaisessa hengessä ranskalainen gouvernement économique ja saksalaislähtöinen ”tarkan markan” politiikka.

Tämän eurokolikon kääntöpuolella on kuitenkin kansalaisten luottamus unioniin. Talouspäätöksiä sorvataan neuvoston suljettujen ovien takana ja niiden haitat kaatuvat ennen kaikkea tavallisen kansalaisen niskaan.

Pelkona on, että yhteinen eurooppalainen projekti menettää kansalaisten luottamuksen, joka on kuitenkin ainut lähtökohta, jolle se voi kestävästi rakentua.

Tämä keskustelu on luonnollisesti kantautunut myös tähän Suomen osavaltioon, joka käy omia parlamenttivaalejaan paraikaa. Vaikka euro on taskun pohjalla köykäinen, kelpaa se nyt lyömäaseeksi poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Euroopan integraation kannattajat joutuvat kääntämään toista poskea ja taistelemaan näitä populismin tuulimyllyjä vastaan. Toivotankin rohkeutta ja jaksamista, sillä lopulta seisomme tällä reunalla yhdessä.

Matti Niemi Puheenjohtaja, President Eurooppanuoret ry, JEF-Finland

Ajan hermolla Tähdistön päätoimittaminen näin keväällä 2011 on ollut erittäin antoisaa, koska ajankohtaisia juttuaiheita on ollut runsaasti tarjolla. Kirjoittajia on ollut myös yllättävän helppoa saada mukaan jakamaan ajatuksiaan lehteen, ja haluankin näin heti alkuun kiittää kaikkia kortensa kekoon kantaneita, ilman teitä tätä julkaisua ei olisi voitu tehdä!

Tässä numerossa käsitellään Suomen eduskuntavaaleja ja aihetta lähestytään pohtimalla puolueitten EU-poliittisia linjauksia, lehdestä löytyy myös artikkeli kansallisten parlamenttien roolista EU:ssa.

Muita ajankohtaisia teemoja tänä vuonna ovat eduskuntavaalien ohella myös vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, jota varten pääsin tekemään ensimmäistä lehtihaastatteluani, vieläpä ruotsiksi. Tänä vuonna Tallinna ja Turku ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkeina ja mukana on kirjoitukset molempien kaupunkien asukeilta.

Lehdessä sivutaan myös EU:n talouskriisiä ja turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, joista muotoutui tämän hetkisen puheenjohtajamaa, Unkarin, suurimmat haasteet. Puola seuraa Unkaria puheenjohtajamaana ja olemme saaneet lehteen mukaan myös paikallisen pohdintoja aiheeseen liittyen. Lukuiloa!

Nada Al Omair Päätoimittaja

3

EdUsKUNTAVAAliT JA EU

suomen eduskunnalta vaaditaan monipuolista EU-osaamista Teksti: Kaisa Korhonen Kuvitus: Henri Häkkinen

Lissabonin sopimus vaikuttaa kansallisten parlamenttien vallankäyttöön odotettua vähemmän

euroopan unionin perussopimusmuutos vahvistaa kansallisten parlamenttien asemaa eu:n poliittisessa järjestelmässä. Vuoden 2009 lopussa voimaan astunut Lissabonin sopimus luo suoran linkin kansallisten parlamenttien ja eu:n toimielimien välille toissijaisuusperiaatteen valvonnan kautta. uudet säännökset välittävät tärkeän poliittisen viestin kansallisten parlamenttien keskeisyydestä eudemokratiassa, mutta käytännössä parlamenttien suorat valtaoikeudet unionin toimielimiä kohtaan pysyvät rajattuina. niiden pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa, että unionin tasolla ei tehdä päätöksiä, jotka voitaisiin tehdä yhtä tehokkaasti tai tehokkaammin lähempänä kansalaisia olevilla politiikan areenoilla. eurooppa-politiikan sisältöön kansalliset parlamentit vaikuttavat edelleen tehokkaimmin valtuuttamiensa edustajien kautta, eli eurooppa-neuvostoon osallistuvan pääministerin ja neuvostossa istuvien ministereiden välityksellä. myös eduskunnan tärkein tehtävä euvaikuttamisessa löytyy yhä suomen perustuslaista, jonka mukaan eduskunnalla on valta ja vastuu määritellä suomen poliittiset kannat yhdessä valtioneuvoston kanssa.

4

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

27 erilaista parlamentaarisen valvonnan mallia

euroopan unionissa on 27 parlamenttia, 40 parlamentin kamaria ja 36 eu-valiokuntaa. Hyvien käytäntöjen jakamisesta huolimatta myös eu-asioiden kansallisen käsittelyn malleja on 27, sillä nämä vaihtelevat parlamenttien yksi- tai kaksikamarisuudesta sekä yleisemmin jäsenmaiden poliittisesta kulttuurista ja parlamentarismin rakenteista riippuen.

suomEn mallia on kEhuttu paitsi tEhokkuudEstaan, myös parlamEntarismin tosiasiallisEsta kunnioituksEsta

osassa käsittelyjärjestelmiä keskiössä ovat eu:n toimielinten asiakirjat, joihin otetaan suoraan kantaa.

Toisaalla, kuten suomessa, kansallinen parlamentti käsittelee valtioneuvoston kirjelmiä ja ohjaa tämän kannanmuodostusta. suomen mallissa valtioneuvoston kautta tapahtuva välillinen vaikuttaminen on keskeisintä.

suomen mallia on kehuttu paitsi tehokkuudestaan myös parlamentarismin tosiasiallisesta kunnioituksesta. Valtioneuvosto on perustuslaillisesti velvoitettu toimimaan eduskunnan toiveiden mukaan ja sen on nautittava eduskunnan luottamusta myös ajaessaan suomen etuja eu:ssa. nämä velvollisuudet täytyy toki ymmärtää eu:n poliittisen järjestelmän rajoitusten puitteissa: jatkuvasti lisääntyvä neuvoston päätöksenteko määräenemmistöllä tarkoittaa, että valtioneuvosto voi yhä harvemmin käyttää veto-oikeutta, eduskunnan määrittelemän kannan jäädessä alakynteen.

Liialliseen itseihailuun suomen mallin osalta ei ole aihetta, sillä yksikamarisen parlamentin on jo lähtökohtaisesti helpompaa toimia nopeammin ja tehokkaammin.

Toisaalta suomen malli on vaativa, koska sen erityispiirteisiin kuuluu erikoisvaliokuntien vahva osallistuminen eu-asioiden käsittelyyn.

Tämä erityispiirre tarkoittaa käytännössä, että järjestelmä toimii moitteettomasti vain valtiopäivillä, joissa kansanedustajat valiokunnasta toiseen vaalivat eu-osaamistaan.

Kansanedustajat eivät periaatteessa voi sulkea eurooppa-politiikkaa tietotaitonsa ulkopuolelle, vaikka he istuvat eduskunnan eu-valiokuntana toimivan, suuren valiokunnan ja eu:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän, ulkoasiainvaliokunnan ulkopuolella. »

EdUsKUNTAVAAliT JA EU

Lissabonista lisää työtehtäviä

Jotta komissio palaisi tarkastelemaan lainsäädäntöehdotustaan, kansallisille parlamenteille jaetuista 54 äänestä (kaksi per jäsenmaa) vaaditaan joko puolet, neljäsosa tai kolmasosa riippuen politiikka-alasta ja päätöksentekomenettelystä.

uuden perussopimuksen mukaan tiedonannot ja asiakirjat kulkevat suoraan eu:n instituutioista kansallisiin parlamentteihin ja kansallisilla parlamenteilla on oikeus vaikuttaa suoraan eu:n lainsäädäntötyöhön toissijaisuusperiaatteen etu- ja jälkikäteisvalvonnan kautta.

Lisäksi sopimus pyrkii lisäämään yhteistyötä euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä sekä vahvistamaan kansallisten parlamenttien roolia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden politiikka-alan toimeenpanon arvioinnissa.

eduskunnassa vuoden 2010 pitkien valtiopäivien aikana valiokunnille on lähetetty käsiteltäväksi noin sata säädösehdotusta toissijaisuusperiaatteen kunnioittamisen varmistamiseksi. Yksikään näistä ei ollut maaliskuun 2011 alkuun mennessä johtanut jatkokäsittelyyn suuressa valiokunnassa, eikä yhtään perusteltua lausuntoa ollut lähetetty eu:n toimielimille.

Lissabonin sopimuksen voimaantulo ei ole varteenotettavasti muuttanut suomen mallia, sillä eduskunta on lähestynyt sopimuksen luomia valtuuksia nykyjärjestelmää täydentävinä.

uudEn sopimuksEn oltua voimassa rEilun vuodEn, arviot kansallistEn parlamEnttiEn vaikutusvallan kasvusta ovat muuttunEEt yhä varovaisEmmiksi uuden sopimuksen oltua voimassa reilun vuoden, arviot kansallisten parlamenttien vaikutusvallan kasvusta ovat muuttuneet yhä varovaisemmiksi. Kahdeksan viikon määräaika antaa perusteltu lausunto toissijaisuusperiaatteen loukkauksesta, on lyhyt etenkin kaksikamarisille parlamenteille. Valvontamekanismiin kuuluvien, niin sanottujen keltaisten ja oranssien korttien antaminen, vaatisi lisäksi ohjattua koordinaatiota kansallisten parlamenttien välillä.

Kansallisten parlamenttien välisellä tasolla tilanne on vastaava. maaliskuun 2011 alkuun mennessä yhtään keltaista tai oranssia korttia ei ollut jaettu. nollatulos on periaatteessa paras mahdollinen, sillä tämän voisi tulkita positiivisesti tarkoittavan, että eu:n toimielimet harjoittavat lainsäädäntötyössään toissijaisuusperiaatteen itsevalvontaa eivätkä anna aihetta kritiikkiin. Kyynisempi sivusta seuraaja kyseenalaistaisi puolestaan valvontamenettelyn tehokkuuden. aika on liian varhainen valistuneille arvioille. mikäli tilanne kuitenkin säilyy ennallaan, resurssien ylläpitoa toissijaisuusperiaatteen valvonnassa on pitkällä tähtäimellä vaikeampaa perustella.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin tutkija

INFO COSAC Yhteisöasioita käsittelevien valiokuntien konferenssi www.cosac.eu IPEX Kansallisten parlamenttien välinen EU-tiedon foorumi www.ipex.eu

5

Eduskuntavaalit ja EU

Puolueiden EU-linjaukset Teksti: Otto Meri

Pian lähestyvät eduskuntavaalit tuovat mukanaan sen ajan politiikan kiertokulussa, jolloin muistellaan menneitä neljää vuotta ja hahmotellaan tulevaisuudenvisioita. Oppositiopuolueet yrittävät löytää epäkohtia hallituksen toiminnassa, samalla kun hallituspuolueet kehuvat aikaansaannoksiaan ja myönteisiä päätöksiään.

Miten Euroopan unioni näyttäytyy tässä viitekehyksessä? Kritisoivatko oppositiopuolueet ministereitä huonosti hoidetuista päätöksistä EU:n toimielimissä ja vastaavasti kuinka usein hallituspuolueet kehuvat aikaansaannoksiaan Euroopan unionin kokouksissa.

Lyhyesti sanottuna, miten Euroopan unioni näyttäytyy eduskuntapuolueille näin vaalien alla vuonna 2011?

Keskusta käsittelee Euroopan unionia vaaliohjelmassaan kokoomusta kattavammin, mutta kapeammasta näkökulmasta. Demokratia, ihmisoikeudet ja kriisinhallintatoiminta toistuvat useammassakin kohdassa vaaliohjelmaa. Euroopan unioni näyttäytyy keskustan vaaliohjelmassa juuri turvallisuusyhteisönä, ei niinkään talousyhteisönä kuten kokoomuksen ohjelmassa.

Eurooppalainen Suomi järjesti, yhteistyössä Suomen Kuvalehden ja Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen kanssa, EU-vaalikeskustelun Helsingin yliopistolla helmikuun yhdeksäntenä päivänä. Päärakennuksen juhlasali täyttyi ääriään myöten kiinnostuneista kuulijoista.

Paikalle saapuivat kaikki eduskunnan puoluejohtajat, perussuomalaisten Timo Soinia lukuun ottamatta.

Paneelin puheenjohtajana toimi Suomen Kuvalehden Tapani Ruokanen. Yleisö sai osallistua keskusteluun kysymyksillään ja lisäksi jokaisen paikalle oli jaettu kahdet eriväriset pahvilaput, joilla yleisö sai äänestää.

Ei liene yllätys, että perussuomalaisten vaaliohjelmassa Euroopan unioni on näyttävästi esillä. EU:lle on varattu aivan oma lukunsa. Alaotsikot ovat huumorilla sävytettyjä, kuten esimerkiksi kappale, jonka alaotsikkona on oma lupa- oma tupa. Perussuomalaisten vaaliohjelma ei kuitenkaan tarjoa juuri mitään uutta. Soinin suusta usein kuullut lausahdukset toistuvat vaaliohjelman sivuilla. Euroopan unioni on ongelma itsessään ja suomalaisten yhteinen etu olisi irrottautua unionin vallasta. Vaaliohjelmassa kuulutetaankin todellista aatteellista keskustelua unionista. Moni äänestäjä varmasti innolla odottaa, milloin tämä keskustelu alkaa.

Euroopan unioni jakaa eduskuntapuolueiden mielipiteitä. Ääripäinä pidetään perussuomalaisia, jotka näkevät eroamisen unionista parhaana vaihtoehtona, ja kokoomusta, joka on yleisesti tunnettu vahvasta EU-myönteisyydestään. Oli mielenkiintoista selvittää, miten Euroopan unioni näkyy puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa ja mitä visioita puolueilla on tulevaisuuden EU-politiikan suhteen.

Kokoomuksen vaaliohjelmassa Euroopan unioni näyttäytyy hyvin lyhyesti. Unionille on varattu oma alaotsikko, mutta samaan kappaleeseen on mahdutettu myös tulevaisuuden ulkopolitiikan ja kehitysavun haasteita.

6

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Ruotsalainen kansanpuolue, hyvin omalaatuisesti rakennetussa ohjelmassaan, painottaa integraation lisäämistä. Yleisesti ottaen RKP esittelee linjauksiaan hyvin kattavasti ja moniulotteisesti unioniin liittyen.

Mitään selvää painopistettä ei tunnu olevan, vaan integraation syventämistä tavoitellaan jokaisella sektorilla.

Muista poiketen RKP painottaa myös pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. »

Eduskuntavaalit ja EU

mitä unionilta halutaan?

Kristillisdemokraattien ohjelmassa EU:lle on omistettu viimeinen kappale, joka kantaa raflaavaa nimeä jäsenvaltiot maksakoot pelimerkkinsä itse. Kuitenkin, hyvin yllättäen, kristillisdemokraatit käsittelevät unionia ja tavoitteitaan puolueista kaikkein kattavimmin. Muiden muassa EU2020-strategia, yhteinen maatalouspolitiikka sekä kasvu- ja vakaussopimus ovat löydettävissä ohjelmasta. Tärkeimmät teemat kristillisillä liittyvät jäsenmaiden säntilliseen taloudenhoitoon sekä haluun olla kasvattamatta unionin päätäntävaltaa, etenkään sosiaali- ja terveysalalla. Kristilliset ansaitsevat ehdottomasti kiitettävän arvosanan siitä, että ovat käsitelleet Euroopan unionia laajasti vaaliohjelmassaan.

Sisäpolitiikan asiat vievät leijonan osan puolueiden vaaliohjelmien sivuista. Hieman yllättäen, EU-myönteisenä puolueena tunnettu kokoomus, mainitsee hyvin lyhyesti tavoitteensa unionin suhteen, kun taas kristillisdemokraatit käsittelevät aihetta kokonaisvaltaisemmin.

Kovasta yrityksestä huolimatta SDP:n ja vihreiden vaaliohjelmia ei ollut internetistä löydettävissä. Vastaavasti vasemmistoliiton, muita lyhyemmässä vaaliohjelmassa, ei ole lainkaan mainittu Euroopan unionia, vaan ainoastaan Nato ja Afganistanin sota.

Euroopan unioni jakaa eduskuntapuolueiden mielipiteitä Tavallinen äänestäjä harvoin vaaliohjelmia lukee, mutta asiasta kiinnostuneille ne tarjoavat hyvää asiasisältöä.

Euroopan unioni vaikuttaa suomalaisten asioihin yhä enenevässä määrin, joten ei ole samantekevää miten yhteisiä asioitamme unionissa ajetaan. Eduskuntavaalit näyttävät sen mitkä puolueet tulevat olemaan kansallisessa vallankahvassa seuraavat neljä vuotta, mutta ei sovi unohtaa, että samalla he valikoituvat myös maamme tärkeimmiksi EU-vaikuttajiksi.

Kirjoittaja on Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry:n hallituksen jäsen, joka opiskelee maailmanpolitiikkaa Helsingin yliopistolla.

Pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa.

Miten sitä sinun mielestäsi pitäisi johtaa? Kerro mielipiteesi viereisellä kortilla, Eurooppanuoret toimittaa sen eteenpäin sille, josta tulee eduskuntavaalien jälkeen Suomen pääministeri!

7

Eurooppanuorissa tapahtuu

Elämysmatkailua Ukrainassa Youth [ex]change Kiovassa Teksti: Mia Välimäki

Mitä saadaan, kun pistetään 50 nuorta ympäri Eurooppaa keskelle Ukrainan metsiä keskustelemaan vapaaehtoistyöstä? Kaaosta, ystäviä ja uudenlainen näkökulma eurooppalaisen kansalaisyhteiskuntaan.

Helmikuussa 2011 neljä Eurooppanuorta, Hanna Harrison, Mauri Heikura, Mia Välimäki sekä peloton johtajamme Satu Tuomikorpi, suuntasi kohti Kiovaa eurooppalaisen kattojärjestömme JEF:n järjestämään seminaariin. Euroopan komission Youth in Action –ohjelman tuella järjestetyn [ex]change –tapahtuman aiheena oli vapaaehtoistyö, eurooppalaisen vapaaehtoisuuden teemavuoden kunniaksi.

Osallistujina oli JEF-nuoria Belgiasta, Norjasta, Ranskasta, Turkista, Moldovasta, Armeniasta, ValkoVenäjältä, Azerbaidžanista sekä tietenkin Ukrainasta.

Osallistujien erilaiset taustat tarjosivat valaisevia näkökulmia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin eri puolilla Eurooppaa. Siinä missä Suomessa valtio avustaa kansalaisyhteiskunnan kehittämistä, on tilanne esimerkiksi Valko-Venäjällä tai Armeniassa täysin vastakkainen.

Yritimmekin viikon aikana löytää yhteisiä parametreja vapaaehtoistyön määrittämiselle, sekä tapoja edesauttaa kansalaisyhteiskunnan kehittämistä.

Viikon aikana opimme paljon sekä vapaaehtoistoiminnasta Euroopassa, että Ukrainasta maana. Ukrainan kokemuksen kruunasi seminaariviikon päätteeksi vielä se, kun hotellin omistaja, Dimitri, näki loistavan tilaisuuden hankkia hieman lisätienestejä, eikä päästänyt meitä poistumaan aidatulta hotellialueelta ilman, että olisimme maksaneet hänelle 1.000 euroa ylimääräistä. Onneksi muutama soitto suurlähetystöihin sai Dimitrin toisiin ajatuksiin.

Viikon kohokohta oli Kiovan keskustassa tekemämme flash mob, jossa jähmetyimme paikoillemme ilmentääksemme iskulausettamme: ”Without volunteers, the world would freeze.” Ukrainalaista ilmapiiriä ilmensi hyvin se, että heti kun astuimme ulos bussista, paikallinen poliisi oli viiden hengen vahvuudella tarkastamassa lupamme ja aikomuksemme.

Kotimatkalle lähdimme uupuneina mutta monta kokemusta rikkaampana, joskin seuraavan parin vuoden ajan juttuni tulevat alkamaan: ”silloin kerran Ukrainassa...”

Kirjoittaja on Eurooppanuorten aktiivijäsen, joka on harjoittelijana Euroopan parlamentissa

Herättivätkö tämän aukeaman jutut kiinnostuksesi Eurooppanuorten toimintaa kohtaan? Liity jäseneksemme oheisella lomakkeella, niin pääset mukaan keskustelemaan, vaikuttamaan ja verkostoutumaan!

EUrooPPANUorissA TAPAHTUU

ArVoKAsTA UlKoPoliTiiKKAA ETsiMässä Teksti: Satu Tuomikorpi | Kuva: Pekka Mustonen

eurooPPanuoreT on saanut arvokkaan yhteistyökumppanin ulkoasiainministeri Alexander Stubbista.

Yhteistyö käynnistyi joulukuussa 2010, kun ulkoministeri luennoi Helsingin yliopistolla eurooppanuorten, suomen nuorten ja opiskelijoiden YK-liiton, suomen atlantti-seuran nuorten ja uudenmaan eurooppatiedotuksen järjestämässä tilaisuudessa aiheesta eu ja maailmanpolitiikan uudet valtasuhteet. ulkoministeri osoittautui odotetusti varsinaiseksi yleisömagneetiksi: Helsingin yliopiston 200-paikkainen Porthania 2 -sali täyttyi viimeistä istumapaikkaa myöten. Tästä yleisömenestyksestä rohkaistuneina järjestimme vastaavan tilaisuuden aalto-yliopistolla helmikuussa 2011. otaniemessäkin tupa oli täynnä ja yleisökysymykset asiantuntevia. ulkopolitiikka siis selvästi kiinnostaa valtiotieteilijäpiirien ulkopuolellakin, mikä on syytä muistaa eurooppanuorten tulevia tapahtumia suunniteltaessa!

Luennoillaan stubb tiivisti sanomansa, itselleen tyypillisesti, kolmeen pointtiin. ensimmäinen koski maailmanpolitiikan murrosta. stubbin mukaan kylmän sodan kaksinapaisesta maailmanjärjestyksestä on siirrytty usa:n lyhyen dominoinnin kautta kohti aina vain moninapaisempaa järjestelmää. samaan aikaan päätöksenteko on siirtynyt virallisilta foorumeilta epämuodollisiin g8- ja g20-kokouksiin, ja myös monet kansainväliset järjestöt, kuten imF, maailmanpankki ja WTo ovat kasvattaneet merkitystään. Tässä myllerryksessä perinteisemmät toimijat, kuten eu, YK ja nato joutuvat etsimään paikkaansa. selvää on, että varsinkin YK:n on kyettävä uudistumaan, ettei päätöksenteko siirtyisi kokonaan esimerkiksi g20:een.

muualla maailmassa eu nähdään usein epäreiluna, paternalistisena ja kaksinaismoralistisena toimijana.

Tilanteen korjaamiseksi eu:n pitäisi ensin hoitaa kotipesä kuntoon ja saada kuriin omalla alueellaan tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset, joita on viime aikoina kohdistunut esimerkiksi romaneihin ja seksuaalivähemmistöihin. Tämän jälkeen eu:n pitäisi opetella puhumaan yhdellä äänellä. Lisäksi ihmisoikeuksia rikkoville maille pitäisi pystyä tarjoamaan sekä keppiä, että porkkanaa tilanteen kohentamiseksi. ajatus arvokkaasta ulkopolitiikasta herätti paljon keskustelua luentoja seuranneissa paneeleissa ja yleisökeskusteluissa. eurooppanuorten puheenjohtaja matti niemi oli mukana paneeleissa molemmilla kerroilla ja pohti muun muassa sitä, tuoko arvokas ulkopolitiikka todella tuloksia: koheneeko ihmisoikeustilanne, väheneekö köyhyys, pysähtyykö ilmastonmuutos? Yleisökysymyksissä pohdittiin muun muassa arvokkaan ulkopolitiikan tekemisen mahdollisuuksia eu:n nykyään harjoittaman, monilta osin epäreilun kauppapolitiikan kontekstissa. myös maailmanfederaatioajatusten kanssa flirttailtiin, ehkäpä siinä aihe eurooppanuorten ja alexander stubbin seuraavaan yhteiseen tilaisuuteen!

Ulkoministeri Alexander Stubb ja Eurooppanuoret puhuvat korkeakouluissa Euroopasta ja maailmanpolitiikasta

Toisena pointtina ulkoministeri käsitteli eu:n roolia muuttuvassa maailmassa. Lissabonin sopimuksen myötä eu:lla on tehokkaaseen yhteiseen ulkopolitiikkaan tarvittavat instituutiot, mutta poliittinen tahto todellisiin yhteisiin ulkopoliittisiin linjanvetoihin on edelleen heikkoa. eu:n jäsenmaat pitävät tiukasti kiinni kahdenvälisistä suhteistaan ja pyrkivät yhteiseen kannanmuodostukseen yleensä vain kansainvälisten kriisien yhteydessä. Yhteinen strateginen ajattelu on vähäistä, vaikka eu:lle olisi erittäin tarpeellista luoda strategiset kumppanuussuhteet erityisesti usa:han, Venäjään ja Kiinaan. stubbin kolmas pointti liittyi ajatukseen arvokkaasta ulkopolitiikasta (dignified foreign policy). eu pyrkii ulkopolitiikassaan edistämään hyvien asioiden, kuten demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa, mutta tekee sen liian aggressiivisesti ja ylimielisesti.

9

Tallinna ja Turku vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkeina

Tallinn – a fairytale city at the shore of the Baltic Sea: Stories of the seashore European Capital of Culture 2011 Teksti: Annemari Paas | Kuva: Sandra Metsis

This year Tallinn and Turku are the European Capitals of Culture. During one year Tallinn offers a variety of different events, something for everybody. For Tallinn and for Estonia this is a once in a lifetime opportunity to introduce Tallinn and Estonia to Europe, and to the whole world.

For Tallinn, culture is a lot more than professional high culture; it consists of art and cinema, architectural heritage and museums, libraries and schools, sports, dance and music, the traditional and the innovative – the creative, lively and constantly changing city environment as a whole.

But what does the programme offer for its citizens and its guest? The programme and all the events are collected together under the concept of “stories of the seashore” – writers, musicians, artists and actors will tell, paint, sing and act tales which are inspired by the sea, telling stories about Estonia, its culture and its people.

One of the most exciting and interesting events of the year is “Cinema in the Urban Space: Roof Top Cinema” which was actually opened in 2010 for the summertime and turned out to be very popular. What would be a better way to enjoy a great movie than sit down with your friends while having some cold drinks and snacks? This is definitely one of the events I am planning to take part of. The cinema itself is located on the Viru Shopping Centre rooftop and is going to be again opened in May 2011. I invite everybody to come and enjoy the cinema under the open sky!

The programme also focuses on young people with the Young Audience Programme. Two big music events, Estonian Music Days 2011 and the Tallinn Music Week, introduce Estonian music, from jazz and folk to punk and metal, to the entire world.

In addition, many fascinating things are happening this year – “Model European Parliament Tallinn 2011 ” for the young Europeans (in April 2011); “Cityrama Tallinn”; “Jazzkaar in the city” with the best jazz music in the city; and my personal favourite “BÖFF” aka “Black Nights Film Festival”; also “Kaart & Kaart, – Travelling through Time in Tallinn” exhibition; “Kumu night” and “30th annual Tallinn Old Town Days” are just some of the examples of what is going to happen in Tallinn and in Estonia in general.

10

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

For me, as an official citizen of Tallinn, it is such a great opportunity to experience all the glamour and joy offered by the European Capital of Culture 2011.

I would like to see even more information on different events and projects that are going on in Tallinn.

I definitely plan on taking part in many of the interesting things that this year has to offer. I am looking forward to what is going to happen in Tallinn, and to be part of this amazing year that is full of culture and fun and exciting events that make our lives richer and.

I advise everybody to get to know the people and the cities of different countries and take a chance on experiencing something as fabulous as what 2011 has to offer – getting to know Tallinn and its stories of the seashore.

The author is a member of the European Movement Estonia and doing an internship at JEF Finland

INFO For getting to know the programme of Tallinn 2011 see the webpage: www.tallinn2011.ee The detailed programme calendar with descriptions of the events is available at www.tallinn2011.ee/calendar_of_tallinn_2011 If you are interested in the background and the journey of Tallinn becoming a European Capital of Culture, more information is available at www.tallinn.ee/Tallinn-2011-application

Tallinn by night

Tallinna ja Turku vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkeina

Tervessi Turust, Suame kulttuurin kehrost!

Teksti: Henrik Manner | Kuva: Turun kaupungin pressikuvapankki

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana on luvassa ohjelmaa moneen makuun. Turun palosta 1827 kertova hevimusikaali jyrähti käyntiin alkuvuodesta avatussa vanhassa konepajassa Logomossa, jonka täyttävät loppuvuoden ajan, ja toivottavasti sen jälkeenkin, moninaiset taidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat. Ilmojen lämmetessä kulttuuri virtaa Turun kaduille ja toreille.

Kulttuuripääkaupunkiprojekti on ollut talousvaikeuksien kanssa kamppailevalle Turun kaupungille suuri haaste. Samalla se on kuitenkin ollut myös mahdollisuus saada kansainvälistä näkyvyyttä sekä synnyttää kaupunkiin vireä kulttuuriyhteisö ja tekemisen henki.

Kaupunki perusti vuonna 2007 Turku 2011 -säätiön, joka on johtanut projektin suunnittelua ja toteutusta.

Tehty työ ei ole rajoittunut pelkästään tapahtumiin, Turku on myös kunnostanut tuomiokirkon puiston sekä Aurajoen varren kävelykatuineen. Pääkirjastokortteli on kauniisti restauroitu ja täydennysrakennettu, ja historiallista Suurtoria remontoidaan parhaillaan. Projektissa on omaksuttu laaja käsitys kulttuurista: tapahtumien, tapojen ja toiminnan lisäksi se sisältää ympäristön säilyttämisen arvon. Vaikka Turussa korjattavaa riittääkin kosolti, niin kulttuuripääkaupunkivuoden kesän lähestyessä kaikki näkyvät remontit on päätetty jäädyttää, jotta kaupunki näyttäytyisi eheänä.

Katsaus historiaan ja pohdintaa nykytilanteesta

Kulttuuripääkaupunki-instituutio luotiin vuonna 1985 Kreikan ja Ranskan kulttuuriministerien, Merlina Mercourin ja Jacques Langin, aloitteesta.

Sen tarkoituksena on korostaa eurooppalaisen kulttuurin rikkautta ja nostaa esiin yksittäisiä esimerkkejä koko alueen yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Tavoitteena on myös lisätä eurooppalaisten kulttuurista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja edistää EU:n kansalaistunteen syntymistä.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden organisointi osoittaa hyvin, että instituutio onnistuu esittelemään kulttuurin eri puolia ja ilmenemismuotoja Euroopan eri alueilla. Turun tapauksessa suomalaisen ja Itämeren kulttuurin erityispiirteet, sekä suomalainen historia, ovat vahvasti esillä.

On kuitenkin kyseenalaista, millä tavoin kulttuuripääkaupunkihankkeet ovat onnistuneet lisäämään eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta tai edistämään EU:n kansalaistunnetta. Eurooppalainen yhteinen kulttuuriperintö tuntuu käsitteenä helposti ymmärrettävältä ja omaksuttavalta, mutta onko sellaista oikeasti?

Mitä kaikkea se sisältää ja miten se eroaa eri maiden yksittäisistä kulttuureista? Kulttuuripääkaupunki-instituution tulisi parhaimmillaan synnyttää jotakin sellaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, joka olisi kansalliset rajat ylittävää.

Vuosien 1995–2004 Euroopan kulttuuripääkaupungeista tehdyn tutkimuksen mukaan eurooppalainen aspekti ei ole ollut kulttuuripääkaupunkihankkeiden keskiössä.

Niissä ei myöskään ole onnistuttu realisoimaan eurooppalaisen integraation ja yhteistyön edistämisen potentiaalia. Kyse ei ole siitä, että kulttuuripääkaupunkihankkeet olisivat kokonaisuudessaan epäonnistuneet tai että instituutio ei olisi sinällään mielekäs. Kyse on siitä, että eurooppalaisen – tai EU:n – yhtenäisen kulttuurin ja syvän yhteenkuuluvaisuuden tunteen synnyttäminen on erittäin suuri haaste, jonka aikaansaamiseen helppoja ja nopeita keinoja ei ole.

Kirjoittaja on Turun Eurooppalaisten Nuorten puheenjohtaja.

Kulttuuripääkaupunkiprojekti on ollut talousvaikeuksien kanssa kamppailevalle Turun kaupungille suuri haaste

Tuomiokirkko on yksi Turun tärkeimpiä maamerkkejä 11

Brysselin kuulumisia

Nuoret edelläkävijöinä meillä ja muualla Teksti: Anneli Jäätteenmäki | Kuva: Atelier Nyblin

EU:ssa on myös erilaisuuden pelkoa, mikä heijastuu arjen päätöksissä. EU-keskusteluun kaivataan myös pitkän tähtäimen ajattelua. Ei riitä, että tarkastelemme seuraavaa budjettikehyskautta – meidän on katsottava vielä kauemmaksi, 10–20 vuoden päähän. Poliittisten johtajien pitää olla suunnannäyttäjiä.

EU:n ulkopoliittiseen keskusteluun tarvitaan uudenlaista potkua. Kaivataan aloitteita ja ideoita. Tarvitaan myös luova laivan kippari, korkea edustaja Cathy Ashton, jonka ensimmäinen vuosi EU:n ulkoministerinä on kulunut ilman suuria visioita tai tulevaisuuden ajatuksia.

Suomea ja maailmaa kiertäessäni olen ilokseni huomannut, että nuorilla on kyky ajatella ”outside the box” eli totutusta poikkeavalla tavalla. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että mitä nuorempi olet, sen vapaammin ajattelet.

Uudet virtaukset ja ajatukset saavuttavat nuoret sosiaalisten medioiden kautta ennen kuin vanhemmat ovat niistä kuulleetkaan. Sanotaan, että sosiaaliselle medialla on roolinsa myös Pohjois-Afrikan mielenosoituksissa. Verkostoilla on valtaa.

Pohjois-Afrikan muutoksen tuulet ovat uuden, nuoren sukupolven aikaansaannosta. Egyptin, Libyan ja Tunisian nuoret eivät tyydy vanhaan, vaan vaativat demokratiaa ja ihmisoikeuksia. He tietävät, että maailma voi olla erilainen.

Varjon mielenosoitusten päälle ovat heittäneet kuitenkin vallanpitäjien väkivalta ja siihen lietsominen. Tulevaisuus on epävarma. EU:n alueella vallitsee onneksi rauha ja vakaus – tämä lienee integraation suurin ansio.

Meiltä puuttuu kuitenkin jotain mitä pohjoisafrikkalaisilla on, nimittäin muutoksen nälkä ja eteenpäin menemisen vimma.

12

EU:n suurin yksittäinen ongelma on sen elitistinen luonne. EU on etäinen, byrokraattinen ja vaikeasti ymmärrettävissä oleva kokonaisuus. Tästä on puhuttu aina. Komission virkamiehet valikoidaan työhönsä eliniäksi eikä komissaarejakaan valita vaaleilla. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat olleet vähäiset.

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Puolueet, yhteiskunta ja Suomi eivät uudistu ilman nuoria. Sama koskettaa unionia. Nuoret voivat ja heidän pitää osallistua EU:n tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Vaatimuksia hyvine perusteluineen saa esittää.

2010-luvun pohjoisafrikkalaiset nuoret ovat radikaaleja. Toisin kuin länsimaiset vallanpitäjät luulivat, hakevat nuoret suuntaa jostain aivan muualta kuin ääri-islamistisesta ajattelusta tai autoritäärisestä poliittisesta järjestelmästä. Löytyykö suomalaisista ja eurooppalaisista nuorista samaa draivia? Tiedän, että löytyy.

Pohjois-Afrikan muutoksen tuulet ovat uuden, nuoren sukupolven aikaansaannosta Ja paljon on tehtävääkin. Euroopasta pitää tehdä avoimempi, suvaitsevaisempi ja oikeudenmukaisempi paikka elää. EU saarnaa kansalais- ja ihmisoikeuksista omien rajojensa ulkopuolella, mutta on unohtanut, että ongelmia riittää meilläkin. Pankeilla ja finanssimaailmalla on vahvat puolestapuhujansa, mutta kuka toimii köyhyyden poistamiseksi? Ei yksikään lobbarijärjestö, tuskin puolueetkaan Eurooppa-tasolla, ainakaan teoissa.

Muutos tapahtuu harvoin itsestään. Muutoksen veturi on ihminen itse. Suu kannattaa aukaista ja mielipiteet rohkeasti ilmaista. Varsinkin silloin, kun vallanpitäjiä on paikalla.

On hyvä, että Eurooppanuoret osallistuvat aktiivisesti EU-keskusteluun Suomessa. Nyt iankaikkisesta ”hyvä EU, paha EU” -keskustelusta pitää ottaa askel pidemmälle ja ryhtyä keskustelemaan aiheesta ”mitä seuraavaksi, EU?”. Sitä nimittäin tarvitaan.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen

Brysselin kuulumisia

Brysselissä harjoittelijana Teksti: Laura Mynttinen | Kuva: Monica Vaccari

Harjoitteluajasta kannattaa ottaa ilo irti Brysselissä

Brysseliin työharjoitteluun? Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja hyviksi harjoittelupaikoiksi suomalaisopiskelijoille löytyy kaupungista yllättävän monia.

Suuntasin syyskuussa 2010 Brysseliin puolen vuoden työharjoitteluun Helsingin EU-toimistoon.

Harjoittelupaikkani on Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Uudenmaan liiton ylläpitämä alueellinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Toimiston tehtävänä on aluepoliittisen edunvalvonnan ohella toimia EU:n rahoitusohjelmien asiantuntijana, sekä hankkia ja välittää relevanttia EU-tietoa Brysselistä Uudellemaalle. Oma toimenkuvani tiedottamisesta vastaavana harjoittelijana on painottunut ennen kaikkea jälkimmäiseen. Työnkuvaani on kuulunut seminaareissa käymistä, ajankohtaistiedotteiden ja raporttien kirjoittamista toimiston omalle tiedotuslistalle, sekä kansainvälisessä verkostokoordinoinnissa avustamista. Kuuluisa kahvinkeitto on ollut harjoittelussani sivuosassa, joskin pienessä toimistossa resurssien niukkuuden vuoksi, kaikki tekevät tarvittaessa kaikkea. Työtehtävät ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. EU-politiikkaan on todella saanut täällä erilaisen näkökulman kuin Helsingissä tenttikirjojen parissa – mitenkään opintojeni tarjoamaa teoreettista tietopohjaa EU:n poliittisesta järjestelmästä väheksymättä.

Kuinka sitten saada yhteys harjoittelupaikkaa tarjoaviin organisaatioihin Brysselissä? Monelle yliopistojen ylläpitämät harjoittelupaikkafoorumit, ainejärjestöjen sähköpostilistat ja jo harjoittelussa olleiden tuttujen vinkit ovat tarjonneet hyvän kanavan harjoittelupaikanhakuun.

EU-instituutiot, pääasiassa komissio ja parlamentti, hoitavat harjoittelijarekrytointiaan henkilövalintatoimisto EPSO:n kautta, kaksi kertaa vuodessa. Toimistoaan Brysselissä pitäviä suomalaisorganisaatioita löytyy useita; harjoittelijakaverini työskentelevät esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitolla, Suomen pysyvässä EU-edustustossa, muilla aluetoimistoilla tai meppien harkkariavustajina.

Eurokortteli pitää lisäksi sisällään lukemattoman kirjon erilaisia edunvalvontatoimistoja, konsulttifirmoja ja kansalaisjärjestöjä, joista useimmat ottavat harjoittelijoita. Monesti harjoittelu ei-suomalaisessa organisaatiossa on kuitenkin lähes palkatonta, jolloin harjoittelijan on itse löydettävä rahoituksensa Harjoitteluajasta kannattaa ottaa ilo irti Brysselissä.

Verkostoituminen on eurokorttelin sana, ja mielenkiintoisin tieto liikkuu kaupungissa usein epämuodollisesti viidakkorummun kautta. Tämä pätee niin komission tuleviin aloitteisiin, kuin moniin avautumassa oleviin työpaikkoihinkin. Seminaareissa ja muissa tapahtumissa vierailemalla pääsee sujuvasti harjoittelemaan europiireille tyypillistä käyntikorttien anteliasta jakamista ja kevyttä small talkia. Omana iloisena itsenään ja aidosti muista kiinnostuneena olemalla pääsee jo pitkälle. Muihin harjoittelijoihin kannattaa tutustua ja kysellä EU-tehtävissä jo töissä olevilta heidän vinkkejään seuraavan askeleen ottamiseksi, mikäli vakituisempi työ Brysselissä alkaa kiinnostaa toden teolla. Jalan oven väliin saaminen ei ole kovan kilpailun vuoksi eurokraattien kaupungissa helppoa, mutta onnistunut työharjoittelu antaa siihen ainakin hyvän pohjan.

Verkostoitumisesta ei kannata kuitenkaan tehdä harjoitteluajan ainoaa tavoitetta. Bryssel on ainutlaatuinen, monikulttuurinen eurooppalainen pääkaupunki, jonka lukemattomissa ravintoloissa, avarissa puistoissa ja kulttuurielämän riennoissa, viihtyvät sulassa sovussa niin eurokraatit, flaamit, vallonit kuin lukuisat maahanmuuttajayhteisötkin. After work -toiminnasta kiinnostuneet pääsevät parhaiten euroskeneen sisälle kuuluisalla Place du Luxembourgilla, tai tuttavallisemmin Pluxilla, joka täyttyy torstai-iltaisin vapaalle vaihtavista Eurooppa-korttelin työntekijöistä. Muut iltansa kannattaakin sitten pyhittää tutustumalla vaikkapa belgialaiseen suklaa- ja olutmaailmaan, kaupungin konserttitarjontaan ja paikalliskulttuuriin. Voin lämpimästi suositella harjoittelukokemusta Brysselissä kaikille kiinnostuneille.

Kirjoittaja on Eurooppanuorten aktiivijäsen, joka on harjoittelijana Helsingin EU-toimistossa Brysselissä 13

AJANKoHTAisTA

on THe PoLisH PresiDenCY in THe eu CounCiL Teksti: Agnieszka Dobrowolska

184 days, it will be the length of the Polish Presidency in the European Council, 4416 hours of negotiations and solving problems, 269460 minutes for reinforcing the position of the EU in the world. i’m WriTing this article a little more than 100 days before the Polish presidency will start on the 1st of July 2011. it will last for 160 days until the 31st of December. The Poles will take over from the Hungarians who have the post at the moment.

How does it work?

The presidencies are rotational, where each presidency is for 6 months, within an 18 month group. Poland is the first of 3 countries (Poland, Denmark and Cyprus) that successively will take over the presidency until December 31st, 2012.

The image issues

The presidency of the eu Council is always a matter of prestige and image. each country, not necessarily all its citizens, but at least the country administration, gets excited. it is not only a chance to show the other member states that the country in charge can be a reliable and successful partner.

Because of the Lisbon Treaty, all the member states will host the presidency for a six months term and it is the first time for Poland to take the role of a leader in the eu. it gives an opportunity for the country representatives to learn a lot, both during the preparation of the presidency, as well as within the time of the presidency itself. it can also be seen as an initiation rite for those countries that are called the new member states (starting with the 2004 accession).

The recipe for success

a successful presidency can prove its success only with its results. not only is it hard work but also plenty of luck. There are many things that need to be taken over from the predecessors so the negotiations are important. The current situation in the world is also crucial.

For the Hungarian presidency the key points have been the “euro” problem as well as the situation in north africa. For the Polish presidency it might be many other things, not only a follow up on the cases that are already running. There might be many new challenges we might need to face, for example concerning the climate change or the relations with the east.

Poles the nation of euro skeptics

even though Poland is the biggest beneficiary of the european union, we are also known to be the biggest euro-skeptics. We rarely connect the economical improvements in Poland with us joining the eu.

14

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

even though it is quite common to answer to the question about the presidency “i honestly don’t know” we still seem to correctly identify upcoming problems that we will have to tackle during our leadership.

Young people seem to clearly see the problem of the growing inequalities between the old and the new member states, especially when facing the economical crisis. The eu budget negotiations for the years 2014-2020 were recognized by 33, 5% (the biggest proportion) of all the voters in an internet poll, as one of the main tasks for Poland in the upcoming months. adam, who is a 5th year law student, says “i would like to see Poland as a leader of the Central-eastern new eu member states”.

The school kids best informed

many young people do not know much about the Polish Presidency. many representatives of the “older” generation do know, but they do not believe it will be of great importance. a lot of people think that the problems of the current Polish government and the internal conflicts between the different political fractions may stand in the way of a successful Polish presidency.

But among school children we can see a ray of hope; they were given the opportunity to actively participate in our preparations of the Presidency through different competitions and workshops. The winners of a competition called “my school in the european union” even had a chance to visit Brussels in the beginning of 2011.

so everything is still in front of us...

There is a bunch of people working continuously on the preparation of the Polish presidency. They still have 4 months of hard work in front of them. There are many young people who wish that the Polish presidency will be a success. We could work on education mobility, better budgeting, a new Common agricultural Policy, overcoming the economic crisis and many other issues. one of the european Parliament deputies said the he wishes that the presidency successfully prepares for euro 2012. so let’s hope for a success and keep our fingers crossed!

The author is an intern at the European Comission

Ajankohtaista

Turvapaikkapolitiikka ja maahanmuutto EU:ssa Teksti: Nada Al Omair | Kuva: Euroopan komissio

Ulkopoliittinen instituutti järjesti helmikuussa seminaarin, jonka teemana oli EU:n turvapaikkapolitiikka ja maahanmuutto.

Seminaarin puheenjohtajana oli ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja teemasta olivat keskustelemassa ruotsalainen EU-komissaari Cecilia Malmström ja Suomen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Käytännöt turvapaikanhaun suhteen vaihtelevat suuresti maiden välillä. Joissakin maissa pakolaisia ja maahanmuuttajia on otettu vastaan jo vuosia ja toisissa maissa vasta vähän aikaa. Malmström kertoi esimerkkejä muun muassa Kreikasta, jossa turvapaikanhakijoille ei ole ollut tarjolla asuinpaikkaa siksi aikaa, kun he ovat odottaneet päätöstä turvapaikan saamisesta.

Thors kertoi myös, että jopa Suomen ja Ruotsin välillä on eroja turvapaikkapolitiikan suhteen. Hän kertoi, kuinka Ruotsissa maahanmuuttoviranomaiset olivat päättäneet, että ihmisiä voidaan käännyttää takaisin Tilaisuuden tarkoituksena oli selkeyttää EU:n Bagdadiin, kun taas Suomessa päätettiin, että käännyrajavaltioiden tämänhetkisiä tapahtumia, ja pohtia, tyspäätöstä Bagdadiin ei voida tehdä. Malmström kermitä muutoksia näissä maissa tulee tapahtumaan sekä toi, että EU:ssa ollaan samaa mieltä siitä, että yhteistä EU:n roolia tässä kaikessa. Välimeren alueen tapah- politiikkaa tarvitaan, mutta siitä, millaista yhteisen politiikan tulisi olla, on eritumat ovat herättäneet mielisyyksiä. Malmström suurta huomiota. Keskusmainitsi vihamielisesti telun aiheena ovat muun Malmström peräänkuulutti maahanmuuttoon suhtaumuassa olleet mahdollinen yhteistä politiikkaa sen tuvat oikeistopopulistipuopakolaisvirta EU-maihin lueet haasteeksi työlle, jota ja turvapaikanhakijoiden suhteen, miten pakolaiset ja tehdään yhtenäisemmän huono tilanne monissa maahanmuuttajat otetaan turvapaikka- ja maahanEU-maissa. Tämän lisäksi eri maissa vastaan muuttopolitiikan saavuttaseminaarin tarkoituksena miseksi. oli herättää keskustelua ja välittää tietoa liittyen EU:n pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan, sekä pohtia Yleisö sai myös osallistua tilaisuuteen kysymyksillään, ja moni oli kiinnostunut siitä, mitä EU aikoo tehdä Pohtyöperäisen maahanmuuton tarvetta. jois-Afrikan tilanteen hyväksi. Vastaukset tähän kysyMalmströmin komissaarin pesti on ollut olemassa noin mykseen olivat mielestäni epämääräisiä ja olisin halunvuoden verran. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat EU:n nut muun yleisön tavoin kuulla enemmän, siitä, mitä sisäasiat, kuten maahanmuutto, rajavartiointi ja pako- konkreettisesti tulee tapahtumaan seuraavaksi ja millä laiset. Malmström kuvaili pestiään haastavaksi, koska tavoin EU aikoo auttaa näitä maita. agendalla on sellaisia teemoja kuten taistelu järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, huumeiden salakuljetus ja ihmiskauppa. Malmström painotti, että nämä ovat sellaisia ongelmia, joihin täytyy löytää ratkaisuja koko EU:n tasolla ja jotka eivät ratkea pelkästään kansallisella tasolla.

Malmström kertoi EU:n tavoitteesta saada vuoteen 2012 mennessä yhteinen eurooppalainen linja maahanmuuton ja turvapaikanhaun suhteen. Hän toivoo EU:lle sellaista systeemiä, joka pohjaisi solidaarisuuteen ja ihmisten perusoikeuksien kunnioittamiseen. Malmström peräänkuulutti yhteistä politiikkaa sen suhteen, miten pakolaiset ja maahanmuuttajat otetaan eri maissa vastaan. Hän kaipasi yhtäläisiä käytäntöjä turvapaikkahakemusten käsittelyn suhteen sekä oikeusturvan varmistamista turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille.

Astrid Thors ja Cecilia Malmström

15

Ajankohtaista

Europe is not a democratic continent until Belarus will see a regime change Teksti: Philippe Adriaenssens | Kuva: Andrew Spratley

For the 6th time in a row, the Young European Federalists (JEF) have mobilized their network in over a 100 cities to criticize the last standing dictatorship on European soil, Lukashenko’s Belarus, and campaign for a more meaningful EU engagement to strengthen civil society and support international democratic and human rights standards in the country.

Although in power since 1994, Lukashenko claimed to be re-elected President of Belarus for a fourth time on Sunday 19/12 with an unbelievable majority of 79, 67%. Andrei Sannikov, who ended second, supposedly gathered a mere 2.56% of the votes.

On top of these staggering results, the regime detained over 600 people following the 19 December demonstrations in Minsk and started administrative trials against those who were charged with participation in an unsanctioned demonstration. Many of the detainees were not given any water or food and their relatives were refused information as to their whereabouts and their court proceedings. In addition, the authorities have opened a criminal case on mass disorder and the night policy raided the offices of opposition candidates and human rights organizations such as “Viasna” (which had conducted local election observation) to arrest people, conduct searches and confiscate computer equipment and archives.

Journalists were reported to have been beaten during the night.

16

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

These facts are all known to the OSCE Office in Minsk which has maintained a presence since 1998 but now risks to be shut down as the Belarusian authorities did not extend its mandate at the end of 2010 arguing that its mission is basically fulfilled…

These acts are unworthy of a democratic regime and are unworthy of a European country bordering the EU. It does not matter so much who wins the elections, as long as that person is elected by free and fair elections and ensures that the human rights obligations of Belarus are fulfilled without cracking down on the population. So far, however, the EU’s reaction was rather weak and consisted only of a joint statement by Catherine Ashton and Hillary Clinton on 23 December in which both say that: “Respect for democracy and human rights remain central to improving Belarus’s relations with the United States and the European Union. Without substantial progress in these areas, relations will not improve.”

For JEF, the EU must strongly condemn all breaches of human rights in Belarus, and be at the forefront of supporting and monitoring the democratic development in the country.

Young European Federalists point to the discrepancy that there is a dictatorship right at the EU’s doorstep and therefore urge the EU to take a clearer stance against the schizophrenic regime in Belarus. If, for instance, its leader and high officials wish to travel through Europe, it should only be possible upon the condition of further economic and political integration in Europe.

Furthermore, the EU should not recognize the election results, increase assistance to Belarusian civil society and human rights projects and abolish visa requirements for students and NGO staff.

JEF will thus continue its vicious struggle for democracy. This year, JEF demanded a free and democratic Belarus in several Press Releases, distributed an informative Action Pack among partner organizations, published articles from the opposition movement on this online magazine and networked with Members of the European Parliament to ask for their support as patrons (all 4 MEPs are members of the official EP’s Delegation for relations with Belarus) and spread the message to policy-makers.

The 6th edition of the street action again took place in 100 cities simultaneously. Famous statues were gagged with cloth to show solidarity with the oppressed population and demand freedom of expression, assembly and association for all Belarusian citizens, equal access to the media for all parties and the alignment of electoral laws as well as human rights standards with European norms. »

Ajankohtaista

Each year JEF hopes to organise its last street action but as long as there is oppression in Belarus, the Young European Federalists will continue to raise their voice and mobilize their pro-democratic network!

The author is the President of JEF Europe

This article has previously been published in The New Federalist- webzine, http://www. thenewfederalist.eu/Europe-isnot-a-democratic-continent-untilBelarus-will-see-a-regime

JEF Finland has participated in the Belarus Action Day every year after JEF Europe launched it in 2006

Euroopan taloudellinen myllerrys ja euron tulevaisuus Teksti Nada Al Omair

Ulkopoliittinen instituutti järjesti maaliskuun alussa seminaarin euron tulevaisuudesta. Tilaisuuden pääalustajana oli eduskunnan puhemies Sauli Niinistö.

Saksalaista näkökulmaa seminaarissa edusti Volker Perthes, joka on Stiftung Wissenschaft und Politikin (SWP) johtaja ja ranskalais-brysseliläistä näkökulmaa keskusteluun toi Jean-Domique Giuliani, joka toimii Robert Schuman säätiön puheenjohtajana.

Niinistö painotti puheenvuorossaan, että meneillään oleva myllerrys ei ole euron kriisi vaan eurooppalainen kriisi. Niinistö oli vakuuttunut siitä, että nyt käsillä oleva kriisi ei ole yhteisvaluuttaa koskeva, vaan ongelmana ovat muutamien ylivelkaantuneitten maiden taloudet.

Niiden tilanne tulevina vuosina on verrattavissa Suomen julkisen talouden tasapainottamiseen 1990-luvulla.

Perthes ja Giuliani esittelivät puheenvuoroissaan Saksan ja Ranskan aloitteen kilpailukykysopimuksesta.

Perthesin mukaan Merkelin hallituksella on paineita tuoda ”saksalainen talouskuri” kriisimaihin euron pelastus- ja vakautuspakettien seurauksena. Giuliani taas puhui helsinkiläisyleisölle ranskalaisella itsevarmuudella painottaen, että jos Saksa ja Ranska ovat päättäneet esittää kilpailukykysopimusta, se myös tullaan muodossa tai toisessa hyväksymään.

Seminaarin mielenkiintoisinta antia oli Niinistön, Perthesin ja Giulianin välinen sanailu EU:n kilpailukykysopimuksesta. Niinistön mukaan olisi tärkeää, että jos EU:ssa tehdään sitoumuksia, myös Saksan ja Ranskan pitäisi noudattaa niitä. Saksa ja Ranska jyräsivät Lissabonin strategian sekä kasvu- ja vakaussopimuksen 2000-luvun alussa. Perthes oli samaa mieltä Niinistön kanssa ja korosti että virheistä opitaan.

Jean-Dominique Giuliani puolestaan vastasi Niinistölle, että vasta eurokriisin myötä julkinen velka on noussut ongelmaksi Ranskan julkisessa keskustelussa.

Niinistön esittämään haasteeseen, kuinka Ranska ja Saksa pitäisivät kiinni sitoumuksista, ei kuitenkaan saatu keskustelussa vakuuttavaa vastausta. Toisaaltahan suurten valtioiden sitouttaminen yhteiseen sopimiseen on kuitenkin klassinen kysymys kansainvälisen politiikan teoriassa.

Myös yhteisvastuun periaate puhututti panelisteja.

Niinistö korosti, että Saksan ja Ranskan pankkisektorilla on suoraan suuren kokoluokan saatavia Kreikan ja Irlannin kaltaisissa maissa. Suomen pankeilla saatavia taas ei juuri ole. Suomalainen näkökulma solidaarisuuteen ja yhteisvastuuseen on täten erilainen. Sijoittajien vastuu korostui keskustelussa pitkän tähtäimen haasteena. Kysymys kriisimaiden velkojen välittömästä uudelleenjärjestelystä jäi kuitenkin avoimeksi.

17

Eurooppanuoria edustamassa

Mitä kehitysavulle tulisi tehdä?

Teksti: Nelli Liukkonen | Kuva: Merli Antsmaa

Kehitysavun rahoitus oli pohdiskelun aiheena Future Global Leaders- projektin tapaamisessa 23.–24.1.2010.

Projekti on Allianssin ja Kehyksen yhteishanke Viron vastaavien tahojen kanssa, ja sen on tarkoitus tutustuttaa kahdeksan suomalaista ja virolaista nuorta EU:n kehityspolitiikkaan. Myös Eurooppanuoret on osa hanketta ja se on nimittänyt projektiin allekirjoittaneen edustajakseen.

Ohjelmaan kuuluu reilun vuoden ajan niin kansallisia, kuin yhteisiä tapaamisia kuukausittain. Tämänkertaisen tapaamisen teemana olivat kehitysavun rahoituskysymykset, jotka ovat olleet ajankohtaisia myös Suomessa. Teemaa lähestyttiin harjoituksen avulla, jossa puolet projektin osanottajista asetettiin väittelemään kehitysavun puolesta ja puolet vastaan.

Kehitysavun kritisoijat perustelivat kantaansa avun tehottomuudella. Vaikka kehitysapua on annettu moniin maihin vuosikymmeniä, se ei ole lisännyt talouskasvua, vaan on päinvastoin aiheuttanut jopa köyhyyttä. Apu on myös tehnyt kaupallisista investoinneista vähemmän haluttuja ja siten, syventänyt talouden heikkoa tilaa ja riippuvuutta kehitysavusta. Kritisoijat tarjoaisivat kehitysavun tilalle reiluja kauppasuhteita ja mikrolainoja. Viikonloppuun kuulunut vierailu Finnfund Oy:hyn vahvisti väitteet siitä, että kaupankäynnillä voidaan saada paljon aikaan. Finnfund, eli Teollisen yhteistyön rahasto Oy, edistää kehitysmaiden taloudellista kehitystä rahoittamalla niissä kannattavaa, yksityistä yritystoimintaa sekä tarjoamalla yritystoimintaan pitkäaikaista riskirahoitusta. Ashraf Ghanin, Afganistanin entisen talousministerin, pitämän puheen mukaan, tällainen yritystoiminta on kehitysmaille hyvin kannattavaa, sillä yhden dollarin yksityinen investointi vastaa kahtakymmentä dollaria kehitysapua. Finnfundissa esiteltiin myös mikrolainoja myöntävä Naisten pankki, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa.

Kehitysavulla voidaan myöhemmässä vaiheessa rakentaa esimerkiksi infrastruktuuria, joka sekin mahdollistaa tehokkaamman kaupankäynnin. Kehitysavun kannattajat totesivat Suomessa asioiden olevan yleisesti niin hyvin, että meillä on varaa antaa omastamme eteenpäin, onhan Afrikkakin aikoinaan antanut omastaan Eurooppaan. Kuulimme ajatuksia myös Ngozi Okonjo-Iwealalta, joka on Nigerian entinen talous- ja ulkoministeri. Hän näkee, että Afrikka on ollut kehitysavunantaja, sillä entisiä suurvaltoja, kuten Iso-Britannia ja Yhdysvallat, ei olisi voitu rakentaa ilman Afrikkaa.

He loivat oman taloutensa käyttämällä hyväkseen Afrikan luonnonvaroja ja työvoimaa.

Eduskunnassa tapaamamme Johanna Sumuvuoren näkemyksen mukaan kehitysmaat joutuisivat vielä suurempaan taloudelliseen ahdinkoon ilman kehitysapua.

Kasvanutta kuilua kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä olisi myöhemmin vielä vaikeampi kuroa kiinni. Sumuvuori onkin iloinen, ettei Suomi ole laskenut kehitysapuaan talouden laskusuhdanteen aikana. Hänen mukaansa tavoitteesta kehitysyhteistyön määrän nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansatulosta tulee pitää kiinni, vaikka sen tavoittamisessa vuoteen 2015 tulee kiire.

Yhteenvetona väittelystä on helppo todeta, että kehitysyhteistyötä voidaan ja tulee jatkuvasti kehittää. Sellaiset kehitysavun muodot, jotka hyödyttävät vain avunantajamaata, lienevät poistumassa. Vaikkei molemminpuolinen hyötyminen ole sinällään kielteistä, tarkoituksena kuitenkin on saada kehitysavulla pitkäaikaisia muutoksia aikaan, apua vastaanottavien maiden tarpeet huomioituna. Tavoitteenahan lopulta on, että kehitysapu tekee itse itsestään tarpeettoman.

Kirjoittaja on Tampereen Eurooppanuorten varapuheenjohtaja, joka osallistuu suomalaisvirolaiseen Future Global Leaders –hankkeeseen vuosina 2010-2011

Afrikka on ollut kehitysavunantaja, sillä entisiä suurvaltoja, kuten Iso-Britannia ja Yhdysvallat, ei olisi voitu rakentaa ilman Afrikkaa Kehitysavun kannattajat vuorostaan esittivät, että kaikilla alueilla ei yksinkertaisesti ole edellytyksiä kaupankäyntiin. Heidän mielestään tulisi keskittyä ensisijaisesti perustarpeiden turvaamiseen, kuten ruuan ja veden saatavuuteen sekä terveyden edistämiseen.

18

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Suomalaiset ja virolaiset nuoret tutustumassa eduskuntaan

Eurooppanuoria edustamassa

Ett verkligt ungdomsår Teksti: Alina Böling | Kuva: Anna Autio

Ett verkligt ungdomsår Det förefaller nästan som ett av ödets mest ironiska skämt någonsin att Tunisiens före detta president Zine el-Abidine Ben Ali var den person som under FN:s generalförsamling hösten 2009 spelade en ledande roll i att det nu pågående året utsågs till FN:s andra ungdomsår någonsin. År 1985 firades det första ungdomsåret, och då det andra skull firas blev sloganen ”dialogue and mutual understanding - dialog och ömsesidig förståelse”. Kanske den före detta presidenten anade vilken krutdurk som redan då pyrde i både Tunisien och i dess grannländer och ville rädda situationen med äran i behåll. Så blev det ju inte. Men ett verkligt ungdomsår blev det utan tvekan, även om det antagligen inte var det som Ben Ali tänkt sig. De unga nordafrikanerna stod i förgrunden då de gamla makthavarna en efter en fick acceptera att deras tid var över och packa väskorna.

Arbetslöshet, maktlöshet och utsiktslöshet är alla faktorer som kan användas för att beskriva en stor del av de nordafrikanska under 30-åringarna, en grupp som utgör 60 % av regionens befolkning. Med makten odemokratiskt koncentrerad bland personer som för länge sedan passerat 30-sträcket, tar det inte länge att fundera ut vilka skäl som gav upphov till de nordafrikanska omvälvningarna och protesterna.

Faktumet kvarstår, att de sociala utmaningar och problem som de nordafrikanska unga ställts inför inte är speciellt exklusiva för nordafrika. Ungdomsarbetslöshet och utslagning är fenomen som karakteriserar stora delar av världen i dag, fastän dimensionerna av den inte alltid är helt lika frapperande som i de nordafrikanska länderna.

”No country for young people” rapporterade Guardian i början av året i en artikel om de sociala utmaningar den unga generationen står inför. ”Generation utanför ” fick bli namnet på den dokumentärserie som SVT gjorde om den arbetsmarknad med försämrade arbetsvillkor som växt fram för de unga . Enligt ILO:s beräkningar kommer 1,3 miljarder unga under de nästa 10 åren behöva ett arbete, medan arbeten bara kommer att finnas för 300 miljoner av dem. Utmaningarna och problemen finns, både i Europa och utvecklingsländerna trots att befolkningspyramiderna ser helt annorlunda ut.

Sloganen för FN:s ungdomsår ”dialog och ömsesidig förståelse”är alltså högaktuell. Hur inkludera ”generation utanför”, som i dagens läge utgör över hälften av världens befolkning, i samhällsliv, beslutsfattande och på arbetsmarknaden?

Det återstår att se, samt arbeta för att unga på alla nivåer på ett mer effektivt sätt inkluderas, tas med i beslutsfattande och hes möjlighet att rå över sitt egna liv och framtid. Vilken relevans den unga generationen spelar torde ha bevisats under detta internationella ungdomsår.

Skribenten är Finlands ungdomsdelegat i FN och föredetta styrelsemedlem i Unga européer

Alina Böling

19 19

Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi

Partiolaiset vapaaehtoistoiminnan eturintamassa Teksti: Nada Al Omair | Kuva: Johanna Nyman

Vuosi 2011 on EU:ssa vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Partioliikkeen maailmanjärjestö oli yksi tahoista, joka oli lobbaamassa teemaa Euroopan Parlamentissa. Partiolaisia voi siis kiittää tästä teemavuodesta, jonka tarkoituksena on saada vapaaehtoistoiminnalle lisää tunnustusta.

Pääsin haastattelemaan aiheeseen liittyen Karin Ahlbäckiä, joka valittiin vastikään Partioliikkeen maailmanjärjestön maailmankomiteaan kaudelle 2011–2013. Karin on ensimmäinen nuori nainen, joka tähän tehtävään on koskaan valittu. Partiotoiminta on ollut itselleni vain etäisesti tuttua, joten nyt sain mahdollisuuden tiedustella Karinilta, mistä toiminnassa oikein on kysymys. Halusin selvittää, miksi nuorten kannattaisi olla mukana partiossa ja vapaaehtoistyössä yleensä. Vaikka partio on Suomen suurin nuorisojärjestö, silläkin on pulaa vapaaehtoisista. Lapsia tulee toimintaan mukaan paljon, mutta vapaaehtoisina työskenteleviä ohjaajia tarvittaisiin lisää.

Vaikka partio on Suomen suurin nuorisojärjestö, silläkin on pulaa vapaaehtoisista Karin kertoi menneensä mukaan partiotoimintaan jo 8-vuotiaana, mutta tietoisen päätöksen partiossa jatkamisesta hän sanoo tehneensä 12-vuotiaana, jolloin moni lopettaa partiossa toimimisen. Karin kuvailee partiota enemmän elämäntavaksi kuin harrastukseksi, ja hän kertoo saaneensa partiosta paljon valmiuksia elämään. Hän mainitsee partion olevan yksi suurimmista tekijöistä, joka on vaikuttanut hänen identiteettinsä. Partiossa hän kokee saaneensa itseluottamusta oppimiensa taitojen kautta. Karinin mielestä hienoimpia asioita vapaaehtoistyössä on se, että sen kautta pääsee vaikuttamaan paremman yhteiskunnan luomiseen. Vapaaehtoistyössä saa myös mahdollisuuden kasvaa ihmisenä ja kokea paljon uutta.

Jos partiosta tosiaan saa hyviä valmiuksia elämään sekä lisää itseluottamusta, niin miksi nuoria on niin hankalaa saada mukaan toimintaan? Puhuimme partion hyvien puolien lisäksi myös sen kummallisesta maineesta ja siitä, mistä se mahtaa johtua.

Ihmisille tulee usein partiosta mieleen erikoiset univormut, metsissä kirmailu ja solmujen solmiminen.

20

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Vaikka todellisuudessa partiossa oppii luonnossa hyödyllisiä eloonjäämistaitoja, joita harva enää osaa tai kokee tarvitsevansa urbaanissa ympäristössä. Karin epäili, että outo mielikuva johtuu osittain siitä, että moni on ollut toiminnassa mukana vain lapsena, jolloin muistot partiosta saattavat olla erikoisia.

Karin opiskelee tällä hetkellä Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa diplomi-insinööriksi. Kysyin Karinilta, onko partiossa toimiminen antanut hänelle innostuksen hakeutua miesvaltaiselle alalle. Mutta Karin kertoi, että partiossa on mukana lähes yhtä paljon miehiä ja naisia. Tilanne on kuitenkin toisenlainen partioliikkeen maailmanjärjestössä, jossa enemmistö toimijoista on miehiä ja keski-iältään Karinia paljon vanhempia. Hän ajattelee, että juuri miesvaltainen opiskeluympäristö on antanut hänelle hyvät valmiudet myös maailmanjärjestössä pärjäämiseen, koska opiskeluympäristö on ollut kannustava ja tuonut lisää itsevarmuutta. Maailmanjärjestössä taas todellisuus on ollut karumpi ja siellä on täytynyt osata pitää paremmin omia puoliaan.

Mielestäni tämä teemavuosi on hyvä tilaisuus pohtia vapaaehtoistoiminnan merkitystä yhteiskunnassamme.

Vapaaehtoistoiminnassa hienoa on nimenomaan se, että se vetää mukaansa, vaikka siitä ei saakaan palkkaa.

Samalla olisi kuitenkin hyvä miettiä vapaaehtoistoiminnan ja työn rajoja, koska joistakin töistä kuuluisi maksaa palkkaa eikä niitä tulisi teetättää vapaaehtoistyönä.

Karin Ahlbäck nauttii luonnossa olemisesta

Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi

Tuntitili haastaa mukaan vapaaehtoistoimintaan Teksti: Susanne Maude, Nada Al Omair

Kymmenessä tunnissa painaa satoja rintanappeja Mitä kaikkea hyvää saa kymmenellä tunnilla? No, siinä ehtii melkein katsoa yhden tuotantokauden Mad Men -sarjaa tai hauduttaa kolme padallista ruokaa uunissa. Tai sitten voi nukkua. Mutta mitä jos käyttäisin kymmenen tuntia vapaaehtoistoimintaan? Saako kymmenessä tunnissa mitään aikaan?

Kiinnostavatko museot, lapset ja nuoret tai lähiympäristö ja asukastoiminta? Miltä vaikuttavat projektityö, kokkaaminen, kouluttaminen tai piha- ja puutarhatyöt? Tuntitilistä löytyy 19 erilaista toiminnan kohdetta ja 26 erilaista tapaa toimia. Toimintaa etsivä valitsee, mitä haluaa tehdä ja paljonko haluaa tehdä, Tuntitili välittää hänen yhteystietonsa eteenpäin sopivalle organisaatiolle.

Organisaatio ottaa yhteyttä halukkaaseen ja sopii tarkemmin vapaaehtoistoiminnan yksityiskohdista.

– Tavoitteenamme on tarjota helppokäyttöinen tapa saada tietoa siitä, mitä kaikkea vapaaehtoisena voi tehdä, sanoo projektipäällikkö Karoliina Tikka Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä.

– Palvelu kokoaa yhteen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia eri sektoreilta.

Minäpä kokeilen. Jos tilittäisin 20 tuntia Etelä-Karjalassa ja haluaisin tehdä hallinto- ja kehittämistehtäviä globaalikysymysten parissa, pääsisin ehkä kouluttamaan jäseniä AIESEC:ssä, tekemään taustaselvitystä Kansalaisareena ry:lle tai osallistumaan Earth Charter International ry:n toiminnan käynnistämiseen Suomessa.

Jos taas tilitän tunnit Kainuussa, valitsen toiminnaksi kuljetustehtävät ja logistiikan ja haluan käyttää tuntini liikunnan ja urheilun eteen, Tuntitili ehdottaa Epilepsialiittoa, Hengitysliitto Heliä ja Suomen Palloliittoa.

Entä Varsinais-Suomi? Mitä palvelu tarjoaa, jos tilitän 30 tuntia vuodessa, valitsen kohteeksi eläimet ja luonnon ja haluan osallistua kampanjatyöhön? Tuntitili ehdottaa jälleen kolmea järjestöä: Oikeutta eläimille, Luonto-Liitto sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry. Arvon troikasta Luonto-Liiton ja soitan Helsinkiin pääsihteeri Leo Straniukselle.

Entä jos voin käyttää vain kymmenen tuntia? Mitä hyvää saan aikaan luonnon hyväksi kymmenessä tunnissa? – Kymmenessä tunnissa maalaa useamman banderollin tai painaa satoja rintanappeja. Hyvä kirjoittaja kirjoittaa useampia artikkeleja tai sitten voi käydä koulussa puhumassa Itämerestä, Stranius vastaa.

– Olemme laskeneet, että yksi Itämeri-oppitunti maksaa noin 50 euroa, joten kyllä kymmenestä tunnista on myös rahallisesti hyötyä, vaikka järjestömme tavoite, yhteiskunta, joka tunnustaa luonnon itseisarvon, ei vielä ihan noilla tuntimäärillä täyty.

Munamies tilittää vapaapalokunnalle 42 tuntia, Aira Samulin puolestaan 61 tuntia ikäihmisten liikuttamiselle. Kuinka paljon sinä tilität tänä vuonna yhteiseksi hyväksi?

Klikkaa ja etsi oma tapasi toimia: www.tuntitili.fi.

Kymmenelläkin tunnilla saa jo paljon aikaan.

Eurooppanuoret on myös mukana tuntitili-kampanjassa ja meillä voi osallistua vapaaehtoistoimintaan Eurooppa-päivänä 9.5.2011.

– Luonto-Liitossa voi kampanjoida Itämeren, metsien suojelutyön, kulutuskriittisyyden tai suurpetojen puolesta. Tai sitten voit osallistua kevätseurantaan nyt kun kevätkin alkaa, Stranius ehdottaa, kun kysyn häneltä tekemistä. Voisin siis vaikka kirjoittaa kulutuskriittistä blogia, maalata banderolleja mielenosoituksiin tai raportoida Kevätseurantaan kevään mittaan lajien ilmestymisestä ja runsastumisesta.

info Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. EU:ssa noin 100 miljoonaa ihmistä osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja suomalaisista lähes puolitoista miljoonaa.

Vuoden aikana kiitetään vapaaehtoisia sekä kannustetaan uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Lisätietoa: www.tuntitili.fi 21

Tampereen Eurooppanuorten kulttuuri-illat

Viiniä ja patonkia unkarilaisittain

Tampereen eurooppanuoret ovat järjestäneet kulttuuri-iltoja jo usean vuoden ajan. Tavoitteena on tutustua puheenjohtajana toimivaan maahan, sekä maan kulttuurin että maan eu toimijuuden kautta. Kulttuuriiltoihin on ollut tapana kutsua vieraiksi niin yliopistolla opiskelevia puheenjohtajamaasta kotoisin olevia vaihto-oppilaita, kuin maassa asuneita tai muuten maahan tutustuneita. Kulttuuriin tutustutaan maan perinneruokien ja juomien kautta, sekä keskustelemalla kulttuurin erikoispiirteistä.

eurooppanuorten aluejärjestönä Keski-suomessa toimii Jen eli Jyväskylän eurooppanuoret. Jen on poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka toimii eurooppalaisten asioiden parissa. Toimintaan kuuluu seminaareja, viiniä ja patonkia -iltoja, kansainvälisyyttä sekä ulkomaisista opiskelumahdollisuuksista tiedottamista.

Kevään 2010 puheenjohtajamaa espanjan kunniaksi pidetyssä illanvietossa tarjoiltiin tapaksia ja sangriaa, sekä kuunneltiin espanjalaista musiikkia. espanjaa puheenjohtajamaana seurasi Belgia, johon Tampereen eurooppanuoret olikin jo käynyt tutustumassa edellisenä keväänä Brysseliin suuntautuneella ekskursiolla.

Komissiossa töissä ollut Visa Koivisto, ja Brysselissä harjoittelijana ollut Tenin tiedottaja Sanna Savikko, kertoivat jokapäiväisestä elämästä maassa. Keskustelun lomassa maisteltiin belgialaisia suklaita, juustoja ja oluita. Keväällä 2011 puheenjohtajamaana toimii unkari. Ten tutustuu unkarialaiseen elämään suomiunkari-seurasta tulevan Mari Vareksen (FT) johdolla. myös unkarilaisiin viineihin tullaan tutustumaan.

Saara Paavola Kirjoittaja on Tampereen Eurooppanuorten (TEN) puheenjohtaja

Keskellä helmikuun pakkasia Jen järjesti vuoden ensimmäisen viiniä ja patonkia- illan, joka tällä kertaa käsitteli unkaria ja sen eurooppalaistumista. Tutummin vp:nä tunnetut illat ovat Jen:in lanseeraama konsepti, joiden tarkoituksena on perehtyä keskustelemaan ajankohtaisista, eurooppalaisista teemoista, nauttien samalla nimen mukaisesti viiniä ja patonkia.

Tämän kertaisen vp:n puhujana toimi syntyperältään unkarilainen Katalin Miklóssy, Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta. illan teemoina käsiteltiin muun muassa unkarin medialakia sekä maan poliittista kulttuuria ja tulevaisuuden näkymiä. unkarin nykyinen pääministeri Viktor Orbán on sanonut unkarin olevan ”euroopan vakain poliittinen järjestelmä”. Tässä kaikista ”vakaimmassa” järjestelmässä kriittinen keskustelu kuitenkin on täysin tukahdutettu, maan uusi perustuslaki rakennetaan kuudessa viikossa eli 20 työpäivässä ja poliittinen kenttä on täysin kahtiajakautunut. illan aikana keskustelua herätti se, kuinka unkarissa, joka oli eu-jäsenhakijamaiden ”tähtioppilas”, on eu- jäsenyyden myötä tapahtunut täyskäännös. Kysymykseksi illan aikana nousi se, olisiko eu:n pitänyt täysjäsenyyden sijaan antaa unkarille enemmän tukea taloudellisille ja poliittisille muutoksille. Demokratian kehittäminen ei nimittäin kuitenkaan ole pelkkiä rakenteellisia muutoksia.

Sanna Nikkanen Kirjoittaja on Jyväskylän Eurooppanuorten (JEN) varapuheenjohtaja ja tiedotusvastaava

22

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Viini ja patonki-ilta debytoi Pääkaupunkiseudulla

TENu satsaa syksyn seminaarisarjaan

Perinteiseen tapaan Pääkaupunkiseudun eurooppanuoret (Penu) aloitti vuoden 2011 järjestämällä vapaamuotoisen tilaisuuden, jolla houkuteltiin uusia ja vanhoja jäseniä mukaan toimintaan. Tänä vuonna Penun uusien iltana järjestettiin muiden aluejärjestöjen toiminnasta tuttu ”Viiniä & Patonkia”– ilta.

Konsepti perustuu rentoon illanviettoon, jonka aikana tutustutaan, juodaan viiniä, syödään patonkia ja keskustellaan järjestön toiminnasta sekä euroopasta.

Turun eurooppalaisten nuorten eli Tenun vuodesta 2011 on tulossa tapahtumantäyteinen. Vuosi pyörähti käyntiin helmikuun puolessa välissä järjestetyllä uusien illalla. maaliskuun alussa järjestämme meppiaamiaisen, johon puhujavieraaksi saapuu Hannu Takkula. aiheena on euroopan korkeakoulukentän uudistus ja haasteet.

Keväällä on lisäksi tiedossa vaalipaneeli ja kansalaisyhteiskuntaa käsittelevä seminaari, sekä perinteikkäästi osallistuminen eurooppa-päivän juhlintaan.

Tilaisuus oli onnistunut ja osallistujia oli mukavasti. uuden ylioppilastalon Weberissä oli tiivis tunnelma, kun uusille toimijoille kerrottiin viimevuoden tilaisuuksista ja suunniteltiin tulevaa. Vuosikokouksessa Penun hallitukseen oli ehdolla enemmän innokkaita jäseniä kuin paikkoja oli tarjolla.

Tenun vuosi huipentuu syksyllä järjestettäviin, eu:n tulevaisuutta eri näkökulmista tarkasteleviin, eu2020keskustelutilaisuuksiin ja -seminaariin. Tiedossa on monipuolista keskustelua niin eu:n kulttuuripolitiikasta ja eurooppalaisesta identiteetistä kuin taloudesta, yrittäjyydestä ja eu-avustuksistakin. mukaan otamme myös federalismiaatteen, joka on ollut Tenun toiminnassa taka-alalla viime aikoina.

useampien jäsenten mukanaolon mahdollistamiseksi, päätettiin perustaa ns. tapahtumakomitea. Viiniä ja patonkia – ilta oli ensimmäinen tilaisuus, joka oli järjestetty tapahtumakomitean voimin. Penu on aina toivottanut kaikki kiinnostuneet jäsenet mukaan toimintaan, joten jos olet kiinnostunut ideoimaan ja järjestämään tilaisuuksia, laita viestiä tapahtumavastaavallemme: satu.vilkama@gmail.com. Lisätietoja Penun toiminnasta antaa myös puheenjohtaja Telle Vilkama Pintos, email: telle.vilkama@gmail.com.

Toimintaa järjestämässä on tusinan verran innokkaita eu-aktiiveja Turun eri korkeakouluista. Kaikki euroopan asioista kiinnostuneet nuoret ovat tervetulleita mukaan toimintaan!

Henrik Manner Kirjoittaja on Turun Eurooppalaisten Nuorten (TENu) puheenjohtaja

Telle Vilkama Pintos Kirjoittaja on Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten (PENu) puheenjohtaja

Yhdistysmatka Joensuusta Brysseliin ja luxemburgiin

Joensuun eurooppanuoret toteuttivat loppusyksystä 2010 pitkäaikaisen tavoitteensa järjestää yhdistysmatka Brysseliin. matka organisoitiin yhdessä itä-suomen yliopiston eurooppaoikeuden opiskelijoiden kanssa, ja matkalle osallistui kaikkiaan 29 henkilöä.

Brysselissä pääkohteita olivat euroopan parlamentti, naTo:n päämaja sekä kaupunki itsessään. matkalaisille tutuiksi tulivat muun muassa parlamentin arkipäivä meP Sirpa Pietikäisen johdolla, sekä naTo:n kehitys toisesta maailman sodasta nykypäivään, suurlähettiläs Alpo Pölhön kertomana. otimme myös varaslähdön joulun 2010 suklaansyöntiin Brysselin lukuisissa, houkuttelevissa suklaapuodeissa.

Brysselistä siirryimme Luxemburgiin, missä kauniin laaksokaupungin lisäksi tutustuimme euroopan unionin tuomioistuimeen (euT). ohjelmaamme kuului euT:n lisäksi tutustuminen yleiseen tuomioistuimeen, vierailu tuomioistuimen mittavassa kirjastossa sekä visiitti suomen kielen kääntäjäosastolla. Luxemburg yllätti monikielisyydellään, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että bussikuskit vaihtoivat lennossa asiointikieltä saksasta ranskaan, ranskasta englantiin ja edelleen paikalliskieleen, lëtzebuergesch’iin.

Mikko Tuovinen Kirjoittaja on Joensuun Eurooppanuorten (JoEN) puheenjohtaja 23

KUTsU EUrooPPANUorET rY:N YliMääräisEEN YHdisTYKsEN KoKoUKsEEN arvoisa jäsenemme, Eurooppanuoret ry:n hallitus on päättänyt kutsua koolle ylimääräisen yhdistyksen kokouksen käsittelemään Eurooppanuorten sääntöjen ja aluejärjestöjen mallisääntöjen muuttamista. Kokous pidetään perjantaina 20. toukokuuta 2011 klo 16 alkaen allianssitalolla helsingin Pasilassa osoitteessa asemapäällikönkatu 1.

Kokouksen käytännön järjestelyjen sujuvuuden vuoksi toivomme, että kokoukseen osallistuvat ilmoittautuisivat pääsihteerille (satu.tuomikorpi@eurooppanuoret.fi) 16.5. mennessä.

Eurooppanuoret korvaa tämän vuoden jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille matkakorvauksia vuosikokoukseen 10 euron omavastuulla 50 euroon saakka. matkakorvaus suoritetaan alkuperäisiä lippuja ja kuitteja vastaan. majoituksesta ja muista kuluista jokainen vastaa itse. tERVEtuloa!

Eurooppanuorten hallituksen puolesta helsingissä 15. maaliskuuta 2011 satu Tuomikorpi pääsihteeri

24

Tähdistö

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Yhteystiedot / Contact eurooppanuoret ry / JeF Finland Hermannin rantatie 12 B Fi-00580 Helsinki tel: +358 9 6811 5715 fax: +358 9 6811 5720 toimisto@eurooppanuoret.fi www.eurooppanuoret.fi

Matti Niemi Puheenjohtaja / President matti.niemi@eurooppanuoret.fi tel: +358 45 679 1717 Satu Tuomikorpi Pääsihteeri / Secretary General satu.tuomikorpi@eurooppanuoret.fi tel: +358 43 2100 502