KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
3 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26
Pääkirjoitus Koko maailma kolmessa minuutissa | Fidan kehitysyhteistyö lyhyesti Nepal: nuorisokeskus tarjoaa tukea työllistymiseen Tulevaisuus on nyt | lapset ja nuoret Fidan kehitysyhteistyössä Laos: koulu suojaa pakkotyöltä Vietnam: onnellisen oppilaan tarina Heikoimpien tukena | haavoittuvat ihmisryhmät Fidan kehitysyhteistyössä Etiopia: seurakunta tuo toivoa hiv-positiivisille Latinalainen Amerikka: peukut päihteettömyydelle Pelataan pallo maaliin asti | voimaantuneet kumppanit Fidan kehitysyhteistyössä Marokko: terveystieto ja taidetyöpajat lujittavat tyttöjen itsetuntoa Kummitoiminta kotiutui Kolumbiaan Fidan kehitysyhteistyöhankkeet ja talous
JULKAISIJA: FIDA INTERNATIONAL RY, PL 105, 00811 HELSINKI TOIMITTAJAT: HARRI HAKOLA, BENJAMIN HOKKANEN, HANNA HOKKANEN, KIRSI KOSKI-KUJALA, NINAROSE MAOZ, LASSI MÄKINEN, PÄIVI SIMI-KIM, HENRIK SUNI GRAAFINEN SUUNNITTELU: ARTO KARVONEN VALOKUVAAJAT: ANU HEIKKILÄ, HANNA HOKKANEN, SATU ILOMÄKI, ARTO KARVONEN, DANIEL KOPONEN, CARITA MURTONEN, LASSI MÄKINEN KANNEN KUVA: EVELIINA HUTTUNEN PAINO: KEURUUN LAATUPAINO OY. /// Fida International saa kehitysyhteistyötoimintaansa Suomen ulkoasiainministeriön rahoitusta merkittävässä määrin. Tässä julkaisussa Fida Internationalin esittämät kannat eivät kuitenkaan välttämättä edusta Suomen ulkoasiainministeriön virallista linjaa.
RAKKAUS ON SUURI MUUTOSVOIMA
V
uonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ulkoministeriö alkoi tukea järjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä. Fida oli ensimmäisten joukossa saamassa tukea. Vuosikymmenien aikana miljoonat kehittyvien maiden ihmiset ovat saaneet apua elämäänsä työmme kautta. Fida toimii kristilliseltä arvopohjalta. Työn motiivina on lähimmäisenrakkaus. Sen toteuttaminen pohjautuu Jeesuksen opetuksille. Kehitysmaiden ihmiset ovat lähimmäisiämme, joiden eteen haluamme tehdä tuloksekasta työtä.
LAUPEUDENTYÖTÄ JO ENNEN KEHITYSYHTEISTYÖTÄ Suomen helluntaiseurakunnat ja Fida ovat auttaneet kehitysmaiden ihmisiä kymmeniä vuosia ennen kuin valtio alkoi tukea työtä. Jo ensimmäiset lähetystyöntekijät 1930-luvulla tekivät laupeudentyötä evankeliumin julistamisen ohella. Hyvä esimerkki on edesmennyt lähetystyöntekijä Aune Hyny, jonka syntymän 100-vuotisjuhlaa vietettiin Intian Machilipatnamissa helmikuussa 2014. Hän lähti nuorena naisena Intiaan vuonna 1951 ja antoi koko elämänsä ja omaisuutensa kutsumukselleen. Aune Hyny ei saanut työstään länsimaisen mittapuun mukaista ajallista hyötyä. Kuitenkin hänen elämäntyönsä hedelmänä kymmenet tuhannet lapset ovat saaneet koulutusta ja tuhannet lapset kodin. Useat lähetystyön suomalaisista pioneereista ovat olleet peräänantamattomia, sisukkaita ja voimakastahtoisia naisia. Ilman heitä lähetystyön ja kehitysyhteistyön historia olisi paljon värittömämpi ja hedelmättömämpi. Kehitysyhteistyö on murroksessa. Globalisaation seurauksena ihmisoikeuksien toteutumista voidaan seurata entistä paremmin. Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli ongelmien kukistamisessa. Fidan kaltaisten järjestöjen tehtävänä on tukea kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa niin, että se ottaa vastuuta syrjään jääneistä kansalaisista.
Fidan tavoitteena on parantaa etenkin naisten ja tyttöjen asemaa. Fida on myös ottanut askeleita yritysyhteistyöhön vastuullisen yritystoiminnan saralla. Tästä hyvä esimerkki on Fidan ja Salmela-Yhtiöiden yhteistyö Bangladeshissa.
TYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän akuutteja haasteita. Fidan hankkeet itäisessä Afrikassa ja Pohjois-Koreassa tukevat sopeutumista muutoksiin. Vuosi 2014 oli Fidan kehitysyhteistyöohjelman 2014–2016 ensimmäinen toimintavuosi. Kehitysyhteistyötä toteutettiin yhteensä 32 maassa. Työmme paransi kehitysmaiden lasten ja nuorten hyvinvointia, vahvisti ruokaturvaa, voimaannutti kumppaneita sosiaaliseen työhön ja paransi kyläyhteisöjen elinoloja. Painopistemaita olivat Aasiassa Kambodža, Nepal ja Intia, Afrikassa Kenia, Tansania ja Uganda sekä Euroopassa Kosovo. Suuret kiitokset kaikille työmme rahoittajille: ulkoministeriölle, EU:lle, seurakunnille ja yksityisille ihmisille. Teidän tuellanne vuonna 2014 monien auttamiemme kehitysmaiden ihmisten oikeudet toteutuivat. Erityiset kiitokset työntekijöille – niin palkallisille kuin vapaaehtoisille – maailmalla, Fida lähetystoreilla, seurakunnissa ja toimistolla. Fidalla on maailman paras henkilöstö! Kristittyinä haluamme antaa työmme onnistumisesta ennen kaikkea kiitoksen ja kunnian Jumalalle.
Harri Hakola Toiminnanjohtaja
3 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
1 650 000 Fidan ja kumppanien toiminnassa oli mukana noin 305 000 kehitysmaiden ihmistä. Heistä lapsia ja nuoria oli noin 170 000. Kumppaneiden verkostot ja hankkeiden laajempi vaikutus huomioiden Fidan kehitysyhteistyöstä hyötyi arviolta 1,65 miljoonaa ihmistä.
jat Hyรถdyntusanaa jaet ain hankkeit
NUORISOKESKUS TARJOAA TIETOJA JA TAITOJA
N
epalin pääkaupungissa Kathmandussa Bethel Youth Centerin kattokerroksesta kuuluu rummun pauke. Kun pääsee musiikkiluokkaan saakka, kuuluu muutakin: kitarat, piano sekä laulu. Jo seitsemän aikaan täällä aloitetaan arkisin bändiharjoitukset. Mukana on niin konkareita kuin aloittelijoita. Tänne on jokainen tervetullut uskonnosta ja varallisuudesta riippumatta. Opetuksesta peritään pieni maksu, mutta opintoihin voi saada myös stipendin. Omaa soitinta ei tarvita. Keskuksen soittimilla saa soittaa, ja tarvittaessa soittimen saa myös lainaksi kotiin. Musiikkiluokassa hindut ja kristityt musisoivat yhdessä toisiaan kunnioittaen.
UUSIA TAITOJA JA HYVIÄ HARRASTUKSIA Nuorisokeskuksen johtaja Prakash Lopchan kertoo, että Nepal kaupungistuu nopeasti. Varsinkin maalta kaupunkiin muuttavat nuoret jäävät helposti työttömäksi ilman koulutusta. Usein lähdetäänkin etsimään 6 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
toimeentuloa ulkomailta. Lopchanin mukaan niin ammattikoulutukselle kuin nuorisotyölle on suuri tarve. Bethel-nuorisokeskus pyrkii vastaamaan kumpaankin tarpeeseen. – Nuoret tarvitsevat ohjausta niin ammatinvalintakysymyksissä kuin perhesuhteissa. Sukupolvien väliset yhteentörmäykset ovat länsimaistuvassa yhteiskunnassa yleisiä. Myös alkoholi ja huumeet houkuttelevat nuoria. Siksi onkin tärkeää tarjota nuorille mielekästä vapaa-ajan puuhaa. Lopchanin mukaan onnistumistarinoita on paljon. Vuonna 2013 keskuksessa kävi harrastamassa tai opiskelemassa 500 nuorta. 65 heistä työllistyi keskuksessa hankittujen taitojen avulla. Keskuksen toimintaa ohjaavat kristilliset arvot, mutta se on avoin kaikille uskonnosta riippumatta. Tavoitteena on lisätä hindujen ja kristittyjen välistä ymmärtämystä. Opettajat ja oppilaat saavat puhua uskosta avoimesti. – Tärkeintä on näyttää itse kristittynä hyvää esimerkkiä, se on paras todistus, Lopchan toteaa.
K E S K U K S E N T O I M I N TA A O H J A AVAT K R I S T I L L I S E T A R V O T, M U T TA S E O N AV O I N K A I K I L L E U S K O N N O S TA R I I P P U M AT TA .
Alakerran käsityöluokassa kuuluu ompelukoneen surina. Viereisessä pöydässä piirretään kaavoja ja leikataan kankaita. Täällä harjoitellaan naisten kurta- ja suruwal-pukujen – eli leveiden pussihousujen, tunikan ja huivin – tekeminen alusta saakka. Nepalissa naiset harvoin ostavat valmisvaatteita, joten mittatilauspuvuille on jatkuvasti kysyntää.
KOTIÄIDISTÄ OMPELUYRITTÄJÄKSI Keskus tarjoaa kolmen kuukauden käsitöiden peruskurssia, jonka jälkeen voi jatkaa jatkokurssille. Kalawati Chaudhary (19) ja Urmila Thapa Magar (21) kävivät vuonna 2012 keskuksen ompelukurssit. Naiset olivat kotirouvia, mutta perustivat oman ompelimonsa valmistumisen jälkeen. – Opettaja neuvoi yrityksen perustamisessa. Alku oli vaikea, mutta nyt saamme ompelimoistamme elannon. Olemme myös palkanneet muutaman ompelijan. Suurin osa tilauksista on naisten- ja vauvanvaatteita, yrittäjänaiset kertovat.
Nuorisokeskus antaa valmennusta tietokoneen peruskäytössä, graafisessa suunnittelussa ja Office-ohjelmissa. Puolen vuoden koulutuksen jälkeen moni opiskelija työllistyy, sillä tietokoneosaamiselle on kova kysyntä Nepalissa. – Sain valmistumiseni jälkeen heti työpaikan koulussa. Tykkään työstäni. On kiva opettaa tietokoneen käyttöä lapsille, sillä lapset rakastavat tietokonetuntia, kertoo kurssin käynyt Sandhya Shrestra (19).
NUORISOKESKUKSIA MYÖS MUUALLE NEPALIIN Vuonna 2014 Bethel-nuorisokeskuksen ammattikursseilla opiskeli 624 nuorta ja harrastetoimintoihin osallistui 11 205 nuorta. Nuorisokeskuksen rahoitus siirtyi vuoden lopussa kokonaan paikalliselle kumppanille, joka avaa vuosittain yhden uuden keskuksen muualle maahan. Nepalin valtio on antanut hankkeesta hyvää palautetta. 7 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
LASTEN TERVEYS PARANTUI LASTEN TURVALLISUUS LISÄÄNTYI Etiopiassa lapsikuolleisuus väheni, kun koko kyläyhteisön terveystilanne koheni perheiden kehittämishankkeen seurauksena. Itäisen Afrikan paimentolaiskylissä ruokaturvahanke onnistui vähentämään aliravitsemustapauksia 2 700:sta 450:een.
Fidan kumppaneita on koulutettu lastensuojeluun. Lastensuojeluohjeisto otettiin käyttöön Etelä-Aasiassa ja Länsi-Balkanilla. Yhteiset lastensuojelun periaatteet julkaistiin kumppanikirkkojen kanssa Tansaniassa, Keniassa ja Ugandassa.
LAPSET JA NUORET KESKIÖSSÄ LASTEN PÄÄSY KOULUTUKSEEN PARANTUI Etelä-Aasiassa työ vaikutti 41 000 haavoittuvassa ase- Vammaisten lasten pääsy kouluun lisäänmassa olevaan lapseen ja nuoreen. 85% kohdeyhteisö- tyi itäisessä Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa, jen lapsista sai mahdollisuuden peruskoulutukseen. Lähi-idässä sekä Etelä-Aasiassa. Kouluja on muutettu esteettömiksi Sadat uudet pyörätuolit ovat mahdollisrakentamalla ramppeja ja taneet vammaisten lasten osallistumisen kouluttamalla opetushenkilöstöä. koulun lisäksi vapaa-ajan aktiviteetteihin.
Fidan ja kehitysmaiden kumppanien työ vaikutti jopa 170 000 lapsen ja nuoren elämään vuonna 2014.
NÄIN PARANSIMME LASTEN ELÄMÄÄ
BALKANILLA
ALUEOHJELMA AUTTOI 20 000 IHMISTÄ, JOISTA 70% ON LAPSIA. APU KOHDISTUI ETENKIN KÖYHIIN ROMANILAPSIIN. 250 LASTA ON HYÖTYNYT MYÖS KUMMIOHJELMASTA.
• • • • • • • • •
Kummilapsihanke auttoi roskankerääjiksi päätyneitä lapsia palaamaan kouluun. Lasten arvosanat ovat parantuneet ja yhä useammat valmistuvat yläkoulusta. Tyttöjen naimisiinmenoikä on noussut koulunkäynnin ansiosta. Nuorten työllistyminen on parantunut. Albaniassa 18 nuorta pääsi ammatilliseen koulutukseen vuoden aikana. Rikokset ja kerjääminen ovat vähentyneet. Lasten oikeudet tunnustetaan ja lapsia kuullaan päätöksenteossa. Lasten hyvinvointi ja käytös ovat parantuneet. Kotiväkivalta on vähentynyt.
K O U L U I S S A O N Y M M Ä R R E T T Y S E , E T TÄ H Y VÄ K O U L U T U S O N AVA I N PA R E M PA A N T U L E VA I S U U T E E N .
PAKKOTYÖ UHKAA KOULUN KESKEYTTÄNEITÄ Laosin maaseudun kouluissa on huutava pula pulpeteista, koulukirjoista ja hyvistä opettajista. Mitä kehnompi koulu on, sitä helpompi se on jättää kesken.
K
oulurakennukset ovat usein vanhoja ja rapistuneita, pulpetit puuttuvat, samoin kunnon tarvikkeet. Pahimmillaan yhdessä luokassa on 80 oppilasta. Suurin ongelma on kuitenkin koulun keskeyttäminen, Laosin kouluhankkeessa kolme vuotta työskennellyt Satu Ilomäki sanoo. Kun koulu jää kesken, on nuorten vaikeampi saada kunnon töitä. Toisten kohtalona on pakkotyö Thaimaassa. Syitä koulun keskeyttämiselle on monia. – Yksi niistä on opetuksen ja koulujen heikko taso.
10 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
Kun koulu ei kykene tarjoamaan mielekästä sisältöä, eivät oppilaat tai oppilaiden vanhemmat osaa arvostaa koulunkäyntiä, Ilomäki sanoo. Koulunkäynnin esteeksi saattaa myös nousta avun tarve kotona tai yksinkertaisesti liian pitkä koulumatka. Usein syyksi riittää pelkästään se, että on tyttö. Tytöt keskeyttävät koulun poikia useammin ja aloittavat sen harvemmin. Ilomäen mukaan tyttöjen koulunkäyntiä ei aina arvosteta yhtä paljon kuin poikien, joskus esteeksi taas nousee naimisiinmeno. – Maassa on vieläkin alueita, joissa vanhemmat eivät
päästä tyttöjä kouluun. Kouluista ei löydy tytöille välttämättä vessoja, ja järkyttävintä on, että maaseudun kouluissa tapahtuu jopa tyttöjen hyväksikäyttöä.
lasta, joten kouluhanke on auttanut tuhansia nuoria. Uusia koulurakennuksia on rakennettu, niiden tarvikkeita uusittu ja opettajille on järjestetty ammatillista ja -täydennyskoulutusta. Parantamalla opettajien PAKKOTYÖHÖN THAIMAAHAN ammattitaitoa myös oppiUsein koulunsa keskeyttälaat ja näiden perheet ovat neet haluavat töihin Laosin alkaneet nähdä uutta arvoa naapurivaltioon Thaimaakoulunkäynnissä. han. Lähtijöiden mielessä Epäpätevät opettajat ovat siintävät korkeampi palkka todellinen ongelma etenkin ja parempi elämä, mutta maaseudulla. totuus on yleensä toinen. Opettajan tutkinnonkin – Koulunsa keskeyttänyt voi ostaa rahalla, joten tyttö saattoi luulla lähtesekään ei aina ole laadukvänsä töihin tehtaaseen kaan opetuksen tae. F Lapset aloittavat koulunkäynnin 6-vuotiaina. mutta päätyikin lopulta – Opetuksen taso on Peruskoulu kestää viisi vuotta, mitä seuraa seitsenbordelliin pakkotöihin. vielä kaukana meidän vuotinen yläkoulu. Laittomasti töihin lähtetasosta. Yhdenkin koulun F Suurin osa lapsista aloittaa peruskoulun, mutneiltä otetaan usein passi englannin opettaja vältteli ta heistä kolmannes lopettaa koulun ennen peruspois joten palaaminen on aina minua, sillä hän ei koulun viimeistä luokkaa. vaikeaa, Ilomäki kertoo. osannut puhua englantia. F Vain noin puolet yläkouluikäisistä jatkaa Toki Thaimaahan pääMutta opettajien pätevyysopiskelua peruskoulun jälkeen, ja heistäkin suuri osa see laillistakin reittiä, muttaso on vähitellen noussut, lopettaa ennen viimeistä luokkaa. ta harmillisen moni päätyy ja pätevyyden myötä myös F Maaseudulla tilanne on paljon vaikeampi. Lamaahan diilerin kautta. palkka. Se taas motivoi osissa on paljon köyhiä kyliä, joissa ei ole peruskoulua Välikätenä saattaa toimia opettajia ja sitä kautta tai joissa koulua ei voi käydä edes viidennelle luokalle jopa oma lähisukulainen, oppilaita. asti. Koulujen taso maaseudulla on heikompi. Ilomäki sanoo. Ilomäki on tyytyväinen F Tytöt käyvät koulua poikia harvemmin. VaiLähtijöitä on riskeistä siihen, mitä Laosissa on keimmassa asemassa ovat maaseudun köyhien huolimatta silti valtavasti. saatu aikaan. Vaikka työtä perheiden tytöt ja etnisten vähemmistöjen lapset. – Kun kouluissa kysyy, vielä riittää, on suunta kuinka moni suunnittelee oikea. lähtevänsä Thaimaahan – Koulujen arvostus on töihin, nousee käsiä todella työn kautta noussut, ja paljon. Laittomien diilereikoko kylä on hyötynyt paden kautta lähtöön liittyviä riskejä ei tiedetä. remmista kouluista. Se lisää entisestään paikallisten Kouluissa on myös pidetty tietoiskuja muun muassa halua kehittää kouluja, Ilomäki sanoo. Thaimaahan lähdön vaaroista. Ihmiskaupan vastai– Kouluissa on ymmärretty se, että hyvä koulutus sissa kampanjoissa oppilaille on näytetty tarinoita on avain parempaan tulevaisuuteen. lähtijöistä ja siitä todellisuudesta, mikä useimpia rajan takana odottaa. – Ne tarinat ovat olleet vaikuttavia. Totuutta ei vain ole tajuttu, ja yleensä kampanjoiden jälkeen moni, joka oli aiemmin lähdössä, päättikin jatkaa koulua, Ilomäki YLÄASTEIDEN JA LUKIOIDEN KEHITTÄMISOHJELMAN kertoo.
KOULUNKÄYNTI LAOSISSA
TULOKSIA VUONNA 2014
KOULUTUS ON AVAIN Fida on tehnyt kauan töitä Laosin yläkoulujen ja lukioiden eteen. Töitä on tehty kymmenessä maaseudun koulussa. Yhdessä koulussa saattaa olla jopa 500 oppi-
• • • • •
erinomaisten koearvosanojen määrä lisääntyi koulun keskeyttäneiden oppilaiden määrä väheni oppilaiden luvattomat poissaolot vähentyivät epäpätevien opettajien määrä väheni täydennyskoulutettujen opettajien määrä kasvoi 11 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
EPÄTOIVO MUUTTUI ONNEKSI Vietnamilaisäidin ensireaktiot esikoispojan autismiin olivat epätoivo ja eristäytyminen. Toisten vanhempien rohkaisu ja Fidan tuki muuttivat kuitenkin tilanteen.
N
guyen Thi Tuyen (35) on kahden lapsen äiti Da Nangista, Keski-Vietnamista. Vanhin lapsista on jo yhdeksänvuotias ja perheen kuopus on juuri täyttänyt kaksi. – Perinteisesti Vietnamissa esikoisen syntymä on suuri tapahtuma. Vanhemmillani ei ollut aikaisemmin lastenlapsia, joten poikamme syntymä oli heille erityisen tärkeä, Tuyen kertoo. Esikoinen Dung (9) vaikutti tavanomaiselta lapselta, kunnes äiti alkoi aistia, että kaikki ei ole kohdallaan. – Dung alkoi viihtyä enemmän itsekseen. Hän ei ymmärtänyt toisia, aivan kuin hän ei olisi kuullut mei12 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
tä. Tiesin, että jokin oli vialla, mutten osannut sanoa mikä. Kun poika oli 2,5-vuotias, äiti vei hänet lääkäriin. Dungilla diagnosoitiin puheen kehityksen viivästyminen ja perhettä neuvottiin tekemään lapsen kanssa harjoitteita puhumisen edistämiseksi. Tuyen kuitenkin koki, ettei niistä ollut apua. Kolmevuotiaana Dung sai autismidiagnoosin. – Se oli vaikeaa aikaa. En heti kertonut edes perheelleni, eristin itseni toisista. Olin turhautunut ja epätoivoinen. Ajan kanssa opin hyväksymään tilanteemme, Tuyen kertoo tuntemuksistaan.
DUNG ON ONNELLINEN KOULULAINEN, J O K A R A K A S TA A O P P I M I S TA !
Vuonna 2013 Tuyen tutustui paikallisen vammaisjärjestön autististen lasten vanhempainryhmään, jota Fida tukee. Tuyen osallistui myös koulutuksiin, jossa hän sai tietoa, miten tukea omaa lastaan kotona.
TUKEA KOULUNKÄYNTIIN – Halusin aina, että Dung pääsee kouluun. Diagnoosin antanut lääkäri sanoi, ettei Dungista olisi koululaiseksi, mutta näin toisten autististen lasten menevän kouluun, ja halusin tarjota pojalleni saman, Tuyen kertoo. Dung saikin koulupaikan yleisopetuksesta. Vaikka opettaja oli ymmärtäväinen, hänellä ei ollut riittävästi taitoja ohjata pojan oppimista. – Alussa seisoskelin päivällä koulun ulkopuolella siltä varalta, että opettaja tarvitsisi minua päivän aikana, Tuyen kuvailee koulupolun aloituksen haasteita. Dung pääsi mukaan Fidan tukemaan kiertävän erityisopettajan ohjelmaan. Erityisopettajan avulla poika oppii nyt paremmin. Samalla koko koulu on oppinut ymmärtämään Dungia ja autismia paremmin. – Dung on onnellinen koululainen, joka rakastaa oppimista! Olen todella onnellinen, että Dung on jo kolmannella luokalla. Hän pitää erityisesti englannista ja matematiikasta ja tekee kovasti töitä päästäkseen neljännelle luokalle, iloitsee Tuyen.
AUTTAVAINEN ISOVELI Toisen lapsen synnyttyä Tuyeniä jännitti Dungin suhtautuminen, mutta turhaan: Dung on ylpeä isoveli. – On ihanaa nähdä hänen opettavan pikkuveljelleen uusia asioita samalla tavalla, kuin minä aikanaan opetin hänelle, Tuyen kertoo. Kaiken kaikkiaan arki kotona on nyt helpompaa. Tuyen haluaa rohkaista kaikkia vanhempia olemaan antamatta periksi vammaisen lapsen kanssa, vaikka arki on vaikeaa. – On tärkeää saada vertaistukea, se auttaa jaksamaan, mutta on yhtä tärkeää rohkaista toisia vanhempia.
KOHTI ESTEETÖNTÄ YHTEISKUNTAA Fidan vammaisten henkilöiden tukihanke Vietnamin Da Nangin kaupungissa tekee työtä sen eteen, että vammaisten henkilöiden ääni kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa. Opettajien valmiuksia ottaa huomioon oppilaiden erityistarpeet on vahvistettu nyt kahdeksan vuotta. • Vuonna 2014 hanke vaikutti suoraan 1 567 vammaisen henkilön elämään. • 23 vammaista lasta sai hankkeen kautta konkreettista tukea koulunkäyntiin kiertävältä erityisopettajalta. • 190 vammaisen lapsen vanhempia koulutettiin antamaan entistä parempaa tukea koulunkäyntiin omille lapsilleen.
13 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
HEIKOIMMAT EIVÄT AINA HUUDA APUA Haavoittuvat ihmisryhmät, kuten lapset, vanhukset ja vammaiset tai vakavasti sairaat henkilöt, ovat muita heikommassa asemassa. Heidän oikeutensa ja tarpeensa jäävät helposti enemmistön jalkoihin. Myös muut seikat kuten etninen tausta tai uskonnollinen vakaumus voivat lisätä syrjintää. Haavoittuvimpiin ihmisryhmiin kuuluvat ovat olosuhteidensa parhaita asiantuntijoita. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että he saavat osallistua kehitysyhteistyötyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Fida tukee haavoittuvia ryhmiä läpileikkaavasti kehitysyhteistyöhankkeissaan. Haavoittuvien ihmisryhmien erityistarpeet huomioidaan myös humanitaarisessa avussa.
LAPSET JA NUORET
VAMMAISET HENKILÖT
• Yli neljännes maailman väestöstä on alle 15-vuotiaita. • Lapset ovat heikossa asemassa esimerkiksi katastrofitilanteissa. He joutuvat aikuisia helpommin myös ihmiskaupan uhreiksi. • Fidan tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten mahdollisuutta päästä kouluun ja opiskella ammattiin. Yli 30 Fidan kehitysyhteistyöhanketta edistää lasten ja nuorten koulunkäyntiä. • Esimerkiksi Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa toimivaa slummikoulua kävi lähes 400 lasta ja nuorta. Koulun oppilasmäärä on viime vuosina nelinkertaistunut.
• Arviolta jopa 15 % maailman väestöstä kärsii jonkinasteisesta vammasta. Vammaisuus on yleistä kehitysmaissa köyhyyden, riittämättömän ravitsemuksen ja puutteellisen terveydenhuollon vuoksi. • Vammaisuus lisää köyhyyttä ja köyhyys vammaisuutta. Myös tietämättömyys ja ennakkoluulot lisäävät vammaisten henkilöiden ahdinkoa. • Vammaisuus vaikeuttaa jopa välttämättömien perustarpeiden toteutumista kuten ruoan ja juoman saamista, asumista ja saniteettitiloihin pääsemistä. • Koulutus on avain köyhyydestä nousemiseen. Vuonna 2014 Fidan ja kumppanien tuella noin tuhat vammaista lasta pääsi kouluun itäisessä Afrikassa.
TYTÖT JA NAISET
MUUT ERITYISRYHMÄT
• Peräti 80 prosentissa Fidan kehitysyhteistyöhankkeista tavoitteena tai erityispainotuksena oli naisten ja tyttöjen kehitys. • Sukupuolten välistä tasa-arvoa vahvistetaan tyttöjen ja naisten koulutuksella, tyttöjen silpomisen lopettamiseen tähtäävällä työllä, perheväkivallan ennaltaehkäisyllä ja naisten elinkeinoja tukemalla. • Samanarvoisuuden vahvistaminen vaatii työtä koko yhteisössä, jotta myös miesten asenteet muuttuvat.
• Muille erityisryhmille, kuten vanhuksille, raskaana oleville ja vakavasti sairaille tulee taata tarvittavien terveyspalveluiden saatavuus. • Erityisryhmien tarpeet otetaan huomioon myös akuuteissa kriiseissä ja katastrofiapua jaettaessa.
OIKEA TIETO HILLITSEE HIV-EPIDEMIAA ETIOPIASSA
K
un Elsa Alemu aloitti työt Fidan ja paikallisen kumppanin hiv-hankkeessa Etiopiassa Debre Zeitin kaupungissa vuonna 2005, ei hiv:stä juuri haluttu puhua ääneen. Hiv oli likainen ja häpeällinen virus. Väärät uskomukset elivät villeinä, ja sairauden mukana tarttunut suunnaton häpeä piti oikean tiedon leviämisen kurissa. Elsa Alemu, joka on ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, kiersi työnsä alkuaikoina aids-potilaiden luona auttamassa niin kodin kuin sairauksien hoidossa. Häpeän ja tartunnan pelon vuoksi monet sairastuneista olivat vuodepotilaina kotonaan, ilman kunnollista hoitoa tai lääkitystä. Elsa muistaa erityisesti tapauksen, jossa sairastunut tyttö oli eristetty ulkokäymälään. Perhe pelkäsi tartuntaa ja sairauden mukanaan tuomaa häpeää. – Leimautuminen oli raskas taakka sairastuneelle ja hänen perheelleen ympäröivässä yhteiskunnassa. Seurakunta mukaan lukien, Elsa sanoo.
ENNAKKOLUULOT OVAT TIEDON PUUTETTA Elsa Alemun työhön kuului sairaanhoidon lisäksi väärän tiedon korjaaminen ja valistaminen aids-potilaiden perheissä ja ympäröivässä yhteisössä. Suurimpia haasteita hiv:n hoidossa ovat ennakkoluulot. Fida on tehnyt töitä niiden kitkemiseksi Etiopiassa ja muualla itäisessä Afrikassa jo vuosien ajan. Tulokset ovat olleet kannustavia – moni hiv-positiivinen on saanut pelon ja häpeän tilalle ihmisarvoisen elämän. Hiv-tartuntaan liittyvät ennakkoluulot ovat pääosin tiedon puutetta. Kun oikeaa tietoa ei ole, valheelliset ja pinttyneet uskomukset pysyvät hengissä. Esimerkiksi Itä-Afrikassa hiv mielletään usein lähes pelkästään prostituoitujen ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien ongelmaksi. Sen ajatellaan leviävän itsestään ja johtavan aina kuolemaan. Vahvana elää myös ajatus, että hiv on Jumalan rangaistus synnistä. Stigma eli häpeän lyömä leima pahentaa ongelmaa. 16 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
Pelko tartunnan paljastumisesta estää sairastuneita hakeutumasta hoitoon ja lisää sairauden henkistä taakkaa. Tämän takia hiv on myös ihmisoikeuskysymys.
SEURAKUNNAT MUKANA TALKOISSA Fidan hankkeen päämääränä Etiopiassa oli vähentää hiv-tartuntojen määrää ja tukea hiv:n takia kärsiviä. Stigmojen purkaminen mahdollisti oikean avun ja tiedon jakamisen. Tartuntojen määrä alkoi pikku hiljaa vähentyä. Kun ennakkoluuloja ja vääriä uskomuksia saatiin kitkettyä, myös sairastuneiden olot paranivat. – Hankkeen antama rohkaisu sairastuneille auttoi heitä yrittämään uudelleen elämän normaalia jatkamista, hiv-hanketta seurannut Anu Heikkilä kertoo Etiopiasta. Fida tuki rahallisesti hoitoa tarvitsevia lääkityksen hankkimisessa sekä aidsin takia orvoksi jääneitä. Monet sairastuneet alkoivat kuntoutua lääkityksen ansiosta ja vahvistuivat siinä määrin, että pystyivät aloittamaan oman elannon tienaamisen. Hiv:stä ja aidsista pidettiin valistustilaisuuksia seurakuntien vastuunkantajille ja kyläyhteisöille. – Vielä 90-luvulla aidsista ei juurikaan täällä ääneen puhuttu. Vuosituhannen vaihteessa valtavat määrät ihmisiä kuoli aidsiin, minkä jälkeen asiaan alettiin vasta kiinnittää enemmän huomiota, Heikkilä kertoo. Asennemuutoksen ansiosta seurakunnista on tullut hengellisen, psykologisen ja fyysisen tuen tärkeitä antajia. Ihmisiä yhteen kokoava seurakunta on hyvä paikka jakaa oikeaa tietoa eteenpäin.
Fidan hanke vaikutti osaltaan siihen, että vuoteen 2010 mennessä hiv-tartuntojen yleisyys oli pudonnut kolmeen prosenttiin, kun hankkeen alkaessa tartuntoja oli jopa seitsemällä prosentilla väestöstä. Debre Zeitin kaupungissa ja sen lähialueilla 135 000 ihmistä oli käynyt hiv/aids-testeissä ja sairastuneiden asema oli parantunut. Hanke päättyi vuonna 2014.
KUN E N N A K KO L U U LO JA J A VÄ Ä R I Ä U S K O M U K S I A S A AT I I N K I T K E T T YÄ , M Y Ö S S A I R A S T U N E I D E N O LOT PA R A N I VAT.
17 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
V U O S I E N VA R R E L L A V I E S T I T E R V E I S TÄ E L Ä M Ä N TAV O I S TA O N TAV O I T TA N U T A L U E E L L A J O M I L J O O N I A N U O R I A
LATTARIKOULUISSA TIEDETÄÄN: PÄIHTEITTÄ PARAS
B
olivialainen Aldo ”Lalo” Arraya aloitti huumeiden käytön ollessaan 15-vuotias. Vuosien varrella monet huumekaverit kuolivat yliannostukseen tai tekivät itsemurhan. Myös Lalon henki oli vaarassa. Elämään kuului vain huumeita – ja niiden myötä rikollisuutta, rikki menneitä ihmissuhteita ja yhä pahenevia fyysisiä oireita. Kolmikymppisenä Lalo päätti lopettaa elämänsä. Samana päivänä, kun hän oli päättänyt toteuttaa suunnitelmansa, joku kertoi hänelle kadulla Jeesuksen rakkaudesta. Lalo tuli uskoon ja pystyi ihmeekseen luopumaan huumeista siltä seisomalta. Miehen elämä sai uuden suunnan. Kolme vuotta uskoontulonsa jälkeen hän meni naimisiin, ja myöhemmin perheeseen syntyi kaksi lasta. Lalo opiskeli yliopistossa sosiaalipsykologiaa, ja on sittemmin toiminut Fidan ja Asambleas de Dios -helluntaikirkon ennaltaehkäisevässä päihdekasvatustyössä koululaisten parissa.
sai päihdevalistusta. Vuosien varrella viesti terveistä elämäntavoista on tavoittanut alueella jo miljoonia nuoria. Lalon mukaan yhteiskunta ja koulut toivovat työn jatkuvan, sillä huumeet ovat edelleen ongelma koko maanosassa. – Sosiaaliset ongelmat ovat aina vain näkyvämpiä, eikä niitä enää kyetä salaamaan. Huumeisiin liittyy usein esimerkiksi perheväkivaltaa. Vuosittain Lalo tapaa henkilökohtaisesti tuhansia nuoria. Työn voimavaroina ovat usko, psykologin koulutus ja myös henkilökohtaiset kokemukset huumeista. – Voin kertoa, että olen käynyt saman tien. Vaikka haasteet ovat suuria ja työtä riittää, on Lalo toiveikas tulevaisuuden suhteen: – Oma mottoni on Raamatusta: ole luja, ole rohkea ja ryhdy työhön! Lalo summaa.
APUA HYVISSÄ AJOIN Fidan päihdekasvatustyö sai alkunsa, kun Ari Joensuu perusti vuonna 1986 hoitokodin narkomaaneille. − Huomasin, että ihmisten jo päätyessä hoitoon asioiden kulkuun on vaikeaa enää vaikuttaa. Sen pitää tapahtua jo paljon aikaisemmin. Näin syntyi ajatus kouluissa tehtävästä päihde- ja arvokasvatuksesta, Joensuu kertoo. Ari Joensuu oli yhteydessä Bolivian kouluviranomaisiin ja kysyi, oliko heillä tarvetta kouluissa tehtävälle päihdekasvatukselle. Aluksi viranomaiset vain totesivat, ettei mitään huumeongelmaa ollut. Pian näkemys muuttui, ja nuorten valistaminen kouluissa saattoi alkaa. Vuosien myötä työ on laajentunut Boliviasta myös naapurimaihin Peruun, Ecuadoriin, Kolumbiaan, Uruguayhin ja Paraguayhin. Etelä-Amerikassa työ tunnetaan Tucan-työnä. Sanalla on kaksi merkitystä. Se viittaa tukaanilintuun, jonka elinympäristö katoaa huumeviljelyn levitessä. Se on myös lyhenne espanjankielisestä lauseesta ”kaikki yhdessä huumeita ja alkoholia vastaan”.
TUHANSIEN NUORTEN TUKENA Latinalaisen Amerikan koulutyön mittasuhteet hämmästyttävät: vuonna 2014 arviolta noin 95 000 nuorta
Lalo rohkaisee bolivialaisnuoria päihteettömään elämään.
KOULU KIITTÄÄ ”Olen Manuel Santos Carrillon koulun rehtori. Tucan-projektin järjestämä työpaja koulullamme oli hyvin koskettava. Punatan kaupungissa me todella tarvitsemme tällaisia työpajoja ja projekteja. Tarvitsemme ihmisiä, jotka työskentelevät nuorten kanssa. Sekä oppilaat että opettajat olivat todella iloisia tästä. Toivomme, että projekti voisi vierailla kaikissa kouluissa. Punatan kaupunki tarvitsee tätä, koska huumeet ja alkoholi hyökkäävät meitä vastaan tavalla, johon emme osaa vastata. Kiitos!”
19 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
KUMPPANIT AVAIN TULOSTEN MONINKERTAISTUMISEEN Fidan kumppanit ovat ruohonjuuritason asiantuntijoita oman alueensa kehityksessä. Yhteistyö on laittanut alkuun kehitysyhteistyöhankkeita suuremman prosessin. Useat kumppanit toteuttavat paikallisia, omarahoitteisia projekteja haavoittuvien ihmisryhmien aseman parantamiseksi.
10
-vuotinen kyläkehityshanke Marokossa jätti jälkeensä motivoituneen terveyskasvatukseen keskittyneen kansalaisjärjestön, jonka voimavara on kasvava nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden verkosto.
14
kirkon sosiaalisen työ verkosto perustettiin Albaniaan. Koko Balkanin alueen hankkeissa toimii yli 100 vapaaehtoistyöntekijää. Erityisesti vapaaehtoistyön ovat löytäneet romanit, mikä on parantanut suhtautumista heihin valtaväestön parissa. Kumppanit tekevät itsenäisesti mm. työtä naisvankien parissa, teiden korjaustöitä, päihdetukikeskustoimintaa sekä tieturvallisuuskampanjoita.
200
lasta Kolumbiassa hyötyi kummihankkeesta. Hanketuki päättyi vuoden 2014 lopussa, ja työ jatkuu suomalaisten ja yhä enenevässä määrin paikallisten kummien tuella. Kumppanikirkkojen laaja TUCAN-päihdevalistusohjelma tavoitti vuoden aikana jopa 95 000 kouluikäistä lasta ja nuorta Latinalaisessa Amerikassa.
7
paikallista työntekijää Sri Lankassa osallistui projektihallinnon koulutukseen. Vapaaehtoistyöntekijöiden määrä kylien kehityksessä kasvaa jatkuvasti. Motivoituneet vapaaehtoiset vievät työn ruohonjuuritasolle.
2016
valmistuu itäisen Afrikan kumppanikirkkojen lastensuojeluohjeisto, joka varmistaa lasten aseman entistä paremman turvaamisen Fidan hankkeissa ja kumppanien toiminnassa.
23
kylässä Kambodžassa toimii kyläkehityshanke, jonka Fidan kumppani on aloittanut itsenäisesti ja tekee ilman ulkopuolista rahoitusta. Fidan kanssa yhteistyössä kyläterveystyötä tehdään 60 kylässä.
MAROKON TULEVAISUUS ASUU AHTAASTI
P
ohjois-Marokossa, Ouazzanen kaupungissa, valkoisen aidan takana aukeaa pieni piha. Pihaa rajaava pitkä rakennus on nimeltään House of Student Girls of Ouazzane (Ouazzanen opiskelijatyttöjen talo). Syrjäseutujen tytöt asuvat täällä, jotta voivat käydä koulua kuudennesta luokasta ylöspäin. Opiskelijatyttöjä on tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen. Heitä on kaiken kaikkiaan 122, ja tilat alkavat käydä liian pieniksi. Pieni piha näyttää yhtäkkiä todella pieneltä. Oppilaskodissa on yksi makuusali, pitkä halli täynnä kerrossänkyjä. Tyttöjen oma tila on vain sängyn kokoinen, ja seinällä on rivi pukukaappeja, joihin omat tavarat pitää saada mahtumaan. Makuusalista johtaa ovi kylpyhuoneeseen, jossa on
22 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
muutama kyykkyvessa ja suihkusyvennys. Mieleen juolahtaa, eivätkö teini-ikäiset tytöt kärsi yksityisyyden puutteesta näissä oloissa.
PITKÄ MATKA KOULUUN Marokon koulujärjestelmän haaste on, että pienissä kylissä on koulu vain alaluokkien loppuun saakka, ja yläkouluun on pakko matkustaa lähimpään isoon keskukseen. Maksulliset oppilaskodit mahdollistavat maaseudun lasten asumisen koulun lähellä. Niiden ansiosta tämän sukupolven tytöistä tulee lukutaitoisia ja osasta jopa korkeasti koulutettuja. Fidan kumppani, paikallinen diabetes- ja kehitysjärjestö ADDADD, vierailee vapaaehtoisvoimin oppilasko-
Fida teki yhteisökehitystyötä eri puolilla Marokkoa vuosina 2002–2014. Terveyskasvatusta, tukiopetusta ja taidekasvatusta sai parhaimpana vuonna jopa 26 000 ihmistä Ouazzanen kaupungissa ja sitä ympäröivissä kylissä. Yhteistyön päättyessä Fidan kumppanijärjestö ADDADD oli saavuttanut nettikahvila- ja koulutustoiminnan avulla riittävän taloudellisen omavaraisuuden tason. Sen työ jatkuu ilman Fidan taloudellista tukea.
K O U L U L A I S E N H E N K I L Ö K O H TA I S E K S I T I L A K S I R I I T TÄ Ä O M A S Ä N K Y J A O M I L L E TAVA R O I L L E P I E N I P U K U K A A P P I .
deissa, kouluissa ja Ouazzanen lähimaaseudun kylissä. Se pitää terveysvalistustunteja ja diabetestestauksia ja järjestää taidetyöpajoja ja muuta vapaa-ajantoimintaa.
TIETOISKUT TUOVAT VAIHTELUA ARKEEN Oppilaskodin ruokalassa hälisee satapäinen tyttölauma. 13-vuotiaat Nazaw, Ahlam, Fatim ja Najwa istuvat silmät tuikkien pyöreän pöydän ympärillä. Mitä teette koulupäivän jälkeen? – Tulemme koulusta suoraan tänne ja jatketaan opiskelua, kertoo Najwa. – Me tehdään läksyjä ja saadaan tukiopetusta, joku tytöistä lisää. Tytöillä ei ole onneksi kotiin kovin pitkä matka. Kysyttäessä, pääsevätkö he kotiin joka viikonloppu, joka pää nyökyttää iloisesti. Kuinka kauan asutte oppilaskodilla?
– Peruskoulun loppuun, eli kolme vuotta. Jotkut asuvat vielä lukioajankin, tytöt selventävät. Mitä Fidan paikallisen kumppanin ADDADDin tiimi on käynyt tekemässä oppilaskodilla? – Teatteria! Ahlam hihkaisee. – He ovat pitäneet valistustunteja mielenkiintoisista aiheista. Mitä haluaisitte olla isona? – Poliisi. (Nazaw) – Lääkäri. (Ahlam) – Opettaja. (Fatim) – Insinööri. (Najwa) Vierailun lopuksi ADDADDin tiimi pitää koko 122-päiselle tyttöjoukolle pienen puheen. Tytöille kerrotaan, että heillä on Suomessa ystäviä ja kannattajia, jotka kuulevat heistä mielellään uutisia. Tiimi rohkaisee tyttöjä opiskelemaan ahkerasti, koska se on ainoa tapa saada omat unelmansa toteutumaan. 23 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
ADRIANA KÄY KOULUA KUMMITUELLA
Y
hdeksänvuotias kummitukea saava Adriana asuu Kolumbian pohjoisosassa Villa del Marissa vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Kotona hän tykkää leikkiä nukeilla sisko ja veli seuranaan. Adrianan paras ystävä on Laura, jonka kanssa on kiva leikkiä koulun välitunneilla. Kummituki mahdollistaa tytölle koulukuljetuksen mopolla. Kolumbiaa pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista maista, joten koulukyyti onkin olennainen apu. – Ilahduin kun kuulin, että tyttäreni alkaa saada tätä tukea, Adrianan isä Alex kertoo. – Mielestäni on tärkeää opiskella, jotta voi edetä elämässä ja jotta lapsenikin voisivat edetä. Itse kävin lukion loppuun asti. Haluaisin, että lapsenikin kävisivät sen, ylpeä isä jatkaa. Adrianan lempiaine koulussa on matematiikka. Vanhemmat auttavat kotiläksyjen tekemisessä tarvittaessa. Koska koulu maistuu, tytön tulevaisuus näyttää valoisalta!
KUMMITYÖ SIIRTYY PAIKALLISILLE KOLUMBIASSA Fidan kehitysyhteistyö Kolumbiassa siirtyi onnistuneesti paikallisten kumppanien haltuun osana laajempaa, maanosaa koskevaa suunnitelmaa. Myös suomalaisten tukeman kummityön päätettiin siirtyvän paikallisille toimijoille kahden vuoden kuluessa. Kolumbialaisen kummikoordinaattori Adriana Bernalin mukaan seurakuntalaisten rekrytoiminen kummeiksi on noussut maassa avainasemaan. Pikkuhiljaa suomalaiskummien määrää vähennetään ja kolumbialaiset perheet astuvat tilalle. Kummius kestää enintään kolme vuotta. Seurakunnan tuella lapsilla on mahdollisuus saada aamupala, välipala ja illallinen päivittäisen koulunkäynnin lisäksi. Kerran vuodessa jokaiselle lapselle pyritään järjestämään terveydenhoidon kartoituskäynti. – Kummit kuuluvat usein paikalliseen seurakuntaan ja ovat keskituloisia perheitä, joilla on halu auttaa ja tehdä sosiaalista työtä, Adriana selostaa. Adriana Bernal toivoo, että paikalliset seurakunnat ottaisivat myös kehittämisvastuuta kummitoiminnasta tulevaisuudessa. Kummityö on tärkeää, sillä liian moni kolumbialaislapsi päätyy kadulle kerjäämään tai jopa lapsisotilaaksi. 24 FIDA KEHITYSYHTEISTYÖ 2014
LAPSENA KOLUMBIASSA • • • • • •
maansisäisistä 5,2 miljoonasta pakolaisesta (vv. 1985–2013) lapsia ja nuoria 40 % puoli miljoonaa lapsityöläistä (5–14-vuotiaat) koulua käy 5–14-vuotiaista 92 % maamiinat estävät etenkin lasten koulukäynnin, terveydenhuollon ja ruoansaannin sissiryhmittymät käyttävät lapsisotilaita Vuonna 2014 Kolumbiassa sai Fidan kummitoiminnan kautta tukea 350 lasta.
Lähteet: UNICEF 2013, ILAB/UCW 2012
KOSKA KOULU MAISTUU, ADRIANAN T U L E VA I S U U S N ÄY T TÄ Ä VA L O I S A LTA !
4 hanketta 465 000 € Lisäksi 1 EU-hanke
www.lahetystorit.fi
ELÄMÄSI LÖYTÖJÄ – osta tai kierrätä