KEHITYSYHTEISTYÖ JA HUMANITAARINEN APU
2014-16
FIDAN KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN HANKKEET JA MAAT ALUEITTAIN 2015 UGANDA
KAAKKOIS-AASIA
ALBANIA
5061 Ugandan kummilapsihanke Itäinen Afrikka 5250 Kumppanien johtajuuden kehittämisohjelma
ETELÄ-AASIA
BOSNIA-HERTSEGOVINA
LÄHI-ITÄ JA KESKI-AASIA (MECA-ALUE)
LÄNSI-BALKAN*
5480 Länsi-Balkanin kestävän kehityksen edistämisohjelma 5093 Albanian yhteisökehitysohjelma 5094 Haavoittuvien henkilöiden integraatio Albaniassa 5470 Tuzlan yhteisökehitysohjelma 5475 Tarkoitus elämälle – koulutus- ja kulttuurikeskus Banja Lukassa
KOSOVO
5485 Yhteisökehitysohjelma Milloshevassa 5486 Romaniyhteisön kehitysohjelma Kosovossa
ITÄINEN AFRIKKA
5251 Alueellinen kummilapsihankkeiden tukiohjelma 5252 Alueellinen ruokaturva- ja ilmastonmuutosohjelma 5260 Aluekoordinointi 5264 Alueellinen vaikuttamisohjelma 5266 Psykososiaalisen tuen ohjelma
BURUNDI
5280 Pienviljelijöiden ruokaturvan kehittämisohjelma 5281 Nuorison koulutuksen ja yhteiskuntaan integroitumisen tukioh-jelma 5282 Kumppanin vahvistamishanke hiv/ aids-kysymyksissä
ETIOPIA
5020 Bongan kaupungin ja yhteisöjen voimauttamisen tukiohjelma 5021 Kirkkojen ja yhteisöjen voimauttamisen tukiohjelma 5025 Haavoittuvien lasten ja perheiden tukiohjelma 5029 Vesihuollon kehittämishanke Moyalessa *
KENIA
5042 Kumppanien ympäristöosaamisen tukiohjelma 5044 Homa Bayn kummilapsihanke 5046 Kakamegan kummilapsihanke 5048 Katulapsityön tukiohjelma 5049 Maasai-tyttöjen ja yhteisöjen tukiohjelma
TANSANIA
5053 Mwanzan kummilapsihanke 5064 Vammaisten nuorten tukiohjelma
AFGANISTAN
5340 Vesi antaa elämää
IRAK (KURDISTAN)
5440 Sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristön kehityksen tukiohjelma
JORDANIA 5411 Yhteisökehitysohjelma PALESTIINALAISALUE* 5430 Terveystietoutta Gazaan ja Länsirannalle TADŽIKISTAN
5320 Yhteisökehitysohjelma Khatlonin alueella 5323 Terveyttä klinikoilta kylille Khatlonissa ja Dushanbessa Lähi-itä ja Keski-Aasia 5450 Aluekoordinointi 5451 Psykososiaalisen osaamisen vahvistaminen MECA-alueen hank-keissa
TUKIHANKKEET
5002 Kehitysviestintä 5003 Evaluoinnit 5006 Kehityskasvatus
ETELÄ-AMERIKKA*
BOLIVIA, PARAGUAY, PERU
5100 Kumppanien voimaannuttaminen sosiaaliseen vastuuseen
KAAKKOIS-AASIA KAMBODŽA
5190 Kyläkehitysohjelma
LAOS
5162 Savannakhetin läänin yläasteiden ja lukioiden kehittämisohjelma 5163 Kyläkehitysohjelma Pohjois-Laosissa 5164 Nuorisokeskus Savannakhetissa
MYANMAR
5131 Yhteisökehitysohjelma
VIETNAM*
5171 Vammaisten henkilöiden tukiohjelma
5500 Alueellinen koordinointi- ja kapasiteetin vahvistamisohjelma 5501 Alueellinen vaikuttamisen ja voimaannuttamisen ohjelma
BANGLADESH
5013 Slummiyhteisön kehittämishanke Dhakassa
BHUTAN
5039 Luovat ajatukset – Taitavat kädet
KIINA*
5126 Arvosta elämää, vaali terveyttä – terveyskasvatus- ja kehitysoh-jelma Kashgarin maaseudun naisille ja lapsille INTIA 5031 Yhteisön kapasiteetin kehitysohjelma 5032 Maharasthran kyläkehityshanke 5033 Mumbain slummiyhteisön kehitysohjelma 5036 Yhteisökehitys- ja kapasiteetin vahvistamisohjelma NEPAL 5461 Kestävä toimeentulo ja lasten kehitys 5462 Maithilien voimaannuttamisohjelma 5463 Nuorisokeskusohjelma 5464 Lasta ei unohdeta 5465 Vesi-, sanitaatio- ja hygieniahanke
PAKISTAN*
5360 Kumppanin voimaannuttaminen yhteisökehitykseen
SRI LANKA*
5550 Yhteisön omistama ja sitä vahvistava lapsikeskeinen kehitys (3CORD) ETELÄ-AASIA 5460 Aluekoordinointi ja kumppanin kapasiteetin rakennusohjelma
ITÄ-AASIA POHJOIS-KOREA
5210 Siemenperunan kehittämishanke 5211 Aluesairaaloiden kehittämishanke 5212 Hammashuollon tukiohjelma 5213 Kyläyhteisön terveyshanke
*Kehitysyhteistyö alueella loppui kokonaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuonna 2016 hankkeissa tapahtui muitakin muutoksia kuten päättymisiä ja yhdistymisiä, erityisesti itäisessä Afrikassa.
3 FIDA
KEHITYSYHTEISTYÖ ON HYVÄÄ POLITIIKKAA
K
ehittyvien maiden lasten ja nuorten heikko asema on kehittyneiden maiden huonon politiikan suurin häpeä. Kun lasten oikeudet esimerkiksi koulunkäyntiin eivät toteudu, merkitsee se yli miljardille ihmiselle lähtökohtaisesti huonoja edellytyksiä ansaita riittävästi elättääkseen itsensä ja perheensä. Nuorisotyöttömyys johtaa muihin ongelmiin. Huonosti koulutetut, työttömät nuoret ovat kasvavan terrorismin parasta rekrytointipotentiaalia. Hyvää kansainvälistä politikkaa on erilaisilla keinoilla tukea kehittyvien maiden olojen parantamista. Hyvät olosuhteet ehkäisevät konflikteja, vähentävät
syrjäytymistä ja luovat edellytyksiä tasa-arvoisemmalle maailmalle. Kansalaisjärjestöt ovat tehokas kanava ihmisoikeuksien edistämiseksi. Järjestöt toimivat ruohonjuuritasolla ja voivat siten vaikuttaa suoraan kehittyvien maiden ihmisten asenteisiin luomalla uskoa ja toivoa tulevaisuudesta. Fidan kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun motiivina on pyyteetön lähimmäisenrakkaus. Kehittyvien maiden lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen on työn keskeinen tavoite. Yhteistyömaiden kumppaneiden osaamisen ja resurssien kasvun myötä ulkopuolisen tuen tarve vähenee ja parhaimmillaan päättyy kokonaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Etelä-Amerikan työn jatkuminen tuen loppumisesta huolimatta. Vuosista 2014-16 päällimmäiseksi muistoksi jää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen tuen leikkaukset. Leikkaukset vaikuttivat täysimääräisinä Fidan työhön vuonna 2016, jolloin budjetti oli noin 3,4 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2015 aikana jouduttiin tekemään kipeät päätökset. Huolimatta leikkausten aiheuttamista haasteista sai Fida antaa uskoa ja toivoa sadoille tuhansille kehittyvien maiden ihmisille. Tämän raportin tarinat kertovat siitä, miksi kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kannattaa tehdä. Apu menee perille. Kehittyvien maiden lasten ja nuorten oikeudet parantuvat. Suomen valtion ja EU:n kannattaa panostaa kehittyviin maihin. Maailman kestävä kehitys on kehittyneiden maiden velvollisuus. Se on hyvää politiikkaa.
Harri Hakola Toiminnanjohtaja
JULKAISIJA: FIDA INTERNATIONAL RY, PL 105, 00811 HELSINKI TOIMITUSSIHTEERI: PÄIVI SIMI-KIM TOIMITTAJAT JA TAUSTATOIMITTAJAT: HARRI HAKOLA, ANNE HAVERINEN, HANNA HOKKANEN, TITTA JAKONEN, SÄDE JOKIVUORI, PAUL JOYDHAR, KIRSI KOSKI-KUJALA, PÄIVI LEPPÄNEN, NINAROSE MAOZ, VIRPI MESIÄISLEHTO, LASSI MÄKINEN, MAIJA SAARNI, ISMO SALERTO, PÄIVI SIMI-KIM, HENRIK SUNI, NIINA TUOVINEN GRAAFINEN SUUNNITTELU: DANIEL NÄRHI VALOKUVAAJAT: OLLI HAKALA, HANNU HAPPONEN, ESKO IKÄVALKO, SÄDE JOKIVUORI, PAUL JOYDHAR, MILMA KETTUNEN, DANIEL KOPONEN, DANIEL KORPELA, MATTI LINDGREN, VIRPI MESIÄISLEHTO, HENRIK SUNI, HEIDI SÖDERLUND, SAIPANJA THALANGSII KANNEN KUVA: MARKUS KUJALA (ARTO KARVONEN) PAINO: KEURUUN LAATUPAINO OY. /// Fida International saa kehitysyhteistyötoimintaansa Suomen ulkoasiainministeriön rahoitusta merkittävässä määrin. Tässä julkaisussa Fida Internationalin esittämät kannat eivät kuitenkaan välttämättä edusta Suomen ulkoasiainministeriön virallista linjaa.
4 FIDA
A J Ö Y T S I M A T T VAIKU N E N I M A T S I V H A i V N I T E E uttaa suorasti ta ik T a I v a S k jo A , a P ta in A K Ihmisoikeusperustaista toimrkii muuttamaan yhteiskunnan O T N A T O U T U PAKLonVkreEettLinen palvelu- tai avustusetyn öja,
nkoon ja py te n e s k tö ä mppaniseuraku ä u p k ti s s ö y M i. s ik epäsuora m minen oman denmukaisem rakenteita oikeu ärjestöjen kapasiteetin vahvista tämisessä. tien ja -j yhteisönsä kehit
en varustamin . id o ik lin k ja n je ttaminen kuten koulu opettajien koulu
a istuneesti s s a z od nn Kambnistettiin o ka vastaa käyn tihanke, jo uorten pilot unkilaisn kaup isiin. tarpe
TIETOA HANKKEISTA VUONNA 2015
Fidan kehitysyhteistyö vahvisti kirkkokumppaneiden omaa sosiaalista työtä. Kaikissa hankkeissa huomion keskiössä olivat lapset ja nuoret. Lisäksi työ keskittyi haavoittuviin ihmisryhmiin. KEHITYSYHTEISTYÖHJELMAN toisen toimintavuoden 2015 aikana suoria hyödynsaajia oli noin 360 000 kehitysmaiden ihmistä. Heisttä lapsia ja alle 18–vuotiaita nuoria oli noin 124 000 ja tyttöjä tai naisia 180 000. Huomioiden kumppaneiden verkostot sekä alueellisten hankkeiden ja vaikuttamistyön laajempi vaikutus, epäsuorien hyödynsaajien määrän voidaan arvioida nousevan noin 4,4 miljoonaan. Toteutunut kehitysyhteistyöohjelman budjetti vuonna 2014 oli 8 904 977 € (valtiontuki 7 450 000 €) ja 9 106 684 € vuonna 2015 (valtiontuki 7 027 124 €). Budjetti 2016 oli 6 313 406 € (valtiontuki 4 700 000 €).
5 FIDA
LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Ohjelmakonaisuuden osuus (prosenttia), jossa teema on erityisesti huomioitu*.
54
Sukupuolten tasa-arvo Vammaisasiat
27
Rauhanrakentaminen
36 25
Ympäristö ja ilmastonmuutos
20
Kumppan Ugandass ikirkot Keniassa lastensuo a ottivat käyttö ja ö jeluohjeis ton. n Ohjelmak a alakouluo udella 434 pitämään pettajaa koulute Kashgarin terveyskasvatu ttiin st alueella K iinassa. unteja
Kulttuuri Hiv/aids
15
*Hankekohtaisesti teemojen määrä vaihtelee.
HANKKEITA 63 YHTEENSÄ 28 MAASSA.* Hankkeet tyypeittäin
Lap set nuo ja ret
Nais et ja tytö t
1 3 haa Mu voit ut tu ryh vat mät Vam ma hen iset kilö t
ja k Tervey oulu s tus
ilma Ymp ston ärist ja ru muu ö, oka tos turv a
koo Alue rdin ellis oin et työh tiin, va hankke ön j ikut et a ka tam rak pasite isent etin am isee n
Yht eisö keh itys
11
Haavoittuvat erityisryhmät
*Vuonna 2016 hankkeiden määrä väheni leikkausten ja yhdistämisten seurauksena 42 hankkeeseen 25 maassa sekä EU-rahoitteinen hanke.
6 FIDA
KOULUTUS
KOULU TOI ILON ELÄMÄÄN...
L A S T E N K O U L U N K ÄY N N I N T U K E M I N E N VÄ H E N TÄ Ä O S A LTA A N M Y Ö S L A P S I AV I O L I I T T O J A , J O T K A O VAT M A A S S A L I I A N Y L E I N E N I L M I Ö .
...NEPALISSA FIDA JA KUMPPANIT tukevat lasten koulunkäyntiä kahdeksassa niistä 15 piirikunnasta, joissa järjestö Nepalissa työskentelee. TUETTUJA KOULUJA on ollut 27. Kouluissa on yhteensä 7000 oppilasta. Moni kouluista on noussut alueensa mallikouluksi. YLI 95 PROSENTTIA lapsista käy jo koulua Fidan kohteena olevissa maithilivähemmistökylissä! Vuodesta 2014 vuoteen 2015 koulunkäyntiaste nousi yli 10 prosenttiyksikköä. FIDA ON PARANTANUT erityisesti köyhien, kastittomien ja alakastisten sekä vammaisten lapsien pääsyä perusopetukseen
KÄYTÄNNÖN KEINOJA: opettajien koulutus, oppimateriaalien kehittäminen, lukutaito-opetus, terveystarkastukset, tuki koulutilojen, vesipisteiden ja vessojen rakentamiseen FIDAN TYÖN ANSIOSTA yhä useammat vanhemmat lähettävät lapsensa töiden sijasta kouluun. Erityisesti tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt. LASTEN KOULUNKÄYNNIN tukeminen vähentää osaltaan myös lapsiavioliittoja, jotka ovat maassa liian yleinen ilmiö. Esimerkiksi 10–19-vuotiaana tytöistä naimisiin astuu neljä kymmenestä (Unicef Nepal 2015).
Raj Kumari, 19, pääsi viime vuonna Fidan tukemaan lukutaitoryhmään. Ryhmissä harjoitellaan myös kirjoittamista ja matematiikan alkeita. Laskutaito mahdollistaa pienen liiketoiminnan harjoittamisen. Raj on näin tiellä kohti unelmaansa tulla opettajaksi.
KOULUTUS
7 FIDA
...BANGLADESHISSA
B
ushara on kaunis nuori tyttö, joka käy peruskoulun toista luokkaa ja haaveilee lääkärin ammatista. Hänellä on synnynnäinen kehityshäiriö. Vanhemmat hylkäsivät tytön ja häntä on kasvattanut isoäiti. Vuonna 2013 isoäiti toi tytön slummikouluun. Haasteista keskusteltiin yhdessä ja hänet hyväksyttiin koulun oppilaaksi. Busharan käytös poikkeaa muista, mutta pikkuhiljaa hänessä tapahtuu kehitystä ja hän on rohkaistunut puhumaan huolehtivien ja lempeiden opettajien avulla. Bushara käy myös lastenkerhossa sekä lasten shakkitunneilla. Hän onkin nykyään aktiivinen tiimin vetäjä.
DHAKAN SLUMMIKOULU TUO TOIVOA KÖYHILLE PERHEILLE
PERUSTETTU vuonna 2006, kaksivuotinen esikoulu, luokat 1–5
OPPILAITA 400 (223 tyttöä ja 177 poikaa, vuonna 2016) OPPILAAT valitsevat asukastoimikunta, CHE-hanketiimi ja koulun opettajat TAVOITTEENA on laajentaa koulua viimeiseen 8. luokkaan asti LISÄTUKEA kummilapsi- ja yritysyhteistyön kautta
Bimla Kumari Mandal on 23-vuotiaana naisrehtorina harvinaisuus Nepalissa ja ylpeä johtamastaan maithilinkielisestä, laadukkaasta Mithleshwor Nikashin peruskoulusta.
• •
Lisäksi vuonna 2015
120 KÖYHÄÄ romaniperhettä sai apua lasten koulunkäyntiin Kosovon pääkaupungissa Prištinassa. 556 KUMMILASTA sai tukea koulunkäyntiin Ugandassa.
8 FIDA
NUORET
NUORISOKESKUS LUO USKOA TULEVAISUUTEEN KESKI-LAOSISSA
N
uudeng on 20-vuotias nuori nainen Laosista. Hän on kotoisin Savannakhetista, mutta opiskelee tällä hetkellä sosiaalityötä Vientianessa, Laosin pääkaupungissa. Nuudengin isä on sekatyöläinen, ja äiti hankkii perheelle tuloja myymällä valmistamiaan tuotteita, kuten buddhalle uhrattavia banaaninlehdestä tehtyjä koristeita. Nuudeng kertoo elämästään ennen kuin hän tuli Savan Centre -nuorisokeskukselle: – Olin lukio-opiskelija ja vapaa-ajallani harrastin taekwondoa. Osallistuin kansallisen tason kilpailuihin. Kerran ystäväni kutsui minut mukaan Savan Centre -nuorisokeskukselle tytöille tarkoitetulle Shine -kurssille. Silloin opin tuntemaan keskuksen väkeä.
mia yhteiskunnassa, mutta vain vähän niitä, jotka haluavat auttaa. Usein ongelmat alkavat teini-iässä, Nuudeng tilittää ja jatkaa: – Osallistuin Savan Centre -keskuksen vapaaehtoiskoulutukseen ja minusta tuli virallisesti nuorisokeskuksen vapaaehtoinen. Savan Centre on vaikuttanut merkittävästi unelmaani. Osallistuin moniin koulutuksiin ja käytännön tehtäviin sekä sain suunnitella ja toteuttaa erilaisia aktiviteetteja. Erityisesti arvostan sitä, että sain mahdollisuuden pitää keskusteluryhmää nuorille. Vaikka se oli pienimuotoista, minulle itselleni se osoitti, että pystyn tekemään jotakin tärkeää.
NUUDENGILLA OLI UNELMA
Nuudeng on tehnyt vaikutuksen myös toisiin, vaikka hänen vanhempansa eivät aluksi ymmärtäneet nuorisokeskuksen merkitystä: –Ystävät näkivät minussa muutoksen ja he olivat kiinnostuneita siitä mitä tein. Opettajat ovat olleet todella ylpeitä meistä, jotka olemme olleet vapaaehtoisina nuorisokeskuksessa.Nykyisin Nuudeng opiskelee sosiaalitieteiden tiedekunnassa Laosin kansallisessa yliopistossa. Hän on matkalla kohti unelmaansa auttaa toisia ja toimia yhteiskunnan hyväksi.
– Halusin lakimieheksi, sillä ajattelin, että lakimiehenä voisin auttaa ihmisiä, joita kohdellaan epäoikeudenmukaisesti yhteiskunnassa. Koska lakiopinnot vaativat paljon rahaa, päätin kuitenkin lopulta opiskella sosiaalityöntekijäksi. Uskon, että voin tehdä hyvää yhteiskunnassa ja auttaa köyhiä pois niistä olosuhteista ja sosiaalisista ongelmista, jotka pitävät heitä köyhyydessä. Olen nähnyt paljon erilaisia ongel-
TOISET NÄKEVÄT MUUTOKSEN
NUORET
9 FIDA
Nuorisokeskus kouluttaa vapaaehtoisia.
LAOSIN NUORISOKESKUS- JA KOULUHANKKEISTA VALMISTUI VÄLIARVIO ”FIDAN LAOSIN toiminnan ainutlaatuinen ja myönteinen poikkeavuus on sen kokonaisvaltaisuus. Koulujen rakenta misen lisäksi Savannakhetin vuodesta 2001 toimineessa 12 lukio-yläkoulua kattavassa hankkeessa on koulutettu ja vahvistettu henkilökuntaa ja paikallisia. Fidan sekä paikalli nen koordinaatiohenkilöstö on ollut suuri voimavara: heillä on sydän sille mitä tekevät.” (Arvioija Sakari Koivula 2016) Kaikissa kouluissa on uusittu luokkahuoneita. Paikallisten koulukehityskomiteoiden toimintaa on kehitetty ja näiden omistajuus kouluista on lisääntynyt. Samalla yhteistyö on lisääntynyt viranomaisten ja koulutyön sivuversona syntyneen nuorisokeskuksen kanssa. Nykyiset kaksi yhteistyölukiota tekevät yhteistyötä kyläkomiteoiden kanssa. Koulun keskeyttä minen on vähentynyt ja oppilaiden valmistuminen ja itsetunto sekä opettajien ammatillisuus ovat lisääntyneet. Useammat maaseudun nuoret jatkavat opiskelemaan yliopistoon. Savannakhetin nuorisokeskuksen pieni jäsenmaksu antaa sille hieman tuloja ja nuorille omistajuuden tunteen.
Nuudeng on kertonut vapaaehtoistyöstä myös YK:n Laosin vapaaehtoisohjelman tapahtumassa.
MIKÄ ON SAVAN CENTRE? SAVAN CENTRE –nuorisokeskus on tarkoitettu 14-22 –vuotiaille nuorille Savannakhetin kaupungissa Laosissa. Keskus on toiminut vuodesta 2014 alkaen oman hankkeen alla. Keskus on turvallinen paikka jossa nuoret voivat viettää aikaa sekä ohjatun toiminnan että vapaamman yhdessäolon merkeissä. Keskuksella nuorilla on mahdollisuus kehittää omia taitojaan, minkä myötä he rohkaistuvat ja heidän itsetuntonsa paranee. Pääaktiviteetteja ovat urheilu, musiikki ja englanninkielen opetus. Lisäksi nuoret voivat osallistua erilaisiin kampanjoihin tai koulutuksiin nuorille ajankohtaisista aiheista. Heillä on myös mahdollisuus osallistua yhteisön auttamistyöhön muun muassa vierailemalla perheissä, joissa on vammaisia tai sairaita lapsia, sekä keräämällä roskia ympäristöstä. Nuoret voivat halutessaan kouluttautua myös vapaaehtoistyöntekijöiksi keskukselle. Keskus toimii palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin.
LAPSET TEKIVÄT HISTORIAA TANSANIASSA Fidan kummilapsihanke Mwanzassa perusti Tansanian ensimmäisen Lasten parlamentin ajamaan lasten oikeuksia.
–L
apsia syrjitään sukupuolen vuoksi Tansaniassa. Vanhemmat suosivat poikien koulutusta, koska tyttö kuitenkin vain menee naimisiin, lataa 12-vuotias parlamentin puhemies Jema Erasto näyttävässä kaavussaan. Jeman mielestä lasten oma parlamentti on tärkeä, koska työskentelystä saa itsevarmuutta. Ja sitä tarvitaan köyhyyden ja eriarvoisuuden vastaisessa taistelussa. – Vihdoin meillä on kanava, jonka kautta voimme kertoa lapsen oikeuksista ja niiden loukkauksista. Haluan nähdä sellaisen muutoksen, että yhteisöni jäsenet kuulevat lapsen ääntä, Jema sanoo.
MEDIAHUOMIOTA LAPSEN OIKEUKSILLE Millainen olisikaan maailma, jossa lapsilla olisi mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon? Tähän pyrkii Mwanzan haavoittuvien lasten kummilapsihankkeen yhteyteen perustettu Lasten parlamentti. Se vaikuttaa lasten oikeuksiin tarjoamalla tansanialaislapsille foorumin tuoda heidän omia toiveitaan ja tarpeitaan esille. Historiallisen tästä toimintamuodosta tekee se, että se tuo lasten äänen kuuluviin kansallisen päätöksenteon tasolle, jotta maan päättäjät
voivat puuttua lasten hyvinvointia uhkaaviin asioihin. Lasten parlamentti perustettiin joulukuussa 2015. Sen noin 200 jäsentä ovat Mwanzan koululaisten valitsemia, samoin presidentti, puhemies ja eri alojen ministerit. Parlamentti on kokoontunut kolme kertaa, ja se on saanut paljon mediahuomiota. Kesäkuun 16. päivänä, jolloin juhlittiin vuotuista afrikkalaisen lapsen päivää (Day of the African Child), Lasten parlamentti esitteli valtakunnallisessa tv-ohjelmassa Tansanian hallituksen pyynnöstä lapsen oikeudet tv-katsojille.
PIENISTÄ PUROISTA KASVOI VIRTA Fidan kummilapsihankkeen koordinaattori Fredrick Eliackim on idean isä ja promoottori. – Unelmani on vihdoin toteutunut! Kummilapsihanke on menossa oikeaan suuntaan, koska se ottaa lapset osallistumaan heitä koskeviin päätöksiin. Tämä oli kuin puuttuva pala työssämme, mutta nyt työ on täysipainoista, kymmenisen vuotta kummilapsityötä tehnyt mies iloitsee. Pienen yhteisön alueella alkanut kummilapsityö voi pitkällä tähtäimellä muuttaa tansanialaisten lasten
LAPSEN OIKEUDET
”Tuntuu hyvältä päästä vaikuttamaan. Lasten parlamentti on tärkeä, koska se antaa itsevarmuutta lapsille”, kertoo Jema Erasto.
tulevaisuuden. – Idea lähti alkujaan kummilapsihankkeen kerhoista, joissa on jo noin 600 lasta mukana. Mietimme, miten voisimme laajentaa lapsia osallistavan toiminnan käsittämään koko Mwanzan läänin. Parlamentin myötä olemme saavuttaneet nyt jo 84 koulua, joista jokaisesta on edustajia Lasten parlamentissa. – Koulussa lapset saavat tietoja ja sivistystä, mutta Lasten parlamentissa opitaan myös tärkeitä arvoja. Täällä kasvaa tulevia vastuullisia johtajia, Eliackim visioi.
LISABELA HALUAA VAIKUTTAA Kaksitoistavuotiaalla Lisabela Richardilla on selkeä näkemys siitä, miksi juuri hänet äänestettiin koulunsa edustajaksi. – Haaveeni on aina ollut olla johtaja. Lisabela aikoo pitää parlamenttityöskentelyssä esillä monenlaisia ongelmia, joita hän on havainnut lasten kohtaavan arjessaan. – Oma sukulaiseni on kertonut, että monet tytöt kärsivät sukuelinten silpomisesta. Siksi nostan asian esille. Ja myös sen, että vanhempien väliset tappelut aiheuttavat perheissä eroja, ja lapset joutuvat kadulle tämän seurauksena. Asante Makosanya on huolissaan tyttöjen ja vammaisten lasten tasa-arvosta. Tytöt joutuvat tekemään poikia enemmän kotitöitä, mikä haittaa koulunkäyntiä. Asante toivoo perheiden lopettavan vammaisten lasten piilottelun. – Se vaurioittaa pahasti vammaisten lasten itsetuntoa. He ovat osaavia eikä heitä saa piilotella! Asante korostaa.
”Todellisen muutoksen ehto on se, että lapset oppivat puolustamaan omia oikeuksiaan”, kommentoi Virpi Mesiäislehto, Fidan työntekijä Tansaniassa.
Mwanza
Tansania ”Minusta tuntuu hienolta päästä mukaan, koska minulla on mahdollisuus oppia ja kuulla asioita, jotka vaikuttavat toisten lasten elämään”, pohtii Lisabela.
11 FIDA
KONFLIKTIT LISÄÄVÄT TUEN TARVETTA Lastenpsykiatri Tiina Hokkanen työskenteli Lähi-idässä hankkeessa, jossa annettiin psykososiaalista tukea eli käytännössä parannettiin ihmisten elämäntaitoja ja selviytymiskeinoja omassa elämässään.
–K
un lapsen mieli saa hyvät lähtökohdat, myös muut kehitykselliset tavoitteet voivat toteutua, psykososiaalisen tuen neuvonantajana Tiina Hokkanen sanoo. Työ aloitettiin vuonna 2011, ja apua annettiin Fidan muiden projektien kautta esimerkiksi Jordaniassa, Israelin palestiinalaisalueilla ja Irakin kurdialueilla. Lähi-idässä arabikevään kansannousu, Syyrian sota ja pakolaiskriisi lisäsivät tarvetta psykososiaaliselle tuelle. – Kriisien keskellä varttuvat lapset ja nuoret tarvitsevat elämäänsä toivoa. Vaikka ympärillä näyttää huonolta, täytyisi olla tunne, että omassa elämässä voi mennä eteenpäin, summaa Hokkanen ja jatkaa: – Pakolaisten koulunkäynnin järjestäminen on tärkeää. Vuosi tai kaksi ilman koulua voi heijastua tulevaisuuteen. Tai jos esimerkiksi 15–vuotias nuori joutuu käymään koulua monta vuotta alemmalla tasolla, vaikuttaa se siihen, miten itsensä näkee ja miten itseään arvostaa.
ITSENSÄ KEHITTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ Niin lapsissa kuin aikuisissakin on paljon psyykkistä joustavuutta, Hokkanen huomauttaa. Kaikki eivät kriisienkään keskellä traumatisoidu. – Ihmisestä itsestään löytyy paljon voimavaroja. Auttajien tehtävänä on saada ne esiin. – Tärkeää on nimenomaan se, että ihmiset saisivat itse osallistua auttamiseen eivätkä olisi ainoastaan avun kohteita. Silloin ihminen saa kokemuksen, että voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Auttaminen on usein työtä avuttomuutta vastaan, Hokkanen jatkaa.
TUKEA TARVITAAN MYÖS TAVALLISEEN ARKEEN Ilman kriisejäkin ihan tavallisimmissa vanhemmuustaidoissa on kehitettävää. Auttamalla vanhempia voidaan auttaa lapsia. Fida esimerkiksi järjesti vanhemmille kursseja, joissa opetettiin väkivallattomista kasvatusmenetelmistä. Hokkasen mukaan lapseen
LAPSEN OIKEUDET
kohdistuva kuritus ja suoranainen väkivalta ovat ongelmia, jotka heijastuvat vanhemmuussuhteeseen ja lapsen koko elämään. – Eräskin äiti kertoi, kuinka oli lyönyt lapsen päätä seinään rangaistuksena. Koulutuksen myötä hän oppi väkivallattoman kasvatuksen keinoja ja kasvattaa nyt nuorempaa lastaan ilman fyysistä kuritusta. Koulutuksen vaikutukset tulivat esille myös hankkeesta tehdyssä ulkopuolisessa arvioinnissa. Siinä todettiin, että esimerkiksi opettajat ja vanhemmat olivat muuttaneet koulutusten myötä toimintatapojaan, mikä taas heijastui suoraan lapsiin. Lapset esimerkiksi käyttäytyivät koulussa paremmin, ja kotona vanhempien ja lasten välit paranivat. – Vanhemmat oivalsivat esimerkiksi sen, että lapsi ei voi luottaa vanhempiin, jotka lyövät. Kun vanhemmille samalla opetettiin uusia kasvatuskeinoja, he olivat usein valmiita muutokseen, Tiina Hokkanen kuvailee.
13 FIDA
PAREMMAN AVIOLIITON PUOLESTA Useat koulutukset pidettiin pääosin äideille jo pelkästään siitä syystä, että useat paikallisista yhteistyötahoista tekivät jo valmiiksi töitä naisten parissa. Toisaalta Lähi-idän kulttuureissa äidit pyörittävät yleensä perheitä. Jordaniassa Fida järjesti myös kursseja vanhemmille lasten seksuaalikasvatuksesta. Kun projektia arvioitiin, kävi ilmi, että koulutukset olivat saaneet aikaan muutosta hyvään suuntaan kodeissa, ja monet miehistä olivat alkaneet tukea naisten osallistumista.
Psykososiaalisen tuen hanke ajettiin alas valtion kehitysyhteistyötuen leikkausten vuoksi. Vuonna 2016 tuen antamista jatkettiin, joskin pienimuotoisemmin, esimerkiksi koulutusmateriaaleja jakamalla.
H A L L I T S E M AT T O M I E N K I N O L O S U H T E I D E N K E S K E L L Ä I H M I N E N TA R V I T S E E T U N N E T TA S I I TÄ , E T TÄ O M A E L Ä M Ä O N H A L L I N N A S S A .
14 FIDA
VAMMAISOIKEUDET
VAMMAISTEN LASTEN KOULUTUS PARANTUU VIETNAMISSA
V
uonna 2005 Keski-Vietnamissa sijaitsevan Da Nangin kaupungin koulutoimi pyysi Fidaa kehittämään kaupungin vammaisten lasten opetusta. Vuonna 2006 alkanut kehitysyhteistyöhanke kesti vuoden 2016 kevääseen. Hanke koulutti kahden erityiskoulun ja joidenkin valtion peruskoulujen opettajia. Tällä hetkellä opettajilla on tarjolla sekä kansainvälisen tason tietoa opettamisesta että käytössään enemmän materiaaleja. Tulokset kouluissa olivat niin hyviä, että Da Nangin kaupungista tuli koko Vietnamissa esimerkkikaupunki. Kumpikin Fidan kanssa työskennelleistä erityiskouluista arvioitiin lopulta maan parhaimpien peruskoulujen joukkoon. Eri puolilta maata on tullut sekä opettajia että koulutoimen virkamiehiä oppimaan heiltä uutta. Toinen projektin kumppani oli Da Nangin vammaisjärjestö. Fida koulutti järjestön työntekijöitä hallinnollisissa taidoissa sekä auttoi sitä saamaan parempaa näkyvyyttä kaupungissa ja kykyä palvella paikallisia vammaisia henkilöitä ja heidän perheenjäseniään. Järjestöä on pyydetty myös vierailemaan eri puolilla maata kaupungeissa, joissa vastaavanlaista toimintaa ei vielä ole.
Opettajilta myöhemmin saatu palaute kertoi, että koulutus on täysin muuttanut heidän opettamistapansa. – Heillä on nyt tarjolla sekä kansainvälisen tason tietoa opettamisesta ja arviointimetodeista että käytössään enemmän materiaaleja. Valtion kouluilla ja niiden opettajilla on nyt myös paljon myönteisempi näkökulma osallistavasta opetuksesta ja asenteet vammaisia lapsia kohtaan kouluissa ovat parantuneet huomattavasti, kertoo hankkeen loppuraportin koostanut ja hankkeessa työskennellyt Carita Murtonen.
VANHEMMAT PITÄVÄT LASTENSA PUOLTA Koulujen antaman palautteen perusteella myös vammaisten lasten vanhemmat ovat saaneet enemmän tukea ja he ovat myös aiempaa enemmän mukana lastensa koulunkäynnissä. Esimerkiksi autistilasten vanhemmat ovat perustaneet oman pienen keskuksen, joka tarjoaa palveluja ja tukea toisille vanhemmille. – Vanhemmilla on selkeästi enemmän tietoa lastensa tarpeista ja oikeuksista ja he käyttävät hyväkseen valtion tarjoamia palveluja.
VAMMAISOIKEUDET
Da Nangin vammaisjärjestön edustajat tapasivat ministeri Heidi Hautalan vuonna 2013.
15 FIDA
ALBIINOTYTTÖ SAI ROHKEUTTA KOULUNKÄYNNISTÄ TANSANIALAINEN Winfrida (16) koki lapsena vaikeuksia koulunkäynnissä poikkeavuutensa, perinnöllisen melaniinipigmenttimuutoksen, seurauksena. Albiinoita ei pidetty hänen kyläyhteisössään minään. Sitten Winfrida sai tukea koulunkäyntiin ja muun muassa vertaistukihenkilön Mwanzan alueella toimivan hankkeen kautta. Myöhemmin Winfrida siirtyi yläasteelle turvallisempaan sisäoppilaitokseen. Nykyisin Winfrida uskaltaa kertoa ajatuksiaan ja unelmoida paremmasta tulevaisuudesta. Tytön ja hänen perheensä huoli on ollut ymmärrettävä, sillä vuoden 2005 jälkeen ainakin 65 albinismin kanssa elävää ihmistä on tapettu seudulla, jonka sydämessä Mwanzan kaupunki sijaitsee. Albiinoihin suhtaudutaan Tansaniassa yhä paikoin taikauskoisesti. Winfrida aikoo vaikuttaa ihmisten asenteiden muuttumiseen kotiseudullaan.
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN ELÄMÄ KOHENTUI VUONNA 2015 NABLUKSESSA Palestiinalaisalueella vammaiset henkilöt ovat saaneet uusia taitoja vaikuttaa yhteisössään. TANSANIASSA 202 kehitysvammaisen lapsen tila 458:sta rekisteröidystä on osoittanut kohenemista vanhempien Fidan työntekijöiden ohjeistamina antaman kuntouksen jälkeen. UUDET TAI SANEERATUT koulut ovat esteettömiä kohdealueella Kaakkois-Aasiassa. VAMMAISTEN LASTEN inklusiivinen opetus, tukeminen oppimisessa ja opettajien kouluttaminen ovat parantaneet heidän oppimistaan ja tukiverkosto on vahvistunut Etelä-, Keski- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Lähi-idässä ja itäisessä Afrikassa. ETELÄ-AMERIKASSA kumppanit ovat keskittyneet esteettömyyden parantamiseen ja vammaisten lasten ja nuorten urheiluharrastusten mahdollistamiseen.
Länsi-Keniassa Kakamegan kaupungissa
SIJAITSEE Fidan työntekijöiden perustama Daisy Special School, koulu vammaisille lapsille ja nuorille. Sen oppilas Allan Odanga sai Kenian korkeimmat arvosanat peruskoulun päättökokeissa erityistarpeisten kategoriassa vuonna 2016.
16 FIDA
KESTÄVÄ TOIMEENTULO
– O L E N T Y Y T Y VÄ I N E N , S I L L Ä N Y T V O I N I T S E K AT TA A J AT K O O P I N T O J E N I K U L U T J A M U U N E L Ä M Ä N . A I E M M I N P E R H E E N I E L I VA I N I S Ä N T U L O J E N VA R A S S A Ä I T I N I O L L E S S A K O T O N A . O L E N K I I T O L L I N E N N U O R I S O K E S K U K S E S TA , J O S TA S A AVAT T U K E A K A LTA I S E N I TA R V I T S E VAT N U O R E T.
NUORISOKESKUS AVAA OVIA TYÖELÄMÄÄN
N
uori nepalilaismies B.J. Joseph asuu länsinepalilaisessa Nepalgunjin kaupungissa Banken piirikunnassa. Reilun 70 000 asukkaan kaupunki sijaitsee lähellä Intian rajaa. Ilmasto on siellä osan vuodesta hyvinkin kuuma. Kaupungista kaavaillaan merkittävää tietoteknologian keskusta. Josephin perhe muutti kaupunkiin Dangista isän opettajan työn perässä. Joseph jatkoi peruskoulun jälkeisiä opintoja Nepalgunjissa. Opintojen jälkeen työnhaku ei kuitenkaan tuottanut tulosta. –Useimpiin hakemiini paikkoihin vaadittiin kokemusta, enkä päässyt haastatteluja pidemmälle. Seuraavaksi päätin panostaa valmiuksiini. Opiskelin it-taitoja ja työelämätaitoja Nepalgunjin nuorisokeskuksessa, hyvinkin edulliseen hintaan. Samalla panostin ansioluettelon laatimiseen. Koulutus kasvatti itseluottamustani työnhaussa. Lisäksi keskus välittää työpaikkailmoituksia. Sitten Josephia onnisti. Hän pääsi työhön markkinoijaksi paikalliseen tukkufirmaan. –Olen tyytyväinen, sillä nyt voin itse kattaa jatko-opintojeni kulut ja muun elämän. Aiemmin perheeni eli vain isän tulojen varassa äitini ollessa kotona. Olen kiitollinen nuorisokeskuksesta, josta saavat tukea kaltaiseni tarvitsevat nuoret.
MOOTTORINA PAIKALLINEN YHTEISTYÖ Fida ja ulkoasiainministeriö tukevat Nepal Integral Mission Society -järjestön kanssa nuorten hyvinvointia ja työelämään pääsyä Banken alueen lisäksi Nuwakotin piirikunnassa Keski-Nepalissa ja pääkaupungissa Kathmandussa, jonne perustettiin nuorisokeskus jo vuonna 2007. Nuorisokeskukset tarjoavat työnhaun tukemisen lisäksi ammattiin valmentavia kursseja ja harrastustoimintaa. Vuonna 2015 kolmesta nuorisokeskuksesta hyötyi suoraan yli 6 200 nuorta, joukossa vähemmistö- ja vammaisia nuoria. Päivittäin yli sata nuorta vierailee keskuksissa. Taitovalmennukseen osallistuneista reilu 12 prosenttia oli tyttöjä ja naisia. Hanke on lisännyt seurakuntien, nuortenkerhojen ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
KESTÄVÄ TOIMEENTULO
17 FIDA
PIDETÄÄN HUOLTA YMPÄRISTÖSTÄ Ilmastonmuutos on todellisuutta itäisessä Afrikassa, jossa moni alue kärsii eroosiosta ja ajoittaisesta kuivuudesta tai tulvista.
F
ida työskentelee paikallisten kirkkokumppaneiden kanssa Keniassa, Tansaniassa ja Burundissa köyhien pienviljelijöiden ruokaturvan parantamiseksi. Yhteisöissä koulutetaan ja monipuolistetaan viljelymenetelmiä. Eroosiota torjutaan taimitarhoin. Myös vedensaantia maaperästä parannetaan. Koulut ovat mukana ohjelmassa. Tansa niassa viljelyopetus on levinnyt peräti 80 alakouluun Mwanzan alueella. Hankkeessa on rakennettu myös energiatehokkaita, saviseinäisiä kannettavia uuneja. Burundissa uuneja on rakennettu noin 400 (187 uunia vuonna 2015) ja Kenian Kivaan ja Waitan kyläläiset organisoivat jo satojen uuniensa myynnin. Uunit vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Koululaiset korjasivat maissisadon pelloltaan Mwanzassa Tansaniassa.
POHJOIS-KOREASSA LISÄTTIIN PERUNANVILJELYÄ
F
idan siemenperunahankkeet Pohjois-Koreassa arvioitiin keväällä 2016 kahden ulkopuolisen arvioijan toimesta. Arviolta noin 107 500 ihmistä haavoittuvissa ja köyhissä perheissä hyötyy ruokaperunatuotannon lisäyksestä Jongjun hankealueella maan pohjoisosassa vaikeimpaan aikaan elo-ja syyskuussa ruokavarastojen ehdyttyä. –Arviointijaksolla vuosina 2009-16 ruoan saatavuus maassa heikkeni ja ulkopuolinen apu jyrkästi väheni. Fida on osaltaan onnistunut pienentämään maan riippuvuutta ruoantuonnista, totesi arvioija Kari Leppänen. Fidan siemenperunahanketta on toteutettu Jongjussa Pohjois-Pjonganin läänissä vuodesta 2001 yhteistyössä Pohjois-Korean tiedeakatemian ja viiden osuuskuntatilan kanssa. Tänä aikana alueen perunasadot ovat kasvaneet, myös lukumääräisesti kahteen vuodessa. Hanke etelässä Sepon alueella Kangwonin läänissä alkoi vuonna 2013 viidellä osuuskuntatilalla niveltyen EU-rahoitteiseen hankkeeseen.
VUONNA 2015 KENIASSA 1000 kotitaloutta pääsi puhtaan juomaveden piiriin päättyneessä ympäristöhankkeessa KENIASSA 56 naista ja 44 miestä oppi kasvattamaan kuivuutta sietäviä viljakasveja 20 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄÄ koulutettiin pitämään ympäristötietoiskuja kouluissa Irakin Kurdistanissa. ETELÄ-AASIASSA puiden kaataminen ja polttaminen on vähentynyt
utos- ja ilmastonmu a rv tu a k o ru n e ea. Alueellin Nenäpäivän tuk s ö y m n e lle e d e at hanke sai köyhät kylät oliv ja t e is la lu u o k Tansanian E TV2-kanavalla L Y a s s w o h s ä iv esillä Nenäpä 015. marraskuussa 2
18 FIDA
HUMANITAARINEN APU
Fidan humanitaarinen apu pelastaa ihmishenkiä, lievittää kärsimystä ja vahvistaa ihmisarvoa.
KONGON KRIISI EI UNOHTUNUT Kongo on juuttunut aseelliseen konfliktiin ja maassa kaivataan kipeästi rauhaa.
P
ohjois-Kivun alueella on yli 800 000 maan sisäistä pakolaista ja luvun odotetaan nousevan ensi vuonna jopa 1,2 miljoonaan. Yli 2 000 ihmistä pakenee päivittäin aseellisia joukkoja, jotka ryöstävät, tappavat ja raiskaavat. Lapset traumatisoituvat, eivät pääse kouluun eivätkä saa tarpeeksi vettä tai ruokaa. Fida on auttanut Kongon (DRC) sisäisiä pakolaisia vuodesta 2008 lähtien tarjoten pakolaisille keittiötavaroita, peittoja, pressuja, psykososiaalista tukea ja ruokaturvaa. Suomen ulkoministeriön rahoittama apu toimitetaan perille yhdessä paikallisen helluntaikirkon (CEPAC) kanssa.
Inhimillinen kohtaaminen on ensiaskel toipumiseen. Työ on tärkeää, sillä 90 prosenttia lapsista ei pääse kouluun. Koulu maksaa 3-10 US-dollaria kuukaudessa. Tämä summa nousee monen lapsen kohdalla ylitsepääsemättömäksi esteeksi. Kibatissa Fida on tehnyt työtä paluumuuttajien parissa tarjoten 500 lapselle mahdollisuuden lapsiystävälliseen tilaan. Lapset ovat likaisia, ja monilla on puutetta on vedestä ja ruoasta. Kongossa 43 prosenttia lapsista on aliravittuja. Leirillä toimivan lasten parlamentin edustaja pitää puheen ja kiittää tuesta ja päättää koskettavaan pyyntöön: ”Kunpa lapset pääsisivät kouluun”.
”KUNPA LAPSET PÄÄSISIVÄT KOULUUN”
OMAN PERHEEN SYRJIMÄT LAPSET
Bulengon pakolaisleirissä naiset ja lapset ottavat vastaan laulaen ja tanssien. Fida on työskennellyt leirissä vuodesta 2014 lähtien tarjoten psykososiaalista tukea lapsille. Avun myötä lasten käyttäytyminen on muuttunut, he ovat iloisempia ja jaksavat leikkiä.
Fida on toimittanut Mugungan leiriin pressuja, vaatteita, saippuaa, keittiötavaroita ja lakanoita. Leirin johtaja, 44-vuotias Amnazo, kertoo avun muuttaneen heidän elämäänsä paremmaksi. Lapset ovat puhtaampia ja heillä on vaatteet yllään. Virallisen tapaamisen
HUMANITAARINEN APU
19 FIDA
Saken alueella on tuettu leireiltä palaavia pakolaisia.
TUKEA SUDANILAISPAKOLAISTEN KOULUNKÄYNTIIN UGANDASSA ETELÄ-SUDANISSA puhkesi sisällissota, jonka seurauksena yli kaksi miljoonaa ihmisistä on paennut kotiseudultaan, heistä noin puoli miljoonaa naapurimaihin. Pakolaiset asuvat huonoissa oloissa ylikansoitetuilla leireillä ja vaatimattomissa asutuksissa. Lapsia uhkaavat vakava aliravitsemus ja kulkutaudit. Fidan ja ulkoministeriön tuella seurakuntakumppanit ovat avustaneet eteläsudanilaisia pakolaisia Ugandan Adjumanissa. Siellä tuella rakennettiin 100 suojamajaa, 100
jälkeen Amnazo ja toiset naiset haluavat kertoa tarinansa suljetuin ovin. Amnazo pakeni kotikylästään Rutshurusta vuonna 2007 Bulengon pakolaisleirille. Tilanteen rauhoituttua hän palasi takaisin. Kapinalliset hyökkäsivät uudestaan Rutshuruun vuonna 2008 ja tappoivat hänen miehensä. He raiskasivat Amnazon ja tämän vanhimman tyttären. Amnazo pääsi pakenemaan kahdeksan lapsensa kanssa Mugungan leirille, jossa hän on asunut siitä lähtien ja toiminut kaksi vuotta leirin johtajana. Amnazo sai raiskauksen johdosta tytön. Amnazon vanhin poika olisi halunnut tappaa siskonsa, koska hän ei halunnut olla missään tekemisissä raiskaajan lapsen kanssa. Kun Amnazo ei ollut samaa mieltä, poika lähti sotimaan. Viisi muutakin naista kertoo saman tarinan – heidät on raiskattu. Tämä on yleinen ongelma Kongossa, jossa raiskataan 1152 naista päivittäin. Äidit ovat
käymälää ja 100 käsienpesupistettä. 600 avunsaajasta suurin osa oli leskiä ja yksinhuoltajaäitejä, sekä orvoksi jääneitä lapsia. Lisäksi Adjumanin ja Rwamwanjan pakolaisasutuksissa jaettiin 22 690 kongolaiselle ja eteläsudanilaiselle lapselle koulumateriaaleja ja rakennettiin 2 900 lapselle lapsiystävällisiä alueita, joissa järjestetään leikkejä, urheilua ja musiikkia. Nuoria kannustettiin jatkokoulutukseen. Lisäksi Rwamwanjassa istutettiin 2 100 eukalyptuspuuta ja koulutettiin ympäristökasvattajia.
huolissaan lapsistaan, jotka ovat syntyneet raiskausten seurauksina, sillä he joutuvat syrjinnän kohteiksi – jopa oman perheensä sisällä. Vaikka lapset kikattavat iloisina, elämä leirillä on haasteita täynnä. Pienet lapset kantavat selässään vielä pienempiä lapsia. Minne oikeus turvalliseen lapsuuteen on hävinnyt?
Lisäksi.. AUTOIMME tulvauhreja Myanmarissa vuonna 2015 ja Pohjois-Koreassa vuonna 2016 sekä Etiopiassa kuivuudesta kärsiviä.
20 FIDA
HUMANITAARINEN APU
AUTOIMME SYYRIAN PAKOLAISIA Autoimme Syyrian sotaa ja Isisin terroria paenneita perheitä Lähi-idässä ja Euroopassa. Pakolaistyö rahoitettiin lahjoitusvaroin. IRAK - Kurdistanissa tuimme lapsiystävällisen tilan toimintaa Arbatin pakolaisleirillä. Siellä järjestetään 3-6-vuotiaille Syyriasta ja Irakista tulleille lapsille turvallista toimintaa – leikkejä, musiikkia, askartelua, sekä aakkosten ja numeroiden opetusta. Hankimme talven varalle 1100 lämmitintä pakolaisten asuttamiin taloihin, sekä kesäksi 2015 viilentimet 200 perheelle Dohukin telttaleirissä. – Tuimme piiritetystä Mosulista paenneita perheitä ja lapsia: hankimme lieden 1830 perheelle vuonna 2016.
TURKKI -Alkuvuodesta jaoimme ruoka-apua pakolaisleireille
Sirna kissa ja Surucissa. -Joulukuussa 2015 kumppaniseurakuntamme aloitti kuntoutusohjelman vammaisille pakolaislapsille Ankarassa.
EUROOPPA - Ohjasimme varoja seurakuntakumppaneiden avustustyöhön pakolaiskeskuksissa Espanjassa, Makedoniassa sekä Unkarissa. Makedoniassa valtaosa apua saaneista oli yksin matkanneita lapsia ja nuoria. – Saksassa ja Itävallassa tuimme pakolaisia seurakuntakumppanien kanssa.
J O E N N E S TÄ Ä N K Ö Y H Ä M A A O N M A A N J Ä R I S T Y K S E N
NEPALISSA MAANJÄRISTYSAPUMME SISÄLSI: • • • • •
RUOKAA ja suojaa noin 26 000 maanjäristyksen uhrille AVUSTUSTOIMIA 9 piirikunnan alueella 10 VÄLIAIKAISTA koulurakennusta APUA väliaikaisen kodin rakentamiseen noin 1140 perheelle TUKEA viljelyn aloittamiseen 1248 perheelle
R U N T E L E M A N A V I E L Ä H A AV O I T T U VA M P I . N E PA L TA R V I T S E E M AT E R I A A L I S TA J A H E N K I S TÄ A P U A . - T E R H I T E I S K O N L A H T I , F I DA N T E K N I N E N N E U V O N A N TA J A , N E PA L
Jälleenrakentamisen tukeminen alkoi keväällä 2016.
Nepal
KUN NEPAL ROMAHTI
Nepaliin iski tuhoisa 7,8 magnitudin maanjäristys huhtikuussa 2015. Tätä seurasi suuri jälkijäristys 12. toukokuuta. Kyseessä oli vuosikymmeniin pahin luonnonkatastrofi köyhässä vuoristomaassa. Tuhoutuneiden alueiden jälleenrakennus tulee kestämään vuosia.
N
oin 1,5 miljoonaa lasta jäi kodittomaksi, ja arviolta 5 000 koulua tuhoutui. Eniten järistyksen aiheuttamassa humanitaarisessa kriisissä kärsivät kaikista köyhimmät, kastittomien dalitien asuttamat syrjäiset kyläyhteisöt. Fida aloitti välittömästi avustuksen työalueensa tuhoutuneissa kylissä kolmen paikallisen
kumppanijärjestönsä kanssa. – Kumppaniemme vapaaehtoiset auttoivat väliaikaisten rakennusten pystyttämisessä niitä henkilöitä, jotka eivät itse pystyneet rakentamaan, kuten leskiä, vanhuksia ja yksinhuoltajia, avustustoiminnan päällikkö Ismo Salerto kertoo.
MENESTYVÄ KERÄYS TUKI TOIPUVAA NEPALIA FIDAN JA HELLUNTAISEURAKUNTIEN vuosittainen Eväät elämään -keräys oli juuri alkamassa, kun Nepalin maanjäristys iski joihinkin Fidan työalueen kyliin. Lipaskerääjät saatiin nopeasti kaduille ja keräysmainokset mediaan. Eväät elämään -keräys tuotti vuoden aikana ennätykselliset 460 000 euroa. Laaja joukko vapaaehtoisia otti osaa keräykseen. Kolmasosa tuotosta käytettiin maanjäristyksen hätäapuun
ja kolmasosa ohjattiin Nepalin kehitysyhteistyöhankkeisiin, joissa on mm. rakennettu kaksi uutta koulua, sekä tuettu 27 valtionkoulua, joissa on yhteensä 7 000 oppilasta. Valtaosa oppilaista on köyhimpiä daliteja. Lopuilla varoilla tuetaan koulujen ja kylien jälleenrakennusta esimerkiksi Nuwakotissa. Myös Autolla Nepaliin -projektin tuottama elokuva valjastettiin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Sen hyväntekeväisyysnäytökset keräsivät huikean potin lahjoituksia.
M E N N E E L L E E M M E V O I M I TÄ Ä N , M U T TA T U L E VA I S U U D E N V O I M M E M U U T TA A .
PYSÄYTÄ PAINAJAINEN LRA on siirtynyt vuosia sitten pois Ugandasta, mutta ihmiset pelkäävät sen paluuta. Tällä hetkellä se toimii Kongossa (DRC), Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Nuoret ohjataan joko peruskouluun tai ammattiopintoihin. Heille järjestetään mm. puusepän, mekaanikon ja ompelijan kursseja.
Fidan tukiohjelman tavoitteena on auttaa entiset lapsisotilaat uuden elämän alkuun.
Ugandassa maanviljely on edelleen yleinen elinkeino. Kun nuoret palaavat kotikyliinsä, heille annetaan viljelyvälineitä ja siemeniä. Jokainen saa myös oman lehmän!
Moni ei osaa lukea ja kirjoittaa, joten siitä lähdetään usein liikkeelle. Fyysistä ja psyykkistä terapiaa ja kuntoutusta tarjotaan.
Myös Fidan suomalaiskummit tukevat lapsia
RAUHAN RAKENTAMINEN
23 FIDA
RYÖSTETTY LAPSUUS Fidan kuntoutusohjelma pyrkii auttamaan entiset lapsisotilaat takaisin elämään.
U
gandalainen Charles katsoo vaimoaan ja pientä lastaan hellästi. –Vaimoni on ollut hyvä ja ymmärtäväinen, suuri lahja minulle, sanoo tämä onnellinen perheenisä, joka nauttii nyt vapaudesta. Charles menetti puolet elämästään LRA-sisseille, pahamaineisille viidakkosotilaille, jotka ovat terrorisoineet Pohjois-Ugandaa vuosikymmenien ajan. –Olin 10-vuotias, kun minut kaapattiin kotoani. Sain heti 150 ruoskaniskua. Sissit sanoivat sen olevan tapa jolla minut ”kirjattiin” sissiksi. Charles on päässyt palamaan kotiin 10 vuoden lapsisotilasuran jälkeen. Hänestä koulutettiin taistelija. Hänet pakotettiin tappamaan ja sieppaamaan muita lapsia. Uhriensa lukumäärää Charles ei tiedä. Hän toimi myös sissijohtaja Konyn henkivartijana. Charlesin kohtalotovereita on Ugandassa ja naapurimaissa tuntematon määrä – lapsia, jotka on kaapattu sissiliikkeeseen sotilaiksi, palvelijoiksi, kantajiksi ja seksiorjiksi. Tuhannet ovat edelleen kadoksissa. –He olivat sieppaushetkellä keskimäärin 8-13 vuotiaita, kertoo entisten lapsisotilaiden kuntoutusohjelmaa Ugandassa vetävä Heidi Söderlund. Fidan ja Ugandan helluntaikirkon tukiohjelma kuntouttaa nuoria takaisin normaaliin elämään. Mukana on nyt noin 270 pääosin alle 20-vuotiasta nuorta .
RAKKAUTTA, HUOLENPITOA JA TOIVOA Heidi Söderlund tuntee satojen lasten tarinat. Hän kertoo, että lapsisotilaan painajainen ei lopu vapautumisen hetkeen. Lähes kaikilla on traumoja, pelkoa, häpeää ja syyllisyyttä. –Moni on ollut jopa vuosia itsemurhan partaalla. Kun Charles kotiutui, oma perhe otti hänet lämpi-
mästi vastaan, mutta kyläyhteisössä häntä pelättiin ja kutsuttiin murhaajaksi. – Syrjintä traumatisoi entistään. Lapsisotilaalta on jo varastettu lapsuus. Seksiorjiksi joutuneet tytöt toivovat, ettei heidän otsaansa lyötäisi leimaa. Että ihmiset ymmärtäisivät, että eivät he sinne itse halunneet. He kaipaavat rakkautta, huolenpitoa ja toivoa, Heidi Söderlund summaa. Siksi Fidan tukiohjelma pureutuu erityisesti psyykkiseen, henkiseen ja sosiaaliseen toipumiseen. Seminaareja aiheesta järjestetään huoltajille ja joskus koko kyläyhteisölle.
EROON SYYLLISYYDEN TAAKASTA Charlesin kuntoutuminen aloitettiin fyysisten vammojen korjauksella. Hänen tulitaistelussa vammautunut jalkansa leikattiin. Toivuttuaan hän aloitti aikuisille tarkoitetun luku-ja kirjoitustaitokurssin sekä puusepän koulutuksen. –Minulta on jo tilattu parisänky ja kirjahylly, hän kertoo toiveikkaana. Charles on kokenut tärkeäksi sen, että on saanut työstää menneisyyttään sekä ammattilaisten että kohtalotoverien kanssa. –Minua on auttanut, kun olen tavannut samat kauhut läpikäyneitä, Charles kertoo. Ohjelma tarjoaa henkistä ja yhteisö hengellistä apua, sillä nuoret ovat joutuneet viidakossa sissien harjoittaman noituuden ja karmivien uskonnollisten rituaalien kohteiksi. Se aiheuttaa pelkotiloja. Tärkeä käänne Charlesin toipumisessa tapahtui, kun syyllisyyden taakka alkoi helpottaa. –Vasta kun ymmärsin, että minut pakotettiin julmuuksiin, olen pystynyt antamaan itselleni anteeksi.
Fida International PL 105 Tulppatie 20 FI-00811 Helsinki Finland www.fida.info Fida kierrätysmyymälät www.fida.fi
fidainternational
@fidainfo
fidainternational
fidaTV