Fida kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu 2016 by Fida International

KEHITYSYHTEISTYÃ&#x2013; JA HUMANITAARINEN APU 2016

fidainternational

@fidainfo

@fidainternational

fidaTV

www.fida.info

3 �� Tulevaisuus on lasten 4 ��Katsaus kehitysyhteistyöhön 2016 10 �� Slummikoulu tarjoaa iloa ja toivoa 12 ��Toivon talo valaa rohkeutta 14 ��Kambodžan kylät kehittyvät kohisten 16 ��Bhutan: käsityöt nostavat naisten itsetuntoa 18 ��Etelä-Amerikan helluntaikirkot parantavat yhteiskunnan tilaa 19 �� Paraguay: kirkko kasvoi sosiaaliseen vastuuseen 20 ��Kiina: Uusia tuulia uiguurikyliin 21 ��Pohjois-Korea: Perunahanke menestyy 22 ��Hammaslääkärin silmin 24 ��Uganda: pakolaislapset kouluun 25 ��Kongo: Apua arjen tarpeisiin 26 ��Etiopia: ruoka-apu pelasti ihmishenkiä 28 ��Irak: perheet pakenivat kuoleman keskeltä 30 �� Kummilapsitoiminta vuonna 2016 32 ��Kummilapsityö alkoi Pakistanissa 34 �� Fidan talous

TOIMITUSTIIMI LASSI MÄKINEN, PÄIVI SIMI-KIM TAUSTATOIMITTAJAT: ANNA ERONEN, HARRI HAKOLA, TOM HIMANEN, TIIA JOKINEN, KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KIRSI KOSKI-KUJALA, HELCA LARINKOSKI, JOHANNA LINDGREN, ANNE SALMELA, EVELIINA RISSANEN, SINA URMAS, ILONA YRJÖLÄ GRAAFINEN SUUNNITTELU ARTO KARVONEN VALOKUVAT HANNU HAPPONEN, ULLA HATAVA, PRANAY KARMOKAR, ARTO KARVONEN, PÄIVI LEPPÄNEN MATTI LINDGREN, VJOLLCA RACAJ, EVELIINA RISSANEN, ISMO SALERTO, JANI SALOKANGAS, HENRIK SUNI, PERTTI SÖDERLUND SEKÄ KUVAPANKKI ISTOCKPHOTO JA BANGLADESHIN KOULUN OPPILAAT KANNEN KUVA HENRIK SUNI PAINO KEURUUN LAATUPAINO /// FIDA INTERNATIONAL SAA KEHITYSYHTEISTYÖTOIMINTAANSA SUOMEN ULKOASIAINMINISTERIÖN RAHOITUSTA MERKITTÄVÄSSÄ MÄÄRIN. TÄSSÄ LEHDESSÄ FIDA INTERNATIONALIN ESITTÄMÄT KANNAT EIVÄT KUITENKAAN VÄLTTÄMÄTTÄ EDUSTA SUOMEN ULKOASIAIN-MINISTERIÖN VIRALLISTA LINJAA.

TULEVAISUUS ON LASTEN

aailmamme on epätasa-arvoinen ja epäoikeudenmukainen paikka. Se on väärin, että muutama prosentti maailman rikkaimmista ihmisistä omistaa enemmän kuin suurin osa maailman väestöstä yhteensä. Taloudellinen rikkaus ei kuitenkaan ole tärkein mittari ihmisten hyvinvoinnille. Suurin vääryys on se, että maailmassamme elää lapsia, joilta on riistetty mahdollisuus toivoon ja tulevaisuuteen. Useimmiten vääryys johtuu vallanpitäjien ahneudesta ja ihmisten haluttomuudesta auttaa lähimmäisiään. Fidalle vuosi 2016 oli kahtiajakoinen. Toisaalta oli suru siitä, että toimintavuonna voitiin tehdä paljon vähemmän kehitysyhteistyötukien leikkausten takia, toisaalta ilo siitä, että saimme osaltamme viedä toivoa, iloa ja tulevaisuutta sadoille tuhansille lapsille. Tämä vuosikertomus kertoo sykähdyttäviä tarinoita siitä, kuinka apu meni perille. Suomalaisina kuulumme etuoikeutettujen joukkoon. Maamme on kaikilla mittareilla katsottuna yksi maailman rikkaimmista. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut. Vielä sata vuotta sitten kansamme oli köyhää. Juuri itsenäistyneessä Suomessa eletiin sisällissodan pyörteissä. Seuraavina vuosikymmeninä koettiin

lama ja vuosisadan pahin katastrofi, vuosia kestänyt sota. Näistä lähtökohdista huolimatta olemme rikkaita, joka on seurausta hyvästä hallinnosta, tasa-arvosta, kansalaisaktiivisuudesta, sisukkuudesta ja ahkeruudesta. Monella kehittyvällä maalla on valtavat luonnonrikkaudet. Useilla mailla on paremmat edellytykset rikastua kuin Suomella. Tarvitaan muutosta, jonka voivat saada aikaan vain kansalaiset. Köyhien maiden kansalaiset ovat usein vaiennettuja ja alistettuja. Fidan tehtävänä on varmistaa, että kansalaisten ääni pääsee esille. Suomessa kirkolla on ollut vahva rooli kehityksessä. Fidan innostaa ja vahvistaa yhteistyökirkkoja toimimaan vahvoina vaikuttajina yhteiskunnissaan, jotta lasten oikeudet toteutuisivat. Fidan työn kautta kehittyvien maiden lapset saavat toivon ja tulevaisuuden. Kiitos kun olet mukana. Harri Hakola toiminnanjohtaja 3

Fidan ö y t s i e t h y s y t kehi 2016

AASIA

Peru

Paraguay

Bolivia

23 hanketta (+ 1 EU-hanke) Hyödynsaajat, suorat | epäsuorat: 559 000 | 3 589 000

ETELÄAMERIKKA Kosovo

1 hanke Hyödynsaajat, suorat | epäsuorat: 86 000 | 90 000

Kehitysyhteistyön uusi strategia

Hyödynsa

EUROOPPA

1 hanke Hyödynsaajat, suorat | epäsuorat: 190 | 250

Missio: Fidan kehitysyhteistyö rakentaa rauhaa, luo oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa ihmisarvoa

Visio: Fida sytyttää kirkkoja toimimaan vahvoina yhteiskunnallisina vaikuttajina, jotta haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat

Suomi: 3 tukihanketta: kehitysviestintä, globaalikasvatus, hankearvioinnit

Uganda Israel / Palest.alueet

Vietnam

Sri Lanka

Pohjois-Korea

Nepal

Myanmar Tansania Irak/ Kurdistan

Laos Kenia Afganistan

Etiopia

Kiina

Kambodža Burundi

Intia

Bhutan

Bangladesh

AFRIKKA

7 hanketta Hyödynsaajat, suorat | epäsuorat: 24 000 | 102 000

Tadžikistan

MECA*

Jordania

10 hanketta aajat, suorat | epäsuorat: 26 000 | 113 000

*Lähi-itä ja Keski-Aasia

Naisia ja tyttöjä

oli 64% (450 000) suorista hyödynsaajista 700 000. Vuonna 2016 Fidan kehitysyhteistyö loppui 7 maassa: Bolivia, Paraguay, Peru, Kosovo, Kiina, Sri Lanka, Vietnam

Yhteisökehitys

Fidan ö y t s i e t h y s y t i keh 2016

Esimerkki: EteläAmerikan kumppaniyhteisöissä toimi 414 eri vapaaehtoisryhmää vuosina 2014–16. Ryhmät moninkertaistivat tietotaidon paikallisten yhteistöjen hyväksi.

Haavoittuvat ihmisryhmät Esimerkki: Tansaniassa 458 vammaisesta lapsesta 202 osoitti paranemista kuntoutuksen avulla, jota vanhemmat antoivat lapsille Fidan työntekijöiden ohjeiden mukaisesti.

Näin paransimme lasten ja nuorten hyvinvointia vuonna 2016

• • • •

lasten turvallisuus lisääntyi lasten terveys parantui lapset pääsivät kouluun työ kohdistui kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin lapsiin

• lapsen oikeudet tulivat tutuiksi • lapset saivat päättää itseään koskevista asioista • lapset saivat osallistua vapaa-ajantoimintaan

Alueelliset hankkeet Esimerkki: Länsi-Balkanilla kumppanilla oli parantunut valmius käynnistää itse yhteisön kehityshankkeita muun muassa romaniväestön parissa.

19% 26%

HANKETYYPIT (42 HANKKEESTA)

31%

17%

Terveys ja koulutus Esimerkki: Palestiinalaisalueella 1 250 opettajaa ja sosiaalityöntekijää sai koulutusta. Koulutukset sisälsivät ensiapuopetusta kouluissa.

Ympäristö, ilmastonmuutos ja ruokaturva Esimerkki: Burundissa on istutettu miljoonia puita. Parantuneet liesimallit säästivät polttopuuta. Parantuneet viljelymenetelmät ja ruuan varastointi kasvattivat satoja. Kaikki tämä auttoi köyhyyden vähentämisessä.

Fidan ö y t s i e t h y s y t i h ke 2016 ”KUMPPANIN KAPASITEETTI VAHVISTUI” MITÄ IHMETTÄ?!

idan kehitysyhteistyöllä on kaksi tehtävää: se vaikuttaa suoraan kaikkein köyhimpien ja vaikeimmassa asemassa elävien ihmisten elämään, ja samalla se varustaa Fidan kumppaneita toimimaan näiden ihmisten parhaaksi. Fidan kumppaneita ovat pääasiassa helluntaikirkkokunnat ja niiden järjestöt sekä joissakin maissa paikalliset viranomaiset. Kehitysyhteistyökielessä käytetään mystistä sanaparia kapasiteetin vahvistaminen. Tämä ilmaus saattaa kuulostaa vaikealta, epäselvältä tai suorastaan tylsältä, kun sitä vertaa astetta konkreettisempiin asioihin kuten vaikkapa lasten koulunkäyntiin ja terveystarkastuksiin. Kapasiteetin vahvistuminen on kuitenkin tärkeä tulos, josta seuraa monta hyvää asiaa.

KUN KAPASITEETTI VAHVISTUU, NIIN KUMPPANI... ...löytää keinoja vaikuttaa oman maansa kehitykseen ...vaikuttaa yhteiskunnassa ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseksi ...laatii toiminnalleen strategian tavoitteineen ja mittareineen ...osaa suunnitella, toteuttaa, seurata ja raportoida hankkeita itsenäisesti ...kykenee hankkimaan varoja työnsä rahoittamiseksi ...verkostoituu ja toimii yhteistyössä muiden järjestöjen, viranomaisten tai kirkkoja seurakuntien kanssa ...oppii hyvät budjetointi- ja kirjanpitokäytänteet ...kouluttaa henkilöstöään säännöllisesti ...hoitaa hallinnon hyvin – korruptiosta vapaasti, läpinäkyvästi ja tehokkaasti

/// Kehitysyhteistyö

SLUMMIKOULU TARJOAA ILOA JA TOIVOA Yksi Fidan monista koulutushankkeista on Dhakan slummialueella toimiva Joy & Hope -koulu. Koulu alkoi Fidan ja Hesburgerin yhteistyönä, ja sen oppilaat menestyvät hyvin.

–K

oulun missiona on tarjota koulutusta slummin lapsille. Koulussa on nyt 430 oppilasta, joista 240 on tyttöjä ja 190 poikia, Fidan Bangladeshin toiminnanjohtaja George L. Boidya kertoo. Joy & Hope -koulu toimii slummiyhteisön kehittämishankkeen osana. Se tarjoaa oppilaille ilmaisen opetuksen lisäksi muun muassa opetusmateriaalin, lounaan, terveystarkastukset sekä sairaanhoidon. Koulu toimii 30 työntekijän voimin, ja sitä voidaan pitää monella mittarilla 10

yhtenä alueen parhaista kouluista. Opetus on kilpailukykyistä jopa tasokkaiden yksityiskoulujen kanssa, valtion kouluista puhumattakaan. – Joy & Hope -koulun opetuksen laatu on huomattavasti korkeampi kuin muissa Bangladeshin kouluissa. Sekä opettajat että oppilaat työskentelevät määrätietoisesti saavuttaakseen tavoitteensa. – Vuoden kohokohta oli se, kun viidennen luokan oppilaista 23 osallistui loppukokeeseen. He kaikki saivat arvosanaksi A+ ja heistä peräti seitsemän sai valtion stipendin

jatko-opintoja varten. Se mahdollistaa maksuttoman koulunkäynnin kahdeksanteen luokkaan asti, Boidya iloitsee.

TAITOAINEET TUKEVAT OPPIMISTA Koulu noudattaa Bangladeshin hallituksen opetussuunnitelmaa, joten hinduille ja muslimeille on tarjolla heidän oman uskontonsa mukaista opetusta. Opetussuunnitelman aineet ovat jokseenkin samankaltaisia kuin Suomessa. Opetussuunnitelman ul-

”Isona haluaisin olla toimittaja. Perheeni on hyvin köyhä. Minulla on kaksi veljeä ja kaksi siskoa. Isäni on muurari ja äitini huolehtii perheestä kotona. Isälläni ei ollut kotikylässämme töitä, joten hän muutti Dhakaan. Isä elättää perheen pienillä tuloillaan. Opettajat ja muut oppilaat rakastavat minua. Koulu tarjoaa myös vanhemmilleni opetusta koulutuksen tärkeydestä, lastensuojelusta ja lasten oikeuksista.” Anamul, 11 vuotta, 5. luokka

”Muutimme kylästämme Dhakaan, jotta isä saisi töitä ja minä sekä veljeni koulutusta. Isäni on riksanvetäjä, ja äitini pyörittää kodin arkea. Koko perheen elämä on muuttunut paremmaksi koulun tarjoaman koulutuksen myötä, jota on tarjolla myös vanhemmille. Olen todella onnekas voidessani opiskella Joy & Hope -koulussa, sillä se on yksi alueen parhaista kouluista. Pidän koulussa erityisesti ATK-opetustiloista.” Sarmin, 12 vuotta, 6. luokka

Esimerkkejä Fidan koulutustoiminnasta vuonna 2016

kopuolelta koulu opettaa taitoaineita, kuten tietotekniikkaa, piirtämistä ja käsitöitä. Taitoaineista on myöhemmin apua oppilaiden työllistymisessä. Koululla järjestetään myös oppilaiden äideille ompelukursseja, mikä tuo perheille lisätuloja. Joy & Hope -koulu toimii tiloissa, jotka Hesburger rakennutti juuri tähän tarkoitukseen. – Olemme kiitollisia Heikki Salmelalle hänen ystävällisestä avustaan ja mahdollisuudesta käyttää rakennusta koulun toimintaan Dhakassa. .

AASIA

ITÄINEN AFRIKKA

• 14 000 lapsen mahdollisuudet koulunkäyntiin paranivat. • Kiinassa tuhannet uiguurilapset saivat ennaltaehkäisevää terveys- ja hygieniaopetusta.

• Valistus naisten silpomisen haitoista paransi maasaityttöjen asemaa ja terveyttä.

ETELÄ-AMERIKKA • Useissa alueen maissa tuotettiin koulutyöhön opetuspaketteja muun muassa päihteiden käytöstä ja terveellisistä elämäntavoista.

LÄHI-ITÄ JA KESKI-AASIA • Irakin Kurdistanissa ujot ja passiiviset lapset alkoivat menestyä koulussa lapsikeskeisten menetelmien avulla. • Palestiinalaisalueilla järjestettiin yli 20 terveyskoulutusta naisille. 11

/// Kehitysyhteistyö

TOIVON TALO VALAA ROHKEUTTA Työttömyys, koulutuksen puute, huonot asumisolot, syrjintä ja koulukiusaaminen vaikeuttavat Kosovon romaniperheiden elämää. Toivon talossa kaikki on toisin.

lueelta on voimakas muuttoliike Länsi-Eurooppaan, josta romanit hakevat turvapaikkaa. Suurin osa heistä joutuu kuitenkin palaamaan takaisin kotimaahansa. Kohdemaassa lasten koulunkäyntiä vaikeuttaa niin kielitaidottomuus kuin syrjintä. Kotimaahan palatessaan lukutaidottomat vanhemmat eivät osaa täyttää tarvittavia papereita varmistaakseen lasten koulun12

käynnin jatkumisen. Niinpä koulun keskeyttäminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Lapset päätyvät vanhempiensa tapaan kerjäämään ja keräämään roskia kaduille.

VINKKEJÄ VANHEMMUUTEEN Fida aloitti romaniyhteisön kehittämishankkeen vuonna 2014 pääkaupungissa Pristinassa yhteistyössä

paikallisen evankelisen seurakunnan kanssa. Toivon talon yhteisökeskus tarjoaa lapsille tukiopetusta, esikouluopetusta ja englannin kursseja. Vanhempia koulutetaan koulunkäynnin tärkeydestä. Nuorille on tarjolla elämäntaitokasvatusta, joka auttaa heitä tekemään oikeita valintoja elämässään. Lasten oikeudet ja lastensuojelu ovat tärkeä osa työtä. Lasten äitien kanssa kokoonnu-

”RAKASTAN AllaUonTkaOksJi kaAks”i vanhempaa siskoa ja yksi

Adriatik, 10 vuotta

Minu Nimeni on Adriatik. . ntyi kaksi viikkoa sitten sy a jok , ko lla on ystäviä, nuorempi sis ydä koulua ja että minu kä an sa ä ett ä, siit en Olen onnellin luvut. pia. Viimeksi opin murto ssa. Osallisjoiden kanssa voin op noin kuusi kertaa viiko sa os tal n ivo To yn kä päivänä Kouluaikoina nnin kurssille. Yhtenä gla en ja on do on kw tae tun läksykerhoon, tentilaisuudessa. käyn seurakunnan las stan autoja ja opin ma jota isä tekee. Raka sa , työ n iko an ka me Unelmatyöni on auto korjataan. jossa voi kuulla jatkuvasti, kuinka niitä ja opitaan yhdessä ja n ää kit lei sa jos a, ikk pa ka voivat auttaa. Keskus on todella hyvä ja siellä on aikuisia, jot viä htä tite ko n ää em i tulla tek Jeesuksesta. Sinne vo

taan viikoittain keskustelemaan esimerkiksi vanhemmuudesta. Hankeväkeä on vieraillut myös Kosovon opetusministeriössä ja kouluissa puhumassa romanilasten oikeuksien puolesta.

OLET AINA TERVETULLUT Syrjintään tottuneille ihmisille on ollut tärkeää, että on paikka, johon he ovat aina tervetulleita. Toivon talossa heitä kannustetaan löytämään omat kykynsä ja ottamaan vastuuta omasta elämästään sen sijaan, että he olisivat uhrin asemassa yhteiskunnassa.

Hankkeesta ovat hyötyneet etenkin tytöt, joiden asema on ollut perinteisesti heikko. On tärkeää, että tytöt oppivat tietämään oikeutensa ja saavat mahdollisuuden kouluttaa itseään. Tämä antaa heille riittävän itsetunnon hakeutua jatkokoulutukseen ja etsiä töitä. Koulussa opettajat ovat olleet hämmästyneitä siitä, miten hyvin lapset ovat tehneet kotitehtävänsä. Lasten saama kannustus on antanut rohkeutta osallistua opetukseen. Vuosien varrella kolme tyttöä on aloittanut opiskelun yliopistossa ja kaksi ammattiopinnoissa. Kolme nuorta naista on saanut opinnot pää-

tökseen menestyksekkäästi. He ovat hyviä ennakkotapauksia ja esikuvia yhteisön lapsille. Nuoret ovat ryhtyneet innokkaasti Toivon talon vapaaehtoisiksi. He auttavat pienempiä lapsia koulutehtävissä ja ovat kokonaan vastuussa lastentilaisuuksien järjestämisestä. Vastuun antaminen on tärkeää, jotta nuoret saavat siitä positiivisia kokemuksia. .

Kosovon romaniyhteisön kehittämishanke oli osa valtion rahoittamaa kehitysyhteistyöohjelmaa vuoden 2016 loppuun. Nyt toiminta jatkuu suomalaisten kummien rahoittamana. 13

/// Kehitysyhteistyö

KAMBODŽAN KYLÄT KEHITTYVÄT KOHISTEN Fida tekee merkittävää terveystyötä khmerien keskuudessa Kambodžan köyhällä maaseudulla. Kylät kehittyvät, ja samalla tietoisuus lasten oikeuksista lisääntyy.

unakhmerien hävityksen kokenut Kambodža elää ja kasvaa murroksen keskellä. Monet nuoret ovat alkaneet rakentaa uutta elämää kaupungeissa, mutta silti suuri osa khmereistä elää vielä alkeellisissa ja vaatimattomissa olosuhteissa maaseudulla. Enemmistö maaseudulla elävistä ihmisistä elää täysin omavaraisesti. Ravinto hankitaan karjasta, pelloilta ja kalastamalla. Monella paikallisella ihmisellä on paljon puutteita 14

terveellisen ja hyvän elämän hoitamisessa sekä koulutuksessa, mikä näkyy esimerkiksi lukutaidottomuutena. Fida on tehnyt jo vuodesta 1998 lähtien työtä Kambodžan köyhimpien keskuudessa ja tuonut apua heidän tavalliseen arkeensa. Työtä on tehty yhdessä paikallisen helluntaikirkon ja Cambodia Global Action -järjestön kanssa. Fidan yhteisökehityshankkeet (CHE, Community Health Educati-

on) saavat myös Suomen valtion tukea. Projektien kohteet valikoituvat paikallisten tarpeiden mukaisesti. Tähän mennessä Fida on tehnyt työtä 160 kylällä, joista neljäkymmentä on paraikaa mukana kehitysyhteistyöohjelmassa.

VALISTUSTA JA OPPITUNTEJA Yhteisökehitysprojekteissa edistetään terveyskäsityksiä ja tapoja. Viikoittaiset terveysoppitunnit käsittele-

Hankkeessa opitaan myös eläinten hyvää kohtelua, uusia maanviljelytekniikoita sekä ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja.

vät käytännönläheisesti ja selkeästi perusasioita, kuten käsienpesua tai dengue-kuumeen ehkäisyä. Oppien lisäksi kyläläiset saavat muistokseen usein myös pienen käytännöllisen lahjan, kuten pyykinpesuainetta tai shampoota helpottamaan arkea. Terveysasioiden lisäksi CHE-projektin tavoitteena on lisätä ihmisten tietoutta lasten ja naisten oikeuksista. Hankkeessa opitaan myös eläinten hyvää kohtelua, uusia maanviljelytekniikoita sekä ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja. CHE-oppitunteja pitävät paikalliset vapaaehtoiset yhdessä Fidan työntekijöiden kanssa. Yksi vapaaehtoisista on 39-vuotias Lang Chea, joka toimii Neam Torteungin kylässä. Monen muun vapaaehtoisen tavoin myös Lang työskentelee toisena työnään kotitilansa farmarina. Sen lisäksi hän käy tapaamassa kyläläisiä kaksi kertaa viikossa. – Haasteena tässä on se, että kaikki kyläläiset ovat kiireisiä omissa töissään, Lang kuvailee työtään.

Isona ongelmana ovat myös huumeet ja alkoholi. Vapaaehtoisilla on suuri merkitys toimia esimerkkinä muille kyläläisille. – Projektit ovat parantaneet hygieniaa, esimerkiksi ihmiset pesevät kätensä ennen ruokailua. Viljelyssä saadaan nykyään paremmin satoa, kun tiedetään enemmän, Lang sanoo.

KOTIAPULAISISTA KOULULAISIKSI Khmereille työnteko ja perheen kanssa asuminen on tärkeää. Omavaraisuus on elämänehto, minkä vuoksi lasten halutaan työskentelevän riisipelloilla ja jatkavan kotiäiteinä perheissä. Viranomaiset ovat kuitenkin edistäneet tietoisuutta koulutuksen merkityksestä radion ja television avulla. Lasten parissa tehdään työtä myös tarjoamalla khmer-kyliin kummitukea. Tällä hetkellä Fida tukee noin 290 kambodžalaislasta 25 kylässä ja työn piirissä tuhansia lapsia. Kummilapsiohjelman kautta lapset saavat CHE-työn kaltaista tukea ja koulu-

tusta sekä koulutarvikkeita. Monen lapsen elämä on muuttunut pysyvästi kummituen ansiosta. Muuttoliike on kahdensuuntaista. Moni maaseudulla kasvanut nuori lähtee kaupunkiin opiskelemaan. Tytöt ja naiset työllistyvät helpommin vaatetehtaisiin kaupungeissa, jolloin lastenhoito jää isovanhempien harteille. Myöhemmin lapset palaavat huolehtimaan iäkkäistä vanhemmista. Lastensuojelukoulutus on tärkeä osa hanketta, sillä köyhimmät lapset altistuvat jopa ihmiskaupalle. Fidan työn ansiosta monet pienviljelijät ovat tyytyväisiä elämäänsä. He saavat arjessa kaipaamiaan asioita: tehokkaammin tuotettua ruokaa, laadukkaampaa terveydenhuoltoa ja paremmin voivia läheisiä. Hyvä sanoma leviää eteenpäin myös kambodžalaisten maaseudulle perustamien kristillisten kirkkojen kautta. .

Kirjoittaja vietti 2,5 kuukautta työharjoittelussa Kambodžassa. 15

/// Kehitysyhteistyö

Naiset (Karma kesk.) esittelevät assamilaisilla kangaspuilla tehtyjä kurssitöitä.

LUOVAT AJATUKSET – TAITAVAT KÄDET • Fidan vuonna 2011 alkanut hanke Bhutanissa • Sijainti: pääkaupunki Thimphu ja valitut yhteisöt kaikissa 20 piirikunnassa, joista tavoitettiin 7 vuonna 2016 • Budjetti (2017): 85 000 € • Kumppani: RENEW-järjestö (Respect, Educate, Nurture and Empower Women) • Hyödynsaajat: noin 250 naista (perheväkivallan uhrit ja päihdeongelmaiset) + perheet • Epäsuorasti apua saa yhteensä 1 500 ihmistä 16

BHUTAN: KÄSITYÖT NOSTAVAT NAISTEN ITSETUNTOA Vuoristoinen pieni Bhutan on kehittänyt kiinnostavan onnellisuusindeksin kehityksen mittariksi. Silti maassa on paljon naisia, jotka elävät hyvin vaikeissa oloissa.

ämä naiset, jotka ovat pääosin perheväkivallan uhreja, etsivät neuvontaa, psykososiaalista tukea ja oikeudellista apua Fidan RENEW-kumppanijärjestöltä. He tarvitsevat usein kipeästi keinoja itsensä ja lastensa elättämiseen. Fidan hankkeessa naisille opetetaan erilaisia kädentaitoja, kuten ompelua, kudontaa ja kirjontaa. Hanke tukee naisten työllistymistä ja uusiin taitoihin perustuvan liiketoiminnan aloittamista. Hanke on järjestänyt tarvelähtöisesti myös maatalouteen ja ruuan prosessointiin liittyvää koulututusta.

TAIDOT LEVIÄVÄT NAISELTA NAISELLE – Kiersin alkukesän ympäri Bhutania tapaamassa naisia, jotka ovat osallistuneet ompeluryhmiiimme. On ollut koskettavaa nähdä se ilo ja ylpeys, jonka uudet taidot ja mahdollisuus toimeentuloon ovat naisissa

synnyttäneet. Heidän elämässään on uusi toivo, kuvailee hankekoordinaattori Päivi Leppänen, joka on työskennellyt myös naapurimaassa Nepalissa naisten toimeentulon parantamiseksi. Naisryhmien kouluttamisen lisäksi hankkeeseen on kuulunut olennaisena osana paikallisten käsityökouluttajien, tuotesuunnittelu-, laatu- ja markkinointikoulutus sekä hallintohenkilöstön rahoitus-, hankejohtamis- ja raportointikapasiteetin kehittäminen. Tänä vuonna työ on laajentunut myös uusien piirikuntien alueelle. Hankkeen ansiosta Bhutanissa on taitavia koulutettuja paikallisia käsityöohjaajia. Satojen naisten toimeentulo on parantunut ompelu-, kudonta- ja kirjontataitojen sekä inkiväärimakeisten valmistuksen myötä. Kun naiset saavat positiivista palautetta ja aiempaa paremman toimeentulon, myös heidän omanarvontuntonsa vahvistuu. .

TEKSTIILEJÄ HOVILLE Vuonna 2016 Bhutanin suosituin naisten lifestyle-lehti YeeWong nosti esiin nuoren bhutanilaisäidin nimeltä Karma Choden. Hänet esiteltiin yhtenä 50 inspiroivimmasta bhutanilaisnaisesta. Karma Choden oli aikaisemmin elänyt väkivaltaisessa avioliitossa ja menettänyt lapsensakin erossa. Nainen pystyi hädin tuskin elämään kädestä suuhun eron jälkeen. Vuonna 2013 Karma Choden tuli RENEW-järjestön kursseille. Lopulta hänestä tuli itsestään kudontakurssien opettaja. Vapaapäivinään hän alkoi valmistaa vaatimattoman opettajan palkan lisänä laukkuja ja huiveja. Saavutus oli huima, sillä aikoinaan nainen oli ollut koulupudokas. Parantuneen elämäntilanteen myötä Karma sai myös lapsensa takaisin. Yksi syy aikakauslehdessä julkaistuun juttuun oli se, että jopa Bhutanin kuninkaallinen perhe halusi tilata naiselta hänen taidokkaita töitään. Karma Choden onkin kaunis esimerkki kehitysyhteistyön aikaansaamasta muutoksesta Bhutanin naisten parissa. 17

/// Kehitysyhteistyö

> Kumppanien sosiaalisen työn hankkeet 2010–2016:

> Uusien vapaaehtoisten määrä:

• Bolivia 1 451 • Paraguay 97 • Peru 400

• Bolivia 1 385 • Paraguay 3 811 • Peru 2 434

ETELÄ-AMERIKAN HELLUNTAIKIRKOT PARANTAVAT YHTEISKUNNAN TILAA Autoimme helluntaikirkkoja ja paikallisia järjestöjä tarttumaan yhteisöjensä moniin sosiaalisiin ongelmiin Boliviassa, Paraguayssa ja Perussa. Fidan kehitysyhteistyö näissä maissa päättyi, mutta kumppanimme jatkavat toimintaa itsenäisesti ja tekevät työtä ihmisarvoisen elämän puolesta.

Latinalaisessa Amerikassa Fidan kumppanikirkkojen sosiaalinen työ ennaltaehkäisee muun muassa nuorten syrjäytymistä.

PARAGUAY: KIRKKO KASVOI SOSIAALISEEN VASTUUSEEN Paraguayn evankelisissa seurakunnissa on huomattu, että kristilliset arvot ja sosiaalinen työ ovat hyvää vastalääkettä levottoman ja korruptoituneen maan ongelmiin.

araguay on ollut osa Fidan työkenttää jo vuosien ajan. Yhteistyötahona oli aluksi maan Asambleas de Dios -kirkkokunta, myöhemmin kumppaniksi tuli koko Paraguayn evankelisten seurakuntien yhteisö. Yhteistyön tavoitteena on ollut paikallisten kumppaniseurakuntien motivoiminen, kouluttaminen ja voimaannuttaminen vastaamaan maan sosiaalisiin ongelmiin. Fidan tuki on antanut paikallisten työlle siivet. – Kaikki ne, jotka ovat osallistuneet Fidan hankkeeseen, puhuvat ajasta ennen ja jälkeen. Ihmiset kertovat sisäisestä muutoksesta, jonka synnyttämä itsekunnioitus on auttanut kasvamaan aktiiviseksi toimijaksi, hankekoordinaattori Luisa Noemi Ozcariz Fleitas kertoo. – Hankkeen tarjoamien työkalujen avulla voimme auttaa yhteisöjä, joissa korruptio ja materialismi ovat

vääristäneet arvot. Oikeanlainen ohjaus saa aikaan myönteistä muutosta työpaikoilla, perheissä ja koko yhteisössä. Fidan hankemateriaalit tarjoavat työkaluja todellisen rauhan rakentamiseen väkivaltaan tottuneen kulttuurin keskellä.

SEURAKUNNISTA OIKEUSAVUSTAJIA Paraguayn evankeliset seurakunnat ja oikeuslaitos ovat yhdistäneet voimansa etsiessään tapoja korruption torjumiseksi. Yhteistyösopimus korkeimman oikeuden kanssa edellyttää seurakuntia kouluttamaan oikeusavustajia koko maan alueella. Oikeusavustajat ovat osa jalkautumisohjelmaa, jonka tavoitteena on palauttaa kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen. – Jo lähes 300 pastoria on valmistunut oikeusavustajaksi. He toimivat siltana oikeuden edustajien ja kansalaisten välillä ja mahdollistavat

oikeusturvan toteutumisen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien elämässä. – Evankelisia seurakuntia arvostetaan strategisina yhteistyötahoina. Seurakunnat edustavat arvoja ja periaatteita, joiden avulla voidaan vastustaa korruptiota, perheväkivaltaa ja erilaisia vääriä riippuvuuksia, Ozcariz Fleitas iloitsee. – Oikeus ja totuus ovat löytäneet toisensa. Hyvin käynnissä oleva työ etenee nyt paraguaylaisten omin voimin. Vuonna 2015 Paraguayn evankelisten seurakuntien yhteisö ja joukko muita kansalaisjärjestöjä allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. – Olemme oppineet yhteistyön tekemiseen strategisten kumppaneitten kanssa, joilla on sama toiminnallinen näky. Yhteistyösopimusten myötä olemme voineet vahvistaa toimintaamme ja edistää laajentumista.

/// Kehitysyhteistyö

434

91 700

OPETTAJAA

OPPILASTA

300 000

PERHEENJÄSENTÄ

KIINA: UUSIA TUULIA UIGUURIKYLIIN

uosina 2014–2016 Fida koulutti Kashgarin uiguurikylissä Länsi-Kiinassa 434 ala-asteen opettajaa pitämään kouluissaan terveysvalistusta. He saivat käyttöönsä monipuolisen opetusmateriaalin, jonka avulla he voivat opettaa lapsille perusohjeita siitä, miten sairauksia voidaan välttää. Opetusaiheina käsiteltiin muun muassa tupakoinnin haittoja, hampaidenhoitoa ja henkilökohtaista hygieniaa. Opettajia valistettiin myös hiv/aids-asioista, jotta he voivat käsitellä aihetta vanhempainkokouksissa.

KOULULAISET OPETTAVAT PERHEITÄÄN Kahden vuoden aikana kyläkoulujen terveysopetukseen osallistui 91 700 20

oppilasta. Opetuksessa hyödynnettiin muun muassa roolipelejä, kertomuksia ja piirustuksia. Nämä oppilaat puolestaan palasivat koteihinsa ja jakoivat saamansa tiedon perheidensä kanssa. Oppilaiden kautta valistus saavutti arviolta 300 000 henkeä – vanhempia, sisaruksia ja muita perheenjäseniä. Kouluista 85–90 prosenttia on sisällyttänyt Fidan laatiman terveysvalistuksen ja siihen liittyvän materiaalin omaan opetussuunnitelmaansa. Oppilaista on tullut aktiivisia vaikuttajia kodeissaan ja perheissä on tapahtunut selkeitä muutoksia hygieniatavoissa, kuten hammastenpesussa ja ruokatavaroiden suojaamisessa. Useat miehet ovat vähentäneet tupakointia eivätkä myöskään enää tupakoi lasten läsnä ollessa.

Kashgarin prefektuuri • Osa Sinkiangin uiguurien autonomista hallintoaluetta Länsi-Kiinassa • Naapurimaat Afganistan, Pakistan, Kirgisia, Tadžikistan • Neljä miljoonaa asukasta • Valtauskonto islam • Tärkein kaupunki Kashgar

POHJOIS-KOREA: PERUNAHANKE MENESTYY

idan siemenperunahankkeet Pohjois-Koreassa arvioitiin keväällä kahden ulkopuolisen arvioijan toimesta. Arviolta noin 107 500 ihmistä haavoittuvissa ja köyhissä perheissä hyötyy ruokaperunatuotannon lisäyksestä Jongjun hankealueella maan luoteisosassa vaikeimpaan aikaan elo-ja syyskuussa ruokavarastojen ehdyttyä. – Fidan hanke on ollut strategisesti loistava. Arviointijaksolla vuosina 2009–2016 ruoan saatavuus maassa heikkeni ja ulkopuolinen apu jyrkästi väheni. Fida on osaltaan onnistunut pienentämään maan riippuvuutta ruoantuonnista, totesi arvioija Kari Leppänen.

HYVÄ VARASTO, PAREMPI SATO Fidan siemenperunahanketta on toteutettu Jongjussa Pohjois-Pjonganin läänissä vuodesta 2001 yhteistyössä PohjoisKorean tiedeakatemian ja viiden osuuskuntatilan kanssa. Tänä aikana alueen perunasadot ovat kasvaneet, myös lukumääräisesti kahteen vuodessa. Hanke kaakossa Sepon alueella Kangwonin läänissä alkoi vuonna 2013 viidellä osuuskuntatilalla. Siihen niveltyy EU-rahoitteinen perunaviljelyhanke. Paraikaa on käynnissä koulutusvaihto Jongjun onnistumisten tuomiseksi Sepoon. Perunavarastointia on kohennettu tekniikalla, joka perustuu luonnolliseen ilmakiertoon. Parempi varastointi on mahdollistanut satojen paranemisen. Seuraava iso askel hankkeessa on kompostointiosaamisen lisääminen maassa.

/// Kehitysyhteistyรถ

KIRSI-KLAUDIA KANGAS

ARTO KARVONEN

POHJOIS-KOREA HAMMASLÄÄKÄRIN SILMIN Hammaslääkäri Pirkko-Liisa Tarvonen stressasi ensimmäistä vierailuaan PohjoisKorean pääkaupunkiin Pjongjangiin. Stressi on vaihtunut iloon lasten puolesta.

–V

ierailin Pohjois-Koreassa vuosien 2007–2015 aikana viitisentoista kertaa noin viikon kerrallaan. Minua vei sinne Fidan käynnistämä ja ulkoministeriön tukema lasten suun terveyttä edistävä hanke, kertoo HYKS:n Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön ylihammaslääkäri Pirkko-Liisa Tarvonen. Kaikki alkoi siitä, kun PirkkoLiisaa pyydettiin Syyriaan kouluttamaan Fidan kehitysyhteistyöntekijöitä suunterveyden edistämisessä. Sitten häntä pyydettiin kollegansa Hanna Koskelan kanssa mukaan, kun Fidalle avautui mahdollisuus samankaltaisen koulutuksen järjestämiselle Pohjois-Koreassa. – Matkan jälkeen meitä pyydettiin jatkamaan yhteistyötä kansallisen lasten suunterveyden edistämisohjelman luomiseksi maahan. Tuntemattomia olivat niin sokerin merkitys karieksen synnyssä kuin fluorihammastahnan tärkeys karieksen ehkäisyssä.

KARIES LEVIÄÄ KOREASSAKIN Näin alkoi vapaaehtoistyöhön perustunut ohjelma, jonka naiset veivät pääkaupungin lisäksi myös maan luoteisosaan Jongjun kaupunkiin sekä itärannikolle Sepon alueelle. He kouluttivat hammaslääkäreitä, lääkäreitä, opettajia, koulujen ja päiväkotien johtajia ja viranomaisten edustajia. Ammatillisesti Pirkko-Liisa joutui palaamaan 1970-luvun Suomen tilanteeseen, jolloin fluorin käyttö karieksen ehkäisyssä meillä alkoi.

Lasten hampaissa oli avoimia kariespesäkkeitä. Makean käyttö oli nopeasti levinnyt vauraamman väestön keskuudessa. – Veimme Pohjois-Koreaan muun muassa hyväkuntoisia, lahjoituksina saatuja hammashoitokoneita, instrumentteja ja oppikirjoja. Fidan ammattimiehet tekivät mahtavaa

Minua hämmästytti lasten avoimuus meitä ulkomaalaisia tätejä kohtaan, sillä he tulivat herkästi syliin. vapaaehtoistyötä peruskorjatessaan yhteistyösairaaloiden hammashoitoosastojen tiloja ja asentaessaan koneita, Pirkko-Liisa Kiittelee ja jatkaa: – Reissuilla mukanani kulkivat Hanna Koskelan lisäksi myös professorit Liisa Suominen ja Kirsi Sipilä kouluttamassa kollegoitaan lääketieteellisistä yliopistoista.

KÄSINUKET APUNA OPETUKSESSA Matkatavaroissa kulki satoja käsinukkeja. Niistä oli suuri apu niin lasten kuin aikuistenkin opettamisessa. Matkojen lisäksi kotimaassa tehty hankkeen hallinnointi ja valmistelu vaativat huomattavasti aikaa. Luottamus sikäläisten kanssa oli onnistuneen yhteistyön perusta. Vastaanotto oli aina lämmin ja ero haikea.

– Jaoimme kouluille ja päiväkodeille hammasharjoja, fluorihammastahnoja, opaskirjasia, käsinukkeja, julisteita ja pelejä. Minua hämmästytti lasten avoimuus meitä ulkomaalaisia tätejä kohtaan, sillä he tulivat herkästi syliin.

UNELMA ELÄÄ Pirkko-Liisa kollegansa kanssa seurasi viidensadan esikoululaisen suunterveyttä kuusi vuotta kestäneissä jaksoissa. Vuonna 2013 tehdyn kyselyn yhteydessä suurin osa 2 000 koululaisesta ilmoitti, että he harjaavat hampaansa kahdesti päivässä käyttäen fluorihammastahnaa. Maassa valmistetaan nyt lapsille sopivia hammasharjoja ja fluorihammastahnoja suomalaisten ohjeiden mukaan. Vaikuttaa siltä, että Pohjois-Korea olisi avautumassa kansainväliselle tiedeyhteistyölle. Suunterveysohjelma on nyt heidän omilla harteillaan. – Minulla oli helmikuussa väitöstilaisuus Itä-Suomen yliopistossa. Tein väitöstutkimukseni lasten suunterveyden edistämisohjelman vaikutuksista Pohjois-Koreassa. Tutkimus oli osa Itä-Suomen ja paikallisen yliopiston välistä yhteistyötä. – Omistin väitöskirjani ”Unelman antajalle” eli Taivaalliselle Isälle, sillä Hänelle kuuluu suurin kiitos tästä hienosta kymmenen vuoden seikkailusta. Unelmani on vielä joskus saada osallistua kehittyvien maiden lasten suunterveyden edistämiseen jossain päin maailmaa, pohtii Pirkko-Liisa. . 23

/// Humanitaarinen apu

UGANDA: PAKOLAISLAPSET KOULUUN UGANDAAN TULLEIDEN PAKOLAISTEN LÄHTÖMAAT

39% Etelä-Sudan

6% Somalia

Adjumani

Uganda Rwamwanja

44% Kongo 4% Ruanda 3% Burundi 4% muut maat

> Tuki koulunkäyntiin: 12 848 lapselle koulumateriaaleja seitsemälle koululle 7 265 koulukirjaa turvallinen kouluympäristö 3 479 lapselle 63 koululle tukea opetussuunnitelman laatimiseen koulutus 37 koulukomitean ja vanhempainyhdistyksen jäsenelle. > Tuki traumoista toipumiseen: 250 henkilölle järjestettiin toipumisen työpaja pakolaisleirillä lapsille rakennettiin kuusi turvallista leikkija opetustilaa 92 henkilöä koulutettiin neuvonantajiksi vierailemaan perheissä 380 kotikäyntiä perheissä 600 urheiluasua jaettiin yhteisiä pelejä ja otteluita varten henkilöstölle annettiin psykososiaalisen tuen, taloushallinnon ja it-taitojen koulutusta.

KONGO: APUA ARJEN TARPEISIIN

akolaisten määrä Ugandassa kasvoi nopeasti. Toukokuussa 2016 maassa oli 503 328 turvapaikanhakijaa ja pakolaista. Vuodessa määrä kasvoi 70 000 henkilöllä. Ulkoministeriön tuella Fida auttoi Ugandassa pakolaisleireillä asuvia pakolaisia. Koulunkäynnin tuki lisäsi pakolaislasten parissa kouluihin rekisteröitymistä ja vähensi koulun keskeyttämistä. Psykososiaalinen tuki antoi tietoja ja taitoja pakolaisten elämäntilanteeseen, lisäsi toimintakykyä ja kestävyyttä sekä valmiuksia kotiinpaluuseen.

seistetut joukot jatkoivat hyökkäyksiä siviilejä vastaan Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa Pohjois-Kivun alueella. Ulkoministeriön tuella Fida auttoi hyökkäyksistä selvinneitä ja niitä paenneita perheitä useilla paikkakunnilla. Fida otti huomioon etenkin naisten ja lasten tarpeet. Apua kohdistettiin erityisen vaikeassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, kuten vammaisiin henkilöihin, orpolapsiin, seksuaalista väkivaltaa kokeneisiin naisiin ja lapsiin, lapsisotilaisiin, leskiin, vanhuksiin ja etniseen pygmi-vähemmistöön.

Goma, Beni • 13 560 henkilölle avustustarvikkeita • muovipressuja • naisten ja lasten vaatteita • kattiloita • ruokailuvälineitä, lautasia, mukeja • muovikanistereita • huopia • saippuaa Goma, Beni, Bulongo, Kibati • 14 150 henkilölle perus- ja taloustarvikkeita • 6 802 henkilölle perunan, pavun ja maissin siemeniä ruoan kasvatusta varten • 1 790 henkilölle psykososiaalista tukea

/// Humanitaarinen apu

ETIOPIA: RUOKA-APU PELASTI IHMISHENKIÄ

oin kymmenen miljoonaa ihmistä kärsi kuivuudesta, heistä 4,6 miljoonaa oli lapsia. Kuivuus oli pahin vuosikymmeniin, se oli seurausta El Niño -sääilmiöstä ja poikkeuksellisen niukoiksi jääneistä kevätsateista. Etiopian maaseudulla valtaosa ihmisistä saa elantonsa pienviljelystä ja karjanpidosta. Siksi kuivuudella oli hengenvaarallinen vaikutus miljoonien ihmisten arkeen. Fidan ruoka-apu kohdistettiin erityisesti perheille, joilla on pieniä lapsia, odottaville ja imettäville äideille sekä vammaisille henkilöille. Tavoitteena oli täyttää päivittäinen energian tarve ja ehkäistä alle viisivuotiaiden lasten vakava aliravitsemus. Fidan apu toimitettiin Guenet-kumppanikirkon kehitysyhteistyöjärjestön kautta perille Wondon alueella. Hallitus valitsi avunsaajat. Heille annettiin säännöstelykortti ja heidät tunnistettiin virallisesti väärinkäytösten välttämiseksi.

AVUNANNON TEHOKKUUTTA LISÄSIVÄT

• paikalliset olosuhteet tunteva kumppani • kohdistaminen lapsiperheisiin ja odottaviin äiteihin • yhteistyö viranomaisten kanssa • säännöstelykorttien käyttö & tunnistautuminen

ETIOPIA-AVUN AVAINLUKUJA 89 000 €

4,6 MILJOONAA

ARVOSTA RUOKA-APUA

LASTA UHKASI NÄLKÄKRIISI

5 400

HENKILÖLLE

RUOKAPAKETIN SISÄLTÖ 10 KG MAISSIA

5 KG VILJAA

1,5 KG PAPUJA

0,5 L RUOKAÖLJYÄ

/// Humanitaarinen apu

IRAK: PERHEET PAKENIVAT KUOLEMAN KESKELTÄ Irakissa alkoi lokakuussa Mosulin kaupungin takaisinvaltaus. Fida auttoi taisteluita paenneita pakolaisperheitä.

aistelut Mosulista alkoivat 17. lokakuuta 2016. Irakin toiseksi suurin kaupunki oli ollut Isis-joukkojen vallassa kesästä 2014 lähtien. YK arveli takaisinvaltauksen johtavan vakavaan humanitaariseen kriisiin ja jopa satojen tuhansien ihmisten pakoon. Kaikkiaan Irakin kurdialueilla elää noin 3,3 miljoonaa maansisäistä pakolaista. 28

Fida järjesti katastrofikeräyksen ja auttoi pakolaisperheitä jakamalla keittimiä ruoanvalmistukseen.

SOTA TUHOAA LAPSUUDEN Eniten Irakin pakolaiskriisissä kärsivät lapset. Fidan hanketyöntekijä Johanna Lindgren kertoo, että on vaikeaa löytää sanoja kuvaamaan lasten tilannetta.

– Mosulissa lapsia on pakotettu sotilaiksi. He ovat joutuneet näkemään julmuuksia ja väkivaltaa, kuten julkisia teloituksia. Ennen kesän 2014 valloitusta Mosul oli etnisesti ja uskonnollisesti moni-ilmeinen. Siellä asui muslimeja, kristittyjä, jesidejä ja kurdeja. Jopa seka-avioliitot olivat sallittuja. Isisin valloituksen jälkeen kaupunkiin jäi miljoona ihmistä.

Nyt näitä ihmisiä pelätään ja heitä epäillään Isis-sympatioista ja petturuudesta. – Eri ryhmien välisen väkivallan, epäluulojen ja pakolaisuuden aiheuttamien syvien haavojen parantuminen vie pitkään ja vaatii rauhan ja sovinnon rakentamista kaikkien osapuolten välille, muistuttaa Lindgren. Osa Mosulista paenneista ei enää koskaan halua palata takaisin vaan paeta ulkomaille. – Jotkut miettivät, miten elämä voi jatkua vapautuneessa Mosulissa, jos lasten luokkakavereina on Isisjoukkojen aivopesemiä lapsisotilaita, kuvailee Lindgren.

MIINOITETUT KOTIKYLÄT Osa aiemmin paenneista ihmisistä halusi palata kotiseuduilleen.

Mosulin kaupungin lähistöllä olleita kyliä vapautettiin, mutta näky oli lohduton. – Pahimmillaan yli 80 prosenttia kodeista on tuhottu kivikasoiksi. Myös koulut oli tuhottu. Ei ole sähköä, ei klinikkaa, apteekkia, leipomoa, ei mitään mahdollisuuksia elantoon, kuvailee Lindgren erästä kylää 20 kilometrin päässä Mosulista. Isis-joukot ovat kylväneet rakennuksiin ja pelloille miinoja, mikä tekee ihmisten paluun hengenvaaralliseksi. Miinanraivaus on hidasta ja vaikeaa työtä. – Aiemmin kylä on ollut peltojen ympäröimä. Katoilla on istuttu iltaa teetä juoden, lasten leikkiessä ympärillä. Nyt kaikkialla on tuhottuja koteja, kaadettuja sähköpylväitä ja kuoleman kentiksi miinoitetut pellot, kuvailee Lindgren.

FIDA AUTTAA LÄHI-IDÄSSÄ • Vuosien 2014–2015 pakolaiskriisin aikaan humanitaarista apua Irakiin (Erbillin kaupunki, Arbatin ja Dohukin pakolaisleirit) ja Turkkiin (Sirnakin ja Surucin pakolaisleirit). • Fidan apu: keittimiä, viilentimiä, turvallisia leikkitiloja lapsille, psykososiaalista tukea • Fidalla on Irakissa myös ulkoministeriön rahoittama kehitysyhteistyöhanke, joka keskittyy vammaisiin henkilöihin ja lapsiin.

/// Kummilapsityö

FIDAN

BALKAN: YHÄ USEAMPI ROMANILAPSI KÄY KOULUA >> Saimme rohkaisevia tuloksia arvioinnista, jossa tutkittiin Fidan työn pitkäaikaisia tuloksia kummilapsihankkeissa. – Kun aloitimme työn romaniyhteisöissä, niin alussa 40% yhteisöjen lapsista kävi koulua Albaniassa ja 50% Bosniassa. Albaniassa luku nousi työmme tuloksena 79 prosenttiin, Bosniassa peräti 100 prosenttiin, mihin vaikutti myös maan lainsäädäntö. Balkanin kummikohteet Albaniassa, Bosniassa ja Kosovossa toimivat nykyään kokonaan suomalaisten kummien rahoittamina. Vuoden 2015 loppuun saakka ne olivat osa kehitysyhteistyöohjelmaa.

KENIA: PAREMPI TOIMEENTULO PERHEILLE >> Kenian köyhissä kylissä 125 lasten vanhempaa sai koulutusta käsityöammattiin. Nyt he tekevät mattoja, käsilaukkuja ja koreja myyntiin. Jotkut ansaitsevat jopa 136 euroa kuussa ja pystyvät maksamaan lastensa koulutuksen! >> Noin 400 lasten vanhempaa pääsi mukaan mikrolainoja tarjoaviin säästöryhmiin, joiden avulla he voivat perustaa oman yrityksen. Suurin osa ryhmien jäsenistä on köyhiä äitejä, jotka tarvitsevat tuloja lastensa kouluttamista varten.

KUMMILAPSITOIMINTA VUONNA 2016:

Yli 5 300 kummia tuki noin 10 000 lapsen elämään vaikuttavaa työtä 14 maassa ja 27 kummikohteessa. Näistä kohteista valtaosa toimii kehitysyhteistyöhankkeiden yhteydessä. Kummien tuella rahoitetaan lasten hyvinvointiin liittyviä toimintoja.

NEPAL: PUHDASTA VETTÄ JA HYGIENIATAITOJA VUORISTOSEUDULLE >> Uudessa kummilapsityön kohdekylässä Nepalin Chandeshwarissa on monenlaisia haasteita. Vuoden 2015 maanjäristys vaurioitti kylän vesilähteitä, koteja ja koulua. Kummien tuella taistellaan muun muassa tartuntatauteja vastaan. Lapsille ja vanhemmille opetetaan hygieniatapoja. – Lapsilla on jo nyt vähemmän ripulia ja keuhkokuumetta. He myös saavat kummien tuella aloitetusta kerhotoiminnasta motivaatiota koulunkäyntiin, kertoo nuori perheenisä ja kummilapsityön koordinaattori Anjan Sunwar. Vuoden 2016 aikana Chandeshwarin kylällä myös korjattiin vesilähteille aiheutuneita tuhoja. Näin varmistettiin puhdas juomavesi 700 ihmiselle, joista 200 on lapsia. Kahdeksan maanjäristyksessä kärsinyttä koulua vuoristoseudulla sai uudet matot, taulut, kopiokoneet, ja opetusmateriaaleja. 141 opettajaa koulutettiin.

/// Kummilapsityö

KUMMILAPSITYÖ ALKOI PAKISTANISSA

ida aloitti kesällä 2016 kummilapsityön kristillisen peruskoulun tukemiseksi Pakistanissa. Koulu sijaitsee suurkaupungissa kristittyjen perheiden asuinalueella. Kristittyjä vainotaan maassa uskonsa tähden, ja heidän yhteiskunnallinen asemansa on heikko. Monet perheet elävät köyhyydessä, koska heidän on vaikeaa saada hyviä työpaikkoja. – Kummien tuki auttaa meitä pitämään koulumaksut hyvin alhaisina, jotta köyhimmillä perheillä on varaa laittaa lapset kouluun. Järjestämme lapsille myös ilmaiset lääkärintarkastukset, tarvittavat lääkkeet sekä hammasharjat, kertoo koulun sihteeri Anilla.

Vuonna 2016 koulussa aloitettiin myös lasten kerhotoiminta kummien tuella. – Vaikka tilamme eivät ole kovin suuret, pyrimme järjestämään lapsille monenlaista toimintaa, kuten askartelua, piirtämistä ja kirjoittamista. – Kerhoissa opetetaan asioita terveyteen ja hyvään elämään liittyen. Välillä kerhossa vierailee lääkäri, Anilla kertoo.

KERHO VÄHENTÄÄ PELKOJA Perheiden asuinalueella on tapahtunut viime vuosina useita väkivaltaisia hyökkäyksiä ja ääriryhmien terroria. Siksi vanhemmat toivovat, että koulu auttaisi valamaan lapsiin uskoa

tulevaisuuteen. Anilla kertoo, että kerhoilla on ollut vaikutusta lasten hyvinvointiin. – Vanhemmat ovat kiitollisia, että lapset oppivat hyviä arvoja ja käytöstä. He ovat kertoneet, että kerhotoiminta on vähentänyt lasten ahdistuneisuutta ja vahvistanut monen lapsen itsetuntoa. – Joka vuosi olemme pystyneet ottamaan lisää lapsia kouluun. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä opetukseen. Erityisesti köyhät perheet lähettävät kiitoksensa kummeille, Anilla iloitsee.

Pakistanin kristillisessä koulussa oli vuoden lopussa 213 oppilasta, joista noin puolet oli tyttöjä.

Yksi lapsi, yksi opettaja, yksi kirja ja yksi kynä voivat muuttaa maailman. - Nobel-palkittu Malala Yousafzai YK:lle

FIDAN KUMMILAPSITYÖ VUONNA 2016 10 000+ lasta avun piirissä 5 382 kummia 14 maata 27 yhteisöä Kummitoiminta siirtyi vuoden lopussa paikallisten käsiin ja suomalaisten kummien tuki loppui Kolumbiassa ja Thaimaan Nongphaissa.

KOULUNKÄYNTI PAKISTANISSA • Vain kolmannes pakistanilaisista 5–9-vuotiaista lapsista käy koulua tai esikoulua. Tytöistä kaksi kolmesta ja lähes puolet pojista ei suorita koulua loppuun. • Arviolta 3,3 miljoonaa alle 14-vuotiasta lasta tekee työtä vaarallisissa tai haitallisissa oloissa. • Vain 42 prosenttia naisista osaa lukea. Heimoalueilla vastaava luku on 7 prosenttia. • Pakistan on yksi epätasa-arvoisimpia maita koulutuksessa. • Maan luoteisosan konfliktin vuoksi lähes kaksi miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan vuoden 2009 jälkeen. Lähde: UNICEF, aworldatschool.org

/// Fidan talous

MISTÄ RAHA TULI? •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• ••••••••••

• AVUSTUKSET* 51 % • LAHJOITUKSET 17 % • KUMMIMAKSUT 17 % • SEURAKUNTIEN MAKSUT 6 % • FIDA-MYYMÄLÄT (NETTO) 5 % • TESTAMENTIT & MUUT 4 %

* Ulkoministeriön kehitysyhteistyötuki ja humanitaarinen apu sekä EU:n hanketuki

MIHIN RAHA MENI? •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• •••••••••• Ulkomaantyön, viestinnän ja varainhankinnan sekä yleiskulujen osuudet toiminnasta vuonna 2016.

• ULKOMAAT 88 % • HALLINTO 7 % • VIESTINTÄ 5 %

FIDAN TUOTOT 2016 Avustukset (ulkoministeriö ja EU) 6 488 000 Myymälätoiminta 7 882 000 Lahjoitukset ja testamenttituotot 4 384 000 Seurakunnat 802 000 Muut tuotot 377 000 Tuotot yhteensä 19 933 000

2015

2014

8 700 000

8 895 000

8 120 000

7 806 000

4 240 000

3 810 000

813 000

884 000

589 000

387 000

22 462 000

21 782 000

FIDAN KULUT

2015

2014

- 2 874 000

- 3 121 000

- 194 000

- 156 000

- 11 148 000

- 10 817 000

- 4 268 000

- 3 795 000

- 106 000

- 57 000

- 3 232 000

-3 1312 000

- 78 000

-59 000

- 21 900 000

-21 360 000

2016 Varsinainen toiminta Henkilöstökulut - 2 208 000 Poistot - 216 000 Muut kulut - 9 199 000 Varainhankinta Henkilöstökulut - 4 248 000 Poistot - 128 000 Muut kulut - 3 178 000 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut - 44 000 Kulut yhteensä - 19 220 000

TULOSLASKELMAN YHTEENVETO 2016 2015 Tuotot yhteensä 19 933 000 22 462 000 Kulut yhteensä - 19 220 000 - 21 900 000 Tilinpäätössiirrot, netto 0 0 Toiminnan jäämä 713 000 562 000 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 713 000 562 000

2014 21 782 000 - 21 137 000 5 000 650 000 427 000

KYT-OHJELMAN KOKONAISKULUT JA RAHOITUS

2016 2015 2014 Valtionapu 5 400 000 7 250 000 7 450 000 Omarahoitus 1 806 425 1 856 684 1 454 977 Yhteensä 7 206 425 9 106 684 8 904 977 Omarahoitusprosentti 25% 20,4% 16%

TIETOA HENKILÖSTÖSTÄ 2016

2015

2014

Henkilöstön määrä 31.12. Kotimaa, pääkonttori 30 34 38 Kotimaa, Fida-myymälät 128 120 125 Ulkomaat 34 49 58 Henkilöstö yhteensä* 192 203 221 Henkilöstökulut yhteensä -6 456 000 -7 142 000 -6 917 000 * Ulkomaan henkilöstöluvussa ovat mukana vain Fidaan työsuhteessa olevat lähetetyt työntekijät. Luvussa eivät näy helluntaiseurakuntiin työsuhteessa olevat lähetetyt työntekijät eikä paikan päältä palkattu hankehenkilöstö.

www.fida.fi

HYVÄÄ TEKEVIÄ OSTOKSIA

FIDA SECONDHAND

36 KYT2016