Metsään 2010 syyskuu by Seppo Leinonen

M-Suomen Posti Oyj

metsään

METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAAN, KAAKKOIS-SUOMEN, LOUNAIS-SUOMEN JA PIRKANMAAN ASIAKASLEHTI SYYSKUU 2010

Inventointi uudistuu sivut 4–5

Osallistu taimikkokisaan sivu 9

Tarkkana energiasavotalla sivut 10–11

metsään

Pääkirjoitus

SYYSKUU 2010

Vielä ehtii taimikkokisaan T

ämän vuoden aikana metsäkeskukset kampanjoivat taimikoiden varhaishoidon puolesta. Hoidosta on järjestetty kilpailu, jossa metsänomistaja ilmoittaa toteutetun työn metsäkeskukseen lokakuun loppuun mennessä. Palkintoja arvotaan kuukausittain kisaan osallistuneiden kesken. Taimikon varhaishoito on mukavaa ja palkitsevaa työtä, jota voi tehdä yksin tai perheen kanssa. Mikäli työtä ei pysty itse tekemään, apua varmasti löytyy lähimmältä metsäammattilaiselta. Metsänomistajille tarjotaan koulutusta. Syksyn aikana metsäkeskukset järjestävät muun muassa Metsään ABC -retkiä ja Metsään Peruskursseja. Retki on suunnattu metsäänsä tutustuvalle metsänomistajalle, joka

metsään

syyskuu 2010

Metsäkeskus Häme-Uusimaan, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan asiakaslehti. Yhteydenotot: etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

Toimituskunta Seppo Leinonen Veikko Iittainen Seppo Repo Jussi Collin, toimitussihteeri

muuttamassa. Jos lakiehdotus toteutuu, alueellisten metsäkeskusten itsenäisyys poistuu ja liiketoiminta eriytetään omaksi yksikökseen. Metsäkeskukset ovat lähteneet aktiivisesti ennakoimaan tulevia muutoksia, yhteinen liiketoimintajohtaja aloitti työnsä elo-syyskuun vaihteessa. Kädessäsi on neljän eteläisen metsäkeskuksen yhteinen lehti. Mukana olevat metsäkeskukset on mainittu lehden etusivulla. Lehti jaetaan maksutta pääosalle metsänomistajista sekä yhteistyötahoillemme. Toivomme, että lehti tarjoaa apua ja tietoa hyvään metsänhoitoon. Hyvää metsällistä syksyä! L MIKKO SAVOLAINEN päätoimittaja mikko.savolainen@metsakeskus.fi

Metsänparannuksen tuet metsänhoidon apuna uonna 2008 kestävän metsätalouden rahoituslain tuki oli Lounais-Suomessa noin 3 miljoonaa euroa. Samana vuonna kantorahatulot olivat yli 130 miljoonaa euroa. Näin laskien valtion tuen osuus metsätalouden tuloista on suuruudeltaan pari kolme prosenttia. Metsätalous ei Etelä-Suomessa ole tukien varassa. Metsätalouden tuet on perinteisesti suunnattu sellaisiin töihin, jotka vaikuttavat tuloihin vasta vuosikymmenten kuluttua. Vuonna 1929 voimaan tulleessa metsänparannuslaissa tuettavat työlajit olivat ojitus ja metsänviljely. Ojitus laajeni merkittävästi sodan jälkeen ja nyt kaikki ojitus on vanhojen ojitusalueiden kunnostusta. Metsänviljely muodostui vähitellen metsänhoidon perusmenetelmäksi ja sen tuki on kohdistunut viime aikoina Etelä-Suomessa vain peltojen ja luonnontuhoalueiden metsityksiin. Metsänparannustuen avulla on myös rakennettu melko kattava metsätieverkko, joka on nykyaikaisen

Päätoimittaja Mikko Savolainen

kaipaa perustietoja käytännön toimista metsässä. Aiheita riittää taimien istutuksesta aina puukauppaan ja metsäverotukseen asti. Metsäkeskukset ovat kehittäneet tarjontaa saadun palautteen pohjalta. Omiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivat kurssit ovat halutuimpia. Moni ikääntynyt metsäomistaja tuskailee sen tosiasian kanssa, että kukaan omista perillisistä ei ole kiinnostunut metsän omistamisesta. Tällaisessa tilanteessa monesti paras vaihtoehto on panna metsätila myyntiin. Vapailla markkinoilla myytävistä metsätiloista on jo vuosia ollut hyvä kysyntä. Hakeutuminen yhteismetsän osakkaaksi tai suvun yhteisen yhteismetsän perustaminen voivat myös olla hyviä vaihtoehtoja. Lakia metsäkeskuksista ollaan

Paino Hämeen Paino Oy Forssa Paperi 55 g/ m² PEFC -sertifioidusta puusta. Painosmäärä 78 000 kpl

Taitto Valööri / Pirkko Sipilä

Osoitelähde: Metsäkeskusten asiakasrekisteri. Osoitemuutokset omaan metsäkeskukseen, ks. yhteystiedot lehden takasivulta.

Kannen kuva: Jorma Jyrkilä

ISSN 1797-2310

metsätalouden kannalta välttämätön. Tärkeä työ on nyt pitää rakennetut tiet hyvässä kunnossa. Käyttökelpoisten teiden merkityksen väheneminen ei ole näköpiirissä. Taimikonhoidon tuen suuntaaminen on eri vuosikymmenillä vaihdellut. Viime aikoina painopiste on ollut varttuneissa taimikoissa eli niin sanotussa nuoren metsän hoidossa. Suuntausta on arvosteltu, koska tavallaan varhemman taimikonhoidon laiminlyöneitä on palkittu tuella. Metsänhoidon suuri kysymys onkin oikea-aikaisten taimikonhoitotöiden lisääminen, jotta perustetuista taimikoista saadaan sellainen metsä kuin on tavoiteltu. Tähän tarvitaan sekä tuen uudelleensuuntaamista että metsänomistajien omaa aktiivisuutta. Metsä vaatii huomiota sitä useammin, mitä nuorempi se on. Metsäomistajan oma huolenpito metsistään on tukia tärkeämpi. Tänä vuonna näyttää siltä, että kestävän metsätalouden rahoituslain

tuet loppuvat kesken. Tuntuu epäreilulta, että rahoittamatta uhkaa jäädä sellaisia töitä, jotka on tehty tukisäännösten mukaisesti. Valtiolta odotetaan lisärahaa siten, että tilanne saadaan korjatuksi. Eri asia on sitten lainsäädännön säätäminen sellaiseksi, että tulevaisuudessa metsätalouteen ohjattavat varat riittävät. Uutena tavoitteena on mukaan tullut energiapuun käytön edistäminen. Metsänparannuksen tuet ovat vuosikymmenten saatossa osoittaneet tarpeellisuutensa. Niiden avulla metsänomistajien oma panos metsiensä hoitoon on kasvanut. Samalla on luotu edellytykset puuston lisääntymiselle ja metsätalouden kulkuyhteyksille. Puunmyyntitulot ovat kuitenkin aina ratkaisseet metsätalouden kannattavuuden. L KARI NIEMINEN kari.nieminen@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus LounaisSuomen johtaja.

Sisällysluettelo Asiakkaan tarpeista liikkeelle.................................................................. 3 Inventointi uudistuu: ”Tuolla on seuraava”............................................... 4 Metsään.fi on tulossa............................................................................... 6 Myrskyjen kesä........................................................................................ 7 Metsälaki muuttui..................................................................................... 7 Metsäsuunnitelma avaa silmät................................................................ 8 Osallistu taimikkokisaan.......................................................................... 9 Tarkkana energiasavotalla..................................................................... 10 Päätetään tienhoidosta yhdessä........................................................... 12 Neljä syysaskaretta metsänomistajalle................................................. 13 Uutta oppimaan ABC-kursseilla.............................................................14 Metsätaitoilu kiinnostaa......................................................................... 16 Arvokohteet talteen Metso-ohjelman avulla...........................................17 Luontovisa.............................................................................................. 18 Metsäkeskuksissa tapahtuu ................................................................. 19

metsään

SYYSKUU 2010

”Liiketoiminnassa meidän on keskityttävä vahvuuksiimme.”

Veikko Iittainen

Jukka Enarvi on syntynyt Helsingissä 1962 ja valmistunut diplomi-insinööriksi vuonna 1992. Hän on työskennellyt monissa teollisuuden johtotehtävissä, muun muassa Leiraksella, Delta Marinilla ja UPM:llä.

E Jukka Enarvi aikoo ensitöikseen kiertää tutustumassa metsäkeskusten yhteistyökumppaneihin ja alan toimijoihin.

Asiakkaan tarpeista liikkeelle Uusi liiketoimintajohtaja Jukka Enarvi muistuttaa, että metsäkeskusten markkinat muuttuvat koko ajan.

etsäkeskusten yhteiseksi liiketoimintajohtajaksi on valittu diplomi-insinööri Jukka Enarvi Tampereelta. Hän aloitti työt heti elokuun lopussa. Enarvi on uudesta pestistään innostunut. ”Tämä on hyppy uuteen ammattiin, mutta kun se löytyi itselle henkisestikin tärkeältä ja läheiseltä alalta, ei voi olla kuin iloinen”, Enarvi kertoo.

Keskitytään vahvuuksiin Muuttuva tulevaisuus tuo haasteita metsäkeskusten liiketoiminnalle ja sen kehittämiselle. Perusasiat ovat Enarvin mukaan metsäkeskuksissa kuitenkin hyvässä kunnossa: osaaminen perinteisillä toimintaalueilla on vahvaa ja toisaalta valmius muuttaa toimintatapoja ja palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan on suuri.

Enarvi korostaa, että metsäkeskusten markkinakenttä elää jatkuvasti. Metsänomistajakunta kaupungistuu ja heidän tarpeensa metsien hoidossa muuttuvat. Metsäkeskusten liiketoiminta onkin saatava vastaamaan tätä uutta ja alati muuttuvaa tilannetta. ”Liiketoiminnassa meidän on keskityttävä vahvuuksiimme. Toiminnan ja tuotteiden kehittämisessä lähdetään asiakkaan tarpeista ja sen jälkeen tehdään työ mahdollisimman tehokkaasti. Näillä keinoilla meillä on mahdollisuus menestyä, yhdessä nykyisten ja toivottavasti uusienkin yhteistyökumppaneiden kanssa.”

Toimijat tutuksi Metsäkeskusten yhteisen liiketoimintajohtajan toimipaikkana on Tampere, mutta toiminta-alueena on koko Suomi. Ensi alkuun Jukka Enarvi aikookin kiertää metsäalan toimijoita sekä muita yhteistyötahoja tapaamassa. ”Minun on tärkeää heti aluksi tutustua eri toimijoihin ja heidän tarpeisiinsa. Samalla voidaan kartoittaa yhteisiä liiketoimintamahdollisuuksia.”

Pohjatyön jälkeen on analysoinnin aika ja metsäkeskusten tulevan liiketoiminnan suuntaviivojen linjaaminen. Lisäksi on kehitettävä henkilöstölle parhaat mahdolliset puitteet uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

Runsaasti hakijoita Metsäkeskusten liiketoimintajohtajan tehtävää haki kaikkiaan 37 henkilöä. Hakijoiden joukossa oli useita liike-elämässä ansioituneita ammattilaisia. Enarvin ansioksi katsottiin muun muassa kokemus. Hän on työskennellyt aiemmin useissa eri yrityksissä, esimerkiksi metsäyhtiö UPM:llä. ”Jukalla on vahva kokemus niin olemassa olevan kuin kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämisestä sekä organisaation strategia- ja muutosprosesseista. Metsäalaan hän on perehtynyt UPM:n vuosiensa aikana ja hoitaessaan suvussa ollutta metsäomaisuutta Jämsässä”, toteaa johtaja Arto Sorri Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Hiihtoa ja hirvestystä Enarvin syksyinen harrastus on hir-

E Metsäkeskus rakentaa tulevaisuudessakin metsäteitä ammattitaitoisesti ja kustannustehokkaasti, toteavat liiketoimintajohtaja Jukka Enarvi ja metsänpalveluasiantuntija Teuvo Taura Pirkanmaan metsäkeskuksesta. venmetsästys Konkolan hirviseurueessa Jämsässä. Talvella kunto kohoaa hiihtämällä sekä laskettelemalla vaimon ja kolmen teini-ikäisen lapsen kanssa Himoksella. Himoksen mökki vetää perhettä puoleensa ympäri vuoden. Hiihtotapa meni kuitenkin uusiksi hiljattain. ”Vaihdoin pari vuotta sitten luis-

telusta perinteiseen hiihtoon, kun olin Riihivuoren Hilkan ja hänen veljensä Esko Kuntolan hiihtotekniikka- ja voitelukurssilla”, Enarvi kertoo. L VEIKKO IITTAINEN veikko.iittainen@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Pirkanmaan kehittämispäällikkö.

metsään

SYYSKUU 2010

Kuvat Jorma Jyrkilä

E Metsäsuunnittelija Satu Mänttäri laskee koealaan kuuluvia puita.

”Tuolla on seuraava” Tänä kesänä Etelä-Suomessa on käynnistynyt uudenlainen metsäinventointi. Maastossa on saattanut törmätä erikoiseen kahden hengen ryhmään.

E Koealalta mitataan kaikkien puiden puustotunnukset.

etsätalousinsinööri Satu Mänttäri katsoo GPS-laitettaan ja osoittaa pienen matkan päässä avautuvaan männikköön. ”Tuolla on seuraava koealan paikka”, Mänttäri toteaa. Mänttäri ja mittausapulainen Ville Kåla ottavat mukaan kolmijalkaisen antennijalustan, johon on kiinnitetty pankkikortinlukijaa muistuttava maastotallennin. Repusta löytyy lisää työkaluja, muun muassa ikäkaira, läpimittasakset sekä puiden korkeuden mittaamisen tarkoitettu pieni muovinen palikka, jonka nimi on Vertex. Mänttäri ja Kåla kävelevät GPS:n määrittämään pisteeseen, pystyttävät jalustasta noin viiden metrin korkeuteen kohoavan antennin ja tarttuvat toimeen. Tarkoitus on mitata kaikki puut yhdeksän metrin säteellä antennista.

Työpäivän aikana he suunnittelevat tekevänsä samanlaisen mittauksen vielä neljässä muussakin paikassa. Pari aloitti vajaan 300 koealan urakkansa kesäkuun alussa. Valmista tuli elokuun lopussa.

Korkeampaa matematiikkaa Koealoja ei valita satunnaisesti. Niiden sijainnit on määritelty ja laskettu tarkasti metsäkeskuksessa. ”Se on sitten jotain korkeampaa matematiikkaa”, Kåla tuumii. Kålan ja Satu Mänttärin muodostama työpari on osa metsävaratietojen keruun ja metsäsuunnittelun suurta muutosta, vaikka siitä ei ennätyshelteiden alla osannut aina riemuitakaan. ”Luonto tekee tehtävästä hiukan hankalan. Erilaisia koealoja täytyy nimittäin mitata paljon, jot-

metsään

SYYSKUU 2010

ta lentokoneesta laserkeilattuihin metsiin löytyy varmasti oikeanlainen vertailukohta”, Mänttäri sanoo. Kaakkois-Suomen Metsäkeskus, eli käytännössä metsäsuunnittelija Mänttäri ja kesätyöntekijä Kåla, tekee ensimmäisen uuden teknologian metsäinventaarionsa Iitin ja Kouvolan Jaalan alueella. Uudesta tekniikasta huolimatta maastotyössä on yhä haasteensa. ”Kerran käveltiin 700 metriä suolla, jotta pääsimme koealamme luokse”, Mänttäri kertoo. Yhden koealan puustotunnusten – muun muassa pituus, tilavuus ja puulaji - mittauksiin kuluu työparilta suunnilleen 45 minuuttia, joskus vähän vähemmän tai enemmän puiden määrästä riippuen. Tällä kertaa niitä löytyy 27 kappaletta. ”Aika tavanomainen koeala”, Mänttäri toteaa. Mittaajat tallentavat keräämänsä tiedot kämmentietokoneelle, laskevat antennin ja keräävät muut työkalunsa. On aika jatkaa seuraavalle koealalle.

Yhteistyöllä säästöjä Tähän asti yhden kylän metsät on arvioitu tila kerrallaan kattavalla kuvioittaisella arvioinnilla metsäsuunnittelun yhteydessä. Tänä vuonna systeemi muuttuu, kun laserkeilaukseen perustuva inventointi on otettu käyttöön kattavasti koko maassa. Vastaa-

vat tiedot kerätään nyt kunnittain ja vieläpä useampia kerralla. Uusi menetelmä mahdollistaa yhteistyön metsäkeskusten kesken. Häme-Uusimaa ja KaakkoisSuomi ovat rakentaneet yhteisalueen yhdessä Etelä-Savon ja Keski-Suomen kanssa. Pirkanmaa ja Lounais-Suomi tekevät yhteistyötä keskenään. Yhteistyön edut ovat ilmeisiä. Kaukokartoitusaineistot ja niiden tulkinta voidaan kilpailuttaa yhdessä. Myös koealojen mittaustietoja voidaan käyttää koko alueella. ”Se säästää selvää rahaa”, Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen suunnittelupäällikkö Jorma Jyrkilä korostaa.

Rajansa tekniikallakin Koealojen tiedot voidaan yleistää luotettavasti koko inventointialueelle. Siksi mittaukset on tehtävä maastossa erityisen tarkasti, Jyrkilä korostaa. ”Koealan tietoja verrataan täsmälleen samasta paikasta saatuun laserkeilaimen tietoon ja ne yleistetään kaikille vastaaville paikoille.” Vaikka tekniikka on erilainen, lopputulos on sama kuin perinteisessä kuvioittaisessa arvioinnissa. Kartta ja kaikki vastaavat kuviotiedot ovat käytettävissä kuten ennenkin. Tarkkuus on samaa luokkaa kuin aiemminkin. Kaikkeen ei tosin uusin tekniikkakaan pysty. Laserkeilaus ei esimerkiksi tunnista alle kahden metrin korkuisia puustoja.

E Koealan tiedot tallennetaan maastotallentimeen. ”Ensi kesänä suunnittelijamme käyvät maastossa tarkastamassa ehkä neljänneksen kuvioista”, Jyrkilä kertoo.

L JORMA JYRKILÄ jorma.jyrkila@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Kaakkois-Suomen metsäsuunnittelupäällikkö.

Laserinventointialueet 2010 Metsäkeskus

Kunnat

Inventointiala

Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Pirkanmaa

Sysmä Hartola Iitti Kouvola (Jaala) Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Noormarkku Ulvila Urjala Punkalaidun Sastamala (Suodenniemi)

89 000 hehtaaria 55 000 hehtaaria

87 000 hehtaaria 65 000 hehtaaria

Uusi inventointimenetelmä Kattavasta maastotyöstä luovutaan Kattavan maastotyön tilalle tulee laserkeilaukseen, ilmakuviin, koealoihin ja kohdennettuun maastoinventointiin perustuva menetelmä. Metsät keilataan laserilla Lentokoneessa oleva laserkeilain lähettää ja vastaanottaa mittauskohteesta heijastuneita laserpulsseja. Kaikille kohteille, kuten puille, lasketaan sijainti- ja korkeustieto. Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa kasvillisuuden ja maaston rakenteesta.

E Ville Kåla tutkii ikäkairauksen tulosta.

Kysy lisää Metsäkeskus Häme-Uusimaan metsäsuunnittelupäällikkö Jukka Kiviluoto 020 772 6602 Metsäkeskus Kaakkois-Suomen metsäsuunnittelupäällikkö Jorma Jyrkilä 020 772 7613 Metsäkeskus Lounais-Suomen suunnittelupäällikkö Tapio Nummi 020 772 6422 Metsäkeskus Pirkanmaan suunnittelupäällikkö Antti Peltonen 020 772 7209

Koealat mitataan tarkasti Inventointialueelle sijoitellaan 9 metrin säteisiä koealoja niin, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin puuston vaihtelua alueella. Koealat paikallistetaan GPStekniikan avulla. Esimerkiksi 100 000 hehtaarin inventointialueelta mitataan 500–800 koealaa. Koealatiedot yleistetään Laseraineiston ja ilmakuvien tietoja käytetään ennustamaan maastokoealoilta mitattuja puustotunnuksia (muun muassa pituus, tilavuus, puulaji) koko inventointialueelle.

E Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa kasvillisuuden ja maaston rakenteesta. Puusto ja hoitoehdotukset lasketaan Kuviointi tehdään nykyistä kuvioverkkoa päivittämällä tai automaattisesti. Kuvioille lasketaan yleiste-

tyt puustotiedot ja hoitoehdotukset. Lopputuloksena saadaan kartta ja kuviotiedot kuten kattavalla maastoinventoinnilla.

metsään

SYYSKUU 2010

Metsään.fi on tulossa Ensi vuonna avautuva Metsään.fi on uusi verkkopalvelu metsänomistajille. Sen avulla voi tutkia oman metsänsä tietoja ja laittaa töitä käyntiin.

etsäkeskusten tuottama Metsään.fi on metsänomistajille räätälöity nykyaikainen työkalu metsien hoitoon ja käyttöön. Palvelun käyttäjä pääsee katsomaan internetissä oman metsänsä tietoja: karttoja, ilmakuvia, kuviokohtaisia tietoja sekä tehtyjä ja tekemättömiä metsänhoitotöitä. Palvelu valmistuu vaiheittain vuosina 2011–12. Sen ensimmäiset osat saadaan käyttöön ensi vuoden lopulla. Metsään.fi-palveluun voi liittyä verkossa ja siinä on ylläpitokustannuksiin perustuva vuosimaksu.

Ajan tasalla Metsänomistaja saa Metsään.fipalvelun kautta metsästään samat ajantasaiset tiedot kuin mitä metsäkeskuksellakin on. Metsäkeskus kartoittaa metsät noin kymmenen

vuoden välein. Tällöin selviävät sen hetkiset metsien hoito- ja hakkuutarpeet. Kartoitusten välillä metsänomistaja voi itse lähettää palvelun kautta tiedon tehdyistä töistä. Metsänomistaja voi myös valtuuttaa toimijan, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai metsäfirman, lähettämään päivitystietoa. Kun metsäkeskukseen tulee taimikonperustamisilmoitus tai rahoitushakemus, päivittää metsäkeskus metsän tiedot vastaavasti. Lisäksi metsien tietoja päivitetään ilmakuvien perusteella noin viiden vuoden välein ja vuosittain kasvun verran.

Tietoturva kunnossa Palveluun kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla ja suojatusti, joten oman metsän tiedot ovat turvassa.

Metsänomistaja voi antaa halutessaan valitsemilleen toimijoille oikeudet metsän tietoihin. Kaikki palvelussa näkyvät toimijat ovat tehneet sopimuksen metsäkeskuksen kanssa ja kirjautuvat palveluun myös tiukoilla suojauksilla. Metsään.fi-palvelun kautta metsänomistaja voi laittaa liikkeelle metsien tarvitsemia hoito-, hakkuu- ja luonnonhoitotöitä sekä tilata asiantuntijapalveluita. Kiireelli-

��

set kohteet näytetään heti etusivulla. Työnvälityspalvelussa voidaan pyytää asuin- tai metsänomistuskunnassa toimivilta yrityksiltä yhteydenottoa ja tarjousta kohteisiin tai muihin metsällisiin tarpeisiin liittyen. Myös asioiden hoitaminen sähköisesti tulee mahdolliseksi. Muun muassa metsänkäyttöilmoituksen, taimikon perustamisilmoituksen ja kemera-rahoitushakemuksen tekeminen onnistuu.

Tuoreista tiedoista tiedote Samaan aikaan palvelun käyttöön oton kanssa myös metsävaratietojen keruu uudistuu. Perinteisestä maastoinventoinnista siirrytään laserkeilauksen avulla tehtävään inventointiin (katso sivut 4–5). Uusien inventointialueiden metsänomistajat saavat paperisen koosteen metsästään kerätyistä tuoreista tiedoista. Tiedote lähetetään postissa maksutta, jahka alueen metsävaratiedot on saatu valmiiksi. Ensimmäiset tiedotteet postitetaan ensi vuoden syksyllä. Kerätyt tiedot tallennetaan luonnollisesti myös Metsään.fi -palveluun. Niiden käyttö on kuitenkin siis maksullista. Palvelussa on vuoden 2004 jälkeen kerätyt metsävaratiedot.

Metsäsuunnittelu muuttuu Metsäkeskukset jatkavat tilakohtaisten metsäsuunnitelmien laadintaa sähköisen palvelun käyttöönoton jälkeenkin. Painopiste siirtyy kuitenkin metsänomistajan tarpeista lähtevään suunnitteluun. ”Metsään.fi-palvelu ja tilakohtainen metsäsuunnitelma täydentävät toisiaan”, Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen metsäsuunnittelupäällikkö Jorma Jyrkilä kertoi. Siirtymäkauden ajan tiedot metsäsuunnitelmiin kerätään perinteisellä kattavalla kuvioittaisella arvioinnilla. Perinteisiäkin metsäsuunnitelmia voi siirtymäkaudella tilata entiseen tapaan. Kattava maastokäynti sisältyy myös uusien laserkeilattavien inventointialueiden osalta tilakohtaisen metsäsuunnitelman laadintaan. ”Laserinventoinnilla saatua tietoa täydennetään maastossa ja metsänomistajan tavoitteet selvitetään kuten ennenkin”, Jyrkilä kertoo.

L VEIKKO IITTAINEN veikko.iittainen@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Pirkanmaan kehittämispäällikkö.

Osallistu kehittämiseen ��

��

etsään.fi-palvelun tekninen toteutus on käynnistynyt. Palvelun kehittämisessä on valittu tärkeiksi asioiksi helppokäyttöisyys ja hyödyllisyys. Metsänomistajat ovat olleet mukana palvelun sisällön kehittämisessä jo suunnitteluvaiheessa. Kommentteja on annettu sekä ulkoasusta että palvelun sisällöstä. Mikäli olet innostunut osallistu-

maan tuleviin testauksiin, ilmoittaudu osoitteeseen: veikko.iittainen@ metsakeskus.fi. Laitathan ilmoittautumiseen tietoja metsäsi pintaalasta ja sijainnista, iästäsi, asuinkunnastasi sekä siitä, omistatko metsää yksin vai yhdessä muiden kanssa. Haluamme testaajiksi metsänomistajia, joilla on erilaiset taustat ja tavoitteet, jotta palvelusta hyötyisi mahdollisimman moni.

Metsään.fi • Kirjaudut pankkitunnuksilla • Päätät kuka saa tietojasi käyttää • Käytössäsi ajantasaiset metsätiedot • Voit laittaa työkohteesi liikkeelle

metsään

SYYSKUU 2010

E Myrskyn jälki on lohdutonta, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Seppo Repo

Monen metsänomistajan tulevaisuuden suunnitelmat muuttuivat loppukesästä. Myrskyt kaatoivat eteläisessä Suomessa yli miljoonaa kuutiota puuta.

Myrskyjen kesä K

ulunut kesä tullaan muistamaan paitsi poikkeuksellisista helteistä myös laajoja metsätuhoja aiheuttaneista ukkosmyrskyistä. Pahiten myrskytuhot runtelivat Itä- ja Keski-Suomea. Myös Etelä-Suomi oli myrskyjen kourissa, joskin tuhot jäivät selvästi Itä-Suomea lievemmiksi. Lounais-Suomen, Pirkanmaan, Häme-Uudenmaan ja KaakkoisSuomen metsäkeskusten alueella myrsky kaatoi yksityismetsistä puuta reilut miljoona kuutiota, siitä Kaakkois-Suomessa 500 000 kuutiota.

Korjuu heti käyntiin Välittömästi myrskyjen jälkeen aloitettiin tuhojen kartoitus sekä

myynnin ja korjuun organisointi. Haasteeksi muodostuvat rajalliset korjuuresurssit ja korjuuaikojen venyminen. Korjuussa etusijalle asetetaan arvokkaimmat tukkipuukohteet ja pahoin tuhoutuneet alueet. Tuhoalueiden puunkorjuu kestää kuukausia ja tukkipuun pilaantumisriski kasvaa syksyn edetessä. Vähäisempiä hajakaatoja sekä saarikohteita jää varmasti paljon korjaamatta tai niitä korjataan myöhempien hakkuiden yhteydessä. Yksittäiset myrskypuut jäävät metsään ja lisäävät järeän lahopuun määrää talousmetsissä. Myrskytuhoalueen hakkuu on työlästä. Järeällä päätehakkuuvaiheen myrskytuhokohteella päiväsaanto on 100–200 kuutiota päi-

vässä, kun normaalileimikolla päivätuotos voi nousta 400–500 kuutioon.

Vain ammattilaisille Tukkisaanto jää myrskytuhometsissä huomattavasti alhaisemmaksi kuin normaalileimikoilla. Pääosin juurineen kaatuneessa tukkipuustossa, jossa rungot ovat säilyneet ehjinä, selvitään 15–25 prosentin tukkisaannon alenemisella. Kohteella, jolla myrsky on katkonut valtaosan rungoista 2–5 metrin korkeudelta poikki, tukkisaannon menetys on huomattavasti suurempi. Myrskytuhopuiden korjuu vaatii tekijältään kokemusta ja vankkaa ammattitaitoa. Työn vaarallisuuden vuoksi metsänomistajan omatoimi-

nen puunkorjuu ei ole suositeltavaa. Metsänomistajan kannattaa pyytää ammattiapua metsänhoitoyhdistyksestä, metsäyhtiöistä tai metsäpalveluyrittäjiltä.

L Seppo Repo seppo.repo@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Kaakkois-Suomen metsätalouspäällikkö

Muistilista • Käy tarkastamassa, onko tilallasi myrskyvahinkoja. Jos et pysty itse tekemään tarkastusta, niin ota yhteys metsäammattilaisiin. • Muista turvallisuus. Myrskypuiden hakkuu on vaarallista ja vaatii eritysammattitaitoa. Älä ryhdy hakkuisiin yksin. Myrskytuhopuut on parasta korjata koneellisesti. • Pidä lapset poissa myrskytuhoalueelta. • Tee metsänkäyttöilmoitus ennen korjuun aloittamista. • Tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön, jos sinulla on metsävakuutus.

Laki muuttui Metsälain remontti tuo muutoksia muun muassa taimikon perustamisen määräaikoihin.

duskunta hyväksyi kesäkuussa metsälain muutoksen. Kaikki muutoksen yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä, sillä ne säädetään asetuksilla myöhemmin ”Metsälaki saatettiin perustuslaissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. Myös metsänomistajan oikeusturvaa parannettiin”, Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Aki Hostikka kertoo. Lainmuutokset ovat ensimmäinen vaihe toimenpiteitä, joilla pyri-

tään myös metsien käsittelyn monipuolistamiseen. Tarkoitus on muun muassa antaa metsänomistajille aikaisempaa enemmän vaihtoehtoja ja päätösvaltaa. Lainmuutokset tulevat voimaan vuoden 2011 alusta. Metsälain muutoksen edellyttämä valtioneuvoston asetuksen ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen valmistelu jatkuu. ”Vasta asetusten myötä tiedetään yksityiskohtaiset muutokset”, Hostikka korostaa.

Pituus ratkaisee Hyväksytyillä lakimuutoksilla tarkennetaan joka tapauksessa metsän uudistushakkuun jälkeisiä taimikon perustamisen määräaikoja ja taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon määrittelyä. Kuten ennenkin uudistushakkuun jälkeen alueelle on saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Kasvatuskelpoisen taimikon syntyminen ei ole enää sidottu aikaan vaan taimikon keskipituuteen. Taimikko katsotaan syntyneeksi, kun alueella kasvatuskelpoisten puiden keskipituus on 1,3 metriä eikä niiden kehittymistä uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.

Taimikon perustamistoimenpiteiden toteuttamisen aikarajaksi säädetään nykyisestä poiketen vain aika uudistamishakkuun päättymisestä. ”Perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä”, Hostikka sanoo. Taimikko tulee perustaa Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvilla, taloudellista arvoa omaavilla puulajeilla. Sopivien puiden joukkoon on lisätty hybridihaapa. Voimassa olevaan lakiin verrattuna on lainmuutokseen lisätty myös maininta Kansallisesta metsäohjelmasta ja sen laadinnasta.

Metsätalouden alueellinen tavoiteohjelma on muutettu alueelliseksi metsäohjelmaksi jo vakiintuneen käytännön mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö on myös käynnistänyt laajemman metsänkäsittelymenetelmien uudelleen arvioinnin, jonka tavoitteena on monipuolistaa metsien käsittelyä. Osana arviointia aiheesta on käynnistetty muun muassa kansalaiskeskustelu internetissä. L JORMA JYRKILÄ Jorma.jyrkila@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Kaakkois-Suomen metsäsuunnittelupäällikkö.

metsään

SYYSKUU 2010

Metsäsuunnitelma avaa silmät

Simo Nikula päivitti metsätilansa tiedot hankkimalla uuden metsäsuunnitelman. Metsäkeskuksen verkkopalvelun kautta laitettiin myös metsätöitä liikkeelle.

Yksiin kansiin Simo Nikulan edellinen metsäsuunnitelma oli sekin metsäkeskuksen tekemä ja meni vanhaksi muutama vuosi sitten. Vanhasta suunnitelmasta puuttui muutamia metsälohkoja, mutta nyt kaikki saatiin yksiin kansiin ”Kerrankin tuli kaikki palstat yhteen ja samaan metsäsuunnitelmaan. Tämän mukaan voi sitten alkaa toimia metsässä”, Nikula sanoo. Koska kaikki metsässä tarpeelliset hakkuut on tiedossa seuraavaksi 10 vuodeksi, niitä voidaan toteuttaa mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan sekä tietysti puun markkinatilannetta seuraten. Ensimmäinen leimikko ehdittiin tehdä heti maastotöiden valmistuttua ennen kuin valmis suunnitelma tuli painosta. ”Kun puun hintakin on nyt jo kohtuullinen”, Nikula kertoo.

Hoitotöitä tarjolle Maatalous pitää Nikulan kiireisenä ja välillä tuntuu, ettei kaikkia töitä ehdi itse tehdä ajallaan. Kiireisille metsänomistajille apua voi löytyä Metsään Palstat -verkkopalvelusta, joka on metsä-

keskusten ylläpitämä ”työnvälityspalvelu”. Jos ei itse ehdi tai osaa, kannattaa tarjota työ tehtäväksi ammattinsa osaaville metsäalan toimijoille. Joskus ei edes kannata tehdä itse kaikkea, vaikka osaisikin. Metsään Palstat -palvelussa metsänomistaja saa maksutta tarjota tehtäväkMetsään Palstat si töitä alueella -palveluun voi työskenteleville metsäalan tutustua toimijoille. Tarinternetissä jolla on suuri joukko ammatosoitteessa palstat. tinsa osaavia metsakeskus.fi tekijöitä ja palvelun avulla tarjolle laitettavat työkohteet ja niiden mahdolliset tekijät kohtaavat toisensa. Jos mieluisa tekijä työkohteelle löytyy ja tehtävästä työstä pyydetty hinta tyydyttää metsänomistajaa, työn tekemisestä sovitaan metsänomistajan ja työn tekijän kesken. Metsänomistaja voi laittaa palveluun tarjolle metsänhoitotöitä ja hakkuita, esimerkiksi taimikonhoitoja, energiapuun korjuuta ja harvennuksia. Simo Nikula ei ollut aiemmin kuullut palvelusta, mutta päätti metsäsuunnittelijan ehdotuksesta kokeilla sitä. Verkkopalveluun laitettiin useita taimikonhoitoja ensiharvennuskohteita, nyt odotellaan tarjouksia palveluun rekisteröityneiltä metsäalan toimijoilta.

Suunnitelma tarpeen Palveluun liittyminen on metsänomistajalle helppoa. Olennaista on, että käytettävissä on suhteellisen tuore metsäsuunnitelma, jonka tiedot ovat mahdollisimman ajan tasalla. Sitten otetaan yhteys metsäkeskukseen, josta autetaan metsänomistajaa asiassa eteenpäin. Metsäsuunnitelmasta voi katsoa joko itse etukäteen tai yhdessä metsäkeskuksen toimihenkilön kanssa, mitkä metsikkökuviot tarjotaan tehtäväksi. Metsäkeskuksen Metsään Palstat -palvelun neuvoja

Olli-Pekka Koisti

aikka oma metsä voi olla tuttu jo pitkältä ajalta, uuden metsäsuunnitelman valmistuminen avaa usein metsänomistajan silmät sille, kuinka paljon työtä metsässä onkaan. Näin kävi myös Hämeenlinnan Hauhon Juntulassa maatilan omistavalle Simo Nikulalle. Hän sai kesän alussa uuden metsäsuunnitelman, jonka oli laatinut Häme-Uudenmaan metsäkeskuksen metsäsuunnittelija Olli-Pekka Koisti. Maastotyöt tehtiin keväällä lumien sulettua, valmis suunnitelma tipahti postilaatikkoon heinäkuussa. Metsäsuunnitelman sisältö käytiin vielä pääpiirteissään pirtin pöydän ääressä yhdessä läpi, ennen kuin suunnitelma sai lopullisen muotonsa. Metsäsuunnitelmassa on hakkuu- ja metsänhoitoehdotukset seuraavaksi 10 vuodeksi sekä myös paljon muuta tietoa.

E Uusi metsäsuunnitelma vaikuttaa selkeämmältä kuin edellinen tuumaavat Simo ja Anne Nikula. 3-vuotias Aatu käynnistelee jo omaa sahaansa, Aatun 3-viikkoinen pikkuveli ei ota vielä kantaa metsäasioihin.

kirjaa metsänomistajan yhteystiedot sekä sen, miten pitkäksi aikaa työkohde laitetaan palveluun näkyville. Tämän jälkeen metsänomistaja saa tunnuksen, jolla hän pääsee myös itse katsomaan, millaiselta kohde näyttää palvelussa. Yhteydenpito mahdollisten tekijöiden ja metsänomistajan välillä käydään ilman välikäsiä. Kun työkohteelle löytyy tekijä,

niin tekijä ilmoittaa metsäkeskukselle, että kohde voidaan poistaa palvelusta. Mikäli työkohteelle ei löydy määräaikana tekijää, se poistuu sieltä automaattisesti, ellei sopimusta uudesta määräajasta tehdä. Metsänomistajalle tästä ”työnvälityspalvelusta” ei aiheudu mitään kustannuksia. Vain metsässä tehtävästä työstä maksetaan sen tekijälle.

L OLLI-PEKKA KOISTI olli-pekka.koisti@metsakeskus.fi Kirjoittaja työskentelee metsäsuunnittelijana Metsäkeskus Häme-Uusimaassa

metsään

SYYSKUU 2010

Osallistu kilpailuun Perkaus palkitsee

Hanna Kovala

Kirsi Kurko

Onnetar suosi metsänomistaja Marjo Äikästä Somerolta varhaishoitokilpailun kesäkuun arvonnassa. Hän ilmoitti kisaan alkukeväästä tekemänsä taimikon perkauksen. ”Tätä on tehty pikkuhiljaa ajan kanssa. Olen etsinyt taimia hurjasti kasvavan pintakasvillisuuden seasta ja tallonut heinää pois taimien päältä”, Äikäs kertoo. Kuusikko istutettiin vuosituhannen alussa koko perheen voimin ja siellä on aiemminkin tehty varhaishoitoa. ”Metsänhoito on minulle intohimo. Yhdessä mieheni kanssa omistamallani tilalla on emännällä vastuu käytännön metsänhoitotöistä. Perkausta tehdessä on palkitsevaa nähdä työnsä tulos heti.”

E Marjo Äikäs pitää huolta tilansa käytännön metsänhoitotöistä.

E Kisaan voi ilmoittaa itse tehdyn tai muilla teetetyn taimikonhoitotyön.

www.metsakeskus.fi

1. 2. 3. 4.

5. 6. 7. 8. 9.

Taimikon 4. Varhaishoidon kohteeksi katsoNyt metsänomistajien kannattaa varhaishoitokilpailun taan pituudeltaan alle 2 metrin piilmoittaa metsäkeskusten Polje säännöt Taimikon varhaishoitokilpailun säännöt tuinen taimikko, jonka hoitamiseen ja raivaa -kisaan sekä itse tekemänsä on varhaishoitotyö ettäaikana sel-toteutetut ja ilmoitetut varhaishoidon kohteet ovat mukana. ei ole vielä käytettävissä kemeraKilpailuaika 1.1.2010-31.10.2010, jonka Kilpailu järjestetään kaikkien metsäkeskuksien alueella. 1. lainen teetetty metsurityö, joka Kilpailuaika on 1.1.2010– varoja. Tyypillinen varhaishoitoKilpailuun voi osallistua metsänomistaja, jonka metsässä31.10.2010, on suoritettu vähintään hehtaariatoteutetut taimikon heinäystä, kohde on alle 7 vuoden ikäinen taion kohdistunut varhaishoitona jonka0,5 aikana vatukon poistoa tai varhaisperkausta. nuoriin taimikoihin. Palkinnoksi ja ilmoitetut varhaishoidon kohteet mikko, jossa taimien kasvua haitVarhaishoidon kohteeksi katsotaan pituudeltaan alle 2 metrin pituinen taimikko, jonka hoitamiseen ei ole vielä käytettaa vesakko tai muu kasvillisuus. arvotaan vesureita ja raivaussa- ovat mukana. tävissä kemera-varoja. Tyypillinen varhaishoitokohde on alle 7 vuoden ikäinen taimikko, jossa taimien kasvua haittaa hoja omatoimisten ja aktiivisten vesakko tai muu kasvillisuus. Varhaishoitotyössä kasvatettavaa pääpuulajiasykei vielä tarvitse eikä kannata järjestetään harventaa, vaan kasvatettavan 5. Varhaishoitotyössä kasvatettataimikonhoitajien käyttöön 2. Kilpailu kaikkienpääpuulajin kasvua haittaava vesakko tulee olla perattuna. vaa pääpuulajia ei vielä tarvitse eisyn aikana. metsäkeskuksien alueella. Työn on voinut tehdä itse tai teettää ulkopuolisella työvoimalla. kä kannata harventaa, vaan kasvaKilpailuun voi osallistua kukin metsänomistaja yhdellä kilpailukupongilla/metsäkeskus. Tehdyn työmaan voi ilmoittaa tettavan pääpuulajin kasvua haitKilpailukuponkeja saa metsäkes3. Kilpailuun voi osallistua metsänmetsänomistajan luvalla myös joku muu kuin metsänomistaja itse. taava vesakko tulee olla perattuna. kuksesta. Voit osallistua kisaan omistaja, jonka metsässä on suoriKaikki arvonnassa voittaneet kohteet tarkastetaan. Palkintoina arvotaan kaksi raivaussahaa ja kymmenen vesuria metsäkeskuksessa. myös täyttämällä kilpailukupongin tettu jokaisessa vähintään 0,5 hehtaaria taimiinternetissä osoitteessa www.met- kon heinäystä, vatukon poistoa tai 6. Työn on voinut tehdä itse tai teettää ulkopuolisella työvoimalla. sakeskus.fi/varhaishoitokilpailu. varhaisperkausta.

Metsänomistaja

Metsän tiedot

Nimi

Metsän sijaintikunta

Lähiosoite

Tilan nimi

7. Kilpailuun voi osallistua kukin metsänomistaja yhdellä kilpailukupongilla/metsäkeskus. Tehdyn työmaan voi ilmoittaa metsänomistajan luvalla myös joku muu kuin metsänomistaja itse. 8. Kaikki arvonnassa voittaneet kohteet tarkastetaan. 9. Palkintoina arvotaan kaksi raivaussahaa ja kymmenen vesuria jokaisessa metsäkeskuksessa. Kilpailukupongit postitetaan Metsäkeskus Lounais-Suomeen. Sieltä ne toimitetaan muihin metsäkeskuksiin.

Postimaksu maksettu

Varhaishoitokampanjan kesäkuun voittajat: Juha Haapasaari Huittinen, Marjo Äikäs Pyöli, Ilpo Inkiläinen Iittala, Ismo Aintila Turenki, Kati Kauppinen-Miikki Imatra, Reijo Hänninen Äitsaari, Kauko Silventoinen Jäminkipohja, Risto Sarkonen Sastamala. Heinäkuun voittajat: Outi Uotila Oripää, Kauko Kaunisto Eurajoki, Vuokko Hakala, Orvokki Myllyrinne Vantaa, Jaakko Poutiainen Hämeenkoski, Pentti Tiainen Uukuniemi, Seppo Tiainen Imatra, Riitta Häyrinen Orivesi, Olli Rinne Tampere.

Postimaksu maksettu

Rekisterinumero

Polje ja raivaa - hyödy ja voita

Metsäsuunnitelman Metsäkeskus

Postinumero ja -toimipaikka

laadintavuosi XXX

Polje ja raivaa - hyödy ja voita

Tunnus XXX

Metsäsuunnitelman kuvionumerot

info / 80100 80003 VASTAUSLÄHETYS

Puhelin

Hoidettu pinta-ala, ha

Sähköposti

Työn ajankohta

Olen lukenut kilpailun säännöt. Metsäkeskus saa lähettää sähköpostiini metsäomaisuuden hoitoon liittyviä viestejä.

Osoitelähde: Metsäkeskuksen metsänomistajarekisteri, puh. 020 692 555

Lounais-Suomen metsäkeskus Tunnus 5007842 INFO 20003 VASTAUSLÄHETYS

metsään

SYYSKUU 2010

Tarkkana energiasavotalla Metsähakkeen käyttö lisääntyy lähivuosina reippaasti. Joka palstalta energiapuuta ei silti kannata korjata.

ämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin viime vuonna ennätykselliset 5,4 miljoonaa kiintokuutiometriä metsähaketta. Koko maan hakkuukertymä oli samana vuonna vajaa 48 miljoonaa kiintokuutiometriä. Metsähakkeen käyttö on yli viisinkertaistunut 2000-luvun alusta, jolloin vuotuinen käyttö oli lähes miljoona mottia. Ainoa poikkeus oli vuosi 2007, silloin käyttö pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi puuta palaa runsaasti myös pienkiinteistöissä. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan pientaloissa käytettiin polttopuuta lämmityskaudella 2007–2008 6,7 miljoonaa kiintokuutiometriä.

Käyttö moninkertaistuu Tulevaisuudessa nykyiset korjuumäärät eivät kuitenkaan riitä. Jotta EU:n asettama uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite saavutettaisiin, tulisi metsähakkeen käyttö kaksin-kolminkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta vuonna 2020 on EU:ssa keskimäärin 20 prosenttia. Suomessa uusiutuvien osuuden tulisi kuitenkin tästä poiketen olla vuonna 2020 peräti 38 prosenttia. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on noin 30 prosenttia. Metsäenergian lisäystavoite asettaa haasteita metsänomistajil-

le ja metsäammattilaisille. Metsänomistajat ovat keskeisessä asemassa energiapuun tuottajina ja myyjinä, metsäammattilaisia tarvitaan muun muassa neuvonnassa. Myös korjuuseen ja kuljetukseen tarvitaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa ja koneita. Lisäksi tarvitaan lisää puuta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia. Pienkiinteistöissä tulee lisätä puun ja muiden uusiutuvien energialähteiden osuutta lämmityksessä. Energiapuun korjuuta ja puuenergian käyttöä tuetaan muun muassa kemera-varoilla ja erilaisilla investointituilla.

Harvennuksilta rankapuuna Energiaharvennuksia voidaan metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suositusten mukaan tehdä kokopuukorjuuna kuivahkoilla ja niitä viljavammilla kankailla sekä vastaavilla turvemailla. Kuivilla ja karukkokankailla sekä niitä vastaavilla turvemailla kokopuukorjuu ei ole suositeltavaa. Rankapuuna energiapuuta voidaan korjata kaikilta talousmetsien harvennuskohteilta. Latvusmassaa ja kantoja voidaan korjata suositusten mukaan kuivahkoilta ja niitä viljavammilta kivennäismailta sekä vastaavilta turvemailta. Kuivilta ja karukkokankailta, kallioisilta ja runsaskivisiltä kankailta ja vastaavilta turvemailta ei latvusmassaa ja kantoja tulisi kerätä. Jos uudistusalalla on juurikääpää, on kantojen korjuu suositelta-

vaa muilla kohteilla paitsi karukkokankailla. Kantojen korjuuta ei tulisi tehdä pohjavesialueilla. Harvennusten ja uudistusalojen energiapuun korjuussa tulee turvata arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen, jättää säästö- ja lahopuut sekä huolehtia vesiensuojelusta ja kiinteiden muinaisjäännösten säilymisestä vahingoittumattomina. Lisäksi on otettava huomioon metsän monikäyttömahdollisuuksien säilyminen, esimerkiksi polkujen rajaaminen kannonnoston ulkopuolelle, sekä maisemanhoito.

Varasto tien varteen Energiapuun säilyminen ja kuivuminen turvataan asianmukaisella varastoinnilla. Hyvä varastopaikka on sellainen, jossa tuulee ja joka on kantavan tien varrella. Varaston ympärillä on oltava riittävästi tilaa haketukselle. Varastokasan tulee olla riittävän etäällä sähkö- ja puhelinlinjoista sekä asuinrakennuksista. Varastokasan alle tulee laittaa aluspuut. Kasan on hyvä olla mahdollisimman korkea, noin 4–5 metriä, ja se on suositeltavaa peittää tarkoitukseen soveltuvalla aumapeitteellä. Ranka- ja kokopuukasoissa voidaan päällimmäisen kerroksen puista muotoilla kasaa sateelta suojaava lippa. Epäpuhtauksien, kuten kivien ja maa-aineksen, kulkeutumista varastokasaan tulee välttää. Varastoinnin ja haketuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että toi-

mivia ojia ei tukita. Juurikäävän leviämisriskin vuoksi kantoja ei suositella varastoitavan yli kahta vuotta. Pinon alimmatkin kannot on kuljetettava pois varastopaikalta. Varastoinnissa on otettava huomioon hyönteis- ja sienituholain vaatimukset. Lakia sovelletaan ranka- ja kokopuun varastointiin, mikäli energiapuukasasta yli puolet on ainespuun mitat täyttävää havupuutavaraa.

Korjuujälki vaihtelee Energiapuuhakkuissa tarvitaan ammattitaitoisia kuskeja ja energiapuuleimikoihin sopivia koneita, jotta ei syntyisi pahoja korjuuvaurioita. Etenkin nuorten metsien koneellinen hakkuu on vaativa työlaji, koska lähtötilanne on usein ylitiheä ja riukuuntunut metsä. Ennakkoraivaustakaan ei aina ole tehty, vaikka se monessa kohteessa olisi tarpeen. Metsäkeskusten viime vuonna tekemissä energiapuuharvennusten korjuujälkitarkastuksissa työjälki oli hyvä 47 prosentissa, välttävä 41 prosentissa ja virheellinen 12 prosentissa kohteista. Yleisimmät huomautuksen syyt olivat puustovaurioiden määrä sekä alipuustoisuus hakkuun jälkeen. Metsäkeskusten välillä kokonaisarvion prosenttiosuuksissa oli suurta vaihtelua. Lounais-Suomessa korjuujälki oli hyvä puolella tarkastuskohteista, huomautettavaa löytyi joka kolmannella kohteella ja virheellisesti oli toimittu joka vii-

dennellä kohteella. Pirkanmaalla hyviä kohteita oli tarkastetuista 44 prosenttia, huomautettavia 44 prosenttia ja virheellisiä 12 prosenttia. Häme-Uusimaalla vastaavat luvut olivat 64, 18, 18 ja Kaakkois-Suomessa 44, 50 ja 6 prosenttia.

Uusi kasvatusmalli Tapion energiapuusuosituksissa on uutena asiana esitelty yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatusmalli männiköihin. Siinä metsikköä kasvatetaan tiheämpänä kuin perinteisissä kasvatusmalleissa. Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus pidentää kiertoaikaa 5–10 vuodella ainespuun kasvatusketjuun verrattuna, kun uudistamiskriteerinä pidetään samaa keskiläpimittaa. Yhdistetyssä aines- ja energiapuun kasvatuksessa taimikon varhaishoito tehdään normaaliin tapaan. Varsinainen taimikonhoito tehdään, kun taimikko on 3–5 metrin pituinen ja kasvamaan jätetään 3 000–4 000 puuta hehtaarille. Energiapuuharvennus tehdään 10–12 metrin valtapituudessa. Kasvamaan jätetään 1 000–1 400 hyvälaatuista ja elinvoimaista pää- ja lisävaltapuuta. Sekapuuna kasvatetaan lehtipuustoa, kangasmailla ensisijaisesti rauduskoivua. L JUSSI SOMERPALO jussi.somerpalo@metsakeskus.fi Kirjoittaja työskentelee puuenergianeuvojana Metsäkeskus LounaisSuomessa.

Metsähakkeen käyttö 2000-luvulla, 1000 m3

6000 5000 4000 3000 2000

Jussi Somerpalo

1000

E Lämpöyrittäjäkurssilaiset tutustuvat lämpöyrittäjä Ilkka Huhtalan hakevarastoon Kylmäkoskella.

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Lähde: Metsäntutkimuslaitos

E Metsähakkeen käyttö on viisinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

metsään

SYYSKUU 2010

Sanastoa Energiapuu tarkoittaa latvusmassaa, harvennusenergiapuuta, tyveyksiä tai lumppeja ja kantopuuta sekä edellä mainituista tehtyä haketta ja mursketta. Metsähake on polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Kokopuu on kaadettu ja karsimaton puu, juuristo pois lukien. Kokopuukorjuu tarkoittaa korjuutapaa, jossa runkoja ei karsita. Ranka on karsittu runko, termiä käytetään ensisijaisesti pienikokoisesta puusta. Rankapuun korjuu tarkoittaa korjuutapaa, jossa rungot karsitaan. Integroitu korjuu on korjuutapa, jossa otetaan samalla kertaa talteen aines- ja energiapuu.

Matti Kari

Lähde: Hyvän metsänhoidon suositukset/Energiapuun korjuu ja kasvatus, Tapio

metsään

SYYSKUU 2010

E Haapalahden yksityistien tiekunta pitää vuosikokousta kesän helteillä. Metsäkeskus Pirkanmaan metsäpalveluasiantuntija Teuvo Taura (vasemmalla) kirjoittaa kokouksen pöytäkirjaa.

Päätetään yhdessä Moni suomalainen käyttää yksityisteitä. Se, miten niitä hoidetaan, ei olekaan yhdentekevää.

os yksityistielle on perustettu tiekunta, on asioiden hoito helpompaa. Tiekunnan osakkaat päättävät yhdessä siitä, millaisessa kunnossa tie pidetään. Tiekunnan vuosikokouksessa laaditussa talousarviossa päätetään tienhoitoon käytettävät varat ja resurssit. Tiekunnan toimielimenä on joko kolmijäseninen tiehoitokunta tai toimitsijamies. Toimielimen tehtä-

vänä on valmistella asiat tiekunnan vuosikokoukseen. Vuosikokous voidaan kutsua koolle joko niin, että paikkakunnalla ilmestyvään lehteen laitetaan ilmoitus ja ulkopaikkakuntalaisille lähetetään kutsukirje tai kaikille lähetetään kutsukirje. Koollekutsujana toimii joko tiehoitokunnan puheenjohtaja tai toimitsijamies. Kutsussa on mainittava kokousajan ja paikan lisäksi ne tärkeät

tienpitoon liittyvät asiat, joista kokouksessa päätetään. Lisäksi on mainittava, missä maksuunpanoluetteloesitys on nähtävänä. Toimielimen on siis jo ennen kokousta mietittävä tiekunnan rahankeräystarve tieosakkailta seuraavaksi talouskaudeksi ja laadittava maksuunpanoluetteloesitys. Esityksen on oltava nähtävänä 14 päivän ajan ennen vuosikokousta.

Enemmistö päättää Kaikki päätökset tiekunnan kokouksessa tehdään enemmistöpäätöksin. Useimmiten päätökset saa-

Toimitsijan voi ulkoistaa

seimmissa tiekunnan kokouksissa vaikein asia on tiehoitokunnan tai toimitsijamiehen valinta. Monet tieosakkaat karttavatkin tiekokouksia hoitokuntaan joutumisen pelossa. Varsinaiset tienhoitotyöt on teetetty jo pitkään urakoitsijoilla, mutta nykyään on mahdollista hankkia ostopalveluna myös hallinnollisten asioiden hoitaminen. Tällöin tiekunnan ulkopuolinen henkilö ottaa tiekunnan asiat hoitoonsa korvausta vastaan. Sopimus voi olla kaiken kattava tai esimerkiksi sellainen, että tienhoitotöiden teettämisestä vastaa edelleen tiehoitokunta tai toimitsijamies, mutta kokouspalve-

lut, yksikkömaksujen koonti ja kirjapidon tekeminen on ostettu ulkopuoliselta. Sopimuksen laajuudesta riippuen kustannuksia osakasta kohden tulee 10–50 euroa vuodessa.

Haapalahti valitsi metsäkeskuksen Vesilahdella sijaitseva Haapalahden yksityistie on hyvässä kunnossa: lanaus, vesakonpoisto ja sorastus on hoidettu ajallaan. Tien kunnossapidosta on huolehtinut tien toimitsija Hannu Haapalahti. Kun tiekunnalle tuli tarvetta tieyksiköinnin tarkistukseen, oli asiantuntija-apu tarpeen. Tiekun-

ta päättikin tilata Pirkanmaan metsäkeskukselta uuden tieyksikkölaskelman. Samalla sovittiin, että metsäkeskus hoitaa kokouskutsut, kokouksen pidon, pöytäkirjan ja laskutuksen. Niinpä Pirkanmaan metsäkeskuksen metsäpalveluasiantuntija Teuvo Taura vietti kesäillan tiekunnan kokouksen sihteerinä. Tieyksiköinti ja kokous hoituivat näin kätevästi, esimerkiksi laskut tiemaksusta tulostettiin läsnäolijoille mukaan kokouksen päätteeksi. Toimitsija Hannu Haapalahti oli metsäkeskuksen palveluun tyytyväinen.

daan tehtyä keskustelemalla. Jos äänestykseen joudutaan, äänestys tapahtuu voimassa olevien yksiköiden suhteessa. Tieosakkaalla on yhtä monta ääntä kuin on yksiköitäkin, paitsi silloin kun osakkaan äänimäärä ylittää 30 prosenttia kokouksessa läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä. Tällöin osakkaan äänimäärästä leikataan yli 30 prosentin menevä osuus pois. Mikäli äänestystilanteessa äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Jos tiekuntaan kuuluu yhteisomistustiloja, puheenjohtajan on selvitettävä ennen äänestystä, kuka osakkaista käyttää yhteisomistustilojen äänivaltaa.

Pöytäkirja tarpeen Tiekunnan kokouksessa on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Sen tulee

olla nähtävänä viimeistään 14 päivän kuluttua kokouksen päättymisestä. Päätös siitä, missä pöytäkirja on nähtävänä, kannattaa tehdä tiekunnan kokouksessa. Yleensä pöytäkirja on nähtävänä tiehoitokunnan puheenjohtajalla. Pöytäkirjan pitää olla puheenjohtajan ja kahden pöytäkirjan tarkastajan allekirjoittama. Se voidaan myös kirjoittaa, lukea ja hyväksyä heti kokouksessa, jolloin pöytäkirjan tarkastajia ei tarvita. Pöytäkirjasta on annettava oikeaksi todistettu jäljennös tai ote jokaiselle, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea. L TEUVO TAURA L ARI LÄHTEENMÄKI Kirjoittajat työskentelevät Metsäkeskus Pirkanmaassa.

Metsäkeskusten palvelut tiekunnille: • Kokouspalvelut • Talousarvion laadinta • Tiemaksujen perintä • Yksiköintilaskelmat • Kirjanpidot • Kunnossapidon tarjouspyynnöt • Perusparannussuunnitelmat • Metsätiehankkeet kemera-avustuksella • Peruskorjaustiehankkeet yksityistielain mukaisilla valtion avustuksilla Ota yhteyttä: Metsäkeskus Pirkanmaa, puh. 020 77 27200 Metsäkeskus Häme-Uusimaa, puh. 020 77 26500 Metsäkeskus Lounais-Suomi, puh. 020 77 26300 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, puh. 020 77 27600 www.metsakeskus.fi

SYYSKUU 2010

metsään

syysaskaretta metsänomistajalle

Syksy on erinomaista aikaa omatoimisille hoitotöille ja hakkuille. Sään viiletessä hoitotyöt helpottuvat, koska runsain kasvillisuus alkaa lakastua. Ajoissa tehdyt suunnitelmat ja yhteydenotot metsäammattilaisiin varmistavat työn onnistumisen. Syksyllä istuttamaan

Esko Viinanen

Kevään istutusruuhkan sijasta viljelytyön ajankohdaksi voi valita alkusyksyn. Tämä sopii havupuiden taimille, kuuselle ja männylle, kunhan maalaji ei ole hienojakoista eikä maan routiminen uhkaa. Routa ja rouste voivat liikuttaa juurtumattomia taimia. Kasvukauden pituutta säätelevät sääolosuhteet ovat ajankohdan riskitekijä. Taimien tulee kasvattaa juuristoa maahan ennen kasvukauden päättymistä. Kesän taittuessa syksyyn taimien pituuskasvu hidastuu ja taimet karaistuvat. Tämä vähentää mekaanisia vaurioita istutuksen yhteydessä. Karaistumista nopeutetaan taimien kasvatuksessa lyhytpäiväkäsittelyllä. Syysistutus kannattaa pitää mielessä, kun suunnitellaan seuraavan vuoden uudistamistoimia ja taimitilausta. Syyskuun alku on tyypillistä syysistutusten aikaa.

Varhaishoito palkitaan

Arto Mutikainen

E Menneen kesän hellejaksot toivat kasvukauteen erikoisia piirteitä. Kuvassa kuusentaimi, jonka pituuskasvu näyttää alkaneen elokuussa uudelleen, yleensä pituuskasvu päättyy jo heinäkuussa.

E Raivausveitsi on vesuria tehokkaampi noin 4 senttimetrin vahvuisiin puihin saakka. Rutinoituneella raivausveitsen käyttäjällä voi työmäärä olla hehtaarin suuruusluokkaa.

Heinääminen auttaa taimia selviytymään ensimmäisinä kasvukausina rehevillä mailla. Kun heinäys tehdään kesän lopussa, se estää heinien lakoontumisen aiheuttamia taimivaurioita. Työ tehdään tamppaamalla jaloin tai vaikkapa raivausveitsellä. Taimikon varhaisperkaus tehdään yleensä kahden metrin keskipituudessa. Perkaus varmistaa, ettei kilpaileva lehtipuusto tukahduta tai varjosta kasvatettavia taimia

seuraavan kasvukauden aikana. Liika kilpailu aiheuttaa kasvun tyrehtymistä ja laatuvaurioita. Mikäli perkaus tehdään ajoissa, ei kaiken lehtipuuston poistaminen ole tarpeen. Silloin riittää, että taimen ympärystä avataan noin metrin etäisyydeltä. Tämä jouduttaa työn tekemistä. Kasvukauden aikana tehty perkaus voi aiheuttaa vesomista. Loppukesän ja syksyn raivaussahatyö vähentää vesomisen riskiä. Työn voi hoitaa myös taittamalla kilpailevien taimien varret kasvatettavan taimen korkeudelta. Pääasia on, ettei kilpaileva lehtipuu kasva liiaksi viljelytaimen edelle.

Raivaa ennen hakkuita Ennakkoraivaus tarkoittaa harvennus- ja päätehakkuita edeltävää raivausta. Se helpottaa varsinaista hakkuutyöskentelyä parantamalla näkyvyyttä ja helpottamalla kasvatettavien puiden valintaa. Ennakkoraivaus voi olla tarpeen ennen energiapuunkorjuuta ja metsätienkunnostustakin. Raivaus kannattaa tehdä ajoissa ennen varsinaista hakkuuta. Syksy on tarkoitukseen oivaa aikaa.

L SOILE HIITOLA soile.hiitola@metsakeskus.fi Kirjoittaja työskentelee koulutusasiantuntijana Metsäkeskus KaakkoisSuomessa.

Saha teräväksi 1. Muista turvallisuus • Tarkista ennen työn aloittamista terän ja teränsuojuksen kunto. • Ehjästä terästä lähtee kirkas ääni, kun sitä kilauttaa viilalla. • Haljennut terä särähtää. Vaihda viallinen terä heti ehjään. • Älä koske terään sahan käydessä. • Käsineet kädessä voit ottaa terästä tukevan otteen viilatessa.

2. Teroita usein • Viilaa terä vähintään joka toisella tankkauksella, 2–3 työntöä hammasta kohden riittää. • Viilaa koko viilan pituisilla työnnöillä. Kun vedät viilaa takaisin, nosta se irti hampaasta. • Kunnosta terä heti, kun olet osunut kiveen tai piikkilankaan. • Viilaa ensin vaurioitunut hammas ja sitten muut samaan pituuteen.

3. Oikeat välineet • Katso oikea viilan koko teräpakkauksesta tai kysy myyjältä. • Käytä viilanohjainta, se helpottaa työtä ja varmistaa oikeat viilauskulmat. • Hampaan leikkauskulma on 15 astetta, selvästi loivempi kuin moottorisahan ketjussa. • Jos terä jumittuu helposti sahausrakoon, tarkista terän haritus haritusraudalla. Joillakin viilanohjaimilla voit hoitaa saman asian. • Haritus tarkoittaa, että hampaat taivutetaan vuorotellen oikealle ja vasemmalle ulospäin haritusraudan osoittamaan asentoon.

metsään

SYYSKUU 2010

Uutta

oppimaan Metsätalouden perustiedot ja käytännön toimet selviävät Metsään ABC -kursseilla.

Kirsi Kurko

etsään ABC -retki on metsäkeskusten metsänomistajille järjestämä päivänmittainen maastoretki. Retkellä tutustutaan metsän töihin sen eri kehitysvaiheissa, muun muassa uudistamiseen, taimikonhoitoon ja hakkuisiin. Retken kuluessa selviää myös, minkä metsällisen toimijan puoleen kannattaa kääntyä missäkin tilanteessa. Veikko Haukka on kolmekymppinen uusi metsänomistaja, joka on hiljattain ostanut metsän enoltaan. Hän osallistui Metsään ABC -retkelle Porissa. ”Olin etukäteen Lähde retkelle hankkinut tietoa metsäkirjoista ja Metsäkeskukset järjestävät lau-lehdistä, mutantaina 18.9. Metsään ABC –retta omaa metkiä eri puolella Suomea. Retki on tarsää katselleskoitettu metsäänsä tutustuvalle metsänsa kaikki ei omistajalle, joka kaipaa perustietoja käyollutkaan niin tännön toimista metsässä. Näissä tilaisuukyksinkertaississa heitetään kankeat ammattitermit nurkta kuin kuviskaan eikä turhia kysymyksiä tunneta. sa”, Haukka Matkaan voi lähteä yksin tai yhdessä perkertoo heen kanssa. Tarkemmat tiedot retkistä löyABC-rettyy Metsakeskus.fi –verkkopalvelun tapahkeltä Haukka tumakalenterista tai sivun 19 tapahtuhakikin ennen maluettelosta. Sieltä löytyy myös muuta käytännön tiedot järjestettävistä Mettietoa. sään Peruskursseista. ”Retken parasta antia oli, kun näki asiat konkreettisesti ja pystyi kyselemään asiantuntijoilta sekä keskustele-

maan muiden osallistujien kanssa.” Seuraavaksi tuoretta metsänomistajaa kiinnostaa raivaussahakurssi. Itse tekemällä mielenkiinto metsään vain lisääntyy, Haukka pohtii.

Lisätietoa Peruskurssilta Mikäli kiinnostus metsään herää ja kaipaa lisäoppia, kannattaa osallistua Metsään Peruskurssille. Kurssilla perehdytään metsänomistukseen ja metsänhoitoon perusteellisemmin. Aiheita riittää taimen istutuksesta ja puukaupasta aina metsäverotukseen asti. Lahdessa asuva Marja-Liisa Kotka on osallistunut innokkaasti metsäkeskuksen järjestämille kursseille ja tapahtumiin. Metsään Peruskurssi innosti Kotkaa jopa niin paljon, että hän aloitti sen jälkeen metsätalousinsinöörin opinnot. ”Kurssit ovat ehdottoman tärkeitä. Mistä muualta metsänomistajat saavat tietoa oman metsänsä hoitoon”, Kotka pohtii.

L SEPPO LEINONEN seppo.leinonen@metsakeskus.fi Kirjoittaja vastaa viestinnästä ja koulutuksesta Metsäkeskus HämeUusimaassa.

E Kun työvälineet ovat kunnossa, jaksaa taimikossa tehdä pitkää päivää, Marja-Liisa Kotka toteaa.

METSÄSTÄ enemmän osaamista 4.9. Metsien tuhonaiheuttajat 11.9. Metsänhoidon perusteet 2.-3.10. Raivaussahan ajokortti 9.- 10.10. Moottorisahan huolto 23.- 24.10. Taimikonhoito 13.–14.11. Moottorisahan ajokortti 20.- 21.11. Kasvatusmetsien käsittely 27.–28.11. Puunkorjuun suunnittelu 22.–23.1. Moottorisahan huolto KEVÄT 2011 29.1. Puutavaran mittaus 30.1. Puukauppa ja metsäverotus 12.- 13.2. Moottorisahan ajokortti 5.3. Metsänhoidon perusteet

12.3. Talousmetsien luonnonhoito I 9.- 10.4. Raivaussahan ajokortti 16.4. Kulotus 7.- 8.5 Taimikonhoito 14. -15.5. Raivaussahan ajokortti 21.5. Metsänuudistaminen 14.–15.5. Talousmetsien luonnonhoito II 28.5. Talousmetsien luonnonhoito III

Nonstop -koulutustarjotin toimii myös metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon valmistavana koulutuksena. Verkkokurssit täydentävät lähiopetusta. Kurssiohjelmat ja ilmoittaumislomake saatavilla kotisivuilta.

Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää p. (019) 778 3533

Enemmän osaamista – www.hyria.fi

Palveluja uusille metsänomistajille Metsään ABC -vihkonen

Metsään ABC -retki

Metsään ABC -vihkoseen on koottu tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon ensimmäiset neuvot sinulle, joka olet vasta saanut metsäomaisuuden hoitoosi. Maksuttoman vihkosen saat metsäkeskuksesta tilaamalla tai noutamalla.

Metsään ABC -retki on päivän kestävä maastoretki, joka tarkoitettu metsäänsä tutustuville metsänomistajille. Retkellä tutustut erilaisiin metsässä tehtäviin töihin, kuten metsän uudistamiseen, taimikonhoitoon ja puunkorjuuseen.

Metsään ABC -ensineuvonta

Metsään Peruskurssi

Henkilökohtainen Metsään ABC -ensineuvonta on tarkoitettu sinulle, joka haluat tutustua omaan metsääsi ja metsäomaisuuden hoitoon. Ensineuvonnassa sinulle syntyy näkemys oman metsäomaisuutesi määrästä ja laadusta sekä tärkeimmistä toimenpidetarpeista.

Metsään Peruskurssi on tarkoitettu metsäänsä tutustuville metsänomistajille, jotka haluavat saada vankat, käytännön perustiedot suomalaisesta metsätaloudesta ja hyviä neuvoja oman metsäomaisuuden hoitoon. Kurssi sisältää joko 5 luentoiltaa ja maastoretken tai 10 luentoiltaa ja kaksi maastoretkeä.

Metsään ABC -päivä Metsään ABC -päivä on tarkoitettu metsäänsä tutustuville metsänomistajille. Kurssipäivän tavoitteena on, että saat metsänomistamiseen liittyvät perustiedot ja varmuutta päätöksentekosi tueksi.

metsään

SYYSKUU 2010

Tästä ei tarjous parane. Luit oikein. Saat Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin 3 kuukaudeksi hintaan 19 euroa. Saat lisäksi tilaajalahjaksi Puut ja pensaat -pelikortit. Nyt ei kannata aikailla!

arvo

7euroa ,50

3 kk

Tilaajalahjasi, ole hyvä! Puut ja pensaat - pelikortit.

euroa

Iloa ja huvia koko perheelle! Pelaa korttia, pane pasianssia ja opi tunnistamaan Suomen luonnonvaraiset puut ja pensaat.

Voit tehdä tilauksen myös netissä www.metsanetti.info tai puhelimella 020 7729 136 Nopeasti ja helposti. Tartu etuihin!

Tilauskortti

Voita mönkijä!

Kyllä kiitos, tartun tarjoukseen ja tilaan Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin 3 kuukaudeksi hintaan 19 euroa. Saan tilaajalahjaksi Puut ja pensaat -pelikortit (arvo 7,50 euroa). Osallistun samalla Yamaha-mönkijän arvontaan Tilaan kampanjatilaukseni jatkoksi Metsälehden sisältäen Makasiinit jatkuvana tilauksena hintaan 85 euroa/12 kuukautta ja saan ensimmäiseen jaksoon yhden ylimääräisen kuukauden veloituksetta.

Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun

Metsäkustannus Oy

Nimi

Soidinkuja 4

Katuosoite

VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305

Postinumero ja -toimipaikka

Info:00003 Sähköpostiosoite

00003 VASTAUSLÄHETYS Gsm/puhelin

Yamaha Grizzly 450 IRS Arvo noin 8.000 euroa

Allekirjoitus

Metsäkustannus Oy (Metsälehti) saa lähettää ajankohtaisia markkinointiviestejä sähköpostiini/puhelimeeni. Tällä kertaa en halua hyödyntää huipputarjousta metsäni parhaaksi. Haluan kuitenkin osallistua Yamaha-mönkijän arvontaan ja maksan postimaksun itse kiinnittämällä tilauskorttiin kirjepostimerkin. Kaikki tilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnassa.

metsään

SYYSKUU 2010

Metsätaitoilu kiinnostaa Metsänomistajien SM-metsätaitokisat toivat Ideaparkiin metsäisen tuulahduksen

ämän vuoden metsänomistajien SM-metsätaitokisat käytiin lauantaina 28.8. Lempäälässä Pirkanmaalla Ideaparkin ostoskaupungin lähimaastossa. Kilpailu tuotiin nyt ensimmäistä kertaa suuren yleisön tietoisuuteen. ”Halusimme tuoda metsätaitokisat kaiken kansan keskelle”, kertoi kilpailun johtaja, kehittämispäällikkö Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskuksesta. Kaikki kilpailun lähes 600 osanottajaa kuljetettiin kisapaikalle bussilla. Kauppakeskuksen kävijät pääsivät puolestaan katsastamaan ostostensa lomassa metsäalan organisaatioiden tarjontaa ja monipuolista metsäohjelmaa Metsätaito Ideaparkissa -oheistapahtumassa. Paikalla oli runsaasti metsäisiä näytteilleasettajia, kävijät pääsivät tutustumaan muun muassa puutavararekkaan, monitoimikoneeseen ja tukkilaisperinteeseen. Pirkanmaan metsäkeskus ja Hämeen 4H-piiri olivat järjestäneet myös kaikille avoimen kuvametsätaitokilpailun.

Rata jakoi mielipiteet

Minna Rautalin

Savosta SM-taitokisoihin saapunut Risto Pelkonen piti paikkavalintaa positiivisena. ”Tuloksia odotellessa oli mahdollisuus tehdä ostoksia ja tutustua metsäalan toimijoihin”, Maajussille morsian -ohjelmastakin tuttu Pelkonen totesi.

Tämän vuoden rataa kilpailijat pitivät vaativana. Ellei yli 60-vuotiaille myönnettyä ikähyvitystä olisi ollut käytössä, aika ei olisi riittänyt, totesi Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän joukkueessa kilpaillut Antti Impilä pohti. ”Meillä rannikolla metsät ovat karumpia kuin täällä Pirkanmaalla, mikä aiheutti ylimääräistä päänvaivaa”, Impilä sanoi. Vaikka metsätaitokisojen osallistujien ikärakenne noudattelee pitkälti metsänomistajien vastaavaa, oli paikalla myös nuorempaa polvea. Kilpailun kuopus, 12-vuotias Markus Niemelä, oli saapunut Lempäälään Pohjanmaalta. ”Rata vaikutti sopivalta, ei liian vaikealta eikä helpolta”, arvioi jo parikymmentä kisaa käynyt nuorukainen. Kisojen järjestelyt saivat osanottajilta kiitosta, mutta tuloslaskennassa oli pulmia. Ohjelmistovian takia lopullisia tuloksia ja sijoituksia ei saatu kisapäivän aikana. Yleisen ja naisten sarjojen kuusi parasta päästiin kuitenkin palkitsemaan Ideaparkin Keskuspuistossa. Kisojen lopulliset tulokset löytyvät osoitteesta www.metsataito.fi. L MINNA RAUTALIN minna.rautalin@metsakeskus.fi Kirjoittaja työskentelee koulutusasiantuntijana Metsäkeskus Pirkanmaassa

E Vasta 12-vuotias Markus Niemelä piti rataa vaativuudeltaan sopivana.

Tulokset: Yleinen sarja: 1. Teuvo Haverinen, Mhy Pohjois-Karjala 2. Mikko Kiviluoma, Mhy Lakeus 3. Lauri Husu, Saimaan Metsänomistajat ry

Naisten sarja: 1. Eeva Vasara, Mhy Mänty-Saimaa 2. Aino Hurskainen, Mhy Keski-Suomi 3. Maire Hämäläinen, Mhy Kerimäki

Joukkuekisa: 1. Mhy Päijänne (Mirja Lahtinen, Pentti Järvinen ja Heimo Rantanen) 2. Mhy Siikalakeus (Aune Lunki, Kullervo Kanniainen ja Seppo Toukkola) 3. Päijät-Häme (Maire Kalliokoski, Tenho Järvinen ja Markku Mäkinen)

Tervetuloa Alastarolle L Alastarolla 18. syyskuuta järjestettävässä koko perheen metsäpäivässä päästään tutustumaan muun muassa istutukseen, taimikonhoitoon ja energiapuunkorjuuseen. Taitojaan esittelevät niin konemiehet kuin hevoset ja metsuritkin. Tällä kertaa metsäpäivässä keskitytään erityisesti metsänkasvatuksen ensimmäisiin vuosikymmeniin. Uudistushakkuun ja ensiharvennuksen väli on metsän kannalta tärkeä vaihe, jonka aikana syntyy metsän perusta. Liian usein tämä kuitenkin unohtuu, koska metsätulot saadaan vasta myöhemmin. Huonoa perustusta on myöhemmin vaikea enää korjata.

Ministeri vastaa Metsäpäivän kävijöille on työLou näytösten lisäksi tarjolla tuhMets nais-Suom disti asiaa metsänhoidosta en 18.9.2 äpäivä jä metsään rakennettavalla tar 0 j e 10 klo s pahtumatorilla. Esimerkik10 –15 tetään si maa- ja metsätalousmiA -moo lastaro C Loimaalla nisteri Sirkka-Liisa Anttii ttorir la on paikalla vastaamassa adan rcuit tun ajankohtaisiin kysymyksiin. Tilais uutee tumassa. Torin läheisyyteen tulee no vapa lapsille oma metsäinen luona pää n sy. torata. Päivän viihteestä vastaa Turkka Mali. Päivän järjestää Metsäkeskus Lounais-Suomi yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Miatti Kari

Lounais-Suomen metsäpäivässä nuoret metsät laitetaan kuntoon kone- ja hevosvoimin.

metsään

SYYSKUU 2010

Kuvat Jarmo Uimonen

Lisätietoa Metso-ohjelmasta: www.metson polku.fi

Arvokohteet talteen

E Runsaslahopuustoinen kangasmetsä sopii Metso-suojeluun.

Luonnon monimuotoisuutta vaaliva Metsoohjelma tarjoaa suojelusta kiinnostuneelle metsänomistajalle runsaasti vaihtoehtoja.

telä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa 2008–2016 (Metso) toteutetaan nyt kolmatta vuotta. Ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien taantuminen ja vakiinnuttaa lajien ja luontotyyppien suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen pyritään pysyvän ja määräaikaisen suojelun sekä luonnonhoidon keinoin. Metso-ohjelma perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. Alkukesästä julkaistun väliarvion mukaan ohjelma on lisännyt suojelun yleistä hyväksyntää, lisäksi se on parantanut yhteistyötä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden välillä.

Pysyvää jälkeä Pysyvästä suojelusta kiinnostuneelle maanomistajalle ohjelma tarjoaa kolme vaihtoehtoa. Ensin-

näkin hän voi perustaa mailleen yksityisen suojelualueen, jolloin hän pysyy alueen omistajana. Rauhoitusmääräykset ja korvaus sovitaan maanomistajan ja ympäristöviranomaisen kesken. Toinen vaihtoehto on myydä suojelukohde valtiolle ja kolmas alueen vaihto valtion maahan. Vaihtomaiden saatavuus tosin vaihtelee eri puolella maata. Toistaiseksi ohjelman avulla on suojeltu pysyvästi koko maassa vajaat 8 000 hehtaaria. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita on perustettu yksityisiksi suojelualueiksi tai hankittu valtiolle yhteensä 96 000 hehtaaria. Väliarvioinnin mukaan ohjelman rahoitus on tavoitteisiin nähden riittämätöntä. Kuluvasta vuodesta lähtien rahoitusta on tosin lisätty, ja lisäys on suunnattu erityisesti pysyvään suojeluun. Ylitarkastaja Leena Lehtomaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että tälle vuodelle pysyvään suojeluun varattuja rahoja on syksyn alkaessa vielä jäljellä. Myös tarjontaa on ollut: rauhoituksia ja hankintoja on toteutettu Lounais-Suomessa yhteensä yli sata hehtaaria, vireillä on noin 80 tarjottua kohdetta.

Kiinnostaako määräaikainen? Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden myös määräaikaiseen suojeluun. Tällöin suojelu voidaan toteuttaa joko luonnonsuojelulain tai kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) perusteella. Jos suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla, alue rauhoitetaan määräajaksi, kerrallaan korkeintaan 20 vuodeksi. Alue voidaan rauhoittaa kokonaan tai vain tiettyjen toimenpiteiden osalta. Korvaus muodostuu rauhoitussäännöksistä aiheutuneista taloudellisista menetyksistä, Metsossa pääasiassa luonnonpoistumasta. Määräaikaista rauhoitusta on käytetty suojelukeinona vähän. Esimerkiksi Lounais-Suomessa on tehty vain joitakin määräaikaisia rauhoituspäätöksiä, joilla on edistetty uhanalaisen lajin, muun muassa merikotkan, suojelua. Periaatteena on, että pysyvä suojelu tehdään luonnonsuojelulain keinoin, määräaikainen pääosin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaan. Tällöin tukimuotona on metsätalouden ympäristötuki. Metsätalouden ympäristötuki kohdistetaan ensisijaisesti metsälain 10. pykälässä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristö-

Metso-ohjelman pysyvän suojelualueet 2005–2009 Alueellinen ympäristökeskus* Yksityiset suojelualueet Hankinnat valtion omistukseen kpl hehtaaria kpl hehtaaria Uudenmaan ympäristökeskus 21 119 18 349 Lounais-Suomen ympäristökeskus 12 87 28 346 Hämeen ympäristökeskus 15 85 17 262 Pirkanmaan ympäristökeskus 39 199 16 163 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 28 189 20 376 Koko Suomi yhteensä 243 2074 258 5854 * Ympäristökeskukset ovat vuoden 2010 alusta olleet osa alueellisia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia eli ELY-keskuksia. Taulukossa on eritelty vain lehden levikkialueen tiedot. (lähde: www.metsonpolku.fi).

E Korpiojaan rakennetaan arkkupatoa vedenpintaa nostamaan. jen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa metsäkeskus voi toki myöntää tukea myös muihin kohteisiin, jotka täyttävät Metson valintaperusteet. Käytännössä tukikohteeseen ei välttämättä siis tarvitse kuulua metsälakikohdetta, mutta lakikohteet lisäalueineen menevät jonossa muiden kohteiden ohitse. Tyypillinen ympäristötukikohde muodostuu yhdestä tai useammasta metsälain 10. pykälän mukaisesta elinympäristöstä sekä siihen liittyvästä, luonnontilaisesta Metso-elinympäristöstä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että eteläisille metsäkeskuksille tälle vuodelle ympäristötukisopimuksiin varatut rahat tulevat käytettyä. Nykyinen rahoitus riittää lakikohteiden ja niiden lisäalueiden turvaamiseen. Tässä tilanteessa suojeluun tarjottavaa vanhaa metsää, jossa ei metsälakikohteita ole, toivotaan tarjottavan mieluiten pysyvään suojeluun. Ympäristötukisopimuksia on

Lounais-Suomen, Pirkanmaan, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueelle tehty reilulle tuhannelle hehtaarille vuosina 2008-2009.

Luontoa hoitamaan Metson avulla voidaan suojelun lisäksi tehdä luonnonhoitotoimia. Yksityismetsissä aktiivinen luonnonhoito suunnitellaan ja toteutetaan luonnonhoitohankkeena. Hoito voi olla tarpeellista esimerkiksi lehdoissa tai harjujen paahderinteillä. Kunnostuksen kohteena voi olla myös luonnonarvoiltaan heikentynyt lähde tai suo. Luonnonhoito on vakiintumassa osaksi metsäkeskusten palvelua. Eteläisten metsäkeskusten alueella on tehty jo reilut sata luonnonhoitohanketta. Parhaillaan käynnissä on noin 50 hanketta. L Jarmo Uimonen jarmo.uimonen@metsakeskus.fi Kirjoittaja työskentelee hankekoordinaattorina Metsäkeskus LounaisSuomessa.

metsään

SYYSKUU 2010

Luontovisa

Oikeat vastaukset löytyvät sivun 19 alalaidasta. 3. E Harjus (Thymallus thymallus) on saanut tieteellisen nimensä siitä, että kala tuoksuu miedosti a) timjamille b) oreganolle c) rosmariinille

Kuvat: Jarmo Uimonen

4. H Mikä jyrsijä käyttää talvisaikaan ravintonaan taimien kuorta maanpinnan yläpuolelta lumirajaan asti? a) peltomyyrä b) metsämyyrä c) vesimyyrä 1. G Kuvan runsassatoinen ruokasieni on tavallinen erityisesti kuivissa kangasmetsissä. Laji on a) kangashapero b) kangasrousku c) kangastatti

2. H Minkä metsätyypin nimikkolaji on puolukka?

5. H Puiden kevättapahtumia on havainnoitu Suomessa 1840-luvulta alkaen. 160 vuoden takaiseen aikaan verrattuna tuomi kukkii nykyisin keskimäärin

a) tuoreen kankaan b) kuivahkon kankaan c) kuivan kankaan

a) samaan aikaan b) viikkoa aikaisemmin c) lähes kaksi viikkoa aikaisemmin

L JARMO UIMONEN jarmo.uimonen@metsakeskus.fi Luontovisan laatija työskentelee projektipäällikkönä Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

Tapahtumia

länsirannikon puuenergiapäivä la 2.10.-10 klo 9 - 16 Winnova, Sahalahdentie 57 Kullaa Aamupäivä: Asiantuntijaseminaari • metsäenergiapotentiaali • energiapuun mittaustavat • aluelämpölaitosten polttoainehuolto

Kone- laite- ja toimijanäyttely konekentällä koko päivän

• Esillä mm. klapikoneet, hakkurit, lämmityskattilat, pienkoneet ym. teemaan liittyvää • Valmistajien haastattelut, Iltapäivä: haketusnäytökset, klapikoneet Tietoiskuja polttopuun käyttäjille käynnissä koko päivän • Mittayksiköiden erot, oikea • Hernesoppaa, klapihuutokuivaus, tehokas lämmitys kauppa, kenttäsahausnäytöksiä Tapahtuman järjestää Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa hanke yhteistyössä Winnova Ulvilan toimipisteen kanssa. Lisätiedot: www.prizz.fi/masu

www.metsakeskus.fi

Palveluja

METSÄPOUTALA KY SASTAMALA Puh. 044-512 1717 Fax. 03- 511 5711 info@metsa-poutala.fi

METSÄALAN PALVELUITA PIRKANMAALLA.

Alueelliset metsäohjelmat uusitaan L Metsäkeskukset käynnistävät uusien alueellisten metsäohjelmien laatimisen vuosille 2012–2015. Niissä linjataan tavoitteet ja toimenpiteet hakkuille, metsänhoidolle, metsien monimuotoisuudelle ja monikäytölle. Lisäksi tarkastellaan puun käyttöä ja jatkojalostusta. Lisätietoa ohjelmien laatimisesta saa metsäkeskusten verkkosivuilta ja vastuuhenkilöiltä: Häme-Uusimaa Jouni Rantala, Kaakkois-Suomi Seppo Repo, Lounais-Suomi Tapio Nummi ja Pirkanmaa Reijo Suninen. Metsäkeskus Häme-Uusimaan internet-sivuilla (www.metsakeskus. fi) on metsäohjelmaa koskeva kysely.

Halkoliiteristä entistä ehompi L Halkoliiteri.com on polttopuun ja siihen läheisesti liittyvien tuotteiden

Ilmoitusmyynti Pirkko Rieppo, puh. 03 733 1508 tai 0400 770 341, pirkko.rieppo@kolumbus.fi

ja palveluiden sähköinen kauppapaikka. Palvelu uudistetaan syksyn aikana. Sivuston ilme uusitaan ja toiminnallisuuksia parannetaan asiakkailta, myyjiltä ja ostajilta saadun palautteen perusteella. Uudistuksen jälkeen sivuston toivotaan palvelevan sekä myyjiä että ostajia entistä paremmin. Halkoliiteri.com-palvelun omistavat ja sitä hallinnoivat alueelliset metsäkeskukset. Palvelussa on mukana reilut 300 polttopuuyrittäjää. Sivustolla vierailee päivittäin keskimäärin hieman yli 500 kävijää. Polttopuutilauksen voi tehdä joko soittamalla tai sähköpostitse. Yrittäjien mukaan yksittäisen polttopuutilauksen arvo on noin 200 euroa. Halkoliiterin kautta tehtyjen tilausten arvo oli vuonna 2009 noin 2,3 miljoonaa euroa. Halkoliiteriin voi tutustua osoitteessa www.halkoliiteri.com.

metsään

SYYSKUU 2010

Tapahtumia METSÄKESKUKSISSA

Henkilöstöuutisia Jukka Enarvi metsäkeskusten liiketoimintajohtajaksi Metsäkeskusten liiketoimintajohtajaksi on valittu diplomiinsinööri Jukka Enarvi Tampereelta. Enarvi aloitti työnsä 30.8. Hänen toimipaikkanaan on Tampere ja toiminta-alueenaan koko Suomi.

Häme-Uusimaa 16.9. Metsäenergiapäivä maastossa, Tervakoski Klo 9-15 lisätiedot: Olli-Pekka Koisti, puh. 020 772 6651

21.9. Metsäenergiapäivä maastossa, Nummi-Pusula Klo 9-15 lisätiedot: Ville Tervo, puh. 020 772 6647

5.10. Metsään Peruskurssin jatko-osa, Lahti, Aikuiskoulutuskeskus Sisältää viisi luentoa ja maastoretken (50 euroa). Lisätiedot: Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603

8.10. Jukka Enarvi on syntynyt Helsingissä 1962 ja valmistunut diplomi-insinööriksi 1992. Hän on työskennellyt monissa teollisuuden johtotehtävissä, muun muassa uuden liiketoiminnan hankkeen vetäjänä UPM-Kymmenellä 2004-2009 ja johtajana MariSense Oy:llä 2009-2010.

Metsäkeskus Lounais-Suomi Metsätalousinsinööri (AMK) Sanna Tähtinen hoitaa metsäneuvojan tehtäviä Turun toimistolla. Hänen esimiehensä on metsänhoitopäällikkö Hannu Heikkilä. Metsätalousinsinööri (AMK) Mika Tapio hoitaa metsäneuvojan tehtäviä sekä toimii metsätyönjohtaja Jaakko Kariniemen vuorotteluvapaan sijaisena metsänparannustehtävissä. Tapion sijoituspaikka on Turun toimisto.

Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsätalousinsinööri (AMK) Pekka Halme on aloittanut luonnonhoidon neuvojana Lappeenrannan toimistolla. Metsätalousinsinööri (AMK) Arja Rintala on aloittanut metsäpalvelutyönjohtajana Simpeleen toimistolla. Metsätalousinsinööri (AMK) Sampsa Husu toimii Metsäenergian mahdollisuudet -hankkeen bioenergia-asiantuntijana. Hänen toimipaikkansa on Lappeenrannan toimisto.

Oikeat vastaukset: 1.b), 2.b), 3.a), 4.a), 5.c)

Häme-Uusimaan Maakunnan Metsäpäivä, Mäntsälä Avoimet ja maakunnan metsätaitomestaruuskilpailut ja metsäpäivän seminaari perjantaina klo 9-16. Lisätiedot: Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 ja Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603

Lounais-Suomi 14.9. Yksityisteiden hoito ja hallinto, Luvia Klo 18.00 Nuorisoseurantalo Tasala, 3 iltaa. Tiedustelut: Otsolan kansalaisopisto, puh. 02 630 1500

18.9. Lounais-Suomen metsäpäivä, Alastaro Circuit -moottorirata Klo 10-15. Näe ja koe metsän 30 ensimmäistä vuotta yhdessä päivässä! Lisätiedot Hanna Kovala, puh. 020 772 6328

2.10. Länsirannikon puuenergiapäivä, Kullaa Klo 9-16 Winnova (metsäopisto), Sahalahdentie 57, Ulvila. Lisätiedot Manu Hollmen, puh. 044 710 5395

25.10. Metsään Peruskurssit, Salossa 25.10. ja Porissa 4.11. alkaen Sisältää viisi luentoa ja retkeilyn (50 euroa). Lisätiedot Salon kurssista Sanna Tähtinen, puh. 020 772 6489 ja Porin kurssista Matti Kari, puh. 020 772 6439

4.11. Yksityisteiden hoito ja hallinto Klo 18-20.30, Pöytyä, Yläneen vanha kunnantalo, 3 iltaa. Lisätiedot: Petri Lähteenmäki, puh. 020 772 6319

16.11. Yksityisteiden hoito ja hallinto Klo 18-20.30, Nousiainen, Henrikin koulu, 3 iltaa. Lisätiedot: Petri Lähteenmäki, puh. 020 772 6319

Kaakkois-Suomi 14.09. Käytännön taimikonhoidon kurssi, Lappeenranta (10 euroa)

18.09. Taimikonhoito kurssi naisille, Kouvola, Anjalankoski (10 euroa)

18.09. Uuden metsänomistajan ABC -retki, Imatra (20 euroa)

06.10.–25.11. Metsään Peruskurssi, Kouvola Hovioikeudenkatu 16, 45100 Kouvola. Sisältää 10 luentoa ja 2 retkeä (hinta 120 euroa). Kaakkois-Suomen tilaisuuksiin ilmoittautuminen Sari Hakanen, puh. 020 772 7624 tai sari.hakanen@metsakeskus.fi

Pirkanmaa Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi Käytännönläheiset kurssit taimikonhoidon perusteista ja raivaussahalla työskentelystä sopivat myös aloittelijoille. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikille taimikonhoitoja raivaussahakursseille: Matti Äijö, puh. 0400 392 887 tai matti.aijo@metsakeskus.fi

21.9. Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi, Sastamala/Vammala

22.9. Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi, Ikaalinen

23.9. Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi, Pälkäne

28.9. Naisten taimikonhoitoja raivaussahakurssi, Nokia

2.10. Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi, Orivesi

Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssit: Lisätiedot: Teuvo Taura, puh. 0400 298 652 tai teuvo.taura@metsakeskus.fi

28.9. alkaen Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssi, Mänttä-Vilppula

2.11. alkaen Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssi, Pälkäne

Pääkaupunkiseutu

23.11. alkaen Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssi, Ruovesi

18.9. Metsään ABC -retki, Tampere, lisätiedot: Juha Metso, puh. 040 556 6023

2.10. Metsään ABC –retki, Pohjois-Pirkanmaa Maastoretkeily, jolla tulevat tutuksi käytännön hoitotyöt eri kehitysvaiheissa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020

30.–31.10. Metsään Peruskurssi viikonloppukurssina Perustietoa metsänomistamisesta, metsätaloudesta ja metsänhoidosta tiiviissä paketissa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020

Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset tapahtumiin viimeistään viikko ennen tilaisuutta osoitteessa www.metsakeskus.fi tapahtumakalenterin ilmoittautumislomakkeella tai lisätietojen antajalle.

Metsään Peruskurssit alkavat 21. syyskuuta Metsänomistajille jälleen Helsingissä. Perustietoa metsätaloudesta ja metsänomistamisesta vasta-alkajalle ja muille kiinnostuneille.

21. 9. alkaen Metsään Jatkokurssi Helsingissä Voit syventää tietojasi metsänhoidosta ja metsänomistamiseen liittyvistä asioista.

25.9. Koko perheen metsäpäivä Espoon Oittaalla Istutus-, taimikon raivausja hakkuunäytöksiä ja metsätaitorata.

26.–28.11.2010 Metsämessut 2010 Helsingin Messukeskuksessa Pääkaupunkiseudun tilaisuuksista lisätietoja antaa Lars Ekman, puh. 020 772 6152 tai lars.ekman@metsakeskus.fi.

Metsään Peruskurssit Metsään Peruskurssi on uusille metsänomistajille tarkoitettu kurssi, joka sisältää luentoja ja maastoretkeilyjä. Tavoitteena on, että metsänomistaja oppii asettamaan metsäomaisuutensa hoidolle päämääriä ja tekemään metsäänsä koskevia päätöksiä, oppii ottamaan yhteyttä eri metsäalan toimijoihin sekä saa selkeän yleiskuvan siitä, mitä nykyaikainen metsänhoito ja – käyttö käytännössä tarkoittavat. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille sähköpostilla etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi Helsinki, Lars Ekman, puh. 020 772 6152 Kotka, Soile Hiitola, puh. 020 772 7710 Lahti, Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603 Pori, Matti Kari, puh. 020 772 6439 Tampere, Minna Rautalin, puh. 040 544 8020 Virrat, Minna Rautalin, puh. 040 544 8020 Salo, Sanna Tähtinen, puh. 020 772 6489 Metsään ABC -retket lauantaina 18.9. Loimaa, Alastaro Circuit -moottorirata, Jarno Saarisen tie. Lisätiedot Matti Kari, puh. 020 772 6439 Lahti, lähtö linja-autosemalta klo 8.00. Lisätiedot Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 Imatra, lisätiedot Soile Hiitola, puh. 020 772 7710 Lohja, lisätiedot Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 Tampere, lisätiedot: Juha Metso, puh. 040 556 6023

metsään

SYYSKUU 2010

Ota yhteyttä, tutustu palveluihimme: Metsäkeskus Häme-Uusimaa Päätoimisto Vesijärvenkatu 9 D, 15140 LAHTI Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 6500

Metsäkeskus Lounais-Suomi Päätoimisto Kuralankatu 2, 20540 TURKU Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 6300

Metsäkeskus Pirkanmaa Päätoimisto Näsilinnankatu 48 D, 33200 TAMPERE Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 7200

Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Kotkan päätoimisto Sammonaukio 4, PL 68, 48601 KOTKA Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 7600