Metsään syyskuu 2009 by Seppo Leinonen

M-Suomen Posti Oyj

metsään

METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAAN, KAAKKOIS-SUOMEN, LOUNAIS-SUOMEN JA PIRKANMAAN ASIAKASLEHTI SYYSKUU 2009

Risut pois, taimikko kuntoon sivut 12–13

Metsä tutuksi kurssilla sivu 6

Luonnonhoitoa yksityismetsiin sivut 4–5

metsään

SYYSKUU 2009

Suomalaisella puulla on tulevaisuus

Pääkirjoitus

ehtitietojen mukaan metsäyhtiöiden tähän mennessä ilmoittamat ja aiemmin tehdyt supistukset vähentävät puuntarvetta 15 miljoo-

naa kuutiota vuodessa. Huippuvuosina teollisuus on jalostanut 75 miljoonaa kuutiota puuta Suomessa. Onko tämä Puu-Suomen lopun alkua vai uusien tuotteiden jalostamisen alkupaukku? Varmasti nykyinen tilanne askarruttaa myös metsänomistajia. Onko minun puilleni tulevaisuudessa kysyntää? Mitä puuta minä istutan, että sillä olisi aikanaan menekkiä? Kannattaako minun ylipäätään jatkaa metsänomistajana? Puulaivojen aikana terva oli hittituote, josta Suomi sai merkittäviä vientituloja. Siirryttiin rautalaivoihin ja sen myötä tervan kysyntä hiipui. Aikanaan astui kuvaan paperin valmistus, nyt sen huippuaika tuntuu olevan ohitse. Nyt jos koskaan kaivataan uusien tuotteiden pikaista esiinmarssia. Näen, että meidän uusiutuva luonnonvaramme – puu – on tulevaisuudessa edelleen kilpailukykyinen raaka-aine. Metsänkasvatusta kannattaa jatkaa nykyisillä puulajeilla. Tuntuisi

rohkealta teolta lähteä laajemmin istuttamaan jaloja puita kuusen tai männyn sijasta. Puuperäinen energia on noussut arvoon arvaamattomaan. Energiapuukasoihin on ruvennut ilmestymään ainespuun kokoista tavaraa. Tämä on jatko tilanteelle, jossa sellupuulle ei ole ollut riittävästi kysyntää. Kansantalouden kannalta ajatellen suunta ei ole hyvä. Metsäkeskukset palvelevat metsänomistajia laajalla rintamalla. Syksy on myös aikaa, jolloin kannattaa miettiä omaa koulutustarvetta. Tästä lehdestä löytyy paljon eri mahdollisuuksia oman metsällisen tieto-taidon lisäämiseen. Esimerkiksi Syysmetsäpäivässä Tampereella 3.10. on oiva tilaisuus päivittää metsätiedot ajan tasalle. Toivotan lukijoille hyvää syksyä – menkää metsään! L MIKKO SAVOLAINEN päätoimittaja mikko.savolainen@metsakeskus.fi

Metsäkeskukset sillanrakentajina

siakkaidemme antamat arvosanat metsäkeskusten palveluista ovat hyviä. Uudistamme palveluitamme lähivuosien aikana voimakkaasti ja tavoitteenamme ovat entistä tyytyväisemmät asiakkaat. Pääpaino palveluidemme kehittämisessä on sähköisissä palveluissa, unohtamatta kuitenkaan perinteisiä palveluja kuten esimerkiksi paperista metsäsuunnitelmaa. Metsänomistajien erilaiset toiveet ja tavoitteet voimme ottaa jatkossa huomioon entistä paremmin. Tuotteiden ja palveluiden kehittämisen ohella on tärkeää kehittää myös metsänhoitoa. Jatkuvasta kasvatuksesta on keskusteltu viime aikoina puolesta ja vastaan. Tarvitsemme tietoa eri kasvatusvaihtoehtojen vaikutuksista nykyistä enemmän. Onpa jatkuva kasvatus taloudellisesti kannattavaa tai ei, tulee jatkuvan kasva-

Tärkeää on, että metsänomistaja päättää itse metsiensä käytöstä.

metsään

SYYSkuu 2009

Metsäkeskus Häme-Uusimaan, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan asiakaslehti. Yhteydenotot: etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi Päätoimittaja Mikko Savolainen Toimituskunta Seppo Leinonen Veikko Iittainen Seppo Repo Jussi Collin, toimitussihteeri

Paino Hämeen Paino Oy Forssa Paperi 55 g/ m² PEFC -sertifioidusta puusta. Painosmäärä 78 000 kpl

tuksen olla mahdollista metsänomistajan niin halutessa. Tärkeää on, että metsänomistaja päättää itse metsiensä käytöstä. Metsäkeskuksen tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että metsänomistaja tekee päätöksiä tietoisena metsiensä erilaisista käyttömahdollisuuksista. Metsäkeskuksessa vahvistamme sillanrakentajan roolia. Metsänomistajan kannalta tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että metsänomistajan asioidessa metsänhoitoyhdistyksen, palveluyrittäjän tai vaikkapa metsäteollisuusfirman edustajan kanssa, hän asioi samalla myös metsäkeskuksen kanssa. Esimerkkinä tästä käy metsäsuunnitelma, josta on apua metsänhoito- ja hakkuutöitä suunniteltaessa. Metsänomistaja sopii esimerkiksi metsäpalveluyrittäjän kanssa asioidessaan metsäsuunnitelman hankkimisesta tai vanhan päivittämisestä. Metsäsuunnitelmatilauksen jälkeen metsäsuunnitelman valmistaa metsäkeskuksen metsäsuunnittelija tai toimija metsäkeskuksen keräämästä metsävaratiedosta. Metsäsuunnitelman luovuttaa toimija, jonka kanssa metsänomistaja voi sopia tarkemmin jatkotoimenpiteistä metsänhoito- ja puukauppa-asioissa.

Palveluketjun avainrooli on metsänomistajalla. On myös tärkeä tietää, että metsäkeskus ei luovuta metsänomistajaa koskevia metsävaratietoja ulkopuolisille ilman metsänomistajan lupaa. Metsäkeskukset palvelevat jatkossakin metsänomistajia myös suoraan. Metsäsuunnitelman tai tila-arvion voi tilata metsäkeskuksesta ja se tehdään metsänomistajalle kokonaispakettina. Muita metsäkeskusten palveluita ovat tie- ja ojapalvelut, luonnonhoito- ja koulutuspalvelut sekä valtion metsänomistajille myöntämiin rahoitustukiin liittyvät viranomaispalvelut. Metsäkeskus on tasapuolinen kaikkia toimijoita kohtaan. Metsäkeskuksen rooliin kuuluu myös sillanrakentaminen metsäalan palvelujen tarjoajien ja muun yhteiskunnan toimijoiden välille. Metsäkeskuksen tärkein tehtävä on edistää yhteistyössä toimijoiden kanssa metsänhoitoja hakkuutöitä sekä luonnonhoitoa.

L ARTO SORRI arto.sorri@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Pirkanmaan johtaja.

Sisällysluettelo MetsäTV tekee metsäasiat tutuiksi.......................................................... 3 Metso-ohjelma tuo luonnonhoidon yksityismetsiin................................. 4 Luonnonhoitoneuvojat auttavat............................................................... 5 Metsäkursseilta oppia ja käytännön vinkkejä.......................................... 6 Pistiäiset rouskuttavat männiköitä........................................................... 7 Metsätie kantaa ja kannattaa................................................................... 8 Päivitä tietosi Syysmetsäpäivässä........................................................ 10 Puut energiaksi, taimikko kuntoon......................................................... 12

Taitto Valööri / Pirkko Sipilä

Osoitelähde: Metsäkeskusten asiakasrekisteri. Osoitemuutokset omaan metsäkeskukseen, ks. yhteystiedot lehden takasivulta.

Kannen kuva: Jouni Rantala

ISSN 1797-2310

Metsänomistajien metsätaidot puntaroitiin SM-kisoissa....................... 15

Metsään Palstat tuo yhteen tekijät ja työt.............................................. 13 Kemera-laki muutoksessa......................................................................14 Ilmastonmuutos kannustaa puulajikokeiluihin....................................... 16 Metsäristikko...........................................................................................17 Luontovisa.............................................................................................. 18 Tapahtumia metsäkeskuksissa.............................................................. 19

metsään

SYYSKUU 2009

Jyri Makkonen

MetsäTV-sivusto löytyy osoitteesta metsäTV.fi. Sivustolle pääsee myös metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten, Metsäliiton ja Stora Enson kotisivujen kautta.

E MetsäTV:n ohjelmissa metsänomistaja tutustutetaan metsän perusasioihin.

Perusasiat haltuun MetsäTV on uusi nettitv-sivusto, jonka avulla metsätalouden perusteet tulevat tutuiksi.

etsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten väliset keskustelut sujuvat toisinaan kehnosti. Etenkin uusien metsänomistajien voi olla vaikea ymmärtää metsäalalla työskentelevän puheita, joihin kuuluu paljon metsäalan sanastoa. Tämän takia monet metsänomistajat turhautuvat ja moni asia jää kysymättä. Voi käydä niinkin, että kysymykseen saa vastauksen, jota ei ymmärrä. Pahimmillaan tiedonpuute voi johtaa siihen, että oma metsä jää hoitamatta.

Metsänomistajan asialla

Saa kysyä

Nyt ongelmaan nyt tartuttu. Metsäalan toimijoiden yhdessä tuottama internet-palvelu MetsäTV avataan virallisesti lokakuun alussa. Sivuilla on alkuun kolmisenkymmentä alle kahden minuutin mittaista ohjelmaa metsästä. Ohjelmat ovat tiiviitä ja toimitettuja. Katsojan aikaa ei tuhlata, vaan hänelle annetaan tieto nopeasti ja selvästi. ”MetsäTV tarjoaa rahan arvoista tietoa, sillä aika on rahaa”, toteaa MetsäTV:n ohjaaja Jyri Makkonen. Ohjelmien tarkoitus on antaa perustietoa metsätaloudesta. Kenenkään ei odoteta pelkästään ohjelmia katsottamalla oppivan hoitamaan metsiään. ”MetsäTV:tä katsomalla pääsee alkuun siinä, mistä metsän omistamisessa on kyse. Samalla oppii ymmärtämään metsäalalla käytettyä kieltä”, jatkaa Makkonen. Jokainen ohjelma on tehty metsänomistajan näkökulmasta: ohjelmassa näytetään, mitä pitäisi tehdä ja miten, mitä metsänomistaja hyötyy ja miten metsä hyötyy.

Yksi palvelun tarkoitus on rohkaista metsänomistajaa kysymään apua metsäammattilaiselta. ”Kun oppii metsäalan sanastoa, kynnys kysyä lisää metsäammattilaiselta madaltuu”, toteaa ohjelmien kuvaaja Kari Ahola. Metsäkeskusten lisäksi MetsäTV:ssä ovat mukana metsänhoitoyhdistykset sekä metsäyhtiöt Stora Enso ja Metsäliitto. Vaikka toimijat osin kilpailevat keskenään, MetsäTV on kuitenkin yhteisprojekti. ”Tässä projektissa toimijat istuvat saman pöydän ääressä. Se, että metsänomistajat pääsevät kiinni metsäsanastoon ja innostuvat metsänsä hoidosta, on kaikkien etu”, korostaa Ahola.

L TERTTU LIUKKALA Kirjoittaja työskentelee mediaharjoittelija Metsäkeskus Pirkanmaassa.

E MetsäTV auttaa uuden metsänomistajan alkuun, ohjelman ohjaaja Jyri Makkonen arvelee.

metsään

SYYSKUU 2009

Metso-ohjelman luonnonhoitohankkeena voidaan toteuttaa esimerkiksi puustoisen perinneympäristön kunnostus. Ensimmäisenä tehtävä peruskunnostus viimeistellään polttamalla hakkuutähteet.

Jukka Ruutiainen

Metso-ohjelma eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma lisää metsäisten elinympäristöjen kunnostusta ja hoitoa. Metsäkeskuksilla on iso rooli hoitotöiden toteuttamisessa

Metso tuo luonnonhoidon yksityismetsiin E ri elinympäristöillä, kuten lehdoilla, harjuilla ja pienvesien lähiympäristöillä, on omat erityispiirteensä ja luontaiset ominaisuutensa, joihin on sopeutunut oma eliölajistonsa. Kunnostus- ja hoitotoimet tähtäävät elinympäristöjen ominaisuuksien palauttamiseen ja vahvistamiseen, ja siten myös niihin erikoistuneen lajiston elinmahdollisuuksien parantamiseen. Eteläisessä Suomessa metsien käytön historia on pitkä, ja monin paikoin metsiä on hyödynnetty tehokkaasti. Etenkin ojitukset ja hakkuut ovat muuttaneet luontaisia elinympäristöjä. Muuttuneetkin elinympäristöt ovat kuitenkin usein metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita, ja niiden arvoa voidaan lisätä kunnostus- ja hoitotoimilla. Luonnontilaisina tai sen kaltaisina säilyneet elinympäristöt eivät yleensä hoitoa tarvitse.

Kari Lähdesmäki

Metsänomistajalle vapaaehtoista

E Pohjapadon rakennusta Etelä-Pohjanmaalla. Alemmassa kuvassa valmis pohjapato toiminnassa. Vesiensuojeluhankkeissa tavoitteena on ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumisen vähentäminen alapuolisiin vesistöihin.

Tähän asti on puhuttu lähinnä elinympäristöjen ennallistamisesta, jota on toteutettu Metsähallituksen toimesta valtion suojelualueilla. Metso-ohjelman myötä elinympäristöjen hoitoon ja kunnostukseen on käytettävissä rahoitusta enemmän myös yksityismetsien puolella. Tarkoituksena on, että toimintaan ohjattava rahoitus mahdollistaa elinympäristöjen hoidon ja kunnostuksen vakiintumisen osaksi metsänomistajien palvelua. Metsänomistajalle elinympäristöjen hoitotoimiin osallistuminen on vapaaehtoista, eikä siitä aiheudu hänelle kustannuksia. Päävastuu luonnonhoitotoimien toteuttamisesta on metsäkeskuksilla. Luonnonhoitotoimet ovat usein luonteeltaan valikoiden toteutettuja hakkuita. Esimerkiksi lehtojen monimuotoisuutta voidaan pit-

källä aikavälillä lisätä suosimalla jalopuita ja lehtipuita harvennushakkuin. Harjujen paahderinteiden monimuotoisuutta voidaan turvata luomalla avoimia ja lämpimiä elinolosuhteita, mikä tarkoittaa käytännössä useimmiten harvennushakkuita. Suoalueen vesitalouden palauttaminen lähemmäs luonnontilaa merkitsee usein ojien tukkimisen lisäksi ojituksen seurauksena syntyneen, vettä haihduttavan puuston poistamista. Elinympäristöjen hoidossa ja kunnostuksessa ei ole kysymys täysin uusista keinoista ja menetelmistä, vaan enemmänkin uudesta tavasta tarkastella oman metsätilan hoidon tavoitteita.

Pieniä kohteita Monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt ovat usein pienialaisia ja vähätuottoisia. Suhteellisen vähäisillä taloudellisilla uhrauksilla voidaan monessa tapauksessa lisätä elinympäristöjen monimuotoisuutta luopumatta taloudellisista tavoitteista metsätilan muissa osissa. Olennaista on tunnistaa monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt ja suunnata kunnostus- ja hoitotoimet sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Metso-ohjelma tarjoaa maanomistajalle myös mahdollisuuden saada korvausta määräaikaisesta tai pysyvästä suojelusta. Luonnonhoitotoimia on usein järkevää suunnata suojeltujen kohteiden läheisyyteen, jolloin voidaan muodostaa laajempia kokonaisuuksia ja elinympäristöjen verkostoja. L JARMO UIMONEN jarmo.uimonen@metsakeskus.fi Kirjoittaja työskentelee hankekoordinaattorina Metsäkeskus LounaisSuomessa.

metsään

Kysy ammattilaiselta

Lauri Tamminen

SYYSKUU 2009

Metso-ohjelma tuo metsäkeskuksiin lisää metsäluonnonhoitoon erikoistuneita metsäosaajia. He neuvovat maanomistajia talousmetsien luonnonhoidossa.

etsänomistajat asettavat metsiensä käytölle myös luonnonhoidollisia tavoitteita, esimerkiksi erilaisia talousmetsien erikoiskohteita halutaan säästää. Neuvonnan ja tiedotuksen ansiosta metsänomistajien kiinnostus luontopalveluihin onkin lisääntynyt. Ympäristötuen edellytyksiä kysytään metsäkeskuksista päivittäin ja kiinnostus vapaaehtoiseen suojeluun sekä rauhoitukseen on lisääntynyt. Myös aktiivinen luonnonhoito ja luontoarvojen lisääminen kiinnostavat yhä enemmän.

Luonnonhoito osaksi metsätaloutta Luonnonarvoja säilyttävän metsänhoidon ansiosta aktiiviset luonnonhoitotoimet voidaan liittää yhä tiiviimmin osaksi metsäkeskusten tarjoamia palveluita. Metsäkeskusten luontoasiantuntijat auttavat metsänomistajia omaksumaan luonnonhoidolliset toimenpiteet osaksi metsätaloutta. Luontoneuvojat tuntevat lainsäädännön ja opastavat metsän-

omistajia vapaehtoisen suojelun ja mahdollisten korvausten hakemisessa. Luonnonhoitohankkeet ja ympäristötukipäätökset ovat tehokkaimpia, kun ne ovat omistajalähtöisiä. Vapaaehtoisuuteen perustuva toimintatapa ja metsien käyttöhistorian tunteva metsänomistaja on korvaamaton apu hankkeiden suunnittelussa ja töiden toteutuksessa.

Tutki metsäsi ominaispiirteet Mikäli aktiivinen luonnonhoito kiinnostaa, kannattaa kartoittaa oman metsätilan luonnolle ominaiset piirteet. Maaperän rehevyys, puuston ikä, lahopuun määrä, kasvillisuus ja metsien käyttöhistoria vaikuttavat siihen, mikä on alueen metsäluonnolle ominaista ja arvokasta. Metsäkeskusten alueelliset tavoitteet luonnonhoidolle ja tarjottavien luontopalvelujen sisältö ohjaavat tuen ja hankkeiden rahoitusta sekä toteutusta. Esimerkiksi rehevillä alueilla panostetaan lehtojen

E Metsäkeskusten asiantuntijat tutustumassa ennallistettuun suohon elokuussa Pieksämäellä.

suojeluun ja hoitoon, harjualueilla paahdeympäristöjen kunnostukseen, aktiivisimmilla kulotusalueilla hallitun tulenkäytön lisäämiseen. Luonnonarvoiltaan heikentyneiden kohteiden kunnostusta ja hoitoa rahoitetaan kestävän metsätalouden rahoituslailla, joten työt ovat metsänomistajalle maksuttomia. L SEPPO REPO seppo.repo@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Kaakkois-Suomen metsätalouspäällikkö.

Seppo Leinonen

Lähteitä kunnostamaan

E Maa- ja metsätalouden toimenpiteet ovat muuttaneet lähteitä. Lähteistä vain noin 10 prosenttia arvellaan olevan täysin luonnontilaisia.

Jos Metso-ohjelman mahdollisuudet ja luontopalvelut kiinnostavat, ota yhteyttä metsäkeskuksen luontoasiantuntijoihin! Metsäluontoammattilaiset metsäkeskuksittain: E Häme-Uusimaa: Jouni Rantala 020 772 6500 E Kaakkois-Suomi: Pekka Järvinen 020 772 7654 E Lounais-Suomi: Sirke Kajava (Varsinais-Suomi) 020 772 6321

Jarmo Uimonen (Satakunta) 020 772 6441 E Pirkanmaa: Jukka Ruutiainen 020 772 7200 Timo Vesanto 020 772 7236

ähteet ovat oleellinen osa suomalaista metsäluontoa, ehkäpä yksi sen arvokkaimmista osista. Luonnontilaiset lähteet ovat kuitenkin harvinaistuneet. Nykyisin havaittavista lähteistä arviolta noin 10 prosenttia on täysin luonnontilaisia. Lähteitä ovat muuttaneet maaja metsätalouden sekä rakentamisen toimet. Merkittävä osa lähteistä on otettu myös talous- eli hyötykäyttöön. Valtio rahoittaa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistäviä toimenpiteitä. Rahoitusta voidaan myöntää puun tuotantoa lisäävien työlajien ohella myös metsien monimuotoisuutta lisääviin toimenpiteisiin. Metsäkeskuksissa onkin käynnistynyt hanke lähteiden kunnostamiseksi. Hankkeen kohteena ovat metsissä sijaitsevat lähteet ja muut arvokkaat pienvedet, jotka voidaan palauttaa suhteellisen pienillä toimenpiteillä luonnontilaiseen tai ainakin luonnontilaisen kaltaiseen kuntoon. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi hakkuutähteiden perkaus lähteestä, laskukynnyksen nostaminen, laskuojan tukkiminen, varjostavan puuston istutus tai käytöstä poistetun kaivon rakenteiden purku.

Yhteydenottoja toivotaan Lähteiden kunnostaminen tapahtuu aina yhteistyössä maanomistajan kanssa. Yhteydenotto voi olla molemminpuolista. Metsäkeskuksilla on entuudestaan tiedossa vain pieni osa kunnostustarpeessa olevista lähteistä, yleensä kartalle lähdemerkillä merkityt kohteet. Maanomistajien toivotaankin ottavan yhteyttä metsäkeskukseen, jos sopiva kohde on tiedossa ja maanomistaja haluaa selvittää sen kunnostus- ja rahoitusmahdollisuudet. Lähteiden kunnostus, kunnostustarpeen selvitys sekä mahdollinen kunnostustyö, on aina maanomistajalle maksutonta ja vapaaehtoista. Näin myös silloin, kun selvitys ei johda toimenpiteisiin. Jotta mahdollisimman moni lähde tulisi tarkastetuksi ja toivon mukaan myös kunnostetuksi, metsäkeskukset odottavat runsaita yhteydenottoja.

L MIKKO YLINEN mikko.ylinen@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus HämeUusimaan metsänparannuspäällikkö.

metsään

SYYSKUU 2009

Seppo Leinonen

Putki maahan ja polkaisu

E Metsänomistajat kokeilivat istutusta Metsään Peruskurssiin kuuluvassa toimintapäivässä toukokuussa.

Metsäkeskukset kutsuvat uudet metsänomistajat kurssille oppimaan ja kokeilemaan käytännön metsänhoitotöitä. Nastolassa kokeiltiin toukokuussa istutusta.

etsäkeskus Häme-Uusimaa järjesti metsänhoitotöihin liittyvän toimintapäivän viime toukokuussa Nastolassa. Päivä oli osa metsäkeskuksen järjestämää Metsään Peruskurssia, ja sen aiheita olivat muun muassa metsänviljely, taimikonhoito, ensiharvennus ja uudistamiskypsyyden määrittäminen. Metsänomistajat pääsivät itsekin kokeilemaan metsänviljelyä istuttamalla. Pottiputkella istuttaminen oli kurssilaisten mielestä odotettua helpompaa ja kevyempää. Moni istuttaja suunnitteli tule-

vansa tulevina vuosina sieni- ja marjaretkellänsä tarkastamaan, miten itse istutettu kuusentaimikko on lähtenyt kasvamaan ja kuinka taimet voivat.

Oppia uusille omistajille Metsäkeskukset ovat tarjonneet jo usean vuoden ajan uusille metsänomistajille Metsään Peruskurssia. Metsänomistajia kutsutaan kursseille kirjeellä, mutta ilman kutsuakin kursseille voi hakea. Kurssilla esitellään metsätalouden ja metsätilanhoidon pääperiaatteet kan-

santajuisesti luennoilla ja opittuja asioita syvennetään maastoretkillä metsänhoitokohteille. Eteläiset metsäkeskukset järjestävät vuosittain yhteensä noin 10 Peruskurssia, koko Suomessa kursseja järjestetään noin 25 kappaletta. Kynnys kursseihin osallistumiseen on haluttu pitää matalana ja myös osallistumismaksu – 100 euroa – on edullinen. Kurssilaiset ovat voineet hankkia kurssimateriaalina käytettävän Metsälehden julkaiseman metsäkoulukirjan edullisesti. Käytännönläheinen kirja tukee luentomonisteiden ohella metsänomistajien omaehtoista tiedon hankintaa. Tyypillisesti Metsään Peruskurssille osallistuva metsänomistaja on taajamassa asuva kaupunkilaismetsänomistaja, joka on saanut metsän lähiaikoina omistukseen-

sa ja hallintaansa perinnön kautta. Yhä useammin peritty metsä sijaitsee toisella paikkakunnalla. Metsänhoitaja Seppo Leinonen Metsäkeskus Häme-Uusimaasta arvioi, että etenkin naiset osallistuvat aktiivisesti metsäkeskusten ABC-tapahtumiin ja muille metsänomistajakursseille.

Puukauppa ja verotus kiinnostavat Metsänomistajat haluavat tietoja omien metsänhoitopäätöksiensä pohjaksi. Kursseilta saadun palautteen perusteella ylivoimaisesti suosituimmat aiheet ovat olleet muun muassa metsäverotus, puukauppa ja taimikonhoito. Myös metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet halutaan selvittää perusteellisesti, sillä näissä asioissa metsänomistajat kokevat olevansa monentasoisen tiedon varassa. Metsätalouden toimintaympäristö monine toimijoineen on monelle metsänomistajalle vieras ja etäinen, joten puolueetonta tietoa eri toimijoiden tehtävistä kaivataan. Monia on myös askarruttanut jokin oman metsänsä hoitoon liittyvä yksityiskohtainen kysymys, johon kurssin pitäjältä on pyydetty neuvoa kahdenkeskisessä palaverissa.

Syksyllä tutustutaan raivaussahaan Moni kaupunkilaismetsänomistaja haluaisi keskittyä vapaa-ajallaan oman metsänsä hoitoon. Tällöin kyseeseen tulee lähinnä taimikoiden varhaishoito ja varttuneempien taimikoiden hoito raivaussahalla. Myös omasta metsästä kerätyt tai sahatut polttopuut lämmittävät yhä useamman metsänomistajan omakotitaloa tai saunaa. Metsäkeskukset ovatkin tarjonneet Metsään Peruskurssin suorittaneille taimikonhoitoon keskittyvää toiminnallista raivaussahapäivää peruskurssin jälkeisenä syksynä.

Lisää vinkkejä Syysmetsäpäivästä Syyskuun alussa eteläisissä metsäkeskuksissa järjestettiin Metsään ABC -retkipäivä. Retkipäivästä moni on saanut alkukipinän ja jatkanut tiedonhalunsa tyydyttämistä syksyn Peruskurssilla. Lisätietoja metsäasioista on tarjolla jo 3. lokakuuta, jolloin Tampereella järjestetään eteläisten metsäkeskusten Syysmetsäpäivä. L SEPPO LEINONEN seppo.leinonen@metsakeskus.fi Kirjoittaja vastaa viestinnästä Metsäkeskus Häme-Uusimaassa.

Metsäkeskusten kursseja metsänomistajille: • Metsään ABC -retket • Metsään Peruskurssit • Tutustu myös muihin Metsään ABC -palveluihin • Metsään ABC -päivä

metsään

SYYSKUU 2009

Pistiäiset

Antti Pouttu/Metla

rouskuttavat männiköitä

E Ruskomäntypistiäisen syöntijälkeä Uudessakaupungissa.

Ruskomäntypistiäistuhot laajenivat tänä kesänä Lounais-Suomessa. Sen sijaan Kaakkois-Suomessa pahin näyttää olevan ohi.

uskomäntypistiäisten aiheuttamat tuhot lisääntyivät tänä kesänä Lounais-Suomessa. Viime vuoden uusilla tuhoalueilla ja niiden liepeillä – Uudenkaupungin lisäksi Taivassalossa, Vehmaalla ja Kustavissa – männyn neulasten syönti voimistui ja tuhoalue laajeni noin 15 000 hehtaariin. Koillisessa Satakunnassa, lähinnä Karviassa, Honkajoella ja Kankaanpäässä, tuhoja ilmeni noin 20 000 hehtaarilla sekä etelässä Perniössä noin 5 000 hehtaarilla. Muissa kunnissa tuhoalueet olivat hajanaisia ja pienialaisia. Sen sijaan alueilla, joilla tuho käynnistyi vuoden 2006 paikkeilla, syönti laantui. Näin kävi myös alueilla, joilla viime kesänä tehtiin torjuntaruiskutuksia. Kaakkois-Suomessa pistiäiset aloittivat syönnit pari vuotta paria aikaisemmin kuin Lounais-Suomessa. Siellä pahin epidemia näyttää olevan ohi: viime vuoden onnettoman näköiset männiköt vihertävät taas ja uudet tuhoalueet ovat pienialaisia.

Ruiskutuksista sittenkin apua Viime kesänä pistiäisiä torjuttiin torjuntaruiskutuksilla Lounais-Suomessa. Odotukset ruiskutuksen välittömästä tehoamisesta eivät vielä viime kesänä täyttyneet, vaan syönti oli ruiskutusalueillakin voimakasta. Viime talvena kerättyjen näytteiden perusteella torjunta näyttää kuitenkin tehonneen, joskin viiveellä, ja pistiäiskanta ruiskutusalueilla on romahtanut. Tänä kesänä syönti ei ollut merkittävää.

Kannat laantuvat luontaisesti Ruskomäntypistiäisen luontaiset viholliset lannistavat pistiäisen massaesiintymisen yleensä 2–3 vuodessa. Näin näyttää Uudessakaupungissakin käyvän. Kerätyt näytteet osoittavat, että ensimmäisten tuhokohteiden pistiäiskannat esimerkiksi Pyhämaalla ovat laantuneet pieniksi. Syödyt männiköt ovat toki surkean näköisiä vähäisine neulasi-

Ilmoita pistiäistuhosta osoitteessa www.metla.fi/metinfo/ metsienterveys/ tuhoilmoitus.

neen ja puiden kasvu kärsii, mutta aiempien massaesiintymien aikana keskimäärin 4 prosenttia männyistä on kuollut. Viime ja tämän kesän sateet antavat hyviä toiveita myös karussa Vakka-Suomessa. Tuhotilannetta omissa metsissä kannattaa seurata ja ilmoittaa tuhoista metsänhoitoyhdistykselle, metsäkeskukselle tai Metsäntutkimuslaitokselle.

Hakkuita kannattaa lykätä Terveydentilaltaan keskimääräiset männiköt kestävät mäntypistiäisen 2–3 vuoden perättäisen syönnin. Suurimmassa vaarassa ovat kuivien ja karujen kallio- ja harjualueiden männiköt etenkin kuivina vuosina. Viime ja tämän kesän sateisuus parantaa syötyjen männiköiden ennustetta. Tuhoalueilla männiköiden hakkuita kannattaa siirtää mäntypistiäisen massaesiintymän ohi. Mikäli hakkuisiin ryhdytään, ne kannattaa aloittaa aikaisintaan marraskuussa, jolloin pistiäiset ovat munina

Hannu Heikkilä

E Ruskomäntypistiäisen toukat ruokailemassa.

E Tähtikudospistiäinen jyllää Yyterissä. männyn neulasissa. Näin edes osa tuholaiskantaa saadaan hakkuissa poistettua. Seurannaistuhojen välttämiseksi mäntypuutavara on kuljetettava pois tuhoalueiden lähistöltä hyvissä ajoin ennen kaarnakuoriaisten aikuistumista, eli jo ennen juhannusta. Syötyjä puita voidaan elvyttää lannoituksella. Heti syönnin jälkeen ei lähes neulasettomia männiköitä kannata lannoittaa, mutta kun puihin on kertynyt pari kolme uutta neulaskertaa, voi lannoitus nopeuttaa elpymistä. Terveyslannoitukseen voi saada valtion tukea metsäkeskuksen kautta.

Tähtikudospistiäinen iski Yyteriin Ensimmäinen tähtikudospistiäisen dokumentoitu massaesiinty-

mä Suomessa jyllää Porin Yyterissä. Tuhoalue on tänä kesänä laajentunut useiden satojen hehtaarien alalle. Tähtikudospistiäinen on hiekkaisilla maapohjilla viihtyvä tuholainen, joka syö mäntyjen kaikki neulaset ja aiheuttaa varsin nopeasti puiden kuolemisen. Maa- ja metsätalousministeriö, Metsäntutkimuslaitos ja metsäkeskus seuraavat tilanteen kehittymistä ja selvittävät torjuntamahdollisuuksia.

L HANNU HEIKKILÄ hannu.heikkila@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus LounaisSuomen metsänhoitopäällikkö. Matti Kari

metsään

SYYSKUU 2009

Metsätie kantaa ja kannattaa

Metsäteiden kuntoon ei kannata suhtautua vähätellen. Kyse on kansantaloudelle tärkeistä väylistä, sillä hyväkuntoinen metsätieverkko on puuhuollon toimintaedellytys.

Ukko Matti Bamberg

E Kalliot kolisevat lananteriin Akkalan yksityistiellä.

kkalan yksityistie kulkee vaihtelevassa, luonnonkauniissa maastossa. Maat ovat marjaisia ja metsät tuottavat hyvin puuta. Kaunis maisema kuitenkin haastaa tien rakentajan ja hoitajan. Mäen jälkeen on notko ja notkon pohjassa tulviva puro. Mutkia, pehmeiköitä ja kalliota riittää. Nyt tie onkin hoidon tarpeessa. Autoa ajaessa nimismiehen kiharat ravisuttelevat ohjauspyörää ja hansikaslokeron pikkutavaroita. Sorat ovat levinneet sivuun tai lentäneet pölynä ilmaan. Silmiin sattuu routavaurioita, reunapalteita, maakiviä ja sortumia. Paikka paikoin vesikin juoksee pitkin tietä. Näin on käynyt, vaikka tietä on hoidettu hyvin. ”Rahavarojen mukaan tietä on pidetty”, Akkalan tiekunnan puheenjohtaja Jukka Posti toteaa. Hyvälläkään hoidolla ei voida estää sitä, että tie tulee kerran siihen ikään ja kuntoon, jolloin ainut lääke on perusparannus. Jukka Posti päättikin ottaa yhteyttä metsäkeskukseen.

Alueellisesti Akkalan yksityistie on merkittävä. Pituutta sillä on 16 kilometriä ja vaikutusaluetta kymmeniä tuhansia hehtaareja. Runkotienä se hoitaa liikennettä yleiselle pikitielle.

Perusparannuksesta kunnon suunnitelma Mitä eroa on tien hoidolla ja perusparannuksella? Kunnossapito on jokavuotista toimintaa, mutta perusparannukseen satsataan 20–30 vuoden välein. Tien hoitamista ovat jokavuotiset lanaukset, höyläykset ja vesakonpoisto. Perusparannuksessa taas korjataan ja nostetaan rakenteiden tasoa. Tavoitteena on yleensä parempi kantavuus. Perusparannuksesta on sovittava tiekunnassa hyvissä ajoin ja hankkeesta kannattaa laatia suunnitelma. Varsinkin, jos hakee ulkopuolista rahoitusta. Kunnon suunnitelma syntyy, kun hyödynnetään ammattilaisen taidot ja tiekäyttäjien omat kokemukset. Pitkäaikainen tienpitäjä, kuten Jukka Posti, osaa kertoa, missä Akkalan tie keväisin pursuilee ja sortuu.

Yksityisteiden perusparannukset metsäkeskuksesta Metsätiehankkeet kemera-avustuksella • Haetaan metsäkeskuksesta • Tien pituus vähintään 500 m • Hankkeen suunnittelu kokonaan avustuksena (alv:tä lukuun ottamatta) • Yksityistietoimitus kuuluu maksuttomaan suunnitteluun • Avustus toteutuskustannuksiin 40 % Perusparannushankkeet yksityistielain mukaisilla valtionavustuksilla • Haetaan tiehallinnosta • Avustus asutuilla (vähintään 3 taloutta) teillä on normaalisti 60 % suunnittelu- ja toteutuskustannuksista • Puunhuoltohankkeilla avustus on 50 % Metsäkeskus suunnittelee ja toteuttaa kaikkia yksityisteiden perusparannuksia • Hanke käynnistyy tiekunnan päätöksellä • Metsäkeskus selvittää tiekunnan kanssa rahoitusvaihtoehdot ja avustusmahdollisuudet • Tavoitteena on kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto Ota yhteyttä metsäkeskukseen: Häme-Uusimaa p. 020 77 26500 Kaakkois-Suomi p. 020 77 27600 Lounais-Suomi p. 020 77 26300 Pirkanmaa p. 020 77 27200

E Yhteistyössä on voimaa. Vasemmalla Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen metsäpalvelupäällikkö Ukko Matti Bamberg ja oikealla tiekunnan puheenjohtaja Jukka Posti.

metsään

SYYSKUU 2009

Remontin rahoitus Jukka Postin mielestä hankalin asia tienhoidossa on ollut rahan puute. Hoito muuttui hänen mukaansa hankalammaksi, kun valtio vetäytyi 90-luvulla yksityisteiden ylläpidon avustamisesta. Nyt rahaa on tarjolla peruspannukseen, mutta ei edelleenkään ylläpitoon. Aina ei ole kuitenkaan yksinkertaista selvittää, onko tien avustusten piirissä, tai jos avustusvaihtoehtoja on useampia, mikä niistä on paras. Valtion tukea yksityisteille voi hakea metsäkeskuksista tai tiehallinnolta. Myös monet kunnat tukevat perusparannusta, mutta tukea ei myönnetä niin paljon, etteivätkö osakkaat joutuisi itsekin satsaamaan merkittävästi. Metsäkeskuksen asiantuntija avusti Akkalan tiekuntaa rahoitusvertailun tekemisessä. Tällä kertaa tiekunta päätti hakea tukea suunnittelu- ja toteutuskustannuksiin tiehallinnolta. L UKKO MATTI BAMBERG matti.bamberg@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Kaakkois-Suomen metsäpalvelupäällikkö.

Louruvuoren kärrytie uusiksi M

etsäkeskus Lounais-Suomi toteuttaa Paimion Pitkäkedolla Louruvuoren metsätieremonttia. Peruskunnostusta tehdään noin puolitoista kilometriä ja uutta tietä vajaa kilometri. Tähän saakka Louruvuorella on kuljetettu metsiin kärryteitä pitkin ja puuta on tuotu talvella peltojen yli. ”Peltoon tuli painumia, koska täällä ei juuri ole routaa”, tiehankkeen toimitsija Kari Mäkinen kertoo. Tien kunnostamiseksi Mäkinen otti yhteyttä metsäkeskukseen, josta metsätyönjohtaja Jaakko Kariniemi tuli keskustelemaan. Pidettiin alkukokous, jossa yhteisymmärrys tien rakentamisesta löytyi.

Aktiivinen toimitsija mahtava juttu Louruvuoren metsätie on nyt runkotyövaiheessa, mutta jo tulevana talvena, maan jäätyessä, tiepohja on käytettävissä puun kuljetuksiin. Puunkorjaajien on kuitenkin sovittava keskeneräisen tien käytöstä metsäkeskuksen ja toimitsijan kanssa, Jaakko Kariniemi korostaa. Kari Mäkinen kiittelee metsätyönjohtaja Kariniemen asiantuntemusta tien rakentamisen eri vaiheissa. Apua on ollut saatavilla linjapuiden korjuusta aina päällysrakennetöihin saakka. Jaakko Kariniemi toivoo, että tarvittavat tien linjahakkuut hoituisivat yhdellä kertaa. Näin toi-

Mikko Savolainen

Akkalan tielle aiotaan uusia ainakin sata rumpua ja kantavuutta lisätään kunnon murskekerroksella. Äkkiväärää tietä oiotaan ja tielle työntyviä kalliota ammutaan pois. Tie rakennetaan kaikilta osin nykyaikaista kuljetuskalustoa vastaavaksi. Samalla otetaan korostetusti huomioon maisemanhoito sekä ympäristön- ja vesiensuojelu. Kyllä kelpaa kulkea!

E Metsätie tuo rahaa metsänomistajan kukkaroon. Puun hinta nousee ja hoitotyöt helpottuvat, toteavat toimitsija Kari Mäkinen ja metsätyöjohtaja Jaakko Kariniemi. mittiinkin tämän tien osalta. Myös energiapuuksi kelpaava puusto hoitui pois metsänhoitoyhdistyksen ja yrittäjän toimesta. Kariniemi painottaa toimitsijan merkitystä tiehankkeen toteutumisessa.

”Aktiivinen toimitsija on mahtava juttu. Toimitsijan tehtävä on tärkeä, hän muun muassa huolehtii tien järkevästä käytöstä”, sanoo Kariniemi.

L MIKKO SAVOLAINEN mikko.savolainen@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus Lounais-Suomen kehittämispäällikkö

Hyvä tie on puunostajan mieleen L Metsäteiden kunto vaikuttaa puun myyntimahdollisuuksiin olennaisesti. Apulaispiiripäällikkö Juha Hörkkö Metsäliiton Turun piiriltä toteaa, että talvien heikentyessä hyvien teiden merkitys kasvaa. Varastot ovat nykyään pieniä, puutavara on isolta osin renkaiden päällä. Hörkkö korostaa, että hyvien tieyhteyksien varrella olevista leimikoista on parempi kysyntä ja maksukyky. Metsätilan arvo onkin sitä korkeampi, mitä paremmassa kunnossa tieyhteydet ovat. Hyvistä teistä on hyötyä muutenkin. Hyväkuntoinen metsätieverkosto parantaa esimerkiksi metsien monikäytön mahdollisuuksia. Myös metsänomistajan on huomattavasti helpompi tehdä metsänhoitotöitä: lyhyempikin rupeama hoitohommissa onnistuu, jos autolla pääsee kohteen viereen.

MTK_180x132_MetsälMakasiini.indd 1

3.10.2008 09:41:50

metsään

n ä ts

ja !

SYYSKUU 2009

Tule Syysme

sta i om

Tampereen Ammattikorkeakoululla Teiskontie 33, la 3.10. klo 10–15 Syysmetsäpäivässä voit päivittää metsätietosi ja keskustella ajankohtaisista metsäasioistasi näytteilleasettajien kanssa. Raivausklinikalta löydät vinkit oman metsäsi hoitoon.

Tietoiskuja juuri Sinulle – valitse vapaasti

Maksuton tapahtuma, ilmainen kuljetus

20 minuutin tietoiskut yli 20 eri metsäteemasta pyörivät neljässä salissa Tampereen ammattikorkeakoululla – löydä omasi! Lisäksi raivausklinikka.

Syysmetsäpäivä on maksuton tapahtuma ja tarjoamme vielä pullakahvit info-pisteistä noudettavalla kahvilipukkeella. Paikalla on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen. Tilaisuuteen on järjestetty maksuttomat kuljetukset 14 linja-autolla järjestävien metsäkeskusten alueilta.

Kysy neuvoja, löydä tekijöitä ja kumppaneita Syysmetsäpäivässä on näytteilleasettajina laaja kirjo metsäammattilaisia ja palveluntarjoajia. Osastoilla tulevat metsänhoidon välineet ja tarvikkeet tutuksi ja voit keskustella metsäsi asioista asiantuntijoiden kanssa.

Kahvi ja ruokailu Tarjoamme sinulle maksuttoman kahvin ja pullan. Kahvilipun voit noutaa tilaisuuden Info-pisteistä. Muistathan ilmoittautua, jotta osaamme varata riittävästi kahvilippuja!

yy sel y k ijä käv oittaa a ta v Vas voit sahan aus raiv

Ruokalipun voit hankkia Infopisteestä hintaan 7 euroa, ilman lippua hinta 8 euroa. Ruokana on lihapullat+muusi, vihreä salaatti, porkkanaraaste, leipä ja juoma sekä kasvisvaihtoehtona kasvispullat.

Ohjelma

Juhlasali

½ Q Juhlasalin auditorio Auditorio 1 Auditorio 2

klo

KELTAINEN SALI VIHREÄ SALI PUNAINEN SALI

SININEN SALI (METSÄÄN ABC -KLINIKKA)

ORANSSI SALI (RAIVAUSKLINIKKA)

10.00–10.20

Muuttuva metsänhoito

Metsäkeskus, Kari Nieminen

Katkonnalla on merkitystä

Metsätilan kauppa

Metsäalan toimijat

Taimikon varhaishoito

Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi, Pauli Rintala

Länsi-Suomen Metsätilat Jukka Pusa

Metsäkeskus, Minna Rautalin

Metsäkeskus, Matti Äijö

Oikeudet ja velvollisuudet

Raivaussahan työtekniikka

Metsänomistajien liitto Länsi- Suomi, Heli Mutkala-Kähkönen

Metsäkeskus, Matti Äijö

Metsänhoito

Raivaussahan terähuolto

Metsäkeskus, Veikko Iittainen

Metsäkeskus, Markus Mäkinen

10.30–10.50 Ennakkoraivauksella Millainen on hyvä leimikko? Juurikääpä kuriin laatua korjuuseen Stora Enso, Jarmo Reiman JL-Tuotteet, Markku Mäkelä Koneyrittäjät, Ville Manner 11.00–11.20 Nuorten metsien energia Lannoituksella lisää puuta Metsäsuunnittelu muuttuu LT Biowatti, Arto Mäkitalo Yara, Petri Kortejärvi Metsäkeskus, Helena Reiman 11.30–11.50

Harventaen tulosta

Puumarkkinat tänään

Metsätiet kuntoon

Valtion tuet metsänhoitoon

Metsäliitto, Hannu Leppäjärvi

MTK, Erno Järvinen

Metsäkeskus, Teuvo Taura

Metsäkeskus, Mikko Kallioinen

Metsänomistajan vakuutukset MELA, Markku Pulkkinen

12.00–12.20

Ilmastonmuutos metsänhoidossa

Sahateollisuuden tulevaisuus

Metsärahan sijoittaminen

Metsäverotus

Taimikon varhaishoito

Metsäntutkimuslaitos Harri Mäkinen

Suomen Sahat Jukka-Pekka Ranta

12.30–12.50

Metso – vapaaehtoista suojelua

13.00–13.20

Ennakkoraivauksella laatua korjuuseen

Millainen on hyvä leimikko?

Stora Enso, Jarmo Reiman Koneyrittäjät, Ville Manner

Nuorten metsien energia

Puumarkkinat tänään

13.30–13.50

Sampo Pankki Metsäkeskus, Matti Kari Jaana Hakamäki

Metsäkeskus, Matti Äijö

Kuitupuulle käyttöä

Metsien vakuuttaminen

Metsäalan toimijat

Raivaussahan työtekniikka

Harvestia, Liisa Raki

Tapiola, Jukka Ruoho

Metsäkeskus, Minna Rautalin

Metsäkeskus, Matti Äijö

Metsätilan kauppa

Oikeudet ja velvollisuudet

Raivaussahan terähuolto

Länsi-Suomen Metsätilat Jukka Pusa

Metsänomistajien liitto Länsi- Suomi, Heli Mutkala-Kähkönen

Metsäkeskus, Markus Mäkinen

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsänhoito

Taimikon varhaishoito

Metsäkeskus, Veikko Iittainen

Metsäkeskus, Matti Äijö

Metsien vakuuttaminen

Valtion tuet metsänhoitoon

Raivaussahan työtekniikka

OP-Pohjola, Antti Konttinen

Metsäkeskus, Mikko Kallioinen

Metsäkeskus, Matti Äijö

Katkonnalla on merkitystä

Metsäsuunnittelu muuttuu

Metsäverotus

Metsänomistajien liitto Järvi- Suomi, Pauli Rintala

Metsäkeskus, Helena Reiman

Metsäkeskus, Matti Kari

Raivaussahan terähuolto Metsäkeskus, Markus Mäkinen

Metsäkeskus, Jukka Ruutiainen

LT Biowatti, Arto Mäkitalo MTK, Erno Järvinen

14.00–14.20 Harventaen tulosta Metsäliitto, Hannu Leppäjärvi

14.30–14.50

Ilmastonmuutos metsänhoidossa

Sahateollisuuden tulevaisuus

OP-Pohjola, Janne Murtoniemi

Suomen Sahat Jukka-Pekka Ranta

Metsäntutkimuslaitos Harri Mäkinen

SYYSKUU 2009

etsäpäivään

yn,

metsään

Ilmoittautuminen tiistaihin 29.9. mennessä Linja-autolla tullessasi ilmoittaudu suoraan omaan linjaautoosi. Omalla kulkuneuvolla tullessasi ilmoittaudu internetissä ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen minna.rautalin@metsakeskus.fi tai puhelimitse 040 544 8020, Minna Rautalin.

Bussikuljetukset Syysmetsäpäivään Syysmetsäpäiväään järjestetään bussikuljetukset ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu bussiin 29.9. mennessä!

Kysy meiltä lisää! Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Seppo Leinonen puh. 020 772 6603 Keski-Suomi, Ari Nikkola puh. 020 772 7810 Lounais-Suomi, Mikko Savolainen puh. 020 772 6308 Pirkanmaa, Veikko Iittainen puh. 020 772 7205 Kaakkois-Suomi, Seppo Repo puh. 020 772 7682

Yhteistyökumppanit: Suomen Metsäsäätiö, Metsänhoitoyhdistykset ja MTK, Stora Enso, Metsäliitto, OPPohjola, Sampo Pankki, Harvestia, Koneyrittäjien liitto, LT Biowatti, Metsäkustannus, Tapiola, Yara, METLA, MELA, Husqvarna, Stihl, SiemenForelia, KX-Center, JL-Tuotteet Oy, Nordic Forest Plants, Agrame Oy, PTJ-Forest Oy, TAMK, 4H, TAO/Kurun metsäoppilaitos, R.M Heino Oy

Bussi 1: Heinola 7.30 (turistipysäkki Nordean edessä) – Lahti 8.10 (linjaautoaseman turistipysäkki) – Hollola 8.25 (valtatie 12 bussipysäkki ABC:n kohdalla) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: humk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussiemäntänä Liisa Ylisirniö puh. 020 772 6630. Bussi 2: Hartola 6.55 (Jari-Pekka) – Sysmä 7.15 (matkahuolto) – Asikkala 7.55 (matkahuolto) – Padasjoki 8.20 (ABC-asema) – Kuhmoinen 8.45 (Neste) – Kuhmalahti 9.10 – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: humk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussi-isäntänä Pertti Mäkinen puh. 0400 355 704. Bussi 3: Helsinki 7.15 – Hämeenlinna 8.30 (Wetterhoffin pysäkki) – Valkeakoski 9.10 (linja-autoasema) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: humk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussiemäntänä Petra Varonen puh. 020 413 2495. Bussi 4: Lohja 7.00 (kirkkokenttä) – Vihti 7.25 (Nummelan linja-autoasema) – Hyvinkää 8.10 (ABC-asema) – Riihimäki 8.30 (ABC-asema) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: humk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussiemäntänä Leena Kalin puh. 020 772 6642.

Bussi 5: Mäntsälä 7.00 (linja-autoasema) – Orimattila 7.30 (linja-autoasema) – Lahti 8.00 (linja-autoaseman turistipysäkki) – Hämeenkoski 8.30 (Koskikartano) – Tuulos 8.50 (kauppakeskus Tuulonen) – Hauho 9.15 (linja-autoasema) – Pälkäne (Aapiskukko) – Tampere 10.30. Ilmoittaudu: Mhy Uusimaan toimistoon puh. 019 687 4333, bussiemäntänä Mia Jacksen puh. 040 508 0872. Bussi 6: Kaarinan Turistibussit Oy Salo klo 7.25 (Euromarket, Hämeentie 37) – Somero klo 7.50 (ABC Härkähovi, Turuntie 2) – Forssa klo 8.20 (Auto-keidas) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: ilmoittautuminen.ls@metsakeskus. fi tai puh. 020 772 6428,bussiisäntänä Jarmo Reiman puh. 020 4647 385. Bussi 7: Kaarinan Turistibussit Oy Turku klo 7.20 (Metsäkeskus, Kuralankatu 2) – Aura klo 7.50 (Shell, Valtatie 36 B) – Loimaa klo 8.25 (Rautia K-maatalous, Aleksis Kivenkatu 9) – Urjala klo 9.00 (Pentinkulma, Turunväylä 52) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: ilmoittautuminen.ls@metsakeskus. fi tai puh. 020 772 6428, bussiisäntänä Mikko Kaamanen puh. 020 413 6681.

Bussi 8: Juhani Reunanen Rauma klo 7.15 (linja-autoasema) – Eura klo 7.45 (S-market) – Huittinen klo 8.15 (Härkäpakari) – Tampere klo 10.00. Ilmoittaudu: ilmoittautuminen.ls@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6428, bussi-isäntänä Pertti Myllymäki puh. 0500 132 043. Bussi 9: Lyttylän liikenne Pori klo 7.45 (linja-autoasema) – Kiikoinen klo 8.30 (ABC) – Tampere klo 10.00. Ilmoittaudu: ilmoittautuminen.ls@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6428, bussi-isäntänä Matti Kari puh. 040 525 3755. Bussi 10: Rauno Koivukoski Oy Kihniö klo 8.00 (Siwa) – Parkano klo 8.25 (Shell) – Ikaalinen klo 8.50 (Neste) – Hämeenkyrö klo 9.10 (S-Market) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: jussi.viinamaki@mhy.fi tai puh. 044 739 3104, bussi-isäntänä Jussi Viinamäki, Mhy Kihniö-Parkano, puh. 044 739 3104. Bussi 11: Ykspetäjä Oy Virrat klo 8.00 (linja-autoasema) – Ruovesi klo 8.30 (linja-autoasema) – Jäminkipohja klo 8.40 – Terälahti klo 9.10 (Sale) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: pekka.venalainen@metsakeskus.fi tai puh. 0400 392 905, bussiisäntänä Pekka Venäläinen puh. 0400 392 905.

Bussi 12: Pohjolan Matkat Keuruu klo 8.00 (linja-autoasema) – Mänttä klo 8.30 (linja-autoasema) – Orivesi klo 9.20 (linja-autoasema) – Tampere klo 10.00. Ilmoittaudu: ksmk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 7813, 020 772 7811. Bussi 13: Pohjolan Matkat Jyväskylä klo 8.00 (Harjukadun tilausajolaituri) – Korpilahti klo 8.25 (Neste) – Jämsä klo 8.45 (Hirvi) – Länkipohja klo 9.15 (Neste) – Tampere klo 10.00. Ilmoittaudu: ksmk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 7813, 020 772 7811, bussiemäntänä Helena Reiman, puh. 0400 243 337. Bussi 14: Lappeenranta klo 5.30 (matkakeskus) – Taavetti klo 6.00 (keskustan pikavuoropysäkki) – Kouvola klo 6.45 (linja-autoasema) – kahvitauko (Kausalan matkakeskus) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: sari.hakanen@metsakeskus tai puh. 020 772 7624, bussiemäntänä Soile Hiitola, puh. 020 772 7710.

metsään

SYYSKUU 2009

Jouni Rantala

Puut energiaksi, taimikko kuntoon Energiapuun käyttö voimalaitoksissa lisääntyy tuntuvasti lähivuosina Etelä-Suomessa. Metsänomistajilla on nyt hyvä tilaisuus laittaa hoitamattomat kasvatusmetsät arvokasvukuntoon energiapuun korjuun avulla.

etsäkeskus Häme-Uusimaan toimialueella energiapuun korjuumäärät ovat nousseet räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana. Korjatulle pieniläpimittaiselle energiapuulle on alkanut muodostua myös kantohintaa. Energiapuuta korjataan nyt ympärivuotisesti. Uudistamishakkuilta kerätään hakkuutähteitä ja nostetaan kannot voimalaitosenergiaksi entistä useammin. Nuoren metsän hoitohankkeiden yhteydessä korjataan pieniläpimittaista puuta energiakäyttöön kiihtyvällä tahdilla. Myös metsänomistajien itse korjaamat energiapuut löytävät käyttökohteensa yhä useammin oman tilan ulkopuolelta. Metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti energiapuun korjuuseen. Kohonneet tulot energiapuusta ovat innostaneet maanomistajat laittamaan ylitiheät ja riukuuntuvat varttuneet kasvatusmetsät sekä varttuneet taimikot kuntoon kemera-rahoituksella.

Uusia toimijoita

E Pieniläpimittaista energiapuuta korjataan muun muassa giljotiiniterällä varustetulla joukkokäsittelylaitteella.

Energiapuun käytön lisääntyessä kasvaville bioenergiamarkkinoille on tullut uusia toimijoita. L&T Biowatti Oy:n myyntipäällikkö Martti Varjonen kertoo, että yhtiö on viime vuosina panostanut voimakkaasti energiapuun korjuuseen ja nimenomaan hoitamattomiin nuoriin metsiin. ”Metsänomistaja voi pyytää alueelliselta metsäpalveluasiantuntijalta yhteydenottoa ja tarjouspyyntöä metsänomistajan omasta energiapuuleimikosta. Nyt on oikea aika pyytää tarjouksia nuorten metsien kuntoon saamiseksi”, Varjonen toteaa. Koneyrittäjä Sakari Vainikainen VK-Bioenergiajalosteet Oy:stä on korjannut energiapuuta Uudellamaalla viimeiset 6 vuotta. Yrityksen toiminnassa energiapuun korjuun kemera-tuet ovat olleet avainasemassa. Niiden ansiosta hoitamattoman, pieniläpimittaista ener-

metsään

SYYSKUU 2009

Kohtauspaikka töille ja tekijöille

E Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella energiapuun tienvarsihinta on kemera-kohteissa 25-30 euroa kuutiolta. Metsänomistajalle jää silloin 5–15 euroa kuutiolta. giapuuta sisältävän metsikön korjuuseen voidaan ryhtyä ja yrittäjä pystyy toimimaan hankkeella kannattavasti. Vainikaisen mukaan energiapuunkorjuussa sopivien leimikoiden saanti työmaiksi on tärkeätä. Korjuu on pyritty kohdentamaan sekä mänty- että koivuvaltaisiin, selvästi ylitiheisiin varttuneisiin taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin. Pinta-alaltaan korjuuseen valitaan pääsääntöisesti yli hehtaarin suuruiset hankkeet. Energiapuuhankkeiden koko on vaihdellut viime vuosina 3–5 hehtaarin välillä. Satunnaisesti energiapuun korjuuta on Vainikaisen mukaan päästy tekemään jopa 10 hehtaarin hankkeella, mutta nämä hankkeet ovat viime vuosina olleet harvinaisia. Työvuorossa korjataan keskimäärin noin 20–30 kiintokuutiota energiapuuta. Konemiehiltä energiapuun korjuu vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, sillä korjuuvaurioita ei saisi jatkokasvatettavaan metsään jäädä. ”Hyvä työnjälki markkinoi itse työtä”, toteaa Vainikainen.

Korjuumäärien odotetaan kasvavan Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on suunnannut viime vuosina toimintaansa energiapuun korjuun lisäämiseksi. Tavoitteena on ollut alueen metsien metsänhoidollisen tilan kohentaminen ja energiapuutulojen saanti alueen metsänomistajille. Yhdistys toimii noin 260 000 hehtaarin metsäalueella, sen käytössä on 32 energiapuun korjuuketjua ja 50 ammattimetsuria. Metsurit suorittavat kohteilla energiapuun korjuuta haittaavan puuston ”näkemäraivausta”. ”Tämän vuoden aikana hankimme pääosin yksityisten metsänomistajien omistamista nuoris-

ta metsistä noin 120 000 kuutiota pieniläpimittaista energiapuuta”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja, Jari Yli-Talonen. Hän ennakoi korjuumäärän kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Energiapuun hankintahinta on kohonnut vuosien saatossa moninkertaiseksi. Myös alueen metsänomistajille energiapuuleimikoista kertyy nykyään kantorahatuloa, sillä kuution tienvarsihinta kemera-kohteissa vaihtelee 25–30 euron välillä. Tällöin metsänomistajille jää 5–15 euroa kuutiolta kanto-rahatuloa. ”Kemera-tuella työllistetään merkittävä määrä alueen metsureita ja paikallisia koneyrittäjiä”, YliTalonen toteaa.

Korjuu tutuksi työnäytöksissä Metsäkeskus Häme-Uusimaa hyödyntää laajasti tietojärjestelmiään myös alueen metsänhoidollisen tason nostamiseksi. Viime vuosina on kampanjoitu keskitetysti nuoren metsän ja varttuneiden taimikoiden vuotuisten hoitomäärien kasvattamiseksi. Tietoa asiasta on välitetty metsänomistajille metsänhoitotiedotteilla. Metsänomistajat ovat pitäneet palvelua hyödyllisenä ja tehneet päätöksiä kohteiden kuntoon laittamiseksi. Energiapuun korjuuta esitellään laajasti myös eri toimijoiden järjestämillä energiapuun korjuutyönäytöksillä. Metsänomistaja kannattaakin lähteä itse katsomaan korjuutyötä metsäkohteelle. Korjuuseen tutustumisen jälkeen hän voi päättää, onko esitelty energiapuuvaihtoehto käyttökelpoinen ratkaisu hänen metsässään puuston arvokasvukuntoon laittamiseksi. L JOUNI RANTALA jouni.rantala@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus HämeUusimaan metsänhoitopäällikkö.

etsään Palstat -palvelu on metsäkeskusten verkkopalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Palvelu sisältyy metsäkeskukselta tilattuun metsäsuunnitelmaan ja sen käyttö on metsänomistajille maksutonta. Metsänomistaja voi etsiä yhdessä hänelle metsäsuunnitelmaa tekevän metsäsuunnittelijan kanssa mailtaan sopivia työkohteita palveluun vietäväksi. Metsäkeskuksen metsäammattilaiset huolehtivat tietojen tallentamisesta palveluun, jahka ovat saaneet siihen metsänomistajalta suostumuksen. Metsänomistaja voi myös etsiä verkkopalvelusta metsäpalvelujen tarjoajia, vaikkapa tekijää taimikonhoitotyöhön.

Metsäalan toimijoille palvelu tarjoaa uudenlaisen kanavan työkohteiden etsimiseen. Palvelusta metsäalan toimijat voivat etsiä esimerkiksi nuoren metsän hoitokohteita omalta toimialueeltaan. Kun kiinnostava kohde löytyy, he voivat ottaa yhteyttä metsänomistajaan ja tarjota hänelle metsänhoitopalvelua. Metsäalan toimijoille palvelun käyttö on toistaiseksi maksutonta. Metsään Palstat -palvelu on käytössä kaikissa metsäkeskuksissa. Pisimmällä ollaan Pohjois-Karjalassa, jossa kaikki alueen metsänhoitoyhdistykset ovat muka-

na palvelussa ja palveluun on viety runsaasti työkohteita. Lounais-Suomessa palvelu on ollut käytössä muutaman vuoden. Metsänhoitopalveluita tarjoavia toimijoita on alueella

mukana 14 ja metsänomistajia noin 70. JUSSI SOMERPALO

jussi.somerpalo@metsakeskus.fi Kirjoittaja työskentelee puuenergianeuvojana Metsäkeskus LounaisSuomessa.

Metsään Palstat -palveluun voi tutustua internetissä osoitteessa palstat.metsakeskus.fi. Lisätietoja saa oman alueen metsäkeskuksesta. Palvelun valtakunnallisena asiakasvastaavana toimii Heikki Karppinen Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksesta, puh. 020 772 8244. Lounais-Suomen metsäkeskuksessa palvelun asiakasvastaavana toimii Jussi Somerpalo, puh. 020 772 6389, Pirkanmaalla suunnitteluasiantuntija Mika Suvanto, puh. 040 530 6724, Häme-Uusimaalla Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 ja Kaakkois-Suomessa Tommi Tenhunen, puh 020 772 7693.

��

metsään

SYYSKUU 2009

Kemera muutoksessa Uudessa kemera-laissa nuoren metsän hoidon tukiehdot uudistuvat ja tuettavat työlajit vähenevät. Lain voimaan tulo riippuu eduskunnan päätöksistä.

Mikä muuttuu? Poistuvat työlajit

uden kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemera-lain voimaantuloa on odotettu pitkään. Eduskunta hyväksyi uuden lain jo helmikuussa 2007. Lain voimaantuloa ovat kuitenkin lykänneet sekä EU:n komission edellyttämät muutokset tukijärjestelmään että kemera-tuen yhteensovittaminen puunmyyntitulojen määräaikaisten verohuojennusten kanssa, jotka edellyttävät jo kertaalleen hyväksytyn lain muuttamista. Muutokset ovat parhaillaan käsiteltävinä eduskunnassa, jonka päätöksistä lain voimaantulo riippuu. Käsiteltävänä olevan lakiesityksen mukaan verohuojennukset ja kemera-tuki sovitettaisiin yhteen muuttamalla nuoren kasvatusmetsän hoidon tuki, energiapuun korjuun tuki ja haketustuki vähämerkityksisiksi valtion tuiksi eli de minimis –tuiksi, jolloin niiden myöntäminen samalle kohteelle puunmyyntitulon verohuojennuksen kanssa olisi mahdollista. Tuensaajan vähämerkityksisten tukien yhteismäärä ei saisi ylittää 200 000 euroa kolmen vuoden ajanjaksona. Uudessa rahoituslaissa valtion tukirahoituksen keskeiset periaatteet ja hakemismenettely säilyvät pääpiirteissään ennallaan. Keskeisimpiä muutoksia ovat nuoren metsän hoidon tukiehtojen uudistuminen ja tuettavien työlajien vähentyminen. Rahoitusta on uuden lain mukaan mahdollista saada vain tukena, sillä lainarahoitus poistuu. Tämän lisäksi poistuu myös työl-

E Taimikonhoidon tuen taso nousee suhteessa nuoren kasvatusmetsän hoidon tukeen. lisyysehtoinen tuki. Tuen tasosta ja sen yksityiskohtaisista ehdoista säädetään asetuksella, joka on valmisteltavana maaja metsätalousministeriössä.

L JANNE UITAMO janne.uitamo@metsakeskus.fi Kirjoittaja on Metsäkeskus LounaisSuomen viranomaispäällikkö.

Poistuvat rahoitusmuodot

Pellon ja muun avoimen alueen metsitys Pystypuiden karsinta Kannon nosto Laina Työllisyysehtoinen tuki

Nuoren metsän hoito

Taimikonhoidon tuen taso nousee suhteessa nuoren kasvatusmetsän hoidon tukeen. Hehtaarikohtainen tuki on asetusluonnoksen mukaan tukivyöhykkeittäin saman suuruinen riippumatta siitä, onko kyse taimikon vaiko nuoren kasvatusmetsän hoidosta, ja siitä, onko hoitotyö tehty omana työnä vaiko tilan ulkopuolisella työvoimalla.

Energiapuun korjuu

Energiapuun korjuun tuki laajenee koskemaan energiapuun kasausta ja metsäkuljetusta muiltakin kuin rahoituslain nojalla rahoitetuilta taimikonhoidon ja nuoren kasvatusmetsän hoidon kohteilta.

Metsätien tekeminen

Tukea voidaan myöntää uuden metsätien tekemiseen ja perusparannukseen. Asetusluonnoksen mukaan rahoitusedellytykset säilyvät lähes ennallaan. Uuden metsätien tekemistä voidaan rahoittaa vain useamman maanomistajan yhteishankkeena.

Suometsän hoito

Kunnostusojitus muuttuu suometsän hoidoksi. Tukea voidaan myöntää ojien kaivamiseen ja kunnossapitoon sekä vesiensuojelutöihin. Suometsänhoitohankkeen yhteydessä tehtävät nuoren metsän hoito ja terveyslannoitus saavat hieman korkeampaa tukea.

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjuntatuen soveltamisala laajentuu. Tukea torjunta-aineen ja levitystyön kustannuksiin voidaan myöntää, jos juurikäävän leviämisen riskialueella on mäntyä tai kuusta taikka molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta.

Ympäristötuki

Ympäristötuen laskenta yksinkertaistuu. Maanomistajan omavastuu määritetään kohdekohtaisesti. Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen. Tuki koostuu hakkuuarvokorvauksesta ja mahdollisesti kohteella tehtävistä ympäristönhoitotöistä.

metsään

SYYSKUU 2009

Taidot puntarissa Metsänomistajat testasivat elokuussa metsäosaamistaan SMmetsätaitokilpailussa. Suomen mestaruudet menivät Kyyjärvelle ja Tampereelle.

Mikko Savolainen

E Tehtävät olivat selkeitä ja järjestelyt toimivat hyvin, kertoi Henrik Nyman. Hän kilpaili toista kertaa SM-kisoissa.

etsänomistajien SM-metsätaitokilpailut järjestettiin tänä vuonna Lounais-Suomessa Tarvasjoella elokuun lopussa. Kilpailut pidettiin Nuortentalo Tarvashovin lähimaastossa. Kisan järjestelyistä vastasi Metsäkeskus Lounais-Suomi.

Yleisen sarja: 1 Juhani Vertanen 2 Antti Eskola 3 Kullervo Kanniainen 4 Veikko Heikkinen 5 Antti Lithovius 6 Antti Marttila

Mhy Kyyjärvi Mhy Kanta-Häme 2 Mhy Siikalakeus 1 Mhy Siikalatva 1 Mhy Siikalakeus 1 Mhy Kyrösjärvi 1

174 pistettä 170 170 168 167 167

Naisten sarja: 1 Sanna Jaakonsaari 2 Sari Pekkarinen 3 Maire Kalliokoski 4 Virve Sallinen 5 Päivi Saavalainen 6 Eila Laakko

Mhy Kanta-Häme 2 Mhy Keskipohja 1 Mhy Päijät-Häme 2 Mhy Apu Mhy Metso 1 Mhy Siikalatva 2

163 pistettä 162 156 155 154 154

Joukkuekilpailu 1 Mhy Siikalakeus 1 497 pistettä 2 Mhy Kanta-Häme 2 482 3 Mhy Kyyjärvi 476 4 Mhy Suomenselkä 1 473 5 Mhy Evijärvi 472 6 Mhy Haukivuori 472

Yleisessä sarjassa mestaruuden vei Juhani Vertanen Kyyjärveltä, naisten sarjassa voiton vei 25-vuotias Sanna Jaakonsaari Tampereelta. Joukkuekilpailun voitti Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus. Kilpailussa kierrettiin noin 2,6 kilometrin metsärata, jonka varrella oli 15 erilaista tehtävää. Tehtävät liittyivät muun muassa puuston kuutiomäärän arviointiin, pinta-alan arviointiin ja monimuotoisuuskysymyksiin. Haasteellisena kilpailijat pitivät etenkin leimaustehtävää, jossa arvioitiin, mitä puita harvennuksessa tulisi poistaa. ”Rata oli selkeä ja hyvä kiertää. Tehtävät tuntuivat helpolta, mutta pisteitä tuli vähänlaiseen”, huokaili Jukka Hynynen, joka edusti Metsänhoitoyhdistys Ylä-Savoa. Hän kertoi, että aiemmista kisoista oli joukkueelle tullut menestystäkin. Osallistujia oli runsaasti, noin 550 kilpailijaa. Määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Viime vuonna kisa järjestettiin Oulussa ja mukana oli noin 500 kilpailijaa, edellisvuonna Rovaniemellä oli noin 400 kilpailijaa. Kisapäivän sää oli lämmin. Pieni sade kasteli osaa kilpailijoista, mutta ei haitannut kisojen läpivientiä. Kilpailu käytiin henkilökohtaisena kilpailuna yleisessä ja naisten sarjassa sekä joukkuekilpailuna. Joukkueen muodosti kolme parhaiten pärjännyttä kilpailijaa.

MIKKO SAVOLAINEN

”Helppo tapa omistaa metsää” Ä

ären tilan metsät, Oripäässä sijaitseva yhteismetsä, on hyvä esimerkki toimivasta suvun yhteismetsästä. Yhteismetsä on perustettu vuonna 2006 ja sen pintaala on 113 hehtaaria. Osakkaita on seitsemän. Yhteismetsän perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun suvun päätilan omistaja kuoli ilman omia perillisiä. Näin kuolinpesän osakkaiksi tulivat serkukset, jotka halusivat metsien säilyvän suvussa. ”Kuolinpesä koettiin hankalaksi metsien omistusmuodoksi muun muassa siksi, että päätökset on tehtävä yksimielisesti. Vinkki yhteismetsän perustamisesta tuli verottajalta”, kertoo yhteismetsän perustamisen puuhamiehenä toiminut Pentti Ääri. Yhteismetsän perustaminen

vei noin 1,5 vuotta. Lisätietoja ja neuvoja saatiin metsäkeskuksesta ja maanmittaustoimistosta.

Tuotto kerran vuodessa Nyt yhteismetsä on toiminut kaksi tilikautta. Osakkaat ovat olleet tyytyväisiä. ”Yhteismetsän toimintamalli on selkeä: metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan ja toimitsija vastaa käytännön toiminnan pyörittämisestä”, kertoo Pentti Ääri. Hän itse on toimitsijan varamies ja vastaa yhteismetsän hallinnosta ja taloudesta. ”Yhteismetsän pyörittäminen lisää hiukan byrokratiaa, muun muassa alv-ilmoitus on tehtävä kuukausittain. Mutta ei se ylivoimaista ole ja esimerkiksi tilinpäätöksen te-

on voi antaa ammattilaisten tehtäväksi.” Pentti Ääri suosittelee perustamaan suvun yhteismetsiä: malli on toimiva ja selvä, lisäksi yhteismetsäosuuksia on helppo jakaa perinnönjaossa. Yhteismetsä saa samat tuet ja vähennykset kuin yksityinen metsäomistajakin. ”Yhteismetsän kautta on helppoa olla metsänomistaja, tuotto tulee tilille kerran vuodessa ja siitä on jo verotkin maksettu.”

MINNAMARI TUOVINEN

minnamari.tuovinen@metsakeskus.fi Kirjoittaja työskentelee projektineuvojana Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

Minnamari Tuovinen

Yhteismetsä on toimiva ratkaisu, sukunsa yhteismetsän hallintoa pyörittävä Pentti Ääri toteaa.

E Yhteismetsän toiminta on ollut aktiivista, metsää on laitettu kuntoon muun muassa teettämällä taimikonhoitoja ja metsäteitä. Kiinnostusta on myös laajentaa yhteismetsää lisämaita ostamalla, kertoo Pentti Ääri.

metsään

SYYSKUU 2009

Kerttu Liukkala

E Tulevaisuudessa metsänkasvatus on Etelä-Suomessa entistä haastavampaa, professori Eero Nikinmaa arvioi.

Hajauta puusalkkusi Ilmastonmuutos tuntuu suomalaismetsissäkin. Vielä ei tiedetä, mitkä puut menestyvät ja mitkä eivät, mutta kaikkea ei kannata jättää yhden puulajin varaan, professori Eero Nikinmaa neuvoo.

etsien kasvu lisääntyy Suomessa ilmaston muuttuessa. Kasvukausi pitenee ja vuotuinen sademäärä kasvaa. ”Sateet tulevat kuitenkin pääosin talvella, joten pitkässä kesässä on kuivumisriski”, kertoo Helsingin yliopiston professori Eero Nikinmaa. Hän tutkii viidenkymmenen muun tutkijan kanssa ilmastonmuutoksen vaikutusta metsään. Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella kerätään tietoa muun muassa siitä, miten eri puulajit sitovat hiilidioksidia ja miten metsä käyttää hyväkseen auringon säteilyä. Tarkoitus on selvittää, miten metsää kannattaa tulevaisuudessa hoitaa ja hakata, jotta siitä saa taloudellisesti tuottavan. Lisäksi tutkitaan, miten metsän kasvatuksella voidaan vaikuttaa ilmastoon.

Arvopuuta ja energiaa Eero Nikinmaa lupaa metsiin lisää tuhoja; tauteja ja myrskyjä. Lappia lukuun ottamatta Suomeen tulee

pimeä talvi, sillä pysyvää lunta ei ole. Talven sateet tulevat vetenä ja räntänä. Ilmastonmuutoksen takia rehevistä maaperistä tulee entistä rehevämpiä ja kuivista kuivempia. Niinpä esimerkiksi rehevällä maalla metsän uudistamisesta havupuille tulee vaikeampaa, sillä avohakkuun jälkeen heinät valtaavat alaa entistä ärhäkämmin ja tukahduttavat taimia. ”Etelä-Suomessa metsänkasvatus tulee vaatimaan enemmän ammattitaitoa. Jos siinä onnistuu, tulot ovat nykyistä paremmat.” Nikinmaa uskoo, että tulevaisuudessa on kahdentyyppistä metsänkasvatusta. Toisaalta kasvatetaan hidaskasvuisia metsiä, joihin hiili sitoutuu hyvin ja puusta saadaan arvopuuta. Toisaalta kasvatetaan energiapuuta. Puu on halpaa polttoainetta ja puuta poltettaessa vapautuu vähemmän hiilidioksidia kuin poltettaessa fossiilisia polttoaineita. ”Kun pidetään huolta siitä, että kaadettujen metsien tilalle istutetaan uutta metsää, hiiltä alkaa taas

sitoutua kasvaviin puihin. Näin hiilidioksidi kiertää.”

Puulajeja kokeilemaan Nikinmaan mielestä nyt on aika ryhtyä kokeilemaan eri puulajeja. Pörssimarkkinoilla riskiä pienennetään salkkua hajauttamalla, samoin kannattaisi toimia myös metsätaloudessa. Professorin mielestä olisi hyvä, jos Suomessa kasvaisi eri puulajeja eri kasvupaikoilla. Silloin tulevaisuudessa olisi vaihtoehtoja, jos tutut lajit eivät enää menesty kuten ennen. ”Nykyään viljellään lähinnä kuusta, mutta tulevaisuudessa se ei välttämättä kannata. Ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin”, Nikinmaa toteaa. Tulevaisuudessa kuusi saattaa kärsii Etelä-Suomessa kuivan ja pitkän kesän takia. Varmuudella kuusi kasvaa hyvin Jyväskylän pohjoispuolella. Tammi ja pyökki muuttuvat luontaisiksi puulajeiksi ja menestyvät Etelä-Suomen metsissä. Myös

E Puiden sitomaa hiilimäärää voidaan tutkia maastossa jatkuvatoimisesti. Verson ympärille asetettu kammio sulkeutuu automaattisesti puolen tunnin välein ja mittaa kuinka paljon oksa sitoo hiilidioksidia ja luovuttaa vesihöyryä ja happea. koivu ja leppä hyötyvät ilmastonmuutoksesta, vaikka koivu on herkkä liialle kuivuudelle. ”Mänty taas tulee pysymään kuivien paikkojen puuna.” Tällä hetkellä lainsäädäntö kuitenkin vaikeuttaa täysimittaista eri puulajien kokeilua.

Tiet kuntoon Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös puukauppaan. Esimerkiksi myrskyt saattavat aiheuttaa yllättäviä muutoksia puumarkkinoilla. Muutama vuosi sitten Ruotsissa myrsky kaatoi 70 miljoonaa kuutiota puuta, joka on enemmän kuin Suomen vuotuiset hakkuut.

”Se, että tällainen määrä tuli yhtäkkiä markkinoille, vaikutti tietysti puukauppaan, toteaa Nikinmaa. Nikinmaa korostaa, että metsäteiden kunnossapito on entistä tärkeämpää. Tulevaisuudessa maa on talvella sula ja kostea, jolloin puun korjuu on erittäin hankalaa. Kattava metsätieverkosto helpottaa korjuuta.

L KERTTU LIUKKALA Kirjoittaja työskentelee mediaharjoittelijana Metsäkeskus Pirkanmaassa.

jja a lisätiedot: lisätiedot:

www.tamk.fi

TAMPEREEN T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATTIKORKEAKOULU

Teiskontie T eiskontie 33, puh. (03) 565 47111, 47111, fax (03) 565 47222

metsään

SYYSKUU 2009

K A N N I S T O OY Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.fi METSÄLEHTI MAKASIINI 4/2009

SYYSKUU 2009

Luontovisa 3. E Haavan rungolla kasvavista käävistä kuvassa on

a) haavankääpä b) haavanarinakääpä c) haavanpökkelökääpä

4. H Porin Yyterin mäntymetsissä tuhoa aiheuttaneen hyönteisen toukat syövät pahimmilla tuhoalueilla lähes kaikki männyn neulaset. Syöntijakson jälkeen kirkkaankeltaiset toukat siirtyvät maahan jälkitoukkavaiheeseen. Hyönteinen on

a) tähtikudospistiäinen b) pilkkumäntypistiäinen c) ruskomäntypistiäinen

1. G Kuvan valkokukkainen kasvi on

Kuvat: Jarmo Uimonen

metsään

a) käenkaali b) vanamo c) oravanmarja

2. E Mikä jyrsijä syö tyypillisesti taimien silmuja ja latvakasvainten kuorta? a) metsämyyrä b) peltomyyrä c) vesimyyrä

5. G Kuvan viljelykasvinakin käytetty pensas on

L JARMO UIMONEN

jarmo.uimonen@metsakeskus.fi Luontovisan laatija työskentelee projektipäällikkönä Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

a) näsiä b) tyrni c) terttuselja

Oikeat vastaukset löytyvät sivun 19 alalaidasta.

PALVELUN TARJOAJIA HUSQVARNA 346 XPG NYT HUIPPUEDULLISESTI! 749,- sis. alv:n • lämpökahvat • esilämmitetty kaasutin

SOITA JA TILAA! P. 03-475 8300, 0400 233 059

VIRTAIN MOOTTORISAHA www.virtainmoottorisaha.fi

VIRRAT Avoinna: • Ma–Pe 9–17 • La 9–14

Ristikon ratkaisu

METSÄPOUTALA KY SASTAMALA Puh. 044-512 1717 Fax. 03- 511 5711 info@metsa-poutala.fi

METSÄALAN PALVELUITA PIRKANMAALLA.

HANKI NYT SYKSYN ENERGIAPUUSAVOTTAAN

Tutustu kaatokahvaan osoitteessa www.apurituote.fi tai soita numeroon 0400-283266.

Ilmoitusmyynti Pirkko Rieppo, puh. 03 733 1508 tai 0400 770 341, pirkko. rieppo@kolumbus.fi

Metsämessut 6.–8.11.2009 Helsingin Messukeskus

metsään

SYYSKUU 2009

Tapahtumia METSÄKESKUKSISSA

Henkilöstöuutisia Metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Häme-Uusimaa 16.9. Metsäalan luonnonhoitokortin osaamiskoe, Lahti Keskiviikkona klo 9-15, (100 €). Lisätiedot: Kaj Lindh, puh. 020 772 6607.

17.9.

Koulutusasiantuntijan tehtävään on valittu metsätalousinsinööri AMK Soile Hiitola syyskuun alusta alkaen. Koulutusasiantuntija vastaa metsänomistajien koulutuksen ja neuvonnan järjestämisestä. Toimipiste sijaitsee Kotkan Karhulassa, Sammonaukio 4 ja puhelinnumero on 020 772 7710.

Metsään Peruskurssi, Lahti, Aikuiskoulutuskeskus Sisältää viisi luentoa ja yhden maastoretken (50 €). Lisätiedot: Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603.

3.10. Retki Syysmetsäpäivään Tampereelle Lauantaina klo 8-15. Lisätiedot: Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603.

9.10. Häme-Uusimaan Maakunnan Metsäpäivä, Padasjoki Avoimet ja maakunnan metsätaitomestaruuskilpailut ja metsäpäivän seminaari perjantaina klo 9-16. Lisätiedot: Matti Mäkiaho, puh. 020 772 6611 ja Jouni Rantala, puh. 020 772 6604.

24.10. Raivaussahakurssi, Lahti Klo 9-15, lisätiedot: Jouni Rantala, puh. 020 772 6604.

Lounais-Suomi Metsänhoitaja Eija Vallius on aloittanut kemera-esittelijänä elo-syyskuun vaihteessa, toimipisteenä Kotka.

Metsäkeskus Lounais-Suomi Puuenergianeuvojaksi Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa -hankkeeseen on nimitetty Manu Hollmén. Satakunnan TEkeskuksen rahoittama hanke on jatkoa kahdelle aiemmalle puuenergiahankkeelle ja sitä hallinnoi Prizztech Oy. Hollménin toimipaikka on Lounais-Suomen metsäkeskuksen Porin toimistossa. Metsäneuvojan tehtävään on valittu metsänhoitaja Jorma Anttoora. Työsuhteen pituus on syyskuusta joulukuulle. Anttoora tekee metsänhoitotiedotteiden ja metsäsuunnitelmien pohjalta toteutettavaa metsänomistajien puhelinneuvontaa. Toimipiste on metsäkeskuksen Huittisten toimisto. Puhelinnumero on 020 772 6496.

21.9. ja 24.9. alkaen Metsään Peruskurssit, Loimaalla ja Raumalla Sisältää viisi luentoa ja retkeilyn (50 €). Lisätiedot: Loimaan kurssista Hanna Kovala, puh. 020 772 6328 ja Rauman kurssista Matti Kari, puh. 020 772 6439.

Yhteismetsäretki 19.9. Eurajoki ja 26.9. Säkylä klo 10–14. Tutustuminen yhteismetsään ja sen toimintaan. Lisätiedot: Minnamari Tuovinen, puh. 020 772 6385.

Metsätilusjärjestely 7.10. Köyliö ja 28.10. Vahto klo 18–20. Lisätiedot: Minnamari Tuovinen, puh. 020 772 6385.

17.10. Raivaussahakurssi, Pori Klo 9-15, lisätiedot: Ilkka Laurila, puh. 020 772 6437.

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.10. klo 18–20 Turku ja 19.11. klo 9-15 Huittinen. Lisätiedot: Minnamari Tuovinen, puh. 020 772 6385.

Yksityisteiden hoito ja hallinta -kurssit Oikeat vastaukset: 1.c), 2.a), 3.b), 4.a), 5.b)

Kolmen illan (klo 18– 20.30) kurssit tienhoi-

dosta ja hallinnasta. Varsinais-Suomessa, lisätiedot: Petri Lähteenmäki, puh. 020 772 6319 22.9. Salo/Halikko, 17.11. Salo/Kisko, Toija 1.10. Masku 27.10. Mynämäki 29.10. Somero Satakunnassa, lisätiedot: Veikko Kuntsi, puh. 020 772 6449. 29.9. Karvia 20.10 Rauma 10.11. Eura 12.1.2010 Kokemäki

Kaakkois-Suomi 26.09. Käytännön taimikonhoidon kurssi, Iitti Lauantaina klo 10–15 (maksuton). Lisätiedot: Soile Hiitola, puh. 020 772 7710.

7.10.–21.11. Metsään Peruskurssi, Kouvola. Sisältää 10 luentoa ja 2 retkeä (hinta 120 €). Lisätiedot: Soile Hiitola, puh. 020 772 7710. Lokakuussa Metsään ABC-päivä ja ABC-retki, Etelä-Karjala Lisätiedot: Soile Hiitola, puh. 020 772 7710. Kaakkois-Suomen tilaisuuksiin ilmoittautuminen Sari Hakanen, puh. 020 772 7624 tai sari.hakanen@metsakeskus.fi.

Pirkanmaa Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi Käytännön koulutusta taimikon varhaishoidosta sekä raivaussahan käytöstä ja huollosta. Koulutukset arkipäivisin klo 9-15. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Matti Äijö, puh. 0400 392 887. 16.9. Punkalaidun 17.9. Teisko 22.9. Ruovesi 23.9. Sastamala 24.9. Kangasala 29.9. Ikaalinen 30.9. Pälkäne 17.10. Kangasala

Vapaaehtoinen suojelu ja Metso-ohjelma Koulutus- ja tiedotustilaisuuksia vapaaehtoisesta metsien suojelusta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Jukka Ruutiainen, puh. 040 530 6721. 29.9. Ruovesi 1.10. Sastamala 6.10. Pälkäne 10.10. Tampere

Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssit Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Teuvo Taura, puh. 0400 298 652. 15.9. Parkano 27.10. Punkalaidun

17.11. Sastamala/Mouhijärvi

16.9. Retkeily bioenergiakohteille, Pohjois-Pirkanmaa Lämpöyrityskohde 1 MW, maatilan biokaasulaitos ja hakelämpökeskus. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Juha Hiitelä, puh. 045 676 7340.

19.9. Tutustumisretki Siitaman yhteismetsään, Orivesi Yhteismetsän perustaminen ja hallinta. Maastoretki Siitamaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

26.9. Metsäretki: Metsänhoito käytännössä, Tampere Maastoretki, osallistumismaksu 10 €. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

12.12. Metsäretki puukaupasta, Tampere Maastoretki, osallistumismaksu 10 €. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Veikko Iittainen, puh. 040 544 8030.

Pääkaupunkiseutu 22. ja 23. 9. alkaen Metsään Peruskurssi Suositut Metsään Peruskurssit alkavat metsänomistajille jälleen Helsingissä. Arki-iltoina perustietoa metsätaloudesta ja metsänomistamisesta vasta-alkajalle ja muille kiinnostuneille.

22. 9. alkaen Metsään Jatkokurssi Helsingissä Voit syventää tietojasi metsänhoidosta ja metsänomistamiseen liittyvistä asioista.

6.–8.11.2009 Metsä 2009 messut Helsingin messukeskuksessa

11.11. Metsätilan sukupolvenvaihdos, Tampere Ajankohtaista asiaa sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdoista. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

19.11. Metsätilan sukupolvenvaihdos ja yhteismetsät, Huittinen Ajankohtaista asiaa sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdoista. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

3.12. Avoimet ovet Mettärepussa, Tampere Metsänomistajien neuvontapalvelujen esittelyä ja metsäneuvontaa. Lisätiedot: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

30.1.2010 Metsänomistajan talvipäivä Vantaan Heurekassa Metsänäyttely ja kiinnostavia luentoja. 10.00-16.00 Pääkaupunkiseudun tilaisuuksiin lisätietoja antaa Lars Ekman, puh. 020 772 6152, lars.ekman@metsakeskus.fi.

Ilmoittautumiset Ilmoittautumiset tapahtumiin viimeistään viikko ennen tilaisuutta osoitteessa www.metsakeskus.fi tapahtumakalenterin ilmoittautumislomakkeella tai lisätietojen antajalle.

Metsään Peruskurssit Metsään Peruskurssi on uusille metsänomistajille tarkoitettu kurssi, joka sisältää luentoja ja maastoretkeilyjä. Tavoitteena on, että metsänomistaja oppii asettamaan metsäomaisuutensa hoidolle päämääriä ja tekemään metsäänsä koskevia päätöksiä, oppii ottamaan yhteyttä eri metsäalan toimijoihin sekä saa selkeän yleiskuvan siitä, mitä nykyaikainen metsänhoito ja -käyttö käytännössä tarkoittavat. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille sähköpostilla etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi Helsinki, Lars Ekman, puh. 020 772 6152 Hyvinkää, Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 Lahti, Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603 Pori, Matti Kari, puh. 020 772 6439 Tampere, Minna Rautalin puh. 040 544 8020 Turku, Hanna Kovala, puh. 020 772 6328 Ylöjärvi, Minna Rautalin, puh. 040 544 8020

Eteläisten metsäkeskusten Syysmetsäpäivä la 3.10. klo 10–15 Tampereen Ammattikorkeakoululla Syysmetsäpäivässä on metsänomistajalle tarjolla useassa salissa luentoja. Päivässä on esillä myös metsäalan toimijoiden palveluita ja tuotteita esittelyosastoilla, joissa voi keskustella henkilökohtaisesti asiantuntijan kanssa. Tilaisuuteen on järjestetty maksuttomia linjaautokuljetuksia Etelä- ja Keski-Suomesta. Tarkemmat tiedot, katso keskiaukeama.

metsään

SYYSKUU 2009

metsään- palvelut apunasi opit hoitamaan metsääsi

Palvelumme Sinulle, metsääsi tutustuva metsänomistaja: Päivän retkellä voit perehtyä metsäomaisuuden hoidon perusteisiin maastoretkeilyllä. Retki järjestetään syyskesällä. Päivän aikana voit perehtyä metsäomaisuuden hoidon perusteisiin. Päivä järjestetään kevättalvella. Tapaaminen, jonka yhdessä neuvojamme kanssa kartoitat oman metsäsi tilanteen ja saat opastusta valitsemistasi erityisaiheista. Havainnollinen vihkonen, johon on koottu tärkeimmät neuvot metsäasioihin tutustuvalle metsänomistajalle. Kurssikokonaisuus, joka käsittää 10 tai 5 luentoa ja metsäretkeilyn. Kurssin avulla perehdyt syvällisemmin metsätalouden perusteisiin. Metsäsuunnitelma on metsäammattilaisen ehdotus metsäsi hoidosta ja hakkuista seuraavaksi 10 vuodeksi. Se laaditaan toiveidesi mukaisesti ja on paras apuvälineesi metsäomaisuuden hoidossa.

Ota yhteyttä, tutustu palveluihimme: Metsäkeskus Häme-Uusimaa Päätoimisto Vesijärvenkatu 9 D, 15140 LAHTI puh. 020 772 6500, faksi 020 772 6501

Metsäkeskus Lounais-Suomi Päätoimisto Kuralankatu 2, 20540 TURKU Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 6300

Metsäkeskus Pirkanmaa Päätoimisto Näsilinnankatu 48 D, 33200 TAMPERE Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 7200

Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Kotkan päätoimisto Sammonaukio 4, PL 68, 48601 KOTKA Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 7600