Metsään syyskuu 2008 by Seppo Leinonen

M-Suomen Posti Oyj

metsään

METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAAN, LOUNAIS-SUOMEN JA PIRKANMAAN ASIAKASLEHTI SYYSKUU 2008

Päivitä metsätietosi Syysmetsäpäivässä sivu 10–11

Harvennus lyö leiville sivu 12

Suometsien korjuu kehittyy sivu 6

metsään

Pääkirjoitus

SYYSKUU 2008

Toimintaa metsiin yhteistyössä

uomessa tavoitellaan hakkuiden lisäämistä yksityismetsistä 10–15 miljoonalla kuutiometrillä, mikä nostaisi kotimaisen puun vuotuisen käytön 60 miljoonan kuutiometrin tasolle. Teollisuuden tavoitteena on toimittaa tuotantolaitoksille suomalaista puuta enemmän kuin viime vuonna. Varsinkin kotimaiselle kuitupuulle on nyt historiallisen kova kysyntä.

Levikkialueemme kolmen metsäkeskuksen alueen metsissä on hyvät mahdollisuudet lisätä hakkuita. Hakkuista on toteutunut 2000-luvulla noin 80 prosenttia tavoitteeseen verraten. Kestävä hakkuumäärä voidaan nostaa siis viidenneksellä. Kaikkien puutavaralajien, mutta etenkin mäntykuitupuun hakkuita olisi mahdollista lisätä merkittävästi. Puuta siis metsissämme on. Mutta miten saamme puun liikkeelle? Kevään aikana metsäkeskuksissa on pohdittu toimia hakkuiden lisäämiseksi. Metsäkeskukset ovat laatineet toimenpideohjelman, joka toteutuessaan lisää hakkuita ja työtehtäviä metsissämme. Asiaa on käsitelty myös laajapohjaisissa alueellisissa metsäneuvostoissa. Parasta antia on ollut paikallisten työryhmien työskentely. Siellä on pohdittu sitä, mitä itse kukin organisaatio ja toimihenkilö voivat tehdä asian eteen. Toimenpiteenä on muun muassa metsänomistajien tiedon lisääminen oman metsänsä tarpeista ja mahdollisuuksista.

Hallitus on sorvannut puunmyynnin määräaikaisen verohuojennuspäätöksen. Päätös on jo vauhdittanut puukauppaa. Metsäammattilaiset odottavat asiasta käytännön ohjeistusta. Metsäkeskusten metsäammattilaiset yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa vastaavat haasteeseen. Olemme omalta osaltamme viemässä metsänomistajalle oikeata tietoa metsäkäsittelyä koskevan päätöksen teon pohjaksi. Kädessäsi on Metsään -lehti, jonka pääteemana on: Toimintaa metsiin. Tästä lehdestä löytyy runsaasti apua ja tukea metsänomistajan pulmiin. Käytä myös hyväksesi takakannen yhteystietojamme. Toivon, että Sinä metsänomistaja selvität kanssamme oman metsäsi hoito- ja hakkuutarpeet.

L MIKKO SAVOLAINEN päätoimittaja mikko.savolainen@metsakeskus.fi

Hakkaamalla ja hoitamalla tuloksiin

etsänomistaja on metsänsä päätöksentekijä. Hänen päätöksensä ratkaisevat taloustuloksen ja metsän kehityksen. Etelä- ja Länsi-Suomessa metsän päätöksentekijöitä on paljon. Kokonaisuuden kannalta pientenkin metsätilojen päätökset ovat merkityksellisiä. Metsäkeskus levittää tietoa hyvästä metsien käytöstä ja hoidosta. Osa tätä tiedon levitystä on tämä lehti. Ajankohtainen painopiste on tarpeellisten hakkuiden tekeminen. Pitkäjänteistä metsien hoitoa ei silti unohdeta. Tähän asti pitkään pätenyt totuus on, että jos onnistut kasvattamaan puun järeäksi, saat siitä paremman hinnan kuin ohuesta puusta. Tähän perustuu harvennushakkuiden tarve ja mielekkyys. Jos et harvenna ajoissa, puu ei järeydy ja tulevia euroja jää saamatta. Ennustan, että aivan lähiaikoina tämä totuus ei kovin paljon muutu siitä huolimatta, että puuta käytetään osin energiaksi ja uusia tuotteita puusta kehitetään. Kannustan siis harventamaan ja sitten myös korjaamaan arvokkaan päätesadon. Keskusmetsäseura Tapio järjesti vuonna 1945 kirjoituskilpailun, jonka aihe oli: ”Uudistushakkuut ja miksi niitä on toimitettava”. Kil-

metsään

SYYSkuu 2008

Metsäkeskus Häme-Uusimaan, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan asiakaslehti. Yhteydenotot: etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi, osoitteenmuutokset voi ilmoittaa sähköpostilla osoitetiedot@metsakeskus.fi tai puhelimitse 020 772 6500.

pailun voitti metsänhoidonneuvoja Johannes Siitosen pitkähkö kirjoitus ”Päivä Jere Jussilaisen metsässä”. Siinä käydään metsänomistajan ja ammattimiehen keskusteluin läpi metsän tarpeet metsäkävelyn aikana. Yhä edelleen on aiheellista vähintään kerran vuodessa kiertää oma metsä ja pohtia tarpeelliset työt. Tieteellinen tieto metsän parhaista kasvatusmalleista on Suomessa hyvää. Asiaa on tutkittu pitkään ja perusteellisesti, ja tutkimukset on puettu metsähoitosuositusten muotoon. Niitä voi soveltaa joko ammattilaisen avustuksella tai itse opiskelemalla. Oikea malli riippuu puulajista ja kasvupaikan ominaisuuksista. Töiden käytännön tekemiseen soveltuu sama neuvo: ammattilaisilla tai itse tehtynä. Metsäsuunnitelma tehdään kymmeneksi vuodeksi. Siitä voi tehdä itselleen vuosisuunnitelman kullekin vuodelle. Kiireelliset hakkuut ja hoitotyöt on syytä aloittaa heti. Tässä on yksi metsänhoidon filosofian ydin. Tee tarpeellinen heti, mutta ajattele samalla pitkälle tulevaisuuteen. Tästä osaisi moni pitkään metsän parissa työskennellyt kertoa esimerkkejä. Pahimmillaan metsässä käy niin, että hyvä

vaihtuu huonoksi. Hyvin perustettu taimikko voi tuhoutua vesakon alle tai ylitiheä harvennusmetsä taantua sellaiseksi, että tukkipuusato jää pieneksi. Valtakunnan metsien inventointi antaa viitteitä siitä, että tällaisia alueita on myös Häme-Uusimaan, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsissä. Metsien puuston puolesta hakkuita voidaan tämän lehden levikkialueella lisätä. Tilakohtaisesti tilanne on luonnollisesti erilainen. Arvioi siis tilanne ja tee tarvittavat päätökset pikimmiten. Erityisesti harvennushakkuiden osalta tilanne on suotuisa. Pohdi samalla realistisesti omat mahdollisuutesi metsän töihin, hakkuisiin tai hoitoon. Metsäkeskus toimii yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa hakkuiden, metsänhoidon ja metsäluonnon hoidon edistämiseksi. Tänä vuonna toimenpiteiden kärki on suunnattu metsien käytön edistämiseen. L KARI NIEMINEN Kirjoittaja on Metsäkeskus Lounais-Suomen johtaja kari.nieminen@metsakeskus.fi

Sisällysluettelo Suunnittelulle kiitosta .............................................................................. 3 Korjuu muutoksen kourissa..................................................................... 4 ABC-retki on hyvä starttii......................................................................... 5

Päätoimittaja Mikko Savolainen

Paino Hämeen Paino Oy Forssa

Toimituskunta Seppo Leinonen Veikko Iittainen Jussi Collin, toimitussihteeri

Paperi 55 g/ m² PEFC -sertifioidusta puusta.

Henkäys vanhoilta ajoilta......................................................................... 7

Painosmäärä 67 000 kpl

Kannot energiaksi ................................................................................... 9

Taitto Valööri / Pirkko Sipilä

Kannen kuva: Kaj Lindh

Osoitelähde Metsäkeskusten asiakasrekisteri ISSN 1797-2310

Leveä tela kantaa suometsissä............................................................... 6

Kemeran uudet säännöt.......................................................................... 8

Syysmetsäpäivä Tampereella................................................................ 10 Metsänkasvatus kannattavaksi harventamalla...................................... 12 Metsäkeskus kannustaa puukaupoille.................................................. 13 Yhteismetsä takaa tasaisen tuoton........................................................14 Verohelpotukset piristivät puumarkkinoita............................................. 15 Metsän merkitys kasvaa........................................................................ 16 Tarkka paikka..........................................................................................17 Luontovisa.............................................................................................. 18 Tapahtumia metsäkeskuksissa ............................................................ 19

metsään

Kaj Lindh

SYYSKUU 2008

Metsäkeskusten metsäsuunnitteluun ollaan tyytyväisiä. Maanomistajat arvostavat metsäkeskusten suunnittelijoiden osaamista ja henkilökohtaista neuvontaa.

E Alkuvuonna tehdyn kyselyn mukaan metsäkeskusten suunnittelijoiden ammattitaitoa arvostetaan.

Suunnittelulle kiitosta M

etsänomistajat ovat erittäin tyytyväisiä metsäkeskusten tarjoamaan metsäsuunnitteluun. Palvelu saa kokonaisuudessaan kouluarvosanan 8,5. Pääosa metsänomistajista on antanut arvosanoja 8 ja 9, mutta joukossa on muutama täysi kymppikin. Tiedot perustuvat metsäkeskusten tämän vuoden alussa tekemään palautekyselyyn, jossa haastateltiin puhelimitse lähes 400 metsänomistajaa. Kysely on osa metsäkeskusten uusittua palautejärjestelmää. Tulosten perusteella metsäsuunnittelu on hyvä ja toimiva palvelu, jossa metsäkeskuksen suunnittelijoiden ammattitaitoa arvostetaan korkealle. Hyväksi koettu ko-

konaisuus luo varman pohjan myös metsävaratietoon perustuvien palveluiden jatkokehittämiselle.

Henkilökohtaiset kontaktit tärkeitä Metsänomistajat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja yhteydenpitoa. Niinpä esimerkiksi metsäsuunnitelma olisi hyvä luovuttaa ja neuvoa sen käyttöä henkilökohtaisesti aina, kun se on mahdollista ja asiakas sitä toivoo. Metsänomistajaan tulisi myös ottaa aina yhteyttä ennen maastotöitä. Metsäkeskusten uudessa metsäsuunnitelmassa korostuu vuorovaikutus metsänomistajan kanssa. Suunnitelma tehdään metsänomistajan näkökulmasta ja tarpeista lähtien.

Maastossa tapahtuvan neuvonnan tärkeys nousi esiin kyselyssä. Uusia tuotteita mietittäessä onkin huolehdittava siitä, että maastossa tapahtuva neuvonta ei vähene. Kotimaisen puun kysynnän kasvu asettaa haasteita metsäsuunnittelun yhteydessä annettavalle neuvonnalle. Metsänomistajan täytyy tulla täysin tietoiseksi omista hakkuumahdollisuuksistaan. Metsäsuunnitelmassa on kiinnitettävä huomiota selkeyteen ja metsänomistajalle tarpeellisen tiedon esittämiseen. Kyselyn mukaan metsänomistajat arvostivat sitä, että suunnitelma tarjoaa selvät tiedot toimenpiteistä ja niiden aikataulusta. Tulevaisuudessa korostuvat myös sähköiset metsäsuunnitel-

mapalvelut. Niitä odottavat palkansaajametsänomistajien ohella myös muut, jotka ovat tottuneet asioimaan verkossa.

Suunnitelmat jo käytössä Palautekyselyssä haastateltiin noin 30 metsänomistajaa jokaisen metsäkeskuksen alueelta. Haastateltavat valittiin siten, että heillä on ollut metsäsuunnitelma käytössään yhden maastokauden ajan. Näin suunnittelupalvelun oletettiin olevan vielä maanomistajan muistissa, mutta toisaalta suunnitelmaakin on ollut jo aikaa hyödyntää. Suunnitelman hyödyllisyydestä kertoo muun muassa se, että 82 prosenttia vastaajista oli jo toteuttanut suunnitelmaa.

Asiakkaita kuunnellaan L Puhelinhaastattelut ovat osa metsäkeskusten asiakkaiden kuuntelujärjestelmää. Siinä metsäkeskusten toimihenkilöt haastattelevat metsäkeskusten niitä asiakkaita, joille on toimitettu palveluita viime aikoina. Kyselylomake vaihtelee palvelujen mukaan. Myös tie- ja ojituspalvelut sekä viranomaisten suorittamat tarkastukset ovat saaneet hyviä arvioita. L SEPPO LEINONEN Kirjoittaja vastaa Metsäkeskus Häme-Uusimaan viestinnästä ja koulutuksesta seppo.leinonen@metsakeskus.fi

metsään

SYYSKUU 2008

Mikko Savolainen

ENykyisellä kalustolla ja miehityksellä on mahdollista korjata vuositasolla useita miljoonia motteja enemmän puuta olosuhteita ja suunnittelua parantamalla.

Korjuu muutoksen kourissa Suomen metsistä voidaan nykyisellä metsäkonekalustolla korjata miljoonia motteja nykyistä enemmän. Se edellyttää kuitenkin metsäteiden kunnostusta, ennakkoraivausten lisäämistä ja uusia metsänkoneenkuljettajia.

etsäkoneketju, eli hakkuukone ja ajokone, harventaa metsää Taivassalossa Varsinais-Suomessa. Puuta kaatuu ja siirtyy vauhdikkaasti laanipaikalle. Työ etenee reippaasti ja jälki näyttää hyvältä. Hakkuukoneen hytistä löytyy mynämäkeläinen toisen polven metsäammattilainen Lauri Heino. Lauri lähti heti peruskoulun jälkeen opiskelemaan Porin metsäopistoon metsäkonekuljettajan ammattia. ”Kolme vuotta siinä meni, mutta nyt on ammatti, josta tykkään. Haluan jatkaa näissä hommissa vaikka eläkkeelle asti”, Lauri Heino kertoo. Lauri työskentelee avainyrittäjänä isänsä Pasi Heinon ja Heimo Uusitalon metsäkoneketjussa. Pasi Heino perusti Uusitalon kanssa muutama vuosi sitten avainyrityksen, johon kuuluu heidän lisäkseen vajaa kymmenen yrittäjää ja noin 25 konetta. ”Työalueena on rannikkovyöhyke Merikarvialta Nousiaisiin. UPM Metsä on tarjonnut töitä kohtuullisen hyvin”, sanoo Pasi Heino. Kesällä 50 vuotta täyttänyt Heino on kasvattanut metsäalalle tulevaisuutta, hänen kolmesta pojastaan kaksi, Lauri ja Kaarle, työskentelevät konealalla.

Koneita moneen lähtöön Pasi Heinon mukaan avainyrityksen täytyy pystyä tarjoamaan koneita joka lähtöön. Niinpä esimerkiksi Heinon vanhin poika Kaar-

le työskentelee ketjussa kaivinkoneen puikoissa. Hän tehtäviinsä kuuluu mätästys, laikutus ja kantojen nosto. Avainyrityksen laskutukset ja palkka-asiat hoitaa Pasi Heino. Heinot uskovat, että metsäkoneet kehittyvät säästämään metsän pohjaa ja puustoa. Jo nykyisin löytyy kantavia erikoisteloja ja -renkaita. Konemiesten mukaan kehittämistä kaipaa lähinnä ajokone, koska sillä joudutaan ajamaan samaa jälkeä useita kertoja. Tänä päivänä leimikkotiedot tulevat suoraan hakkuukoneen hyttiin, tietokoneen ruudulle. Firman pomo käy ennakkoon rajaamassa hakkuualueen. Hän merkkaa myös mahdolliset tärkeät luontokohteet sekä säästöpuut. Tämän jälkeen vastuu työmaasta siirtyykin koneyrittäjälle.

Huolena tiet ja hoitorästit Taimikonhoidon rästit ovat Suomessa melkoiset. Metsäkoneen hytistäkin näkee, että tekemätöntä hoitotyötä on paljon. ”On yhteinen etu, että taimikot hoidetaan ajallaan, koska se helpottaa myös tulevia hakkuutöitä”, Lauri Heino sanoo. Hakkuualojen ennakkoraivauksesta on puhuttu viime aikoina paljon. Edistystä on tapahtunut, mutta raivauksen tärkeyttä ei voi Heinon mukaan liikaa korostaa. ”Koneet työskentelevät myös pimeällä. Työn laatu kärsii, ellei en-

nakkoraivausta ole tehty.” Vaikka työt sujuvat nykyaikaisella korjuukalustolla metsässä kohtuullisesti, tuottaa puunkuljetus monin paikoin vaikeuksia. Niillä alueilla, joilla ei ole metsätieverkostoa, joudutaan toimimaan aikanaan pelto- tai mökkiteiksi tehdyillä teillä. Ne eivät sovellu raskaille puutavararekoille kantavuutensa eivätkä kokonsa takia.

Puuta liikkeelle Nykyisellä kalustolla ja miehityksellä on mahdollista korjata vuositasolla useita miljoonia motteja enemmän puuta, kunhan vain parannetaan olosuhteita ja suunnittelua. Tällä hetkellä työn tuottavuutta hidastavat tiestön huono kunto, ennakkoraivauksen puute, koneiden kelirikko- ja kesäseisokit. Kalusto on keskimäärin käytössä 9–11 kuukautta vuodessa. Lisää korjuukapasiteettia on mahdollista saada vielä siirtämällä osa koneista kaksivuorotyöhön. Heinojen mukaan ainespuun korjuuseen ei siis aivan heti tarvita uutta kalustoa, työvoimaa kylläkin. ”Koneyrittäjät ovat valmiita tekemään yhteistyötä kaikilla rintamilla”, summaa Pasi Heino. L MIKKO SAVOLAINEN Kirjoittaja on Metsäkeskus Lounais-Suomen kehittämispäällikkö. mikko.savolainen@metsakeskus.fi

E Lauri Heinolla metsäkone pysyy hyppysissä. Tästä osoituksena metsäkoneen käytön SM-mestaruus.

Lisää nuoria koneen puikkoihin L Metsätöissä eletään murroksen aikaa. Alasta oikeasti kiinnostuneiden saaminen koulutukseen on metsäkoneenkuljettaja Lauri Heinon mielestä yksi alan suurimmista haasteista. Myös koulutusta tulisi kehittää. ”Koulutukseen täytyisi saada lisää käytäntöä, todellista työskentelyä hakkuutyömailla”, toteaa Heino.

Nykyaikaisen metsäkoneen ilmastoidussa hytissä kyllä viihtyy, Heino vakuuttaa. Koneesta löytyy runsaasti huipputeknologiaa, mutta kännykkä on hyvä apu, jos yksinäisyys iskee. Jos perustiedot metsänhoidosta ovat kunnossa, ei puun valintakaan tuota pulmia, sanoo Lauri Heino.

metsään

SYYSKUU 2008

ABC-retki

on hyvä startti Metsänomistamisen alkuvaiheissa saattaa pää mennä pyörälle jo metsäorganisaatioiden nimiä opeteltaessa. Metsäkeskusten järjestämä Metsään ABC –retki tarjoaa uusille metsänomistajille kohdennettua neuvontaa.

eikko Haukka on alle kolmekymppinen metsänomistaja. Hän osallistui Metsään ABC -retkelle Porissa: tavoitteena oli saada tietoa hoitotöistä ja päästä vaihtamaan kokemuksia muiden metsänomistajien kanssa. ”Välillä huomaa, ettei raaski harventaa tarpeeksi tai on epävarma työjäljestä. Niinpä on mukava kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia metsähoidosta”, Haukka kertoo. Retkeltä sai lyhyessä ajassa paljon tietoa omaan metsään vietäväksi. ”Olisin toivonut enemmän aikaa keskustelulle, mutta yhdessä päivässä ei tietenkään kaikkea ehdi.”

Matti Kari

Kannattava sijoitus

E Veikko Haukan metsä sijaitsee Kristiinankaupungissa. Metsänhoitotyöt ovat hyvä vastapaino melonnan maratonmatkoissa kilpailevalle nuorelle porilaiselle.

Haukasta tuli metsänomistaja kolmisen vuotta sitten, kun hän osti Kristiinankaupungissa sijaitsevan palstan enoltaan. ”Metsä oli minulle sijoituskohde, jonka arvoon voin itse vaikuttaa. Jos olisin saman rahan laittanut autoon, nyt harmittaisi.” Metsänhoitotöiden tekeminen omassa metsässä ovat innosta-

neet nuorta metsänomistajaa. ”Itse tekemällä mielenkiinto metsään on lisääntynyt ja nyt huomaa seuraavansa tievarsimetsiköitä jo huvittavan paljon. Metsätöissä saa samalla kerralla hyötyä, virkistystä ja liikuntaa.”

Seuraavaksi metsäsuunnitelma ABC-retki ei sammuttanut Haukan tiedonjanoa, joten lisäkoulutus kiinnostaa. ”Metsään-peruskurssi kuulosti mielenkiintoiselta ja iltaisin pääsisin myös helposti paikalle.” Myös raivaussahakoulutus tuntui hyödylliseltä, kurssilta saisi apua sahan huoltoon ja työtekniikkaan. Nyt mielessä ovat syksyn metsätyöt. Tarkoitus on tilata metsäsuunnitelma, jotta tilan töiden suunnittelu helpottuisi. ”Koska kovin suurta alaa ei kerralla ehdi tehdä, olisi hyvä saada kuviot kiireellisyysjärjestykseen.” L MATTI KARI Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskus Lounais-Suomessa koulutusasiantuntijana matti.kari@metsakeskus.fi

Metsä tutuksi Metsään ABC -palveluilla Metsään ABC -tuotteemme on suunniteltu vuodenaikojen mukaisesti niin, että kursseilta saatua tietoa voit heti hyödyntää metsiesi hoidossa. Metsään ABC -tuotteet sopivat metsänomistajille, jotka haluavat tutustua metsien hoitoon ja käyttöön, oletpa omistanut metsää pari kuukautta tai 30 vuotta. L Metsäasioihin tutustumisen helpottamiseksi olemme metsäkeskuksissa tehneet Metsään ABC -tuotteet, joiden toimivuuden olemme testanneet asiakkaillamme. Palveluidemme tavoitteena on tarjota metsäänsä tutustuvalle metsänomistajalle metsänomistamisen perustiedot yksinkertaisissa ja käytännönläheisissä paketeissa.

Metsään ABC -vihkonen Metsään ABC -vihkoseen on koottu tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon ensimmäiset neuvot Sinulle, joka olet vasta saanut metsäomaisuuden hoitoosi. Maksuttoman vihkosen saat metsäkeskuksesta tilaamalla tai noutamalla.

Metsään ABC -ensineuvonta Henkilökohtainen Metsään ABC -ensineuvonta on tarkoitettu Sinulle, joka haluat tutustua omaan metsääsi ja metsäomaisuuden hoitoon. Ensineuvonnassa Sinulle syntyy näkemys oman metsäomaisuutesi määrästä ja laadusta sekä tärkeimmistä toimenpidetarpeista. Palvelun suositushinta on 40 euroa.

Metsään ABC -päivä Metsään ABC -päivä on tarkoitettu metsäänsä tutustuville metsänomistajille. Kurssipäivän tavoitteena on, että saat metsänomistamiseen liittyvät perustiedot ja varmuutta päätöksentekosi tueksi. Metsään ABC -päivän suositushinta on 20 euroa.

Metsään ABC -retki Metsään ABC -retki on päivän kestävä maastoretki, joka tarkoitettu metsäänsä tutustuville metsänomistajille. Retkellä tutustut metsässä tehtäviin töihin, kuten metsän uudistamiseen, taimikonhoitoon ja puunkorjuuseen. Retkipäivän suositushinta on 20 euroa.

Metsään Peruskurssi Metsään Peruskurssi on tarkoitettu metsäänsä tutustuville metsänomistajille, jotka haluavat saada vankat, käytännön perustiedot suomalaisesta metsätaloudesta ja hyviä neuvoja oman metsäomaisuuden hoitoon. Kurssi järjestetään 10 luentoillan ja kahden maastoretken kokonaisuutena. Jos kurssi järjestetään yhteistyössä paikallisen aikuisopiston kanssa, hinnan määrittää yleensä aikuisopisto.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Lisätietoja Metsäkeskus HämeUusimaa puh. 020 772 6500, Metsäkeskus Lounais-Suomi ja Metsäkeskus Pirkanmaa puh. 020 772 7200 ja palvelunumero 020 692 555 (arkisin klo 8–16). Sähköpostitse humk@ metsakeskus.fi, lsmk@metsakeskus.fi ja pimk@metsakeskus. fi tai asiakaspalvelu@metsakeskus.fi. Sinulle parhaiten sopivan kurssin löydät verkkopalvelusta www.metsakeskus.fi, Koulutus ja tapahtumat -osiosta.

L VEIKKO IITTAINEN Kirjoittaja on Metsäkeskus Pirkanmaan kehittämispäällikkö. veikko.iittainen@metsakeskus.fi

metsään

SYYSKUU 2008

Leveä tela

kantaa suometsässä Suuri osa Suomen soista ojitettiin aikanaan metsänkasvatusta varten. Aika ja metsänhoitotoimet ovat tehneet tehtävänsä, nyt turvemailla humisevat sakeat kasvatusvaiheen metsät.

Lisää kantavuutta Puun tarpeen lisääntyminen on pistänyt vauhtia puunkorjuukaluston ja -menetelmien kehittämiseen. Kehitystyössä korjuukoneiden aiheuttaman pintapaineen vähentäminen on otettu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tähän on haettu ratkaisuja teloja leventämällä ja pidentämällä. Puhutaan täyskantavista teloista, joissa telalaput ovat leveät ja pitkät. Telojen reunat on levitetty ja pyöristetty, jotta pintaturpeen leikkautuminen vähenisi. Telamattoa voidaan pidentää lisäämällä kuormatilan alla olevaan teliin lisäakseleita. Esimerkiksi Ponssen kehittämässä ratkaisussa telamatto kulkee kolmen pyörän ympäri. Renkaita voidaan levittää ja niiden ilmanpainetta alentaa. Myös renkaan isompi halkaisija lisää kantavuutta.

Urien paikat mietittävä tarkkaan Turvemaiden puunkorjuu vaatii erityishuomiota myös korjuun suunnittelussa ja korjuutekniikassa. Mitä useammin ajetaan samasta kohdasta, sitä suurempi on riski, että kantava pintaturve pettää ja ajokone joutuu turvekylpyyn. Kokoojaurien paikat on mietittävä tarkkaan ja mahdollisesti käytettävä useita eri kohtia. Kaikki liikenevä hakkuutähde pitää saada ajouralle kantavuutta lisäämään. Pienemmät kuormat ja vajaakuorman täydentäminen kovemmalta pohjalta on myös otettava keinovalikoimaan, vaikka näin joudutaan korjuun tehokkuudesta tinkimään. Kaikkien metsätalouden toimijoiden onkin tunnustettava, että huonosti kantavilla turvemailla korjuun tuottavuus on kangasmaita heikompi, mikä heijastuu puun kantohintaan. Myös ajouria joudutaan helposti tekemään enemmän kuin optimaalisilla kivennäismaakohteilla.

Timo Viinamäki

otta metsäteollisuus voisi korvata supistuvan puuntuonnin, pitäisi kotimaista puunkorjuuta lisätä 10–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä on mahdollisuus koko suomalaiselle metsäsektorille. Metsien puolesta hakkuita voidaan lisätä. Hakkuut pitää kuitenkin suunnata harvennusmetsiin ja turvemaille, joissa hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen on tähän asti ollut vajaata. Nyt kipeästi tarvittavat lisämotit ovat saatavissa näiltä alueilta. Turvemaat ovat heikon kantavuutensa takia haasteellisia korjuukohteita. Niiden kesäaikainen puunkorjuu nähdään kuitenkin välttämättömänä, sillä kunnollisia pakkastalvia on aina vain harvemmin.

E Ajokoneen kantavuutta on parannettu lisäämällä telan pituutta, ns. kymppipyörä Ponsse.

Pohjois-Satakunnassa suometsien korjuu on arkipäivää

E Kevyt kone leveillä renkailla pysyy hyvin pinnalla.

L Metsäliitto järjesti kesällä suometsien hakkuunäytöksen Honkajoella yhdessä metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Pohjois-Satakunnassa metsistä yli kolmannes on turvemailla, joten siellä on totuttu tekemään hakkuita soilla. ”Esimerkiksi Honkajoelta ostamastani harvennuspuusta reilu 40 prosenttia tulee suometsistä”, Metsäliiton ostoesimies Arto Uusihonko kertoi. Hänen mukaan turvemaiden kesäkorjuu onnistuu, kunhan ojat toimivat kohtuullisesti, jottei alue pääse täysin vettymään. Työnäytöksessä oli esillä kaksi Pohjois-Satakunnassa toimivaa koneketjua, jotka on varusteltu kantavuutta lisäävin pyörä- ja telaratkaisuin. Urakoitsija Jarmo Mustalammin ketjussa hakkuukoneena on Ponssen Beaver suoteloilla varustettuna ja ajokoneena Ponssen Wisent-kuormatraktori, jossa on lisäakselin avulla saatu kuor-

matilan alla olevat telat pidennettyä. ”Tällä ratkaisulla on saatu kesäaikana korjattua sellaisia leimikoita, jotka muuten olisivat olleet vain jäätyneen maan aikana korjattavissa”, Mustalammi kertoi. Urakoitsija Esa Välimäki toi näytökseen kevyen Sampo-harvesterin, joka oli varusteltu normaalia leveämmillä renkailla. ”Kantavuuden lisääntymisen huomaa hyvin, kun vertaa työskentelyä normaalirenkaiseen koneeseen”, Välimäki totesi. Hänen mukaan leveämmät renkaat ovat hyvät myös kivennäismailla, painumia tulee vähemmän. Ajokoneena tässä ketjussa oli urakoitsija Petri Rautjärven Valmet 830, jossa kuormatilan alla on täyskantavat telat. L Timo Viinamäki Kirjoittaja on Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsänparannuspäällikkö. timo.viinamaki@metsakeskus.fi

metsään

SYYSKUU 2008

Hoitoa perinneympäristöille

Pirkanmaalaisille puustoisten perinneympäristöjen omistajille lähetettiin keväällä tiedote hankkeesta. Kohteita tuli tarjolle riittävästi. Perinneympäristöjä omistavat voivat tiedustella Pirkanmaan metsäkeskuksesta kohteensa hoidosta, vaikka eivät kirjettä olisi saaneetkaan. Jukka Ruutiainen Metsäluontoneuvoja Pirkanmaan metsäkeskus Puh. 040 530 6721

Jukka Ruutiainen

Pirkanmaan metsäkeskuksessa aloitettiin keväällä puustoisten perinneympäristöjen luonnonhoitohanke. Hankkeessa tarjotaan perinneympäristön omistajalle tietoa alueen hoidosta. Tavoitteena on säilyttää osa kallisarvoista maisemaa, harvinaistuvaa lajistoa ja ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Parhaille kohteille voidaan myöntää tukea käytännön hoitotöihin.

E Samuli Naaralaisen metsissä laiduntaa 40 emolehmää. Kuvassa lehmät ovat paremmilla heinämailla, mutta välillä ne siirretään metsälaitumelle luonnon helmaan pitämään perinneympäristöä kunnossa.

Henkäys vanhoilta ajoilta Merkittävä osa maaseudun kulttuurimaisemasta ja luonnon monimuotoisuudesta on häviämässä perinneympäristöjen umpeenkasvun takia. Onko mahdollista säilyttää edes osa historiaa?

E Lampaat ovat erinomaisia perinneympäristön hoitajia. Ne kulkevat laumassa eivätkä ole kovin nirsoja ruuan suhteen. Niiden aitaamiseen tarvitaan verkkoaita tai perinteinen riukuaita.

uomalainen maalaismaisema on muuttunut 50 vuodessa merkittävästi. Perinneympäristöt ovat hävinneet lähes kokonaan ja tilalle ovat tulleet tehokkaasti viljellyt pellot ja pääosin navetoissa aikaansa viettävät, pitkälle jalostetut lehmärodut. Vielä 1950-luvulla Suomen metsiä ja hakamaita laidunsi satoja tuhansia maatiaisrotuisia lehmiä – suomenkarjaa. Suurimmillaan luonnonlaitumien ala oli yli 1,5 miljoonaa hehtaaria. Nyt esimerkiksi metsälaitumista on enää alle prosentti jäljellä. Ihmisen luontaisena taipumuksena on halu tuntea oma historiansa ja omat perinteensä. Usein ihmetellään, miksi jokin ajanjakso pitää museoida. Oli kyse sitten häviävästä kulttuuriperinnöstä, vanhoista rakennuksista tai lehmien metsälaitumista, on tärkeää, että osa historiaa jää elämään. Perinneympäristöt ovat yksi osa historiaamme, niiden säilyminen on nyt hiuskarvan varassa.

Erilaisilla hankkeilla ja maatalouden tuilla on mahdollisuus säilyttää pieni osa puustoisista perinneympäristöistä, joita ovat metsälaitumet, hakamaat, kaskimetsät ja lehdesniityt. Vanhaan ei ole paluuta, mutta henkäys vanhoista ajoista voidaan jättää elämään omille ja tuleville sukupolville.

Tavoitteena ravinteiden vähentäminen Puustoisen perinneympäristön hoidon tavoitteena on kohteen ravinnepitoisuuden vähittäinen heikentäminen, jotta vaateliaammat, heikosti kilpailua kestävät kasvilajit menestyvät. Väärin hoidettuna kohde saattaa rehevöityä ja alkaa kasvaa esimerkiksi typpeä vaativaa nokkosta. Kohteen hoito alkaa puuston peruskunnostuksella. Se tehdään vaiheittain useamman vuoden aikana pienimuotoisin poimintahakkuin, jolloin vältetään liiallinen ravinteiden vapautuminen aluskasvillisuuden käyttöön.

Kaikki raivausjäte kuljetetaan alueelta pois. Kunnostukseen kuuluu myös ei-toivottujen kasvien niitto ja niiden poiskuljetus. Pienempien puiden repiminen juurineen ja lehtipuiden kaulaaminen vähentävät vesomista. Parhainta hoitoa perinneympäristölle on tietenkin laidunnus. Usein kohteita ei edes kannata kunnostaa, ellei hoidolle ole jatkuvuutta. Tehokkaalla kertahoidolla voidaan jopa pahentaa tilannetta. Perinneympäristö olisi hyvä aidata omaksi alueekseen. Aluetta ei saa yli- eikä alilaiduntaa eikä käyttää pelkästään yölaitumena. Laiduntavalle karjalle ei saa antaa lisäravintoa eikä kohde saa olla yhteydessä nurmilaitumiin. Ravinteita on tarkoitus viedä metsälaitumelta pois, ei tuoda niitä sinne. L JUKKA RUUTIAINEN Kirjoittaja on Metsäkeskus Pirkanmaan metsäluontoneuvoja jukka.ruutiainen@metsakeskus.fi

Metsälaidun tuo vaihtelua maisemaan

ELahonneet rattaat muistuttavat vanhoista ajoista.

L Samuli Naaralaisella on 18 hehtaaria metsälaidunta, jossa laiduntaa 40 emolehmästä. Alue on paikallisesti merkittävä ja yksi Pirkanmaan suurimmista käytössä olevista metsälaitumista. Kuusivaltaisen metsälaitumen ravinto ei yksin riitä vankkarakenteisille lehmille, vaan ne laiduntavat osan aikaa myös peltolaitumella. Naaralainen sai Eerolan tilan haltuunsa tänä vuonna sukupol-

venvaihdoksessa. Uutena maaomistajana hän suhtautuu avoimesti tilan tarjoamiin eri mahdollisuuksiin. Yksi tulonlähde muiden joukossa on maatalouden ympäristötuen erityistuki, jota hän saa metsien laidunnuksesta. Tuen merkitys on vähäinen tilan taloudessa, mutta se kuitenkin kannustaa hoitamaan maisemaa perinteitä kunnioittaen.

Eerolan tilan metsiä on laidunnettu yli sata vuotta, joten on luonnollista, että laiduntaminen jatkuu myös uuden maanomistajan aikana. Naaralainen halusi lisätietoa alueensa hoidosta ja otti yhteyttä Pirkanmaan metsäkeskukseen. Kohteen keskeisille osille laaditaan suunnitelma, joka on apuna hoitotöitä tehtäessä.

metsään

itkään valmisteltu kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) uudistus on vihdoin loppusuoralla. Viimeiset muutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn loppusyksystä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta 2009. Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa työlajivalikoiman supistuminen, nuoren metsän hoidon tukiehtojen uudistuminen sekä kunnostusojitusalueen kokonaisvaltainen hoito eli suometsän hoito. Myös metsänparannuslainoista luovutaan.

SYYSKUU 2008

Kemeran uudet säännöt Vaikka jotakin on jäänyt ennallaan, on uudessa kemera-laissa paljon muuttunutkin. Painopiste on taimikonhoidossa, ja jotkin työlajit poistuvat kokonaan tuen piiristä.

Tukea taimikoihin Yksi uuden lain keskeisimpiä tavoitteita on siirtää nuoren metsän hoidon painopistettä taimikoihin. Työ on niissä halvempaa ja metsänhoidollisesti vaikuttavampaa kuin nuorissa kasvatusmetsissä. Taimikonhoidon tuen suhteellinen taso nousee ja työvaikeuden määrittely helpottuu. Entiseen tapaan nuoren metsän hoitokohteen pinta-alan tulee olla vähintään hehtaari. Kohde voi koostua useasta eri alueesta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria.

Taimikonhoidossa tulee taimikon keskipituuden olla työn jälkeen vähintään kaksi metriä. Vastaavasti nuoren kasvatusmetsän hoitokohteen puuston keskiläpimitta rinnankorkeudelta tulee työn jälkeen olla alle 16 senttimetriä. Tukea nuoren metsän hoitoon voidaan myöntää vain kerran samalle kohteelle puuston kierto-

Pystykarsinta ja pellonmetsitys poistuvat tuettavien työlajien joukosta.

��

ajan kuluessa kuten nykyisinkin. Tuen määrä ilmoitetaan nyt yksinker tai sesti eurom ä är äi senä hehtaaritukena.

Energiapuun tuki ennallaan Energiapuun korjuuseen myönnetään tukea nykyiseen tapaan. Alun perin oli tarkoitus laajentaa tuen piiriä. Nyt tukea myönnetään nuoren metsän hoidon tuella rahoitettuihin kohteisiin. Samoin haketustukea saa vain nuoren metsän hoitokohteelta korjatun energiapuun haketukseen.

Uudet tiet vain yhteishankkeena Tukea voidaan myöntää uuden metsätien tekemiseen ja metsätalouden kuljetusten edellyttämän yksityistien perusparannukseen. Uuden tai perusparannettavan tien on sovelluttava rakenteeltaan metsätalouden ympärivuotisiin kuljetuksiin, eli tien kantavuuden ja mitoituksen on oltava nykykalustolle riittävä. Ajoradan vähimmäisleveyden tulee olla vähintään 3,6 metriä. Olennainen muutos on se, että uusi metsätiehanke on toteutettava yhteishankkeena. Rahoituskelpoisissa hankkeissa sallitaan hieman aikaisempaa enemmän muuta kuin metsäliikennettä.

Tuettavat työlajit vähenevät

��

Pitkään tuen piirissä ollut pellon metsitys poistuu tuettavien työlajien joukosta. Samoin käy pystykarsinnalle. Sen määrät ovat olleet viime vuosina vähäisiä, ja työn jäljessä on ollut myös laatuongelmia. Työllisyysehtoisia töitä ei ole Etelä-Suomessa juuri rahoitettu, nyt tämä lisätukimahdollisuus poistuu kokonaan. Samoin rahoituksen määrän sitominen voimassa olevaan metsäsuunnitelmaan poistuu. Kulotus säilyy tuettavien töiden joukossa osana metsänuudistamista. Lisäksi kulotusta voidaan toteuttaa luonnonhoitohankkeena, jolloin tavoitteena on metsien monimuotoisuuden edistäminen. Tällöin voidaan korvata kokonaan

suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Suometsä kuntoon Kunnostusojitus on nyt suometsän hoitoa. Tukea voidaan myöntää ojien kaivamiseen ja kunnossapitoon sekä vesiensuojelutöihin. Vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus rahoitetaan kokonaan valtion tuella. Suometsän hoitohankkeen vähimmäiskoko on neljä hehtaaria ja erillisen kuvion vähimmäiskoko yksi hehtaari. Suometsänhoitohankkeen yhteydessä tehty nuoren metsän hoito ja terveyslannoitus saavat hieman korkeampaa tukea.

Juurikääpää torjutaan Juurikäävän torjuntatuen soveltamisala laajentuu. Tukea voidaan myöntää, jos juurikäävän leviämisen riskialueella on mäntyä tai kuusta taikka molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta. Torjuntaa voidaan tehdä koko Etelä-Suomessa valtion tuella. Aikaisemman mallin mukaisesti tukea myönnetään sekä torjunta-aineisiin että levitystyöhön.

Ympäristötuki täsmentyy Ympäristötuen laskenta yksinkertaistuu, ja tuki muuttuu kohdekohtaiseksi. Hakijan omistamien metsien hakkuumahdollisuuksia ei siis tarvitse enää selvittää. Uudessa laissa tuki kohdistetaan ensisijaisesti erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Tuki koostuu hakkuuarvokorvauksesta ja mahdollisesti kohteella tehtävistä ympäristönhoitotöistä. Hakkuuarvosta vähennetään omavastuu, jonka suuruus on 4 prosenttia hakkuuarvosta. Pienin sopimuksesta maksettava tuki on 500 euroa. Nykyisin maksettava hehtaarikohtainen peruskorvaus poistuu.

L ILKKA KOIVISTO Kirjoittaja on Metsäkeskus HämeUusimaan viranomaispäällikkö Ilkka.koivisto@metsakeskus.fi

metsään

Kalle Heiska

SYYSKUU 2008

Kannot energiaksi Kuusivaltaisen metsän päätehakkuuseen yhdistetään yhä useammin kantojen korjuu. Samalla voidaan tehdä uudistusalueen kasvualustaan mättäät taimikkoa varten.

arkanolainen Erkki Raivaluoma myi keväällä kolmen hehtaarin kuusivaltaisen metsikön pystykaupalla. Samalla sovittiin latvusten, risujen ja kantojen korjuusta energiapuuksi. Kannot nostaa ja pilkkoo Juha Salonen kurulaisesta Piha & Mökkipalvelu JS Oy:stä. Kantojen nostojen ohessa hän tekee taimille mättäät yrityksen kehittämän ja patentoiman kantokouran lapiolla. ”Kun risujen lisäksi poistetaan kannot, metsä tulee siistiksi. Taimille tulee hyvät istutusmättäät, ja metsässä on mukava kulkea. Tulee siihen toki muutakin kasvustoa”, Erkki Raivaluoma sanoo. Metsikkö kuuluu nykyisin Raivaluoman tyttären Sini Raivaluoman 11 hehtaarin metsätilaan. Tilalle tehtiin metsäsuunnitelma viitisen vuotta sitten, ja kesällä hakattu alue oli jo tuolloin merkitty hakkuukypsäksi. Edellisen metsäkaupan Erkki Raivaluoma teki kymme-

nisen vuotta sitten. ”Puuta kannattaa myydä, jotta firmat saavat raaka-ainetta. Kannot pois ja energiaksi – ja nauttimaan taimikossa liikkumisesta”, Raivaluoma sanoo. Kannonnosto on metsänomistajan yksi vastaus ilmastomuutoksen aiheuttamalle haasteelle. Raivaluoma muistaa aikoja 50 vuotta sitten, jolloin talvisin oli lunta metritolkulla ja pakkaset olivat kovia. Kesät olivat komeita ja vaikka välillä ukkosti, ei nykyisenlaisia viikkojen sateita koettu. ”Kyllä jotain on jossain pielessä.”

Tienvarteen kuivumaan Kanto pilkotaan 2–4 osaan noston yhteydessä, siitä ravistetaan enimmät maa-ainekset pois, ja kannot kootaan ilmaviksi kasoiksi. Salonen nostaa kantoja uudenkarhealla kaivurikoneella, jossa on met-

rin alkuperäistä pitempi puomi. Tämä tuo ulottuvuutta ja tehokkuutta työskentelyyn. ”Kannonnosto vaatii tavallista kaivutyötä monipuolisempaa, samanaikaista ohjaustyötä jaloilla ja käsillä”, Salonen kertoo. Taimimättäät tehdään samalla kantokouralla. Valmista tulee runsas hehtaari päivässä. Terveitä kantoja jätetään nostamatta noin 20 kappaletta hehtaarille. Nostettujen kantojen annetaan kuivahtaa metsässä 2–6 viikkoa, sen jälkeen ne kootaan korjuukoneella isommiksi kasoiksi metsän reunalle tien varteen. Siinä kantojen annetaan kuivua 1–3 vuotta ennen niiden hakettamista. Piha & Mökkipalvelu JS Oy:n liiketoiminnasta 90 prosenttia on kannonnostoa. Yrityksellä on neljä työntekijää, kaksi kantokourakonetta, yksi ajokone ja yksi hakkuukone. Yritys tekee valtaosan pirkanmaalaisten metsien kannonnostoista. Juha Salosen mukaan Suomi on edelläkävijä kannonnostossa. Myös esimerkiksi Englannissa kannonnosto on yleistynyt. Salosen mukaan yrityksen patentoima kannonnostokoura kiinnostaa sielläkin.

E Juha Salonen nostaa kantoja päätehakatusta kuusikosta Ikaalisissa. Nostokoneessa on pidennetty puomi, joka sopii myös metsänpohjan mätästämiseen.

Juurikääpä kuriin Kantojen nosto on melko uutta toimintaa metsänomistajille. Nykykäsitysten mukaan kantoja kannattaa nostaa reheviltä metsänpohjilta kuten kuusivaltaisilta päätehakkuilta. Kantojen poisto voi lisätä taimikkoalan vesakoitumista ja heinittymistä, joten taimikkoon pitää ehkä tehdä yksi lisäkerta vesakontorjuntaa. Kuusta lahottavaa juurikääpää voidaan vähentää olennaisesti poistamalla kannot, kun uudistetaan kuusikko. Siten vähenee tarve vaihtaa kokonaan hakkuualueen puulaji. Terveistä kannoista osa jätetään uudistusalueelle metsän monimuotoisuuden – muun muassa eliöstön säilyttämiseksi. Puuenergia ry:n selvityksen mukaan kantojen korjuun nettohyöty puuston kiertoaikana on 90 euroa hehtaarilta. Vastaava nettohyöty hakkutähteen osalta on samalla ajalla 20 euroa hehtaarilta. L KALLE HEISKA Kirjoittaja työskentelee tiedottajaharjoittelijana Pirkanmaan metsäkeskuksessa. kalle.heiska@metsakeskus.fi

Kannosta energiaksi • Kantoaines sopii parhaiten isojen, teholtaan 2–200 megawatin laitosten polttoaineeksi. • Kuusivaltaisella päätehakkuuhehtaarilla on kantoja noin viidesosa runkopuun tilavuudesta. • Jos päätehakkuulta kerätään kantoja 40 kuutiota, se vastaa energiasisällöltään 8 000 litraa kevyttä polttoöljyä.

metsään

SYYSKUU 2008

Syysmetsäpäivä - Toimintaa metsiin

a t i o V

! a h a s s u a raiv

Lauantai 27.9.2008 klo 10–15

Tampereen Ammattikorkeakoulu, Teiskontie 33, Tampere

Mikä on metsäteollisuuden kilpailukyky ja tulevaisuus Suomessa? Saadaanko puuta kotimaasta riittävästi? Mistä tekijöitä metsään?

L Tampereen Ammattikorkeakoululla järjestetään ensi viikon lauantaina 27.9. klo 10–15 metsänomistajatilaisuus. Tapahtumassa on viidessä luentosalissa metsäaiheisia tietoiskuja ja lisäksi 30 näytteilleasettajaa esittelee toimintaansa.

Tietoa puumarkkinoista ja kannattavuudesta Tietoiskuissa ja luennoissa käsitellään metsäasioita laidasta laitaan. Metsänomistajat voivat valita ohjelmasta itseään eniten kiinnostavat aiheet. Juhlasalissa puhuvat Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi metsätuotteiden markkinoista, MTK:n osastopäällikkö Pekka Airaksinen sekä Metsäteollisuus ry:n metsäasioiden päällikkö Antti Otsamo puumarkkinoista ja Metsäntutkimuslaitoksen professori Kari Mielikäinen metsätalouden kannattavuudesta. Lisäksi Metsäalan Tulevaisuusfoorumin johtaja Anssi Niskanen valottaa metsäalan tulevaisuutta. Muut neljä luentosalia on nimetty luentoaiheita kuvaavasti: Metsänhoitosali, Taloussali, Metsätyösali ja Metsään ABC -klinikka.

Liisa Mäkijärvi

Raivaussaha arvonnassa Tapahtumassa arvotaan Toimintaa metsiin -teemaan sopivasti kaksi raivaussahaa, joten kaksi metsänomistajaa lähtee Syyspäivästä uusi saha mukanaan. Tilaisuuden tavoitteena on, että metsien hoitomäärät kasvaisivat kaikkien osallistujien metsissä. Tapahtumassa on kahvitarjoilu. Ruokalipukkeita voi ostaa.

Tervetuloa Syysmetsämetsäpäivään!

Pekka Airaksinen

Tapahtuman järjestävät Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, Metsäkeskus Keski-Suomi, Metsäkeskus Lounais-Suomi ja Metsäkeskus Pirkanmaa.

Anssi Niskanen

Antti Otsamo

Ohjelma klo

Metsäsali

Metsänhoitosali

Taloussali

Metsätyösali

Metsään ABC -klinikka

10.00–10.20

Toimintaa metsiin Arto Sorri, Metsäkeskus Pirkanmaa

Metsänuudistaminen Metsänhoitoyhdistys

Metsäsuunittelu Metsäkeskus

Metsänhoitokortisto Metsäkustannus Oy

Organisaatiot Metsäkeskus

10.30–10.50

Metsäsektorin tulevaisuus Taimikonhoito Suometsät kuntoon Anssi Niskanen, Metsäkeskus Metsäkeskus Tulevaisuusfoorumi

Kannattava yrittäminen Koneyrittäjät

Oikeudet ja velvollisuudet Metsänhoitoyhdistys

11.00–11.20

Puulla on kysyntää Harvennus Antti Otsamo, METLA Metsäteollisuus ry

Metsäpalveluyrittäjyys Metsäpalveluyrittäjä

Metsänhoito Metsäkeskus

11.30–11.50 Puulla on kysyntää Uudistamisen aika Maiseman voi vuokrata Pekka Airaksinen, MTK TAPIO MTK

Tapaturma- ja eläkevakuutus MELA

Puukauppa Metsänhoitoyhdistys

12.00–12.20

Tilakohtainen Metsätiet kuntoon kannattavuus ja hakkuut Metsäkeskus Kari Mielikäinen, METLA

Metsien vakuuttaminen Tapiola

Metsänlannoitus Yara Oy

Verotus Metsäkeskus

12.30–12.50

Metsätuotteet markkinoille Metsänuudistaminen Liisa Mäkijärvi, Metsänhoitoyhdistys Metsäsäätiö

Metsätilan kauppa Länsi-Suomen Metsätilat Oy

Metsänhoitokortisto Metsäkustannus Oy

Organisaatiot Metsäkeskus

13.00–13.20

Puulla on kysyntää Taimikonhoito Metsäsuunittelu Antti Otsamo, Metsäkeskus Metsäkeskus Metsäteollisuus ry

Kannattava yrittäminen Koneyrittäjät

Oikeudet ja velvollisuudet Metsänhoitoyhdistys

13.30–13.50

Puulla on kysyntää Pekka Airaksinen, MTK

Metsien vakuuttaminen Pohjola

Metsäpalveluyrittäjyys Metsäpalveluyrittäjä

Metsänhoito Metsäkeskus

14.00–14.20

Metsäsektorin tulevaisuus Uudistamisen aika Anssi Niskanen, TAPIO Tulevaisuusfoorumi

Metsärahan sijoittaminen Osuuspankki

Raivaussahan työtekniikka Metsäkeskus

Puukauppa Metsänhoitoyhdistys

14.30–14.50

Tilakohtainen Metsätiet kuntoon kannattavuus ja hakkuut Metsäkeskus Kari Mielikäinen, METLA

Suometsät kuntoon Metsäkeskus

Metsänlannoitus Yara Oy

Verotus Metsäkeskus

Harvennus METLA

Metsärahan sijoittaminen Nordea

metsään

SYYSKUU 2008

��

Bussilla Syysmetsäpäivään Syysmetsäpäivä on kaikille avoin ja maksuton. Tapahtumaan järjestetään bussikuljetukset, paikat busseista täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 24.9.2008 mennessä. Kuljetus on maksuton.

Yhteistyökumppanit: Suomen Metsäsäätiö, Mhy, Stora Enso, Metsäliitto, MTK, LT Biowatti, Luvian Saha Oy, Raunion Saha Oy, Komatsu Forest, Koneyrittäjien liitto, Nordea, Glitnir, Metsäntutkimuslaitos, Metsäkustannus, Mela, Meto, Husqvarna, Stihl, Pohjola, Tapiola, Yara, Nordic Forest Plants, Taimi Tapio Oy, Tietoenator, TAMK, 4H, TAO/Kurun metsäoppilaitos, Versowood Oy, ProSilva Oyj, Pohjola, Osuuspankki

Bussi 1: Järvisen Liikenne Oy HARTOLA klo 6.45 Jari-Pekka – HEINOLA klo 7.30 turistipysäkki Nordean edessä – LAHTI klo 8.15 linja-autoaseman turistipysäkki – HOLLOLA 8.25 valtatie 12 bussipysäkki ABC:n kohdalla – TAMPERE. Ilmoittautuminen: humk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussi-isäntänä Veikko Väisänen, puh. 020 772 6629. Bussi 2: Järvisen Liikenne Oy SYSMÄ klo 7.00 matkahuolto – ASIKKALA klo 7.40 matkahuolto – ABC PADASJOKI klo 8.10 - KUHMOINEN klo 8.40 Neste – KUHMALAHTI klo 9.00 Pohjan huoltoasema – TAMPERE. Ilmoittautuminen: humk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussi-isäntänä Pauli Nurminen, puh. 0400 514 738. Bussi 3: Hatusen Liikenne HÄMEENLINNA klo 8.30 Wetterhoffin pysäkki – VALKEAKOSKI klo 9.10 linja-autoasema – TAMPERE. Ilmoittautuminen: humk@metsakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussi-isäntänä Heikki Stylman, puh. 020 772 6659. Bussi 4: Tilausliikenne Lohja Oy LOHJA klo 7.00 kirkkokenttä – VIHTI klo 7.25 Nummelan linja-autoasema – ABC HYVINKÄÄ klo 8.10 – ABC RIIHIMÄKI klo 8.30 – TAMPERE. Ilmoittautuminen: humk@met-

sakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussiemäntänä Leena Kalin, puh. 020 772 6642. Bussi 5: Mannerkiven Liikenne Oy MÄNTSÄLÄ klo 7.00 linja-autoasema – ORIMATTILA klo 7.30 linja-autoasema – LAHTI klo 8.00 linja-autoaseman turistipysäkki – HÄMEENKOSKI klo 8.30 Koskikartano – TUULOS klo 8.50 kauppakeskus Tuulonen – HAUHO klo 9.15 linja-autoasema – PÄLKÄNE klo 9.40 Aapiskukko – TAMPERE. Ilmoittautuminen: Mhy OMAn toimistoon puh. (03) 552 6500, bussi-isäntänä Jarmo Sulopuisto, puh. 0400 354 526. Bussi 6: Kaarinan Turistibussit Oy SALO klo 7.25 Euromarket, Hämeentie 37 – SOMERO klo 8.00 ABC Härkähovi, Turuntie 2 – FORSSA klo 8.30 Autokeidas – TAMPERE. Bussi-isäntä Jarmo Reiman, puh. 020 4647 385 Ilmoittautuminen: puh. 020 46 111. Bussi 7: Kaarinan Turistibussit Oy TURKU klo 7.20 Metsäkeskus, Kuralankatu 2 - AURA klo 7.50 Shell, Valtatie 36 B - LOIMAA klo 8.25 Rautia K-maatalous, Aleksis Kivenkatu 9 - URJALA klo 9.00 Pentinkulma, Turunväylä 52 – TAMPERE. Bussi-isäntä Tapani Holmijoki, puh. 0400 824 201. Ilmoittautuminen: Mhy Lounametsän toimistoon puh. 020 413 6650 klo 9 –15 välillä.

Bussi 8: Linja-autoliikenne Sookari Oy RAUMA klo 7.15 linja-autoasema – EURA klo 7.45 S-market – HUITTINEN klo 8.15 Härkäpakari – VAMMALA klo 8.45 Neste – TAMPERE. Bussi-isäntä: Hannu Justen, puh. 044 5338 242. Ilmoittautuminen: Mhy Länsimetsä, puh. (02) 865 1530. Bussi 9: Linja-autoliikenne Sookari Oy PORI klo 7.45 linja-autoasema – ULVILA klo 8.00 Kaasmarkun St1 – KULLAA klo 8.10 Neste: 8.10 – KIIKOINEN klo 8.30 ABC – MOUHIJÄRVI klo 9.00 Häijään Neste – TAMPERE. Bussi-isäntä: Matti Kari, puh. 040 5253 755. Ilmoittautuminen: Metsäkeskus Lounais-Suomi, puh 020 772 6428. Bussi 10: Tilausliikenne Rauno Koivukoski Ky KIHNIÖ klo 8.00 Siwa – PARKANO klo 8.25 Shell – IKAALINEN klo 8.50 Neste – HÄMEENKYRÖ klo 9.10 S-Market – TAMPERE. Ilmoittautuminen: Mhy KihniöParkano, Hannu Autio, puh. 044 739 3101. Bussi 11: Bussi-Manninen Oy VIRRAT klo 8.00 linja-autoasema – RUOVESI klo 8.30 linja-autoasema – JÄMINKIPOHJA klo 8.40 –TERÄLAHTI klo 9.10 Sale – TAMPERE. Ilmoittautuminen: Mhy PohjoisPirkka, puh. 03 486 4550.

Bussi 12: Töysän Liikenne Oy KEURUU klo 8.00, linja-autoasema – MÄNTTÄ klo 8.30 linja-autoasema – ORIVESI 9.20 linja-autoasema – TAMPERE. Ilmoittautuminen: Metsäkeskus Keski-Suomi, puh. 020 772 7817 tai 020 772 7813. Bussi 13: Töysän Liikenne Oy JYVÄSKYLÄ 8.00 Harjukadun tilausajolaituri – KORPILAHTI 8.25 Neste – JÄMSÄ 8.45 Hirvi – LÄNKIPOHJA 9.15 Neste – TAMPERE. Ilmoittautuminen: Metsäkeskus Keski-Suomi, puh. 020 772 7817 tai 020 772 7813. Bussi 14: Savonlinja Oy LAPPEENRANTA klo 5.30 matkakeskus – TAAVETTI klo 6.00 keskustan pikavuoropysäkki – KOUVOLA klo 6.45 linja-autoasema – Kahvitauko, Kausala matkakeidas – LAHTI klo 8.10 – TAMPERE. Ilmoittautuminen: Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, puh. 020 77 27624 tai sari.hakanen@metsakeskus.fi.

metsään

SYYSKUU 2008

Jouni Rantalan

Metsänkasvatus

E Ensiharvennuksen tärkein tavoite on kasvatettavan puuston elinvoimaisuuden ja puuston tulevan arvokasvun turvaaminen.

Harvennus turvaa metsikön arvokkaimpien puiden kasvun. Näin päätehakkuille päästään aikaisemmin kuin hoitamattomassa metsässä.

varhaisperkauksesta, jossa poistetaan lähinnä kilpaileva, etukasvuinen lehtipuusto männyn tai kuusen taimikosta. Varsinaiseksi taimikonharvennukseksi sanotaan harvennusta, jossa jätetään kasvamaan vain ne elinvoimaisimmat ja hyvälaatuisimmat puut, jotka kasvatetaan ainespuun, eli kuitu- tai tukkipuun, kokoiseksi. Taimikonharvennus tehdään puulajista ja kasvupaikasta riippuen noin 4–8 metrin pituisessa taimikossa. Metsänomistajalle nämä varhaisvaiheen harvennukset merkitsevät välittömästi vain työtä ja kustannuksia, koska hakkuutuloja ei taimikonharvennuksista vielä saada. Niistä huolehtiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta metsästä ylipäätään saadaan myöhemmissä hakkuissa korjattua hyvälaatuista ainespuuta. Taimikkovaiheen kustannukset on perusteltua mieltää inves-

kannattavaksi harventamalla M

etsänkasvatuksen tavoitteena on ohjata puuston kehitystä niin, että metsänomistaja saavuttaisi ne tavoitteet, jotka hän metsänkäytölleen on asettanut. Suomessa talousmetsien kasvatuksen tavoitteena on yleensä mahdollisimman arvokkaan ainespuun tuottaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa käsittelyohjelmaa, joka viime kädessä tähtää järeän ja hyvälaatuisen tukkipuun tuottamiseen. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi tärkein metsänkasvatuksen keino on puuston harventaminen. Harvennusten avulla voidaan säädellä tehokkaasti puuston tiheyttä, puulajisuhteita ja puuston laatua. Harvennuksilla turvataan riittä-

vä kasvutila metsikön arvokkaimmille ja elinvoimaisimmille puille poistamalla niiden kilpailijat. Kun puiden latvuksille ja juuristolle on riittävästi kasvutilaa, rungot järeytyvät nopeammin, ja hoidettu puusto saavuttaa päätehakkuukypsyyden aikaisemmin kuin hoitamaton ja ylitiheä metsä. Poistamalla harvennuksissa huonolaatuiset, oksaiset, mutkaiset tai haaroittuneet puut voidaan taata se, että päätehakkuuseen asti kasvatettavat puut ovat paitsi kooltaan niin myös laadultaan hyvän tukkipuun kriteerit täyttäviä. Harvennuksilla voidaan myös vähentää puuston alttiutta erilaisille puustotuhoille poistamalla ajoissa elinvoimaltaan heikentyneet ja

sairaat puut. Sopivan voimakkailla ja ajoissa tehdyillä harvennuksilla kasvatettavan puuston elinvoimaisuus säilyy hyvänä, jolloin se on vastustuskykyisempi erilaisille kasvuympäristön stressitekijöille.

Kolmannes tuloista harvennuksilta Puuston harventaminen kasvatusketjun eri vaiheissa on välttämätöntä taloudellisesti kannattavan puuntuotannon turvaamiseksi. Harvennustuloilla on suuri taloudellinen merkitys. Metsikön koko kiertoajan hakkuupoistumasta harvennuspuun osuus on 30–40 prosenttia ja kiertoajan hakkuutuloistakin lähes kolmannes. Koska harvennusten avulla merkittävä osa hakkuutuloista saadaan selvästi päätehakkuuta aikaisemmin, parantavat harvennukset oleellisesti metsänkasvatuksen kannattavuutta. Metsäntutkimuslaitoksessa tehdyissä laskelmissa

vertailtiin metsänkasvatuksen kannattavuutta hoidetussa ja hoitamattomassa metsikössä yhden kiertoajan aikana. Laskelmissa otettiin huomioon kuluina kaikki metsänhoitokustannukset uudistamiskuluista lähtien sekä tuloina koko kiertoajan aikana saatavat kantorahatulot. Laskelmissa sovellettiin kolmen prosentin diskonttauskorkoa. Tulosten mukaan hoitamattomasta metsästä saatavat nettotulot jäävät selvästi alle puoleen siitä taloustuloksesta, johon hoidetussa metsässä päästään.

Perusta luodaan taimikoissa Puuston harventaminen ei rajoitu ainoastaan kasvatushakkuisiin, se kuuluu osana metsänhoitoon jo nuoressa metsässä. Ensimmäistä kertaa puustoa on tarpeen harventaa usein jo muutama vuosi uudistamisen jälkeen puiden ollessa 1–2 metrin pituisia. Tuolloin puhutaan

metsään

SYYSKUU 2008

Metsäkeskus

Suhteelliset nettotulot, % 100

kannustaa puukaupoille

80 60 40 20

1,0

Harvennettu

0,8

Harventamaton

0,6

E Kiertoajan suhteelliset nettotulot harvennetussa ja harventamattomassa tuoreen kankaan istutuskuusikossa. Laskentakorko 3 prosenttia. Laskelma on tehty Metlan Motti-ohjelmistolla (www.metla.fi/metinfo/motti).

0,4 0,2

Keskiläpimitta, cm

Harvennettu

Harventamaton

0,0

35 30 25

Jouni Rantalan

20 15 10 5 0

100

Puuston ikä, v.

E Puuston läpimitan kehitys harvennetussa ja harventamattomassa istutuskuusikossa. Laskelma on tehty Metlan Motti-ohjelmistolla (www.metla.fi/metinfo/motti).

toinneiksi, jotka saadaan aikanaan takaisin lisääntyneiden hakkuutulojen muodossa takaisin. On arvioitu, että pelkästään uudistamista seuraavien taimikkovaiheen metsänhoitotöiden laiminlyönti alentaa koko kiertoajan taloustulosta istutuskuusikossa yli 30 prosentilla.

Kasvatushakkuissa pelivaraa Ensiharvennus on metsän ensimmäinen myyntikelpoista puuta tuottava hakkuu. Se on metsänhoidollisesti tärkein harvennus, mutta hakkuutulojen suhteen sen merkitys ei ole vielä kovinkaan suuri verrattuna myöhempiin hakkuisiin. Koko kiertoajan puunmyyntituloista ensiharvennuksen osuus on korkeintaan kymmenen prosentin luokkaa. Ensiharvennuksen tärkein tavoite on taimikonhoidon tavoin kasvatettavan puuston elinvoimaisuuden ja puuston tulevan arvokasvun turvaaminen. Ensiharvennus on tosin myös taloudellisesti kannattava hakkuu, jos taimikonhoidosta on aikanaan huolehdittu hyvin. Myöhemmissä, varttuneemman metsän harvennuksissa voidaan painottaa aikaisempaa enemmän taloudellisia näkökohtia hakkuun toteutustavassa ja ajoituksessa. Hyväpuustoisissa ja tasaisissa männiköissä ja kuusikoissa viimeiset harvennukset voidaan tehdä joko ala- tai yläharvennuksena. Alaharvennus on selvästi yleisin harvennustapa, jossa poistetaan pääosin puiden välisessä kilpailus-

sa häviölle jääneitä pienimpiä puita, mutta myös muuten heikkoja tai huonolaatuisia puita. Yläharvennuksessa poistetaan pienimpien ja heikkolaatuisten puiden lisäksi myös suurimpia valtapuita, silloin kun niiden lähellä on riittävä määrä hyvälaatuisia ja elinvoimaisia kasvamaan jätettäviä lisävaltapuita. Harvennustulot ovat yläharvennuksessa suuremmat kuin alaharvennuksessa. Yläharvennusten seurauksena kasvamaan jäävän puuston järeys on kuitenkin alhaisempi kuin alaharvennuksen jälkeen ja sen ”hintana” on päätehakkuun viivästyminen. Yläharvennetussa metsikössä päätehakkuujäreys saavutetaan 10–15 vuotta myöhemmin, mikäli metsikössä pyritään samaan puuston järeyteen kuin alaharvennetuissa metsiköissä. Harvennustavasta riippumatta myös viimeisimmät harvennukset olisi syytä tehdä riittävän ajoissa. Etenkin varttuneissa kuusikoissa tiheäksi päässeiden puustojen voimakas harvennus lisää myrskytuhojen riskiä harvennusten jälkeisinä vuosina. Myös korjuuvaurioiden välttäminen on tärkeää kasvamaan jäävän puuston elinvoimaisuuden kannalta. Varsinkin kuusikoissa lahovaurioiden välttämiseksi harvennukset tulisi tehdä mieluiten talvella, jolloin maa kantaa korjuukonetta, eikä painumista aiheudu juurivaurioita. L JARI HYNYNEN Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Metsäntutkimuslaitoksella

E Metsäkeskuksen hakkuutiedote patisti asikkalalaisen metsänomistaja Juha Lusilan puukauppojen tekoon. viokohtaisiin hakkuuehdotuksiin. Asikkalassa metsää Tiedotteessa kannustettiin metsänomistava Juhani Luomistajia harkitsemaan harvennushakkuuta omissa metsissään. sila sai kesällä metsäkeskukselta tiedotteen Myönteistä palautetta tilansa harvennuskohJuhani Lusilan Asikkalassa sijaitteista. Lusila tarttui toi- sevia metsiä on pyritty hyödyntämeen ja teki puukaupan mään lähinnä talousmetsinä metsäsuunnitelman esitysten mukaielokuussa. sesti. Metsänhoitotyöt ja hakkuut

etsäkeskukset tiedottivat harvennushakkuun mahdollisuuksista metsänomistajille loppukesällä. Häme-Uusimaan metsäkeskuksen alueella noin 4 000 metsänomistajaa sai tiedotteen metsänsä hakkuumahdollisuuksistansa. Tiedot pohjautuivat aluesuunnittelun yhteydessä kerättyihin ku-

on jaksotettu puunmyynnin mahdollisuudet huomioon ottaen. Tilan metsät ovat Lusilalle tuttuja, ja pääosa hakkuukuvioista oli jo isännän mielessä. ”Aina sieltä tahtoo löytyä lisähakkuita, kaikkia kuvioita en ollut ajatellut vielä harvennuttaa. Päätin kuitenkin toteuttaa harvennukset metsäsuunnittelijan esittämässä muodossa”, Lusila kertoo.

Harkittuaan asiaa viikon Lusila otti yhteyttä Asikkalan alueella puuta ostavaan Versowoodin kor1,0Harjuuesimies Petri Tanttuun. vennushakkuupainotteinen puukauppa solmittiin pystykauppana. 0,8 Metsäkeskuksen tiedote hakkuumahdollisuuksista saa Lusilalta myönteisen palautteen: hakkuu0,6 kuvioiden ja kuviokarttojen selkeys olivat metsänomistajan mieleen. 0,4 Hänellä puukaupan teon pontimina olivat myös muun muassa puun hintataso ja poliitikkojen lupaamat 0,2 veroedut. ”Toivottavasti alueen muutkin metsänomistajat ovat saaneet 0,0 yhtä hyvälaatuiset metsikkökuviokartat ja hakkuutiedotteet käyttöönsä”, Lusila sanoo.

Mukana lista palveluntarjoajista Metsäkeskuksiin on luotu laajat, eri metsällisistä toimijoista koostuvat yhteystietorekisterit kunnittain. Eri toimijoiden yhteystiedot on myös sisällytetty metsänomistajalle postitettuun kirjeeseen. Metsällistä neuvontaa ja ammattiapua on mahdollista saada muun muassa alueen metsänhoitoyhdistyksiltä, metsäpalveluyrittäjiltä, metsäteollisuusyrityksiltä ja myös metsäkeskuksen toimihenkilöiltä. Metsänomistaja voi valita yhteystietolistalta häntä miellyttävän metsällinen toimijan, jonka kanssa tutustutaan hakkuutiedotteen sisältöön ja suunnitellaan toimenpiteet. Metsänomistajille kohdennettuja hakkuutiedotteita on koostettu kaikissa metsäkeskuksissa samansisältöisin menetelmin. L JOUNI RANTALA Kirjoittaja on Metsäkeskus HämeUusimaan metsänhoitopäällikkö jouni.rantala@metsakeskus

Proﬁtable choice - since 1962 www.farmiforest.ﬁ Made in Finland

Primero 3967 - 9000

Palms 470-81 / 610-81

Palms 675 - 112

Farmi Forest Oy • Ahmolantie 6, 74510 IISALMI • Puh. 017 83 241 • info@farmiforest.ﬁ

Jälleenmyynti: New Holland ja Case IH

metsään

SYYSKUU 2008

Yhteismetsä

takaa tasaisen tuoton

Suomessa on ollut yhteismetsiä jo 120 vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet hyviä, joten yhteismetsää kannattaa harkita metsänomistusmuodoksi myös omalla kohdalla.

Jouni Rantala

hteismetsä on kahteen tai useampaan kiinteistöön (osakaskiinteistöön) kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakaskiinteistöjen omistajien eli osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän osakkaat muodostavat osakaskunnan ja hallinnosta vastaa hoitokunta tai toimitsija. Yhteismetsän hallintomalli muistuttaa paljon esimerkiksi taloyhtiön hallintoa. Yhteismetsäosuuksia voi myydä ja ne ovat haluttuja metsäkiinteistömarkkinoilla. Yhteismetsän voi perustaa vähintään kaksi metsänomistajaa kirjallisella perustamissopimuksella. Oman kiinteistönsä tai osan siitä voi myös liittää olemassa olevaan yhteismetsään, vastineeksi uusi osakas saa yhteismetsäosuuk-

Suurin este yhteismetsien lisääntymiselle ja laajenemiselle on metsänomistajien ”kolhoosinpelko”. Yhteisomistusta vieroksutaan kuitenkin tarpeettomasti, eikä sen hyötyjä tunneta riittävästi. Tämän vuosia sen verran Yhteismetsäasioissa den alussa voikuin yhteismetmonipuolisin nettisivusto on maan tulleessa sään liitettävä tällä hetkellä yhtei s m et s äalue on arvolMetsätalouden lain uudistuktaan suhteessessa poistetsa muuhun yhkehittämiskeskus Tapion tiin muun muteismetsään. ylläpitämä assa yhteismetYhteismetwww.yhteismetsat.fi. sään liittymisen sälain (109/2003) peruuttamattomuus. 31 pykälän mukaan Muutoksen toivotaan liyhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitel- säävän kiinnostusta yhteismetsäman mukaan. Tämä metsäsuunni- omistukseen. telmaan perustuva metsänhoito on yhteismetsien suuri vahvuus ja pit- Vaihtoehto kälti myös niiden hyvän tuoton sa- sukupolvenvaihdokselle laisuus. Yhteismetsiä hoidetaankin Moni varttunut metsänomistaja käytännössä yleensä hyvän met- miettii sukupolvenvaihdosta ja sisänhoidon vaatimusten mukaisesti tä, kuinka hänen metsänsä tulisi ja ne ovat haluttuja yhteistyökump- jatkossa hyvin hoidettua. Jälkeläipaneita puunostajille. sillä on elämässään mietittävänä kaikkea muuta kuin metsäasioita, Kolhoosinpelko eikä heillä ole välttämättä mahdolsuurin este lisuuksia panostaa metsäomaisuuYhteismetsän etuja tavalliseen den hoitamiseen. Miten hoitaa sumetsänomistukseen verrattuna kupolven vaihdos onnistuneesti? Yhteismetsän perustaminen tai ovat muun muassa omistamisen vaivattomuus, alhaisempi verotus, yhteismetsään liittyminen osuuksuunnitelmallinen metsätalous se- sia vastaan ovat harkinnan arvoisia kä tasainen ja jatkuva tuotto. Myös vaihtoehtoja. Siten varmistuu metisompi koko auttaa: myyntipuulle sien hyvä hoito tulevaisuudessa. saadaan parempi hinta, töissä ja Lisäksi yhteismetsäosuuksien jakatarvikkeissa sen sijaan yksikkökus- minen perillisille on paljon helpompaa ja mielekkäämpää kuin tiluksitannukset jäävät pienemmiksi. Tiivistetysti sanottuna yhteis- en pirstominen pieniksi tiloiksi. metsä takaa osakkailleen tasaisesti maksimaalisen tuoton, joka tilitetään 1–2 kertaa vuodessa ve- L JUKKA MATILAINEN rottomana pankkitilille. Kirjoittaja työskentelee esittelijänä Haittoina on pidetty esimerkik- Metsäkeskus Häme-Uusimaalla si sitä, että hetkellisesti ei saada jukka.matilainen@metsakeskus.fi suurta tuloa puunmyynnissä. Myös hallintomallia on pidetty haasteellisena.

Yhteismetsäomistuksen edut ja haitat EDUT • Alhaisempi verotus (26 %) • Verotuksellisesti useita muitakin etuja • Valtio maksaa perustamiskustannukset lähes kokonaan • Yhteismetsään liittyminen edullista • Suunnitelmallinen, tehokas ja tuottava metsätalous • Tasainen ja jatkuva tuotto • Suuruuden ekonomia toimii: parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset • Virkistys- ja metsästysmahdollisuudet laajenevat • Omistamisen vaivattomuus HAITAT • Ei hetkellisesti saatavissa suurta tuloa puunmyynnissä • Hallintokustannukset • Hallintomallin haasteellisuus

metsään

SYYSKUU 2008

Verohelpotukset

TSÄT ALOU

SMIN

ISTE

RIÖ

piristivät puumarkkinoita

METS

ÄNKÄ

Metsä YTTÖ la metsä in mukain ILMO e k ITUS hakku eskukselle n metsänk äyttöil un ta v ä h in i erity isen tä tään 14 pä moitus on TILA teh ivä rkeän elinym ä ja enintä tävä päristö än 2 Sijain v n k ä tikun sittely uotta enne ta n aloit n tamis ta. Kylä

Lounais-Suomen metPuhe lin - Jos to säkeskukseen jätettiin imitaa kuvion n mets n ä keää e umero ja p suunnitelm in a u linymelokuussa päristö ta-ala. Lisä n mrunsaasti kaises - Jos m ks ä ti, koske e va tieto i on aina an kuviotiedok tarpee tsäsuunnite , jo lliset k lmasta s se p nettava eri si riittää umetsänkäyttöilmoiu ty p viotied uttuu suunn isen tärot ja li oiketaan tai itetään itelma sitä ei n kuv sta. m o le u , k aan ka tä io om rtta ko ytetään kaik alle r Hakkuut tuksia. hteekeski sta. iville Erityis en) en tärk eä eli nynyt mpäri kasvakittyvät stö Muu to kuin imenpide hakku u Kasvu Eliny tusmetsiin. - M m-

Taimik kaikista vuonna 2008 vastaanoteo metsä n perusta mismetsänkäyttöilmoituksista. kesku tuista esta ruske k alla o selle. Sen on ilmoite HAKK salla: Taimik voi tehdä tä ttava aikan UUOI aan on pe män KEUD Uudistushakkuut lo rusta Hakku misilm makesar EN H haltija uoikeuden jan oitus ALTIJvähentyneet T (puun A o iedot anneta ostaja n luov ) a Lähios utettu n jos hak kuu oite nnen Tilanne on esamantyyppinen myös ilmoit oikeus uksen Postin tekoa . metsä-toimipumero ja muissa eteläisen Suomen aikka

Tilan n tai kii imi ja RN:o nteistö tunnu s

METS Ä SUUN NITE LM

Laatija

organ

isaati

A Alu e

keskuksissa. Erityisesti kasvatushakkuita koskevien metsänkäytEET Puhe lin UUD töilmoitusten määrä on lisääntynyt Nume paikk aaKartta IST päris a ro tön USH M la e ji tsäke nume A M K P s e huomattavasti heinäkuussa tiedoro KUU ääpuu tsäsu k. me unnite ohjeis laji rk: N:o lma ta Valtak Se pu ir tettujen hallituksen veroratkaisujen ja Yksi u tie uudis laji, jonka Muita Saap puus to alla ole unut totun vista jälkeen. arkkinahakkuiden runkotitelattavan metsoiksuöus n u kpl k sista n on su vuudesta ri ittää Kehit u ri n y Ilmoitettujen hakkuiden rakenmäärä on Metsäns luoka ot pa Uudis KeskiTaimik n tamis kollis ikä o n nume e li ia, ks n p v n ne poikkeaa kuluvana vuonna seltutkimuslaitoksen tilaserusta pääas uosin en pu Keskil ro . täytt a ula ial- U ä misto ohjeis öohje udista mitta pi- Puulaji, jo ji imenp ta m h is o ta västi edellisestä vuodesta. Viime tojen mukaan ollut kuluvana vuoniteet n luon pyritää pa (Viide Maan tais p n n käsitte innan istutus tai jolla kylv esti vuode ly ö tai tehdää n vuonna tukkipuun ennätyksellisen na lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Muu p n tarkku toimen erustamisus) pide hintatason aikana tehtiin paljon uuSamanaikaisesti puukaupan volyyv distushakkuita. Tänä vuonna hakmi on kuitenkin vaihdellut voimakcm Suunnitelluista hakkuista tehkuut ovat painottuneet kasvatuskaasti. metsänkäyttöilmoitusten tettujen hakkuiden kokonaispinta- metsiin, uudistushakkuita on LouPoikkeuksellisen hiljaisen al- tävien kuvuoden jälkeen puukauppoja on määrä seuraa markkinatilanteen ala on noin 24 000 hehtaaria, kun nais-Suomessa ilmoitettu vain runtehty elokuussa ennätyksellisesti – vaihteluja. Lounais-Suomen met- se vuonna 2007 oli samaan aikaan saat 40 prosenttia viime vuoden pinta-alasta. yli tuplasti enemmän kuin elokuus- säkeskukselle metsänkäyttöilmoi- noin 29 000 hehtaaria. : Tasaisen alkuvuoden jälkeen Määräaikainen verovapaus sa keskimäärin. Syynä tähän ovat tuksia on tehty tänä vuonna noin olleet hallituksen veroratkaisut, 17 prosenttia vähemmän kuin vuot- metsänkäyttöilmoituksia on kuiten- näyttää lisänneen kiinnostusta enennen muuta ensiharvennuspuun ta aiemmin, ennätyksellisenä hak- kin tehty elokuussa jopa ennätys- siharvennushakkuisiin, sillä ilmoiesiharvennuskohteiden kauppojen verovapauden päätty- kuuvuonna 2007 samaan aikaan. vuotta 2007 vilkkaammin. Elokuun tettujen Paikk aikana on saapunut noin neljännes Elokuun loppuun mennessä ilmoipinta-ala on kasvanut peräti 42 minen elokuun lopussa. a ja u

Kulotu s

Vesit (turvealouden jä rjeste maa) ly

Vesak o

torjun ta Ruoh heinä on- ja ntorju nta

een

Ei tarp

Raiva u

stys

Äesty

Mätä

tus

Istutu

Laiku

tainen

Luon

Kylvö

Muu lisätie(puulaji toihin )

Raud uskoiv u Hiesk oivu

Mänty

aika

Allek

Omis

Kuus i

Muu lisätie(puulaji toihin )

skoiv

ivu

Hiesk o

Kuus i Raud u

Kiven näism aa Turve maa (suop eräin en) Mänty

Muu to

enpid Tuore e, mik ä sitä re kangas ta heväm i pi Kuiva h k o k sitä k arum angas tai pi

pinna

Maan

Lann

oitus

n käs

ittely

tam.

raken

ätien

äojitu

Mets

LIITT

Lohko

muod o

tos

prosentilla vuoteen 2007 verrattuna. Kaikkien kasvatushakkuiden ilmoitettu kokonaismäärä on likimain sama kuin edellisenäkin vuonna.

Sähköinen asiointi lisääntynyt Metsänkäyttöilmoituksia toimittavat organisaatiot ovat siirtyneet ilahduttavan laajasti sähköiseen asiointiin. Kuluvana vuonna noin 72 prosenttia Lounais-Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista on toimitettu sähköisesti, kun sähköisten ilmoitusten osuus edellisenä vuonna oli noin 66 prosenttia. Taimikon perustamisilmoitusten toimittaminen metsäkeskukselle sähköisessä muodossa tuli mahdolliseksi viime syksynä. Tänä vuonna sähköisesti on toimitettu noin neljännes kaikista perustamisilmoituksista. L JANNE UITAMO Kirjoittaja on Metsäkeskus LounaisSuomen viranomaispäällikkö janne.uitamo@metsakeskus.fi

irjoitu

Nime

taja ta s i valt uu

tettu

n selv

enny

s Valtu osoiteutetun ja puh elin Laatija n puheli nimi, os oite ja n

Omis taja Valtuu tettu

Tilaa Metsälehti Makasiini uoden Loppuv t

iini t Makaan späälle! kaup

Metsälehti Makasiini on Metsälehden aikakauslehtimuotoinen erikoisnumero. Makasiini ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa teemanumeroina. Teemoja mm. Puukauppa, Puunkorjuu, Metsäverotus ja paljon muita metsänhoitoon ja metsänomistamiseen liittyviä erikoisteemoja. Makasiini tarjoaa sivuillaan riippumatonta ja helppolukuista tietoa metsästä ja sopii erityisesti metsästään kiinnostuneelle, aktiiviselle metsänomistajalle.

Tilaan Metsälehti Makasiinin 12 kk kestotilauksena 43 euroa (alkaa tammikuussa 2009). Saan loppuvuoden 2008 Makasiinit tilaajalahjana.

Nimi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4

Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset myös osoitteesta www.metsalehti.fi tai puh. 02077 29136

Vastauslähetys Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS

metsään

SYYSKUU 2008

Metsän merkitys kasvaa Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus ja EU:n pyrkimykset lisätä uusiutuvan energian käyttöä ovat nostaneet metsäasiat julkisen keskustelun kärkeen. On todennäköistä, että metsistä saatavan energian ja teollisuuden kotimaisen raaka-aineen merkitys kasvaa edelleen.

Ristiriitaiset tavoitteet Aiemmin europarlamentissa toiminut Matikainen-Kallström on huomannut sen, miten vaikeaa on saada keski- ja eteläeurooppalaiset ymmärtämään Metsä-Suomen tarpeita ja tavoitteita. ”Kun monessa maassa metsiä on vähän, on suojeluinto suuri. Sama malli halutaan tuoda Suomeen, jonka metsien käyttöä ja uudistumista ei muualla ymmärretä.”

MatikainenKallström ei pidä Suomen kannalta hyvänä vaihtoehtona sitä, että EU määrittelisi kaavamaisen metsien suojeluprosentin. ”Näkymä on huolestuttava ja ristiriitainenkin. Jos Etelä-Suomen metsiä suojellaan huomattavassa määrin, ei Suomi millään voi saavuttaa sille sälytettäviä bioenergian lisäämisen tavoitteita.”

Merkitys aluetalouksille korostuu Päättäjien Metsäakatemian avulla avautuvat metsätalouden näkymät, aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomesta toteaa. ”Myös metsänomistuksen sanomaa voidaan tällä tavalla viedä päättäjien ja vaikuttajien sekä sidosryhmien edustajien tietoon”, Rintala kertoo. Rintala osallistui päättäjien metsäakatemian 22. ja 23. kurssin suunnitteluun ja toteutukseen vuonna 2007. Hänen kokemuksensa mukaan metsäakatemian toiminnalla ja tavoitteilla on yksinomaan puolestapuhujia. Myönteistä palautetta on tullut niin kurssilaisilta kuin maakunnan metsätalouden esittelyyn osallistuneilta. Päättäjien Metsäakatemian maakuntajakson hyöty ei hänen mukaansa kohdistu suoraan vierailun kohteena olleen maakunnan metsätalouden hyväksi. ”Välillisesti kurssilaisten tietojen ja kokemusten lisääntyminen kuitenkin edistää koko Suomen metsäsektorin huomioon ottamista poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa.” Rintala on huomannut metsätalouden alueellisen merkityksen herättäneen ansaittua huomiota. ”Mitä syrjäisempi, harvaan asutumpi ja köyhempi alue on, sitä suurempi metsätalouden rooli on työn ja toimeentulon sekä koko aluetalouden kannalta.” Rintalalla on kokemusta myös

Kaj Lindh

etsäenergian saatavuuden ja metsäteollisuuden puuhuollon turvaaminen huolestuttaa päätöksentekijöitä. Puuaineksen halutaan riittävän myös teollisuuden tarpeisiin. ”Metsäteollisuuden jalostusarvon laskeminen heijastuisi laajasti yhteiskuntaan. Mikäli puusta ei nykyisessä määrin valmistettaisi tuotteita, heikkenisivät kannattavan metsätalouden edellytykset”, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström sanoo. Suomen Metsäsäätiön tukeman Päättäjien Metsäakatemian pari vuotta sitten käynyt Matikainen-Kallström on tyytyväinen siihen, että hänellä on tiedon lisäksi myös kontakteja metsäsektorilla. ”Sen lisäksi, että Päättäjien Metsäakatemiassa sai laajat tiedot metsäsektorista, oli kotiin tuomisina myös verkosto. Nyt tietää keneltä kysyä, kun metsätalouden ja metsäteollisuuden asiat ovat eduskunnassa ja muuallakin käytävissä keskusteluissa esillä.” Matikainen-Kallström kertoo ottavansa vastaan metsäinformaatiota kiinnostuneena senkin takia, että hän on entuudestaan suhtautunut myönteisesti metsäsektorin toimintaan. ”Alan kansantaloudellista ja alueellista merkitystä on syytä edelleen korostaa. Kun puun jalostamiseen liittyvän arvoketjun välilliset vaikutukset otetaan huomioon, tuo metsäsektori edelleen huomattavan osan suomalaisten hyvinvoinnista.”

Suomen Metsäsäätiön alueellisesta merkityksestä. ”Kun Keski-Suomessa oli vuonna 2006 kohdennettu rahojen keräys maakuntalintu metson säilyttämiseksi talousmetsissä, otettiin Metsäsäätiö puukauppoja tehdessä aikaisempaa innokkaammin huomioon. Kun puunmyyjä tiesi rastin ruutuun laittaessaan tukevansa läheistä hanketta, sai metso siivet alleen.” L MARKKU NISKANEN Kirjoitus on Metsäsäätiön kiertoartikkeli.

E Metsäsektori tuottaa yhä huomattavan osan suomalaisten hyvinvoinnista, Marjo Matikainen-Kallström muistuttaa. Pauli Rintalan mukaan metsätalouden merkitys korostuu etenkin syrjäisillä alueilla.

Vaikuttajien verkosto L Suomen Metsäsäätiön ja maa- ja metsätalousministeriön tuen avulla toimiva Päättäjien Metsäakatemia on päätöksentekijöille ja vaikuttajille tarkoitettu metsäaiheinen kutsukurssi ja keskustelufoorumi. Vuodesta 1996 lähtien toimineen Metsäakatemian on käynyt jo yli 500 henkilöä. Päättäjien Metsäakatemiaan kutsutaan poliitikkoja ja virkamiehiä, talouselämän, etujärjestöjen, tieteen, taiteen, kansalaisjärjestöjen ja tiedostusvälineiden edustajia. Nelipäiväinen akatemia sisältää yhden päivän seminaarijakson ja kolmen päivän maakuntaretkeilyn.

Olennainen osa puukauppaa L ”Metsäsäätiö esitellään ja sen työn tärkeys perustellaan aina puunmyyntisuunnitelmaa ja puukaupan toimeksiantoa tehtäessä”, Metsänhoitoyhdistys OMA:n toiminnanjohtaja Timo Leirimaa sanoo. Hänen mukaan säätiön esiin nostaminen on pitkälti metsänomistajien palveluista vastaavan organisaation kontolla. ”Yhä useammat metsänomistajat ymmärtävät suomalaisen puun markkinoinnin jatkuvuuden. Rasti kyllä-ruutuun laitetaan vuodesta toiseen. Sekin tiedetään, että maksu on vähennyskelpoinen verotuksessa.” Leirimaa muistuttaa, että mo-

nesta pienestä, yksittäisestä päätöksestä kasvaa iso potti. ”Metsäsäätiön kautta on saatu ja saadaan varmasti tulevaisuudessa aikaan paljon asioita, jotka näkyvät myönteisesti yksityisessä metsätaloudessa.” Leirimaan johtama metsänhoitoyhdistys OMA on keskimääräistä aktiivisempi Metsäsäätiön asiamies: yli 40 prosenttia alueen (Orimattila, Mäntsälä ja Artjärvi) puunmyyjistä osallistuu säätiön rahoittamiseen. Yleensä vain lähes kolmannes puunmyyjistä laittaa rastin Metsäsäätiön ruutuun puukauppaa tehdessään. Kuntakohtaiset erot ovat suu-

ria. Parhaissa kunnissa Metsäsäätiö otetaan huomioon yli 90 prosentissa puukaupoista, heikoimmissa kunnissa osallistumisprosentti jää alle kymmenen. Suomen Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan puukauppojen yhteydessä perittävällä vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla. Pystykaupoissa säätiölle ohjataan 0,2 ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia kauppahinnasta. Kun metsänomistaja päättää Metsäsäätiön toiminnan rahoittamisesta, myös puunostaja sitoutuu maksamaan saman summan säätiölle.

metsään

Osmo Poikonen

SYYSKUU 2008

Tarkka paikka

E Ajouraleveyttä mitataan Kihniöllä Erkki Niemenmaan tilalla. Uran leveyden pitäisi olla keskimäärin alle neljä metriä.

Metsäkeskukset seuraavat korjuujäljen laatua. Tarkastusten perusteella eniten huomautettavaa on korjuuvaurioista.

ta puunkorjuusta huolehtiville ammattilaisille. Kukaan tuskin kuitenkaan tahallaan haluaa aiheuttaa metsänomistajalle ja metsälle vahinkoa. Vuonna 2007 tehdyistä korjuujäljen tarkastuksista pääosa, runsas 70 prosenttia, oli hyvin tehtyä. Huomauttamista löytyi joka viidennellä kohteella ja yksi tarkastettu kohde luokiteltiin virheellisesti tehdyksi. Työn jäljessä oli eniten huo-

unnollinen suunnittelu ja huolellinen tekijä ovat hyvän korjuujäljen perusedellytykset. Jälki on hyvä, kun kasvupaikalle on jätetty kasvamaan sopiva, paras puusto. Ajouravälin pitäisi olla noin 20–30 metriä ja uran leveys keskimäärin alle 4 metriä.

Puusto- ja maastovaurioita on vähän, alle 4 prosenttia runkoluvusta. Tavoite on tietysti 0 prosenttia, mutta harvoin tähän päästään. Ajouran leveys voi kaarteissa ja kaltevissa kohdin olla edellä mainittua leveämpikin, jotta vältetään kolhuja. Liian kapean uran varteen syntyy väistämättä korjuuvaurioita.

Pirkanmaalla vuosittain 30 tarkastusta Pirkanmaalla metsäkeskus tekee systemaattiseen koeala-arviointiin perustuvaa korjuujäljen tarkastusta vuosittain noin 30 kohteella. Kohteet valitaan otannalla. Hakatulta harvennusleimikolta arvotaan tarkastettava kuvio, jol-

le sijoitetaan koealalinja vinoittain pisimmän halkaisijan mukaan kulmasta kulmaan. Linjalle tulee noin 10 koealaa, joilta mitataan muun muassa jäävän ja kaadetun puuston määrä, kasvamaan jääneen puuston tiheys, keskiläpimitta ja valtapituus. Koealoilta lasketaan myös hakkuussa mahdollisesti syntyneet korjuuvauriot ja mitataan ajouraväli. Lähimmältä ajouralta mitataan uran leveys ja ajourapainumat.

Pääosa tehty hyvin Korjuuajankohdan valinta ja maasto asettavat nykyisten sääolosuhteiden vallitessa melkoisia haastei-

mautettavaa korjuuvaurioiden ja ajourapainumien määrässä, jäävä puusto oli pääosin laadultaan ja määrältään hyvää. Tämänvuotiset arviot ovat vielä osaksi tekemättä. L OSMO POIKONEN Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskus Pirkanmaalla metsätaloustarkastajana osmo.poikonen@metsakeskus.fi

Raivaamaan Käytännönläheinen raivaussahan käyttöopas, joka on tehty opastamaan niin aloittelijoita kuin vähän kokeneempiakin raivaussahan käyttäjiä.

E Pahimmat urapainumat syntyvät, kun puut joudutaan kuljettamaan tien varteen saman pehmeikön läpi.

Kirjaan on koottu käytännössä koetellut opit ja niksit, jotka auttavat pitämään sahan sekä sahurin kunnossa. Taimikonhoidon periaatteet eli ajoitus ja kasvatettavien puiden valinta havainnollistetaan erilaisissa taimikoissa. Metsälehden toimittaja Mikko Riikilällä ja metsäopetuksen lehtori, metsätyönopettaja Risto Mykkäsellä on pitkä kokemus käytännön metsänhoitotöistä, sahoista ja sahauksesta. Hinta 28 euroa Koko kirjavalikoimamme ja lisätietoja kirjoista osoitteessa www.metsalehti.fi/kauppa

Puh. 020 772 9136 www.metsalehti.fi

SYYSKUU 2008

Luontovisa

Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 19.

Kuvat: Jarmo Uimonen

metsään

1. G Valkokukkainen, yleinen rämevarpu on

4. G Ruska johtuu lehtien sisältämistä väriaineista, jotka pääsevät syksyllä esiin, kun yhteyttäminen loppuu ja lehti vihreä alkaa hajota. Mikä seuraavista puista pudottaa lehtensä vihreinä?

a) Suokukka b) Suopursu c) Vaivero

2. E Yksi tuoreen kangasmetsän tyyppilajeja on kuvan valkokukkainen

a) Vaahtera b) Tervaleppä c) Pihlaja

5. H Suomessa villisika on rauhoitettu

a) maaliskuun alusta toukokuun loppuun b) maaliskuun alusta elokuun loppuun c) tammikuun alusta elokuun loppuun

a) Metsätähti b) Metsäorvokki c) Vanamo

3. F Yksi yleisimpiä kääpälajejamme on kuvan a) Taulakääpä b) Juurikääpä c) Kantokääpä

L JARMO UIMONEN Luontovisa laatija työskentelee projektipäällikkönä Metsäkeskus Lounais-Suomessa jarmo.uimonen@metsakeskus.fi

Taimikkokisa jatkuu L Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella alkoi ”Taimikot kuntoon 2008” -varhaishoitokilpailu maaliskuun alussa. Kisa jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa metsänomistajia kiinnittämään huomiota pienten taimikoidensa kuntoon, sillä onnistuneella varhaishoidolla mahdollistetaan tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet. Haastamme kaikki lounaissuomalaiset metsänomistajat mukaan kisaan. Kilpailukuponkeja sekä -sääntöjä saa muun muassa met-

säkeskuksesta ja metsänhoitoyhdistyksistä. Kisaan voi osallistua myös osoitteessa www.metsakeskus.fi/lounais.

Tietojärjestelmä uusiksi L Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja kolmetoista alueellista metsäkeskusta valitsivat TietoEnatorin metsävaratietojärjestelmän tukemaan metsäkeskusten päätehtäviä, metsävaratiedon keruuta sekä tietojen ajantasaisuutta. Järjestelmän toimitukseen sisältyy keskitetyn tietokannan laajennus

sekä liittymät muihin järjestelmiin. Metsäkeskusten tavoitteena on kerätä vuosittain uutta metsävarakuviotietoa 1,5 miljoonalta hehtaarilta. Sekä metsäalan toimijoita että metsänomistajia voidaan palvella järjestelmän avulla yhä paremmin, sillä tiedon keruu tehostuu ja tieto on entistä ajantasaisempaa. Metsävaratieto on hyödynnettävissä sähköisten palvelujen avulla. TietoEnator vastaa uuden, vuoden 2009 lopussa käyttöön otettavan järjestelmän kokonaistoimituksesta. Projektissa hyödynnetään yhtiön kokemusta laajojen paikkatietosovellusten toteuttamisesta ja syvällistä osaamista puunjalostuksen arvoketjusta. Järjestelmän paikkatietoalustana käytetään ES-

RIn paikkatietoteknologiaa ja kehitysvälineitä. ”Uuden järjestelmän avulla metsäkeskukset pystyvät nostamaan vuotuisen metsävaratiedon

keruun määrää ja samalla alentamaan tiedonkeruun hehtaarikustannuksia”, kertoo projektipäällikkö Henry Schneider Tapiosta.

PALVELUN TARJOAJIA

metsään

SYYSKUU 2008

Henkilöstöuutisia

TAPAHTUMIA METSÄKESKUKSISSA

Häme-Uusimaa

Lounais-Suomi Metsätalousinsinööri (AMK) Hanna-Mari Parviainen on valittu metsäsuunnittelijaksi Mynämäen toimistolle.

Pirkanmaa Metsäkeskus Pirkanmaan Ruoveden toimisto muuttaa syyskuun puolessa välissä Metsätalolta Ruoveden Virastotaloon, osoitteeseen Ruovedentie 11, 34600 Ruovesi. Toimitilat sijaitsevat katutasossa ja ovat näin aikaisempaa toimivammat. Toimiston puhelin (keskus) on 020 772 7200 ja fax 020 7727311. Toimiston henkilöstön suorat puhelinnumerot ovat: Risto Santapukki (viranomaisasiat), gsm: 0400 392942, Miika Kojola (metsäsuunnitteluasiat), gsm: 0400 392893, Markku Perkiö (metsäsuunnitteluasiat), gsm: 0400 392941, Juha Laaksonen (metsätie- ja kunnostusojitusasiat), gsm: 040 5448010.

Tiekunnille neuvontaa

L Vuoden 2010 loppuun jatkuva Maaseudun yksityistiet kuntoon -hanke tähtää yksityisteiden tiekuntien toiminnan aktivointiin sekä yksityisteiden kunnostuksiin ja perusparannuksiin. Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen kunnissa tehdyn esiselvityksen pohjalta kolme neljäsosaa kunnista lähtee mukaan hankkeeseen. Nyt kartoitetaan hankkeessa mukana olevien kuntien alueilta yksityisteiden tiekuntia, joissa on halukkuutta toiminnan aktivointiin tai tien perusparannukseen. Tien käyttötarkoitus ei ole ratkaiseva, kunhan tie on yksityistie. Tiekunnat tai asiasta kiinnostuneet tieosakkaat voivat itse ottaa yhteyttä projektineuvoja Veikko Kuntsiin, puh. 020 772 6449 ja sähköposti veikko.kuntsi@metsakeskus.fi. Valmisteilla oleva yksityistielain väliaikainen lakimuutos on tuomassa vuosille 2009–2011 lisärahaa yksityisteiden perusparannusavustuksiin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Tiehallinnon myöntämä avustus kohdennetaan puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille. Avustuksen edellytyksenä on, että tien asioita hoitamaan perustetaan tiekunta, joka hakee valtionavustuskelpoisuutta ja saa hakemukseensa myönteisen päätöksen.

Metsään Peruskurssit jatkuvat Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille sähköpostilla etunimi.sukunimi@ metsakeskus.fi Helsinki, Lars Ekman, puh. 020 772 6152 Hämeenlinna, Matti Mäkiaho, puh. 020 772 6611 Lahti, Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603 Pori, Matti Kari, puh. 020 772 6439 Turku, Taina Kummunsalo, puh. 020 772 6328 Tampere, Veikko Iittainen, puh. 040 544 8030

Häme-Uusimaa 1.10. Metsään Peruskurssi, Lahti Tiistaisin (aloituspäivä ke) klo 17–19, 5 iltaa (50 euroa). Lisätiedot: Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603 10.10. Häme-Uusimaan Maakunnan Metsäpäivä, Hattulan Lepaa Avoimet ja maakunnan metsätaitomestaruuskilpailut sekä metsäpäivän seminaari perjantaina klo 9–16. Lisätiedot: Matti Mäkiaho, puh. 020 772 6611 11.10. Raivaussahapäivä, Nastola Raivaussahan käyttö ja huolto taimikonhoitokohteella (20 euroa). Lisätiedot: Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 29.10. Suometsät kasvukuntoon, Päijät-Häme Erityistietoa suometsien hoidosta (20 euroa) Lisätiedot: Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 9.12. Metsään Peruskurssin päättöretki, Hämeenlinna Lisätiedot: Matti Mäkiaho, puh. 020 772 6611

Lounais-Suomi 25.9. Metsään Peruskurssi, Pori Sisältää viisi luentoa ja yhden maastoretken (50 euroa) 24.9. Metsään Peruskurssi, Turku Sisältää viisi luentoa ja yhden maastoretken (50 euroa) 9.10. Metsäluonnonhoidon perusteet, Ulvila Luonnonhoidon mahdollisuudet ja ympäristötuki (20 euroa) 11.10. Tuottava metsänhoito, metsänhoitosuositukset, Kullaa Uusinta tietoa kannattavasta metsänhoidosta (20 euroa) 16.10. Metsäluonnonhoidon perusteet, Salo Luonnonhoidon mahdollisuudet ja ympäristötuki (20 euroa) 21.11. Tuottava metsänhoito, metsänhoitosuositukset, Paimio Uusinta tietoa kannattavasta metsänhoidosta (20 euroa) Lisätietoja Matti Karilta puh. 020 772 6439 tai matti.kari@metsakeskus.fi

Pirkanmaa

Mikko Savolainen

Metsätalousinsinööri Juha Simola Forssasta on siirtynyt Mustialan yhteismetsän toiminnanjohtajaksi. Hän toimi aiemmin Metsäkeskuksen metsäsuunnittelijana Forssan alueella.

Metsätaitokilpailut metsänomistajille

ampereen ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin metsätalouden opiskelijat ja Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset järjestävät metsänomistajille metsätaitokilpailut. Kisat pidetään lauantaina 20.9.2008 Tampereella Suolijärven ulkoilumajalla, Suolijärvenkatu 7. Kaikkien sarjojen parhaat palkitaan! Päivän ohjelma: klo 9.00 klo 9.30 klo 10.00 noin klo 13.30

Ilmoittautuminen kilpailuun alkaa Kilpailuinfo Ensimmäinen kilpailija lähtee radalle Palkintojen jako

Sarjat: naiset, miehet, nuoret alle 18 v. Osallistumismaksu on 10 euroa, ja se suoritetaan paikan päällä. Osallistumismaksu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu.

20.9. Metsätaitokilpailut Metsänomistajille Lauantaina 20.9.2008 Tampereella Suolijärven ulkoilumajalla klo 9, Suolijärvenkatu 7. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä Marjatta Santikolle, puh. 0400 903 965. 30.10. Pirkanmaan energiapäivä – Sanoista tekoihin Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa torstaina klo 9–13. Energia 2008 -messujen yhteydessä. Runsaasti luentoja bioenergiasta. Energiaretket Pirkanmaan energiakohteisiin: • Keskiviikkona 29.10. klo 9.00–14.00 • Torstaina 30.10. klo 15.00–19.00 Lisätiedot: Juha Hiitelä, Metsäkeskus, puh. 045 676 7340 Lisätietoja Veikko Iittaiselta puh. 040 544 8030 tai veikko.iittainen@metsakeskus.fi

Ennakkoilmoittautuminen: 17.9. mennessä Marjatta Santikolle numeroon 0400 903 965 tai 03 565 47408 arkisin klo 9–15.

Pääkaupunkiseutu

23.9. ja 24.9. Metsään Peruskurssi, Helsinki 10 luentoa ja 2 retkeä. Kaksi kurssia, jotka alkavat 23. ja 24.9. Alppilan yläasteella. Mukaan voi liittyä aloituksen jälkeenkin. 7.–9.11. Helsingin metsämessut, Helsingin messukeskuksessa Metsäomistajien ja alan ammattilaisten kohtaamispaikka pe 7.11. klo 9–19, la 8.11. klo 10–18 ja su 9.11. klo 10–18. Sisäänpääsy 13 euroa. 7.2.2009 Metsänomistajien talvipäivä, Vantaa Tiedekeskus Heurekassa klo 12–17. Monipuolista ohjelmaa metsänomistajille, ajankohtaisia luentoja ja metsänäyttely. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lars Ekman, puh. 020 772 6152, lars.ekman@metsakeskus.fi Ilmoittautumiset tapahtumiin viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta osoitteessa www.metsakeskus.fi, tapahtumakalenterin ilmoittautumislomakkeella tai lisätietojen antajalle.

Oikeat vastaukset: 1.b), 2.a), 3.c), 4.b), 5.a)

Ajo-ohje: Vaasan suunnasta tultaessa aja Hervannan valtaväylää, josta opastus perille. Helsingin suunnasta tultaessa käänny oikealle Sääksjärvelle rampista nro 38 ja sitten oikealle Ruskontielle, josta opastus kisapaikalle. Tervetuloa testaamaan metsäisiä taitoja!

Maaseutuyrittäjille hakkuukonekoulutusta atakunnassa ja Pirkanmaalla järjestetään harvennushakkuukoneen käyttökoulutusta maaseutuyrittäjälle. Tavoitteena on lisäkouluttaa henkilöitä siten, että heille syntyy valmiuksia toimia harvennus- ja energiapuun korjuutehtävissä ja yritystoiminnassa. Uuden teknologian ja tehokkaiden työmenetelmien avulla luodaan edellytykset kannattavalle korjuutoiminnalle, mahdollisesti sivuelinkeino päätoimen rinnalle. Maatalous- ja metsätilayrittäjille suunnataan myös henkilökohtaista ohjausta. Koulutuksen laajuus on 900 tuntia, 129 päivää sisältäen kolme aihealuetta: tuotannollisen, metsänhoidollisen ja yrittäjyysosaamisen. Osallistumismaksu on 500 euroa lukukaudelta, koulutus kestää kaksi lukukautta. Koulutettavan on mahdollista tehdä koneellista korjuutyötä myös omassa metsässään. Ensimmäinen koulutusryhmä toteutetaan 12.1.–15.12.2009 välisenä aikana ja toinen 12.1.–15.12.2010. Ennakkoilmoittautuminen 30.9.2008 mennessä ja lisätiedot Porin ammattiopisto, lehtori Tauno Kivinen ja lehtori Teuvo Sävilammi, www.porinammattiopisto.fi.

metsään

SYYSKUU 2008

Metsäkeskus Häme-Uusimaa Päätoimisto Vesijärvenkatu 9 D, 15140 LAHTI puh. 020 772 6500, faksi 020 772 6501 Forssa Koulukatu 13, 30100 FORSSA puh. 020 772 6665, faksi (03) 414 1740 Heinola Virtakatu 9, 18100 HEINOLA puh. 020 772 6629, faksi 020 772 6560 Hyvinkää Kauppalankatu 22, 05800 HYVINKÄÄ puh. 020 772 6556, faksi 020 772 6555 Hämeenlinna Keilakatu 1, 13210 HÄMEENLINNA puh. 020 772 6551, faksi 020 772 6550 Orimattila Erkontie 15 D, 16300 ORIMATTILA puh. 020 772 6637, faksi 020 772 6565 Padasjoki Tammitie 3, 17500 PADASJOKI puh. 020 772 6670, faksi (03) 551 3273 Sysmä Sysmäntie 36, 19700 SYSMÄ puh. 020 772 6631, faksi 020 772 6575

Metsäkeskus Lounais-Suomi Päätoimisto Kuralankatu 2, 20540 TURKU Puh. 020 772 6300, faksi 020 772 6301

Oppia ikä kaikki  

Eura Kotipiirintie 2, 27510 EURA Puh. 020 772 6300, faksi 020 772 6481 Huittinen Väinöläntie 16, 32700 HUITTINEN Puh. 020 772 6300, faksi 020 772 6491 Kankaanpää Torikatu 11 A 2, 38700 KANKAANPÄÄ Puh. 020 772 6300, faksi 020 772 6461 Loimaa Hirvikoskentie 224, 32210 LOIMAA KK Puh. 020 772 6300, faksi 020 772 6401 Mynämäki Jokikuja 6 B, 23100 MYNÄMÄKI Puh. 020 772 6300, faksi 020 772 6361 Pori Itsenäisyydenkatu 35 A, 28130 PORI Puh. 020 772 6300, faksi 020 772 6421 Salo Vilhonkatu 13, 24240 SALO Puh. 020 772 6300, faksi 020 772 6381

Metsäkeskus Pirkanmaa Päätoimisto Näsilinnankatu 48 D, 33200 TAMPERE puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7242 Hämeenkyrö Härkikuja 3, 39100 HÄMEENKYRÖ puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7271 Kangasala Ellintie 2, 36200 KANGASALA puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7281 Orivesi Keskustie 35, 35300 ORIVESI puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7291 Parkano Keskuskatu 8, 39700 PARKANO puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7301 Ruovesi Kuruntie 12, 34600 RUOVESI puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7311 Vammala Asemakatu 14, 38210 VAMMALA puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7321 Virrat Pääskyntie 6 (PL 9), 34800 VIRRAT puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7331