Inergiset 1 2014

INERGISET INERGIA-KONSERNI TIEDOTTAA

UUTISET 2014 H U H T I K U U

Uusi sähkömarkkinalaki astuu voimaan

INERGIA INERGIA LÄMPÖ TUNTURIVERKKO INARIN LAPIN VESI I n e r g i a O y, S a i r a a l a n t i e 3 a , 9 9 8 0 0 I v a l o • a s i a k a s p a l v e l u @ i n e r g i a . f i • P u h . 0 2 0 7 4 6 0 3 0 0

INERGISET

2

UUTISET 2014

Uuden sähkömarkkinalain vaikutukset lähitulevaisuuden toimintaan Teksti: Jarkko Kaisanlahti Energiaviraston julkaisema sidosryhmälehti 1/2014 on ilmestynyt. Lehdessä valvova viranomainen Energiavirasto kertoo virastossa noudatettavista arvoista sekä omasta roolistaan.

Julkaisussa on myös kahden verkkoyhtiön näkemys uudesta Sähkömarkkinalaista 588/2013.

Uusi laki lähtee siitä, ettei jatkossa tulla hyväksymään asemakaava-alueella yli 6 tunnin, eikä muualla yli 36 tunnin myrskyn tai lumikuorman aiheuttamia sähkönjakelun keskeytyksiä.

Uuden lain myötä kaikki verkkoyhtiöt joutuivat viime vuoden joulukuun mennessä hakemaan verkkolupansa uudelleen. Verkkoluvassa esitetään tekniset, taloudelliset ja organisatoriset edellytykset toimia.

Kehittämis- ja varautumissuunnitelmat Seuraavaksi joudumme kesäkuun loppuun mennessä tekemään jakeluverkon kehittämissuunnitelman, joka täyttää 51§ ja 119 § ehdot. Samaan päivämäärään mennessä on toimitettava huoltovarmuuskeskukselle 28 § vaatima varautumissuunnitelma.

Meillä on jo olemassa jakeluverkon kehittämis- ja varautumissuunnitelma, mutta uuden lain myötä joudumme tekemään pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelman vuosille 2014 – 2028.

Verkostomme on rakennettu pääosin 70-80-luvulla ja on edelleen hyvässä kunnossa. Verkostolle tehdään kolmen vuoden välein määräaikaistarkastus, jonka perusteella olemme määrätietoisesti uusineet uusimisen tarpeessa olevia verkosto-osuuksia.

Siirtoliiketoiminta investointipainotteista Tunturiverkko on investoinut vuosittain jakeluverkkoonsa 1,3-1,6 miljoonaa euroa n. 5,0 miljoonan euron liikevaihdolla. Vielä emme ole tehneet tarkkoja laskelmia, minkä tasoinen vuotuinen investointiohjelma tulee olla täyttääksemme uuden sähkömarkkinalain vaatimukset. Energiavirasto voi määrätä verkkoyhtiöitä muuttamaan kehittämissuunnitelmansa, jos näkevät, ettei tulevat tavoitteet täyty esitetyllä investointilaskelmilla. Laiminlyönneistä seuraamusmaksut voivat olla todella suuret.

Näin muualla Savon voiman toimitusjohtaja Matti Ryhänen kertoo artikkelissaan, että he ovat vuosittain tehneet investointeja yli

INERGISET

3

UUTISET 2014

30 miljoonan euron edestä 65 miljoonan euron liikevaihdolla ja tahti kiihtyy. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto on arvioinut, että uusi laki edellyttää heitä investoimaan 15 vuoden aikana 43 miljoonaa euroa vuodessa 46 miljoonan euron liikevaihdolla. Aiemmin verkkoinvestoinnit on pystytty tekemään tulorahoituksella, mutta jatkossa yhtälö ei täsmää. Verkkoyhtiöt yrittivät vaikuttaa lain sisältöön valmistelun aikana esittämällä lievempää määräystä ja pitempiä siirtymäaikoja, mutta toisin kävi.

Kohti säävarmaa verkkoa Säävarman verkon toteuttamiseen on myös muita vaihtoehtoja kuin kaapelointi. Tunturiverkon jakeluverkosta on n. 2 % kaapeloitu eli suurin osa verkostamme on säälle alttiina olevaa avojohtoverkkoa. Säävarman verkon toteuttaminen lähtee sähköasemilta päin. Ensin hoidetaan asemakaavaalueet, joissa aikataulu on kiireisin.

Avojohdot siirretään saneerauksen yhteydessä metsästä tien varteen. Avojohtojen vierimetsien hoidolla varmistetaan, etteivät reunapuut kaadu linjoille.

Verkostoautomaatiota lisätään, kuten kauko-ohjattavia moottorierottimia ja mahdollisesti verkkokatkaisijoita.

Verkkopalvelumaksut ja sähköverot jatkavat nousuaan Tunturiverkolla on myös tulossa suuria investointeja, joita ei voida tulorahoituksella toteuttaa. Vuosille 2013 ja 2014 tehdyillä korotuksilla katetaan muiden palvelutuottajien korotuksia.

Näitä olivat kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n korottamat omat verkkopalvelumaksut, uuden etäluentamittauksen aiheuttamat luentamaksut sekä asiakastiedottaminen. Tunturiverkon siirtohintojen korotukset ovat olleet hyvin maltillisia, sillä meidän vuodenvaihteen korotuksen lisäksi valtio korotti sähköveroja 12 % eli 2,11172 sent/kWh -> 2,35972 sent/kWh. Energiaviraston mielestä Energiaviraston Simo Nurmi mainitsee kirjoittamansa artikkelin lopussa, että ”Ristiriidoista huolimatta kaikkien alan toimijoiden intresseissä on toimia yhteisen hyvän puolesta ja palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin eli tarjota korkealaatuisia verkkopalveluita kohtuulliseen hintaan.”

Energiaviraston viesti on ollut, että jakeluverkkoyhtiöillä siirtomaksut ovat pääosin olleet alijäämäisiä. Voidaksemme toteuttaa tulevia investointeja, voisimme heidän mielestä huoletta nostaa siirtomaksuja. Tunturiverkon siirtomaksut ovat maan keskiarvon tuntumassa. Meillä, kuten muilla maaseutuyhtiöilläkin, korotuspaineet ovat suuria, koska meidän asiakastiheytemme johtopituuteen suhteutettuna on 280 metriä / asiakas. Kaupunkiyhtiöillä se on muutamia kymmeniä metrejä asiakasta kohden.

T 2014 E S ET I S I G UT INER U R INE

GIA

-KO

NS

ER

NIN

TIE

DO

TTA

A

hkö i sä Uus kkinamar astuu laki aan voim

Siirto pieneni Viime vuosi oli hyvin lämmin, joka oli kuluttajan näkökulmasta hyvä asia pienemmillä sähkölaskuilla. Jakeluverkkoyhtiön näkökulmasta se oli liian lämmin, sillä lämmitystarveluku oli 10 % pienempi kuin edellisvuonna. Vaikutus siirron määrään oli 6 % heikompi kuin vuonna 2012.

Mittarit etäluennassa Jakeluverkkoyhtiöt toteuttivat vuoden 2013 loppuun mennessä nopealla aikataululla etäluentamittareiden vaihdot lain edellyttämällä tavalla. Vähintään 80 % mittareista piti olla vaihdettuna. Tunturiverkko sai vaihdettua 96 % kaikista mittareista etäluettavaksi määräaikaan mennessä. Vaihtamatta jäi noin 300 mittaria. Näistä osa sijaitsevat sellaisissa paikoissa, jonne meillä ei ollut pääsyä kuten esimerkiksi kesämökit. Yli puolet vaihtamatta jääneistä mittareista sijaitsevat Tenonjokivarressa, jossa on huono mobiili-kuuluvuus.

Tämä neljälle vuodelle jaksotettu mittarinvaihto maksoi yhteensä 2 miljoonaa euroa. Mittarinvaihdon myötä energiaraportointi asiakkaille parantui, kun pääsevät itse seuraamaan ja vaikuttamaan kulutukseensa. Reaaliaikainen laskutus on aiheuttanut mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Jakeluverkon toimitusvarmuuden haasteet edessä Seuraava suuri projekti on jakeluverkon toimitusvarmuuden kehittäminen uuden lain edellyttämällä tavalla. Nähdäkseni meidän maltilliset 5-8 % korotukset eivät riitä muuhun kuin palvelutoimittajien nouseviin palvelumaksuihin ja lain vaatimiin uusiin palveluihin. Ensi vuonna on edessä Inarin sähköaseman uusinta, johon ei tulorahoitus riitä.

Tulevaisuuden haasteisiin vastataan olemassa olevin resurssein.

GIA INER PÖ LÄM GIA INER KKO IVER TUR VESI TUN PIN LA IN 300 INAR 460

Ine

r

O y, gia

Sai

raa

lan

tie

3a,

998

00

Iva

lo •

a asi

kas

pal

vel

u@

ine

rgi

a.f

Puh i •

.02

07

Keväiset terveiset Inergiakonserniyhtiöistä Teksti: Marja Heikinheimo Tämä uutislehtinen on ensimmäinen numero Inergisiä Uutisia! Tulemme jatkossa tiedottamaan yhtiöidemme ajankohtaisista energia-, kaukolämpöja vesiasioista tällaisilla uutislehtisillä.

Uutiset jaetaan yhtiöiden hallituksille, henkilöstölle, yhteistyökumppaneillemme ja kuntakonsernin johdolle (kunnanjohtaja, kunnanhallitus, valtuuston puheenjohtajisto) sähköpostilla. Yhden kappaleen toimitamme myös paikallislehti Inarilaiseen.

Julkaisemme Inergisiä Uutisia aina, kun meillä on kerrottavaa. Lehtinen löytyy aina myös kotisivuiltamme www. inergia.fi.

Otan mielelläni palautetta vastaan marja.heikinheimo@inergia.fi. Välitän tietoa eteenpäin talossa.

Energistä kevättä teille kaikille!

INERGIA OY Marja Heikinheimo tiedottaja, toimistopäällikkö

INERGISET

4

UUTISET 2014

Matti Röntysen vapaat vuodet alkamassa Insinööri, s. 1948

TULLAAN TUTUKSI Ellapin vetäjänä Arto Heikkinen Insinööri, s. 1961

Mika Järvenpää Inergia Lämpö oy:n toimitusjohtaja

Kaukolämmön ammattilainen lapin lumoissa

Utsjoen Sähköosuuskunnan toimitusjohtaja, Ellappi Oy:n pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja Tunturiverkko Oy:n hallituksen jäsen Matti Röntynen on tämän kevään yhtiökokousten yhteydessä tehnyt päätöksen vetäytyä eläkepäiville.

Matti Röntynen on toiminut avainasemassa Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Ellappi Oy:n yhdistäessä talotekniikka- ja verkonrakennusliiketoimintansa sekä myös Tunturiverkko Oy:n perustamisessa, kun Inarin ja Utsjoen sähköverkot yhdistettiin. Hänen pitkäaikaista kokemustaan ja asiantuntemustaan pohjoisten yhtiöiden pärjäämisessä avoimilla sähkömarkkinoilla ja pohjoisilla alueilla kaivattaisiin jatkossakin.

Häntä on myös kiittäminen hyvistä yhteistyösuhteista Pohjois-Norjan jakeluverkkoyhtiöihin, josta saadaan tärkeät varasyöttöyhteydet.

Matti tunnetaan laajoissa piireissä kovana kala- ja erämiehenä. Hän ilmoitti pyhittävänsä jatkossa enemmän aikaa rakkaille harrastuksille ja perheelle. Hän asuu vaimonsa kanssa Tenonjoen komeimmalla rantatörmällä, joten kesällä Mattiin törmää varmimmin tenonlohia soutamassa.

Hän on kuitenkin nyt tehnyt lopullisen päätöksen vetäytymisestään ja me kiitämme Mattia näistä arvokkaista ystävyys- ja yhteistyövuosista.

Ellappi Oy on Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Inergian 50/50 %:sti omistama osakkuusyhtiö. Ellapin toimitusjohtajana aloitti Kempeleestä kotoisin oleva Arto Heikkinen 3.9.2012. Vuoden lopussa hän muutti Ivaloon vaimonsa kanssa. Heillä on kolme aikuista tytärtä.

Artolla on työkokemusta Kokkolan energialaitokselta ja rakennusten sähkösuunnittelusta sähköurakointi- ja insinööritoimistoissa.

Työ talotekniikka- ja verkonrakennusyhtiö Ellapin vetäjänä on haastavaa näinä aikoina, mutta työntekijöiden ammattitaidolla ja vahvalla osaamisella voidaan katsoa luottavaisesti tulevaan.

Henkilöstön ammatillinen osaaminen todettiin laajan automaattisen mittariluentaprojektin läpiviemisellä vuosina 2011-2013. Henkilöstön määrä oli kiivaimmassa työvaiheessa 50 henkeä ja on nyt puolittunut. Puolet henkilökunnasta työskentelee talotekniikan parissa ja puolet verkostotöissä. Toimistotehtävissä Arton lisäksi toimii kaksi henkilöä osto-, myynti-, laskutus- ja taloushallinnon tehtävissä. Utsjoella talotekniikan palveluista vastaa kaksi sähköasentajaa.

Täällä pohjoisessa viihtymiseen vaikuttavat hyvät harrastusmahdollisuudet luonnossa: kalastus, hirvenmetsästys, hiihto ja patikointi.

Harjavallasta kotoisin oleva Mika Järvenpää tuli kesällä 2007 Inergia Oy:n palvelukseen lämpömestariksi.

Taustalla hänellä oli jo 10 vuoden työkokemus kaukolämpölaitosten rakentamisesta eri puolilla Suomea. Ensikosketuksen Mika sai Ivaloon jo vuonna 2000, jolloin hän oli Nakkilan Konepaja Oy:n palveluksessa rakentamassa Ivalon kaukolämpölaitosta. Rakentamisen lisäksi hän vastasi osaltaan lämpölaitoksen käytöstä ennen kuin laitoksen käyttövastuu siirtyi Inergia Oy:n omille työntekijöille.

Kaukölämmön rakentajasta toimitusjohtajaksi Mikan työnkuvaan kuului Ivalon ja Saariselän biokattiloiden käyttö- ja kunnossapitotehtävät. Samana syksynä alkoi osaamisen laajentaminen koulutuksien myötä. Työnkuvaan on tullut suuria muutoksia kuluneen seitsemän vuoden aikana. Syksyllä 2010 Markku Nivakosken lähdettyä paikkakunnalta uusiin tehtäviin Mika siirtyi tekniseksi johtajaksi ja otti vastaan lämpökeskuksien käytönvalvojan tehtävät. Ammattiosaamista hän on tehostanut kaukolämpöasentajan ammattitutkinnolla ja kaukolämpöyliasentajan erikoisammattitutkinnolla. Talousosaamista on kehitetty pitkäjänteisesti talon sisäisellä koulutuksella sekä 2012 alkaneella johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisella. Tämä on antanut hyvän pohjan 1.3.2014 alkaneelle toimitusjohtajuudelle.