INERGISET INERGIA-KONSERNI TIEDOTTAA
UUTISET 2014 J O U L U K U U
Sähköä Verkkoon ja verkosta ulos Sähkön tuontisiirto Venäjältä jatkuu. Myös verkkoyhteydet Norjaan ovat käytössä. Vienti naapuriin on ollut hieman suurempaa kuin tuonti sieltä. Fingridin kantaverkosta sähköä otetaan Utsjoen asemalla sekä Ivalossa Venäjän tuonnin ollessa keskeytyneenä.
110 kV linjan Ivalo – Kaitakoski perusparannus etenee
220 kV asemalla huoltotöitä Ivalon Vävyniemessä 220 kV asemalla huollettiin päämuuntajaa. Urakoitsijana toimi ABB ja paikalliset yritykset Ellappi Oy ja Hygikyyti.
110 kV-linjalla on tehty pylvästyksen vaihtotöitä jo kolmena vuotena. Viime kesänä vaihdettiin Nellimissä 12 pylvästä teräspylväisiin. Urakoitsijana linjatöissä on Eltel Networks Pohjoinen Oy. Linjatyö kesti viikon. Tietoliikenneyhteydet venäläisiin yhteistyökumppaneihin ovat parantuneet sähköpostin käyttöönoton myötä. Fax- ja tekstiviestiliikenne toimivat varayhteyksinä. Venäläisiä yhteistyökumppaneita vieraili Nellimissä toukokuussa tutustuen työmaahan.
INERGIA INERGIA LÄMPÖ TUNTURIVERKKO INARIN LAPIN VESI
I n e r g i a O y, S a i r a a l a n t i e 3 a , 9 9 8 0 0 I v a l o • a s i a k a s p a l v e l u @ i n e r g i a . f i • P u h . 0 2 0 7 4 6 0 3 0 0
INERGISET
2
UUTISET 2014
Esittelyssä: Inergian toimitusjohtaja Timo Jokinen Koulutus ja ura: Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1976. Helsingissä kävin peruskoulun ja lukion, jonka jälkeen opiskelin Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä Espoossa. Kiinnostus energia-alaan alkoi opiskeluaikoina ja tähän vaikutti myös viisi kesää kestänyt kesätyö Mrealin Lohjan paperitehtaan voimalaitoksessa. Vuoden 2003 valmistumisen (energiatekniikan diplomi-insinööri) jälkeen olen työskennellyt suunnittelutoimistoissa Kouvolassa ja Vaasassa sekä reilut viisi vuotta KSS Energia Oy:n palveluksessa Kouvolassa, jossa toimin tuotantojohtajana viimeisimmät noin kaksi vuotta. Viimeisin tehtäväni on ollut Wiitaseudun Energia Oy:n toimitusjohtaja noin 2,5 vuoden ajan. Suoritan parhaillaan MBA-tut-
kintoa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja tutkinnosta on opiskeltu reilusti yli puolet. Perhe: Perheeseeni kuuluu vaimoni Sanna ja viisivuotias tytär Outi. He odottavat innolla muuttoa pohjoiseen: lunta, pakkasta, kaamosta jne. Harrastukset: Harrastukseni liittyvät pääasiassa urheiluun ja luontoon. Talvella laskettelen ja hiihdän ja kesän harrastuksiin kuuluu mm. melonta. Ympäri vuoden olen myös retkeillyt sekä pyrkinyt käymään säännöllisesti juoksulenkeillä. Edellä mainitut harrastukset ovat myös perheemme yhteisiä eli käymme harrastamassa mahdollisuuksien mukaan yhdessä ja erikseen. Tyttäreni kanssa olen käynyt viime aikoina melko säännöllisesti myös uimassa.
Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen nostaa siirtohintoja Tunturiverkko Oy nostaa sähkön siirron hintoja keskimäärin 12 prosenttia 1.1.2015 alkaen. Muutos kohdistetaan perus- ja energiamaksuihin ja kerrostaloasunnossa se tarkoittaa noin neljän euron korotusta kuukaudessa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa (kulutus keskimäärin 20 000 kWh/ vuosi) korotus tulee olemaan noin 6,40 euroa kuukaudessa. Sähkön siirtohintojen korotus johtuu uudesta sähkömarkkinalaista, joka velvoittaa jakeluverkkoyhtiöitä parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta vuoteen 2028 mennessä. Uuden lain mukaan sähköverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä kestämään aiempaa paremmin muun muassa säästä aiheutuvia häiriöitä. Sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto ja sen mukaan Tunturiverkon siirtohinnat ovat korotuksen jälkeenkin maan keskiarvojen alapuolella.
Energiaverokin nousee Siirtohintojen lisäksi sähkön hintaa nostaa ensi vuoden alusta myös nouseva energiavero. Hallituksen keväällä päättämä reilun 18 % korotus on jo toinen tämän vuoden puolella ja kuluttajille se tarkoittaa 0,43 sentin korotusta kilowattituntiin. Korotus koskee koti-
talouksia, palveluelinkeinoja ja julkista sektoria. Sähkölaskulla siirtomaksujen yhteydessä asiakas maksaa sähköveroa, joka muodostuu sähkön valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Jakeluverkkoyhtiö tilittää sähköveron edelleen valtiolle.
INERGISET
3
UUTISET 2014
Tunturiverkon vahva ammattilainen
Tultluaaknsi tu
Jouni Rasmus
Inarin Lapin Vesi Oy:lla vilkas toimintavuosi 2014 Inarin Lapin Vesi Oy:n työmaatilanne ei ole näyttänyt hiipumisen merkkejä tänäkään vuonna. Suurimpina vesihuoltohankkeina olivat Ivalossa kirkkokujan kaava-alueen toteutus, Kultaojalla vesihuoltolinjan rakennus ja tietenkin Saariselällä Rinnealueen vesihuollon toteuttaminen. Nämä hankkeet ovat pitäneet huolen, ettei investointitaso ole päässyt laskemaan tänäkään vuonna. Toisaalta investoinnit tuovat pitkällä tähtäimellä yhtiölle lisää tulopohjaa uusien kulutuspisteiden muodossa. Tiivistä yhteistyötä Ivalon ja Saariselän hankkeissa on tehty Inarin kunnan teknisen osaston kanssa sekä Saariselän hankkeessa myös Saariselkä Oy:n kanssa.
tekemään korotuksia käyttö- ja perusmaksuihin. Käyttövesimaksun arvonlisäverollinen kuutiohinta nousee 0,11 €/m³ ja perusmaksun arvonlisäverollinen yksikköhinta nousee 0,021 €/km². Käyttövesimaksujen keskihinta oli helmikuussa 2014 4,03 (sis. alv.), joten vielä pysytään selvästi Suomen keskiarvon alapuolella. Perusmaksujen osalla selvästi keskiarvoa halvemmat ovat omakotitaloasujiin kohdistuvat perusmaksut. Utsjoen entisen vesihuoltolaitoksen osalta arvonlisäverollista käyttövesimaksua laskettiin 0,67 €/m³, jolloin uusi hinta 1.1.2014 alkaen on 6,06 €/m³. Utsjoella käytetään samaa perusmaksuhinnastoa kuin Inarin Lapin Vesi Oy:n muilla alueilla.
Johtuen kasvavista yleiskustannuksista ja investointitasosta, yhtiö joutuu
Jouni Rasmus on kotoisin Utsjoen Karigasniemeltä ja asunut Utsjoen kirkonkylällä vuodesta 1976 alkaen. Koulutukseltaan Jouni on sähköteknikko. Ura alkoi v. 1973 sähköasentajana Karigasniemen sähköosuuskunnasta ja jatkui vuosina 1976-1995 Utsjoen sähköosuuskunnassa. Opiskelujen valmistuttua Jouni toimi Utsjoen sähköosuuskunnassa sähkötöiden johtajana vuoteen 1999 saakka ja pesti jatkui Ellappi Oy:ssä 2010 loppuun. Inarin ja Utsjoen sähköverkkojen yhdistymisen myötä perustettiin yhteinen yritys Tunturiverkko Oy ja Jounikin siirtyi tämän yhtiön palvelukseen 2011 alussa käytönjohtajaksi. Työhönottopaikkana on Utsjoki, mutta Jouni työskentelee viikoittain myös Ivalossa. Jouni on nähnyt sähköalan huiman kehityksen ja todistanut muutoksia työssään yli 40 vuoden ajan. Varsinkin sähköturvallisuuteen ja työtapoihin panostetaan nykyään kovasti ja se on hyvä asia. Uhkakuvana pienille yhtiöille, jotka toimivat laajalla alueella, kuten Tunturiverkko, Jouni näkee valtiovallan kiristyneet vaatimukset toimintavarmuuteen ja säävarman verkon rakentamiseen. Nämä pakkoinvestoinnit vaativat resursseja ja rahoitusta vaikuttaen väistämättä asiakkaiden sähkönsiirtohintoja nostavasti.
Marko Tervaniemi LVI-insinööri Inarin Lapin Vesi Oy:ssä
Marko Tervaniemi on lähtöisin Inarin kirkonkylältä. Hän on asunut vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa viimeiset kahdeksan vuotta Rovaniemellä. Vapaa-aika kuluu pääasiassa perheen parissa ja tien päällä. Toistaiseksi hän kulkee Rovaniemeltä päin viikot Ivalossa, mutta ensi kesän aikana perhekin pitäisi saada Inariin. Työhistoria on pitänyt sisällään monenlaista porohommista rakennustöihin ja myöhemmin insinööriopintojen kautta nykyisiin, lokakuun alussa alkaneisiin tehtäviin. Marko on ollut aiemmin myös vesiyhtiössä vuosina 2005-2006, joten paluu Inarin Lapin Vedelle oli mieluinen. Välissä menneet reilu kahdeksan vuotta hän toimi Lapin Vesitutkimuksessa ja myöhemmin Ahma ympäristöllä suunnitteluinsinöörinä vesihuollon ja -tarkkailujen
parissa. Paluu ennalta tuttuun työympäristöön olikin helppoa ja myös konserni on ottanut hyvin vastaan. Vesiyhtiön toiminta on oltava varmaa ja vastuullista, joten haasteita ei varmasti tule puuttumaan tulevalla työuralla. Myöskään edeltäjänä toimivan Mauri Portin pitkä ja vahva ammattitaito antaa omat vaatimukset tehtävän täyttämisessä, mutta hän on ollut hyvin perehdyttämässä tehtävän kiemuroihin. Tervaniemi uskookin, että toimitusjohtaja Paulus Lepistön ja ammattitaitoisten asentajien kanssa Inarin Lapin Vesi Oy:n toiminta jatkuu luotettavana myös tulevaisuudessa. Jäljelle jääneellä vapaa-ajalla Marko harrastaa juoksua, porokilpailuja sekä jalkapalloa. Myös metsällä ja kalalla tulee toisinaan käytyä.
INERGISET
4
UUTISET 2014
Ellappi Oy:n työntäyteinen vuosi Ellapin väellä työtä on riittänyt koko vuodeksi ja työmaat ovat pääosin valmistumassa vuoden loppuun mennessä. Ivalon Vävyniemessä 220 kV asemalla huollettiin päämuuntajaa. Urakoitsijana toimi ABB ja paikalliset yritykset Ellappi Oy ja Hygikyyti. Kuva 1. Karigasniemi – Utsjoki –välin pylvästys ja muuntajan vaihto on tehty korvausinvestointina Tunturiverkon tilauksesta ja työt saadaan valmiiksi tämän vuoden puolella.
1
Ivalon uuden hoivakodin työmaalla on siirretty suurjännitekaapeli uuteen paikkaan. Kuva 2. Saariselän Etelärinteen kaavan edellyttämät infrastruktuurin rakentamiset etenevät ja Ellapin verkostoväki on tehnyt alueen maakaapeloinnit.
2
Jari Tanhua Työnjohtaja Ellapissa Jari Tanhua on paljasjalkainen ivalolainen. Hän asuu vaimonsa kanssa omakotitaloa jo kahdestaan, kun tyttäret ovat aikuisia. Lapsenlapset Tinga ja Joakim tuovat iloa ja vipinää vierailuillaan. Kesämökkikin on saatu hankittua muutama vuosi sitten Ivalojokivarresta ja siellä vietetään aikaa. Mökkeilyn ohella Jari pitää myös huolta kunnostaan uintiharrastuksen ja laskettelun parissa.
Tultluaaknsi tu
Jarin työkuviot alkoivat Metsähallituksen ja vesihuoltolaitoksen erilaisissa töissä ja jatkuivat Inarin kunnan sähkölaitoksen va-
rastotöihin peruskoulupohjalta. Armeijan jälkeen sähkölaitoksen varastolta löytyi jatkopesti ja sehän kelpasi. Sähkölaitos on monien muutosten jälkeen yhtiöittänyt talotekniikkapalvelut ja verkonrakennuksen yhteisyritys Ellappi Oy:öön Utsjoen Sähköosuuskunnan kanssa. Jarille on kertynyt työuraa pitkästi jo Ellapin työnjohtajana ja työvuosia kaiken kaikkiaan yli 30 vuotta. Työuran aikana työnantaja on kouluttanut ja kurssittanut tarpeen mukaan uusiin työtehtäviin. Talotekniikka on hyvin kilpailtua liiketoimintaa ja yritysten kannattavuus on tiukilla. Varmaa on, että sähkömiehiä tarvitaan jatkossakin. Rakentaminen vaihtelee suhdanteiden mukaan, mutta matkailun kehitykseen uskotaan Lapissa. Sen myötä saadaan uutta työtä ja toimeentuloa.