Matkalla opiskelijoiden kanssa ravinnekierrätyksen mallimaaksi
Matkalla opiskelijoiden kanssa ravinnekierrätyksen mallimaaksi Itämeri-huippukokouksessa vuonna 2010 Suomen hallitus sitoutui tehotoimiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suomesta luvattiin tehdä myös ravinnekierrätyksen mallimaa. (Ympäristöministeriö, n.d.)
Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon Vesistökuormituksen vähentämiseksi ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi 10–20 vuoden aikajänteellä erityisesti fosforin ja typen kierron tulisi toimia niin, että kierrosta vuotaisi olennaisesti vähemmän ravinteita ympäristöön. Pidemmällä aikavälillä erilaisia ravinteita sisältäviä sivutuotteita pitäisi pystyä paremmin hyödyntämään uudelleentuotannossa. Ravinteiden kierrätystä edistetään seuraavissa teemoissa lukuisin toimenpitein: • Ravinteita käytetään säästäen ja tehokkaasti. • Biojätteiden mukana kiertävien ravinteiden määrä minimoidaan. • Ravinteet kierrätetään tehokkaasti ja turvallisesti. • Ravinteita kerätään vesistöistä ja palautetaan ne hyötykäyttöön. (Maa- ja metsätalousministeriö, 2011, s. 6) Ympäristöministeriö laati ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman (Raki-ohjelma) vuosille 2012–2015. Ohjelman toinen vaihe toteutettiin vuosina 2016–2019. Viimeisimpänä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat julkaisseet ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman vuosille 2019– 2030. Toimenpideohjelma tukee vuonna 2015 laadittua visiota ravinnekierrätyksen tavoitteiksi vuoteen 2050. Vision mukaan ravinteiden kierrätyksessä on tapahtunut läpimurto. Päästöt ympäristöön ovat pienet ja ravinteet kiertävät tehokkaasti. Vesistöihin päässeitä ravinteita palautetaan kiertoon ja tuontiravinteiden määrä on pieni. Ravinnekierrätys on synnyttänyt uutta liiketoimintaa. (Ympäristöministeriö, 2015, ss. 1–2)
Yhteistyöllä systeemistä muutosta Rahoitusta ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi ja Itämeren ja vesiensuojelutoimien tehostamiseksi on suunnattu valtion budjetista esimerkiksi vuosina 2016–2018 noin 34 miljoonaa euroa (Ympäristöministeriö 2019, s.2). Käytännön työtä on tehty yli sadassa pilotointi-, tutkimus- ja 43
