Hartmanin talo 110 vuotta
Hartmanin kivitalo Hovioikeudenpuistikon ja Kauppapuistikon kulmassa täyttää 110 vuotta vuonna 2023. Kiinteistö on näkyvä maamerkki kaksine kupoleineen Vaasan toriaukion laidalla. Talon edusta onkin kautta aikain ollut kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka. Talo itsessään, taikka Yrjö Liipolan Suomen Vapauden patsas edustallaan, onkin suosittu kuvauskohde niin yksityiskokoelmiin kuin erilaisiin julkaisuihin.
Kiinteistössä on kuusi kerrosta - seitsemän kupolit mukaan laskien. Kaikkiaan talossa on vuokrattavaa tilaa noin 9 700 neliömetriä, joista 4 000 neliömetriä on liiketiloja, 4 300 neliömetriä konttoritiloja ja 350 neliömetriä asuinkäytössä. Myös rakentamatonta tilaa on.
Hartmans hus 110 år
aHartmans stenhus i hörnet av Hovrättsesplanaden och Handelsesplanaden fyller 110 år 2023. Fastigheten är med sina två kupoler ett synligt landmärke invid Vasa torg. Området framför huset har genom tiderna varit en populär mötesplats för stadsborna. Huset har också ofta fotograferats för privatsamlingar och olika publikationer, antingen enbart huset med de vackra skulpturerna eller med Yrjö Liipolas Finlands Frihetsstaty i förgrunden.
Fastigheten har sex våningar - sju om man räknar med kupolerna. Husets totala uthyrda yta utgör ca 9 700 kvadratmeter, varav 4 000 kvadratmeter är affärsutrymmen, 4 300 kvadratmeter kontorsutrymmen och 350 kvadratmeter bostadsutrymmen. Därtill finns det en del obebyggda utrymmen.
Ohikulkija ei monesti tule huomanneeksi, millainen kokonaistaideteos talo on rytmikkäine muotoineen sekä graniittiveistoksineen ja ikkunamaalauksineen. Arkkitehtuuriltaan talo on osittain tyyliltään kansallisromantiikkaa ja jugendia (Art Nouveauta). Tyylisuunnat olivat yleisesti vallalla Suomen arkkitehtuurissa vuosina 1895–1915.
En förbipasserande märker inte alltid hurudant helhetskonstverk huset är med sin rytmiska gestaltning samt sina granitskulpturer och fönstermålningar. Arkitektoniskt går huset delvis i nationalromantisk och jugend stil (Art Nouveau), som båda var allmänt rådande stilriktningar i den finländska arkitekturen under åren 1895–1915.
Johan (John) Munsterhjelmin suunnittelemat ja Alexander Harjunpään veistämät veistokset ”Lepo työn jälkeen” vuodelta 1913. Myös alkuperäiset Munsterhjelmin kipsiveistokset ovat tallella talossa.
Skulpturerna ”Vila efter arbetet” som är planerade av Johan (John) Munsterhjelm och huggna i granit av Alexander Harjunpää från år 1913. Munsterhjelms ursprungliga gipsskulpturer finns även bevarade inne i huset.
1910-luvulla uusi trendi oli konstruktivismi, missä leimallista oli innovatiivinen rakennustekniikka ja rakenteiden näkyvä esilläolo. Kantavat rakenteet saivat näkyä. Hartmanin talo on hyvin pitkälle myös tätä tyyliä. Arkkitehti Kauno S. Kallion ajatukset lähtivät osittain konstruktivismista, mutta hän ei halunnut noudattaa mitään selvää tyylisuuntaa vaan halusi olla omaperäinen ja luoda omia ratkaisuja.
En ny trend på 1910-talet var konstruktivismen, som präglades av en innovativ byggnadsteknik och synliga konstruktioner: de bärande konstruktionerna fick synas. Hartmans hus representerar till stora delar denna trend. Arkitekten Kauno S. Kallio grundade sina idéer till en del på konstruktivismen, men han ville inte följa någon tydlig stilriktning utan ville vara originell och skapa egna lösningar.
Jugendtyylille ominaista oli, että myös talojen sisätilat, portaikot ja ikkunat koristeltiin. Käytettiin luonnon aiheita, rytmikkyyttä, epäsymmetriaa, tummia värejä ja voimakkaita kontrasteja.
Typiskt för jugendstilen var att även husens inre utrymmen, trappuppgångar och fönster dekorerades. Man använde sig av naturmotiv, rytmik, asymmetri, mörka färger och starka kontraster.
Hoviparturit Modesta
Talon arkkitehtuurissa liiketilat tuotiin hyvin näkyvästi esille muun muassa isojen näyteikkunoiden ja toisen kerroksen puolipyöreiden ikkunoiden avulla. Liiketiloissa toimivat liikkeenharjoittajat tuovat oman näkyvän lisänsä talon julkisivuun.
a
I husets arkitektur gjordes affärslokalerna mycket synliga bland annat med hjälp av skyltfönster och halvrunda fönster på andra våningen. Husets affärsidkare sätter även sin egen prägel på husets fasad.
Kauno S. Kallio suunnitteli kattokupolit alun perin tasapainottamaan talon massiivista olemusta. Erillistä käyttötarkoitusta niille ei ollut. Ne toimivat pääosin liikkeen varastotilana. Sotavuosina eräs tanskalainen vuokralaisrouva piti kanojaan toisessa kupoleista. Toiseen kupoleista rakennettiin Hartmanin sauna- ja neuvottelutilat 1990-luvulla. Toinen kupoleista on edelleen alkuperäisessä asussaan rakentamattomana.
Kauno S. Kallio planerade ursprungligen takkupolerna för att balansera upp husets massiva natur. De gjordes inte för något särskilt användningsändamål. De kom att i huvudsak användas som lagerutrymmen för butiken. Under krigsåren höll en dansk fru som hyrde utrymmet hönor i den ena kupolen. I denna kupol byggdes Hartmans bastu- och mötesutrymmen på 1990-talet. Den andra kupolen är fortfarande i ursprungligt skick, det vill säga obebyggd.
Talon vesikatto ja kupolit katettiin kuparipellityksellä. Toisen maailmansodan aikana suurin osa kuparipelleistä luovutettiin aseteollisuudelle.
a
Husets yttertak och kupolerna täcktes med kopparplåt. Under andra världs- kriget gavs en stor del av kopparplåtarna till vapenindustrin.
Hartmanin vanha liiketalo Vaasan torin kulmalla ennen nykyisen talon rakentamista. Paikka on ollut Hartmanin suvun omistuksessa vuodesta 1869. Liiketoimintaa Hartman on harjoittanut paikassa vuodesta 1862 eli yli 160 vuotta.
Hartmans gamla affärshus vid hörnet av Vasa torg före byggandet av nuvarande hus. Platsen har ägts av släkten Hartman sedan år 1869. Hartman har idkat affärsverksamhet på platsen sedan år 1862 det vill säga i över 160 år.
Oy C.J. Hartman Ab:n tarina alkoi 2.8.1862, kun Carl Johan
Hartman kahden liikeapulaisen avustamana avasi C. J. Hartmanin siirtomaatavarakaupan Hovioikeudenpuistikko 15:sta. Kauppa oli alkuun ajalleen tyypillinen kauppahuone omine vienti- ja tuontitoimintoineen. Erikoistuminen rautakaupaksi tapahtui 1890-luvulla, millä alalla yhtiö edelleen toimii.
Yhtiö on ollut saman perheen omistama ja johtama jo viiden sukupolven ajan ja kuudes sukupolvi on hiljattain astunut yrityksen uusiksi omistajiksi.
Oy C.J. Hartman Ab:s historia inleddes 2.8.1862, då Carl Johan Hartman tillsammans med två butiksbiträden öppnade C. J. Hartmans kolonialvaruhandel på Hovrättsesplanaden 15. Handeln var till en början ett typiskt dåtida handelshus med egen import- och exportverksamhet. På 1890-talet skedde specialiseringen till järnvaruhandel, inom vilken bransch bolaget fortfarande verkar.
Bolaget har varit i samma familjs ägo och ledning redan under fem generationer, och den sjätte generationen har nyligen tillträtt som nya ägare i bolaget.
Vaasassa oli jo rakennettu parisen kivitaloa ennen kuin Erik Hartman teki päätöksen rakennuttaa omansa. Erik oli kiinnostunut arkkitehtuurista ja rautakauppiaana hän tiesi ajan trendit rakennusmateriaalien suhteen. Hovioikeudenpuistikko oli kaavoitettu kivitaloille, joten myös sen suhteen asia oli kunnossa. Muutoinkin elettiin tulevaisuudenuskon aikaa. Taloudellinen ja tekninen kehitys meni huimaa vauhtia eteenpäin elinkeinoelämän liberalisoinnin myötä.
Ajalle tyypillistä oli kilpailuttaa arkkitehdit ja näin myös Erik teki. Kilpailuun osallistui useat arkkitehdit. Voittajapiirros oli helsinkiläisen Kauno S. Kallion palatsimainen rakennus kaksine kupoleineen. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 oli lanseerattu tietoa betonin käytöstä talon rungon rakentamisessa ja se levisi nopeasti maailmanlaajuisesti. Kantavien rakenteiden betonirakentamisessa oli alan johtava rakennusliike Ruotsissa vuonna 1908 perustettu Kreuger & Toll. Ivar Kreuger oli vahva edelläkävijä ja oli käynyt Yhdysvaltojen suurkaupungeissa oppimassa kerrostalojen rakentamisen uutta tekniikkaa ja toi sen Skandinaviaan. Erik uskoi kantavien talon betonipilarien sekä välipohjien rakentamisen heidän tehtäväkseen. Muutoin Erik rakennutti talon itse kahden rakennusmestarin Alexander Husgafvelin ja Axel Bertsin avustuksella.
Hartmanin talo on tiettävästi ensimmäinen talo Suomessa, jonka kantavana rakenteena on ns. pilari-palkki-järjestelmä. Rakennusteknisesti talon kantavat rakenteet on toteutettu niin, että betonisten pilareiden välille asennettiin teräsvahvistetut betonipalkit ja betonipalkkien välille valettiin paikalla ontelolaatat lautojen tai levyjen päälle, jotka purettiin valun jälkeen. Levyjen päälle asennettiin ensin raudoitusteräkset ja niiden päälle muurattiin isot onteloiset tiiliskivet ja lopuksi kaikki valettiin yhteen. Lopputuloksen kantovoima on monta tonnia.
aI Vasa hade redan byggts ett par stenhus innan Erik Hartman beslöt att låta bygga sitt eget hus. Erik var intresserad av arkitektur och som järnhandlare kände han till tidens trender beträffande byggmaterial. Hovrättsesplanaden var planerad för stenhus och därför var saken i skick även med tanke på det. Tiden präglades även annars av framtidstro. Den ekonomiska och tekniska utvecklingen fortskred hastigt i och med näringslivets liberalisering.
Såsom brukligt var vid den tiden ordnade Erik en arkitekttävling för huset, och flera arkitekter skickade tävlingsritningar. Valet föll på Helsingforsarkitekten Kauno S. Kallio som hade ritat ett palatsliknande hus med två kupoler. På världsutställningen i Paris år 1900 hade lanserats nya rön gällande betongens användning i betongkonstruktioner, och dessa fick snabbt en global spridning. Den ledande byggfirman inom betongbyggande i Skandinavien var den i Sverige år 1908 grundade byggfirman Kreuger & Toll. Ivar Kreuger var en stark föregångare som hade besökt flera storstäder i Förenta staterna för att lära sig bygga höghus och förde in den nya byggnadstekniken i Skandinavien. Erik anförtrodde dem uppförandet av husets betongpelare och mellanbjälklag. För övrigt förde Erik själv upp huset med hjälp av två byggmästare, Alexander Husgafvel och Axel Berts.
Hartmans hus är såvitt veterligt Finlands första hus med det så kallade pelar-balk-systemet som bärande konstruktion. Byggnadstekniskt gjordes de bärande konstruktionerna så att man mellan betongpelarna monterade armerade betongbalkar, och mellan betongbalkarna gjöt man på ort och ställe hålbjälklagen på brädor eller skivor, som efter gjutningen revs. På skivorna monterades först armeringsjärnen och på dessa murades stora håltegel. Till slut gjöts allt samman. Bärförmågan blev många ton.
Talon rakennustyöt aloitettiin vuoden 1911 alussa. Rakennus rakennettiin kahdessa osassa ja ensimmäinen siipi valmistui keväällä 1912. Erik ei halunnut liiketoimintansa kärsivän rakennustyöstä, vaan siirsi liikkeen väliaikaisesti jo valmiiseen siipeen.
Toukokuussa 1913 myös toinen siipi oli lähes valmis, joten liike, Erik perheineen sekä vuokralaiset pääsivät muuttamaan uusiin tiloihinsa. Heinäkuussa 1913 taloon pystytettiin silloisen Hartmanin rautakaupan sisäänkäynnin yläpuolelle ”kivifiguurit” seppä ja puutarhassa työskentelevä nainen. Myös suuret näyteikkunat saatiin kommelluksien jälkeen paikalleen. Suuret lasit olivat toukokuussa pudonneet junasta ja menneet rikki, niinpä rautakauppa oli ollut ilman ikkunaruutuja alkukesän kuukaudet. Yövahti oli pitänyt huolta, että tavarat pysyivät liikkeessä tallella.
Husets byggnadsarbete inleddes i början av 1911. Byggnaden byggdes i två etapper och den första delen stod klar våren 1912. Eftersom Erik inte ville att hans affärsverksamhet skulle bli lidande av byggnadsarbetet, flyttade han då tillfälligt butiken till den färdiga delen.
I maj 1913 var även den andra delen nästan klar, och butiken, Erik med sin familj samt hyresgästerna fick flytta in i sina nya utrymmen. I juli 1913 restes ”stenfigurerna” smeden och den i trädgården arbetande kvinnan ovanför ingången till Hartmans dåtida järnaffär. De stora skylt- fönstren fick man också på plats efter en del komplikationer. De stora glasrutorna hade i maj fallit av tåget och söndrats, varför järnaffären hade varit utan fönster hela försommaren. Nattvakten hade sett till att inga varor stals från butiken.
Erik ja Elin Hartman perheineen muuttivat talon oikean siiven 3:teen kerrokseen toukokuussa.
Familjen Erik och Elin Hartman flyttade i maj till en lokal på tredje våningen i husets högra flygel.
Sotavuodet olivat ohitse ja Suomessa elettiin taloudellisen kasvun aikaa. Erik piti kiinteistönsä kirjanpidon erillään liikkeen kirjoista. Kiinteistö tuotti kahtena ensimmäisenä vuonna 1920-luvulla tappiota, mutta onnistui sen jälkeen saavuttamaan hyviä vuosituloksia. Liikkeen tuottaessa tappiota vuosina 1923 ja 1924 kiinteistön voitoilla pystyttiin kattamaan liikkeen tappiot.
Krigsåren var förbi och i Finland rådde ekonomisk tillväxt. Erik bokförde fastigheten åtskilt från firman. Fastigheten gick med förlust de två första åren på 1920-talet, men lyckades senare uppvisa goda årsresultat. När firman 1923 och 1924 gjorde betydande förluster kunde dessa täckas med fastighetens vinster.
Vapaudenpatsaan vihkitilaisuus vuonna 1938. Erik oli mukana patsaan aikaansaamiseksi perustetussa toimikunnassa, mutta ei ehtinyt nähdä patsasta valmiina talonsa edustalla.
Frihetsstatyns invigningsstillfälle år 1938. Erik var medlem i den kommitté som hade fått i uppdrag att uppföra statyn. Tyvärr hann han inte se statyn färdig framför sitt hus.
New Yorkin pörssiromahduksen seuraukset näkyivät Suomessa vuonna 1930 lamana, joka jatkui aina vuoteen 1933 saakka. Erikin liike tuotti tappiota ja kiinteistönkin tuotot pienenivät. Kuitenkin kiinteistön vuositulos riitti liikkeen tappioiden kattamiseen. Erik sai olla todella tyytyväinen tekemäänsä ratkaisuun kiinteistön rakentamisesta. Taloudellista nousua ennätti olla välissä vain muutama vuosi, kunnes vuonna 1939 syttyi talvisota.
Vuonna 1936 Erik kuoli yllättäen Sveitsin matkallaan 59-vuoden ikäisenä. Lars Hartman, Erikin vanhin poika jatkoi kiinteistön sekä liikkeen luotsaajana.
Som en följd av börskraschen i New York hamnade även Finland år 1930 i en depression som pågick till 1933. Eriks firma uppvisade förluster och intäkterna från fastigheten minskade likaså. Fastighetens årsresultat räckte dock mer än väl för att täcka firmans förluster. Erik hade all anledning att vara nöjd över sitt beslut att bygga affärshuset. Det ekonomiska uppsvinget i Finland efter depressionen varade till 1939, när vinterkriget bröt ut.
Erik avled överraskande på en resa till Schweiz 1936, 59 år gammal. Lars Hartman, Eriks äldsta son övertog både fastigheten och företaget.
Lentopommi osuu talon viereen jalkakäytävälle rikkoen julkisivun ikkunat yläkerroksiin asti vuoden 1939 uuden vuoden aattona.
En sprängbomb som fälldes på nyårsafton 1939 på trottoaren framför huset krossade alla fönster på husets fasad ända upp till de övre våningarna.
Maailmansodan raivotessa Euroopassa ja talvi- ja jatkosodan Suomessa tavaroista oli puutetta ja valtio joutui säätelemään elinkeinoelämää. Polttoainehinnat olivat korkeat ja se nosti talon polttoainekustannukset yli kaksinkertaisiksi vuonna 1940. Kiinteistö kärsi tästä johtuen tappiota koko jatkosodan ajan. Liikkeen tuloilla saatiin nyt kuitenkin vuorostaan katettua kiinteistön kuluja.
Sota-aikana Larsin oli pakko säännöstellä polttopuunkulutusta talossa käyttämällä puukuponkeja, joita jaettiin vuokralaisille. Yhdellä kupongilla sai sylillisen polttopuita, jotka talon isännöitsijä kantoi asukkaille yläkerroksiin.
Lars oli rintamalla vuosina 1939–1941 ja yrityksen prokuristi Emil Öist luotsasi sekä yritystä että kiinteistöä. Lars haavoittui olkapäähän syksyllä 1941 ja oli lopun jatkosodasta esikuntaupseerina Vaasassa. Sodan pommitusten aikana talon asukkaat menivät talon kellariin suojaan. Myöhemmin Lars katsoi kuitenkin turvallisemmaksi siirtää perheensä evakkoon keskustan talosta Västervikistä vuokrattuun pieneen omakotitaloon.
Under den tid världskriget rasade i Europa och vinter- och fortsättningskriget i Finland tvingade varubristen staten att reglera näringslivet. De höga bränslepriserna mer än fördubblade uppvärmningskostnaderna 1940, och fastigheten gick på förlust under fortsättningskriget. Kostnaderna för fastigheten kunde dock nu i sin tur täckas med intäkterna från företaget.
Under krigstiden var Lars tvungen att reglera vedförbrukningen i huset med vedkuponger, som delades ut åt hyresgästerna. Mot en kupong fick man en famn ved, som husets disponent levererade åt hyresgästerna.
Medan Lars tjänstgjorde vid fronten 1939–1941 skötte Emil Öist direktörskapet i både företaget och fastigheten. Lars sårades i axeln hösten 1941, och under resten av fortsättningskriget var han stabsofficer i Vasa. Då krigsbomber fälldes över staden sökte husets invånare skydd i husets källare.
Senare ansåg dock Lars det vara tryggare att flytta sin familj från huset i centrum till Västervik, där han hyrde ett egnahemshus.
Tulipalo vuonna 1950 tuhoaa liikkeen sisustuksen aiheuttaen suuret tappiot.
Eldsvådan år 1950 förstör affärens inredning och förorsakar stora förluster.
Hartmanin myymälässä riehui tulipalo 6. lokakuuta 1950. Kahden vuokra-autonkuljettajan hälyttämä palokunta tuli nopeasti paikalle. Näyteikkunat särkyivät sirpaleiksi heti palokunnan saapumisen jälkeen, jolloin palo sai uutta happea. Palokunnan mukaan kolmen minuutin viivästyksestä, olisi seurauksena ollut tuhoisampi vahinko. Nyt palo sammutettiin nopeasti, mutta se kerkesi tuhota täysin liikkeen sisustuksen. Tulipalo oli syttynyt rautaosaston tavarahyllyjen taakse huolimattomasti jätetystä pellavaöljyisestä trasselitukosta. Kreuger & Tollin betonirakenteet kestivät koettelemuksen ja palokunnan mukaan oli melkein uskomatonta, että myymälän betonikatto oli pysynyt ehjänä eikä päästänyt tulta leviämään toisen kerroksen toimistotiloihin.
Den 6 oktober 1950 drabbades Hartmans butik av en brand. Brandkåren, som larmades av två hyrbilschaufförer var snabbt på plats. Strax efter att brandkåren anlänt splittrades skyltfönstren, varvid elden fick nytt syre. Enligt brandkårens bedömning skulle en försening på endast tre minuter ha resulterat i förödande skador. Nu kunde branden släckas snabbt, men den hann förstöra butiksinredningen helt. Branden orsakades av ett linoljeindränkt trassel som någon ovarsamt lämnat bakom järnavdelningens hyllor. Kreugers & Tolls betongkonstruktioner klarade pärsen och enligt brandkåren var det nästan otroligt, att betongtaket i affären höll och inte släppte in elden i kontorsvåningen ovanför.
Taloon rakennettiin henkilöhissit vuonna 1960. Hisseihin ei kuitenkaan rakennettu pysähdystä toiseen kerrokseen, koska Larsin mielestä, niin laiskaa ihmistä ei olisi, joka ei yhtä kerrosta ylös tai alas rappusia kävelisi. Myöhemmin pysähdys on lisätty myös siihen.
Vuonna 1964 Ravintola Fondis muutti taloon.
År 1960 byggdes personhissar i huset. Hissarna försågs dock inte med någon dörr på andra våningen, eftersom Lars ansåg att det inte finns några människor som är lata att den inte orkar gå upp eller ner en våning. Numera stannar hissarna även på andra våningen. Restaurang Fondis flyttade till huset år 1964.
Liiketalo oli taas tulessa 11. heinäkuuta 1967. Tällä kertaa palo oli vakavampi. Kellarivarasto tuhoutui kokonaan ja liiketilat kärsivät vahinkoja. Tulipalo oli saanut alkunsa taaimmaisesta värivarastosta, todennäköisesti pikkupojan kynttilällä leikkimisen seurauksena. Varastohenkilökunnan tuloksettomien sammutusyritysten jälkeen oli kellari ja koko myymälä evakuoitava. Palokunta tuli nopeasti paikalle saaden neljän tunnin sammutustyön jälkeen tulipalon hallintaansa. Vaasan palokunta käytti ensimmäisen kerran kevytvaahtoa sammutustyössään. Vahingot nousivat 1,4 miljoonaan silloiseen markkaan, mikä oli vuoden suurin palovahinko Suomessa. Vakuutukset kattoivat kuitenkin kaikki vahingot.
Henkilökunta suoritti koko raivaustyön ja suuren osan korjaustyöstä. Jotkut peruuttivat jopa lomansa voidakseen olla mukana auttamassa. Palon jälkeen pidettiin alennusmyynti Palosaaren sillan venevajassa ja myymälässä, jossa tungos oli niin valtava, että poliiseja asetettiin sisä- ja ulko-oville ja asiakkaita voitiin päästää sisään vain muutama kerrallaan.
Den 11 juli 1967 var elden igen lös i affärshuset. Denna gång var branden allvarligare. Hela källarlagret totalförstördes och affärsutrymmena fick rök- och vattenskador. Branden hade börjat i bakre färglagret, troligen på grund av att en liten pojke hade lekt med ett ljus. Lagerpersonalen försökte släcka branden, men utan resultat. Källaren och hela affären måste utrymmas. Brandkåren var snabbt på plats och hade efter fyra timmar elden under kontroll. För första gången använde Vasabrandkåren lättskum i släckningsarbetet. Branden orsakade skador för 1,4 miljoner mark och var därmed den största brandskadan i Finland det året. Försäkringarna täckte dock alla skador.
Hela röjningsarbetet och en stor del av renoveringsarbetet utfördes av personalen. Några ställde till och med in sin semester för att hjälpa till. Efter branden hölls en realisation i båthandeln vid Brändö bro och i affären.
Trängseln var så enorm, att poliser placerades både vid inoch utgångarna och endast några kunder åt gången släpptes in.
Kiinteistön julkisivujen rapatut pinnat peruskorjattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1983. Maalaustyö aloitettiin pihapuolelta ja pihavarastosta, koska niissä ei ole graniittia eikä rouherappausta. Ensin pinnat puhdistettiin painepesulla, minkä jälkeen ne käsiteltiin vanhanaikaisella leijonankeltaisella kalkkimaalilla. Peruskorjauksesta todettiin, että työ tehtiin vanhanaikaisin konstein, koska vanha puree vanhaan.
Fasaderna på fastigheten genomgick en grundlig renovering första gången 1983. Arbetet inleddes på gårdssidan och på lagerbyggnaden på gården, eftersom det inte finns någon granit eller krossrappning där. Ytorna rengjordes med högtryckstvätt, varefter de behandlades med gammaldags lejongul kalkfärg. Om renoveringen konstaterades att arbetet utfördes med gamla metoder, eftersom gammalt biter på gammalt.
Talon sisäpihan puolen maalaus.
Målning pågår på husets innergård.
Vuonna 1984 kiinteistöstä tehtiin Oy Hartman Invest Ab -niminen kiinteistöyhtiö. Samana vuonna yrityksen vähittäismyynti Hartmanin talossa lopetettiin ja toiminta siirrettiin Vanhan Vaasaan.
År 1984 bildades för fastigheten ett fastighetsbolag med namnet Oy Hartman Invest Ab. Företagets minutförsäljning i Hartmans hus upphörde samma år, då verksamheten flyttades till Gamla Vasa.
2000-luvulla vuokrattavien asuntojen määrä on vähentynyt. Asuinkäytössä on enää vain muutama sata neliömetriä kiinteistön lähes 10 000 neliömetristä. Talossa jo olevat liikkeenharjoittajat ovat vuokranneet lisää tilaa liiketoimintojensa kasvaessa. Tilat ja seinät ovat rakennusteknisesti joustavat pilari-palkki -systeemillä rakennetussa talossa. Suurin tila on Oy Fondis Ab:n käytössä. Oy Fondis Ab koostuu neljästä eri pisteestä kolmessa kerroksessa. Oy Fondis Ab:llä on lähes 60 vuotta talossa toimineen ruokaravintolan lisäksi yökerho Fontana Club ja Tørst pubi sekä sauna-kabinettitila ja sisäpihalla oleva Patio.
Talossa on toteutettu erilaisia kunnostustöitä ja remontteja koko 2000-luvun ajan. Suurin remontti oli koneellisen ilmastoinnin asennus osaan taloa vuonna 2009.
Perusajatuksena on nykyään kiinteistön pitäminen hyvässä kunnossa ja entisöidä rakennusta vanhaan asuunsa perinteitä kunnioittaen.
På 2000-talet har antalet bostadshyresgäster minskat. I dag är endast några hundra kvadratmeter av fastighetens nästan 10 000 kvadratmeter uthyrda som bostäder. I huset redan befintliga affärsidkare har hyrt tilläggsutrymmen då deras verksamhet har vuxit.
Det största utrymmet innehas av Oy Fondis Ab, som har fyra olika enheter på tre våningar. Dessa är matrestaurangen Fondis, som verkat i huset i nästan 60 år, nattklubben Fontana och puben Tørst. Till helheten hör därtill ett bastu-kabinettutrymme och innergårdens Patio.
Olika underhållsåtgärder och renoveringar har gjorts i huset under hela 2000-talet. Den största renoveringen gjordes
2009, när en del av huset försågs med maskinell ventilation. Grund- tanken i dag är att bevara fastigheten i gott skick och att respektera traditionerna vid restaureringen av byggnaden.
Hartmanin historia/Hartmans historia: www.hartman.fi/fi/historia www.hartman.fi/sve/historia
