osa 2 Erik Hartman

Historian havinaa Hartmanilta Historiens vingslag hos Hartman osa-del 1 Carl Johan Hartman

osa - del 2 ERIK Hartman 1

Historian havinaa Hartmanilta

Esittelemme kampanjalehdissämme Hartmanin historiaa. Hartman täyttää tänä vuonna 160 vuotta ja esittelemme kunkin sukupolven erikseen. Toisessa tarinassa esittelemme Erik Hartmania ja hänen jalanjälkeä yrityksen historiassa.

I våra kommande kampanjblad kommer vi att presentera Hartmans historia. Hartman fyller 160 år i år och vi presenterar varje generation skilt.

I den andra berättelsen presenterar vi Erik Hartman och hans betydelse för företagets historia.

osa 2

Erik Hartman Erik Gustaf Hartman syntyi Vaasassa 9. tammikuuta 1877. Hän oli Carl Johanin ja Marian toiseksi nuorin yhdeksästä lapsesta. Ylioppilaaksi tultuaan Wasa Svenska Lyceumista vuonna 1897, hän jatkoi opiskeluaan Geran kauppa-akatemiassa Saksassa. Sen suoritettuaan hän meni isänsä liikkeeseen töihin. Erik olisi halunnut opiskella arkkitehdiksi, mutta jätti haaveensa isänsä kehoitukseta. C. J. Hartmanin jatkajaksi Erik ryhtyi vuonna 1910.

Erik Hartman on syntynyt 9. tammikuuta Rakennustaiteeseen kohdistuva mielenkiinto vuonna 1877 Vaasassa. sai aikaan sen, että hän isänsä varoituksista huolimatta päätti rakentaa uuden isomman liiketalon vanhan tilalle.

Liikerakennuksen rakennustyöt aloitettiin vuoden 1911 alussa. Liiketoiminta ei saanut kärsiä rakennustöistä, joten uusi rakennus rakennettiiin osissa. Ensimmäisen osan valmistuttua länsipäätyyn, liike siirrettiin väliaikaisesti sinne.

Piirustukset vanhan talon siirtoa varten laati rakennusmestari Otto Ekman. Keväällä vuonna 1913 uuden rakennuksen toisen osan valmistuttua, liike pääsi muuttamaan itäiseen päätyyn Hovioikeudenpuistikon ja KauppaHartman - 150 vuotta kaupankäyntiä puistikon kulmaan.

Uudisrakennuksen kokonaiskustannukset olivat 1.487.874 markkaa.

Liike sisustettiin amerikkalaiseen tyyliin. Jokaisen tiskin takana oli neljä riviä kattoon asti ulottuvia hyllyjä. Rautaosaston myyntitiski oli tuotu Amerikasta. Pöytä oli Erikin ylpeys ja sen oli aina oltava hyvin kiillotettuna. Suurien tavaroiden säilyttämiseksi oli talon alle rakennettu 1200 m²:n varastokellari ja vintillä oli 900 m²:n varastotila. Myymäläpinta-ala oli 350 m². Kaksi sähköhissiä hoiti myymälän ja varastojen väliset yhteydet. Myymälään oli pystytetty pieni köysirata, jota pitkin kauppa-apulaiset lähettivät asiakkaan maksun pienissä rahatölkeissä kassalle ja saivat takaisin kuitin ja vaihtorahan.

Rautatavaroiden ja rakennustarvikkeiden tukkukauppa muodosti suuren osan liikkeen liikevaihdosta 1910- ja 1920-luvuilla. Tavaravalikoimaan kuului sementti, erilaiset kattopellit, rakennusraudat, värit ja öljyt. Alkoholin ja oluen myynti sekä kangasosasto oli lakkautettu 1900-luvun alussa. Vähittäistavarapuolella myytiin työkaluja, urheilu- ja taloustarvikkeita. Väriosastolla myytiin elintarvikkeista

Toimittaja: Paula Hartman (ent. Lindström) Valokuvat: Svenna Martens, Hartmanin arkisto

2

Hartman - 160-vuotishistoriaa - osa 2/5

Historiens vingslag hos Hartman vielä tupakkaa sekä juustoa. Juustot tulivat Maanviljelijöiden meijeristä. 40 kiloa painavat juustot säilytettiin kellarissa. Ne oli käännettävä kerran viikossa, käännön yhteydessä ne kuivattiin kevyesti kostutetulla ja suolatulla juuttikankaalla. Hartmanin kuuluisan juuston kysyntä oli niin suurta, että niitä ei koskaan ennätetty säilyttää tarpeeksi pitkään tullakseen parhaimmilleen. Myynti jouduttiin lopettamaan 1930-luvun alussa, kun uusien terveydenhoitomääräysten mukaan juusto- ja värimyyntiä ei saanut enää yhdistää.

Liikkeeseen hankittiin ensimmäinen auto vuonna 1922.

Kuusi vuotta myöhemmin liike omisti jo kolme kuorma-autoa ja kaksi henkilöautoa. Suurin osa tavaroista toimitettiin kuitenkin vielä hevoskärryillä.

Kauppamatkustajien mielestä hevosella matkustaminen oli mukavampaa ja lämpimämpää kuin autolla, vaikka auto olikin nopeampi. Muutoinkin autolla liikkuminen talvella oli mahdotonta, koska auratut tiet olivat harvinaisia. Erik itsekin piti hevoskyytiä autolla liikkumista parempana.

Hän ei koskaan opetellut ajamaan autolla, vaan hänellä oli tapana liikkeen pääovelta vihellyspillillä kutsua vossikkaa, jolla hän kulki öljyvarastoilla ja makasiineilla. Liikkeen viimeinen hevonen, Putte, myytiin Raippaluotoon 1965 ja viimeinen hevosmies Edvin Holmqvist jatkoi liikkeessä varastomiehenä.

Erik nimitettiin Ruotsin varakonsuliksi vuonna 1918. Kauppayrityksensä hoidon ohella hän saavutti suuren suosion useiden yhdistysten puheenjohtajana, ehkä suurimman toimiessaan Vaasan Suojeluskunnan päällikkönä. Sisällissodan aikana tehtäviä oli paljon; hautajaisia, puheita, muistomerkkien pystyttämisiä. Vaasan Suojeluskunnan päällikkönä hänestä tuli niin suosittu, että kenraali Mannerheim myöhemmin nimitti hänet Vaasan vapaudenpatsaan pystyttämistehtävän saaneen toimikunnan jäseneksi.

Valitettavasti hän ei saanut nähdä työnsä tulosta. Hän kuoli muutamaa vuotta ennen vapaudenpatsaan valmistumista.

Erik kuoli hyvin yllättäen lokakuun 29. päivänä 1936, 59 vuoden ikäisenä. Hän oli vaimonsa Elinin kanssa matkalla Sveitsiin, mutta sai Itämeren laivamatkan päätyttyä aivoverenvuodon, johon hän kuoli vuorokautta myöhemmin Rügen-saaren sairaalassa. Hautajaiset olivat eräät Vaasan mahtavimmista. Vapaapalokunta, Suojeluskunta ja partiolippukunta muodostivat kunniakujan Hovioikeudenpuistikolta silloisen Grosin Kirjakaupan edestä kirkon alttarille saakka.

Erik valitsi talon rakennusliikkeeksi tukholmalaisen rakennusyhtiö Kreuger & Tollin. Rakennusyhtiön toimitusjohtaja Ivar Kreuger oli vahvana betonirakentamisen edelläkävijänä käynyt mm. Yhdysvaltojen suurkaupungeissa oppimassa kerrostalojen rakentamista ja toi uuden rakennustekniikan Skandinaviaan. Hartmanin talo on tiettävästi ensimmäinen talo Suomessa, jonka kantavana rakenteena on ns. pilari-palkki -järjestelmä.

Hartman - 160-års historia - del 2/5

3

Erik Gustaf Hartman föddes i Vasa den 9 januari 1877. Han var näst yngst av Carl Johans och Marias barn. Efter avlagd studentexamen vid Wasa Svenska Lyceum 1897 studerade han vidare vid Handelsakademin i Gera i Tyskland. Efter examen i Tyskland började han arbeta i faderns firma. Erik skulle helst av allt ha velat bli arkitekt, men på faderns inrådan övergav han planerna på arkitektstudier. Han övertog ledningen av C. J. Hartman 1910. Intresset för arkitektur ledde emellertid till att han trots faderns varningar beslutade att riva den gamla butiken och låta uppföra ett nytt, större affärshus på samma ställe.

I början av 1911 inleddes byggnadsarbetet. Affärsverksamheten fick inte ta skada av byggnadsarbetet, så det nya huset byggdes i etapper. När den första delen i väster stod klar flyttades butiken tillfälligt dit.

Ritningarna för flytten av huset gjordes av byggmästare Otto Ekman. Våren 1913 blev byggnadens andra del klar och butiken kunde flytta in i den östra delen av huset i hörnet av Hovrättsesplanaden och Handelsesplanaden.

De totala kostnaderna för nybygget uppgick till 1 487 874 mark.

Butiken inreddes i amerikansk stil. Bakom varje disk fanns hyllor i fyrdubbla rader ända upp till taket. Järnavdelningens butiksdisk hade importerats från Amerika. Disken var Eriks stolthet, och den skulle alltid hållas välpolerad. För större varor hade det byggts en lagerkällare på 1 200 kvadratmeter under huset och ett lagerutrymme på 900 kvadratmeter på vinden. Butiken hade en yta på 350 kvadratmeter. För transporten av varor från lagren till butiken fanns två elhissar. I butiken gick en linbana som expediterna använde för att sända iväg kundens betalning i små penningburkar till butikskassan och få tillbaka kvitto och växelmynt.

Partiförsäljningen av järnvaror och byggnadsmaterial stod för en stor del av företagets omsättning på 1910- och 1920-talen. I varusortimentet ingick cement, olika takplåtar, byggnadsjärn, färger och oljor. I början av 1900-talet hade man upphört med försäljningen av alkohol och öl, och tygavdelningen hade också lagts ned. Inom detaljförsäljningen såldes verktyg samt sport- och hushålls-artiklar. På färgavdelningen såldes ännu tobak och ost, men inga andra livsmedel.

Ostarna kom från Jordbrukarnas Mejeri. Ostarna, som vägde 40 kg, förvarades i källaren. De måste vändas en gång i veckan, och i samband med det torkades de med en lätt fuktad och saltad säckväv. Efterfrågan på Hartmans berömda ost var så stor att man aldrig hann förvara dem tillräckligt länge för att de skulle hinna bli riktigt goda. Ostförsäljningen upphörde i början av 1930-talet, när det enligt de nya hälsovårdsbestämmelserna blev förbjudet att sälja ost och färger i samma lokal.

Den första bilen skaffades till firman 1922. Sex år senare hade firman redan tre lastbilar och två personbilar. Största delen av varorna levererades dock ännu med hästkärror. Handelsresandena ansåg att det vara trevligare och varmare att resa med häst än med bil, trots att bilen var snabbare. På vintern var det dessutom omöjligt att ta sig fram med bil, då det var ovanligt med plogade vägar. Även Erik själv föredrog hästskjuts framför bil. Han lärde sig aldrig själv att köra bil utan bar i stället alltid en liten visselpipa på sig, och med den visslade han på en vosjika, med vilken han besökte oljelagren och magasinen. Firmans sista häst, Putte, såldes 1965 till Replot och den sista hästkarlen, Edvin Holmqvist, blev lageranställd.

Erik utnämndes till Sveriges vicekonsul 1918. Han rönte stor uppskattning inte bara för skötseln av sitt företag utan också för sitt ordförandeskap i flera föreningar, den största uppskattningen kanske för chefskapet i Vasa Skyddskår. Under frihetskriget hade han många uppgifter: begravningar, tal och resande av minnesmärken. Som chef för Vasa Skyddskår blev han så populär att general Mannerheim senare utsåg honom till medlem i den kommitté som fick i uppdrag att uppföra Frihetsstatyn i Vasa. Tyvärr fick han inte se resultatet av sitt arbete. Han avled några år innan statyn var klar.

Erik avled mycket överraskande den 29 oktober 1936, 59 år gammal. Han var på väg till Schweiz med sin fru Elin, men fick efter båtresan på Östersjön en hjärnblödning, som ledde till hans död ett dygn senare på ett sjukhus på ön Rügen. Begravningen blev en av de mäktigaste som setts i Vasa. Frivilliga Brandkåren, Skyddskåren och Scoutkåren bildade en spaljé ända från Gros Bokhandel på Hovrättsesplanaden till koret i kyrkan.

4

del 2

Erik Hartman

Hartmanin talon graniittiset veistokset suunnitteli suomalainen kuvanveistäjä John Munsterhjelm.

Hän loi malliveistokset kipsistä ja vaasalainen Myntin kivihakkaamo toteutti patsaat harmaakivestä. Noin kolmen metrin korkuiset kaksi graniittista veistosta seisovat liikkeen pääoven molemmille puolilla. Seppä ja puutarhassa työskentelevä nainen kuvaavat lepoa työn jälkeen.

Skulpturerna i granit på Hartmans hus är ett verk av den finländske skulptören John Munsterhjelm.

Han skapade modellskulpturerna av gips och Vasaföretaget Mynttis stenhuggeri tillverkade skulpturerna av gråsten. De cirka tre meter höga skulpturerna av granit står på var sida om butikens huvudingång. Smeden och kvinnan som arbetar i en trädgård symboliserar vila efter arbetet.

Hartman - 160-års historia - del 2/5

C.J. Hartman

Carl Johan luovuttaa liikkeen pojalleen Erikille.

1910 > 1936 Erik Hartman

Vaasasta ja muualta

1910

Tilinpäätöksiä tuloslaskelmineen aletaan tehdä joka vuosi.

Hartmanin talon rakennustyöt alkavat.

1911

Liikepalatsin ensimmäinen osa valmistuu ja liike siirtyy väliaikaisesti sinne.

1912

1912

Rautakonttori Oy, rautakauppiaiden keskusliike, perustetaan.

1914

Ensimmäinen maailmansota alkaa ja kestää neljä vuotta eteenpäin.

1915

Vaasan vesitorni valmistuu.

Vanha kulmatalo siirretään Pitkäkatu 1:een.

Rakennus valmistuu ja liike muuttaa lopullisiin tiloihinsa.

1913

Hartmanin talo liittyy Vaasan vesijohtoverkostoon.

1915

Sota-ajasta ja tavarapulasta aiheutuva inflaatio syö markan ostokyvystä 11/12.

Carl Johanin monivaiheinen elämä päättyy 79 vuoden iässä.

1917

1917

Venäjällä on lokakuun vallankumous, Suomessa katsotaan, että Suomen on irtauduttava Venäjästä.

6. joulukuuta Suomen eduskunta hyväksyy senaatin 4. joulukuuta antaman Suomen itsenäisyysjulistuksen.

Erik nimitetään Ruotsin varakonsuliksi.

1918

1918

Suomessa syttyy 3 kuukautta kestävä sisällissota.

Vaasa toimii sisällissodan aikana Suomen pääkaupunkina.

Jääkärien pääjoukko, 700 miestä, saapuu Vaasaan 25. helmikuuta.

1919

Suomeen asetetaan tasavaltainen hallitusmuoto.

Suomen ensimmäiseksi presidentiksi nimitetään K. J. Ståhlberg.

1920

Kieltolaki astuu voimaan eli alkoholijuomien myynti kielletään.

Suomen Tukkukauppiaiden liitto perustetaan.

Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimus allekirjoitetaan Tartossa.

Suomi hyväksytään Kansainliittoon, eli tulevaan YK:hon

Liikkeen henkilökuntaan kuuluu 24 henkilöä.

1922

Liikkeeseen hankitaan ensimmäinen auto.

1922

Markan arvo on vain kymmenesosa vuoden 1910 arvosta.

1926

Suomen Yleisradio Oy perustetaan ja radiovastaanottimia alkaa ilmaantua koteihin.

1928

Liikevaihto, joka oli tähän asti kasvanut, pysähtyy.

Liikkeen tappio on yli 1,5 Mmk, luottotappioiden ja takaustappioiden seurauksena.

1930

Rautakauppojen Oy perustetaan.

1929

Wall Streetin pörssiromahdus. Maailmanlaajuinen lama alkaa. Kurssien toipuminen romahdusta edeltäneelle tasolle kestää 25 vuotta.

1930

Suomessa on ensimmäinen lamavuosi. Lama jatkuu vuoteen 1933.

Kiinteistön tuloilla katetaan liikkeen tappiot.

Erik onnistuu saamaan Ruotsissa 1907 perustetun Svenska Kullagerfabrikenin SKF:n Suomen edustuksen.

1932

Liikevaihto nousee jälleen ja ylittää lamaa edeltävän tasonsa.

1934

Erik kuolee yllättäen ulkomaanmatkalla.

1936

Larsista tulee liikkeen omistaja ja jatkaja.

Hartman - 160-vuotishistoriaa - osa 2/5

5

6