osa 4 Lars-Erik & Gustaf Hartman

Historian havinaa Hartmanilta Historiens vingslag hos Hartman osa-del 1 Carl Johan Hartman osa-del 2 erik Hartman osa-del 3 LARS Hartman

osa - del 4 lars-ERIK & GUSTAF Hartman

1

Historian havinaa Hartmanilta

Aiemmin ilmestyneet: osa 1 C.J. Hartman osa 2 erik hartman osa 3 lars Hartman

Esittelemme kampanjalehdissämme Hartmanin historiaa. Hartman täyttää tänä vuonna 160 vuotta ja esittelemme kunkin sukupolven erikseen. Neljännessä kertomuksessa esittelemme Lars-Erikin ja Gustafin.

I våra kommande kampanjblad kommer vi att presentera Hartmans historia. Hartman fyller 160 år i år och vi presenterar varje generation skilt.

I den fjärde berättelsen presenterar vi Lars-Erik och Gustaf.

osa 4

lars-erik & gustaf Hartman Veljekset Lars-Erik ja Gustaf tulivat yrityksen johtoon isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1970. Yritys oli muutettu samana vuonna osakeyhtiöksi ja veljekset sanoivat jakaneensa tehtävät luonteenpiirteidensä mukaisesti. Rauhallisemmasta Lars-Erikistä tuli toimitusjohtaja ja energisemmästä Gustafista markkinointijohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Vuonna 1986 työnjako muutettiin lähinnä terveydellisistä syistä, Gustafista tuli toimitusjohtaja ja Lars-Erikistä hallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toimiessaan toistensa esimiehinä veljesten työnjako toimi hyvin ja tasapainoisesti. Asiat, joista ei oltu samaa mieltä, pistettiin hautumaan, jolloin säästyttiin myös usein vääriltä päätöksiltä.

Lars-Erik “Peijo” syntyi 13. elokuuta 1932. Lars-Erik opiskeli kauppatieteen maisteriksi Svenska Handelshögskolanissa Helsingissä. Hän sai KHT-tilintarkastaja-arvon Börje Forsström & CO tilintarkastustoimistossa. Hän oli myös työskennellyt Oy Strömberg Ab:n palveluksessa Helsingissä. Isänsä palvelukseen Lars-Erik tuli vuonna 1958. Ensimmäisenä tehtävänään hänellä oli saatavien perintä ja palkkojen laskenta. Gustaf ”Guti” oli nuorin kolmesta lapsesta ja syntyi 21. tammikuuta 1936. Hän opiskeli diplomiekonomiksi Helsingissä ja työskenteli aluksi Oy Julius Tallberg Ab:ssa. Hän astui yrityksen palvelukseen tukkumyyjäksi vuonna 1959.

Hartman - 150 vuotta kaupankäyntiä Toimittaja: Paula Hartman (ent. Lindström) Valokuvat: Svenna Martens, Hartmanin arkisto

2

Koko yksityisen rautakaupan osalta 1970-luku merkitsi yhä kovenevaa kilpailua markkinaosuuksista. Rakennustarvikemyynnissä toiset kaupparyhmät olivat kasvaneet huomattaviksi kilpailijoiksi. K-rautaryhmittymä kehittyi voimakkaasti ennen kaikkea Rautia-ryhmän kustannuksella. Myös EKA, SOK ja pienemmät itsenäiset ryhmittymät kuten Majava, Värisilmä ja Mattomestarit olivat kasvaneet varteenotettaviksi kilpailijoiksi.

Ymmärrettiin pian laajenemisen olevan tarpeen markkinaosuuksien säilyttämiseksi. Lars-Erik ja Gustaf aloittivat yrityksen kehityksessä laajan kasvuvaiheen. Markkinaosuuksia alettiin vahvistaa uusilla myyntiyksiköillä Seinäjoelle, Kokkolaan, Pietarsaareen ja Kauhajoelle.

Samoihin aikoihin siirryttiin keskitetympään tavaravalikoimaan. Huomattiin, ettei enää voitu perinteisen rautakauppiastavan mukaan myydä vähän kaikille, vaan myynti oli keskitettävä suurempiin eriin vähemmille asiakkaille. Kun kilpailu muillakin kauppa-aloilla kiristyi, keskittyminen tiettyihin asiakas- ja tuoteryhmiin oli luonnollinen. Tuotevalikoimaa kevennettiin ja syvennettiin käsittämään 50 000 nimikettä 1970-luvun loppupuolella. Näin pyrittiin luomaan ylivoimainen valikoima niistä tuotteista, jotka muodostivat suurimman osan kokonaismyynnistä. Rakennustarvikkeet, värit ja sisustustarvikkeet muodostivat 85 % kokonaisliikevaihdosta. Vaasan myymälän talous- ja urheiluosastot lopetettiin ja siirryttiin rakennusmarket -tyyppiseen tuotevalikoimaan; työkaluihin, rakennustarvikkeisiin, mattoihin, väreihin ja tapetteihin. Työ-

Hartman - 160-vuotishistoriaa - osa 4/5

kalujen myynti muodosti yli puolet vähittäismyynnistä. Suurimmat asiakasryhmät olivat teollisuusyritykset, rakennusyritykset ja jälleenmyyjät. Vuonna 1975 yli 80 % myynnistä tapahtui näille asiakasryhmille.

Marraskuussa 1970 päätettiin uuden keskusvaraston sekä siihen liittyvän rakennusmarket -myymälän rakentamisesta. Vanhan Vaasan Liisanlehdosta oli jo vuonna 1969 varattu tontti Vaasan kaupungilta.

Vuonna 1972 aloitettiin rakennustyöt ja seuraavana vuonna rakennus oli valmis. Kaikki Vaasan varastot, kuljetusosasto lähettämöineen, lasittamo ja SKF-myynti siirrettiin uuteen keskusvarastoon. Rakennusmarket -myymälä sai nimekseen Hartmarket. Tukku- ja teollisuusmyynnistä siirrettiin Vanhaan Vaasaan suurin osa hitsaustarvikkeista, moottorisahoista ja mopedeista, kuulalaakereista, tiivisteistä ja paineilmatyökaluista sekä rakennustarvikkeista ja väreistä. Vaasan yksikkö, johon silloin laskettiin mukaan myös keskustan liike sekä Hartman Marina, vastasi vuosina 1970–1986 keskimäärin vajaasta puolesta koko Oy C.J. Hartman Ab:n liikevaihdosta Näillä muutoksilla Vaasakeskeisestä vähittäiskauppaan painottuvasta rautakaupasta Oy C.J. Hartman Ab kehittyi alan toiseksi suurin yksityinen tukkuliike koko Pohjanmaan markkina-alueella. Lähes koko 1960-luvun muuttumattomana 15–16 miljoonassa markassa pysynyt liikevaihto lähti ennennäkemättömään kasvuun ja aloitti 1970-luvulla voimakkaimman kasvuvaiheensa yhtiön historiassa. Liikevaihto kasvoi vuoden 1970 33,8 miljoonasta markasta vuoden 1980 239,6 miljoonaan markkaan eli yli 600 %. Veljekset olivat uudistaneet ja muuttaneet yrityksen totaalisesti sekä luoneet nopeammin muuttuvassa elinkeinoelämässä nykyaikaisen ja hyvinvoivan yrityksen.

ATK-järjestelmää parannettiin jatkuvasti. Vuonna 1980 siirryttiin tietojenkäsittelyssä reaaliaikaan, minkä jälkeen oli

mahdollista saada mm. päivän tuoreita tilastoja sekä välittömiä tietoja joka yksikön varastoiduista tuotteista. Vuonna 1984 siirryttiin saapuneiden laskujen mikrokuvaukseen ja ensimmäisenä yrityksenä Suomessa mikrotietokoneperusteiseen kassajärjestelmään käteismyynnissä. Myyntivolyymin mukaan Oy C.J. Hartman Ab oli Suomen toiseksi suurin yksityinen rautakauppa vuonna 1986. Suurempi oli vain Starckjohann-Telko Oy. Tammikuussa 1987 hankittiin Oy Haldin Ab:n liiketoiminta Vaasassa ja Närpiössä ja yrityksestä tuli autokauppias. Tätä etablointia seurasi Oy Auto-Haro Ab:n liiketoiminnan hankinta Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa vuonna 1989 sekä Oy Veho Ab:n edustusten saaminen Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa vuonna 1992. Hankinnat tarkoittivat suoritettujen panostusten jälkeen yhtiön liikevaihdon, omaisuuden ja henkilökunnan tuplaamista. Uusi toimiala oli liitetty yhtiön liiketoimintaan.

Lars-Erik kuoli aivoverenvuotoon 3.11.1989, vain 57-vuotiaana. Vuodenvaihteessa Gustaf päätti sen seurauksena siirtyä kokopäivätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi ja nimittää Leif Backin yhtiön toimitusjohtajaksi. Leif toimi silloin varatoimitusjohtajana vastaten yhtiön taloushallinnosta ja oli astunut yhtiön palvelukseen vuonna 1984. Björn Hartman, joka elokuussa 1989 oli aloittanut yhtiössä controllerina, sai vastatakseen taloushallinnon. Kolme vuotta myöhemmin, 1992, aloitti myös Björnin veli Niclas perheyhtiössä autokaupan markkinointivastuullisena.

Autokauppatoimiala ei kuitenkaan koskaan kantanut todellista hedelmää yhtiölle. Huomattiin myös, ettei maan rakentaminen eikä rautakauppa pysähtynyt tai taantunutkaan odotetulla tavalla. Itse asiassa osoittautuisi, että lisääntyvän elintason ja talouskasvun myötä rautakaupasta kehittyisi yksi parhaita kasvulukuja osoittava toimiala 2000-luvun aikana.

Hartman - 160-års historia - del 4/5

3

Historiens vingslag hos Hartman del 4

lars-erik & gustaf Hartman

Bröderna Lars-Erik och Gustaf övertog ledningen av företaget efter sin fars död 1970 – samma år som företaget ombildades till aktiebolag. Bröderna berättade att de delade uppgifterna mellan sig enligt sina karaktärsdrag. Den lugnare Lars-Erik blev verkställande direktör och den mer energiske Gustaf marknadsföringsdirektör och styrelseordförande. År 1986 ändrades arbetsfördelningen närmast av hälsoskäl: Gustaf blev verkställande direktör och Lars-Erik styrelseordförande på heltid. Arrangemanget att bröderna var chefer för varandra fungerade väl och harmoniskt. Frågor som de hade meningsskiljaktigheter om lade de åt sidan för att mogna, vilket ofta räddade dem från att fatta fel beslut.

Lars-Erik ”Peijo ” föddes den 13 augusti 1932. Han studerade till ekonomie magister på Svenska Handelshögskolan i Helsingfors. Under sin tid på revisionsbyrån Börje Forsström & Co blev han CGR-revisor. Han arbetade också på Oy Strömberg Ab i Helsingfors. I faderns företag började han arbeta 1958. De första uppgifterna bestod av inkassering och löneräkning. Gustaf ”Guti”, som föddes den 21 januari 1936, var yngst av de tre barnen. Han stu-derade till diplomekonom i Helsingfors och arbetade först på Oy Julius Tallberg Ab. År 1959 tog han tjänst i företaget som partiförsäljare.

Trots att man inom Finlands näringsliv upplevde en uppgångsperiod, uppvisade företaget i stort sett ingen tillväxt under största delen av 1960-talet. Omsättningen stampade på stället och lönsamheten försvagades. Men konkurrenssituationen förändrades inte bara på det lokala planet. För hela den privata järnhandeln kom 1970-talet att innebära en allt hårdare konkurrens om marknadsandelar. Inom försäljningen av byggmaterial hade andra affärskedjor blivit betydande konkurrenter. Man insåg snart att det var nödvändigt att utvidga för att kunna behålla marknadsandelarna. Lars-Erik och Gustaf inledde en omfattande tillväxtfas i företaget. För att stärka marknadsandelarna öppnades nya försäljningsenheter i Seinäjoki, Karleby, Jakobstad och Kauhajoki.

I november 1970 beslutade man att bygga ett nytt centrallager med tillhörande byggmarketbutik. En tomt i Liselund i Gamla Vasa hade redan 1969 reserverats av Vasa stad. År 1972 inleddes byggnadsarbetet, och följande år stod byggnaden klar. Alla lager i Vasa, transportavdelningen med expeditionen, glasverkstaden och SKF-försäljningen flyttades till det nya centrallagret. Byggmarketbutiken döptes till 4

Hartmarket. När det gällde parti- och industriförsäljningen flyttades största delen av alla svetstillbehör, motorsågar och mopeder, kullager, tätningar och tryckluftverktyg samt byggnadsmaterial och färger till Gamla Vasa. Vasaenheten, till vilken då butiken i centrum och Hartman Marina räknades, stod under åren 1970−1986 för i medeltal knappt hälften av hela Oy C.J. Hartman Ab:s omsättning.

Den automatiska databehandlingen förbättrades fortlöpande. År 1980 infördes realtid inom databehandlingen, vilket möjliggjorde bland annat dagsfärsk statistik och uppdaterade uppgifter om produkterna i varje enhets lager. År 1984 infördes mikrofilmning av inkommande fakturor och som första företag i Finland infördes ett datorbaserat kassasystem inom kontantförsäljningen. Sett till försäljningsvolymen var Oy C.J. Hartman Ab den näst största privata järnaffären i Finland 1986. Endast Starckjohann-Telko Oy var större.

I januari 1987 förvärvades Oy Haldin Ab:s affärsverksamhet i Vasa och Närpes och företaget blev bilhandlare. Efter denna etablering förvärvades Oy Auto-Haro Ab:s affärsverksamhet i Karleby, Ylivieska och Jakobstad 1989, och i Vasa, Jakobstad och Karleby erhölls Oy Veho Ab:s agenturer 1992. Dessa anskaffningar innebar efter utförda satsningar att bolagets omsättning, tillgångar och personal fördubblades. Den nya branschen hade blivit en del av bolagets affärsverksamhet.

Bilhandeln började dock aldrig bära någon riktig frukt för bolaget. Det visade sig också att varken byggandet eller järnhandeln i landet avstannade eller gick tillbaka, som man hade befarat. I själva verket kom den ökande levnadsstandarden och den ekonomiska utvecklingen att leda till att järnhandeln på 2000-talet blev den bransch som uppvisade de bästa tillväxtsiffrorna.

Lars-Erik avled på grund av en hjärnblödning den 3 november 1989, endast 57 år gammal. Vid årsskiftet beslutade Gustaf därför att börja sköta posten som styrelseordförande på heltid och att utse Leif Back till verkställande direktör. Björn Hartman, som i oktober 1989 hade börjat arbeta i firman som controller, fick ansvar för ekonomiförvaltningen. Tre år senare, 1992, började också Björns bror Niclas Hartman arbeta i familjeföretaget som ansvarig för marknadsföringen inom bilhandeln.

Hartman - 160-års historia - del 4/5

C.J. Hartman

Vaasasta ja muualta

1970 > 2000 Lars-Erik ja Gustaf Hartman Oy C.J. Hartman Ab merkitään kaupparekisteriin 3. heinäkuuta.

1970

1970

Suomesta muuttaa ennätysmäärä väestöä Ruotsiin siirtolaisiksi.

1973

Solmitaan Suomen ja Euroopan talousyhteisön vapaakauppasopimus/EEC.

Lars-Erikistä tulee toimitusjohtaja ja Gustafista hallituksen puheenjohtaja.

Vaasassa päätetään uuden keskusvaraston ja siihen liittyvän Rakennusmarket -myymälän rakentamisesta.

Lunastetaan Pietarsaaressa Oy Telko Ab:n osuus Rauta Oy:stä.

Aloitetaan Vanhan Vaasan Liisanlehdossa uuden keskusvaraston rakennustyöt.

Fuusioidaan Rauta Oy C.J. Hartman Ab:hen Pietarsaaressa. Omistukseen siirtyy Choraeuksenkadun liiketalo ja Pohjanlahdentien keskusvarasto.

1972

1973

Ns. ensimmäisen öljykriisin seurauksena öljyn maailmanmarkkinahinta nelinkertaistuu ja talouskasvu hidastuu.

Vaasan uusi keskusvarastorakennus Liisanlehtoon valmistuu tammikuussa, myös myymälä siirtyy sinne.

Liike saa nimekseen Hartmarket.

Ostetaan Oy Renlund Ab:n varastohalli Pietarsaaressa.

1974

Ostetaan Kokkolasta Oy Ermo Ab:n tukkutoiminta. Henkilökunta siirtyy C. J. Hartmanille ja vuokrataan Ermon kiinteistöt.

1976

Siirrytään reaaliaikaiseen tietojenkäsittelyyn, joka mahdollistaa tuoreet tilastot sekä välittömät tiedot varastoiduista tuotteista.

1980

Kauhajoen Aronkylään rakennetaan myynti-, varastosekä konttoritilat sisältävä rakennus.

1982

1982

Rautakonttori Oy ostaa Teräs Oy:stä osake-enemmistön ja tarjoaa osakasyrityksille entisen Teräksen toimintoja.

1989

1989

Rahan ylitarjonta ja saannin helppous synnyttävät ns. kasinotalouden Suomeen

1995

Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi.

Ostetaan Pietarsaaressa Teräksen varastorakennus sekä Kokkolan Tervahovilta Teräksen teräsvarasto. Vaasassa vuokrataan Teräksen teräshalli.

Seinäjoella rakennetaan uudet varastohallit ja suurennetaan konttori- ja sosiaalitiloja.

Venekauppa lopetetaan.

Yhtiön autokauppa laajenee hankkimalla Oy Auto-Haro Ab:n liiketoiminta Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Henkilökunnan määrä nousee hankinnan myötä 400:aan.

Lars-Erik Hartman kuolee 57-vuotiaana 3.11.

Yhtiön myynti ylittää ensimmäistä kertaa miljardin nousten 1.177 miljoonaan markkaan.

1990

Rakennetaan uusi autotalo Vaasan Kivihakaan.

Gustaf Hartman siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi, toimitusjohtajaksi valitaan varatoimitusjohtajana toiminut Leif Back.

Lama tuntuu edelleen ja maan rautakaupan myynti laskee vielä.

1995

Suomi voittaa jääkiekon MM-kullan Tukholmassa.

Henkilökunnan määrä on 300, 100 vähemmän kuin 5 vuotta aikaisemmin.

Yhtiö tekee yhteistyösopimuksen Keskon kanssa rautakaupassa.

1997

1997

Vaasan lääni lakkautetaan.

Kivihaan autotalo Vaasassa laajennetaan.

1999

1999

Suomen markka liittyy Euroopan unionin yhteisvaluutta euroon.

Hartman - 160-vuotishistoriaa - osa 4/5

5

6