IK - Itella Kotisuora
Heinäveden
sanomat 25.11.2013
JOULULAULUJA JA KANSANMUSIIKKIA Heinäveden Yrittäjien joulukonsertti 26.11. on tuttuun tapaan kaksiosainen. Ensimmäisellä puoliskolla kuunnellaan ja lauletaan joululauluja, toista osaa tähdittää kansanmuusikko Sanna Kurki-Suonio. Välillä palkitaan Vuoden yrittäjä ja nautiskellaan torttukahvit. Ilmaiskonsertissa Sanna Kurki-Suoniota säestää yhtye, joka on koottu Heinävedeltä ja lähialueilta. Paikallismuusikoita yhtyeessä edustavat Tuomo Hokka (kosketinsoittimet, haitari), Roope Laasonen (basso) ja Jorma Hartikainen (kitara). Lisäksi bändissä soittavat Otto Staufenbiel (huuliharppu), Dimitri Tolonen (rummut), Pekka Suutari (kitara) sekä erikoisvieraina Suomen blueskitaristien kärkipäähän kuuluva Jarkka Rissanen sekä kosketinsoittimissa Risto-yhtyeestä tuttu Risto Ylihärsilä. Konsertin osak-
si tulee myös taustavideoita, joista huolehtii Vj Naakuma eli Tuulia Kasonen. Sanna Kurki-Suonio perheineen asuu Joensuussa, jonne muutti Etelä-Suomesta kymmenen vuotta sitten. - Olin vuosia aikaisemmin viettänyt täällä joitain kuukausia ja todennut, että maisemat ja hiljaisuus ovat niitä asioita, joiden takia tänne vielä joskus muutan. - Joensuussa asuessani olen toiminut apuraha-taiteilijana, free lancerina, teatterimuusikkona ja näyttelijänä sekä opettajana ammattikorkeakoulussa. Sanna on opiskellut SibeliusAkatemiassa kansanmusiikin osastolla, ja hän valmistui musiikin tohtoriksi vuonna 2009. Jo lapsena Sanna haaveili tulevaisuudesta laulajana. Hän kertoo laulaneensa ennen kuin oppi puhumaan.
Sanna Kurki-Suonio (keskellä) ympärillään osa joulukon sertin taustaorkesterista eli Roope Laasonen, Otto Stau fenbiel, Tuomo Hokka ja Pekka Suutari. Kuva: Mylène Meursault
- Olen toiminut laulajana ympäri maailman, kiertänyt kymmenet maat laulaen suomalaiseen kansanmusiikkiin pohjaavaa maailmanmusiikkia. Lisäksi olen laulanut itselleni sävellettyä uutta musiikkia ja jopa kaksi oopperaroolia. Heinävesi ei ole laulajalle juurikaan tuttu. - Heinävedellä olen käynyt aikaisemmin vain ohimennen. Vuosi sitten tulin puolisoni kesämökille ja menetin sydämeni niin luonnolle kuin tapaamilleni ihmisille. Nyt olemme välillä leikkineet sillä ajatuksella, että mitäpä jos vielä joskus asuisimme siellä, emme vain kesäasukkaina vaan ihan oikeasti. Ajatus tuntuu lämmittävältä. Sannan osalta konsertin ohjelmisto koostuu sekä vanhasta ja perinteisestä että perinteeseen pohjaavasta uudemmasta tuotannosta.
2
sanomat Pääkirjoitus
Heinävedellä 25.11.2013
Yhteisöllisyys kantaa Mukava opettavainen tapaus sattui mehiläisten parissa työskennellessä. Lisäsin mehiläispesän talviruoan syöttölaatikkoon ruokintasokeriliuosta. Mehiläiset odottivat malttamattomina lisäruokaa muovisen suojan takana. Vaikka kaadoin lientä varovasti, eivät kaikki mehiläiset ehtineet nousta sokeriliemipatsasta karkuun. Yksi mehiläinen jäi täysin sokeriliemen peittämäksi eikä jaksanut nousta kuin hädin tuskin nestepinnan yläpuolelle. Kaksi muuta, pesästä tullutta mehiläistä havaitsivat kaverinsa hädän ja alkoivat välittömästi puhdistaa tätä sokerikuorrutettua mehiläistä. Hetken kuluttua kastunut mehiläinen oli saatu
niin puhtaaksi, että se jaksoi omin voimin viedä kuormansa pesään. Tätä samaa yhteisöllisyyttä on heinäveteläisten yrittäjien toiminnassa. Tästä on hyvin näkyvänä esimerkkinä jälleen Joulunavauskonsertin sekä kirkonkylän kauppiaiden Joulunavaustapahtuman toteutuminen. Näin heinäveteläiset yrittäjät haluavat viestittää, että Heinävedellä on hyvin monipuolinen ja kattava tarjonta niin tuotteille kuin palveluille. Liityttiinpä sitten minnepäin tahansa tai oltiin liittymättä, niin Heinävesi nimenä ja paikkakuntana säilyy. Mitä enemmän yhteisöllisyyttä meiltä
itse kultakin löytyy, sitä paremmat olosuhteet ja palvelut meillä tulee olemaan kotikonnuillamme. On ollut miellyttävää havaita kuinka Heinäveden lukiossa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen. Jo useampana vuonna oppilaat ovat hankkineet yritystoiminnallaan varoja, joilla on voitu toteuttaa opintomatkoja aina ulkomaita myöten. Pieneksi lukioksi meillä on erittäin monipuolinen tarjonta lisäkursseja pakollisten oppiaineiden lisäksi. Tämä on yksi Heinäveden vahvuus, jota pitää tuoda esille miettiessämme tulevaisuuttamme. Hyvää adventin aikaa! Juha Pelkonen
Kuninkaan tietyöläinen Joulu on kansainvälinen niin sanomaltaan, tavoiltaan, tarinoiltaan kuin musiikiltaankin. Heinäveden joulu on koko maailman ja päinvastoin. Joulu ei tunne rajoja. Adventti on jouluun valmistautumisen aikaa. Silloin meitä itse kutakin kutsutaan omalla paikallamme ja omassa elämässämme valmistamaan tietä joulun lapselle Jeesukselle. Niin kansainvälisyydestä kuin tien valmistamisestakin hyvän esimerkin tarjoaa vanha joulutarina, alun perin todennäköisesti ranskakalainen. 1800-luvulla venäläinen kirjailija Leo Tolstoi muokkasi siitä omaan kulttuuriinsa sovitetun joulukertomuksen ja 2000-luvulla suomalainen lauluntekijä Pekka Ruuska toi sen meille lauluna ”suutari ja vieras”. Kaupungissa asuu vanha ja lempeä suutari, jonka kaikki tuntevat. Hän tekee talossaan joulusiivousta ja kertoo kaikille innoissaan, että itse Mestari on tulossa hänelle vieraaksi. Kun kaikki on valmista, suutari istuu odottamaan. Kohta kuuluu koputus. Suutari innostuu, mutta pettyy, kun oven takana on vain köyhä nainen palelevan lapsensa kanssa. Hän kutsuu heidät
kuitenkin sisään odottamaan yhdessä Mestaria ja antaa viluiselle huovan. Seuraava koputtaja on vain korpunpalaa pyytävä pummi. Hänetkin suutari kutsuu odottamaan ja tarjoaa lämmintä keittoa nälkäiselle. Kolmaskaan koputtaja ei ole Mestari, vaan ympäri päissään oleva naapuri, joka on hukannut kotinsa avaimet. Hänet mestari kutsuu lämmittelemään ja tarjoaa yösijaa. Kun ilta vaihtuu yöksi, suutari menee pettyneenä nukkumaan. Näkee unta ja sanoo vieraalleen: ”Et tullut vaikka lupasit”. Vieras vastaa: ”Olin luonasi tänään kolmesti, hyvää joulua ja kiitos sydämestäni”. Koettamalla elää tätä tarinaa todeksi me voimme adventin aikana valmistaa tietä Jeesus-lapsen syntymälle. Ja – uskallan väittää – omakin adventtimme ja joulumme voi antaa meille itsellemme enemmän kuin uskallamme toivoakaan. Siunattua adventtia ja Joulua Helge Itkonen kirkkoherra
Kirkko on luostarin sydän Edesmennyt arkkipiispa Paavali vihki Lintulan luostarin nykyisen kirkon käyttöön 28.10.1973. Kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana kirkon sisustus on muuttunut ja täydellinen peruskorjaus tehtiin vuosien 1999-2000 aikana. Silloin sisätilaa uudistettiin mm. korottamalla lattiaa ja rakentamalla kupoli. Siinä yhteydessä hankittiin myös lehmuspuinen ikonostaasi. Toiveemme on ollut myös freskojen saaminen seinille. Kesällä 2012 saimme yllätyksemme tiedon, että kreikkalainen ikonimaalari Konstantinos Ksenopoulos on maalannut kankaalle vanhantestamentin profeettoja ja haluaa lahjoittaa työnsä kiinnitettäväksi meidän kirkon kupoliin. Nyt kupolin pystyseinillä ovat pyhät profeetat Aaron, Daavid, Daniel, Hesekiel, Jesaja, Joona, Salomon ja Sefanja sekä katossa Kristus kaikkivaltias ikoni. Tämän vuoden keväällä alkoi myös varsinainen suoraan seinäpinnalle maalattavien freskojen tekeminen. Suunnitteluun ja maalaamiseen olemme saaneet tunnetun ikonografin Alexander Wikströmin. Ensimmäisenä työnä ikonostaasin yläpuolelle valmistui fresko nimeltä, Apostolien ehtoollinen. Tulevien vuosien aikana myös muille seinäpinnoille
suunnitellaan freskoja. Ensimmäisen fresko valmistui juuri ennen kirkon 40-vuotisjuhlaa, joka oli elokuun viimeisenä sunnuntaina. Jumalanpalveluksen jälkeen saimme viettää juhlaa lammen rannalla aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Juhlakansaa oli saapunut läheltä ja kaukaa. Kenties sykähdyttävimpiä hetkiä koimme Joensuun mieskuoron laulaessa. Kuorossa oli mukana edelleen samoja laulajia, jotka aikoinaan 60-luvun puolivälissä konsertoimalla aloittivat kerätä rahaa mm. luostarin kirkon rakentamiseen. Juhlamme päättyi yhteiseen kiitokseen ehtooveisun sanoilla: Oi Jeesus Kristus, sinä pyhän kunnian, iankaikkisen taivaallisen isän, pyhän autuaan ihana Valkeus. Elettyämme auringon laskuun, nähtyämme illan koiton me veisaten ylistämme Jumalaa, Isää Poikaa ja Pyhää Henkeä. Jumalan Poika, elämän antaja, kohtuullista on, että sinulle kaikkina aikoina hartain äänin ylistystä veisataan. Sen tähden maailma sinua ylistää. Nunna Nektaria Lintulan luostari
sanomat
Laulaen apua vammaisille Tänä jouluna Suomen Lähetysseura kerää varoja kehitysmaiden vammaisten lasten auttamiseksi. Niinpä Kauneimmat Joululaulut soivatkin nyt vammaisten oikeuk sien puolesta. Keräyksillä tuetaan erityiskouluja, järjestetään kuntoutusta ja terveydenhoitoa sekä koulutetaan opettajia. Keräysvarojen avulla lisätään viittomakielen käyttöä ja tuetaan vammaisten lasten kasvua itsenäisiksi aikuisiksi. Vammaisten elämään vaikuttavat usein ennakkoluulot, virheel-
liset uskomukset ja syrjintä. Maailman miljardista vammaisesta neljä viidestä asuu köyhissä maissa, suurin osa köyhyysrajan alapuolella. Heikoimmassa asemassa ovat lapset, jotka eivät pysty puolustamaan oikeuksiaan. Kauneimpien Joululaulujen tilaisuuksissa kerätään kolehti. Tukensa voi antaa myös lahjoittamalla rahaa netin tai puhelimen kautta tai ryhtymällä kummiksi. Lähetysseura tekee kummityötä 15 maassa. Heinävedellä Kauneimpia jou-
lulauluja lauletaan ympäri pitäjää. Vihtarin Kyläkartanolla musisoidaan 8.12. Sompasaarella kokoonnutaan Liisa ja Matti Kotilaisen kotiin 12.12. Samassa yhteydessä järjestetään joulumyyjäiset. Karvion seurakuntakodilla lauletaan 18.12 ja Paitomäessä Kaija ja Reino Suomalaisen luona 19.12. Pääkirkon suosittu laulutapahtuma on vuorossa sunnuntaina 22.12.
Joulumessuilta kotikutoiset lahjat pukinkonttiin Partiolippukunta Kerman Kiertäjät järjestää perinteiset Joulumessut tutun kaavan mukaan. Messuilla tavataan lauantaina 7.12. Joulumessupaikkana on viime vuosien tapaan kirkonkylän koulukeskuksen sali. Sisällä on tilaa noin 40 myyntipaikalle, ja ulkoti-
latkin ovat käytössä. Nyt on vielä hetki aikaa valmistautua tarjoamaan messuille itse valmistettuja tuotteita. Jo myymään ilmoittautuneet tarjoavat pukinkonttiin esimerkiksi keramiikkaa ja käsitöitä. Tarjolla on myös leijonien valmistamaa savukalaa ja runsaasti joulupöytään
sopivia pikkuherkkuja. Messuilla vierailevalle joulupukille voi kuiskata viime hetken joululahjatoiveet.
Tavataan Torvelassa Joulumyyjäisiä on lisääkin tiedossa ainakin Torvelassa seuraavan viikon lauantaina 14.12. jossa on saatavana lahja- ja koristetuotteita, kahvin, leivonnaisten ja mukavan musiikin säestyksellä.
Katso joulun ruokavinkit: foodie.fm
Palvelemme sunnuntaisin jouluun saakka klo 12-21.
S-market Heinävesi Heinävesi, 010 762 8782
(0,0835 € /puhelu + 0,1209 € /min)
www.peeassa.fi
Arkisin 7-21 Lauantaina 7-18 Sunnuntaisin 12-21
3
4
sanomat Yrittäjäesittely
Yrittäjäserkukset pitivät kunnon kesäloman
ROHKEA VETO
Pete Nissisen mielestä yrittäjä tarvitsee pidemmän loman kuin palkkatyöläinen, jonka ei tarvitse huolehtia työasioista työpäivän jälkeen.
Heinäveden Huoltokorjaamo ky:n yrittäjäserkukset, Juha ja Peter (Pete) Nissinen laittoivat firman kiinni kuudeksi viikoksi menneenä kesänä. Asiakaskunta ei kadonnut mihinkään. - Aiemmin olemme pitäneet kesälomaa viikon tai kaksi, ja korjaamo on ollut koko ajan auki. Toissakesänä pidimme neljän viikon lomat limittäin, ja tuolloin yrityksen ovet olivat kaksi viikkoa kiinni, Juha kertoo. Tuon kokeilun aikana serkukset totesivat, että heinäkuussa ei yksi mies ehdi millään tehdä kaikkia töitä. Oli harmiteltavaa sanoa asiakkaille, että uusia töitä ei voinut ottaa vastaan. Pian 20 vuotta töitä paiski neiden miesten mielessä kävi, että joskohan he uskaltaisivat pitää pidemmän loman. - Arvioimme, etteivät asiakkaat karkaa, sen verran vakiintunutta asiakaskuntamme on. Jos hätätapauksia tulee, niin silloin apu etsitään muualta. Näin tein itsekin, kun tarvitsin hammaslääkäriä ja tuttu lääkäri oli lomilla, Pete sanoo. Joten: ovet kiinni ja kuudeksi viikoksi lomille. - Negatiivista palautetta on tullut hyvin vähän. Jokainen yrittäjä pystyy pitämään lomansa, vaikka se arveluttaisi, kuten meitäkin aluksi, Juha lisää. - Itse asiassa yrittäjä tarvitsee pidemmän loman kuin vieraalla palkkatöissä käyvä. Joskus firman asioita herää miettimään aamuyöllä; talous ja monet muut jutut pyörivät mielessä, serkukset sanovat. Yhtenä pitkän loman kannustimena oli toisella paikkakunnal-
la asuvan kollegan irtiotto: ovet kiinni ja neljäksi viikoksi kesälomalle. Firmalle ei ollut aiheutunut haittaa. - Muutama vuosi sitten yksi putkimies sanoi, että muistakaa pojat pitää lomat, sillä jatkuva työnteko alkaa tuntua kehossa, Pete mainitsee.
olevan työparina ja mahdollistaa, että työt ehtii hoitaa.
Vakavarainen yritys Kirkonkylässä sijaitseva Heinä-
- Muutama rengas on tullut pyöriteltyä 20 vuoden aikana, Juha Nissinen naurahtaa. Juhan viesti muille yrittäjille on: älkää polttako itseänne loppuun, pitäkää lomat!
veden Huoltokorjaamo ky täyttää ensi helmikuussa 20 vuotta, ja juhlintaa on luvassa. Yritys on vakavarainen: se sai viime keväänä AA-luokituksen, jollainen myönnetään varsin harvoin.
Uistelemassa ja lasten kanssa Mitä kesälomalla sitten tapahtui? Pete kertoo rakentaneensa kesämökkiä ja uistelleensa paljon. Kymmenkiloisen hauen vetäminen veneeseen pysyy mielessä pitkään. Juhakin otti rennosti ja vietti laatuaikaa lastensa kanssa – yrittäjävaimon kun oli paiskittava töitä. - Oli hienoa, kun sai herätä silloin kuin huvitti! miehiä hymyilyttää. Molemmat kokevat rentoutuneensa kunnolla pitkästä aikaa. Kummankaan ei tehnyt mieli kolkutella korjaamon ovia loman aikana. Juha tosin myöntää, että viidennellä viikolla oli jo käynyt mielessä, että kyllähän tästä töihin jo joutaisi. Sitkeästi he kuitenkin viettivät sopimansa loman. Tulevaksi kesäksi yrittäjät ovat kaavailleet neljän viikon lomia limittäin. Korjaamo pysyy auki, sillä vuoden pestillä töissä oleva Sami Heiskanen toimii töissä
Pete Nissinen nappasi kunnon hauen, kun kerrankin oli aikaa uistella.
Asiakaskuntaa tulee kauempaakin. Esimerkiksi Etelä-Suomessa asuvat, Heinävedellä mökin omistavat saattavat varata autolle huoltoajan jo hyvissä ajoin ennen mökilleen tuloa. Etelä-Suomessa huoltotöistä joutuu monesti maksamaan moninkertaisen hinnan. - Meillä kävi yksi asiakas, joka oli katsastuttanut autonsa etelässä, ja auto vaati isompaa korjausta. Hän tilasi meiltä korjausajan ja ajoi Etelä-Suomesta yhtenä aamuna tänne kahdeksaksi. - Korjaustyö tehtiin ja asiakas kävi katsastuttamassa autonsa Varkaudessa, koska täällä ei silloin ollut katsastuspäivä. Kun hän vielä tarvitsi uudet renkaat, hän ajoi meille uudelleen, osti renkaat ja lähti ajamaan takaisin kotia kohti, Juha kertoo. Huoltokorjaamo vuokraa tilojaan Keski-Savon Katsastukselle, joka palvelee torstaisin joka viikko. - Tämä on hyvä palvelu, toivottavasti ihmiset ymmärtäisivät käyttää sitä. Vuokratulojen lisäksi meille on katsastuspalvelusta se etu, että osa hylätyistä autoista tulee meille korjaukseen, serkukset kertovat. Nissisen korjaamo – jolla nimellä yritys paremmin tunnetaan – toimii Fixus-merkin alla. - Nykyisin pitää käytännössä kuulua johonkin ketjuun. Hyöty ketjuun kuulumisesta on minimaalinen, lähinnä sitä kautta on saatavissa tietoa.
sanomat
Aija Karvinen kävi kolmen kuukauden yrittäjäkurssin ennen kuin aloitti työt ja koki siitä olleen hyötyä. Lempi Leppänen on uusimpia Aijan asiakkaita.
Aija Karvinen nauttii työstään ihmisten parissa
VANHUSTEN HENGETÄR Lempi Leppäsen keittiöstä kuuluu naurunkiherrys. Aija Karvinen on tullut toistamiseen Lempin luo laittamaan ruoan pöytään. Hän käy vielä vähän ajan päästä katsomassa, että ruoka on hävinnyt lautaselta. Hoivapalveluyrittäjä ja asiakas tulevat erinomaisesti toimeen keskenään. - Mistähän miekin keksin tällaisen palvelun? Ruoka tulee kotiin, Aija siivoaa, kylvettää ja juttelee. Niin on reipas, iloinen ja valoisa ihminen tuo Aija, Lempi kiittelee. Lempi (91) tosiaan soitti itse Aijalle ja tilasi kotipalvelun. Lempi ei enää muista, mistä sai vinkin ja kuinka tuli ottaneeksi yhteyttä, mutta se ei ole tärkeää. Tärkeää on, että Aija käy säännöllisesti hänestä huolehtimassa. - Jos ihmiset tietäisivät, että tällainen palvelu on olemassa, kaikkihan apua pyytäisivät, yksin asuva Lempi on vakuuttunut.
Työntekijä tarpeen Aija ja hänen siskonsa Maija (Kinnunen) perustivat Kotipalvelu Hengettäret lähes 12 vuotta sitten. Sittemmin Maija jäi pois ja Aija tekee työtä nyt yksin. - Tarvitsisin työntekijän, mutta hänen pitäisi olla ehdottoman
luotettava ja motivoitunut työhönsä. Lisäksi työ vaatii kunnollista perehdyttämistä, Aija miettii. Lempi kuuntelee keskustelua ja heittää: - Mie voin tuurata! Molempia naurattaa sydämen pohjasta.
Aina aikaa jutella Aija tuo Lempille ruokaa kolmena päivänä viikossa, mistä hän sopinut Lempin omaisten kanssa. Muiden päivien aterioinnista huolehtivat toiset. Siivoamassa hän käy kerran kuukaudessa ja kylvettämässä perjantaisin. Viikottaiseen ohjelmaan kuuluu myös kauppa- ja muista asioista huolehtiminen. Oleellista on, että aina on aikaa istahtaa asiakkaan kanssa pöydän ääreen ja jutella kuulumisista. - En koskaan sano, että on kiire. Aikaa pitää olla, sillä monet vanhukset ovat kovin yksinäisiä. Aijalla on yli 30 asiakasta, joista muutamat ovat tuttuja jo yrityksen alkuajoista. Keski-ikä on korkea. - Muutama vuosi sitten laskin, että keski-ikä oli 86 vuotta. Nyt se on vielä korkeampi. Suurin osa asiakkaista asuu kirkonkylässä, mutta pitäjillekin Aija ajelee. - Pitäjillä olisi tarvetta hoiva- ja kotipalvelulle enemmän kuin on mahdollista tehdä. Siellä on paljon avuntarvitsijoita.
Monenlaista työtä Aijan työnkuva on moninainen. Koska Lempi asuu kirkonkylässä kerrostalossa, Aijan työt keskittyvät neljän seinän sisälle. Mutta silloin kun Lempin vointi on parempi ja sää suotuisa, Aija ja Lempi lähtevät haukkaamaan raitista ilmaa. - Käytännössä teen kaikkea mi-
tä pyydetään, mutta terveydenhoitopuoleen minulla ei ole koulutusta. En siis esimerkiksi saa jakaa lääkkeitä. Lempin kohdalla kotisairaanhoito käy huolehtimassa lääkkeistä aamuin illoin, Aija kertoo. Työpäivään saattaa kuulua siivouksen ja aterioiden toimituksen lisäksi vaikkapa nurmikon leikkuuta ja kukkapenkkien kitkemistä tai talvella lumenluontia. Koska Aijalla on rekisteröity yritys, kaikista hänen antamistaan palveluista saa kotitalousvähennyksen.
Kunta ja yksityiset tilaavat Sotainvalidit ovat kuuluneet Aijan asiakkaisiin melkein alusta asti. Nyt heitä on huolehdittavana kolme. Kunta tilaa työtä ostopalveluna. Valtaosa asiakkaista tulee yksityisten kautta, mutta myös kunta ottaa yhteyttä. Kunnan kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon Aija pitää yhteyttä ja niin myös kunnan työntekijät häneen. Lempinkin pöydällä on vihko, jonka avulla viestit kulkevat suuntaan ja toiseen. Koti- ja hoivapalveluyrityksiä on aloittanut Heinävedellä useampikin, mutta osa niistä on lopettanut melko varhaisessa vaiheessa. Aija tietää, että oman asiakaskunnan saaminen vie aikansa. Aijan työpäivät ovat kymmentuntisia, joskus pidempiäkin. Koska lapset ovat jo aikuisia ja maailmalla, iltaa on vara venyttää. - Mutta omaakin aikaa pitää olla eli viikonloppuja en tee kuin hätätapauksissa. Kesällä olen tehnyt nelipäiväistä viikkoa, jotta ehdin viettää enemmän aikaa mökillä ja perheen parissa, Aija kertoo.
5
6
sanomat
Jos ei halua asua kaupungissa, mutta töiden vuoksi ei kaukanakaan sieltä, moni etsii kotinsa kaupungin ulkopuolelta, usein naapurikunnan puolelta. Siellä tontit saattavat olla kaupunkitontteja suurempia ja hyvässä lykyssä löytyy maaseutumainen paikka, jonne kotieläimetkin mahtuvat. Sitten kaupunki alkaa kasvaa. Se houkuttelee yhä enemmän väkeä, ja kaupunkimaisuus laajenee naapurikuntienkin puolelle. Maaseudun on siirryttävä kauemmas, taajamat valtaavat tilan. Näin kokivat Sanni Koistinen ja Niko Venäläinen, jotka asuivat Siilinjärvellä. Tila alkoi käydä ahtaaksi, ja hintataso nousi nousemistaan. Kun pariskunnalle syntyi vielä Timi-poika runsas vuosi sitten, piti ryhtyä miettimään, missä perhe oikein haluaisi asua.
Tilaa itselle ja eläimille - Muutimme tänne Suurahoon kesän alussa. Kukkosen Timo oli ostanut tämän tilan, remontoinut taloa ja vuokrasi sen meille. Täällä vuokra on edullisempi kuin Siilinjärvellä, ja tilaa on huomattavasti enemmän, Sanni ja Niko kertovat. Timi temppuilee leluajokkin-
sa päällä ja haluaa selvästi tehdä vaikutuksen. Uusi koti löytyi kyselemällä sukulaisten ja tuttujen kautta. Samalla tavalla kodin löysivät myös kuopiolaiset kaverit, jotka muuttivat Heinävedelle pian Sannin ja Nikon jälkeen. Puulla lämpiävän maalaistalon alakerta on kunnossa, ja perhe mahtuu asumaan siinä erinomaisesti. Vaikka taloa on asuttu vasta puoli vuotta, Sannia kiinnostaisivat jo yläkerran tekemättömät huoneet. Maalaispaikka on nuorenparin mieleen erityisesti eläinten takia. Haassa käyskentelee kolme hevosta, joista kaksi on Sannin omia, yksi hänen serkkunsa. Sannin sukujuuret isänisän puolelta ovat Heinävedellä, Petrumalla. - Hevoseni olivatkin ukin luona hoidossa ennen kuin muutimme tänne. Sanni ratsastaa aina kun aikaa on. Hän kehuu paikallisia maastoja loistaviksi; hevosen selässä on taittunut pitkiäkin taipaleita. - Mutta hevosille ei ole aina riittävästi aikaa. Kunpa löytyisi hevosista kiinnostuneita tyttöjä tai poikia, jotka kävisivät niitä ulkoiluttamassa, Sanni toivoo. Hevosis-
Heinäveden kunta toivottaa kuntalaisille
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Hevoset ovat nyt kotonaan Suurahossa, ja laitumiakin on vara vaihtaa. Tallitila löytyi vanhasta ta Unski on nuorin (5-v.) ja sillä voisi kisatakin, jos kilpaileminen jotakuta kiinnostaisi. Perheeseen kuuluu myös kolme koiraa ja kaksi kissaa. - Naapuri kävi tuomassa meille kiitokseksi kaloja, kun kissat olivat kuulemat käyneet heilläkin ahkerasti hiiriä pyydystämässä, Sannia naurattaa. Toinen koirista puolestaan koettaa haukkua lintuja, kun Niko lähtee metsälle. Haukut ovat tänä syksynä onnistuneet kiitettävällä menestyksellä.
tä löydetyssä hallissa odottaa auto toisensa jälkeen laittamista. Niko laskeskelee, että jonossa on kym-
menkunta ajokelvotonta autoa. Ideana on laittaa autot kuntoon ja myydä eteenpäin.
Lähihoitaja autojen kimpussa Sanni sai lähihoitajan töitä heti äitiyslomansa jälkeen Leväniemen toimintakeskuksesta, jonne työmatkaa on vain seitsemän kilometriä. Leväniemi oli hänelle tuttu entuudestaan. - Töitä löytää parhaiten, kun soittaa suoraan, Sanni tietää kokemuksesta. Niko on kotona pojan kanssa, sillä autopeltisepän puolestaan on ollut vaikea löytää töitä. Auttanut ei ole sekään, että Niko on pätevöitynyt myös huoltopuolelle. - Yksi vaihtoehto olisi perustaa oma yritys, korjaamo, mutta siihen joutuisi investoimaan paljon. Nyt olen suunnitellut kouluttautuvani oppisopimuksella aivan uudelle alalle. Autoala saa luultavasti jäädä harrastukseksi, Niko miettii. Harrastuksesta voidaan todellakin puhua, sillä Lepikkomäes-
Sanni Koistinen ratsastaa, kun vain aika suo.
Timi on reipas poika, jota isän ja äidin korjauksen alla oleva Corolla odottaa.
sanomat
7
Yrittäjät, laittakaa tietonne ajan tasalle Heinäveteläisten yritysten tiedot löytyvät hieman monimutkaisesti kunnan internet-sivuilta. Kunnan pääsivulla on linkki palveluihin, jonka alta löytyy linkki yritysluetteloon. Sitä klikkaamalla pääsee Varkauden seudun yritysrekisteriin, jossa mukana ovat Heinäveden lisäksi Joroinen, Leppävirta ja Varkaus. Kaikkien yritysten tiedot eivät ole ajan tasalla. Joukossa on se-
navetasta. Autoharrastus on Nikon ja Sannin yhteinen. - Niko keskittyy konepuoleen ja minä laittelen kaikkea muuta: helmoja, koreja, sisustusta. Haaveena on käydä joskus automaalarikoulu – vaikka tykkäänkin lähihoitajan työstä kovasti, Sanni sanoo.
Karvioon pienten lasten iltakerho? Nuori perhe on viihtynyt maalla erinomaisesti, vaikka kaupungissakin on hyvät puolensa. Apua he ovat saaneet silloin kun ovat tarvinneet, asuuhan Heinävedellä niin sukua kuin kavereitakin.
- Meillä on hyvä vuokranantaja, hänelle kuin vain soittaa, niin neuvoja saa, Sanni kiittelee. Neuvoja on tarvittu esimerkiksi etsiessä hevosille heiniä. Kunnan palveluista kiitosta saa neuvola, josta pienen pojan vanhemmat ovat kirjaimellisesti saaneet neuvoa ja apua. Sannia hieman hymyilyttääkin, että neuvolan tädit tietävät lääkäriä paremmin, mikä lasta vaivaa. - Mutta olisipa Karviossa jotakin pienille lapsille iltaisin. Kirkolla ilmeisesti on, mutta sinne on liian pitkä matka, lähes 50 kilometriä, Sanni sanoo.
Niko Venäläinen on uppoutunut autojen korjaukseen. Romustakin syntyy menopeli.
kä toimintaansa muuttaneita että yrityksensä lopettaneita. Yrittäjien olisikin hyvä laittaa tiedot kohdilleen, että asiakkaat löytävät tarvitsemansa tiedon. Helpoimmin muutoksen voi tehdä edellä mainitun nettisivun kautta: hae omat tietosi, joiden jälkeen on linkki lomakesivulle. Muutokset voi kätevästi tehdä suoraan sinne. Tarvittaessa muuttuneet tie-
dot voi toimittaa matkailusihteeri Leena Vlasoffille, joka toimii rekisterin yhteyshenkilönä Heinäveden osalta. Aiemmin tiedot rekisteriin toimitettiin Varkauden kautta, mutta käytäntö muuttui keväällä. Rekisterissä on tiedot yhteensä 2332 yrityksestä, joista heinäveteläisiä on 277. Yrityksiä voi etsiä hakusanan tai aakkosjärjestyksen perusteella.
8
sanomat
Tusina tonttua liikkeellä Yrittäjien joulunavausta vietetään kirkonkylässä torstaina 28.11. iltapäivästä alkaen. Kahdessatoista yrityksessä on liikkeellä tonttuja, joista asiakkaat voivat äänestää mieleisensä. Neljän jälkeen on tarjolla joulupuuroa ja muuta lämmintä syötävää pientä korvausta vastaan. Joulupukkikin on luvannut ilmaantua paikalle ja saattaa jopa lauleskellakin. Ja totta kai joulupukilla on taskunpohjalla pientä makeaa perheen pienimmille - ja isommillekin makeannälkäisille.
Kermantie on suljettuna klo 16-18 eli läpi ei pääse ajamaan. Klo 18 on luvassa ilotulitus.
Ohjelmaa vuodenvaihteeseen Heinävedelle suunnitellaan ohjelmaa vuoden 2014 ensimmäisiksi päiviksi. Ohjelma elää vielä, mutta tässä vaiheessa torstai 2.1. olisi Valamon päivä, perjantaina 3.1. olisi kirkonkylässä myyntipäivä ja sunnuntaina 5.1. tapahtuisi Karvion Lomakeskuksella. Vuodenvaihde tuo Heinävedelle melkoisesti venäläisiä matkailijoita. Tavoitteena onkin jakaa heille Heinävesi-tietoutta heidän omalla kielellään.
sanomat
Eemeli
Soila Palviainen palasi Valamoon ja tekee nyt vahvasti töitä luostarin markkinoinnissa.
Bussillapa hyvinkin
Valamossa hiljattain järjestetyssä Pohjois-Karjalan myyntipäivässä Heinävesi nosti esille mm. ensi kesänä 100 vuotta täyttävän Varistaipaleen kanavan. Naiset ovat jälleen esittämässä nipunlaskutaitojaan.
Valamossa käynti on kulttuurimatkailua Valamon markkinointi on saanut uutta tuulta alleen. Valamon markkinointipäällikkönä vuosina 2000-2001 toiminut Soila Palviainen on ottanut ohjakset käsiinsä, ja luostaria markkinoidaan nyt kokonaisvaltaisesti tiimityönä. - Yhteistuumin mietimme, millä keinoin mitäkin kohderyhmää haluamme lähestyä. Luostaria käsitellään kokonaisuutena, jonka sisällä on erilaisia toimintoja, Soila kertoo. Soilan mielestä käynti Valamossa on kulttuurimatkailua parhaimmillaan. - Kulttuuripainotteinen loma Valamossa on helppo toteuttaa. Opistossa on monenlaisia kursseja, joista kaikista ihmisillä ei edes ole tietoa. Miljöö on ainutlaatuinen ja rauhoittava, ja majoitusvaihtoehdot ovat monipuoliset. Hyvä on myös muistaa, että luostarissa on kirjasto. Sieltä voi poimia sopivaa iltalukemista, kun
9
yöpyy Valamossa kurssien aikana tai muuten vain matkaillessa.
Uutiskirjeitä ja puutarhakierroksia Vaikka sanotaan, että paperisten esitteiden aika alkaa olla ohi, ei se Valamon kohdalla pidä paikkaansa. - Opiston esitteeseen on totuttu, ja sen tekeminen on edelleen paikallaan. Mutta pyrimme myös lisäämään ja hyödyntämään netin tarjontaa. Uutta ovat sähköiset kirjeet, joita suunnataan sekä yksittäisille Valamon kävijöille että ryhmille. Soila kokee, että sähköiset uutiskirjeet ovat nykyaikaa ja ekologinen tapa markkinoida. - Viestitämme esimerkiksi joulunajan pienimuotoisista musiikkitilaisuuksista. Jos haluaa lisätietoa, sitä löytyy luostarin nettisivuilta. Markkinointiponnistus sisältää totta kai myös osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Valamoa markkinoitiin syksyllä Helsingin kirjamessuilla ja Joensuun kädentaitomessuilla. Tammikuussa ohjelmassa ovat Helsingin suuret
matkamessut, joihin valamolaiset ovat osallistuneet jo vuosien ajan. - Mietimme myös uusia lähestymistapoja, ja ensi kesänä lisäämme opastettuihin kierroksiin puutarhaopastuksen. Luostarillehan hyöty- ja koristekasvit ovat olleet tärkeitä kautta historian. Tällainen kierros voisi olla mielenkiintoinen heillekin, jotka ovat käyneet Valamossa monesti ennenkin, Soila miettii. Kotimaan markkinoinnin rinnalla katseet käyvät toki ulkomaiden suuntaan. Venäjä on markkina-alueista potentiaalisin. - Markkinoinnin edistämiskeskus (MEK) tekee laajaa Venäjän markkinointikampanjaa hyvinvointiteeman kautta. Olemme lähdössä mukaan, onhan luostari erityisesti henkisen hyvinvoinnin paikka. Soilalla ja Valamolla on markkinoinnista toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Hänellä on oma yritys, Entra, jonka ideana on auttaa yrityksiä markkinoinnissa. Osa yrittäjistä tarvitsee pikaapua, joidenkin kanssa Soila tekee töitä pidempään. Työhistoriaan sisältyy 25 vuotta markkinointia Karelia Experteissä.
”Mä pääsen sit lentokenttäbussilla Kuopiosta Heinävedelle. Juu, ei tartte tulla hakemaan”, sanoi eräs rouva pääkaupunkiseudulta. Oli näet tuomassa paikallista sivistystä meille maalaistollukoille. Istahdin rappusille oikein räpläämään tabletilta lentokenttäbussin aikatauluja Kuopion ja Heinäveden välillä. Ei niitä nyt ihan puolen tunnin välein kulje kuten Finnairin busseja Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin rautatieaseman välillä. Itseasiassa ei ainuttakaan bussia, eikä niitä julkisia kulkuyhteyksiä löytynyt Heinävedelle sen paremmin Joensuun kuin Varkaudenkaan lentoasemilta. Vaan kun ihmiset ovat tottuneet matkustamaan lentämällä, se kun on niin fiini tapa matkustaa. Suosittelin alun pitäen tekemään tulomatkansa Helsingistä kätevästi joko bussilla tai junalla, mutta ne matkustusmuodot tuntuivat liian rahvaanomaisilta. Lentäen oli päästävä, vaikka jäännöspaikkahalpalippu olikin. Noh, Eemeli körötteli omalla autolla puolitoistatuntia Kuopioon, odotteli sakkopaikalla puoli tuntia koneen laskeutumista ja körötteli taas puolitoistatuntia Heinävedelle. Kolme ja puoli tuntia tässä päässä. Kyselin, pitkäänkö rouvalla meni aikaa kotoaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kertoili joutuneensa lorvimaan lentoasemalla kolme tuntia ennen koneen lähtöä. Eli ainakin neljä tuntia siellä päässä ja kaikki tämä, että sai istua lentokoneessa vajaan tunnin ja syödä lentomatkan aikana sämpylän ja juoda kupposen kahvia - pahvimukista. Räknäsin vaan mielessäni, että... olkoonpa sanomatta.
Outoja morkuloita pellossa Mehtuukaverini soitti tässä loppukesänä, että mitähän morkuloita kasvaa hänen riistanruokintapellossaan. No minullakin on riistapelto ja samat siemenet sitä pantiin itämään kumpaiseenkin peltoon. Uteliaisuus voitti laiskuuden ja niinpä laahustelin tutkimaan tilannetta omalle opotalle. Kyllä vaan, pellossa kasvoi ensinnäkin rehukaalia, kauraa, hernettä ja niitä ”morkuloita”. Ja kaiken kukkuraksi iso sarvipää hirvisonni katseli pellon toisesta päästä äpärikössä kyykistelevää harrastelijabiologia. Kruunupää jätti ateriansa kesken ja poistui ylväästi hölkäten metsän suojiin jättäen minut suorittamaan biologisia tutkimuksiani. Nappasin pellosta pa-
ri nyrkinkokoista punavalkoista juuresta, pinnistin muistini äärimmilleen, mutten tunnistanut niitä. Kotona vaimo niitä pyöritteli käsissään, etsi vastausta netistä: ei ollut lanttu, ei nauris eikä punajuuri tai porkkanakaan. Kuorittiin juures ja leikattiin siivut, maisteltiin ja mutusteltiin. Ja hyvän makuisia olivatkin. Ei tohdittu isompia paloja syödä, tiedä vaikka myrkyllisiä olisivat. Noh, tokkopa sentään, ei kai nyt sentään riistalle myrkkyjä. Vaan selvisihän se lopulta - turnipsi! Tutkiskeltiin netistä turnipsireseptejä, vaan ei niitä montakaan suomenkielistä ollut. Sen sijaan Briteissä ja Ranskassa turnipsi tuntui olevan suosittu juures resepteistä päätellen. Ihmettelin ääneen eräällä toisella foorumilla, miksi ei turnipsia arvosteta enempää ihmisten ruokana. Sehän on erittäin satoisa, ravinteikas, maukas ja helppohoitoinen ja jopa terveellinen. Anteeksi vaan metsästysseura ja villieläimet, myönnän näpistelleeni koko loppukesän turnipseja riistapellosta. Mutta tekeepä nyt moni muukin joulupöytään turnipsilaatikkoa ja silti peltoon jäi vielä syötävää riistallekin. Ja terveisiä Malisen puutarhamyymälälle: ensi keväänä saattaa olla turnipsin siementen kyselijöitä jonossa.
Lokakuussa suksilla Olikohan vuosi 1982 tai 3 kun edellisen kerran pääsin harrastamaan lempilajiani umpihankihiihtoa lokakuussa. Nyt vuonna 2013 lokakuun 22. päivänä silpasin metsäsukset jalkaani ja hiihtelin riemuissani riistapellon ympäri. Kun keli ja luisto olivat loistavia ja luistavia, hiihtelin lisäksi peltoja ympäri ämpäri, ristiin rastiin ja pitkin ja poikin. Saatoin ehkä kiljahdellakin riemusta, mutta tietääkseni sivullisia häiritsemättä. Ei ainakaan pakkohoitoon ole vielä viety, vaikka pelkään senkin ajan vielä koittavan, kun tämmöisiä raapustelen. Vaan pitkäänkös tuota hiihtämisen riemua riitti, sillä seuraavana yönä ja päivänä lämpöaalto pyyhkäisi lumet pois. Toivottavasti saamme valkoisen joulun, ja sen myötä valoisan ja riemuisan joulumielen. Noh, ainahan sitä voi tuollaisista haaveilla, kun kuitenkin joulun alus menee hermoillessa joulusiivouksen, laatikoitten teon ja kinkun paistamisen kanssa. Näin se joulun alus on aina ennenkin mennyt. Toivottavasti edes jouluvieraat tulisivat bussilla eivätkä lentokoneella.
10
sanomat
Edessä kesäloman huipennus
LILLERIT MATKAAVAT ENGLANTIIN Kun Lillerit, Iina Sallinen ja Elena Roschier, saivat tietää pääsevänsä suurelle partioleirille Englantiin, ei uni tullut hetkessä silmään. Lillerit on Partiolippukunta Kerman Kiertäjien kahden tytön vartio. Iinalla on ikää 14 vuotta, Elenalla 15. - Näimme ilmoituksen Englannin leiristä sekä partiolaisten että piirin lehdestä. Lisäksi lippukunnan johtaja Salla (Rissanen) ehdotti, että tuolle leirille voisimme hakea, tytöt kertovat. Kun vanhemmilta tuli myönteinen vastaus, hakemukset lähtivät matkaan. Vastaus hyväksymisestä tuli vähän aikaa sitten, ja tytöt olivat kovasti innoissaan. - Ensimmäisenä yönä ei uni tullut silmään, mutta seuraavana päivänä koulussa piti kyllä tuulettaa, Elenaa naurattaa. Järvi-Suomen piiristä leirille lähtee lähes 60 partiolaista.
Englannin kieltä ja telttamajoitusta Leiri järjestetään elokuun alus-
sa. Ohjelmaan kuuluu sitä ennen oheismatka, jonka aikana nuoret tutustuvat partioliikkeen historiaan.
Wings-leirillä vietetään viikonpäivät. - Vielä meillä ei ole hirveästi tietoa, mitä kaikkea leirillä teh-
dään. Ehkä esiintymistä, näyttelemistä ja jotain rakentelua. Luultavasti toimimme ryhmissä, ja joka päivälle on erilaista tekemistä, tytöt arvelevat. Leirin kielenä on luonnollisesti englanti. Iina ja Elena osaavat jonkin verran partiosanastoa, mutta kertaaminen on paikallaan ennen retkelle lähtöä. Majoituksesta he tietävät sen verran, että teltassa asuminen käy matkan aikana entistäkin tutummaksi.
Ahkerasti varainhankintaa
Englanti odottaa Elena Roschieria ja Iina Sallista loppukesästä. Sitä ennen on hankittava varoja ahkerasti, partiolaisten joulukalenterikauppa on yksi varainhankinnan konsteista.
Englannin matka kaikkine kuluineen on 1200 euroa per henki. - Lippukunta avustaa, joulumyyjäisten tuoton saamme käyttöömme ja osan adventtikalenterien myynnin tuotoista. Lisäksi tarkoitus on pyytää avustuksia, Iina luettelee. - Ahkerina saamme olla esimerkiksi messuilla myymässä, Elena lisää. Partiolaisten pöytään he lupaavat ainakin piparkakkutaloja ja joulumakkaroita.
sanomat
Osoitekartta täsmentyi Heinäveden osoitekartta on nyt täsmällisempi kuin koskaan. Yksityisteiden uusien nimiviittojen asennus on loppusuoralla. Uusia teiden nimiä on kaikkiaan 116. Kunta asentaa viitat, jos tien varrella on vähintään neljä asumusta, olivatpa ne sitten vakituisia talouksia tai kesäasuntoja. Muissa tapauksissa viitoitus kuuluu tiehoi-
Tyvintie on yksi uusista teiden nimistä. tokunnalle tai jos tiehoitokuntaa ei ole, yksityisille. Täsmälliset osoitteet auttavat erityisesti hälytysajoneuvoja löytämään sukkelammin perille. Ja onhan osoitteista hyötyä myös yrityksille, jotka toimittavat tavaroita perille saakka. Uusi osoitekartta valmistui kesällä. Sen voi hankkia kunnasta, esimerkiksi kirjastosta pientä korvausta vastaan.
LUOTSIN TALOT Heinävesi
TYYNELÄ 2 + 2 h, 70 m², 1 mh
Yläkanavantie 11, Taivallahden kanava, 79820 Varistaipale
LÄHTEVÄ 6 + 2 h, 103 m², 3 mh
VUOKRATTAVANA kaksi kohdetta kauniissa Taivallahden kanavamiljöössä, Valamon ja Lintulan luostareiden läheisyydessä. Tiedustelut: Ilona Jyrkkänen Puh. 050 911 6354, 040 531 8667 ilona.jyrkkanen@hotmail.com
Heinäveden Rakennus ja Saneeraus Oy • Rakennusurakointi • Rakennus- ja rakennesuunnittelu • Vastaavan työnjohtajan ja valvojan palvelut • Energiatodistukset ja kuntotarkastukset Esa 044 576 9725
Anssi 040 568 7178
Heinäveden Joulu
sanomat 25.11.2013
Päätoimittaja ja kustannusvastaava: Juha Pelkonen/ Radio ja Kuva Ky Puh. 0400 271 735 radio.kuva@co.inet.fi Ulkoasu, taitto, ilmoitusvalmistus, tekninen toteutus: Pekka Utriainen Puh. 0400 713 754 pekka.utriainenpp2.inet.fi Toimittaja: Anna-Mari Tyyrilä Puh. 050 533 2994 tyyrila@viestilinja.fi Kustantaja: Radio ja Kuva Ky Painosmäärä: 4000 kpl Ilmoitushinta: 1,21 e/pmm+alv. 24%, sis. värit Jakelu: Heinävedelle ja lähiympäristöön Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
11
12
sanomat
HEINÄVEDELTÄ SAA KAIKKEA Hae netistä hakusanalla: heinävedeltä saa kaikkea
Palveleva Pohjois-Heinävesi