Heinäveden kesäsanomat 2015

2015

sanomat

Lapit yhdessä mökillä sivut 6 - 7

KesäVINKIT

Musiikkipäivillä Yrittäjät soi Sibelius käkikellojen maassa sivut 9 - 10 sivu 14

Kuva: ©Pekka Utriainen

2

sanomat

sanomat

Heinävesi herää talvihorroksestaan. Pitkän talven hiljaiselo hellittää ja kylänraitti ja liikeelämä vilkastuu silminnähden! Uusia tuulia puhaltaa monen jo tutun kesätapahtuman lisäksi. Keskeisellä paikalla kirkonkylällä avautuu Heimon Tupa, jossa on matkailuinfo ja hyvä kattaus heinäveteläisiä tuotteita matkamuistoksi ja tuliaisiksi.

Tapahtumakesän avaa Heinäveden Musiikkipäivät ja samoihin aikoihin on judoseura Yanagin 30-vuotis juhlaleiri. Iltatorit pyörähtävät käyntiin 25. kesäkuuta. Heinäkuun alussa on Kanavasoutu-tapahtuma ja Varistaipaleen rantapuistokonsertti. Kuun lopulla on Kirkastusjuhlat Heinäveden kirkossa. Näiden jälkeen on pieni hengähdystauko, jolloin kerätään mustikat ja vatut puhtaasta luon-

16.6.2015

Päätoimittaja ja kustannusvastaava: Juha Pelkonen/ Radio ja Kuva Ky Puh. 0400 271 735 radio.kuva@co.inet.fi

Ulkoasu, taitto, ilmoitusvalmistus, tekninen toteutus: Pekka Utriainen Puh. 0400 713 754 pekka.utriainenpp2.inet.fi Toimittaja: Anna-Mari Tyyrilä Puh. 050 533 2994 tyyrila@viestilinja.fi

nostamme. Kesäkauden tapahtumat päättää Heinäveden Vauhtiajot elokuussa. Taidenäyttelyitä on kirkossa ja Valamossa ja Karvion kesäteatterilla on useita näytöksiä.

Kansallismaisemaamme voi tutustua Heinäveden reittiä pitkin laivalla Kuopiosta Savonlinnaan ja vesille pääsee myös Valamon laiturista. Tapahtumia on niin, että hengästyy.

Näiden lisäksi ovat monet sukukokoukset ja perhejuhlat, joihin kokoontuu ihmisiä ympäri Suomen.

Arvoisat paikkakunnallamme vierailevat, tervetuloa osallistumaan tapahtumiin ja tutustumaan myös Heinäveden monipuoliseen kaupalliseen palveluun ja ihanaan luontoomme.

Juha Pelkonen

Nyt metsä kirkkoni olla saa

Kustantaja: Radio ja Kuva Ky Painosmäärä: 12 000 kpl Ilmoitushinta: 1,37 e/pmm +alv. 24%, sis. värit Jakelu: Heinävedelle ja lähiympäristöön Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino

Tämä on totta meidän suomalaisten kohdalla. Luulenpa, että maassamme lausutaan enemmän rukouksia kannon päässä kuin konsanaan kirkossa. Miten sitten pitäisi rukoilla? Pyhä Paisios, oman aikamme kreikkalainen munkki, oli pahoillaan nähdessään meidän ihmisten kärsivän sen tähden, että me toimimme omien vähäisten inhimillisten voimiemme varassa. Unohdamme, että Jumala voi lähettää avuksi suuret määrät sellaista jumalallista voimaa, jota kutsutaan Jumalan ihmeeksi.

Mitä kautta rukouksen pitää sitten kulkea? Tästä isä Paisios neuvoo: ”Älä pyy-

Kesäsanomat näköislehtenä netissä aivan ilmaiseksi osoitteessa: www.radiojakuva.fi/sanomat

Hyvää Kesää kaikille!

Riikan

Heinävedellä 16.6.2015

Tervetuloa tapahtumien kesään

Heinäveden

dä rukouksessasi mitään muuta kuin katumusta… Katumus tuo nöyryyden, nöyryys taas Jumalan armon. Jumalan armoon puolestaan sisältyy kaikki, mitä tarvitset omaksi pelastukseksesi ja myös mitä muuta mahdollisesti tarvitset auttaaksesi jota kuta toista. Rukous merkitsee turvallisuutta.”

Emme ole yksin rukouksissamme, vaan meillä on paljon suojelijoita. On suojelusenkelimme, joka seuraa elämäämme ja pelastaa meidät vaaroista. On rakastava Äitimme Neitsyt Maria. Meidän onkin kasvatettava mieltämme, joka muistuttaa hillitöntä lasta, hillittävä sen harhailut ja opetettava se

pysymään enemmän kotonaan paratiisissa, Isänsä Jumalan ja Hänen pyhiensä läheisyydessä, toteaa pyhä Paisios.

Kiitos on keskeinen osa rukoustamme.

Aina kun jokin pyyntömme toteutuu, meidän tulee aloittaa sydämestä purkautuva, kiitosta täynnä oleva ylistys. Ylistyksen ja kiitoksen keskellä saamme kokea Jumalan koko rikkauden. Mitä enemmän on ylistystä ja kiitosta, sitä enemmän myös Jumalan siunauksia!

Nunna Kristoduli Lintulan luostari

terveysvinkit

Helpotusta hyönteisten pistoihin apteekista

Riikka Pakarinen, proviisori Heinäveden apteekki

Hyönteiset kuuluvat Suomen kesään. Kiusanamme on hyttysiä, mäkäröitä, polttiaisia, paarmoja, mehiläisiä ja ampiaisia sekä syksyllä myös hirvikärpäsiä. Hyönteisten pistot ovat kiusallisia ja varsinkin alkukesästä ne oireilevat voimakkaasti. Kesän edetessä reaktiot helpottuvat luonnollisen siedätyshoidon ansiosta. Hyttyslajeja esiintyy Suomessa kuitenkin useita ja sen vuoksi myös myöhemmin kesällä saattaa pisto oireilla voimakkaastikin, mikäli laji on eri kuin aiemmin.

Hyttyset aiheuttavat pistollaan allergisen reaktion, joka oireilee pistopaikan turvotuksena sekä kutinana. Yleensä oireet helpottuvat parin tunnin kuluessa, mutta toisilla oireet palaavat ja voivat kestää jopa useita päiviä. Myös paarmat ja hirvikärpäset voivat aiheuttaa allergisen reaktion.

Mäkäräisten ja polttiaisten syljestä erittyy

pistokohtaan myrkkyä, joka aiheuttaa voimakasta kutinaa jopa viikoiksi. Pienen kokonsa ansiosta mäkärät ja polttiaiset pääsevät tunkeutumaan myös vaatteiden alle eivätkä myrkyt tehoa niihin kovin hyvin.

Mehiläisten ja ampiaisten pistot tekevät kipeää ja ihokohta oireilee usein voimakkaana turvotuksena ja punoituksena.

Hyönteisten pistoja voi osittain välttää käyttämällä hyönteismyrkkyjä sekä suojaamalla ihoa vaatetuksella. Pistojen jälkihoitoon on kuitenkin apteekissa tarjolla monenlaisia valmisteita. Kutinaa hillitsemään ja turvotusta laskemaan pistokohtiin voi sivellä kortisonivoidetta. Kortisonia on saatavana myös geelinä ja liuoksena, nämä sopivat erityisesti karvaisille ihoalueille ja päänahkaan. Allergista reaktiota voi helpottaa paikallisesti levitettävällä antihistamiinipuikolla. Puikko on kätevä kuljettaa

mukana ja sipaista iholle aina kun oireita ilmenee. Myös antihistamiinitabletteja voi käyttää, jos iho oireilee voimakkaasti hyttysten pistoille. Paras teho saadaan, mikäli antihistamiinitabletti otetaan jo ennen pistoa. Pahimpana hyttysaikana antihistamiinia voi joutua siis käyttämään päivittäin. Ampiaisten ja mehiläisten pistojen jälkeen voi ottaa kortisonia tablettina, varsinkin jos pistot ovat aiemmin aiheuttaneet voimakkaita oireita tai jos pisto kohdistuu kaulan tai hengitysteiden alueelle.

Allergisilla henkilöillä voi olla perusteltua pitää adrenaliiniruisketta jatkuvasti saatavilla.

Myös eläimet kärsivät hyönteisten pistosta aivan kuten ihmisetkin. Lemmikkieläimillekin on apteekista saatavana pistokohtiin laitettavia aineita!

sanomat

3

Kesän kauneimmat sävelet

Hän Suuri On Tenori Jyrki Anttila • Maija Anttila

Heinäveden kirkko

La 4.7. klo 15.00 keramiikkapaja ja käsityömyymälä

Liput 22,50 e/hlö. (sis. Lippupisteen toimitusmaksu) Liput myynnissä Lippupiste sekä Radio ja Kuva, Kermantie 6, 0400 271 735 OperArt ryhmämyynti: min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi 044 770 3589, 050 559 6773/Anttila

Viihtyisä perhehotelli kirkonkylässä Gasthausin ohjelmallinen ILTATORI-ILTA to 2.7.2015. Tervetuloa!

Meillä

Uutta!

www.operart.fi

Ilmoittaudu kesäkurssille!

Keskiviikkoisin klo 17-18.30

syöt hyvin

Myymälä avoinna 9.8. asti: ma-to 10-17, pe-la 10-14 Kermanrannantie 9, Heinävesi Karin Keitel 041 4369 346 www.inkariikka.net

Kirkastusjuhlat Heinävedellä 24.–26.7. kirkastusjuhlat.fi

Leppoisa KESÄTERASSI

-arkisin LOUNAS seisovasta pöydästä

nukut hyvin Askeltie 2, 79700 HEINÄVESI Puh. 017 562 411 Fax 017 562 461

E-mail. gasthaus.heinavesi@pp.inet.fi www.gasthausheinavesi.fi

Kristus lähellä sinua

• hotelli • ravintola • pizzeria • pub • disco • pitopalvelu •

Järj. Heinäveden seurakunta ja Heinäveden seurakunta¤

Jean Sibelius Sinfoniat 1-7 Sibelius Sinfoniat -orkesterina HELSINKI SINFONIETTA, johtavat: Erkki Lasonpalo, Leif Segerstam ja Santtu-Matias Rouvali

ei n äveden mu sii k kipäivät 24.–28.6.2015

Ke 24.6. Avajaiskonsertti SIBELIUS – LASONPALO Sibelius: Sinfonia nro 2 ja 3 Sallinen: Don Juan Quixoten yölliset tanssit RAMÓN JAFFÉ, sello Heinäveden kirkko klo 19.00

To 25. 6. Liedkonsertti

Sibelius – R. Strauss ym.

JUHA KOTILAINEN, ILMO RANTA Heinäveden kirkko klo 19.00

Pe 26. 6.

SIBELIUS – ROUVALI Sibelius Sinfoniat nro 1, 5 ja 6 Heinäveden kirkko klo 19.00

Su 2 8. 6.

Päätöskonsertti

Fauré – Larionov – Borodin Pianokvartetti BELLE ETAGE Valamon luostari klo 15.00

SIBELIUS – SEGERSTAM Sibelius: Sinfoniat nro 4 ja 7 Segerstam: Sinfonia nro 257 ”The value around Kalevalavaalavaluja” Kantaesitys Heinäveden kirkko klo 17.00

Pavel Tšesnokov Panihida Ortodoksinen Kamarikuoro ja solistit, johtaa JUHANI MATSI Valamon luostari klo 21.00

Oheisohjelmaa ja pop-up -tapahtumia kirkonkylässä, mm. Ravintola Gasthausissa, to-iltatorilla, sunnuntaina ym.

La 27. 6. Iltapäivä- ja iltakonsertit Valamossa

Lisäksi: To 25.6. Konserttijatkot Kermankeitaalla: Lauluyhtye LINNA LA SWING, TANSSIT METSÄLAMPI-yhtye ym. Kermankeidas klo 21.00. Pe 26. 6. Piknik Pääskyvuorella klo 13.00. La 27. 6. Nuoret estradilla Otto Kotilaisen koulu klo 12.00. Sibeliusta lapsille, Satupaja Heimon Tupa klo 10.00 ja 14.00 Liput ennakkoon: lippu.fi, Heinäveden matkailutoimisto 040 5504 811, Radio ja Kuva Ky 0400 271 735 Festivaalitoimisto kirkonkylässä Heimon Tuvalla. Lippujen hinnat ja ohjelmatietoja: www.heinavesimusic.f i

Kesätekemistä

Kirppistelemään ja kahville Heti juhannukselta avautuu Kermassa Kerma-talolla kesäkirppis ja kahvio. Kirppis on avoinna tiistaista 23. kesäkuuta

lauantaihin 27.6 saakka, arkisin klo 11-17 ja la 11-15. Järjestäjänä toimii Kerma-Sappu-Pölläkkä -kyläyhdistys.

4

sanomat

Jyrki Anttila konsertoi kirkossa Heinäveden juhlavat konsertit eivät pääty Musiikkijuhliin, sillä lauantaina 4.7. kirkkoon saapuu konsertoimaan tenori Jyrki Anttila.

Konsertissa kuullaan hengellisiä lauluja, mutta toki myös kesäisiä sävelmiä esimerkiksi Oscar Merikannolta. Laulajaa säestää Maija Anttila uruilla ja pianolla.

Ensi vuonna 50-vuotisjuhli-

aan viettävä Anttila on oopperalaulaja, jonka opettajana on toiminut muun muassa Jaakko Ryhänen. Anttila on laulanut Suomen Kansallisoopperassa ja useana vuonna Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Hän on toiminut Lohjan tenoripäivien taiteellisena johtajana 2006–2010 ja Ilmajoen musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuodesta 2010.

Ostetaan mehiläispesä ja odotellaan, että hunajaa kertyy pesään. Noukitaan hunaja ja tyrkätään purkkiin.

Siinähän se. Vaan ei, ei.

Kuva: Mika Komulainen

Kesäaikaan pesät on tarkistettava vähintään yhdeksän vuorokauden välein.

Mehiläisten tarhaaminen on tarkkaa työtä

HUNAJATA!

Pesäosastoja voi rakentaa myös itse. Kuvassa viisi Farrar-osastoa, pohja ja katto.

Viidettä kesää mehiläisistään huolehtiva Juha Pelkonen kertoo tarhausta suunnittelevalle parhaimmat vinkit.

Kaikki lähtee ensimmäisen pesän hankinnasta.

- Osta pesä luotettavalta mehiläistarhaajalta toukokuussa. Varmista, että mehiläisyhteiskunta on talvehtinut hyvin eli siinä on emo ja noin 20.000 mehiläistä. Pesän pitää olla myös vapaa taudeista eli pesän terveydestä on syytä olla todistus Eviralta, Juha painottaa.

Yksi pesälaatikko ei riitä, vaan saman tien on hankittava lisää osastoja ja vahapohjukkeita, joita yhteen osastoon sijoitetaan kymmenen.

- Suomessa on käytössä pääasiassa kahta kokoa osasto-

Mehiläishoidossa tarvittavia työkaluja. ja, Farrar ja Langstroth. Erona niissä on vain kehän korkeus. Laatikoita voi ostaa valmiina tai koota valmiista osista.

Osastoja on sekä puusta valmistettuja sekä kevytosastoja.

Pesälaatikoiden tulee olla tietynkokoisia, koska hunajalingot on suunniteltu niiden mukaan.

Lisäksi tarvitaan erikoistyökaluja, kuten pesätaltta, kakkupihdit ja savustin. Aloitteleva tarhaaja pärjää käsikäyttöisellä lingolla.

Pesä kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa on saatavilla vettä ja kevättä ajatellen lähellä olisi hyvä olla pajuja, joiden kukista mehiläiset pystyvät keräämään mettä ja siitepölyä.

- Kesällä lähellä olisi hyvä olla vadelmaa ja horsmaa, esimerkiksi aukkojen reunat ovat hyviä pesän sijoituspaikkoja.

Elokuun alussa hunajaosastot otetaan pois, hunaja lingotaan ja mehiläisille annetaan talviruuaksi sokerilientä. Myös mehiläisten kennojen peittämisessä käyttämä ja linkouksessa irtoava vaha otetaan talteen ja siitä valmistetaan uusia vahapohjukkeita.

Tasalaatuisen hunajan tekemiseen on omat konstinsa. Juha kehottaakin mehiläistarhausta suunnittelevan hakeutumaan kurssille. Näin on helpompi päästä sisälle mehiläistarhaukseen.

sanomat

Lakka viimeistelee hoidetut kynnet.

Varpaisiin kesän väriä Tuija Turtiaisesta ei pitänyt tulla yrittäjää. Nyt tuon päätöksen pyörtämisestä on kulunut 28 tyytyväistä vuotta.

- Laitetaanko varpaisiin lakkaa? Tuija kysyy, kun jalat ovat hieromista vaille hoidetut. Mikä ettei - ja kunnon punaista hemmottelun ja piristyksen vuoksi.

Kauneushoitola Tuijan valikoima sisältää monenlaista työtä. Tuija hoitaa jalat, kasvot, vahaukset, kestovärjää ripset ja kulmat sekä loihtii kasvoille arjen tai juhlan meikin. Jalkahoitoja on kuitenkin eniten.

- Tykkään tehdä jalkahoitoja, koska työn tuloksen näkee heti.

Teen myös paljon kotikäyntejä kirkonkylässä ja lähiympäristössä, sillä monet ikääntyneet asiakkaani eivät enää pääse käymään liikkeelläni.

Jalkahoitoon tarvittavat välineet kulkevat helposti mukana ja työn ergonomiaa ajatellen Tuijalla on aina mukana pikkuinen jakkara, jolle istahtaa.

Samalla, kun Tuija hoitaa jalkoja, hän antaa vinkkejä jalkojen kotihoitoon.

- Raspia kannattaa käyttää säästeliäästi, sillä se voi aktivoida kovettumia ja niitä tulee lisää. Mieluummin vain rasvaa, Tuija opastaa.

Jos kynsisieni on päässyt yllättämään, sen hoito on pitkäaikaista. Mainostetut parin viikon hoidot eivät tuhoa kynsisientä.

- Kysehän on lähinnä kosmeettisesta haitasta. Siihen tepsii säännöllinen jalkahoito, jossa paksuuntunutta kynttä ohennetaan.

Joskus on käynyt niin, että jalkahoitoon tulleen asiakkaan jalat ovat olleet sen verran huonossa kunnossa, että ainoa oikea osoite on ollut lääkäri. Ilman jalkahoitajaa asiakas olisi tuskin lääkärin pakeille lähtenyt.

Jalkahoitajan asiakkaina ovat pääsääntöisesti keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ihmiset.

- Nuorilla ei yleensä ole tarvetta hoidattaa jalkojaan. Mutta jo parikymppiset käyvät, jos ovat saaneet lahjakortin.

Kesäasukkaissa Tuijalla on joitakin vakituisia kävijöitä.

Koska kalenteri on usein täynnä useiksi viikoiksi, satunnainen kulkija ei ehkä saa aikaa ovesta sisään poiketessaan.

- Sen olen huomannut, että aurinkoisella säällä puhelin soi vähemmän. Sen sijaan sadekelillä hoksataan, että joutaisihan sitä lähtemään vaikka jalkahoitoon, Tuijaa hymyilyttää. Paras kuitenkin kysyä ajoissa.

Mökillä ja kelkkailemassa Tuija valmistui Hämeen kosmetologikoulusta 1987. Savonrannalta kotoisin oleva nuori nainen haki Joensuuhun töihin, mutta silloin vapaita paikkoja ei ollut tarjolla.

- Sain kuulla, että Heinävedellä jalkahoitoja tehnyt Aira Rautiainen oli lähdössä pois.

Otin yhteyttä elinkeinoasiamieheen, ja sitä kautta asiat alkoivat mennä eteenpäin, Tuija kertoo.

- Enhän minä yrittäjäksi alunperin aikonut, mutta olen ollut tyytyväinen ratkaisuuni. Täällä oli helppo päästä alkuun, kun edellinen jalkahoitaja oli tehnyt hyvät pohjat, Tuija kiittelee.

Vapaa-aikanaan Tuija suuntaa usein Rönkönvaarassa olevalle kimppamökille. Talvella kutsuvat moottorikelkkareitit.

- Tänä vuonna kausi loppui lyhyeen. Mutta tällainen sunnuntaikelkkailija nauttii leppoisasta ajamisesta, kun on oikein aurinkoinen keli.

5

6

sanomat

Kolme sukupolvea

YHDESSÄ MÖKILLÄ Lapin viisihenkisellä perheellä on kohtuullisenkokoinen, kodikas ja käytännöllinen kesähuvila Säynetlahden rannalla Heinävedellä.

Lähes aina koko perhe on koolla kesäasunnollaan.

- Meillä oli mökki Virtasalmella, mutta se ei oikein sopinut talvikäyttöön, Erkki mainitsee.

- Lisäksi mökki oli vain 13 kilometrin päässä työpaikasta eli se oli liian lähellä.

Työajatuksista ei päässyt eroon, Tatjaana-tytär lisää.

Tatjaana alkoikin etsiä netistä uutta kesäpaikkaa, ja viimein Säynetlahden huvila osui kohdalle. Järeähirsinen huvila oli myynnissä, koska sen aiempi omistaja oli tehnyt konkurssin. Hintaneuvottelut johtivat tulokseen viisi vuotta sitten.

- Tässä oli silloin saunaosasto ja mökki sekä niin hyvä tie että kestää rekankin. Järven puoli olikin sitten yhtä ry-

’’Minä oun tiällä saan kilometrin piässä mökillä, en nyt valitettavasti pysty auttamaan’’.

teikköä, Tatjaana ja Pirkko-äiti kertovat.

Toimen naisilta ei jäänyt sormi suuhun; alkoivat raivaustyöt koko porukan voimin. Tänään rannalle suuren laiturin luo johdattavat leveät puiset portaat ja näkymä on avara.

Terasseja on rakennettu auringonkierron mukaan, ja niillä mahtuu oleskelemaan suurempikin vierasporukka.

Lapit viettävät kesäpaikallaan yli 100 päivää vuodessa, joskus enemmänkin.

Erkki laskeskeleekin olevansa 1/3-osaheinäveteläinen.

Vettä lähellä Lauantaisena iltapäivänä Erkki on ajanut moottoriveneensä Savonlinnan talvisäilytyspaikasta mökille. Vene on pääasiassa Erkin käytössä.

- Minä en viihdy veneessä. Kun se alkaa keikkua tuulessa, niin ei ei, Pirkko pyörittää päätään. Myöskään aiempi purjevene ei ollut hänen mieleensä.

Pirkko viihtyy mieluummin maakrapuna.

Erkki sen sijaan on aina viihtynyt veden päällä. Erityisesti melonta on hänen sydäntään lähellä.

- Olen ollut mukana Suomi Meloo -organisaatiossa alusta saakka noin 30 vuotta sekä sen hallituksessa 27 vuotta.

Tänä vuonna meloimme Lappeenran-

Werneri piirsi ja Erkki-pappa värkkäsi puupyssyt mökkileikkeihin.

Lappien ’’klaani’’ rentoutuu Heinäveden mökillä. Vas. Pirkko, Erkki, Werneri, Tatjaana ja Petri.

nasta Viipuriin ja Virojoen kautta Helsinkiin, johtomelojan titteliä kantava Erkki kertoo. Suomi Meloo -kanoottiviesti käytiin kesäkuun toisella viikolla.

Aikanaan Erkki piti lukuisia kanoottien ja lasikuituveneiden tekokursseja, myös Heinävedellä. Ensimmäisen yrityksensäkin hän perusti tähän harrastukseensa ja työhönsä liittyen. Siitä alkoi Lapin perheen yritystarina.

Savusaunaan Kesähuvilalla on siis sauna, mutta jotakin puuttui. Erkki halusi perheen tontille savusaunan/takkatuvan kelosta. Niinpä hän piirsi sen itse, haki luvat ja etsi tekijän.

- Jokos sauna on lämpiämässä? Erkki huikkaa terassilta. Tatjaana on jo käynyt laittamassa saunan tulille, ja hyväntuoksuinen savu ympäröi pihapiirin nopeasti.

Kesäpaikalla kaikille riittää mieluista tekemistä. Kohta kahdeksanvuotiaalla lapsenlapsella Wernerillä on omat puuhansa, ja jos hän haluaa vaikka rakennuttaa majan, pappa on nopeasti hankkeessa mukana.

- Tule pappa, se maja tulee tänne, Werneri vetää Erkin korkealle kalliolle ja alkaa selittää suunnitelmaansa. Epäilemättä rakennuspiirustukset vilisevät jo keksijäpapan mielessä.

Tatjaana puolestaan toteuttaa vapaaaikana luovuttaan. Kesäpaikkaa ja ympäristöä somistavat lukuisat kättentyöt, suurin osa niistä on kelon oksista tehtyjä.

- Pakko saada tehdä jotain käsillään, Tatjaana sanoo.

Vävy kokkaa Kun perhe on koossa, tykätään myös kokata. Mökin keittiössä ja grillin äärellä viihtyy jokainen perheenjäsen. Tällä kertaa kokkaamassa on vävy Petri, sulassa sovussa anoppinsa Pirkon kanssa. Petri on laittanut karjalanpaistin uuniin vain parhaista lihapaloista, sillä perheen Jekku-koiralle on totta kai pitänyt tehdä oma paistinsa niistä hieman huonommista osista.

Mutta kuinka voi olla, että tämä viisihenkinen perhe, joka työskentelee saman katon alla, asuu naapureina ja viettää vielä vapaaaikansakin yhdessä - tulee toimeen?

- Kyllä meillä riidelläänkin. Ja silloin sanotaan suoraan, kun on asiaa, perheen naiset vakuuttavat.

Lapin perheessä puhutaan paljon - ja usein päällekkäin.

- Me ollaan sellainen Kiljusen herrasväki, Tatjaanaa naurattaa, kunnes hän korjaa: unohda se sana ”herras”.

Mökillä ollessaan Tatjaana ’’väkästelee’’ mielellään kaikenlaista puusta.

sanomat

7

’’On hyvä olla suunnitelma A, B ja C’’

Kahdeksankulmainen savusauna antaa hyvät löylyt.

Savusaunan kiuas on mallia ’’Ilkka Paatero’’.

Usko yrittämiseen on vahva Vaikka yrittäjä on joutunut melomaan vastavirtaan useaan kertaan, usko eteenpäin menemisestä on ollut vahva.

Ekin Muovi Oy ja RST Lapit Oy ovat tänään varsin vahvoja yrityksiä.

Erkki Lappi asui Heinävedellä 1970-­luvun lopulla, jolloin hän toimi levyseppä-hitsaaja -linjan työnopet­ tajana. Heinävedellä oli todellakin tuolloin ammattikoulun sivutoimipiste, jota hallinnoi Pieksämäen ammattikoulu.

- Silloinen Metallilaite houkutteli minua työnjohtajaksi, mutta päätin kuitenkin hakea Siilin kansalaisopiston teknisten aineiden virkaa. Työt virassa alkoivat syksyllä 1979 ja jatkuivat 12 vuotta, Erkki kertoo.

Nykyisen yritysryppään juuret juontuvat tuolle opettaja-ajalle. Erkki piti lasikuitukursseja, ja joutui itse hankkimaan materiaalit veneiden tekoa varten. Hän ei ollut tyytyväinen materiaalien hankinnan järjestelyihin.

- Menin pankkiin, jossa perustin toiminimen ihan verotuksellisista syistä. Näin materiaalien hankinta toiminimen puitteissa oli paljon järkevämpää ja helpompaa kirjanpidollisesti.

- Kun minulta kysyttiin toiminimelle nimeä, sanoin, että pane vaikka Ekin Muovi, kun toiminimellä ei ole kuin kirjanpidollinen merkitys, Erkkiä hymyilyttää.

Sepänpajasta alkuun Tänä päivänä Ekin Muovi Oy on menestynyt yritys, jota toinen sukupolvi jo hoitaa.

Menneisiin vuosiin mahtuu monta monituista yrityskoukeroa. Kaverinsa kanssa Erkki muun muassa perusti Virtasalmelle kone- ja urheiluliikkeen, joka toimi muutamia vuosia.

- Tiettyä oppia siitäkin yrityksestä sain, vaikka bisneksestä ei voinut puhua. Olipahan se ainakin henkireikä, kun ihmiset tulivat liikkeelle juttelemaan.

Melko tarkalleen 30 vuotta sitten

Erkki vuokrasi kunnalta pienen sepänpajan työtiloikseen.

- Silloin oli kysyntää esimerkiksi viulun kantolaukun kansilujitteesta, jollaisen kehittelin itse. Pian palkkasin ensimmäisen työntekijän. Vuonna 1986 tuli vaimoni Pirkko yrityksen toimintaan mukaan, ja siitä lähtien olemme olleet yhdessä yrittäjinä.

Pari vuotta myöhemmin rakennettiin ensimmäisen teollisuushalli.

- Tuntui siltä, että nyt oli tilaa tehdä vaikka mitä! Hallilla oli kokoa 400 neliötä, joka monien laajennusten jälkeen tuntui lähinnä eteiseltä, Erkkiä huvittaa.

rakentamiseen kului henkilötyövuosi.

- Siitä tilauksesta 1,2 miljoonaa euroa jäi saamatta. Lisäksi laivojen kylpyhuoneiden lattiakehikoista tuli takkiin 200.000 euroa. Tuntui kuin olisi potkaistu nilkkaan.

Tästäkin suonsilmäkkeestä on noustu kovalle maalle.

- Olemme laajentaneet ja saaneet uusia asiakkaita. Suunta on kasvava, Erkki toteaa.

Omaa tuotanto- ja varastotilaa on 10.000 neliötä. Töissä on yli 40 henkeä.

Nopeasti ylös lamasta

Erkki Lappi tunnetaan siitä, että yrittäjänä hän on korostanut pehmeitä arvoja enemmän kuin rahallista tulosta.

Tämä kävi selväksi myös Pelastetaan duunit -ohjelmasarjassa, jota esitettiin tv:ssä parisen vuotta sitten.

Yritysten nettisivuilla kerrotaan, että kaikki yrityksen työntekijät ovat yhtä suurta perhettä. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

- Meillä ei ole työnjohtajia eikä tiiminvetäjiä, vaan vastuu työstä on kollektiivinen. Itse olen duunari muiden joukossa.

- Kerran kuukaudessa meillä on yhteinen kahvitilaisuus, jossa kerromme yrityksen näköpiirissä olevista asioista; mitä on kehityksen alla, onko näkyvissä uusia asiakkaita yms.

- Työntekijät tietävät koko ajan, missä mennään. Kenenkään ei tarvitse kuulla yrityksen asioista ulkopuolelta, Erkki sanoo.

Jo yli 20 vuoden ajan joululomalle on lähdetty koko porukan joulutilaisuudesta joululaulujen saattelemana.

Tilaisuudessa on ollut mukana joka kerta myös pappi ja kanttori. Työntekijät saavat pienet lahjat ja jokaista halataan lähtiessä. Samoin, kun koittaa kesälomien aika.

- Välillä olemme järjestäneet muitakin juhlia ja tilaisuuksia, joihin työntekijät ovat voineet osallistua perheineen. Ja olenpa vuosien varrella ehtinyt tilata viisi ruumisarkkuakin edenmenneille työntekijöille.

- Itsellä on tunne, että olemme samaa perhettä. Toivottavasti myös työntekijöillämme on tällainen tunne, Erkki miettii.

Lunastettuaan teollisuushallin kunnalta sekä irtisanouduttuaan opettajan virasta 1991, lama iski ja työt loppuivat kuin kanalta olisi katkaistu kaula.

Erkillä oli velkaa, töitä ei ollut, työntekijät piti lomauttaa.

- Mutta lohdutin itseäni, että enpähän korkealta putoaisi... Eikä kukaan ulkopuolinen ollut takaamassa lainojamme.

Samana vuonna Erkki alkoi tehdä komposiittipuolen huoltohommia Ensolle. Yhteistyössä Keski-Savon Kehittämisyhtiön kanssa järjestettiin kuudelle lomautetulle neljän kuukauden mittainen koulutus. Heille järjestyi töitä ja lisääkin piti palkata.

Vuosi oli lopulta kiireinen. Erkki hankki konkurssiin menneen metallialan yrityksen ja perusti RST Lapit Oy:n.

Muutama muukin yritysosto tuli eteen, ja välillä Erkki toimi neljän yhtiön toimitusjohtajana. Hän sanoo, ettei häntä ole koskaan häirinnyt, että on monta asiaa vedettävänä yhtäaikaa.

Tuulivoimasta takkiin Vajaa 10 vuotta sitten Erkki lähti mukaan tuulivoimabisnekseen. Hänen yrityksensä ottivat valmistaakseen tuulivoimalan suojakuoria.

Lisää tekijöitä rekrytoitiin ja koulutettiin. Ennen kuin suojakuoret tilannut tuulivoimayhtiö teki konkurssin, virtasalmelaisyritykset ehtivät toimittaa yhtiölle lähes 90 voimalan suojarakenteet. Yhden voimalan suojarakennekokonaisuuden (lähes 6000 osaa)

Työntekijät halataan

Kuinka onnistua sukupolvenvaihdoksessa Lapin perheen yrityksissä toteutettiin sukupolvenvaihdos pari vuotta sitten. Tatjaana-tyttärestä tuli Ekin Muovi Oy:n toimitusjohtaja ja hänen miehestään Petristä RST Lapit Oy:n toimitusjohtaja. Lisäksi Tatjaana hoitaa molempien yritysten taloushallinnon, Petri vastaa puolestaan tietotekniikasta ja turvallisuudesta.

Sukupolvenvaihdosta yrityksessään miettivälle Erkki Lapilla on antaa hyviä, kokemuksen mukanaan tuomia vinkkejä.

- Tehkää vaihdos riittävän ajoissa, jos se suinkin on mahdollista. Jokainen määrittää itse, milloin aika on sopiva, ulkopuolinen ei sitä voi kertoa. Kysehän on jatkajan ja luopujan välisestä sopimuksesta.

Erkki painottaa, että yksi tärkeä asia on ns. harmaan tiedon tallentaminen.

- Luopujalla on varmasti paljon tietoa, jota ei ole tallennettu mihinkään. Kerätkää tätä tietoa systemaattisesti ja laittakaa talteen.

Pienetkin tiedonmuruset voivat olla jossakin vaiheessa arvokkaita.

Jatkajien kouluttautuminen vastuulliseen työhön on välttämätöntä. Koulutus tuo valmiuksia sekä omalle alalle että yrittämiseen.

- Jokainen spv on oma tapauksensa. Jotta muutos toteutuisi, on syytä laatia selkeä suunnitelma, aikataulu ja noudattaa niitä.

Ja Erkki jatkaa: - Valmista yrityksesi tai organisaatiosi sellaiseen kuntoon, että mahdollisimman vähän asioita on luopujasta kiinni. Koneen on pyörittävä ilman luopujaakin.

Asiakkaat, sidosryhmät ja työntekijät on syytä sitouttaa tulevaan muutokseen. Lapit kertoivat sukupolvenvaihdoksesta etukäteen kaikille toiminnassa mukana oleville tahoille, keskustelivat heidän kanssaan ja kuulostelivat mielipiteitä.

Entä asiantuntijoiden avun käyttö spv-tilanteessa?

- Tarvittaessa heitä on hyvä käyttää. Esimerkiksi verottajan ennakkopäätökset kannattaa hakea. Mutta itse on kyettävä miettimään asiat ja tekemään lopulliset päätökset, Erkki painottaa.

8

sanomat

HIERONTAA 30 min 45 min 60 min 90 min

27,80 € 35,40 € 42,40 € 59,60 €

fysioterapia Pauliina 040 51 50 255 Kermantie 2

Teija Glad-Hiltunen oli talvella vuoroin matkailutoimistossa ja kirjastossa.

Kesän aikana hänet tavoittaa Heimon Tuvalta opastamassa matkailijoita.

Hektinen kahdeksan kuukauden sijaisuus

TEIJA TUURAA Ottaessaan vastaan matkailusihteeri Leena Vlasoffin vuorotteluvapaan sijaisuuden Teija Glad-Hiltunen toivoi haasteellista työtä.

Sen hän sai.

Kun matkailusihteerin pestistä yli puolet on takana, Teija tietää jo osin, millaista on olla kunnassa töissä. Tämä imatralaissyntyinen kolmen koulutuksen nainen on toiminut aiemmin pääasiassa puuteollisuuden parissa.

- Kävin ensiksi kaksivuotisen puuseppälinjan, sitten opiskelin sahateollisuuden teknikoksi.

Ollessaan vielä nuori ja vapaa, Teija sanoo halunneensa työskennellä mahdollisimman monessa paikassa. Kuuden, seitsemän työvuoden aikana hyvin monet puupuolen eri alat tulivat tutuiksi eri puolilla Suomea.

Kun seurustelu tulevan heinäveteläisen puolison kanssa alkoi, Teija alkoi hiljalleen suunnata Savon ja PohjoisKarjalan maisemiin. Hän muunmuassa myi keittiökalusteita Savonlinnassa, Kuopiossa ja Joensuussa.

Perheeseen kuuluu koneyrittäjämies, kaksi tytärtä ja kolme koiraa.

- Toisen äitiysloman jälkeen ei ollutkaan enää työpaikkaa.

Sen jälkeen työelämä on ollut repaleisempaa.

Opiskelu edisti Teija päätti lähteä jälleen opiskelemaan ja luki restonomiksi

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa.

- Vuosi sitten olin täällä kunnan matkailutoimistossa työharjoittelussa tekemässä musiikkipäivien markkinointia. Kun Leena (Vlasoff ) soitti loppuvuodesta ja kysyi olisinko kiinnostunut sijaisuudesta, tokihan se kiinnosti.

Leena ehti perehdyttää Teijaa kolme päivää. Sen jälkeen Teija oli omillaan ja alkoi perehtyminen siihen, mitä kaikkea työhön kuuluukaan.

Matkailusihteerin työ on jo jonkin aikaa ollut osa-aikainen.

Toinen puoli työviikosta on työskentelyä kirjastossa.

- Joitakin kommelluksia on tullut, esimerkiksi kirjastosta soitettiin, että tuletkos tänään iltavuoroon. Olin juuri lähdössä kotiin matkailutoimistosta..., Teijaa naurattaa.

- Ja kun puhelimeen vastaa, pitää välillä miettiä hetki, mitä soittajalle sanoo. (Missäs minä olenkaan...)

Nyt kesällä Teija keskittyy pelkästään matkailuun ja juhannuksen jälkeen pidettäviin musiikkipäiviin. Työtuoli kunnanvirastolta siirtyy Heimon Tuvalle, jonne avautuu kunnan matkailuinfo ja joka toimii musiikkipäivien aikana festivaalitoimistona.

Kokekaa elämys!

Toukokuussa Teija kokosi tapahtumakalenteria, joka tuotti melkoisen puhelinruljanssin.

- Ilmeni esimerkiksi, että on yhdistyksiä, jotka ovat lopettaneet toimintansa. Olisikin hyvä, että kaikista muutoksista ilmoitettaisiin matkailutoimistoon, Teija toivoo.

Toukokuussa alkoi puhelin soida myös musiikkipäiviin liittyen. Vielä kesäkuussa markkinointia on lisätty entisestään.

- Tukholmasta tuli puhelu, jossa rouvasihminen kertoi olleensa Santtu-Matias Rouvalin johtamassa konsertissa siellä. Hän kertoi tulevansa kesällä Heinävedelle ja tulevansa Rouvalin konserttiin musiikkipäiville.

- Monissa yhteydenotoissa on ihmetelty, miten Heinävedelle on saatu niin kuuluisia esiintyjiä. Ja onhan lupailtu, että musiikkipäivien aikaan on tarjolla extra-esityksiä, esimerkiksi Finlandia, Teija vihjaa.

Vs. matkailusihteeri toivoo itsekin ehtivänsä seuraamaan musiikkipäivien antia lipunmyynnin ja esiintyjien huollon lomassa.

- Liput eivät ole kalliit, kun vertaa niiden hintaa (30 euroa) muihin konsertteihin. Ja eihän esimerkiksi Rouvalia juuri näe Tampereen pohjoispuolella.

Vaikka klassinen musiikki ei kaikkia ihmisiä sytytä, nuorien ja innokkaiden muusikoiden esiintymistä kannattaisi tulla kuuntelemaan. Suuren sinfonietta-orkesterin esitys avarassa isossa kirkossa voi olla todellinen elämys!

Tuotteita myyntiin!

Teija asuu Varistaipaleella ja tuntee Pohjois-Heinäveden paremmin kuin muun Heinäveden. Hän on tehnyt parhaansa tutustuakseen lyhyessä ajassa Heinäveden matkailu- ja palvelutarjontaan.

- Luostarit, kanavat, luonto ja sen puhtaus, kesän monipuolinen musiikki, Teija listaa Heinäveden vahvuuksia.

Juhannuksen jälken avautuvalta Heimon Tuvalta hän odottaa paljon.

- Tuokaa paikalliset osaajat kättentöitä, luomutuotteita, muuta myytävää, nyt on tilaisuus, Teija patistaa.

Maestro Leif Segerstam vieraili viime kesänä, ihastui ja ehdotti tälle kesälle kaikkia Sibeliuksen sinfonioita.

Erkki Lasonpaloa jännittää. Heinäveden Musiikkipäivät on tänä vuonna ainutkertainen Sibeliuksen kaikkine sinfonioineen.

Erkki toivoo, että ihmiset tulevat konsertteihin, joissa soittajat ja solistit antautuvat musiikkiin sydänjuuriaan myöten.

Hetki ennen avajaiskonserttia viime vuonna. Erkki saapuu johtamaan sitä viime tipassa Savonlinnan Oopperajuhlien harjoituksista kiirehtineenä.

- Oli kiire ja säätämistä, en osannut suhteuttaa tilannetta. Mutta kun aloin

kavuta kirkonmäelle, näin liikenteenohjauksen ja tajusin, että oho, tuleepa tänne väkeä! Tuli hyvä tunne.

Erkki hämmästeli myös, että kaikki oheistoiminnot oli järjestetty niin, että ne toimivat. Orkesterin huolto, väliaikakahvit yleisölle.

Maailmalta meille Tänä vuonna soi suuresti, suuremmin ja ainutlaatuisemmin kuin koskaan. Sibeliuksen kaikki seitsemän sinfoniaa on tätä ennen soitettu vain kahdesti tänä vuonna: Berliinissä ja Lontoossa ammattiorkestereiden voimin.

Nyt samoja nuotteja soittavat nuoret, pääasiassa opiskeluvaiheessa olevat tulevat muusikot. Kapellimestarit ovat jo ammattilaisia, Segerstam toki legenda.

- Leifhän tätä alun perin ehdot-

sanomat Musiikkipäivien johtaja Erkki Lasonpalon toiveissa

9

IKIMUISTETTAVA KESÄ

ti, hänkin on musiikkipäivistä innoissaan! Kunhan tulette sunnuntain päätöskonserttiin, voi tapahtua mitä vain, onhan kyseessä itse maestro, sanamestari ja neropatti, Erkki hehkuttaa kuuluisaa oppi-isäänsä.

Sinfoniat ovat oma lukunsa, mutta Erkki painottaa myös muun ohjelmiston osuutta.

- Ensimmäisessä konsertissa soittaa kansainvälisesti tunnettu sellisti Ramón Jaffé. Hän on israelilais-saksalainen musiikkiperheen vesa, Juha Kotilaisen kanssa maailmalla konsertoinut lahjakkuus.

- Ramónin ja orkesterin esittämä Aulis Sallisen teos on yhdistelmä tangoa, jazzia, huumoria – kaikkineen mausteinen juttu.

Juha Kotilaisen ja pianisti Ilmo Rannan konsertti torstaina rauhoittaa mie-

len. Erkki kertoo, että tämä konsertti rakennettiin vastapainoksi sinfonioille.

Valamon konserteilta Erkki odottaa myös paljon, pääseehän hän niihin katsojan rooliin.

- Belle Etage oli kiinnostunut tulemaan Heinävedelle jo aiemmin. Odotan innolla kuulevani yhden lempikappaleistani.

Valamossa on konserttien välillä aikaa käydä esim. myöhäisellä lounaalla.

Konsertin tekevät esiintyjät, mutta tunnelma ei synny ilman yleisöä.

- Jännitän oikeasti, kuinka paljon yleisöä tulee. Toivon, että tulossa on ikimuistettava kesä, koska tällaista ei tapahdu toista kertaa.

Erkki vakuuttaa, että kaikki esiintyjät laittavat kaikkensa likoon, nuorimpia soittajia myöten. Orkesteri soittaa sydämellään, palkkanaan yleisön kiitos.

10

sanomat

Heinäveden yleisömäärä yllätti Jerry Piipposen viime kesänä

PATARUMMUN TAKANA

- Oli tosi yllätys, kuinka paljon Heinäveden Musiikkipäivien kirkkokonserteissa oli ihmisiä. Se ei ole ihan jokaviikkoista nuorelle soittajalle.

Etukäteen pelkäsimme, että tuleekohan meitä kuuntelemaan ketään, Jerry Piipponen kertoo.

Jerry Piipponen odottaa jälleen innolla Heinävedelle tuloa.

Jerry on lyömäsoittaja, joka valmistui muusikoksi Päijät-Hämeen konservatoriosta vuonna 2011. Hän jatkoi opiskeluaan Sibelius-Akatemiassa opettajinaan useat tunnetut muusikot, kuten Lassi Erkkilä (Radion sinfoniaorkesteri) ja Markus Ketola (UMO Jazz Orchestra).

- Valmistuin kandiksi ja ensi vuodeksi olisi tarkoitus lähteä vaihtoon Manhattan School of Music:iin New Yorkiin. Maisteria lähden kyhäilemään ulkomaille, mutta kohdemaa on vielä vähän auki, Jerry kertoo.

Jerry (s. 1989) mielii orkesterimuusikoksi, mutta se voi viedä vielä aikaa.

- Orkesteripaikkoja on vaikea saada. Ulkomaalaisten hakijoiden osuus on kasvanut; he lentävät kaukaa koesoittoihin Suomeenkin. Mutta työpaikan saa, kun on paras - se vain voi viedä aikaa ja tietää paljon matkustusta.

- Itselläni ei vielä ole kiire, työpaikka voisi olla ajankohtainen viiden vuoden kuluttua. Sitä ennen haluan opiskella ja nauttia freelancer-ajasta. Orkeste-

risoitto on kuitenkin erityisen rakasta puuhaa ja juuri siitä toivottavasti jonain päivänä saan ammattinkin.

Mutta miksi lyömäsoittimet?

- Lyömäsoittimet olivat koko ajan haaveena, mutta konservatoriolta minulle suositeltiin käyrätorvea. Hammasrautojen jälkeen sain kuitenkin tahtoni läpi ja pääsin opiskelemaan lyömäsoittimia, Jerry hymyilee.

Kirkko haasteellinen isolle orkesterille Se ensemblen (nyk. Helsinki Sinfonietta) toimintaan lähdin mukaan 2013 ja olen ollut siitä lähtien vastuussa lyömäsoitinsektion kokoamisesta.

- Hallituksessa olen toiminut sihteerinä ja orkesterissa soitan useimmiten patarumpuja. Nyt Heinävedelle lähtee kokonaisuudessaan kolme lyöjää ja jaamme konsertit tasan kaikkien kesken, joten jokaiselle tulee sekä patojen että muiden lyömäsoitinten soittoa.

Jerry toivoo voivansa jossakin konsertissa istua yleisön joukossa ja ottaa oppia sitä kautta. Kun hän alkaa summata omia soittojaan, listalla ovatkin kaikki sinfoniat.

Entä kuinka kirkko soi lyömäsoittajan näkökulmasta?

- Viime vuonna ensinnäkin taistelimme tilan kanssa: kuinka kaikki mahtuvat etualaan. Akustiikan haasteet koskivat lyömä- ja vaskisoittimia. Vaatii kaikilta soittajilta herkyyttää, ettei peitä omalla soitollaan muita.

Heinävedelle Jerry saapuu Nurmeksesta ja suuntaa konserttiemme jälkeen Viitasaarelle ja Kuhmoon. Välillä hän soittaa, välillä nauttii kuunnellen. Tämä on hänelle kesää.

Paljon työtä ennen konserttia Entä mikä merkitys Heinäveden konserttisarjalla on Jerrylle?

- Soitamme kaikki Sibeliuksen sin-

Päättäväinen viulisti Kanerva Mannermaa on opiskellut viulunsoittoa 18 vuotta. Hän on 21-vuotias.

- Olin kuullut Pekka Kuusiston soittavan viulua ja ilmoitin vanhemmilleni, että minäkin haluan oppia soittamaan viulua. Olin tuolloin kaksivuotias ja vei vuoden verran ylipuhua vanhempiani ennen kuin sain aloittaa viulutunnit.

Jazz-muusikko isäni pahin painajainen kävi toteen, kun tytär tarttui viuluun ja suuntasi klassisen musiikin pariin..., Kanerva hihittelee.

Kanerva on helsinkiläinen, mutta on ehtinyt asua muun muassa Pietarissa ja Siperiassa isänsä tutkimustöiden aikaan. Ulkomailla hän jatkoi sitkeästi musiikin opiskelua koulutöiden rinnalla.

Parhaillaan hän tekee sijaisuutta Mikkelin kaupunginorkesterissa ja on keikkaillut myös Lappeenrannassa.

- Nuoriso-orkesterit ja erityisesti kansainväliset nuoriso-orkesterit, ja niissä monesti konserttimestarin hommat, ovat olleet iso osa elämääni jo pitkään.

Kanerva toimii Heinävedelle toistamiseen saapuvassa Helsinki Sinfonietta -orkesterissa yhtenä viuluvastaavista. Tehtävänä on huolehtia, että kaikilla viulisteilla on käytössään kaikki tarpeellinen tieto ja tarvittavat nuotit. Heinäveden Musiikkipäivien konserteissa esiintyy 17 viulistia.

Orkesterissa Kanerva on ollut mukana parisen vuotta. Hän on soittanut melkein kaikissa konserteissa, mutta Heinävedelle hän ei viime kesänä päässyt.

- Mielenkiinnolla odotan sinne tuloa, ja kaikki muutkin ovat ihan innoissaan.

Meistä voisi luonnehtia, että olemme

Kanerva Mannermaa soittaa kaikissa Sibeliuksen sinfonioissa.

foniat, mikä on koulutuksellisesti iso asia. On hienoa työskennellä kaikkien kanssa yhdessä, ja on ensimmäinen kerta, kun soitamme kaikki sinfoniat yhdessä.

Helsinki Sinfonietta harjoittelee yhdessä juhannusviikolla kapellimestariensa kanssa. Aikaa per kapellimestari ei ole paljon.

- Toivon, että jokainen soittaja on tehnyt vaadittavan työnsä etukäteen.

Kyse on todella isosta työmäärästä.

Jerry tulee Heinävedelle mieluusti uudelleen. Paitsi, että viime vuonna yleisömäärä yllätti positiivisesti, myös kaikki muu toimi.

- Kelit olivat hyvät, ja meistä pidettiin hyvää huolta niin majoituksessakin kuin ruokapuolellakin, Jerry kiittelee.

Jean Sibelius Sinfoniat 1-7 iso kaveriporukka, joka tykkää soittaa yhdessä.

Kanerva soittaa kaikissa Sibeliuksen sinfonioissa.

- Onhan se aika iso homma, mutta samalla niin mieleinen! Tällaista tilaisuutta ei tule toista kertaa elämässä.

- Suurin osa soittajista on soittanut osan sinfonoista, harva niitä kaikkia, Kanerva tietää.

Oma lukunsa on esiintyä kolmen eri kapellimestarin johtamana.

- Erkki (Lasonpalo) on kavereitani, eli hänen kanssaan on helppo soittaa rennolla otteella, vaikkakin aina soitamme tosissamme. Ja sitten on Segerstam, itse maestro, joka on pelote kaikille...

- Mutta on todella mahtavaa, että kapellimestareita on kolme, ja kaikki ovat tyyliltään hyvin erilaisia. Kaikilta heiltä saa uutta ja erilaisia oppia, ja se on soittajille hyvin merkittävää!

HEINÄVEDEN KIRKONKYLÄ

Kirkko • Church Museo • Museum

Beach volley -kenttä

21

Frisbeegolf -rata Urheilukenttä

Alko • Liquer Store Matkailutoimisto ajalla: 24.6. -31.7.2015 • Tourist Information

Heinäveden kunta/ Matkailutoimisto • Tourist Information Kirjasto • Library

25

Posti • Postoffice

Monitoimitalo

8

9

15

Taksi 10 20 26

12

Heinäveden Autokorjauskeskus/ Automaalaamo Heinäveden Huoltokorjaamo

14

16

2

24

13

3

5

6

Vesijohtoliike Karvinen, myymälä

19 1

Apteekki • Drug Store Pharmacy

Torialue

23 17

Terveyskeskus • Health Center

18

8

Heinäveden Kaluste

15

Kauneushoitola Tuija

2

Fysioterapia, Pauliina

9

Inkariikka, keramiikkaa

16

Lounaskahvila Lumous, Tertun kirppari

10

LähiTapiola Savo-Karjala

17

Neste Heinävesi, Matkahuolto

11 Heinäveden Rauta ja Väri

18

HalliKirppis

5 Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Keinänen

7 22

Aromaterapia Enni Leinonen

4

11

Matkahuolto • Bus stop

1

3 Gasthaus hotelli Heinävesi

11

sanomat

4

22

Puutarhamyymälä Malinen

23

Radio ja Kuva Ky/ Digipaino Heinävesi

Parturi-kampaamo kauneushoitola Mari

24

S-market Heinävesi

12

Kampaamo Seija

19

Parturi-kampaamo Pentin Soppi

25

Sähköliike T. Koponen Oy

26

Taksi Heinävesi

6

Heinäveden Apteekki

13

K-market Kerma

20

Parturi-kampaamo Soili

7

Heinäveden Jalkine

14

Kauneushoitola Heli Tuomisto

21

Putik Jessika

2 km

12

sanomat

HYVIEN PALVELUJEN HEINÄVESI - PAL 1 10 15 12

6

11

1

14

5 3 9

2

16 4

Koe kappale kauneinta Suomea

13

HEINÄVEDEN REITILLÄ 8

Puijo -laivalla kesällä 2015! ti, to & la

AIKATAULUT 22.6.-4.8.

ma, ke & pe

€

KLO

Savonlinna - Heinävesi - Kuopio

KLO

€

-

09:00

19:30

95€

20€

10:15

Vehmersalmen laituri

18:15

75€

» Karvio - Kerma - Karvio Ti, to, la klo 12.50 laiva - auto Ma, ke, pe klo 13.30 auto - laiva Aikuiset 25 €/hlö, lapset -50%

30€

12:25

Palokin laituri

16:05

65€

Retki Kuopioon tai Savonlinnaan

40€

12:50

Karvion Kanava

15:40

60€

45€

13:30

Heinäveden laituri

14:55

55€

50€

14:15

≈ KERMAN KANAVA ≈

14:15

50€

55€

14:35

Vihovuonteen Kanava

13:55

45€

60€

15:15

Pilpan Kanava

13:15

40€

65€

16:00

Säynämön laituri

12:30

30€

75€

17:30

Oravin Laituri

11:00

20€

95€

19:30

09:00

-



≈ KUOPIO ≈

≈ SAVONLINNA ≈ 

Kanavaristeily Heinävedellä

» 2 pv retki kaupungin kesäiltaan Majoitus laivalla tai hotellissa Katso hinnat www.mspuijo.fi

Katso kaikki risteilyt: » www.mspuijo.fi

HUOM! 24.-25.6.2015 ei risteilyjä

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY

www.mspuijo.fi | info@mspuijo.fi 044 766 2460 | 015 250 250

4

3

Sähkö ja antenniasennukset meiltä SÄHKÖ- JA ANTENNIASENNUKSET yli 30 vuoden kokemuksella.

Meiltä myös ilmalämpöpumput ja aurinkopaneelijärjestelmät. www.slkoponen.fi toimisto@slkoponen.fi

Kermanrannantie 3, p. 017 568 169 0400 989 017

2 10

Johanneskoti

11

Jylhän Sora

12

Varirannan Rantapuistokonsertti

13

Talvikorven Puu

14

Hius-Tiimi/­ Johanneskoti Hyvinvointipalvelut

15

Luotsin talot

16

Kermankosken lava, Kerman kanava

Tulipaikka, kota, laavu, ankkuripaikka tai telttailualue

sanomat

13

LJON NÄHTÄVÄÄ, PALJON KOETTAVAA 7

5

6

7

8

9

14

sanomat Heinäveteläisiä yrittäjiä opintomatkalla Sveitsissä

MATKAILUMAASTA PALJON OPITTAVAA Historian kunnioittaminen ja hyödyntäminen matkailussa, kiinteistöjen pito hyvässä kunnossa, yleinen siisteys ja palvelualttius. Nämä nousevat päällimmäisenä mieleen, kun Sveitsissä vierailleilta heinäveteläisyrittäjiltä kysyy, mistä voisimme ottaa oppia.

Matti Vihma, Enni Leinonen, Juha Pelkonen, Ilona Jyrkkänen, Tuomo Koponen ja Tuija Tanttu käväisivät Sveitsissä 23.-27. maaliskuuta tänä keväänä. Matti hoiti matkajärjestelyt ja toimi oppaana, sillä olihan hän asunut Sveitsissä 14 vuotta.

Ryhmä lensi Zürichiin, jossa etukäteen varattu pikkubussi odotti matkalaisia. Ensimmäisenä päivänä he ajoivat huikeiden maisemien läpi Interlakeniin, jonne he majoittuivat kahdeksi yöksi. Matkan varrelle sijoittuivat muun muassa suuri Rappenswilin pato ja Rütli, jossa lausuttiin Sveitsin liittovaltion alkusanat 1200-luvun lopulla.

Toisen matkapäivän kohteena oli Jungfrau-vuori, joka on

Opintomatkalaiset Sveitsin maisemissa. Vas. Ilona Jyrkkänen, Tuomo Koponen, Enni Leinonen, Tuija Tanttu ja Matti Vihma. Juha Pelkonen kameran toisella puolella.

Kirkkaalla ilmalla Jungfrau-vuoren postikorttimaisemat sykähdyttävät.

ollut matkailijoiden kohteena jo toistasataa vuotta. Noin 3500 metriä korkean vuoren huipun tuntumaan pääsee junalla, viimeiset 100 metriä noustaan hissillä.

- Vaikka ylhäällä oli pakkasta, aurinko oli niin armoton, että kasvot paloivat 20 mi-

Jo niiden muinaisten roomalaisten rakentama kivisilta.

Suomalais-sveitsiläinen pariskunta Leena ja Peter Burkhard saivat terveisiä heinäveteläisiltä yrittäjiltä.

nuutissa. Ja pian ohut ilmanala alkoi tuntua keuhkoissa, Matti kertoo.

Ilmastonmuutokset Matti on havainnut asuttuaan Sveitsissä ja matkailtuaan siellä sen jälkeen usein.

- Alppien niinsanotut ikijäätiköt sulavat melkoista vauhtia.

Kuinka käy suurten jokien, kuten Reinin? Nehän saavat alkunsa jäätiköiltä.

Asconassa reissulaiset viettivät seuraavan yönsä. Sen lähistöllä sijaitsee Verzascan laakso ja pato, jossa on kuvattu James Bondin elokuvien yksi kohtaus. Kukaan heinäveteläisistä ei tarttunut mahdollisuuteen hypätä benji-hyppy 220 metriä alaspäin kohti kivikkoa...

Sen sijaan roomalaisten rakentaman kivisillan alittavassa joessa Tuija kävi kastautumassa avantouintiin tottuneena. Vuorilta virtaava kirkas vesi oli ollut hyisen kylmää kuin avannossa kuunaan.

set matkailun eteen tehtävästä työstä.

- He tekevät paljon työtä yrityksiensä ulkonäön eteen.

Lisäksi jäi kuva, että ihmiset ovat ahkeria. Kilpailua on paljon eli työtä on tehtävä asiakkaiden houkuttelemiseksi.

Enni kiinnitti huomiota erityisesti palvelualttiuteen.

- Matkailuyrityksissä asiakkaille hymyillään, Suomessahan asiakasta ei joka paikassa edes huomata. Asiakkaan huomioon ottaminen oli luontevaa.

Ja se siisteys.

- Siisteys oli viety huippuunsa! Enni kehuu ja muut ovat samaa mieltä.

- Onko viety ehkä jo liiankin pitkälle, Matti mietti. Kukkaasetelmista pyyhitään pölyt ja tienvarsikaiteet pestään...

Enni alkaa ajatella, kuinka kirkonkylän ilmettä voisi kehittää ja yhtenäistää.

- Kauppojen edustoilla voisi olla samanlaiset istutukset,

Ilmeen kirkastusta Ja takaisin Zürichiin. Siellä matkalaiset tapasivat suomalais-sveitsiläiset matkailuyrittäjät, joiden kautta Ilona on jo saanut asiakkaita. Leena ja Peter Burkhard ovat opastaneet sveitsiläisiä Suomeen jo 30 vuotta.

- Sveitsiläisiä matkailijoita on tulossa Luotsin taloille asumaan, Ilona toteaa hyvillään.

Kaikki matkalaiset allekirjoittavat Ilonan kokemuk-

Re-nimisessä pienessä kylässä oli suuri kirkko.

mikä loisi yhteenkuuluvuutta. Tässä asiassa voisi tehdä yhteistyötä kunnan kanssa. On väärä periaate ajatella, että eipä laiteta mitään, kun kaikki kuitenkin sotketaan ja hajotetaan.

- Aina pitäisi ajatella, miltä kylä tai yritykset näyttävät turistin silmissä. Entä kuinka heitä kohtelemme? Välillä pitäisi ravistella itseään ja skarpata, Enni miettii.

Tarinat tuotteiksi Sveitsi on hyödyntänyt oivasti historiaansa nimeenomaan matkailubisnestä ajatellen.

- Kävimme esimerkiksi ruokapaikassa (Zeughauskeller), joka aiemmin oli kaupungin rajalla. Historia kertoo, että tuossa vartiopaikassa piti jättää haarniskat ja aseet säilöön ennen kuin pääsi kaupunkiin, Juha mainitsee.

Nyt ravintola sijaitsee laajentuneen kaupungin keskellä, mutta on niin suosittu, että pöytä on aina varattava etukäteen. Ja listalla on muun muassa erityisen herkullisia metrinmittaisia braatwurstmakkaroita.

Kokemisen arvoinen oli myös Karvion kokoinen kylä nimeltä Re. - Kylä on pieni, mutta siellä on järkyttävän suuri kirkko, Helsingin tuomiokirkon kokoinen. Ja sisällä on valtavan paljon kortteja ja kuvia, joissa kiitetään terveinä syntyneistä lapsista tai onnettomuudesta pelastumisista, Matti kertoo.

Matin mielestä Heinävedelläkin pitäisi hyödyntää historiaa. Kuikka-Koposen tarinat voisi yhdistää osaksi vaellusreittejä, samoin Kalmosaaren historian. Monilla kylillä olisi omat tarinansa tuotteistettaviksi.

sanomat

15

Evakkoon lähtö yöllä -taulun Kaarina Westerlund kertoo maalanneensa sydänverelllä.

Karjalan rantamaisemat ovat taiteilijalle mieluinen aihe.

Valamon-kävijä Kaarina Westerlundin töitä kesänäyttelyssä

KARJALAA JA TÄTÄ PÄIVÄÄ ”Viivähdyksiä - evakontaipaleelta nykypäivään” -näyttelyn otsikko kuvastaa taiteilija Kaarina Westerlundin Valamon kulttuurikeskukseen tuomia maalauksia.

Kaarina on oiva esimerkki ihmisestä, joka eläkkeelle jäätyään alkoi toteuttaa haaveitaan: hän halusi maalata.

Kaarina alkoi opiskella maalaustaidetta 1990-luvulla, kehittyi nopeasti ja hyväksyttiin Suomen taiteilijayhdistyksen jäseneksi.

Espoossa asuva, Varkaudessa kesiänsä viettävä Kaarina kertoo käyvänsä Valamossa vähintään kerran vuodessa.

Hän toivoi, että voisi pitää taidenäyttelyn Valamossa, ja täksi kesäksi toive toteutui.

Esillä olevien töiden maailma on kaksijakoinen. Osa maalauksista kertoo menetetystä Karjalasta, osa kuvaa tätä päivää. Kaarina ikuistaa eteensä peilautuvia näkymiä, maisemia, luontoa, muistoja.

Taiteilija ammentaa aiheensa sekä perinteestä että nykyajasta.

Elokuun loppuun on myös avoinna Taivas kattona – hengellisyys kansantaiteessa -näyttely. ’’Viivähdyksiä – evakontaipaleelta nykypäivään’’ -­ taidenäyttely Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa 31.8.2015 saakka.

16

sanomat

Uittotuvalla on kesän mittaan erilaisia tapahtumia. Pihakirppis järjestettiin alkukesästä – ja Uittotuvaltahan saa pitäjän ainoat pehmisjäätelöt!

Karvion Uittotuvan uusi elämä

ROKKI SOI HEINÄKUUSSA Karvion Uittotupa avautui viime heinäkuussa monien tyhjien vuosien jälkeen. Yrittäjä Markku Kuittinen muokkasi Uittotuvasta persoonallisen paikan moninaisine tapahtumineen. Loppukesästä kanavan äärellä soi Karvio Rocks!

- Uittotuvan tunnelma on juureva, kodikas ja miljöö on omaperäinen, yrittäjänsä näköinen. Uittotuvalle on helppo mennä, siellä käy kaikenlaista väkeä, tunnelma on salliva, paikallisuuteen sopiva, erinäisiin tapahtumiin osallistunut rouvasihminen antaa kiitosta.

Valtatien varrelle ilmestyneissä kylteissä mainostetaan erilaista taukopaikkaa. Mainos ei liioittele, taukopaikka on todellakin erilainen, siinä ei ole mitään ketjukahviloiden liukuhihnamaisuutta.

Sisustus on laadittu kierrätystavaroista, yrittäjän käsityötaitoja hyödyntäen.

Uittotuvalla on 100 asiakaspaikkaa. Markku, savolainen ”vieräsuu”, luonnehtii Uittotupaansa hyvänkokoiseksi kioskiksi.

Syksyllä, talvella ja kevätkaudella Uittotupa oli auki viikonloppuisin, jolloin väkeä houkuteltiin paikalle erilaisin teemoin. Puskaradio toimi: tupa oli kerta kerran jälkeen täynnä. Vuoden mittaisen matkan varrelle on mahtunut myös useita yksityistilaisuuksia.

Täksi kesäksi Markku on palkannut yhden kokoaikaisen työntekijän ja tilapäistä lisäapua hänen rinnalleen. Jo viime kesänä Uittotuvalta kyseltiin lounasta, nyt sellaista on tarjolla arkisin.

Kaksipäiväinen tapahtuma Uittotuvan alkanut menestys perustuu yrittäjän kekseliäisyyteen. Hänen pääideanaan on alun alkaen ollut paitsi vanhan rakennuksen pelastaminen, myös paikallisten ihmisten houkutteleminen pois neljän seinän sisältä viettämään aikaa hyvässä seurassa.

Enää Uittotupa ei ole vain paikallisten kohtaamispaikka. Sinne tullaan jo matkojenkin takaa.

Tämän kesän suuri haaste on heinäkuun lopulla, jolloin tontilla soi Karvio Rocks. Yrittäjä ei ole päässyt helpolla tapahtumaa järjestäessään.

- Järjetön paperityö! Lupahakemuksia sinne ja tänne..., Markku puuskahtaa.

Yrittäjä on hakenut rock-tapahtumaan luvat isolle porukalle. Jos keli on hyvä, tupa on täynnä.

Tapahtuma on kaksipäiväinen. Perjantain klubi-illassa soittaa kuopiolainen Katupojat. Markku kertoo, että bändi soittaa lähes kaikenlaista musiikkia.

Lauantaina tapahtuu sekä päivällä että illalla. Päivällä esillä on muun muassa moottoripyöriä ja autoja ”ameriikasta ja muuvalta”. Lapset pääsevät ihmettelemään ajoneuvoja ilmaiseksi, mutta illalla rockin alkaessa soida alueelle pääsevät vain täysi-ikäiset.

Pääesiintyjä on Melrose, vuonna 1981 perustettu rockyhtye, joka on musiikissaan yhdistänyt perusrockia rockabillyyn ja rock’n’rolliin. Yhtye julkaisi viime talvena seitsemännen albuminsa. Kolmihenkinen yhtye tunnetaan parhaiten live-esiintymistään.

Melrosen lisäksi tapahtumassa esiintyy monia muita lähikaupunkien yhtyeitä.

Poika edelleen Munkkilan polulla Jos Karvion teatterin Valamotrilogian toinen osa jäi viime vuonna katsomatta, tänä kesänä siihen on hyvä tilaisuus.

Viime vuonna trilogian kakkososan näki ja koki yli 5500 katsojaa.

Vuoden aikana teatterilaiset ovat jatkaneet harjoituksiaan ja syventäneet roolejaan Soisalo-opiston kurssilaisryhmissä. Niinpä voi otaksua, että tu-

levissa esityksissä roolihahmot ovat viime kesää väkevämpiä.

Tarinahan alkoi Valamon luostarin evakkomuutosta Heinävedelle. Se herätti aikoinaan epäluuloja paikallisessa väes­tössä, mutta lähentyminen kahden kulttuurin välillä alkoi pienin askelin.

Toisessa osassa askeleita otetaan lisää. Eletään aikaa, jolloin muuttoliike maalta pois

alkaa. Munkkiluostarissakin veljestö vähenee, mutta pyhiinvaeltajia luostari kiinnostaa.

Onko aika laittaa luostarin ovet kiinni - vai kuinka käykään? Kannattaa käydä teatterilla etsimässä vastausta.

Trilogian kolmannen osan käsikirjoittaminen on meneillään. Vuoden kuluttua näemme, mihin tarina johtaa.

sanomat

17

Kirkastusjuhlat liki 70 vuotta

HEINÄVEDEN ERITYINEN PERINNE Fakta:

Heinäveden Kirkastusjuhlilla on rento kesätunnelma.

Heinävedellä on eräs ainutlaatuinen kesäperinne maassamme. Jo vuodesta 1947 lähtien Heinäveden kirkossa on järjestetty heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Kirkastusjuhlat.

Sukupolvesta toiseen ihmisiä on tullut eri puolilta Suomea juhlaa viettämään. Vuosien varrella kymmenet tuhannet ihmiset ovat käyneet juhlilla.

Juhlan ydin on kristillinen sanoma, mutta yhtä tärkeää on toisten kohtaaminen, yhteys ja tietysti hyvä musiikki. Tänä kesänä Kirkastusjuhlia vietetään 24.–26. heinäkuuta.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Heinäveden seurakunta ja Kansan Raamattuseura (KRS).

Monta syytä juhlaan Tänä vuonna KRS täyttää 70 vuotta. Sen lisäksi järjestön ensimmäisen toiminnanjohtajan Mauri Tiilikaisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Tiilikainen oli kotoisin Heinävedeltä ja juuri hänen aloitteestaan ensimmäiset juhlat järjestettiin. Myös hänen elämäntyötään muistetaan tämän kesän juhlilla, erityisesti lauantaina 25.7. klo 13 alkavassa juhlassa.

Kirkastusjuhlien teemana on Kristus lähellä sinua.

Piispa Jari Jolkkonen puhuu Kirkastusjuhlilla 25.7. klo 10 aiheesta Kun Jumala on kaukana. Hän on mukana myös Mauri Tiilikaisen juhlaseuroissa klo 13.

– Jokainen meistä toivoo, että kaikissa elämämme tilanteissa joku olisi lähellä. Silloin kun elämä tuntuu keveältä ja silloin kun myrskyää, KRS:n toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma sanoo.

– Jeesus on luvannut olla häneen turvautuvien kanssa joka päivä, maailman loppuun asti.

Juhlilla pohdimme mitä kaikkea se merkitsee arjen keskellä.

Puhumme myös siitä, kun Jumala tuntuu olevan kaukana.

Kirkastusjuhlilla ei pönötetä Tapahtuma on säilyttänyt suosionsa. Historiankirjat kertovat, että ensimmäisille juhlille

odotettiin noin sataa kuulijaa, mutta vieraita tulikin 3000.

Juhlia ei ole vuosien saatossa kovin paljon muutettu. Keskiössä on raamattuopetus ja monipuolinen musiikki.

– Kirkastusjuhlilla on aivan erityislaatuinen tunnelma. Tämä on juureva ja samalla leppoisa tapahtuma, kertoo juhlajärjestelyistä KRS:n puolelta vastaava Sari Behm.

– Uudet sukupolvet ovat löytäneet juhlille. Monet tulevat joka vuosi ja monista ensikertalaisista tulee vakikävijöitä.

Heinäveden upea kirkonmäki ja jykevä kirkko tarjoavat juhlalle hienot puitteet. Ja ohjelmaa voi kuunnella vaikka piknikillä nurmikolla.

Esko Luukkonen, Karhuvaari ja Valtteri sekä nukketeatteri Sananjalka.

Juhlat näkyvät myös kirkonkylällä. Juhlien aattona muusikoita on mukana toritapahtumassa ja Pikkulin puistossa on viikonlopun aikana tarjolla nokipannukahvia.

Perjantai-iltana 24.7. klo 21 pariskuntia kutsutaan viettämään rosoisen arkirakkauden juhlaa Ravintola Gasthausiin.

Illassa on asiaa avioliiton arjes-

Kirkastusjuhlat liittyvät kirkkovuodessa kirkastussunnuntaihin, jota vietetään kirkastusjuhlia edeltävänä sunnuntaina 19.7. Sunnuntain sisältönä on Raamatun kertomus Jeesuksesta opetuslastensa kanssa vuorella. Jeesus muuttui heidän edessään loistavan kirkkaaksi ja opetuslapset kuulivat äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä” (Matt. 17:1–8).

ta ja juhlasta huumorilla höystettynä. Iltapalakortti kannattaa varata ajoissa.

Heinäveden maisemia voi ihailla myös Sana-laivan risteilyllä, lähdöt satamasta perjantaina 24.7. klo 21 ja lauantaina 25.7. klo 15 ja 21.

Heinäveden Kirkastusjuhlat 24.-26.7.2015 www.kirkastusjuhlat.fi facebook.com/krs.kirkastusjuhlat

Sanomaa sanoin ja sävelin Tänä vuonna juhlien puhujavieraina ovat mm. piispa Jari Jolkkonen, nunna Nektaria Lintulasta, kirkkoherra Helge Itkonen ja Reijo Toivanen Heinävedeltä sekä Riitta Laakio, Kalle Virta, Heli Karhumäki, Ulla Halttunen sekä Arto ja Pirjo Valkeapää.

Kirkastusjuhlilla on runsas musiikkitarjonta. Siitä vastaavat Minna ja Jussi Pyysalo, Heikki Mikkonen, Tuula Hakkarainen, Sari Behm, Kristiina Tanhua-Laiho ja Sauli Rissanen. Erityisvieraana on nuorten Oro Bellissimo -orkesteri virolaisen Lehari Kaustelin johdolla.

Lasten menossa ovat mukana Sari Kotilainen, Merja ja

Juhlien musiikkiannista vastaavat mm. pitkän linjan gospel-muusikot Minna ja Jussi Pyysalo.

18

sanomat

Miia Puustinen työskentelee tämän kesän Kotileipomo Päivi Mikkosen kesäkahvilassa torilla.

Maistuvaista kirkonkylästä Saadakseen ruokaa ja kahvia Heinäveden kirkonkylässä, ei tarvitse ottaa monta askelta tarkastaakseen vaikka kaikkien ruokapaikkojen annin.

Päivi Mikkosen torikahvio, Gasthaus ja lounaskahvila Lumous sijaitsevat aivan rinnakkain, Nesteen huoltoasema parin kivenheiton päässä.

Päivin kesäkahvio on ainoa ulkoilmakahvila, jossa aurinkoisella säällä on leppoisaa istuskella, tavata tuttuja ja maistella vaikkapa jäätelöä.

- Erikoiskahveja kokeilin viime

vuonna, mutta ei niille ollut menekkiä, normikahvi käy kaupaksi paremmin, Päivi mainitsee. Erikoiskahveja kirkonkylältä on turha etsiäkään, ellei sellaisiksi laske Gasthausin espressoa ja cappuccinoa.

Torikahvion myyntivaunun anti on monipuolinen: sieltä saa leivät, kakut, pullat, leivokset, täytetyt sämpylät ja suolaiset piiraat. Vaunu toimii myös tukikohtana: jos asiakas on tilannut jotain Päivin leipomo- ja pitopalveluyritykseltä, tuotteet voi käydä hakemassa sieltä.

- Tori-iltoina laitamme myös ruokaa pannulla, Päivi mainitsee.

Gasthaus on tunnettu lounaspöydästään, jonka merkitystä yrittäjä Risto Gröhn painottaa. Gasthausin keittiöstä saa myös pizzoja ja á la carte -ruokaa.

Viime vuonna Gasthausin yrittäjäksi tullut Risto on laajentanut toimintaansa avaamalla naapurikuntaan Liperiin Gasti-ravintolan. Hän myös vastaa Karvion Lomakeskuksen keittiöstä ja Sergei-laivan tarjoiluista risteilyjen aikana.

- Laivalla on nyt uutena anniskeluoikeudet, ja ilman muuta listalla on Valamon viinejä, Risto mainostaa.

Lounaskahvila Lumous avautui maaliskuussa. Uutta Heinäveden tarjonnassa on salaattibaari. Lounasaikaan yrittäjä Eija Vehviläinen tarjoilee keittolounaita kolmen viikon välein vaihtuvan listan mukaan. Etukäteen listaa voi vilkuilla yrityksen Facebook-sivuilta.

Lumouksesta voi myös tilata kahvila-, leipomo- ja konditoriatuotteita it-

selle tai vaikkapa tuliaisiksi kauniisti pakattuina. Lisäksi Eija vuokraa kahvilansa tilaa pienimuotoisiin juhliin ja kokousväelle. Asiakaspaikkoja on 18, mutta tarvittaessa tilaa järjestyy 25:lle.

- Innolla odotan kesäasukkaita ja matkailijoita käymään! Onneksi sain vielä hyvän kesätyöntekijän: Heinävedeltä lähtöisin oleva, kotitalousopettajaksi opiskeleva Suvi Lyytikäinen aloitti kesän alussa, Eija on hyvillään.

Kirkonkylän Nesteen huoltoasema on perinteinen kahvittelu- ja kohtauspaikka. Sieltä saa myös kotilounasta, pizzoja ja burgereita. Myös Nesteen keittiö hoitaa pitopalvelua pienistä tilauksista suuriin tilaisuuksiin.

Kunnan omistama Heimon Tupa avaa ovensa kylmillään olleiden vuosien jälkeen. Sinne sijoittuvat kättentaitajien puoti, kunnan matkailuinfo ja Musiikkipäivien festivaalitoimisto.

myyntiin monenlaisia käsitöitä, jotka ovat syntyneet talven aikana. Vastaavasti kunnan kuusentupalaiset tuovat esille kivaa kesätavaraa. Myytävää tulee myös Torvelan käsityöläisiltä.

Elintarvikkeet ovat tervetulleita, kunhan ne on pakattu kunnolla ja tuoteissa on vaadittavat pakkausmerkinnät.

Myyntiin tulee ainakin hunajaa.

Koska Heimon Tupa on nyt sähköistetty ja sinne on hankittu kylmälaitteet, tarjolle voi tuoda myös kylmäsäilytettäviä tuotteita.

Heimon Tuvan toiminnasta vastaa Osuuskunta Käskassara, joka työllistää puotiin kaksi nuorta kummankin kolmeksi viikoksi. Kuluja katetaan myyntiprovisiolla.

Juhannuksen jälkeen keskiviikkona aukeava puoti on auki maanantaista lauantaihin. Heinäkuun kolmena viimeisenä torstaina tuvalla esitellään kehruuta ja huovutusta.

Tuotteitaan kaupattavaksi tuovien toivotaan olevan avajaispäivänä paikalla esittelemässä myytäviään.

Heimon Tupa avaa ovensa

SOMA PUOTI

Heimon Tupa jää uudelta torilta katsoen hieman piiloon liiketalon kulman taakse. Silti sinne löytää helposti kun katsoo S-marketin nurkalta koulurakennuksille päin.

Pieni, mutta kodikas Heimon Tupa sijaitsee koulukeskuksen viereisellä tontilla. Tuvalle löytää helposti, kunhan vielä kyltit on asennettu paikalleen.

Kunnan matkailuinfo muuttaa taloon kesän ajaksi kunnanvirastolta. Sieltä myös vastataan Musiikkipäiviin liittyviin kysymyksiin festivaaliviikolla.

Puotiin tulee myyntiin heinäveteläisten ja heinäveteläisjuuristen taitajien tuotteita. Tarjolla on ainakin keramiikkaa, keramiikka- ja lasikoruja sekä käsin maalattuja posliinitöitä. Leväniemen toimintakeskuksen työpaja tuo

sanomat

Kirkon kesänäyttelyssä

GRAAFIKOT

Petra Koiviston “Aarre” on monotypia viime vuodelta.

Monotypia tarkoittaa ainutkertaista taideteosta, toista vastaavaa ei ole eikä sitä voi tehdä. Kyseessä ovat kuitenkin grafiikan menetelmät.

Tänä kesänä kirkossa on rauhallista grafiikkaa. Suomen Taidegraafikoiden yhdistys valitsi näyttelyyn viiden taiteilijan töitä. Heistä tunnetuin on Juho Karjalainen, jonka töitä oli vuosia esillä Punkaharjun Retretissä.

Professori Juho Karjalainen tunnetaan suurista akvatintatöistään, joiden aiheina ovat usein ihminen ja luonto. Työt ovat maalauksellisia ja selkeitä, katsojansa lumoavia.

Petra Koivisto luo mieluusti monotypioita, ainutkertaisia

grafiikan töitä. Teemoina ovat unelmat ja todellisuus, jotka limittyvät, antavat katselijoilleen ajateltavaa.

Tamperelaisen Teija-Tuulia Aholan työt ovat serigrafioita, johon on yhdistetty kultaus.

Hän on tuottanut niin pienimuotoisia grafiikan töitä kuin suuria julkisia teoksiakin.

Maija Albrecht on kiinnostunut vanhoista luonnontieteellisistä kuvituskuvista, joissa kasvit ja linnut ovat aiheena.

Tekniikkana on kuivaneula, jonka menetelmän käyttäjistä

Katri Heinäsen “Aamulla kaikki on paremmin” vuodelta 2013. Monen tekniikan työssä on käytetty mustetta, lyöntimetallia, väritelausta ja pigmenttitulostetta vanerille. yksi tunnetuimmista on Outi Heiskanen. Hänen töitään oli esillä kulttuurikirkossamme muutama vuosi sitten.

Taidegraafikko Katri Heinäsen töitä yhdistää enemmän vaneri kuin aihemaailma.

Hän sekoittaa töihinsä eri tekniikoita: silkkipainoa, telausta, piirtämistä, valokuvaustakin.

Kulttuurikirkon näyttely on avoinna 22.6.-9.8. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kohti kestävämpää kalastusta Karvionkosken kalastamisjärjestelyt muuttuivat tämän vuoden alussa.

Kaikki rasvaevälliset kalat on rauhoitettu, ja koskelle myydään vain kahdeksan lupaa per vuorokausi.

Karvionkoskeen on perinteisesti istutettu pyyntikokoista kirjolohta. Nyt istutukset on lopetettu, ja jatkossa koskeen lasketaan vain kalanpoikasia.

Rasvaevällisiä lohikaloja eli taimenta, järvilohta ja nieriää ei saa nostaa ylös. Jos sellainen tarttuu koukkuun, kala on laskettava takaisin uimaan.

Käytännössä kalastajat saavat narrata koskesta aiemmin istutettuja kirjolohia, rasvaevättömiä yli 60-senttisiä taimenia ja järvitaimenia sekä siikoja. Kutakin kalastuslupaa kohti saa nostaa yhden lohikalan.

Venekalastus on kielletty kosken läheisyydessä. Kalastaa saa kaikilla vapakalastusvälineillä, mutta vieheessä saa olla vain kolme koukun kärkeä.

Karvion kosken uudet kalastussäännöt rajoittavat kalastajien määrän vuorokaudessa kahdeksaan kerrallaan.

Tällä pyritään helpottamaan vieheisiin tarttuvien alamittaisten ja rahoitettujen kalojen irrottamista ja siten selviytymistä.

- Heinäveden reitti on järvitaimenelle tärkeä reittivesi, ja näillä muutoksilla koetetaan edistää sen selviytymistä ja kannan kohenemista. Kalastuksesta tulee kestävämpää ja sen laatu paranee, eräsuunnittelija Mikko Malin Metsähallituksesta kertoo.

Malin arvaa, että joillekin kalastajille muutokset voivat olla kova pala: enää koskesta ei noukita pyyntikokoisia kirjolo-

hia kuin kaupan kala-altaasta.

Kermajärven viehelupa-alueella on tapahtunut samansuuntaisia muutoksia esimerkiksi kalojen alamittojen ja koukkujen määrän osalta.

Muutoksiin kuuluu myös, että lohen ja taimenen kuturauhoitus on palautettu. Rauhoitusaika on 11.9. - 15.11.

Lupia Karvionkoskelle saa Eräluvat-verkkokaupasta, palvelunumerosta 020 69 2424 ja kahdelta paikalliselta lupamyyjältä: Karvionkanavan Nesteeltä ja Karvion Lomakeskukselta.

19

20

sanomat Ei niin kevyttä kesälukemista

VIIMEISTEN VETERAANIEN MUISTOT ’’Koskaan aikaisemmin en ole tällaista kokenut, tuntenut sormillani, katsonut näin läheltä silmilläni. Tämä, mitä nyt pitelen vavahtelevissa käsissäni, ei ole mitä tahansa luuta tai metsän maatuvaa roskaa. Tämä on – tai oli – ihminen. Kuka, mistä? Kukaan ei tiedä. Varmaan venäläinen, suomalaiset korjasivat kaatuneensa takaisin kotiseudulle.’’

- Näin Martti Issakainen kuvailee tuntojaan kädessään Kollaan maastosta löytynyt sotilaan pääkallo.

Heinäveteläinen kirjailija Martti Issakainen on koonnut uusimpaan kirjaansa viime sodissa mukana olleiden miesten ja naisten kertomuksia. Kirja koostuu Martin tekemistä veteraanien ja lottien haastatteluista, Heinäveden Lehden vuosikerroista poimituista aineistoista ja Heinäveden lukiolaisten tekemistä veteraanien haastatteluista. Sotahistoriaa tuntevana asiantuntijana on avustanut Matti Piironen.

Lisäksi Martti on kirjoittanut omia tuntemuksiaan sodasta ja vierailuistaan taistelupaikoilla.

Reserviupseerien perinnetoimikunnan mukana tehdyt retket ovat tuoneet kerrotut tapahtumat konkreettisella tavalla eläviksi ja todellisiksi.

Vierailuja on tehty mm. Viipurin alueelle ja Viipuriin, Vienan Karjalaan. On käyty myös Raatteen tiellä.

Laatokan Karjalan taistelu-

paikoista Kollaa on jäänyt erityisesti Martin mieleen.

- Käveltiin kaksi päivää maastossa. Siellä oli vielä nähtävissä korsuja, taisteluhautoja ja jopa räjähtämättömiä ammuksia. Pääkallojakin löytyy yhä. Äyräpäässä maisemassa näkyvät edelleen pommitusten jäljet, maastossa on isoja pommikuoppia. Äyräpään kirkon raunioilla on muistolaatta ja korkea paasi kertomassa tuhansien kuolemasta 1944.

Venäläisten ja suomalaisten taisteluhaudat olivat harjulla rinnakkain, selän takana Vuoksi. Joen yli peräytyessään paljon suomalaisia haavoittuneita ja uimataidottomia miehiä hukkui virran viemänä.

Sotilaiden matkassa Heinäveden miesten ja naisten tarinat alkavat Lauri Nissisen kertomuksella talvisodan alusta Mainilasta, sitten jatkosodasta ja vielä Lapin sodastakin.

Ennen talvisodan alkua Nissinen komennettiin vänrikki Lauri Sutelan (myöhemmin puolustusvoimain komentajana 1974-1983) pioneerijoukkueeseen. Tehtävänä oli panostaa sillat ja miinoittaa tiet.

Marraskuun 29. päivänä 1939 ammuttiin ns. Mainilan laukaukset ja seuraavana aamuna syttyi talvisota. Lauri Nissisen kertomuksesta käy ilmi, että ryhmätoveri, heinäveteläinen pioneeri Matti Niiranen oli sotiemme ensimmäinen uhri. Hän menehtyi Mainilassa panssarimiinaa virittäessään 29.11.1939.

Vakavasta aiheesta huolimatta hymy on kirjailijalla herkässä uuden kirjan tultua painosta. Urakka on tehty.

Myös sotiemme viimeinen kaatunut oli heinäveteläinen. Hän oli sotamies Onni Koikkalainen, joka menehtyi 25.4.1945 astuessaan saksalaisten jättämään miinaan Saarenpäässä Lapissa.

Heinäveden miehiä oli mukana monissa taistelupaikoissa.

Valtaosa heistä oli pioneereja, mutta mukana oli esimerkiksi sota-alus Väinämöisellä tykin lataajana toiminut Martti Hakala. Hän oli Itämerellä todistamassa sisaralus Ilmarisen ajoa miinaan ja uppoamista 13. syyskuuta 1941.

Niin ikään heinäveteläinen kauppalaivurin tutkinnon suorittanut Jonne Laukkanen palveli laivan päällikkönä kuljettaessaan miehiä ja tarvikkeita Syvärinjoella ja Äänisjärvellä.

Martti nostaa vielä kertomuksista esiin Viljo Asikaisen tarinan talvisodassa Kollaalla, Toivo Väisäsen sotatarinan kenttätykistössä, Erkki Keinosen kuivakkaalla huumo-

rilla kerrotut tarinat ja Kauko Pakarisen 18-vuotiaana pioneerikoulutuksella alkaneen sotataipaleen vuonna 1943.

Evakkopojan tarinaa ja värikkäitä vaiheita sodan loppuvuosina kertoo vihtarilainen Jaakko Maironiemi.

Eikä pidä unohtaa kotirintamaa ja naisten osuutta sotaponnisteluissa lääkintä- ja viestilottina tai ilmavalvonnassa. Näistä kertovat mm. Aili Räsänen, Anna-Liisa Koikkalainen, Lempi Leppänen, Helvi Voutilainen ja monet muut.

Yli 250-sivuisessa kirjassa riittää tutkimista useammankin sadepäivän varalle. Kirjan kuvituksena on kirjailijan omien ja Matti Piirosen kuvien lisäksi pari vuotta sitten avautuneen Puolustusvoimien kuvakeskuksen SA-arkistosta kerätyt kuvat.

Tämä kirja toimii ikään kuin alustuksena tulossa olevalle laajalle veteraanimatrikkelille ja sen kertomuksille.

Jälkiä vie väkivallan uhrien pään sisään Kun valokuvaaja Mylène Meursault oli pieni, hän sitoi hyppynarunsa ovenkahvaan ja veti sen umpisolmuun, jotta hänen isänsä ei voisi lyödä sillä. Mylène käytti solmimiseen tunteja, mutta työ meni hukkaan. Kun isä tuli kotiin ja näki, mitä hyppynarulle oli tapahtunut, hän riisui vyönsä ja löi sillä.

Myléne Meursault’lla on loputtomiin vastaavia muistoja, sillä hän kasvoi päivittäisen väkivallan varjossa koko lapsuutensa ja nuoruutensa, kunnes karkasi 17-vuotiaana kotoa. Isä vahingoitti häntä fyysisesti ja äiti psyykkisesti.

Kerran pieni Mylène näki auton ikkunasta sateenkaaren.

Hän ei kertonut siitä vanhemmilleen, vaan päätti tallentaa

näyn syvälle mieleensä, jotta hänellä olisi jotain omaa, mitä ei voi ottaa pois. Siitä lähtien hän alkoi tallentaa kaikkea kaunista, mitä näki ja sitä kautta hänestä tuli valokuvaaja.

Jälkiä on taidenäyttelyn muotoon puettu henkilökuva taiteilijasta, joka kasvoi ilman oikeutta elää. Se on monikerroksinen mediataideteos, jonka ulkokehällä ovat Mylène Meursault’n maisemakuvat ja mallikuvat. Näyttelyn keskiössä on suurikokoinen taiteilijan kasvokuva, jonka sisään voi myös mennä. ”Pään” sisällä puolestaan ovat piilotetut traumat ja muistot, jotka tulevat esille esineiden ja haastatteluvideon kautta.

Suurikokoiset kasvokuvat on ottanut Meeri Koutanie-

mi. Hän on nuoresta iästään huolimatta yksi Suomen tunnetuimmista valokuvaajista, ja hänen työnsä on saanut laajaa tunnustusta myös maailmalla. Meeri Koutaniemi oli luonnollinen valinta yhdeksi Jälkiänäyttelyn valokuvaajaksi, sillä hän on töissään käsitellyt paljon erityisesti nuoriin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Osan valokuvanäyttelyn mallikuvista sekä haastatteluvideon on kuvannut elokuvaohjaaja Mikko Keinonen, joka on myös näyttelyn tuottaja.

Näyttelyn kokonaiskonsepti on Meursault’n, Koutaniemen ja Keinosen yhteistä käsialaa.

Jälkiä-näyttely Varjentiinisalissa 8.-30.6.2015

sanomat

Eemeli

Vastuun kantajat

Piirros: © Pietro

Kun savolainen puhuu, vastuu on kuulijalla.

Mutta kuka kantaa vastuun, kun poliitikko puhuu? Noh, poliitikoilla on aivan ikioma vastuu poliittinen vastuu. Jotkut - muut kuin poliitikot - vähättelevät poliittista vastuuta, eikä suotta.

Tarkastellaanpa vastuukysymyksiä muutenkin.

Savolainen pikkupoika tienaa jätskirahansa keräämällä onkimatoja ja myymällä niitä torilla 10 senttiä per kappale. Hän takaa, että näillä madoilla saa varmat kalansaaliit. Mutta, jos asiakas ei kuitenkaan saa niillä ainuttakaan sinttiä, onko vastuu pojalla?

Jos tämä onkimies sattuukin olemaan poliitikko, niin onhan sula mahdottomuus saalista saadakaan - liero molemmissa päissä onkea.

Huntturissa äänestetty Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustaja, joka tarmokkaasti kantaa huolta myös Heinäveden asioista, lupasi ja vannoi, etteivät säästöleikkaukset koske eläkeläisiä ja muita pientuloisia. Mutta alkavalla hallituskaudella on tullut selväksi, että näitä pientuloisia ja eläkeläisiähän ne vasta koskevatkin.

Ja tällä menolla ei täällä muita ole kuin eläkeläisiä. Mihinkähän kohti kirkonkylän keskustaa se Hurstin haarakonttorin leipäjono sijoitetaan?

Miten käy sote-uudistuksessa heinäveteläisten terveyspalveluiden? Tähän saakka kuntalaiset ovat saaneet hyvää hoitoa Joensuun ja Kuopion suunnilta, mutta epäselvää on, jatkuvatko yhtä tasokkaat palvelut.

Vaalit olivat ja menivät. Ihan huntturissa annoin ääneni jollekin minulle täysin tuntemattomalle ehdokkaalle, kun se ääni jollekin oli annettava. Läpi meni ehdokkaani, ja nyt ihan tärisen jännityksestä miten pontevasti hän edustaa

ja ajaa lupaamiaan asioita. Pelkään pahoin, että tärisen suotta. Olisi niitä tuttuja ehdokkaita ollut Savo-Karjalan vaalipiirissä.

Toivottavasti tällaista vaalialuekatastrofia ei minun elinaikanani tarvitsisi toista kertaa kokea.

Tässä vaalipiirissä ei nyt oikein tunne itseään savolaiseksi matokauppiaaksi.

Noh, Eemeli ei ole diktaattori eikä voi asioihin vaikuttaa, niin siirrytään toisiin aiheisiin.

Kun miehestä tulee vanha, niin ihan kuin lopun edellä sitä alkaa tehdä polttopuita. Keski-ikäisyyden käännyttyä vanhuuden kulminaatiopisteestä ikäihmisen puolelle, päätin tehdä halkoja minäkin. Nyt alkuun 80 pinomottia, joka riittää neljäksi vuodeksi eteenpäin, talo kun on puulämmitteinen. Ensi vuonna jatketaan samalla mitalla ja niin edelleen, että sitten sata vuotta täytettyäni riittäisi vielä kymmeneksi vuodeksi.

Ihan piruuttani aion tuon ikäiseksi sinnitellä.

Ja nyt muuten kannattaa panostaa taimikoiden hoitoon. Taimikon keskipituuden ollessa keskimäärin alle 3 metriä ja alueen ollessa vähintään hehtaari, on valtiolta saatava tuki 160€/ ha. Tulo on veronalaista. mutta bensat ym. kulut saa vähentää verotuksessa. Nuoren metsän kunnostuksessa tuki 230 per ha. Hakemukset hoituvat kätevästi netissä. Eemeli on kova metsämies ja mehtuukaudella tuleekin katseltua toisten metsiä ”sillä silmällä”. Kovin pistää mietteliääksi, miksi puuhastelu perintömetsässä ei kiinnosta, vaikka se on mitä parhain kuntoilumuoto. Ja siitä kun vielä maksetaankin.

Kesää kaikille!

Eemeli

Vauhtiajot loppukesästä Heinäveden neljännet vauhtiajot ajetaan la 22. elokuuta.

Luvassa on vauhtia, jännitystä ja tunnelmaa.

Tapahtuma on kehittynyt vuosi vuodelta. Kävijä- ja kilpailijamäärä on kasvanut, ja alkuvuosien kömmähdyksistä järjestäjät ovat ottaneet oppia.

- Vauhtiajokisoja ajatellen meidän reittimme on Suomen paras. Matkaa on 1200 metriä, korkeusero on 90 metriä, pinta on hyvä, reitti on sopivan mutkikas, mutta turvallinen, kisojen pääjärjestäjä Pekka Hakalisto summaa.

Sarjoja on sekä kilpa-ajajille että hupailijoille. Turvallisuussäännöt ovat silti kaikille samat.

Musiikki on aina ollut iso osa kisoja. Tänä vuonna Kermanrannassa kuunnellaan reg-

gae-musiikkia, ja jatkothan ovat totta kai illalla Gasthausissa.

Maaliintulon jälkeen vauh­ti hidastuu asiaankuuluvalla ’’jarruvarjolla’’. Kuva viime kesän Vauhtiajoista.

21

22

sanomat

Petteri Venäläisellä on 30-35 henkeä töissä

MERKITTÄVÄ KAUSITYÖLLISTÄJÄ Karvion Lomakeskuksen yrittäjä Petteri Venäläinen on jälleen laajentanut toimintaansa. Pieni yritysrypäs työllistää kesäkaudella jopa 35 ihmistä.

Lomakeskus, m/s Sergei ja Tulenliekki. Siinä on yhdelle miehelle tarpeeksi tekemistä kesäaikana.

Tanssipaviljonki Tulenliekin avaaminen keväällä on Petterin uusin aluevaltaus.

- Kävin Tulenliekin edellisen yrittäjän kanssa keskusteluja jo keväällä 2014, mutta silloin en olisi ehtinyt tehdä juuri mitään. Viime syksynä lomaillessani kesäsesongin jälkeen annoin ajatuksien muhia.

Petteri vuokrasi Tulenliekin tilat niitä hallinnoivalta kiinteistöyhtiöltä ja laati tanssipaketin.

- Lomakeskus majoittaa, Tulenliekki tanssittaa. Pakettiin sisältyvät myös kuljetukset ja aamiainen.

- Tanssipaikan pyörittäminen on haasteellista, koska tarjontaa on runsaasti. Esiintyjien pitää olla hyviä, ja lippujen hintojen on oltava kohdallaan. Myös se vaikuttaa, että ihmisillä on tänä aikana vähemmän rahaa käytössään.

Esiintyjät Petteri varasi itse yhteistyössä eri ohjelmatoimistojen kanssa. Hän luonnehtii esiintyjäkaartia ”hyväksi kattaukseksi”.

- Ainakin kevääseen ja alkukesään olen ihan tyytyväinen. Kävijöitä on ollut keskimäärin 350 per ilta.

Kesäkuun alusta Tulenliekissä on ollut tarjolla sekä lounasruokaa että á la carte –lista. Ravintolapuolesta huolehtii toinen yrittäjä.

Koiraystävällisyyttä ja oma koski Lomakeskus elää omaa, tuttua elämäänsä. Suurempia muutoksia ei tälle kesälle ole tehty, ainoastaan keittiöpuolen Petteri on antanut toiselle yrittäjälle.

Koiraihmisiä varmasti ilahduttaa, että Loma-

Terassikoirat Eino ja Mojito ovat monille Lomakeskuksen asiakkaille jo tuttuja.

Kesäsanomien jakelupiste!

Halutessasi Kesäsanomia esim. mökkiasiakkaillesi, kesävieraillesi, tapahtumiisi... nouda lehtiä Radio ja Kuvasta: Juha Pelkonen, puh. 0400 271 735

Kannattaa kysyä tarjous myös paikkakuntasi rakentajalta!

Heinäveden Rakennus ja Saneeraus Oy

• Rakennusurakointi • Rakennus- ja rakennesuunnittelu • Vastaavan työnjohtajan ja valvojan palvelut • Energiatodistukset ja kuntotarkastukset Esa 044 576 9725

Anssi 040 568 7178

www.hrsoy.com

Petteri Venäläinen o paikalla Tulenliekiss varsinkin tanssi-ilto koska hän haluaa ka kuinka ensimmäine kesä lähtee käyntiin

sanomat

on sä oina, atsoa en n.

kaskuntaa. Karviossa kalastaminen muuttui tänä vuonna niin, että koskelle myydään kalastuslupia korkeintaan kahdeksalle ihmiselle vuorokaudessa.

Ruuhkaa koskella ei siis nähdä.

- Vaikka lupamäärän rajoittamisesta on maristu, itse näen sen enemmän mahdollisuutena.

Meille on tullut jo varauksia, joissa kaveriporukka on vuokrannut kosken pariksi päiväksi kokonaan itselleen. Onhan se hienoa: oma koski käytössä!

Iltaristeilylle kirkonkylästä Karvion Lomakeskus majoittaa matkailijoita entiseen malliin. Pientä hienosäätöä on toki tällekin kaudelle tehty. keskuksesta on tehty koiraystävällinen lomapaikka.

- Jos matkailijoilla on koiria mukanaan, emme veloita mitään ylimääräistä. Lisäksi terassi on nyt koiraystävällinen eli koirat saavat tulla terassille isäntiensä ja emäntiensä mukana. Onpa niille myös oma pikku ruokalistansa, koirataloudessa itsekin viihtyvä Petteri mainostaa.

Koskikalastajat ovat osa Lomakeskuksen asia-

Toista vuotta Petterin hallussa oleva Sergei-laiva risteilee edelleen Valamon vesillä, mutta kaivattu uutuus on nyt toteutunut.

- Torstaisin laiva ajaa Valamosta kanavien kautta Karvioon ja edelleen kirkonkylään, jossa on mahdollista lähteä iltaristeilylle. Sitä on toivottu, joten nyt palvelua käyttämään!

Perjantaina laiva ajaa takaisin Valamoon. Kirkonkylästä pääsee siis näppärästi kaunista reittiä pitkin luostariin, ja tarvittaessa Petteri järjestää kyydin takaisin.

- Karviostakin on helppo nousta laivaan, jos haluaa olla kyydissä vain osan matkaa. Risteily Valamosta kirkonkylään kestää kolmisen tuntia.

• tilintarkastus • verokonsultointi • yritysjärjestelyt Pentti Heiskanen HTM - tilintarkastaja

H3 Group Oy Kitusenniementie 27, 79700 Heinävesi GSM 050 527 8082 e-mail pentti.heiskanen@h3group.fi

23

24

sanomat

TERVETULOA KARVIOON JA POHJOIS-HEINÄVEDELLE!

YHTEISTYÖSSÄ SAMAN KATON ALLA Päivi & Milla

HOITOLA ja PARTURI-KAMPAAMO VARISTAIPALEESSA Kansalantie 1:ssä Parturikampaamo

LUOTSIN TALOT TYYNELÄ 70 m², 1 mh, 2 + 2 henkilöä

Heinävedellä Taivallahden kanavalla Yläkanavantie 11 79820 Varistaipale

HYVINVOINTIPALVELUT

LÄHTEVÄ 103 m², 3 mh, 6 + 2 henkilöä

Vuokrattavana kaksi tyylikästä

LOMA-ASUNTOA

kauniissa Taivallahden kanavamiljöössä, Valamon ja Lintulan luostareiden läheisyydessä.

Vuokrataan viikonlopuksi, viikoksi tai pidemmäksi ajaksi - tai tule vaikka yöksi.

Tiedustelut: Ilona Jyrkkänen Puh. 050 911 6354 ilona.jyrkkanen@hotmail.com

• jalkojenhoitoa • hermoratahierontaa • hemmotteluhoitona esim. niska-hartiahierontoja

Ajanvaraukset p. 040 588 5880

Palvelen ma, ti, ke ja la Ajanvaraukset p. 044 204 8221

Konsertti rantapuistoon Varistaipaleen puistokon­sert­ ti siirtyy tänä kesänä kanavalta puolen kilometrin päähän Varirantaan. Syynä on monimutkainen luparuljanssi, suuritöinen tavaroi­den kuljetus ja konserttipaikan rakentaminen.

- Variranta on oma paikkamme, ja voimme tehdä siellä mitä haluamme, Varistaipaleen

ky­läyhdistyksen puheenjohta­ ja Matti Vihma kertoo. Yhdis­ tys rakensi Varirannan Pohjois-Heinäveden asukkaiden ja kesäihmisten vapaa-ajanvietto­ paikaksi. -Rantapuistokonsertti, pidetään 5. heinäkuuta. Ohjelma on vielä avoin, mutta haussa on nyt hieman kevyempää musiikkia.