Heinäveden Kesäsanomat 2014 by juha pelkonen

2014

IK - Itella Posti Oy

sanomat

Satavuotias kanava juhlii sivu 4

KesäVINKIT Musiikkipäivillä näytön paikka sivu 10

Heinävedeltä saa kaikkea: Tietopaketti Heinäveden palveluista sivut 17 - 21

Kutsutaksi myös kesäasukkaille sivu 16

2 Heinävedellä 17.6.2014

sanomat

Tapahtumien kesä Jälleen on tulossa mahtava kesä Heinävedellä! Tapahtumia on varmasti jokaiselle aivan yllin kyllin. Tapahtumakesän avaa Heinäveden Musiikkipäivät ja heti seuraavalla viikolla ovat uuden torin avajaiset kirkonkylässä ja iltatorit pyörähtävät käyntiin. Varistaipaleen Puistokonsertti on 6.7. ja Höyrylaivaregatta ja Varistaipaleen kanavan 100-vuotisjuhlat ovat vuorossa seuraavaksi. Sitten onkin jo Kanavasoutu-tapahtuma ja seuraavana viikonloppuna ovat Kirkastusjuhlat Heinäveden kirkossa. Näiden jälkeen on pieni hengähdystauko, jolloin kerätään mustikat ja vatut puhtaasta luonnostamme. Kesäkauden tapahtumat päättävät Mäkiautokisat elokuussa. Taidenäyttelyitä on kirkossa ja Valamossa ja Karvion kesäteatterilla on useita näytöksiä. Kansallismaisemaamme voi tutustua Heinäveden reittiä pitkin laivalla Kuopiosta Savonlinnaan ja vesille pääsee myös Valamon laiturista. Tapahtumia on niin, että hengästyy. Näiden lisäksi ovat monet sukukokoukset ja perhejuhlat, joihin kokoontuu ihmisiä ympäri Suomen.

On jo useampi vuosi siitä, kun viimeksi kävin virvelöimässä ja muutenkin kalastamassa. Tänä kesänä on sitten ajatus käydä kalastamassa ja opetella lisää kalan käsittelyä. Hyviä ohjeita kalan käsittelyyn on esimerkiksi www.ahven.net -sivuilla. Myös kalastukseen liittyy tiettyjä sääntöjä. Onkiminen ja pilkkiminen ovat yleiskalastusoikeuksia ja maksuttomia kalastusmuotoja. Viehekalastukseen 18–64 -vuotias tarvitsee joko läänikohtaisen viehekalastusluvan tai kalaveden omistajan luvan. Tämän lisäksi on maksettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Monilla kaloilla on lisäksi omat alamitat ja rajoitusajat. Kalastus on hyvä harrastus, johon pääsee mukaan hyvin pienellä sijoituksella: vapa, onkilaite ja mato! Myös pienistä onkiahvenista saa maukasta ruokaa! Arvoisat paikkakunnallamme vierailevat, tervetuloa osallistumaan tapahtumiin ja tutustumaan myös Heinäveden monipuoliseen kaupalliseen palveluun ja ihanaan luontoomme vaikka kalastuksen merkeissä! Juha Pelkonen

Heinäveden

sanomat 17.6.2014

Päätoimittaja ja kustannusvastaava: Juha Pelkonen/ Radio ja Kuva Ky Puh. 0400 271 735 radio.kuva@co.inet.fi

Ulkoasu, taitto, ilmoitusvalmistus, tekninen toteutus: Pekka Utriainen Puh. 0400 713 754 pekka.utriainenpp2.inet.fi Toimittaja: Anna-Mari Tyyrilä Puh. 050 533 2994 tyyrila@viestilinja.fi Kustantaja: Radio ja Kuva Ky Painosmäärä: 12 000 kpl Ilmoitushinta: 1,29 e/pmm +alv. 24%, sis. värit Jakelu: Heinävedelle ja lähiympäristöön Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino Kesäsanomat näköislehtenä netissä aivan ilmaiseksi osoitteessa: www.radiojakuva.fi/sanomat In Internet: www.radiojakuva.fi/sanomat

Hyvää Kesää kaikille!

’’Jo joutui armas aika ja...’’ Monet kasvot näyttänyt kevät on takana. Nyt on sitten kesä. Kouluissa lukuvuosi on takana ja kesälomalle on siirrytty useimmissa tapauksissa suvivirren sanoin ja sävelin. Kevät 2014 jää Suomen historiaan suvivirsikeväänä; sen verran virrestä on mediassa keskusteltu ja varsin korkeillakin tahoilla asiaa puitu. Maaliskuussa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen esitti, että kouluissa ei tulisi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, eikä kenenkään pitäisi joutua osallistumaan juhlaan, joka on vastoin hänen vakaumustaan. Uskonnonvapauden näkökulmasta hän piti ongelmallisena suvivirren laulamista koulun kevätjuhlan yhteydessä. Huhtikuun lopulla perustuslakivaliokunta linjasi, että yksi virsi ei tee koulun juhlasta uskonnollista ja että uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä myös koulujen juhliin. Tällä linjauksella suvivirren laulaminen tehtiin luvalliseksi maamme kouluissa. Kahta asiaa keskustelussa makustelen.

Ensiksikin ihmettelen, missä mättää? Eikö korkeassa asemassa olevilla vaikuttajilla todellakaan ole suurempia tai tärkeämpiä pohdinnan aiheita kuin suvivirsi? Luulisin, että koululaitoksemme tilassa, resurssien jakamisessa tai vaikkapa suvaitsevaisuuskasvatuksessa löytyisi parempiakin näkökulmia. Toiseksi mietin asiaa suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen näkökulmasta. En ymmärrä, millä tavalla suvivirren pois jättäminen edistäisi kumpaakaan. Pikemminkin päinvastoin. Toivon, että alkaneena kesänä itse kenelläkin olisi aikaa ja mahdollisuutta istahtaa luonnon kukkaniityn reunalle tai vaikkapa järvenrantamaisemaan. Varsin vapaalla kädellä molemmat on luonnosteltu. Siinä katsellessa voisi tyhjentää ajatukset ja vain nauttia näkemästään. Heinävedellä löytyy lähes lukemattomasti paikkoja, joissa tämä onnistuu hyvin. Kun luonnon kauneus ja monimuotoisuus on alkanut tuottaa katselijassa hyvän

olon tunnetta, hän rauhoittuu. Voi jopa olla, että jotkut asiat ja ajatukset loksahtavat paikoilleen. Ennen nousemista ja lähtöä voi vielä sulkea silmänsä hetkeksi ja yrittää tallentaa näkemänsä, haistamansa ja kuulemansa oman muistin kovalevylle. Sieltä sen voi tarvittaessa houkutella esille vaikka lokakuun loskakelien aikaan. Sitten voi avata silmät ja nousta. Samalla kannatta kysyä itseltään, onko se minulta pois, jos joku haluaa kiittää kaikesta tästä luonnon ja elämän rikkaudesta Luojaansa, tai jos joku ei halua. Mitä tai ketä minä näkemästäni kauneudesta kiitän? Ja vielä: voisinko minä olla ihminen, jolle kaikkien kukkien kukkiminen on puolustamisen arvoinen asia. Hyvää kesää ja suvaitsevaa kesämieltä Helge Itkonen kirkkoherra

Luottavaisin mielin Vuodenajat ovat tänä vuonna olleet erikoisia. Talvea ei juuri ollut paitsi vähän aikaa, jolloin saimme täällä Heinäveden Palokissa ihailla rantojen puissa ihmeellisiä jääpuikkoja kukkasineen. Padot olivat näet auki, ja vesi kohisi, kun Juojärveä juoksutettiin. Kevät tuli kuin pyssyn suusta, heti kun ensimmäinen kunnon sade osui jo lämmenneeseen maahan. Ihanaa lämpöä jo toukokuussa… Ja juuri kun aloit tuudittautua siihen, että tätä varmaan kestää loka-

kuuhun, hytisit taas kylmästä. Tuli mieleeni, että sellaista on myös meidän ihmisten ja koko ihmiskunnan elämä. Emme voi luottaa siihen, että elämä jatkuu hauskana ja miellyttävänä loppuun asti. Ja päinvastoin – vaikeat ja onnettomat asiat voivat monesti yllättävän nopeasti kääntyä iloisiksi ja valoisiksi. Isä Mooses, Siinain luostarin viisas erakkomunkki, sanoi meidän suomalaiselle pyhiinvaellusryhmällemme: ”Kilvoittelemme

joka päivä siinä, että meillä on luottamus Jumalaan. Emme saa unohtaa, että tapahtumilla pitää olla Jumalan allekirjoitus, koskivatpa ne sitten meitä henkilökohtaisesti tai maatamme. Meidän ei pidä pelätä. Nyt maailmassa vallitsee pelko, josta tulee turvattomuuden tunne. Kristitylle on tärkeää säilyttää luottamus Jumalaan.” Aamen! Nunna Kristoduli

sanomat Kirkastusjuhlat Heinävedellä 25.–27.7.2014

Jumala on läsnä

Juurevat kesäjuhlat Heinäveden kirkonmäellä. Mukana piispa Seppo Häkkinen, Pekka Simojoki, Eliina Heinonen, Heikki Salomaa, Ulla Saunaluoma, Kalle Virta. Hyvää musiikkia: Minna ja Jussi Pyysalo, Sari Behm, Heikki Mikkonen. Lastenohjelmassa mm. Tarinataikuri.

Järj. Heinäveden seurakunta ja

Tori-illat torstaisin ja perjantaisin

.6.201

26.-29

TORSTAI 26.6. Avajaiskonsertti Se ensemble, Erkki Lasonpalo Monica Groop ja Juha Kotilainen Heinäveden kirkko klo 19 PERJANTAI 27.6. Piknik-konsertti Metsälampi-yhtye, yllätysesiintyjiä Pääskyvuori klo 13

LAUANTAI 28.6. Vuodenajat - koko perheen konsertti Mimmit-duo Otto Kotilaisen koulu klo 13 Tummilla seinillä kirkkaat ikkunat Hannu-Pekka Björkman ja Jukka Perko Avara Heinäveden kirkko klo 18

Lavatanssit Virtuoosit vauhdissa! Metsälampi-yhtye Sellistitähdet Senja Rummukainen Kermankosken lava klo 20–01 ja Klaus Mäkelä, Ilmo Ranta, piano SUNNUNTAI 29.6. Heinäveden kirkko klo 19 Päätöskonsertti - Instrumenttina ääni Luminos ja Juha Kotilainen Ilmo Ranta, piano Heinäveden kirkko klo 15 Festivaalin Iltasoitto Postiglione-kvartetti Valamon luostari, Kulttuurikeskus klo 20 www.heinavesimusic.fi

Liput lippu.fi tai Heinäveden matkailutoimisto

Heinäkuu tuo tullessaan iltatorit. Kirkonkylässä torstaitorit alkavat iltakuudelta, joskin myyjät ovat perinteisesti kansoittaneet torin jo aamutuimaan. Tänä vuonna tori siirtyy uuteen paikkaansa Kermanrannantien ja Askeltien kulmaan. Savolaisen torin vihkiäisiä vietetään kolmantena heinäkuuta. Tori-iltoja on neljä, ja jokaisella kerralla on luvassa ohjelmaa aiempien vuosien malliin. Karviossa tori-iltoja vietetään perjantaisin alkaen kello 17. Tori sijoittuu kyläkaupan viereen.

sanomat Kanavan nuorten jännittävä, mieluinen työ ja ainoa tienesti aikanaan

KESÄTÖISSÄ NIPUNLASKUSSA

Kuva: Pekka Utriainen

Jos 1950-luvulla asui kanavan kupeella tai suht lähellä kanavaa, saattoi päästä kesätöihin uitolle, nipunlaskuun. Koposen sisarukset Arvo, Aino ja Aulis muistavat tarkkaan, mitä tehtiin ja mitä tapahtui. Nipunlaskua on voinut seurata Varistaipaleessa aiemmin kesinä 2004 ja 2007. Kanavanvarressa kasvaneiden sisarusten Aino Koskelan ja Arvo ja Aulis Koposen itsestään selvä kesätyöpaikka oli nipunlaskussa. Kun Koposen sisarukset alkavat muistella nuoruuttaan 1950-luvulla, kuulija ei meinaa kestää perässä. Varsinkin, kun tarina alkaa punoutua nipunlaskuun, jo termistö saa kyselijän pään pyörälle. - Siellähän olivat häntävarppi, katkaisija, taivaltajat, vonkamies, portinpyörittäjät, kipparit, yhdistäjä ja vielä häntävarppi, sisarukset luettelevat liki yhteen ääneen. Ja vaikka kysyykin, mitä kukin teki, käsitys jää hämäräksi. Tästä on parempi tehdä selkoa käytännössä, kun Varistaipaleen kanavan sataa vuotta juhlitaan sunnuntaina 13. heinäkuuta. Tuolloin nipunlaskua havainnollistetaan kolmatta kertaa tällä vuosituhannella.

Nippukippari Arvo ja Aulis olivat nipunlaskussa kolmena kesänä, Aino (nyk. Koskela) viitenä. - Kun olin 13-vuotias, piti hakea koulusta vapaata, kun nipunlasku oli vielä kesken. Elokuun loppuun asti sain vapautuksen, Aulis muistelee. Pojankoltiaiselle kouluunmenon siirtyminen oli ilmeisen mieluista. - Itselleni tuli välivuosi, kun lähistöllä oli iso savotta. Työnjohtaja oli meillä kortteeria, ja pääsin savottaan mukaan lajittelemaan puita, Arvo kertoo puolestaan. Ennen kuin Arvo pääsi nipunlaskuun, hän vaivihkaa laski kanavaa alas nipuilla vanhemman pojan mukana,

vaikka se ei luvallista ollutkaan. - Seuraavana vuonna luulin, että pääsisin porttia kiertämään, mutta kun sinne ei enää mahtunut, niin pääsin nippukippariksi. Nippukipparin, nippukapteenin homma tarkoitti sitä, että kippari taiteili kanavassa nippujen päällä huolehtien, etteivät niput tarttuneet kanavan reunoihin ja rappuihin kiinni. - Nippukipparin piti olla aika ketterä, Aino huomauttaa – ja Arvoa hymyilyttää. Vaikka töissä oli paljon nuoria ja työ oli välillä vaarallistakin, Koposet eivät muista, että suuria vahinkoja olisi tapahtunut. Kuolemantapauksia ei kirjattu uittojen aikana, eikä myöskään kanavan rakennusvuosina.

Leikkipaikka Kanavan äärellä asuessa kanava oli tietysti myös leikkipaikka. Se oli luonnollinen ympäristö, eikä sinne kielletty menemästä. - Nykyäänhän kanava on turvallinen kaikkine kaiteineen, ei sinne pääse putoamaan, Aulis sanoo. Hänet kanava ”vei mennessään”, sillä hän työskenteli kanavanvartijana vuodesta 1967 vuoden 2005 elokuulle saakka. Pojankoltiaiset ottivat uitosta aikanaan omat huvinsa. Kun niput oli laskettu kanavasta läpi, pojat kiskoivat hyviä tukkeja nippujen päältä pois, kuljettivat ne läheiselle Varislahdelle ja

harjoittelivat sunnuntaisin sestomista. - Kermankoskella oli ollut tukkilaiskisat, innostus saattoi tulla sieltä, Arvo miettii. Rullaustakin pojat harjoittelivat, yrittivät pudottaa kaverin pois tukin päältä. - Ainakin uintitaito kehittyi, Aulista naurattaa. Veljekset tuumivat tänään, että ei sestominen eikä rullaus onnistuisi. Aika aikaansa kutakin. Tukkien vaivihkaisesta siirtämisestä omiin hauskuuksiin ei lopulta tullut kenellekään hankaluuksia. Uittoyhdistys kävi syksyisin rannat läpi ja noukki irtaalleen päässeet tukit pois.

Tapio-laiva nousi alhaalta kanavaan. Olisinko ollut neljävuotias, kun isän kanssa menimme katsomaan laivaa, ja varmaan minulla teki jäätelöä mieli. Vapaapäivinään nuoret miehet hyppäsivät kyytiin matkustaakseen lyhyen matkan yläkanavalle. Ehkä siinä yhden pilsnerin ehti ottaa matkan aikana, Arvo muistelee. Koposet miettivät, miehet varsinkin, miten ylpeitä he olivat omasta kanavastaan. Palokin pojat eivät olleet mitään, koska heillä ei ollut kanavaa…

Kymmenpennipalkalla

Tukkien kuljetus tehtaille siirtyi vähitellen maanteille ja pyörien päälle. Kanavan äärellä kehitystä seurannut Aulis muistaa, että 1990-luvun lopulla vielä pieniä eriä kuljetettiin Varistaipaleen kanavan läpi. - Silloinkin tukit uitettiin hyvin aikaisin aamulla ennen kuin veneliikenne alkoi. Auliksella oli kovinkin tarkat muistiinpanot sulutuksista ja veneiden määristä. Kirjanpidon hän jätti työpaikalleen jäätyään eläkkeelle. - Jostain korkeammalta oli tullut määräys polttaa kaikki pois, Aulista harmittaa. Kanavan kupeeseen tehdyssä nuotiossa paloi palanen Heinäveden historiaa.

Uittoyhdistys oli se, joka maksoi nipunlaskijoille palkat. Kerran kuussa Kermasta tuli piiripäällikkö moottoriveneellä ja jakoi palkat ”putkassa”. - Palkka oli miestä myöten. Muistelen saaneeni 50-60 penniä tunnilta, Aulis kertoo. - Samasta työstä saattoi saada eri palkkaa, mutta eipä siitä kyselty, Aino huomauttaa. - Joka tapauksessa kanava oli hyvä työllistäjä paikallisille nuorille ja muillekin, eipä siihen aikaan juuri muita töitä ollut, Aulis kertoo. Lapset ja nuoret viettivät paljon aikaansa kanavalla muutoinkin. Matkustajalaivan nousussa kanavaan oli oma kohokohtansa. - Ensimmäisiä muistikuviani on, kun

Historiaa hukkaan

sanomat

Puijolaivakin satavuotias

Kuva: Pekka Utriainen

Suomen Höyrypursiseuran regatat vierailevat eri paikkakunnilla vuosittain. Tapahtumat keräävät runsaasti yleisöä, sillä silloin on mahdollisuus tutustua vanhoihin laivoihin. Kuva vuoden 2003 Saimaan regatasta Heinäveden kirkonkylän rannassa.

Astu höyrylaivaan! Heinävedellä on mahdollisuus tutustua vanhoihin höyrylaivoihin, kun Suomen Höyrypursiseuran regatta rantautuu meille heinäkuun toisena viikonloppuna. Seura järjestää regattoja joka vuosi, ja tämä Saimaan regatta on osallistujamäärältään suurin. Laivat, joita regattaan osallistuu noin parikymmentä, tulevat kahdelta suunnalta. Omaan tahtiinsa ne kiinnittyvät Kermaan ja Palokkiin perjantaina 11. heinäkuuta. Kermassa ohjelmaan kuuluvat lavatanssit, regattalaisten toiveesta. Lauantai on virallinen regattapäivä. Laivat purjehtivat Karvioon, jossa tapahtuma alkaa perinteiden mukaan yhteisvislauksella – aluksien tervehdyksellä yleisölle. Tämän

jälkeen on mahdollista tutustua aluksiin parin tunnin ajan. Lauantai-iltaa laivojen väki viettää Karviossa, ja sunnuntain koittaessa he suuntaavat Varistaipaleeseen, kanavan 100-vuotisjuhliin. - Höyrypursiseuran tavoitteena on perinteen vaaliminen; pitää alukset ajokuntoisina ja säilyttää ne tuleville sukupolville. Taltioimme tietoa alusten hoidosta ja kunnostuksista, joista meille on kertynyt mittavasti tietoa, regattamestari Markku Mutka kertoo. Varistaipaleen juhliin ensimmäisenä höyrylaivana nousee S/S Saimaa, joka on ainoa valtion ajokunnossa oleva höyrylaiva. Markku Mutka toimii laivan konemestarina. Hän on ollut mukana jokaisessa regatassa vuodesta 1986.

Varistaipaleen kanava 100-vuotta Varistaipaleen kanavan 100-vuotisjuhlia vietetään heinäkuun 13. päivänä. Ohjelmassa on jälleen nipunlasku, kuten vuosina 2004 ja 2007. Koska edellisten nipunlaskutapahtumien suosio yllätti järjestäjät, paikalle kannattaa todellakin tulla ajoissa. Virallinen ohjelma alkaa puoliltapäivin, mutta valtion omistama höyrylaiva S/S Saimaa alkaa nousta kanavaan jo tuntia aiemmin, joten seurattavaa riittää siitä alkaen. Puolenpäivän aikaan Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen pitää juhlapuheen vanhan höyrylaivan kannelta. Ennakkotiedon mukaan laivalla ovat juhlavieraina myös Merimuseon johtaja ja Museoviraston pääjohtaja. Pienen tauon jälkeen alkaa Naiset nipunlaskussa -työnäytös. Päivän aikana kanavan äärellä on monenlaista oheisohjelmaa. Tarjolla on myös syötävää ja juotavaa. Satavuotisjuhlan järjestää Varistaipaleen kyläyhdistys yhteistyössä Suomen Uittoperinneyhdistyksen, Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen, Metsämiesten Säätiön, Liikenneviraston, kunnan ja Stora Enson kanssa.

Jos Varistaipaleen kanava juhlii sataa vuottaan, niin tekee myös Puijo-laiva. S/S Annana ja S/S Heinona aiemmin tunnettu aluksi sai nimekseen M/S Puijo vuonna 1991. Puijo liikennöi kesäkuun lopulta elokuun alkupäiviin Savonlinnan ja Kuopion väliä. Maisemat matkan varrella ovat upeat, kulkeehan laiva pitkin Heinäveden reittiä. Reittiliikennekauden ulkopuolella Puijo risteilee Saimaan alueella tilauksesta. Matkustajapaikkoja laivassa on 150, ja ravintolapaikkoja 80.

keramiikkaPuOTI nosti PuRJEet! Keramiikkapaja on suljettu 1.6.-17.8. Tuotteitamme myyvät: • Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Keinänen • Radio ja Kuva Seuraa meitä facebookissa

Puh. 041 4369 346 karin.keitel@inkariikka.net www.inkariikka.net Kerromme seikkailustamme Heinäveden Lehdessä!

Kesäsanomien jakelupisteen tunnet tästä merkistä!

sanomat

Sapun koulu näyttää koululta, mutta on sisältä hotellitasoa

YRITTÄJIEN OMA SEIKKAILU Sapun entinen koulu, nykyinen Guesthouse, yllättää sisään tulijan. Kirsi Pietarinen ja Juhani Reinilehto ovat tehneet ison työn muuttaakseen suuren rakennuksen miellyttäviksi majoitustiloiksi. Yhteiset tilat soveltuvat oivasti myös kokoustiloiksi. - Kirsin kotipaikka on koulun naapurissa, ja aina kun tulimme käymään, hän puhui samassa kohdassa rakkaasta koulustaan. Kun koulu tuli uudelleen myyntiin, teimme siitä tarjouksen, Juhani kertoo. Koulusta alettiin rakentaa hostellia, mutta ajatus muuttui matkan varrella LakeFinland Guesthouse - luontohotelliksi. Nyt meneillään on kolmas kesä. Ulkoapäin rakennuksen tunnistaa varmasti entiseksi kouluksi, mutta sisätiloissa muodonmuutos on melkoinen. Kouluajoista muistuttavat lähinnä käytävään tarkoituksella jätetyt koululaisten naulakot ja kunnan huutokaupasta hankittu muu vanha koulurekvisiitta. - Meillä kävi tuuri, sillä sain kuulla, että helsinkiläinen hotelli uusii osan sisustuksestaan. Niinpä ostin 25 huonetta, Juhania naurattaa. Kauppaan kuului myös hyvä joukko uudenveroisia nojatuoleja. Uudenveroisilla huonekaluilla, baarikaapeilla, lampuilla, verhoilla ja muilla tykötarpeilla oli suhteellisen helppo muuttaa koulu majoitustiloiksi.

Huoneiden yhteydessä on kolme keittiötä ruokailutiloineen ja astiastoineen.

Saunaosasto suurin ponnistus Valmiina ovat tilat 30 yöpyjälle, ja kymmenen vuodenpaikkaa on vielä tarkoitus valmistaa. Huoneita on kahdelle, kolmelle ja ryhmämajoittujille. Kokousja työtiloja on 30 hengelle. Keittiöitä on kolme huoneiden yhteydessä. Lisäksi ryhmille on laajempi koulukeittiö. Saunaosasto on kellaritiloissa, entisessä halkovarastossa. - Sen rakentaminen oli kaikkein isoin homma. Ammattilaiset tekivät lähes kaikki työt, Juhani kertoo. - Kaikkihan oli ihan vinossa, ja pieni, vanha sauna piti purkaa tieltä pois, Kirsi jatkaa.

Majoitushuoneissa kouluajoista muistuttavat hauskasti liitutaulu ja maantiedon kartta. Kellarissa on myös talon lämpökeskus. - Nyt kolmantena vuonna minäkin jo ymmärrän, mikä putki johtaa minnekin, Kirsiä hymyilyttää. - Alun perin koulua on lämmitetty haloilla, sitten öljyllä. Öljykattila meillä on edelleen varalla, Juhani selvittää. Rakennuksen takaseinälle kiinnitettiin ilmavesilämpöpumput. Niistä energia siirretään vesivaraajiin, eli käyttö- ja

lämmityksessä kiertävä vesi lämpiää ilman avulla. - Lisänä meillä on vielä suorasähkö eli jos yksi järjestelmä napsahtaa päältä pois, toinen tulee tilalle, Juhani kertoo. - Kyllähän tämän lämmitysjärjestelmän rakentaminen on ollut pelle pelottoman hommaa, ja ihmettelijöitä on käynyt. Mutta talvellakin saamme ylläpidettyä halutun 10-12 asteen peruslämmön. Oman haasteensa muutostöihin toi, että koulun alkuperäisestä rakentamisesta löytyi dokumenttikansio, mutta ylläpidosta ei löytynyt mitään tietoa. - Seikkailuahan tämä kaikki on ollut, kai tämä on sitä yrittämisen hulluutta, yrittäjäpariskunta tuumailee. Ammattilaisapua lukuun ottamatta he ovat tehneet itse kaikki muutostyöt, ja ne jatkuvat edelleen.

Ei riskipelillä Samalla, kun rakentaminen on edistynyt, talossa on käynyt maksavia asiakkaita. Vieraskirja kertoo mukavia tari-

noita, joita Kirsi ja Juhani mielellään lukevat uudelleen. - Meillä on käynyt koulun entisiä oppilaita, sukulaisryhmiä, moottorikelkkailijoita, partiolaisia, sienestäjiä, ulkomaalaisia. Esimerkiksi pyhiinvaellusmatkalla olleet maatuskat kiittelivät ja halailivat ja kaikki sujui, vaikka meillä ei yhteistä kieltä ollutkaan. Yrittäjät toivovat toki, että varaustilanne olisi parempi ja ryhmät löytäisivät tähän majoituskohteeseen. Mutta riskinä he eivät investointiaan pidä: - Lämmityskulut ovat suuri kuluerä. Muutokset olemme tehneet järkevästi, pääomakuluja ei kauheasti ole. Ja harrastuksenahan me tätä pidämme. Kirsillä on taloustausta, Juhanilla datapuolen myyntitausta. Vaikka Juhani on jo eläkkeellä, kotona hän ei istu, eikä Kirsikään.

Kuinka myydään ”ei mitään” Kirsin ja Juhanin yksi alkuperäisistä ideoista oli tarjota matkailijoille luontoelämyksiä. He koettivat houkutella paikallisia ansaitsemaan lisätienestiä viemällä turisteja esimerkiksi kalaan tai sienestämään. Idealle ei sytytty. - Emme ole kuopanneet ajatusta vieläkään. Se mitä täällä on tarjota, on nimenomaan luonto, puhtaus, rauha ja hiljaisuus, Juhani näkee. Yrittäjien onkin keksittävä, mikä olisi paras konsti myydä ”ei mitään”. - Verkostoituminen on oleellista, ja markkinointia täytyy kohdentaa. Olemme myös huomanneet, että dynaaminen hinnoittelu on tärkeää, eli hinnat määräytyvät kysynnän mukaan. Mutta joka tapauksessa Open-kyltti palaa Guesthausen ikkunassa läpi kesän pitkälle syksyyn. - Viime syksynä, kun muut majoitusyritykset olivat jo sulkeneet, meillä oli kysyntää yllättävän paljon.

sanomat

Uusia yrittäjiä Parturi-kampaamo Varistaipaleeseen Mirja Lietonen-Malkki aloittaa parturi-kampaajana Varistaipaleessa, jalkahoitolan tiloissa heinäkuun alussa. Hänellä ja yhtiökumppani Tiina Savolaisella on parturi-kampaamo Hius-Tiimi Kuopiossa, ja alan kokemusta on kertynyt yli 20 vuotta. - Heinäkuussa olen kaksi ensimmäistä viikkoa Varistaipaleessa tiistaista lauantaihin, ja loppukuusta lauantaisin, koska joudun olemaan välillä Kuopiossakin. Elokuun ensimmäisen viikon olen jälleen Heinävedellä ja jatkossa lauantait, maanantai ja tiistait, Mirja kertoo. Hän lupailee asiakkailleen myös ilta-aikoja, eli kannattaa kysäistä.

Laitisen sisaruksista marssilla Palokin koskien puolesta olivat Ilkka, Jaakko ja Anniina. Markku Prättälä irvisteli energiageelin maulle, mutta se antoi nopeasti lisävoimia.

Hikinen marssi

PALOKIN KOSKIEN PUOLESTA Palokin koskien vapauttamiseksi on ollut liikkeellä adresseja, on järjestetty seminaareja ja pidetty puheita pääasiassa asian puolesta. Facebookissa samalla nimellä toimivan ryhmän muutamat aktiivit tempaisivat toukokuussa ja marssivat 100 kilometriä yhtäjaksoisesti. Palokin kosket vapaiksi -ryhmässä on tuhatkunta jäsentä, joista monet asuvat Heinävedellä, ovat täältä kotoisin tai heillä on jokin muu yhteys savolaispitäjään. Ryhmän jäsenistä nimekkäimmät ovat näyttelijät Jasper Pääkkönen ja Antti Reini, joista Jasper tunnetaan julkisuudessakin äärimmäisen innokkaana kalamiehenä. Menneinä aikoina kosket olivat kuuluisia kalakannoistaan, olivathan ne tärkeä vaellusreitti muun muassa jo nyt uhanalaiselle Saimaan järvilohelle. Kun koskia alettiin valjastaa teollisuuden käyttöön, kalakannat heikkenivät. Viimeinen musta piste iin päälle oli vesivoimalaitoksen rakentaminen 1961. Jos kosket ennallistettaisiin, se tarkoittaisi jopa 26 hehtaaria lisääntymisaluetta lohille. Lisäksi on arvioitu, että vuosittain voisi syntyä 7000-8000

vaelluspoikasta, mikä voisi oleellisesti auttaa luontaisen lohikannan elpymistä.

Suomen suurin sisävesikoski Toukokuisena hellepäivänä koskien vapauttamisen puolesta marssinut Ilkka Laitinen uskoo, että hankkeen toteutuminen vaatii taakseen kansanliikkeen tapaista taustavoimaa. - On olemassa erilaisia kuvioita, joilla asiaa viedään eteenpäin, marssiminen koskien puolesta on yksi teko tavoitteen saamiseksi, Ilkka sanoo. Vaikka marssijoita oli pieni joukko, sitä suurempi porukka seurasi heidän kulkuaan sosiaalisen median eli tässä tapauksessa Facebookin kautta. Reitin varrelle ilmaantui kannustajia ja kirittäjiä, joista muutamat kävelivät mukana

kymmeniäkin kilometrejä. - Palokin koskien vapauttaminen kiinnostaa minua ja monia muita kovasti. Olisihan fantastista, jos Suomen suurin sisävesikoski saataisiin vapautettua. Nyt se on valjastettu mitättömän myllyn takia, Ilkka tokaisee. - Tällainen marssi yhdistettynä someen voisi synnyttää käsitteen ja ”pöhinän”, joka vie hanketta eteenpäin. Mutta asian edistämiseksi tarvitaan monenlaisia juttuja, monenlaisia osaajia, työtä ja neuvotteluja. Yksi ihminen ei pysty koskia vapauttamaan, eivätkä sitä tee palaverit tai seminaarit.

Extremeä hyvän asian puolesta Marssille lähti lauantaisena aamuyönä kuusi hyväkuntoista ja -voimaista miestä. Mukana olivat Ilkan veli Jaakko sekä ystäväpiiristä Lasse Kaikkonen, Tatu Mäkimartti, Markku Prättälä ja Peitsa Juujärvi. Matka alkoi Kermasta ja jatkui Sapun, Vihtarin, Särkelän ja Petruman kautta Karvioon. Sieltä taivallus kulki Kypärän kulmalle, Viitalahteen, kirkonkylälle ja takaisin Kermaan. Ilkka oli rakentanut reitin niin, että matkaa tuli hyvinkin tarkkaan sata kilometriä, ja reitti kulki mieluummin hiekkakuin asvalttiteitä pitkin.

Palveluihin kuuluvat hiusten leikkaukset, värjäykset, permanentit, arki- ja juhlakampaukset sekä kulmien ja ripsien värjäykset. - Olen lomaillut Heinävedellä 18 vuotta, ja seutuhan on kovin kaunista. Puolisoni Arin äiti asuu Lepikkomäessä, joten luonnollisesti siellä on tullut vietettyä aikaa. Mirja kertoo miettineensä kampaamon avaamista Karvion suunnalle jo useamman vuoden. - Jospa sitä jonakin päivänä olisi heinäveteläinen, suunta on kovasti alkanut houkutella…, Mirja miettii.

sanomat HIERONTAA ASENTOHUIMAUSHOITOA fysioterapia Pauliina 040 51 50 255 Kermantie 2

Vesa Kervinen näyttelee munkki Mefodia, joka toimi luostarin sihteerinä, hoiti kirjeenvaihtoa ja monia kieliä taitaneena teki käännöstöitä.

Valamo-trilogian toinen osa: Poika munkkilan polulla

SYVEMMÄLLE LUOSTARIIN Valamo-trilogian ensimmäisessä osassa yhtenä teemana oli kohtaaminen: luostarin munkkien ja paikallisen väestön vähittäinen tutustuminen sota-ajan jälkeen. Toisessa osassa, jota tänä kesänä esitetään ensimmäistä kertaa, sukelletaan syvemmälle luostarin elämään. Eletään 1950-60 -lukuja, jotka toivat oman ongelmansa niin luostariin kuin ympäröi-

vään yhteiskuntaan. Näytelmä kuvaa ajan henkeä: maalta muuttoa töiden perässä Etelä-Suomeen ja Ruotsiin, kylien hiljenemistä. Valamossa puolestaan veljestö vanheni, ja väki väheni sielläkin. Samaan aikaan luostari alkoi kiinnostaa pyhiinvaeltajia, ja tilaa olisi pitänyt kohentaa reippaammalla otteella. - Vaikka perusteema on vakava, toivoa on, tuottaja Vesa Kervinen kertoo. Näytelmä Poika munkkilan polulla on toteutettu nyt kokonaan paikallisin voimin. Jo edelliskaudella oli tiedossa, että seuraavassa osassa ei ole mukana ammattinäyttelijöitä. - Näyttelijöitä on parikymmentä, joista kolme on uusia. Kuoroa meillä ei tällä kertaa ole, mutta musiikillisia osuuk-

sia kylläkin, Vesa valottaa. Näytelmää on harjoiteltu Soisalo-opiston Näyttelijän työ -kurssilla, jota veti näytelmän ohjaaja Lauri Jänis. Lavasteita ja puvustusta on valmistettu niinikään opiston kursseilla talven aikana. Perinteiseen kesäteatterin tapaan useimmat näyttelijöistä ovat osallistuneet myös mainituille kädentaitojen kursseille. - Valamon luostarista olemme saaneet apua ja opastusta esimerkiksi igumenin kohtaamisesta ja käytöstavoista, mistä iso kiitos, Vesa mainitsee.

Ammattipuvustaja pukujen takana Valamo-trilogian pukujen työstämisen voi sanoa ole-

Ruokamatkailuyritys haussa! Löytyisikö Heinävedeltä Etelä-Savon vuoden ruokamatkailuyritys? Maakunnan ruokamatkailupalvelut nousevat esille kilpailussa, jonka järjestää Mikkelin ammattikorkeakoulun Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke nimeltä Ruoka matkailun keskiöön. Pelkkä hyvä ruoka ei vielä tarkoita ruokamatkailua. Kun siihen yhdistyvät esimerkiksi tarinat, raaka-aineiden hakuretket tai osallistuminen ruoan valmistukseen, ollaan jo lähempänä ruokamatkailua. Omaleimaisuudesta ja aitoudesta saa pisteitä.

Ehdotuksia palkittavaksi ruokamatkailuyritykseksi voivat tehdä niin asiakkaat, naapurit, tavarantoimittajat kuin yrittäjät itsekin. Ehdotuksen yhteydessä tulee perustella miksi juuri kyseinen yritys ansaitsisi Etelä-Savon vuoden ruokamatkailuyritys -palkinnon. Kilpailuaikaa on elokuun 29. päivään saakka, ja tulokset julkistetaan syyskuussa. Kilpailuun voi osallistua osoitteessa www.mamk.fi/ruokamatkailu

sanomat

Marja-Leena Liski on yksi Karvion teatterin uusista näyttelijöistä. van erikoispuvustamista. Karvion teatterilla on ollut onni saada puvustajaksi ammattilainen, teatteripuvustajaksi Savonlinnan ammattikorkeakoulusta vuonna 2010 valmistunut Noora Ikonen. - Olen kotoisin Ilomantsista, ja olen ollut teatterin kanssa enemmän tekemisissä yläasteikäisestä lähtien. Nuorena näyttelinkin, ja tunnen ohjaaja Lauri Jäniksen sieltä saakka. - Jo opiskeluaikana olin puvustamassa, ja Karviossa olen ollut suunnittelemassa pukujen tekoa ja valmistamista trilogian alusta saakka, Noora kertoo. Puvustuskurssilla talven aikana valmistuivat uudet munkin kaavut, luostarin naishenkilökunnan mekot ja essut sekä hameita ja paitoja siviiliväes-

Ammattipuvustaja Noora Ikonen sovittaa rooliasuja Eero Maasillalle ja Sakari Tolvaselle.

tölle. Kaikki halukkaat pääsivät ompelemaan, ja tehtäviä jaettiin kunkin taitotason mukaan. - Hurjan iso apu oli, kun teatterilaiset itse olivat valmistamassa pukuja. Toki itsellekin jäi tekemistä, minkä lisäksi olen etsinyt vaatteita kirppareilta, koska 1950-60-luvun vaatteita löytyy jo niiltäkin. Noora on pitänyt hedelmällisenä kurssilaisten kanssa käytyjä keskusteluja, sillä joukossa on monia, joilla on omia muistoja ja muistikuvia noilta vuosikymmeniltä. Niitä hän on hyödyntänyt puvustusta suunnitellessaan. - Luostarissa kävimme tutustumassa historiaan, ja siellähän on paljon vanhoja valokuvia, joista saatoin ottaa mallia pukuihin. Opiskellessani opin tekemään kaavat kuvien perusteella – käsityölehdistähän vanhojen pukujen kaavoja ei löydy. Teatteripuvustajalta vaatii pelisilmää, jotta puvut ovat suht oikeannäköisiä ja että ne toimivat näyttämöllä. - Puvun on tuettava näyttelijän työtä, ja parhaimmillaan se antaa lisäpontta roolisuositukseen, Noora sanoo. Puvustaja viimeistelee asut ja luovuttaa ne sitten näyttelijöille. Jokainen huolehtii omasta puvustostaan esityskauden loppuun saakka.

ILOISET OSTOKSET • Naisten yksilölliset, laadukkaat vaatteet • Laukut ja korut MARBLE BLOOMIT BRANDTEX CREAM/KAFFE TOP/NO SECRET

Tervetuloa tutustumaan!

Kermanrannantie 8, Heinävesi 045 897 5744

sanomat

Musiikkipäivien odotukset korkealla, katseet jo tulevissa vuosissa

NÄYTÖN PAIKKA

- Onpa häkellyttävä tila, Erkki Lasonpalo huokaisee astuessaan sisään Valamon kulttuurikeskuksen pienempään saliin. Tunnetta ei vähennä, että seinät ovat täynnä Ina Collianderin Enkelit kanssamme -näyttelyn teoksia.

Klaus Mäkelä oli Turun sellokilpailujen (2014) kakkonen ja voitti yleisöpalkinnon. Heinäveden Musiikkipäivien taiteelliseksi johtajaksi keväällä valittu Lasonpalo tutustui musiikkipäivien esiintymispaikkoihin toukokuussa ja piti näkemästään. Mainitussa kulttuurikeskuksen salissa järjestetään musiikkipäivien viimeinen konsertti, Festivaalin iltasoitto, jossa esiintyy Postiglione-kvartetti. Lasonpalo on yksi kvartetin viulisteista. - Valamohan on aivan uniikki paikka, ja olen iloinen, että se toimii yhtenä yhteistyökumppaninamme. Toivoimmekin, että voisimme järjestää yhden konsertin täällä.

Runsassisältöinen ohjelmisto Lasonpalo astui taiteellisen johtajan saappaisiin varsin lyhyellä varoitusajalla, mikä vaikutti tietenkin myös ohjelmiston kokoamiseen. Silti musiikkipäivien anti on tasokasta ja monipuolista. - Kontaktit tulevat mukanani. Yksi niistä on Se ensemble -orkesteri, koska ajatuksenani oli käyttää musiikkipäivillä ammattiorkesteria. Se ensemble koostuu jo kannuksensa musiikin saralla ansainneista nuorista ammattilaisista ja musiikkia opiskelevista. Kokoonpanot vaihtelevat pienemmistä aina 60-70-henkiseen sinfoniaorkesteriin, joten Se ensemble taipuu moneksi. Heinävedellä kuullaan 40-45 hengen orkesteria. Musiikkipäivien avajaiskonsertissa (to 26.6.) pääkirkossa

Senja Rummukainen voitti tämänvuotisen Turun sellokilpailun.

Ilmo Rantaa kuvataan pianovirtuoosiksi. Lasonpalo toimii kapellimestarina ja Se ensemble soittaa mezzosopraano Monica Groopin ja bassobaritoni Juha Kotilaisen laulaessa solisteina. Musiikkina kuullaan Bachin kantaatteja, Mozartin aarioita ja Beethovenin kolmas sinfonia Eroica. Perjantaina ohjelma jatkuu jo tutuksi tulleella piknik-konsertilla Pääskyvuorella. Rennossa tapahtumassa musisoivat Metsälampi-orkesteri ja kuoro sekä festivaalin yllätysesiintyjät. Illalla ovat Virtuoosit vauhdissa: kirkossa soittaa Turun sellokilpailujen (2014) voittajakaksikko Senja Rummukainen ja Klaus Mäkelä, flyygelin ääressä nähdään lied- ja kamarimusiikkiguru, pianotaiteilija Ilmo Ranta. Mimmit-duo esiintyy erityisesti perheen pienimpien iloksi koko perheen Vuodenajatkonsertissa lauantaina Otto Kotilaisen koululla. Myöhemmin illalla Hannu-

Monica Groop on palkittu mm. Pro Finlandia -mitalilla. Pekka Björkman ja Jukka Perko Avara tulkitsevat Antti Hyryn tekstejä kirkossa teemalla Tummilla seinillä kirkkaat ikkunat. Ja lauantai-iltana on aika suunnata Kermankoskelle lavatansseihin, joita tahdittaa Metsälampi-yhtye. Musiikkipäivien päätöskonsertissa kirkossa instrumenttina on ääni, ja äänten takana ovat Lauluyhtye Luminos ja Juha Kotilainen. Päivien viimeinen soitto kuullaan siis Valamossa. Postiglione-kvartetissa soittavat Lasonpalon lisäksi Ville Koponen, viulu – Carmen Moggach, alttoviulu ja Tomas Nuñez-Garcés, sello. Kvartetti voitti kansainvälisen Night and Sun –kilpailun.

Kansainvälisyyttä ja oopperaa Tänä vuonna musiikkipäivien tavoitteena on luoda hyvä runko tuleville vuosille. Se ensemble -orkesterin on tarkoitus olla mukana myös seuraavina vuosina. - Jatkossa orkesterikonsertteja voisi olla kaksikin. Lisäksi haluan tuoda musiikkipäiville kansainvälisyyttä: huippuosaajia ja tuoreita kasvoja ulkomailta, Lasonpalo kaavailee. Eivätkä ideat ja suunnitelmat lopu ensi vuoteen. Seuraavana kesänä Heinävedellä ehkä esitetään oopperaakin – jossakin laajuudessa. - Uskon, että Heinävesi on paikka, jossa vietän seuraavia kesiäni, jos kaikki menee kuten on suunniteltu.

sanomat

Heinäveden Kirkastusjuhlat

SANAN JA MUSIIKIN JUHLAA Partakoneet kiertoon Nyt voit tuoda vanhat, toimivat partakoneesi kiertoon. Kirkastusjuhlien aikana kerätään partakoneita lahjoitettavaksi edelleen KRS:n Venäjän vankilatyön kautta. Tarpeettomat, toimivat koneet voi tuoda Kirkastusjuhlien infopisteeseen.

Heinäveden Kirkastusjuhlille tullaan ympäri Suomea.

Heinäveden kirkonmäellä vietetään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Kirkastusjuhlia. Tapahtuma on jo pian 70 vuotta kestänyt jokakesäinen perinne. Tämän vuoden teema on Jumala on läsnä. ‒ Juhlat kuuluvat Heinäveden kesään. Me paikallisessa järjestelyvastuussa olevat saamme olla mukana työssä ja tekemisessä, joka on alkanut ennen meitä ja toivottavasti jatkuu meidän jälkeemmekin, kirkkoherra Helge Itkonen sanoo. Hän toivottaa kaikki tervetulleeksi mukaan. – Toivon mukaan erityisesti ensikertalaisia ja sitä, että jokainen saisi elää todeksi jotakin laulusta: ’’Turhaan ette tänne tulleet, suotta ette saapuneet...’’

Musiikkivieraana Pekka Simojoki Juhlat tarjoavat mukavaa yhdessäoloa hyvän sanoman merkeissä. Luvassa on myös paljon hyvää musiikkia. Musiikkivieraana on suomalaisen gospel-musiikin kiintotähti Pekka Simojoki. Hän konsertoi lauantaina 26.7. klo 15 ja on mukana myös illan

taina 25.7. Hotelli Gasthausiin Ilta rakkaudelle -tilaisuuteen, jossa puhuvat Anu ja Jukka Mattsson sekä Eliina ja Tasi Heinonen.

Tervetuloa kysymään ja pohtimaan

Suomalaisen gospel-musiikin keskeinen vaikuttaja Pekka Simojoki konsertoi Heinäveden kirkossa lauantaina 26.7. osana Kirkastusjuhlien ohjelmaa. Konserttiin on vapaa pääsy. gospel-messussa. Virrestä viis veisaan -konsertissa Sari Behm, näyttelijä Mikael Kokko ja kitaristi Ville Salminen esittävät virsiä hieman uudella tavalla. Klassiseen makuun musiikkia tarjoavat perjantai-iltana 25.7. Kalle Virta ja Sauli Rissanen. Yhdessä lauletaan uudesta Viisikielinen -laulukirjasta Minna ja Jussi Pyysalon ja Tuula Hakkaraisen johdolla. Puhujavieraina ovat muiden mukana piispa Seppo Häkkinen, savolaisevankelista Eliina Heinonen, Heikki Salomaa, Ulla Saunaluoma, Kalle Virta ja Lehari Kaustel. Lapsille on myös omaa ohjelmaa ja tekemistä. Aviopareja puolestaan kutsutaan perjan-

Kirkastusjuhlat on leppoisa kesäjuhla. Puheita voi kuunnella vaikka nurmikolla lekotellen upeaa järvimaisemaa ihaillen. Palvelut ovat vieressä. Kirkastusjuhlat järjestetään joka vuosi yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Juhlaperinteen aloitti aikoinaan KRS:n ensimmäinen toiminnanjohtaja Mauri Tiilikainen, joka oli kotoisin Heinävedeltä. - Teemamme Jumala on läsnä saa erilaisia merkityksiä sen mukaan millaisen välimerkin itse kukin sen perään laittaa, pisteen, kysymysmerkin tai ajatusviivan, pohtii KRS:n nykyinen johtaja pastori Ulla Saunaluoma. - Harva kulkee elämänsä läpi miettimättä Jumalan läsnäoloa tässä maailmassa. Kirkastusjuhlille ovat kaikki tervetulleita riippumatta siitä millaisen välimerkin tuon lauseen loppuun valitsee. Armollinen raamatunopetus, musiikki ja rukous avaavat näkökulmia siihen, miten monella tavalla Jumala todella on läsnä elämässämme, Saunaluoma toteaa. Heinäveden Kirkastusjuhlat 25.-27.7.2014 www.kirkastusjuhlat.fi facebook.com/kirkastusjuhlat

sanomat

Vieheellä pyytämään Kermajärven laajennettu viehekalastuksen lupa-alue (8000 hehtaaria) kattaa lähes koko järven. Uusilla kalastussäännöillä pyritään turvaamaan Heinävedenreitin uhanalainen Vuoksen järvitaimenkanta. Uusina sääntöinä on kirjattu lupaehtoihin muun muassa rasvaevällisten lohikalojen vapauttamispakko, kolmen koukun sääntö kalastuksessa ja saaliskiintiö: kaksi lohikalaa vuorokaudessa per venekunta. Uistellessa pitää tarkkailla vesialuerajoja, ettei uistella luvattomalla vesialueella. Lupaalueen kartta on uusittu 2014 ja paperiversio on saatavana luvanmyyntipisteistä. Nettikartta aukeaa Kermajärven kalastusalueen sivuilla www.kermajarvi.fi ja osoitteessa www.kalakortti.com. Luvan voi maksaa Kermajärven kalastusalueen tilille tai ostaa sen esimerkiksi Karvion lomakeskukselta, Kermankeitaalta, kunnan matkailutoimistosta tai kk:n Nesteeltä.

MUNKIT KAHVILLA ’’Munkin tekee mieli kahvia’’ lukee Karvion Nesteen mainoslakanassa. Kerrankin osuva mainoskampanja! - Mielelläni ottaisin kunnian tuosta, mutta kyse on valtakunnallisesta kampanjasta. Aika hyvin osuu tuo meidän seudulle, Karvion Nesteen yrittäjä Mika Hynnistä naurattaa. Eikä tässä kaikki. Viime helmikuussa Valamon munkit: veli Pietari, luostarin johtaja arkkimandriitta Sergei ja pappismunkki Mikael loistivat Karvion Nesteen mainoskyltin kupeessa kahvilta tultuaan. Kyltissähän luki: ”Kahvitauko.

Mainio syy munkitella”. Herttainen yhteensattuma levisi mediassa kuin kuumille kiville. Veli Timoteuksen Valamon Ystävät ry:n Facebook-sivuille laittamasta kuvasta tuli hitti, ja tykkääjiä oli tuhansia. Ilmeisesti Ilta-Sanomat uutisoi tapauksesta ensimmäisen kerran, ja jutun mukaan Valamossakin hämmästeltiin asiaa. (http://www.iltasanomat.fi/ kotimaa/art-1288649359860. html) - Tästäkin on tullut kom-

mentteja, esimerkiksi kesäasukkaille oli tullut hyviä fiiliksiä, että heidän mökkipaikkakuntansa näkyi tällä tavalla myönteisesti, Mika sanoo. - Kuulin, että Valamokin on saanut myönteistä palautetta. Toivottavasti tämä tuo meillekin uusia asiakkaita, Mika toivoo. Tällainen tahaton mainos voi poikia uskomattomia seurauksia. Sanaleikeistä kannattaa ottaa opiksi, kunnankin.

Nesteen valtakunnallinen kampanja osuu ja uppoaa erityisen hyvin Heinävedellä, ’’munkkien’’ kotipitäjässä.

Ortodoksikaskuja myös kansien väliin Kirjailija Martti Issakaisen painosta tuleva uusin kirja kertoo ortodoksihuumorista. Niin, monien noiden mustakaapuisten munkkien sisällä asustaa pieni huumorimies. Ihmisiä hekin. Martti otsikoi kirjansa ”Munkkeja nauratti – Huumorin kukkia luostarin puutarhasta ja vainioilta”. Kiitoksensa kirjan syntymisen avusta ovat saaneet arkkimandriitat Sergei ja Herman sekä piispa Arseni. Valokuvaus on Petter Martiskaisen, taitto Pekka Utriaisen ja piirrokset Sirpa Palvolan. Mutta mille munkit ja muut ortodoksit nauravatkaan, seu-

raavassa välähdyksiä kirjasta: --” Pastori Mikko Ritamo toimitti kastetta pienelle lapselle Suojärvellä. Hän luki juuri kastekaavasta sanoja: ”Karkota hänestä jokainen paha ja saastainen henki.” Tässä vaiheessa kastettavalta lapselta pääsi pieru. Kummiksi kutsuttu vanha suojärveläinen ukko risti silmänsä ja tuumasi tyytyväisenä: ”Nygöi se lähti perin juurin!” --Munkki Herman joi kahvia ja söi munkkia kansalaisopiston juhlassa. Pyyhki sitten sormiaan ja tuumasi:

Valamon munkkien oivallus sai huomiota myös valtakunnallisissa medioissa, esim. Iltasanomien netissä. ”No, eihän sitä rasvatonta munkkia ole olemassakaan.” --Valamon munkit ovat kesän turistiaikana tunteneet olonsa vähän samanlaisiksi kuin eläintarhan asukit, joita töllistellään ja valokuvataan kuin jotain ihme eläviä. Kerran vanhat pappismunkit Savva ja Mefodi istuivat kesäiltaa veljestön asuntolan verannalla.

Ohi kulkeva matkailijarouva pysähtyi silmät ihastuksesta laajeten nähdessään pitkäpartaiset, patriarkan näköiset luostariveljet, kipitti kameroineen portaan luo ja kysyi: ”Saako ottaa kuvan?” Mefodi vilkaisi kysyjää vähän työlääntyneen oloisena ja murahti: ”Joo, kuvata saa, mutta ei ruokkia.”

HEINÄVEDEN KIRKONKYLÄ

Kirkko • Church • Церковь

Alko • Liquer Store • Алкогольный магазин

Urheilukenttä • Стадион

19 25

Skeittiparkki • SkatePark

Kirjasto • Library • Библиотека

Posti • Postoffice • Почта

Monitoimitalo • Спортзал

Heinäveden kunta/Matkailutoimisto • Администрация муниципалитета/ Туристическая информация

• Tourist Information

Taksi • Такси 8

Heinäveden Autokorjauskeskus/ Automaalaamo • Ремонт автомобилей

Heinäveden Huoltokorjaamo • Ремонт и сервис автомобилей

13 26

12 5

Apteekki • Drug Store Pharmacy • Аптека, косметика

Vesijohtoliike Karvinen, myymälä • Магазин сантехники 2 km

18 1

22 16

Kerman Kone ja Saha • Магазин снегоходов, планетоходов, запчастей 0,5 km

6 21

LähiTapiola Savo-Karjala Heinävesi • Офис страховой компании 15 Makutuvan kahvila-myymälä • Магазин-кофе, Кафе Fysioterapia, Pauliina • Физиотерапия 16 Neste Heinävesi • Ремонт и сервис автомобилей, кофе 9 Heinäveden Rauta ja Väri • Строительные материалы, лакокрасочные изделия 3 Gasthaus hotelli Heinävesi • Гостиница, ресторан, 17 Parturi-kampaamo kauneushoitola Mari 10 Kampaamo Seija • Парикмахерская пицерия, кaфе, паб, диско, летняя терасса • Парикмахерская, косметолог 4 Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Keinänen • Цветы, подарки 11 Kampaamo Tulitukka • Парикмахерская 18 Parturi-kampaamo Pentin Soppi • Парикмахерская 1

Aromaterapia Enni Leinonen • Ароматерапия

Terveyskeskus • Health Center • Поликлиника 8

Radio ja Kuva Ky/Digipaino Heinävesi • Электротовары для дома, часы и украшения, рамки для картин и фото и гравюры, Хейнявеси - сувениры

S-market Heinävesi • S-маркет «Хейнявеси»

5 Heinäveden Apteekki • Аптека, косметика 6 7

Heinäveden Jalkine • Обувь, сумки, игрушки, подарки, косметика Heinäveden Kaluste • Мебельный магазин

sanomat

K-market Kerma • Маркет «Керма»

Parturi-kampaamo Soili • Парикмахерская

Sähköliike T. Koponen Oy • электротовары

Kauneushoitola Heli Tuomisto • Косметолог

Putik Jessika • тряпка магазин

Taksi Heinävesi • Такси

Kauneushoitola Tuija • Косметолог

Puutarhamyymälä Malinen • ВСЕ для садоводства под крышей с мая по октябрь

Wanha Olkkari, kahvila, käsityömyymälä • Кафе, Барахолка

sanomat

HYVIEN PALVELUJEN HEINÄVESI - PAL 1 10 15 12

5 3 9

16 4 13 2

Rentoudu risteilyllä ja koe kanssamme kappale kauneinta Suomea KESÄRISTEILYT AJALLA 30.6.-2.8.

HEINÄVEDEN KANAVARISTEILYT

KUOPIO-HEINÄVESI-SAVONLINNA Lähdöt klo 9: Ti,To & La

KARVIO – HEINÄVESI – KERMA

SAVONLINNA-HEINÄVESI-KUOPIO Lähdöt klo 9: Ma,Ke & Pe

Lähtöjä Maanantaista Lauantaihin

LÄHTÖPAIKKA

KLO

€

Laiva

Ti, To, La

Linja-auto

09.00

KUOPIO

19.30

12.50

KARVIO

15.15

13.30

HEINÄVESI

14.40 14.15

→

KLO

→

€

10.15

VEHMERSALMI

18.15

12.25

PALOKKI

16.05

14.15

KERMA

12.50

KARVION KANAVA

15.40

Linja-auto

Ma, Ke, Pe

Laiva

→

20 30

HEINÄVESI

14.55

13.30

KARVIO

15.40

KERMAN KANAVA

14.15

14.05

HEINÄVESI

14.55

14.35

VIHOVUONTEEN KANAVA

13.55

14.15

KERMA

14.15

15.15

PILPAN KANAVA

13.15

AIKUISET 25 €/HLÖ

16.00

SÄYNÄMÖ

12.30

LAPSET (4-16 V.) 12,50 €/HLÖ Toinen suunta autokuljetuksella. Varmista kuljetus edellisenä päivänä. Kysy kesäretkiä Kuopioon tai Savonlinnaan!

17.30

ORAVI

11.00

19.30

SAVONLINNA

09.00

→

60 90

→

13.30 14.15

→

43 45

nia antmeneiltä j ö k h Säsennukset a

Kysy tarjous ilmalämpöpumpusta! Tutustu tuotteisiimme myymälässämme.

Elämyksiä

Historiaa

Tapahtumia

Nähtävyyksiä

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY WWW.MSPUIJO.FI / INFO@MSPUIJO.FI 015 250 250 / 044 766 2460

Vuokraamme asuntoja sekä liike- ja varastotiloja Heinäveden alueella.

www.slkoponen.fi , toimisto@slkoponen.fi Kermanrannantie 3, p. 017 568 169, 0400 989 017

sanomat

LJON NÄHTÄVÄÄ, PALJON KOETTAVAA 6 5

Johanneskoti

Jylhän Sora

Varistaipaleen 12 Puistokonsertti

Talvikorven Puu

Hius-Tiimi

Luotsin talot

Kermankosken lava

Tulipaikka, kota, laavu, ankkuripaikka tai telttailualue

sanomat

Monipalveluauto tuo kunnan perukoilta ihmisten ilmoille

ASIOINTI JA TERAPIAKYYTI Teijo Natunen kaartaa Marjatta Kuittisen pihaan Palokissa, ja Marjatta nousee taksin kyytiin. Ilman tätä monipalveluautoa kunnan laitamilta eivät autottomat pääsisi millään asioimaan kirkonkylään. - Kerran viikossa käyn kirkolla, kun omaa kyytiä ei ole. Auto olisi, mutta itselläni ei ole ajokorttia, Marjatta kertoo. - Tämä kyyti on niin tarpeeseen! Ja vielä kun ajopäivä meidän suunnaltamme on torstaina, niin pystyy paremmin käyttämään kaikki kauppojen tarjoukset hyväkseen, Marjatta kiittelee. Auto hakee kotiovelta ja vie kirkonkylässä sinne, minne on tarvis: terveyskeskukseen, apteekkiin, pankille, kauppaan. Taksinkuljettaja kuuntelee jokaisen matkustajan toiveita. - Meillä on paitsi asiointi-, myös terapiakyyti! Maailma paranee jokaisella kerralla, ja kun odottelemme paluukyy-

tiä S-Marketin ”terapiapenkillä”, siinä ehtii jutella kuulumisista vielä tarkemmin. Matkustajat maksavat saman taksan kuin jos kulkisivat linja-autolla. Busseja ei vain enää juuri kulje, varsinkaan kouluaikojen ulkopuolella – siis nyt. Marjatta toivoo sydämestään, että kunta säilyttäisi tämän palvelun, sillä lakisääteinen se ei ole. - Koetamme olla kyydissä joka kerta!

Soitto edellisenä iltana Monipalveluauto tunnettiin aiemmin kutsutaksina. Kun edellisenä iltana soit-

taa, niin taksi tulee seuraavana aamuna. Heinävesi on jaettu neljään lohkoon, joilta taksi liikennöi kirkonkylään. Lisäksi taksi kuljettaa asiakkaita kirkonkylällä. Heinäkuun alusta perjantaisin monipalveluauton kyydissä on mahdollisuus matkata Varkauteen ja takaisin. Teijo Natunen on ajanut kyytejä Taksipalvelu JHK-Groupin palveluksessa. Kun kuntien yhteinen Keski-Savon logistiikkayhtiö kilpailutti palvelun, sen voitti Savonlinja Oy, joka aloittaa tehtävässä heinäkuun alusta. - Kulkijoita on ollut kiitettävästi, keskimäärin kuusi joka reitillä joka kerralla, mutta aina kaikki eivät ole edes

Teijo Natunen nostelee kyytiin tulevien tavaroita autoon. Kyytiin nousemassa Kirsi Miettinen, Aili Koponen ja Marjatta Kuittinen.

mahtuneet kyytiin, Teijo sanoo. Tällaisen avoimen joukkoliikennepalvelun voi kunta järjestää niin halutessaan. Palvelu on tärkeä, koska muutoin osa kuntalaisista olisi perin eriarvoisessa asemassa. Kunnan viime vuoden tilinpäätöksen mukaan joukkoliikenteeseen käytettiin noin 50.000 euroa.

Kanavasoudun kolmesti soutanut Pentti Koistinen:

ROHKEASTI MUKAAN! Heinäveden Kanavasoutu on leppoisa tapahtuma, jolle osallistuminen ei välttämättä vaadi suurta peruskuntoa. Soutukonkari Pentti Koistinen kehottaakin lähtemään rohkeasti mukaan, sillä hyväntuulinen porukka pitää toisistaan huolta. Kun Pentti Koistiselta on kysytty, miksi hän ja viime vuonna myös sukuseuran jäsenet innostuivat lähtemään Kanavasoutuun mukaan, vastaus on omintakeinen: - Esi-isämme asuivat satoja vuosia Juojärvellä Jäätsalon saaressa. Eihän sieltä muutoin päässyt pois kuin soutamalla… Ensimmäiseen Kanavasoutuun Pentti osallistui tavallisella lasikuituveneellä. Sieltä poiki ajatus rakentaa oma puinen, savolaismallinen soutuvene. Kahdesti on matka jo taittunut tuolla kauniilla venhosella. Nyt on siis edessä Pentille neljäs, ja kaiken kaikkiaan viides Kanavasoutu. Yksi kerta jäi Pentiltä väliin muiden menojen takia – ja sekös harmitti!

Sopiva aika, mukava reitti

Soutuhan alkaa Valamosta ja päättyy Säynämön leirikeskukseen. Soutupäiviä on kolme, ja matkaa kertyy yhteensä noin 80 kilometriä. - Kolme päivää on mielestäni sopiva aika. Päivämatkat eivät ole pitkiä, joten ne sopivat kaikenkuntoisille. Ja lähtöpaikkanahan Valamo on ainutlaatuinen. Nimensä mukaisesti soutu kulkee kanavien kautta. Matkan aikana soudetaan läpi Taivallahden, Varistaipaleen, Karvion, Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavien. Reitti on ollut Pentille varsin mieluinen. - Kapeikot ja niiden maisemat ovat mielenkiintoisimmat, selkäosuudet eivät niinkään. Mutta hankalaa reittiä on varmasti muuttaakaan, Pentti miettii. Mukavaa on ollut sekin, että matkan varrella on usein ollut jotakin pientä ohjelmaa. Vaikka huolto toimii eivätkä matkat ole pitkiä, veneeseen kannattaa Pentin mielestä varata ainakin juotavaa ja ehkä myös pientä suolaista. Harjoittelusta on toki hyötyä, mutta kylmiltäänkin soutamaan voi lähteä, retkeläiset pitävät kyllä huolta toisistaan.

Pentti on soutanut Kanavasoudun jokaisella kerralla alusta loppuun saakka.

Heinäveden viides Kanavasoutu on vuorossa 18.-20. heinäkuuta.

Kanavasoutu innosti Pentti Koistista niin, että hän rakensi souduille kolmen soudettavan puuveneen. - Käytännössä tein veneen kokonaan itse. Mallia hain tutkiskelemalla kirjoja ja silmäilemällä, miten toiset ovat veneensä tehneet. Kolmen soudettava vene rakentui koivuvanerista. Pohjapuut ovat mäntyä. Pinta käsiteltiin ensiksi lakan, valtin ja tervan seoksella ja toiseen kertaan lakan ja valtin yhdistelmällä. Talvisin arvovene on suojassa katoksen alla. - Vene on osoittautunut vakaaksi, ja

parhaimmillaan olemme soutaneet sillä 15 kilometriä tunnissa, mutta luultavasti lujempaakin pääsisi, jos oikein kokeilisi. Olemme olleet oikein tyytyväisiä, jälkeen emme ole muista jääneet, Pentti myhäilee.

sanomat

HEINÄVEDELTÄ SAA KAIKKEA

MITÄ KAIKKEA HEINÄVEDELTÄ SAAKAAN? Heinäveden yrittäjäyhdistyksen Heinävedeltä saa kaikkea -hankkeeseen lähti omarahoitusosuudella mukaan 13 yritystä ja yksi yhdistys, jonka alla toimii toistakymmentä kuljetusalan yrittäjää. Olemme kertoneet yrityksistä Kevätsanomissamme tänä keväänä ja jatkamme nyt Kesäsanomissa erillisillä sivuilla. Kevätsanomissa ollut liite on myös jakelussa kesän aikana. Esitimme yrityksille muutamia yhteisiä kysymyksiä. Lisäksi pyysimme yrityksiltä pienen tarinan arjesta; se saattoi liittyä esimerkiksi iloiseen kohtaamiseen asiakkaan kanssa tai johonkin ajankohtaiseen ja tiedottamista tarvitsevaan asiaan. Kevätlehdessämme esittelimme Heinäveden Apteekin, Heinäveden Rauta ja Värin, Inkariikan, Kerman Kone ja Sahan, K-Market Kerman sekä LähiTapiolan. Nyt ovat vuorossa Sähköliike T. Koponen, Aromaterapia Enni Leinonen, Heinäveden Jalkine, Heinäveden Kaluste, Palokin Johanneskoti, K-Extra Karvio, Radio ja Kuva (sekä Digipaino ja Hasuniityn Hunaja) ja Heinäveden Kuorma-autoilijat.

YHTEISET KYSYMYKSET: • yrityksen täydellinen nimi ja perustamisvuosi • ketä yrityksessä nykyisin työskentelee • yrityksen palvelutarjonta • yrityksen motto • mitä yrityksessä ajatellaan yrittämisen merkityksestä Heinävedelle • miksi kannattaa hankkia Heinävedeltä niin paljon kuin mahdollista

Mikko Keinonen on kuvannut Heinävedeltä saa kaikkea –hankkeeseen liittyen dokumentin, joka täydentyy tänä kesänä. Alkukesästä hän jututti dokumenttiin Karvion K-kauppias Vesa Auvista, apurina Mikolle oli Nino Moisiomäki. Dokumenttiin liittyy vielä oma palasensa, jossa näyttelijä Jukka Keinonen kiertää kirkonkylän kauppoja kuvitteellisena, mutta potentiaalisena asiakkaana, joka rakentaa mökkiä ja tarvitsee sinne yhtä sun toista. Löytyykö kaikki tarvittava Heinävedeltä, se selviää dokumentista. Dokumentin antia voi katsoa netissä, osoitteessa: www.heinavedelta.net

LAADUKKAITA ASENNUKSIA

• Sähköliike T. Koponen Oy on perustettu v. 1984. • Tällä hetkellä yrityksessämme työskentelee viisi henkilöä: toimitusjohtaja, sihteeri ja kolme sähköasentajaa. • Yritys tarjoaa mm. sähkösuunnittelua, sähköasennuspalveluita, ilmalämpöpumppujen ja aurinkopaneelien asennuksia sekä tarvikemyyntiä keskustan myymälässä. Lisäksi yrityksemme vuokraa liike- ja asuinhuoneistoja sekä varastotiloja. • Laadukasta ja ammattitaitoista sähköasennuspalvelua asiakkaan toiveiden mukaisesti. • Yrittäminen luo pohjan koko kunnan elinvoimaisuudelle ja kehitykselle. Paikalliset yritykset ovat Heinävedellä erittäin tärkeitä työllistäjiä. • Käyttämällä Heinävedeltä saatavia palveluita mahdollistamme nykyisten palveluiden säilymisen ja uusien syntymisen. Paikallisten palveluiden laajamittainen hyödyntäminen mahdollistaa yritysten entistä paremman kilpailukykyisyyden, joka näkyy myös kuluttajahinnoissa.

Energiaa monella tavalla Sähköliike T. Koponen on toiminut Heinävedellä pian 30 vuotta. Jotta paikalliset ja varsinkin kesäasukkaat löytäisivät sähköliikkeen asiakkaiksi entistä helpommin, yritys avasi toimitilat kirkonkylän keskustaan pari vuotta sitten. Myymälässä on myös tarvikemyyntiä ja esimerkiksi valaisimia. - Kun meille tulee käymään,

asiakasta neuvotaan ja autetaan sähkökysymyksissä. Jokainen saa yksilöllistä palvelua, Joonas Koponen sanoo. Yhteyden yritykseen saa myös perinteisellä puhelinsoitolla tai ottamalla yhteyttä nettisivujen kautta. Kesä on vuoden kiireisintä aikaa, koska rakennusten sähköistämisien lisäksi yritys

Joonas Koponen taitaa ilmalämpöpumppujen asennukset.

asentaa myös aurinkopaneeleja ja ilmalämpöpumppuja. - Aurinkopaneeleja olemme asentaneet 1990-luvulta lähtien, ja ilmalämpöpumppuja vuoden verran. Heinävedeltä puuttui paikallinen toimija, joten otimme pumppujen toimitukset ja asennukset työnkuvaamme mukaan, Joonas kertoo.

- Ilmalämpöpumpuilla voi hoitaa myös mökkien talviajan ylläpitolämmityksen varsin edullisesti. Vaikka ilmalämpöpumput yleistyvät kaiken aikaa, myös aurinkopaneeleja tilataan. Niitä hankkivat etenkin kesäasukkaat, joiden mökeille sähköliittymän hankkiminen on liian kallista.

Uusinta uutta ovat verkkoon liitettävät aurinkopaneelit. - Paneeli katolla tuottaa tasavirtaa, joka muutetaan laitteiston avulla verkkoon sähkövirraksi. Jos energiaa kertyy yli oman tarpeen, ylimääräisen ostaa Pohjois-Karjalan Sähkö, jonka kanssa meillä on sopimus, Joonas selvittää.

sanomat

HEINÄVEDELTÄ SAA KAIKKEA

HYVINVOINNIN VUOKSI

• Aromaterapia Enni Leinonen. Yritys on perustettu 2002, ja se on ainoa lajissaan Heinävedellä ja lähiympäristössä. • Enni Leinonen • Palveluihini kuuluvat Wellnesshoidot, aromaterapia, koulutuspalvelut, jne. • Hyvinvoinnin edistäminen oman osaamisen kautta! • Vain suosimalla oman kunnan palveluja kestämme menossa mukana, mikä on kaikkien meidän yhteinen etu.

Eteeristen tuoksujen työpaikka

Enni Leinosella on keskellä kirkonkylää sievä yritystila, jossa eteeriset öljyt tuoksuvat vienosti. Tuoksu kertoo, että Ennillä on meneillään aromaterapiahoito. Hoitopöydällä Ennin jalkahoidossa makaa rennonoloisena ja hymy kasvoillaan nuori heinäveteläisnainen. - Aromaterapiahoitoja ei ole lähiseuduilla, ainakaan näin vahvalla koulutuksella kuin minulla on, Enni sanoo.

Hän on sekä UMG diplomija Wellness-terapeutti että fytoterapeutti. Takana on myös akupunktiokoulutusta. Enni antaa perusaromaterapiahoitoja koko vartalolle, jalka-, kasvoja käsihoitoja, puolihierontaa stressiniskaan ja uusimpana kuumakivihierontaa. - Käytän suomalaista vuolukiveä, jonka lämmönjohtavuus on perinteisiä kuumakivihieronnan kiviä parempi. Kehon

Enni Leinonen on aromaterapian osaaja, jollaista ei lähitienoilta löydy. pystyy aistimaan kivien läpi, mutta opettelua se on vaatinut. Kuumakivihieronta on hyvä esimerkiksi reumaatikoille. Kotikäyntejäkin Enni tekee. Kaveriporukalla voi tilata vaikka rentouttavan yrtti- tai turvesaunan. Enni on jatkanut aromaterapian opiskeluja edelleen. Hän kävi vanhustyön hoitokoulutuksen Turussa, ja valmistui keväällä Suomen ensimmäiseltä kurssilta ensimmäisenä. Nyt hän voi kouluttaa terveydenhoitoalan työntekijöitä tuotta-

maan vanhuksille hyvinvointia aromaterapian keinoin. - Tavoitteena on helpottaa hoitajien työtä ja laitoshoidossa olevan asiakkaan elämää. Hoitaja pysähtyy hetkeksi jakamaan kiireetöntä huomiota asiakkaalle vaikkapa pukemisen yhteydessä, Enni kertoo. Potilaana tai jopa saattohoidossa olevan mieltä virkistetään eteeristen tuoksujen avulla. Välttämättä enempää ei tarvita kuin pyyhkiä ihoa sopivalla öljyllä tai hieroa jalkoja, ylipäänsä koskettaa.

- Eteeriset öljyt ovat tehokkaita, sillä vaikka ihminen olisi tajuton, haju- ja tuntoaisti säilyvät. Emme aina tiedä, mitä kaikkea ihmisessä tapahtuu, vaikka hän ei pystyisikään ilmaisemaan itseään. Kaikkia asioita ei voi aina selittää, vaikutuksen vain tiedostaa. Enni puhuu kokemuksesta, sillä hän toimi äitinsä omaishoitajana tämän elämän loppuun saakka. Omaishoitajuus jatkuu kahden lapsen hoitamisella.

Kenkäkauppa on paljon muutakin

Eeva-Liisa Kinnunen ihastelee Heinäveden Jalkineen uusia sisustustuotteita, joita yrittäjä Seija Keinänen ilomielin esittelee.

MONIPUOLISUUS ON VALTTIA • Heinäveden Jalkine Ky on perustettu 1949 eli yritys täyttää tänä syksynä 65 vuotta. • Yrittäjäpariskunta Seija Keinänen ja Markus Määttä, Raili Määttä, Raija Jukarainen ja kesätyttönä Emmi Hottinen. • Tuotevalikoimaamme kuuluvat kengät, laukut, lelut, kemikaliotuotteet, taloustavarat, hygieniatuotteet sekä uusimpana osastona sisustus- ja lahjatavarat. Meiltä saa myös suutarin palvelut. • Luotettavuus, laatu, asiakaspalvelu ja monipuolisuus. • Jäljellä olevilla yrityksillä on suuri merkitys, ja nykyinen palvelutaso pitäisi yrittää säilyttää. Kaikki yritykset ovat yhtä tärkeitä, ja kaikki tukevat toisiaan. • Heinäveden palvelut säilyvät varmemmin, kun palveluita käytetään ja täältä hankitaan niin paljon kuin mahdollista. Toukokuussa avautunut vaateliike on oikein tervetullut joukkoon, onnea ja menestystä!

Asiakaspalaute on yrittäjille tärkeää, niin positiivinen kuin negatiivinenkin. Seija Keinänen ei muista saaneensa kielteistä palautetta, mutta myönteistä kylläkin. - Kaikkihan me olemme asiakaspalvelijoita, ja myönteinen palaute tuo tietysti hyvän mielen ja auttaa jaksamaan. Sosiaalisella medialla on melkoinen vaikutus, sillä siellä sana kiertää nopeasti. Seijallakin on tästä kokemusta. - Meillä kävi hiljattain Heinävedeltä kotoisin oleva ihminen, joka käy aina silloin tällöin täällä sukuloimassa. Meidän liikkeessämme hän ei ollut käynyt vuosiin, mutta hän oli lukenut Facebookista, että liikettämme ja kenkävalikoimaa kehuttiin, ja hän tuli käymään varta vasten sen takia. Mukaan lähtivät kengät, ja asiakkaan mieli oli iloinen, Seija kertoo hyvillään. Uudentyyppisessä markkinoinnissa on oltava mukana, sillä nuori sukupolvi ei enää niin usein osta tarvitsemaansa perinteisistä kaupoista. Seija tietää, että nettikauppa valtaa koko ajan tilaa. Heinäveden Jalkineen tuotevalikoima on laaja, ja juuri monipuolisuudella on mahdollista pärjätä. Jos talviaikana ovi ei käykään niin usein, niin kesällä on toisin.

- Monelle yrittäjälle kesä on tärkeää aikaa ja siihen kannattaa panostaa, Seija vakuuttaa. Kesäasukkaiden vaikutus on huomattava. Uusimpana tuoteryhmänä Jalkineen katon alle ilmestyivät sisustustuotteet. Seija myöntää olevansa intohimoinen sisustaja, ja siitähän se ajatus yrityspuolellekin virisi. - Meillä on piensisustustavaraa, kuten leipälaatikoita, naulakoita ja uusvanhoja tuotteita. Maalaisromantiikka kiinnostaa ihmisiä, modernit tavarat eivät liiku niinkään. Esimerkiksi peltisoikkoja meiltä löytyy mukava valikoima. Sisustustavaroissakin on painotettu laatua. Tuotemerkit I-B Laursen, Sylvi Salonen ja Blossom ovat tunnetuimmat Jalkineella olevat tuotemerkit, ja sisustuksesta innostuneet ne kyllä tuntevatkin. - Itse käyn valikoimassa tuotteita kahdesti vuodessa sisustusmessuilla, ja lisää niitä tilaan nettikaupan kautta. Kun tuotteet tuntee, netin kautta tilaaminen on vaivatonta. Sisustustuotteita ostavat kaikenikäiset, ja niitä hankitaan sekä kotiin että tuliaisiksi. Mikäs sen hauskempi vieminen voisi olla kuin vaikkapa peltisoikko, jonka voi sitten täyttää muiden heinäveteläisten yritysten tuotteilla.

sanomat

HEINÄVEDELTÄ SAA KAIKKEA

LAAJAN VALIKOIMAN HUONEKALULIIKE

• Heinäveden Kaluste Ky, nykyiset yrittäjät aloittivat vuonna 1990, yritys on perustettu jo paljon aiemmin. • Yrittäjäpariskunta Eeva-Liisa ja Ilmo Pölönen. • Meillä on laaja edustus kodin huonekaluja ja sisustustuotteita. Lisäksi kokoamme huonekalut pyydettäessä ja kuljetamme ne kotiin. • Palveleva ja yllätyksellinen huonekaluliike. • Kun on kysyntää, on myös tarjontaa – vaikutus on molemminpuolinen. Heinäveteläiset yritykset tekevät myös yhteistyötä: neuvomme kysyjän naapurikauppaan, kun tunnemme niiden valikoimat.

Yllätyksien huonekalukauppa

Heinäveden Kaluste on pääasiallisesti huonekaluliike, mutta liikkeen tiloista löytyvien tuotteiden kirjo yllättää asiakkaan kuin asiakkaan, kun vain malttaa kierrellä ja katsella tarjontaa. - Meillä on monipuolinen mallisto, tavarantoimittajia on satoja, Ilmo Pölönen kertoo. Hänellä on vuosikymmenten

kokemus huonekalukaupasta. Huonekalujen lisäksi noin 500 neliön myymälätilasta löytyvät valaisimet, patjat, verhotangot, sisustustuotteet, kesäkalusteet… Vaikka kaupunkien hallimaisiin myymälöihin verrattuna tilaa ei ole kovin paljon, monipuolisuus lyö ketjujen tuotevalikoiman mennen tullen.

Kauppias Ilmo Pölönen opastaa kesätyöharjoittelija Taisto Patrikaista kesäkalusteiden kokoamisessa. - Esimerkiksi yksi joensuulaisasiakas etsi kaupungista ns. munkkituolia. Siellä eivät olleet moisesta tuolista kuulleetkaan, meiltä se löytyi varastosta, Ilmoa hymyilyttää. Munkkituolia käytettiin aikanaan luostareissa, se on kokoontaitettava ja siinä on leijonanpääkäsinojat. Pienestä maaseudun huonekalukaupasta voi siis löytää miellyttäviä yllätyksiä. Mut-

ta samaan aikaan pienessä kaupassa ovat tarjolla myös suurten ketjujen tarjoustuotteet. Kesäasukkaat ovat puolestaan olleet yllättyneitä kokoamis- ja kuljetuspalveluista. Ei ole ensimmäinen eikä toinen kerta, kun huonekalun ostanut kesäasukas on kysynyt toistamiseen, että ihanko oikeasti ostos tuodaan mökille sisään saakka. Kuljetuspalveluissa Ilmo on

saanut taipua monenmoiseen. - Esimerkiksi eräs ulkomaalainen pitkäaikainen asiakkaamme osti sohvan. Hänen mökkinsä oli saaressa ja kuljetusvälineenä oli pienehkö vene. No, sohva laitettiin poikittain veneeseen ja Ilmo istui päälle painoksi. Venettä ohjasi pienen moottorin turvin asiakas itse. Eli erikoiskuljetukset toimivat saariinkin, Eeva-Liisa Pölöstä naurattaa.

IKÄÄNTYNEIDEN KOTI

! Johanneskodissa korostuvat avoimuus ja välittäminen, Matti Vihma kertoo. Johanneskoti on alallaan edelläkävijä, jonka osaamista arvostetaan ja kuunnellaan laajalti.

Ammattilaiset asialla – myötätuntoa, hoivaa ja huolenpitoa Miten tarjoat parasta hoivaa vanhemmillesi, jotka eivät pärjää enää yksin kotona? Tähän kysymykseen piti löytää vastaus äitini kohdalla vuonna 2008. Ratkaisu äitini hoitopaikas-

ta valkeni ensivierailulla Johanneskotiin. Tuolloin tehty valinta tuntuu parhaalta mahdolliselta vielä nytkin. Johanneskodin henki puhuttelee kävijää heti kynnyksellä; siellä sinua kohtaa lämpö, rauhalli-

suus, turvallisuus, puhtaus, ystävällisyys - aito arjessa kohtaaminen kaikessa. Ensiarvoisen tärkeät asiat, myötätunto – hoiva – huolenpito, eheyttävät ihmistä elämänkaaren kaikissa vaiheissa.

• Johanneskoti Oy on perustettu 1997, toiminta alkoi varsinaisesti 1998. • Yrittäjäpariskuntana toimimme me: Merja ja Matti Vihma. Meillä on erinomainen henkilökunta, työntekijöitä on lisäksemme kahdeksan. • Palokin Johanneskoti tarjoaa tehostettua palveluasumista ikääntyneille. Lisäksi kattomme alla on hyvinvointipalveluja: hermoratahierontaa ja jalkojenhoitoa sekä myynnissä hoitoaineita. Asiantuntijapalveluina tarjoamme työnohjausta ja avustamme laadunhallinnan kysymyksissä. • Yritykset tarjoavat monipuolisia palveluita, mistä on etua meille kaikille. Miksi hakea muualta, kun kotikulmiltakin saa? Euron kierto omassa kunnassa on kuin kierto omassa kukkarossa.

Johanneskodin papereihin kirjatut arvot ja toimintaperiaatteet ovat totta talon arjessa ja asiakkaiden kaikessa kohtaamisessa. Lisäksi tämä todellisuus on viestien muodossa kaukanakin asuvien omaisten ulottuvilla, DomaCare -ohjelman sivuilla. Huoli äitini vanhuusajan päivien sujumisesta huojentuu, kun luen Johanneskodin päivittäisiä kuulumisia. Tiedot äitini terveydentilasta ja vaikkapa kuntoutumisesta sairaalajakson jälkeen ovat luettavissani reaaliajassa. Samoin saan tiedon äitini yön sujumisesta, päivän ruokailuhetkistä, hänen omatoimisuudestaan ja aamupäivän aktiviteeteista: sanoma-

lehden lukua, leipomista, keppijumppaa, virkeyttä vanhoista viisaista sananlaskuista, ulkoilusta ja musiikin kuuntelusta ja lauluista. Erityisen ilahduttavaa on talon tapa elää vuodenkierron juhlahetket huomioiden. Ja juhlien valmisteluun kukin saa osallistua vointinsa mukaan: Johanneskoti koristellaan yhdessä niin jouluun, pääsiäiseen kuin juhannukseen. Kaikki tämä on tuttua vanhuksille oman elonsa vuosikymmeniltä; muistoja, muistelua ja tätä hetkeä samalla kertaa. Omaiset ja ystävät ovat lämpimästi tervetulleita tähän taloon läheisiään tapaamaan. Omainen

sanomat

HEINÄVEDELTÄ SAA KAIKKEA

KEHITTYVÄN KYLÄN KAUPPIAS

• K-Extra Karvio, muuttuu K-Marketiksi loppuvuodesta. Nykyinen kauppa lokakuussa 2004, mutta Karviossa on ollut kyläkauppa 1960-luvulta lähtien. • Kesäkuun alusta kauppiaspariskuntana aloittivat Vesa ja Ulla Auvinen. Aiemmat kauppiaat Eija Pesonen ja Seija Sallinen jatkavat syksyyn asti, kesällä on lisäksi 2-3 kesätyöntekijää. Työntekijätilanne täsmentyy syksyn aikana. • Karvion kauppa on päivittäistavarakauppa. Uusi kauppias aikoo muun muassa kehittää tuoretuotteiden valikoimaa ja paistopistettä. Myös tuotevalikoima laajenee. Postipalvelut pysyvät ennallaan. • Kehittyvän kylän K-kauppa. • Näinä energianhintojen aikana kannattaa ostaa läheltä niin paljon kuin mahdollista. Kaupunkireissun polttoainekustannuksilla ostaa lähikaupasta jo paljon ruokaa.

Sydämeltään kyläkauppias Karvion uusi kyläkauppias on monelle tuttu vuosien takaa. Vesa Auvinen toimi kirkonkylän K-Market Kerman kauppiaana helmikuulle 2006. - Voi olla, että olisin siellä vieläkin, mutta kaupan kehittäminen ei edennyt kuten olisin halunnut, Vesa kertoo. Välissä vierähti yli seitse-

män vuotta Joensuun Motonetin tavaratalopäällikkönä. Vuodet isossa talossa olivat antoisia, mutta hektinen työ sai miettimään muutosta. Kun yhteydenotto mahdollisuudesta siirtyä Karvion K-Extran kauppiaaksi tuli, ajatus alkoi hahmottua. - Olen Savosta kotoisin, ja

Vesa Auvinen palasi Pohjois-Karjalasta Heinävedelle kyläkauppiaaksi ja teki sen ilomielin. meillähän on ollut kesäpaikka Heinävedellä kaikki nämä vuodet. Siirrymme tänne hiljalleen, ja vaimoni Ulla tulee rinnalleni kauppiaaksi hieman myöhemmin kesällä. Sydämeltäni olen aina ollut kyläkauppias, ja uskon, että pystyn antamaan tälle saralle jotakin uutta. Itsenäisenä kauppiaana omalla työpanoksella saa enemmän aikaan kuin vieraan palveluksessa ollessa. Karvion kauppa on Vesalle tuttu asiakkuuden kautta. Hän

näkee yrityksessä potentiaalia, ja kehittämisajatuksia on muhinut mielessä. - Haluan kaupasta nykyaikaisen ja omannäköiseni, ja haluan hyödyntää enemmän Keskon tarjoamaa tukea. Kauppa muuttuu K-Marketiksi syksyn aikana, mikä tarkoittaa myymälän ilmeen uusimista ja tuotevalikoiman lisäämistä. Panostamme tuotteiden saatavuuteen ja laatuun, Vesa viestittää asiakkailleen. Suunnitellessaan muutok-

sia kauppias pitää tärkeänä asiakkaiden kuuntelua. Millaisia toiveita on vakituisesti kauppaa käyttävillä, entä lukuisilla kesäasukkailla? Voisiko tuotevalikoima palvella myös kalastajia, entä muita alueella liikkuvia harrastajia? - Edelliset kauppiaat ovat tehneet hyvän pohjatyön, tästä on kaikki mahdollisuudet lähteä kehittämään. Kauppa on keskeisellä paikalla kehittyvässä kylässä, ja tänne on helppo tulla.

PALJON SAMAN KATON ALLA

• Radio ja Kuva Ky perustettiin 1955 eli ensi vuonna tulee täyteen 60 vuotta. • Yrityksessä työskentelevät Virve Luostarinen, Pekka Utriainen, Ilona Jyrkkänen ja Juha Pelkonen. Yrityksen perustaja Mikko Pelkonen käy yrityksessä päivittäin. • Meillä on sekä suuria että pieniä kodinkoneita, viihde-elektroniikkaa ja sähkötarvikkeita, kelloja ja kellonparistoja, pöytähopeaa ja koruja, passikuvia ja valokuvauspalveluja, taulujen kehystystä, digipainopalveluja ja kopiointia, hunajaa ja lahjatavaroita, koneiden ja laitteiden kotiinkuljetus ja asennus sekä samassa yhteydessä vanhojen laitteiden pois vienti. • Palvelua asiakkaan parhaaksi. • Niin kauan kuin Heinävedellä on asiakkaita (siis asiakkaita, ei asukkaita), niin kauan täällä on yrityksiä. Tällä hetkellä paikkakunnallamme on vielä todella hyvä palvelutarjonta, johtuen paljolti myös kesäasukkaista ja heidän aktiivisuudestaan. Toimivat yritykset ovat paikkakunnan selkäranka. Heinävedellä toimivat yritykset tukevat ja täydentävät toisiaan. Ja sanotaanhan: vähällä käytöllä oleva sarana ruostuu ja ruosteinen sarana narisee ja lopulta jumittuu.

Yrittäjä arjen tarinoita Kun Radio ja Kuvasta ostaa mikroaaltouunia suuremman kodinkoneen, tavallista on, että asiakas pyytää tuomaan koneen kotiin ja asennuttamaan sen paikalleen. Koneiden toimituksiin liittyy monia mukavia tarinoita ja muistoja. - Aikanaan veimme isäni Mikon kanssa pakastimen Särkelään. Kone piti saada vintille, joten otimme maasta laudat, asetimme ne lisäsiiven kattoa vasten ja työnsimme pakastimen vesikelkalla katolle. Sieltä saimme ujutettua koneen ik-

kunan kautta sisälle ja paikoilleen, Juha Pelkonen kertoo. Hauskaksi osoittautui myös tapaus, kun pakastin piti viedä kirkonkyläläiseen kerrostaloasuntoon, ja asiakas halusi sen parvekkeelle. Ovi oli liian kapea, joten ikkunan kautta sekin kone saatiin paikoilleen. Kun televisio hajoaa, on usein kiire saada uusi vastaanotin tilalle. - Kirkonkyläläinen mies ostatteli uutta tv:tä, mutta kauppoja ei vielä ollut syntynyt. Elettiin olympialaisten aikaa,

ja kisat näkyivät meillä öiseen aikaan. No, yöllähän se vanha tv sitten särkyi ja asiakas soitti hädissään isälle. Hän vei uuden tv:n yöllä kolmen aikaan juuri parahiksi, etteivät keihäskisat jääneet katsomatta, Juhaa naurattaa. Uudet pyykinpesukoneet ovat herättäneet kysymyksiä ja aiheuttaneet soittoja ostopaikkaan. Yleensä vikana on ollut pesijän malttamattomuus: uusien koneiden pitkä ohjelma vatkaa pyykkiä reippaasti yli kaksi tuntia, kun ennen val-

Heinävedellä tavarat kuljetetaan asiakkaan kotiin ja asennetaan paikalleen. Juha Pelkosella liesi on lähdössä asiakkaalle. mista saattoi tulla reilussa tunnissa. Juha kertoo rauhoitelleensa, että odotellaanpas nyt vielä vähän aikaa... Ja tarina hunajastakin vielä. - Kenenkäs hunajaa tämä on, kysyi miesasiakas. Kerroin, että osa on meidän omaa, osa on tullut Lapinlahdelta. Mies kertoi saaneensa ulkolaisesta hu-

najasta ihottumaa ja hengenahdistustakin. - Sanoin, että otahan tuosta purkki kokeeksi. Jonkin ajan kuluttua asiakas palasi ja sanoi tyytyväisenä, että eipä tästä hunasta tullut vaivoja ja on sittemmin ostanut monta purkkia, Juha kertoo.

sanomat

HEINÄVEDELTÄ SAA KAIKKEA

ELINVOIMAISUUTEMME ON KULUTTAJAN KÄSISSÄ

Heinäveden Kuorma-autoilijat ry:stä kolme vastasi esitettyihin kysymyksiin. Tässäpä heidän vastauksensa yhdistettyinä järjestyksessä Hannu Malkki, Jukka Mikkonen ja Olli Heikkinen: • Kuljetusliike Ey-Trans ky on perustettu vuonna 1992, yrittäjänä toimii Hannu Malkki ja tarvittaessa alihankkijat. • Mikkosen Kuljetus Ky on perustettu 1964, ja yritys on siirtynyt sukupolvenvaihdoksella Seppo Mikkoselta Jukalle vuonna 2004. Yrittäjinä toimivat Jukka ja Miia Mikkonen. • Palokki Trans Tmi on perustettu 2013. Yrittäjänä toimii Olli Heikkinen, ja yritys työllistää kaksi vakinaista kuljettajaa ja yhden osa-aikaisen. • Kaikki maa-ainestoimitukset (Malkki). Kuljetukset, nostot, hinaukset, vaihtolavat, muutot, kahmarityöt, vedenajot, erikoiskuljetukset (Mikkonen). Yrityksellä on kaksi moduuliyhdistelmää ajossa. Yritys ajaa Ahola Transportin ohjauksessa Suomen ja Ruotsin välistä rahtiliikennettä (Heikkinen). • Se tehdään, mikä luvataan! (Malkki). Monipuolista palvelua asiakkaan tarpeiden mukaan (Mikkonen). Tavarat toimitetaan varmasti perille. Huolellisesti ja ympäristöystävällisesti (Heikkinen). • Kaikenlaisen yrittäjyyden merkitys tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa Heinävedellä, jotta täällä saataisiin pysymään edes jonkinlaiset palvelut myös tulevina vuosina. Ja tätä taustaa vasten tietysti toivoisin, että kaikki käyttäisivät paikkakunnan palveluja niin paljon kuin mahdollista (Malkki). Yrittämällä saadaan palveleva ja kukoistava kunta sekä monipuolinen palvelu verkko. Hankkimalla palveluita Heinävedeltä autamme säilyttämään palvelut omalla kylällä sekä luomme tärkeitä työpaikkoja tulevaisuuteen. Oma kylän elinvoimaisuus on kuluttajan käsissä. Mitä enemmän palveluita käytetään, sen varmempaa niiden säilyminen läheisyydessä on (Mikkonen). Yrittäjät luovat Heinävedelle työtä. Kun hankimme palvelut omasta kunnasta, tuemme kunnan työllisyyttä ja siten edesautamme kaikkien kuntalaisten hyvinvointia (Heikkinen).

Kuorma-autoilijat ry:n jäsenyritykset Kuljetusliike Ey-Trans ky, Hannu Malkki, Malkkila Kuljetusliike Herranen Ky, Ari Herranen, kirkonkylä Kiinteistö ja Konepalvelu Hiltunen Ky, Asko Hiltunen, Varistaipale Kuljetusliike Arto Loikkanen Oy, Lamminpää Kuljetusliike K. Luostarinen Ky, Kari Luostarinen, Rum-

mukkala Loikkanen J&S Oy, Simo Loikkanen, Kangaslampi Löthman Oy, Antti ja Pertti Löthman, kirkonkylä Maansiirto ja Kuljetus Hottinen Ky, Timo Hottinen, kirkonkylä Mikkosen Kuljetus Ky, Miia ja Jukka Mikkonen, kirkonkylä Palokki Trans Tmi, Olli Heik-

kinen, Palokki Paasonen Petri & Kumppanit Ay, Vihtari Räsänen Raimo, Lajunlahti Kuljetusliike Vaahterinen Oy, Ari Vaahterinen, Karvionkanava Vartiainen Juha Ky, Säynetkoski

Kuorma-autoilijat ry:n jäsenyritysten osaamisala on laaja. Yhdistyksen sihteeri Miia Mikkonen lastaa tavaraa jaellakseen niitä Heinäveden yrityksille.

Rasvanäpeille tunnustusta Heinäveden Kuorma-autoilijat ry. on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:hyn kuuluva yhdistys. SKAL on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Paikallisyhdistyksessä on 14 jäsenyritystä. - Itä-Suomessa on noin 30 paikallisyhdistystä, ja Heinävesi edustaa keskikokoa. Yhdistys on kuitenkin aktiivinen, SKAL Itä-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Heikki Lappalainen kertoo. Kuljetusalalla ja sitä sivuavilla yrittäjillä ja heidän kuljettajillaan pitää nykylainsäädännön mukaan olla kuljettajan ammattipätevyys. Siirtymäaikaa on ollut vuodesta 2007, nyt viimeinen takaraja on syyskuun 10. päivä. - Heinävesi on hoitanut koulutuksia yhteistyössä; yhdistys on järjestänyt yhteisiä koulutuksia ja houkutellut

osallistujia mukaan. Koulutukset on pidetty paikkakunnalla, ja niihin on osallistunut muitakin kuin yhdistyksen jäseniä, Lappalainen sanoo. Ammattipätevyyden saa suorittamalla vaaditut kurssit. Ajokortin ja ammattipätevyyden voi suorittaa ammattioppilaitoksissa logistiikkalinjalla tai armeijan käyneillä on mahdollisuus suorittaa ammattipätevyys sotilaskuljettajakoulutuksen yhteydessä. Heinävesi saa kiitosta toisestakin asiasta. - Heinävedellä on huomioitu nuoria ansiokkaasti. Pari, kolme kertaa yhdistys on jakanut Rasvanäppi-stipendejä nuorille, jotka paitsi ovat osoittaneet kiinnostusta koneisiin ja laitteisiin, myös oppineet kasaamaan ja huoltamaan niitä. En ole kuullut, että vastaavanlaisia tunnustuksia olisi jaettu missään muualla, Lappalainen mainitsee.

sanomat

Polte on Heinäveden lukion yrittäjyysryhmä

’’MEIS ON POTENTIAALIA’’ Pienessä Heinäveden lukiossa on järjestetty yrittäjyyskursseja vuodesta 2007. Tuolloin perustettiin myös Osuuskunta Käskassara rahaliikenteen helpottamiseksi. Syksyllä lukion toiselle vuosikurssille siirtyvät Polte-ryhmäläiset ahkeroivat viime lukuvuoden kursseilla kohti suurta päämäärää: matkaa joko Berliiniin tai Barcelonaan.

Polte-ryhmä järjesti alakoululaisille mieluisan discon.

Yrittäjyyskurssin valinneita on kymmenen. Kursseilla yrittäjyyttä käydään mahdollisimman seikkaperäisesti ja ammattimaisesti läpi, niinpä kurssilaiset ovat jakaantuneet talous-, markkinointi- ja sisältöryhmiin. Talven suurin ponnistus oli oman julkaisun rakentaminen a:sta ö:hön. Tällä yrittäjyyslehdellä aloitettiin varainkeruu tulevana keväänä koittavaa ulkomaan matkaa varten. - Ryhmä vietti yhden viikonlopun Sapun entisellä koululla, toisen Valamossa ja kolmannen lukiolla lehden tekoon

la ja piti käydä useamman kerran. Mutta kun selitimme, että olemme nuorten asialla, sitä pidettiin hyvänä asiana, nuoret kertovat. Pojat taittoivat lehden, ja Pekka Utriainen (Digipaino) auttoi tekemällä lähes kaikki ilmoitukset. Kokonaistulokseen oltiin tyytyväisiä – totisesti. - Rahaa saimme sopivasti eli hyvän verran pääsimme voitolle. Mutta toki lisärahakin kelpaa… Toinen ponnistus oli diskon järjestäminen alakoululaisille. Silloinkin poltelaiset tekivät

liittyen. Viikonloppuihin liittyi paljon työskentelyä, yrittäjyysryhmää vetävä opettaja Petri Eränen kertoo. Yrittäjyyslehdessä korostuu kansainvälisyys. Heinävedestä, Berliinistä ja Barcelonasta valotetaan kulttuuria, ruoka- ja juomaperinnettä, nähtävyyksiä, urheilua sekä ilmastoa ja kasvillisuutta. Osa lehden tekemistä oli sponsoreiden eli ilmoitusten hankinta. - Aluksi menimme pieniin yrityksiin ilmoituksia pyytämään. Joskus oli hankalaa, kun pomot eivät olleet paikal-

selkeän työnjaon, kuka hoitaa mitäkin. Toukokuista diskoa pidettiin onnistuneena. Oppimisen saldoa: ”Tekemällä oppi ja kavereilta oppi. Opimme, miten pyytää rahaa kohteliaasti. Lehden tekeminen kannusti tekemään asiat kunnolla, jotta sitten voisi päästä matkalle.”

Tärkeä oma pieni lukio Nämä syksyllä lukion toiselle vuosikurssille siirtyvät oppilaat puolustavat Heinäveden pientä

opinahjoaan varauksetta. - Opettajat pitävät huolta, että kukaan ei jää jälkeen. Jos ongelmia on ollut, niistä voi kertoa opettajalle helposti. Suuressa lukiossa opettajat eivät välttämättä tiedä edes kaikkien nimiä. - Luokkahenki on ollut hyvä, ja kaikki ovat tulleet toimeen kakkosten kanssa. - Kaikkia kursseja ei saa, mutta ei se kovin haittaa. nettikursseja voi valita ja suorittaa niitä itsenäisesti. Tai kursseja voi käydä toisessa koulussa, ja ne voi laskea lukio-opintoihin.

Iloiset yrittäjyyskurssilaiset: takana vas. Petra Puustinen, Maisa Heikkinen, Karoliina Kukkonen ja Enni Rossi. Edessä vas. Elmeri Karvinen, Miika Saavalainen ja Rasmus Tiippana. Kuvasta puuttuvat Konrad Lewandowski, Joose Pitkänen, Tuomas Taskinen ja Aapo Timonen.

sanomat

Uusia yrittäjiä Putik Jessika Maarit Kojo-Väisänen toteutti pitkäaikaisen unelmansa perustaessaan ikioman naistenvaateliikkeen. - Mietin, minne liikkeeni perustaisin ja päätin tulla Heinävedelle, koska täällä ei ollut vaateliikettä. Kun näin nämä tilat, aloin mielessäni sisustaa niitä saman tien. Putik Jessika sijaitsee Kermanrannantien varrella, samassa talossa kuin Heinäveden Lehti. Se avasi ovensa toukokuussa. Maarit myy kaikenlaisia vaatteita kaikenikäisille ja -kokoisille naisille. Asuja voi täydentää sukka-, laukku- ja koruvalikoimasta. Maarit kertoo toimineen-

Heinävedellä aloitti pienen tauon jälkeen naistenvaateliike. Vaatteita löytyy kaikenikäisille ja -kokoisille naisille. sa kaupan alalla koko ikänsä, mutta tekstiilipuoli on ollut lähinnä sydäntä.

- Minut on otettu hyvin vastaan, mistä olen kiitollinen ja tyytyväinen, Maarit kiittelee.

Kermankeitaalla ikivihreitä musiikin helmiä

SINUA SINUA RAKASTAN

Kuva: Tuire Ruokosuo

Maija Ruuskanen, Juha Kotilainen ja Veera Railio ovat Musiikkiteatteri Kapsäkin jäseniä. Lauantaina 26. heinäkuuta soi hurmaava kesäillan konsertti Sinua sinua rakastan. Konsertti tarjoaa Kermankeitaalla musiikillisia ikivihreitä helmiä. Estradilla säteilevät monipuoliset muusikot, laulaja-viulisti Veera Railio ja pianisti-laulaja-lauluntekijä Maija Ruuskanen sekä tähtibaritoni Juha Kotilainen, joka tänä vuonna laulaa Savonlinnassa Aulis Sallisen Kullervo-oopperassa. Tässä Kermankeitaan lämminhenkisessä ja huumoripitoisessa konsertti-illassa kuullaan musiikkia monella tyylillä: musikaaliduettoja, ooppera- ja operettihupailua sekä romanttisen keinahtelevaa jazziskelmää – unohtamatta Eino Leinon klassikkorunoja. Näistä aineksista on keskikesän kim-

meltävä ja hurmaavan yllätyksellinen järvenrantakonsertti tehty. Baritoni Juha Kotilainen, laulaja-viulisti Veera Railio ja Savonlinnasta kotoisin oleva pianisti-laulaja Maija Ruuskanen ovat Musiikkiteatteri Kapsäkin jäseniä. Nämä kolme taiteilijamuusikkoa vaikuttavat vahvasti ja monimuotoisesti oopperan ja musiikkiteatterin kentällä. Juha Kotilainen Kansallisoopperassa, Maija Ruuskanen Kansallisteatterissa ja Veera Railio nähdään syksyllä 2014 Svenska Teaternin hittimusikaalin Mamma Mia! nimiroolissa. Musiikillisesti tämä trio ylittää tyylikkäästi tyylilliset raja-aidat – syntyy laulelmallista kamarimusiikkia. Juha Kotilai-

nen ja Ruuskanen Railio Duo esittävät konserttikokonaisuudessaan salonkimusiikillisessa hengessä duettoja musikaaleista, oopperaa, operettia, jazziskelmää ja laulelmaa. Kotilaisen vahva ja karismaattinen oopperailmaisu yhdistyy Railion viihteellisempään musikaali-, laulelma- ja jazz-ilmaisuun. Railiolla on hihassaan myös häneltä vähemmän kuultu klassisen lauluilmaisun ässäkortti. Maija Ruuskasen pianistinen ote ja sointimaailma saavat rakkaat ikivihreät musikaaliklassikot ja laulelmat kuulostamaan uudelta ja raikkaalta. Ohjelmistossa on myös Ruuskasen säveltämiä lauluja, tekstittäjäniminä mm. Bertolt Brecht ja Sirkka-Liisa Sass.

sanomat

Kermankoskella ja Sarvikummussa

YHDEKSÄT LAVATANSSIT Tanssinystäville on Heinävedellä tarjolla ainakin yhdeksät viralliset tanssit. Kolmesti on tilaisuus pyörähdellä Kermankosken lavalla, kuudesti Sarvikummussa. Juhannusaattona tanssitaan molemmilla lavoilla. Kermankoskella tanssittaa Paavo Heiskanen yhtyeineen, Sarvikummussa esiintyy Eija Kettunen. Kermanlavalla tanssit jatkuvat Heinäveden Musiikkipäiviin liittyen 28. kesäkuuta. Musiikista vastaavat Tuomo Hokka ja Metsälampi-orkesteri, vierailevana tähtenä on Juha Kotilainen. Kolmannen kerran kuohujen kupeeseen kokoonnutaan Höyrypursiseuran kesäregatan yhteydessä 11. heinäkuuta. Musiikin tarjoilee Tuomo Hokan duo. - Odotamme mahdollisimman paljon väkeä tanssimaan ja pitämään hauskaa, jotta saisimme pidettyä lavatoimintaa yllä. Jos tämä kesä olisi plusmerkkinen,

Lavatanssit Kermankoskella ovat tulleet osaksi Heinäveden Musiikkipäivien tarjontaa. Kuva viimekesän lavatansseista, jossa Metsälampi-orkesterin solistina oli Juha Kotilainen.

se antaisi lisäpotkua tuleville kesille, Pentti Turunen kertoo. Kermanlavan omistaa Heinäveden Hyrske, ja Pentti toimii seuran sihteerinä. Tansseja seura järjestää yhteistyössä Heinäveden ja Vihtarin vapaapalokuntien kanssa. Musiikkipäivien aikaisista tansseista vastaa Kerma-Pölläkkä-Sappu -kyläyhdistys.

Tanssit metsänsiimeksessä Sarvikummun lavan omistavat Sarvikummun Maamiesseura ja Hyrskeen Sarvikummun alaosasto. Tänä kesä-

nä esiintymässä Eija Kettusen lisäksi ovat muun muassa Duo Sami Soininen, Marko Jolkkonen duo ja Paavo Heiskanen yhtyeineen. Tanssi-iltoja ovat heinäkuiset keskiviikot. - Ensimmäiset tanssit täällä on järjestetty sodan jälkeen, mutta tiedossani ei ole, onko välillä ollut taukoja. Kaikki toimii talkooperiaatteella, ja lapsityövoimaakin käytämme hyväksi… Se kasvattaa lapsia osaltaan näkemään, millaista elämä on, ja lava ympäristöineen on turvallinen, koska meillä ei ole alkoholitarjoilua, urheiluseuran sihteeri Anja Anttila kertoo. Kyläläiset ovat halunneet, että tansseja järjestetään, joten niitä aiotaan pitää

myös tulevaisuudessa. - Eri asia on, jos EU:sta tulee tiukkoja määräyksiä, että pitäisi rakentaa vesivessat tai käydä kalliita kursseja, sitten jatkaminen on kyseenalaista. Sarvikummun lava on hyvin perinteinen tanssipaikka metsänsiimeksessä. - Moni tulee kesän aikana sanomaan, että on käynyt täällä aiemminkin ja parejakin on syntynyt. Tanssimisesta tykkäävät tulevat meille, koska täällä mahtuu tanssimaan. Vastaavanlaisia tanssimusiikin paikkoja ei näillä seuduilla enää juurikaan ole.

Lukemattomat kirjat Luen itseni kirjojen suurkuluttajiin. En osaa juoda aamukahviani ilman kirjaa enkä saa unta ilman kirjaa. Käsiini tarttuvat erityisesti dekkarit, historialliset tarinat sekä ystävien ja tuttavien suosittelemat teokset. Välillä koetan kuluttaa oman kirjastoni valikoimaa, mutta vielä sielläkin on lukemattomia kirjoja. Rakastan kirjoja. Kuinka helposti sitä tarttuukaan jo tuntemansa kirjailijan uutuusteokseen. Mikä ettei, siellähän tutut hahmot jatkavat matkaansa, kokevat uutta. Ja parhaimmaksi kokemiani kirjoja luen uudelleen ja uudelleen. Mietin mielessäni, kuinka paljon Heinäveden kirjastossa on kirjoja, joita kukaan ei lainaa. Miksi ei lainaa? Mikä niissä on vikana, miksi ne eivät kiinnosta? Pyysin ns. nollalainalistaa – kiitos kirjastomme avusta – ja lainasin muutaman sen kummemmin valikoimatta, tässä arviot.

huvita yhtään. Harvoin kirja jää lukematta loppuun, mutta tämä jäi kesken. Ehkä joku tykkää.

• Wanha Käpy: Salainen kokous ja muita pakinoita. PSE tuotanto, 2008. Wanha Käpy -nimimerkin taakse piiloutuu Pekka Sevanto. Jo takakannen ”tuoteseloste” ärsyttää. Pakinat ovat teennäisiä, eivätkä naurata, eivät edes

• Kati Saurula: Koiruohon kaupunki. Arktinen banaani 2011. Tarina alkaa Borodiankan kolhoosilta vuonna 1968 ja jatkuu Kiovaan vuoteen 2009. Saurula kertoo perhetarinan kautta, mitä tapahtui, kun Tshernobylin ydinvoi-

teistä, että ihminen etsii itseään. Jalavan teoksessa 35-vuotias Hannu tuntee itsensä juurettomaksi, kahden kulttuurin väliinputoajaksi. Koti on Ruotsissa, mutta osa minuutta Suomessa. Tarina kertoo kahdesta päivästä kolmen ruotsinsuomalaisen elämässä. Luettava kirja, mutta paikoin kovin pitkäveteinen.

malassa räjähti huhtikuussa 1986. Mitä perhe oli kokenut ennen sitä, mistä perheen tytär haaveili, mitä hän saavutti ja mitä lopulta kaikesta tapahtuneesta selvisi. Kirja on dekkarinomainen, mielenkiintoinen ja ihmettelinkin, miksi tämä kirja on jäänyt kirjaston hyllyyn. • Antti Jalava: Halkeama. WSOY 1993. Tälle ja seuraavalle kirjalle on yh-

• Benjamin Kunkel: Jumissa. Bazar 2005, suom. 2008. ”Hauskin ja älykkäin kirja aikuistumisesta pitkään aikaan”, kehui New York Timesin kirja-arviointi aikanaan. Jaa. Itse olin kirjaimellisesti jumissa monta kertaa tätä kirjaa tavatessani. Välillä sanoilla kikkailu nostatti hetken innostuksen, mutta kokonaisuudessaan kirja ei juuri riemastuttanut. Jos kirjan henkilöä vaivaa krooninen päättämättömyys, minä päätin lukea tämän kirjan loppuun kaikesta huolimatta. En edelleenkään tiedä, olisiko pitänyt. Mutta koska minulla nyt on lista kirjaston lukemattomista eli lainaamattomista kirjoista, jatkan niiden irrottamista hyllyistä. Tuleepahan luettua – tai ainakin kahlattua läpi sellaista, mitä ei kenties aikonut lainata. Anna-Mari Tyyrilä

sanomat

Eemeli

Jos joku haluaa elämäänsä lisäjännitystä niin esimerkiksi uimataidottoman kannattaa hommata tällainen kelluntapukine. Ei nimittäin kelluta vaan upottaa. Lisäksi painaa kastuessaan tolkuttomasti.

Kelluttaako? Sain tässä keväällä nähtäväkseni päätöksen uskomattomista asioista uskomattomimpaan tapaukseen. Muuan heinäveteläinen mies oli ostanut tunnetun kotimaisen ja luotettavan logon taakse kätkeytyvän tuotemerkin valikoimasta kelluntapuvun. Siis semmoisen, jos syystä tai toisesta ihminen luiskahtaa veneestä veden varaan tai pilkkimies putoaa heikkoihin jäihin, niin jää kellumaan kuin ongenkorkki pinnalle. Sepaluksen asennolla ei nyt ole olennaista merkitystä olipa se auki tai kiinni. Tämä ’’muuan mies’’ päätti sitten ihan pirruuttaan kokeilla millaista on kellua pelastuspuvussa ja vakavissaan testata, miten se puku kelluttaa. Mies puki puvun ylleen ja hyppäsi laiturilta jorpakkoon, vähän niin kuin eno teki aikoinaan, mutta vahingossa ja veneestä. Olihan se ollut alkuun oikein mukavan tuntuista lillua lämpimässä vedessä kesäiltana. Viitisen minuuttia oli tätä ihanuutta kestänyt kunnes testaaja huomasi, ettei kelluminen olekaan enää niin mukavaa. Tuli aika rantautua laiturille. Vaan mitenkäs kävikään: tunnettu ja luotettava kelluntapuku oli imenyt vettä kuoseihinsa niin, ettei uimisesta laiturille tahtonut tulla mitään. Aikansa vedessä rimpuiltuaan ’’muuan mies’’ sai kiinni laiturin tikkaista ja helpotuksesta huokaisten ryhtyi kapuamaan ylös. Mutta hankalaa se oli ollut, sillä vesi painaa kilon per litra ja kun sitä elopainoa oli miehellä 90 kiloa ja siihen hihoihin ja puvun uumeniin kertynyt vesi noin 40 litraa, niin vaikeata oli vedestä pois pääsy. Noh, tapauksella oli tässä kokeessa onnellinen loppu: ”muuan mies” selvisi testistä hengissä. Vaan entäpäs jos tämä mies olisikin oikeasti pudonnut veneestä muikkuverkkoja kokiessaan. Sanoisin, että tekemätön paikka päästä takaisin veneeseen, vaikka kalakaveri olisi millainen voimanpesä. Saatikka jos humpsahtaisi jäihin talviverkkoja kokiessaan.

’’Muuan mies’’ päätti, ettei tämmöinen kelluntapuku vastaa tarkoitustaan ihmishengen pelastajana ja ilmoitti asiasta Tukesille (Turvallisuusja kemikaalivirasto). Tukes testautti tuotteen Työterveyslaitoksella. Testausselosteessa mainitaan, että takki ja housut vettyivät ja keräävät paljon vettä sisäänsä. Altaan reunalle pääsy oli testihenkilölle mahdotonta. Vedestä pois kiipeäminen oli raskasta. Merkinnöissä ja käyttöohjeissa kerrotaan harhaanjohtavasti puvusta ja haalarista antaen sen kuvan, että tuote täyttäisi EN393 vaatimukset, vaikka näin ei ole. Työterveyslaitos katsoo, että ko. kelluntapuku saattaa aiheuttaa riskin käyttäjälle. Tukes kieltää kauppaamasta ihmisen terveydelle vaarallista kelluntapukinetta. Mitä tästä opimme? Ainakin minä aion testata pelastusliivini tänä kesänä niin, että lillun järvivedessä ainakin sen 10 minuuttia. Siinä ajassa uskoisin saavani selville imeekö pelastusliivini tai -pukuni vettä. Enkä kyllä luota enää näissä asioissa siihenkään tunnettuun ja luotettavaan tuotemerkkiin. Suomessa on tiukat turvavälineiden turvallisuuskriteerit, mutta tuotannon siirtyessä halvan työvoiman maihin laadun takeet eivät välttämättä täytä säännösten vaatimuksia. Minun mielestäni esim. tässä tapauksessa tuotteen ostajan tulee luottaa siihen, että tuote toimii asianmukaisesti. Vaan kun ei toiminut. Näitä Tukesin testissä turvattomaksi todettuja Rapala ProWear Thermal Flotation -kelluntapukineita on myyty vuosittain noin 1000 kappaletta. Jokunen on varmasti päätynyt tänne Heinävedellekin. Jos kenellä on ko. kelluntapukine, niin kuluttajasuojalain mukaan kuluttajalla on oikeus palauttaa tuote sinne, mistä se on ostettu. Kun kyse on turvallisuuspuutteesta, palautusoikeus ei edellytä ostokuittia. Eemeli toivottaa kaikille turvallista kesää.

sanomat

Heinävedellä useita näyttelyitä kesän aikana

LAATUTAIDETTA NAISILTA Niin kulttuurikirkossa kuin Valamossa on jälleen esillä laatutaidetta tunnetuilta taiteilijoilta. Kirkossa esittäytyy Riitta Nelimarkka ja Valamon kulttuurikeskuksessa Ina Colliander ja australialainen Helen Clarke.

Vuokrattavana kaksi

LOMA-ASUNTOA

kauniissa Taivallahden kanavamiljöössä, Valamon ja Lintulan luostareiden läheisyydessä.

Riitta Nelimarkalla on

Helsinkiläisen Riitta Nelimarkan näyttely Elise and her lovely friends avautuu juhannuksen jälkeisenä maanantaina ja on esillä elokuun 10.päivään saakka. Avajaisia vietetään torstaina 26.6. hieman ennen Musiikkipäivien avajaiskonserttia. Professori Riitta Nelimarkka tuo kirkkoon kolmisenkymmentä teosta. Tyypillistä hänen taiteelleen on värikkyys. Monipuolinen taiteilija tunnetaan niin maalauksistaan, piirustuksistaan, grafiikastaan kuin taidetekstiileistään. Lisäksi hän on tehnyt myös taide- ja runokirjoja, animaatioita, elokuvia ja videoita. Lukuisten näyttelyiden lisäksi Nelimarkka on tehnyt paljon tilaustöitä. Presidentin virka-asuntoa somistavat taiteilijan tekemät suuret villamatot.

Enkeleiden kuvaaja TYYNELÄ 70 m², 1 mh, 2 + 2 henkilöä

LÄHTEVÄ 103 m², 3 mh, 6 + 2 henkilöä

LUOTSIN TALOT Heinävesi

Yläkanavantie 11, Taivallahden kanava, 79820 Varistaipale Tiedustelut: Ilona Jyrkkänen Puh. 050 911 6354 ilona.jyrkkanen@hotmail.com

Ina Colliander (1905-1985) tunnetaan erityisesti herkistä enkeliaiheisista puupiirroksistaan, niinpä on luontevaa, että näyttelyn nimeksi on annettu Enkelit kanssamme. Taiteilijalta kysyttiin usein enkeleistä, ja hän oli vastannut niiden olevan suojelusenkeleitä, ihmisten rauhoittajia. Valamon näyttely esittelee laajan otoksen Collianderin töitä, sillä ensimmäiset ovat syntyneet 1920-luvulla, viimeisimmät 1980-luvulla. Tai-

Ina Collianderin puupiirrokset ovat teemaltaan rauhoittavia. teilija kävi luostarissa ensimmäistä kertaa vuonna 1947 ja on kertonut tuolla vajaan kuukauden

Kesäsanomien jakelupiste! Halutessasi Kesäsanomia esim. mökkiasiakkaillesi, kesävieraillesi, tapahtumiisi... nouda lehtiä Radio ja Kuvasta: Juha Pelkonen, puh. 0400 271 735 radio.kuva@co.inet.fi

Heinäveden Rakennus ja Saneeraus Oy

• Rakennusurakointi • Rakennus- ja rakennesuunnittelu • Vastaavan työnjohtajan ja valvojan palvelut • Energiatodistukset ja kuntotarkastukset Esa 044 576 9725 Anssi 040 568 7178

www.hrsoy.com

sanomat

n ollut pysyvä näyttely Bongan linnassa Loviisassa vuodesta 1998. pituisella matkalla olleen suuri merkitys hänen taiteeseensa, mikä näkyy myös nyt esillä olevissa töissä. Puupiirroksien lisäksi näytillä on vesi- ja öljyväritöitä. Taideteokset on koottu Valamon kokoelmista, Joensuun ja Lapinlahden taidemuseoista sekä yksityisiltä. Näyttely on avoinna elokuun loppuun.

Luonnon kuvaaja Australialainen Helen Clarke vietti toukokuun Heinävedellä, Varistaipaleessa miehensä Ric McGraken kanssa. Tällä ensimmäisellä Suomen matkallaan hän järjesti grafiikan kurssin Valamon opistossa ja toi kesän ajaksi yli 30 omaa työtään ihmisten ihasteltaviksi. Graafikko Clarke varttui länsiaustralialaisella maatilalla, jossa hän oppi tunnistamaan vaihtelevan ja rikkaan luontonsa kasveja. Sittemmin nämä erikoisuudet ovat siirtyneet paperille linoleum-tekniikalla. Flora – rakkaudesta luontoon esittelee taiteilijan kotimaan erikoisia kasveja, uhanalaisiakin. Taiteilija on kertonut olevansa hyvin tietoinen luonnossa tapahtuvista muutoksista, ja hän on huolissaan, mitä ihminen luonnolle aiheuttaa – ei vain Australiassa vaan maailmanlaajuisesti.

Helen Clarke sekä dokumentoi että tulkitsee kotimaansa kasvillisuutta.

• tilintarkastus • verokonsultointi • yritysjärjestelyt Pentti Heiskanen HTM - tilintarkastaja

H3 Group Oy Kitusenniementie 27, 79700 Heinävesi GSM 050 527 8082 e-mail pentti.heiskanen@h3group.fi

sanomat

TERVETULOA KARVIOON JA POHJOIS-HEINÄVEDELLE!

Teatteriristeilyt uutta Karviossa Karvion teatterimatkaan voi tänä kesänä yhdistää myös risteilyn. M/S Sergei lähtee sunnuntaisin, tiistaisin ja kahtena torstaina Valamosta ja ajaa Varistaipaleen kanavalle, josta on autokuljetus teatterille. Karviosta myös viedään Valamoon laivalle. Sergei-laivan uutena yrittäjänä toimii Karvion Lomakeskuksen vetäjä Petteri Venäläinen, joka vuokrasi aluksen Valamon Vesiliikenteen luovuttua risteilytoiminnasta. Laivan kotisatama on edelleen Valamossa, josta se risteilee Varistaipaleeseen, Täyssinän rauhan rajakivelle ja Taivallahden kanavalle. Tilausristeilyt ovat mahdollisia syyskuun loppuun saakka.

aloittaa toiminnan Varistaipaleessa Kansalantie 1, 1.7.2014 Tervetuloa tutustumaan! Heinä-elokuun ajan: -miesten leikkaus 20 e -värileikkaus alk. 60 e -naisten leikkaus 25 e -permanenttileikkaus alk. 65 e Huom! Voit varata aikasi heinäkuulle vaikka heti, soita!

Milla Lietonen-Malkki puh. 044 204 8221

Kermankoski HEINÄVESI

Ikivihreitä musiikin helmiä

Sinua sinua rakastan

Tule legendaariselle Kermankoskelle kokemaan perinteikkään kesälavan tunnelmaa.

Tervetuloa! Juhannusaaton

TANSSIT

pe 20.6.2014 klo 20 - 24

Liput 15 e, kahvio (ainoastaan käteismaksulla)

Höyrylaivaregatta

TANSSIT

pe 11.7.2014 klo 20 - 24

Kermankoskella tanssitaan

Tervetuloa!

Lavatanssit

Kermankosken lavalla la 28.6.2014 klo 20 - 01

METSÄLAMPI-YHTYE vierailevana solistina

Liput 15 e, kahvio (ainoastaan käteismaksulla) Järj. Heinäveden Hyrske ja VPK Vihtari/Heinävesi

JUHA KOTILAINEN Kahvio - makkaraa

Järj. Kerma-Sappu-Pölläkkä kyläyhdistys

Kuva: Tuire Ruokosuo

Muistoksi entisten aikojen tanssilippu!

Tunnelmallinen kesäillan konsertti Heinäveden Kermankeitaalla la 26.7. klo 18

•Musikaaliduettoja •Operettihupailua •Jazziskelmää •Eino Leinon klassikkorunoja

Juha Kotilainen – laulu Veera Railio – laulu & viulu Maija Ruuskanen – piano Sydämellisesti Tervetuloa!

Liput: 15 €