Heinäveden Kevät
R - Itella Posti Oyj
sanomat 5.4.2011
Vinkit
Kohta entistä ehompana sivu 5
Yhteistyötä olisi petrattava sivu 6 - 7
Kuva©: Pekka Utriainen
Kevätmieli tulee pilkillä! Heinäveden Sydänyhdistyksen sihteeri Paavo Juuti kehottaa ihmisiä liikkumaan, osallistumaan ja harrastamaan ikään katsomatta.
Pilkkiminen on heinäveteläiselle Paavo Juutille mieluinen harrastus. Urheilukalastajien Mustalampi on tosin tänä talvena antanut kitsaanlaisesti lohikalaa. Liekö syynä paksu lumipeite ja talven kovat pakkaset; tilanne saattaa kyllä kevään edetessä vielä korjaantua, Paavo arvelee. - Ahvenpilkille suunnistan sitten myöhemmin kun keli sattuu kohdalleen ja muilta harrastuksilta ennätän. - Täällä on kyllä virkistävää nauttia keväisestä auringonpaistees-
ta, vaikka kalaa ei tulisikaan, kunto kohenee reikiä kairatessa ja liikunta on terveellistä sydämelle, Paavo muistuttaa. Sydänkerhon aktiivinen toiminta pitääkin Paavon Kaarinansa kanssa kiireisenä. Viikon ohjelmaan kuuluu mm. vesijumppaa, Paavon ja Kaarinan vetämät senioritanssiharjoitukset Heinävedellä ja Kangaslammilla, tietokonekurssille osallistumista, kerhopäivää, sydänkerhon retkiä ym. -Monipuoliset harrastukset pitävät virkeänä, Paavo tuumaa.
Hännät heiluvat heinäkuussa sivu 10
Pääkirjoitus
Positiivisuus vie asioita eteenpäin! Tässä lehdessä keskiaukeamalla esitelty Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely on antanut sysäyksen kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittämiselle ja tiivistämiselle. Heinäveden Yrittäjät ry:n hallituksen ja Heinäveden kunnan johtoryhmän tapaamiset aloitettiin vuoden 2010 lopulla. Tapaamisia on tänä vuonna ollut jo kaksi kertaa. Seuraava tapaaminen on sovittu huhtikuussa. Tapaamisissa on saatu ja annettu oikeaa tietoa puolin ja toisin. Mielestäni positiivisessa hengessä asioita läpikäymällä ja kes-
kustelemalla on jo saatu tuloksia aikaan. Yrittäjäpuolella on uskoa Heinäveden tulevaisuuteen. Yhtenä esimerkkinä, paikallisen rautakaupan varastopalon jälkeen, yrittäjä alkoi välittömästi rakentamaan uutta ja kehittämään liiketoimintaa. Paikkakunnalle on tullut myös muutamia uusia yrityksiä. Yrittäjille on vielä paljon mahdollisuuksia Heinävedellä, esimerkiksi matkailun oheispalvelujen tuottajina. Kesällä toisen kerran järjestettävä Kanavasoutu-tapahtuma on oiva esimerkki Heinäveden reitin hyödyntämisestä. Tulevan kesän alkuun suunniteltu kesän
avaustapahtuma osaltaan tiivistää Heinäveden kunnan ja yrittäjien yhteistyötä. Toivon nuorten osallistuvan Heinäveden 4H-yhdistyksen järjestämälle Ajokortti-työelämään kurssille toukokuussa, saamaan valmiuksia mm. kesätyöpaikan hakuun. Nuoret voivat halutessaan perustaa myös 4H-Yrityksiä. Paikallisia yrittäjiä on lupautunut toimimaan tukihenkilöinä. Ei anneta auringon laskea riitojen päälle! Juha Pelkonen päätoimittaja
Muuttajille infoa
Ripari on yhteinen juttu!
Heinävedelle muuttavat saavat jatkossa ns. muuttajapaketin. Se sisältää kunnan palvelutiedotteen, evankelis-luterilaisen seurakunnan esitteen, yritysluettelon, matkailuesitteen, Soisalo-opiston ja Valamon kansanopiston kurssiohjelmat sekä tervetulotarjouksia monilta paikallisilta yrityksiltä. Muuttajapaketti lähetetään kerran kuussa edellisen kuukauden aikana kuntaan muuttaneille. Ensimmäiset tervetulotoivotukset lähtivät kuntaan tulleille nyt maa-
Rippikoulun eli riparin aikana haetaan käsityksiä hyvän elämän perusteista, elämän tarkoituksesta, uskosta ja Jumalasta. Yhdessä ollaan, lauletaan, pelataan, syödään, rukoillaan, nukutaan, uidaan, kisaillaan, askarrellaan, vietetään hartaushetki, lätkitään hyttysiä, luetaan Markuksen evankeliumi jne. Rippikoulun kuvaamiseen ei kuulu oppilas, opettaja ja oppituntien rykelmä. Tämän päivän rippikoulu on reilun puolen vuoden pituiden matka, jonka rippikoulunuoret, isoset ja ohjaajat kulkevat yhdessä. Se on ajanvaraus kysymysten tekemiselle, elämän ihmettelylle, epäilysten ilmaisemiselle sekä yhdessä ymmärtämiselle. Yhteisen jutun riparista tekee yhdessä toimiminen ja keskustelu, jossa jokainen on saa olla tasaarvoinen. Puhumisen, kuuntelemisen ja kysymisen kautta ymmärrämme asioita, jotka saavat uusia piirteitä, muuttuvat tai vahvistuvat. Ilmapiiri, jossa nuori pohtii, mihin ja kehen kristitty uskoo, värittää hänen käsitystään kristinuskon sisällöstä. Tämä tuo ohjaajien ammattitaidon ja asenteen tärkeälle painopisteelle. Vastaaminen on erilaista, jos kysymys on ”Oliko Jeesus Jumalan Poika?” tai ”Kuka Jeesus mielestäsi oli?”. Yhdessä voidaan myös käsitellä
liskuussa. Paketteja postitettiin kahdeksan. Kunta hoitaa postitukset, ja tiedot muuttaneista se saa Etelä-Savon maistraatin kautta. Heinävedelle muuttaneiden ja kunnasta lähteneiden eli tulo- ja lähtömuuton suhde on pitkään ollut käytännössä plusmiinusnolla. Viime vuonna Heinävedelle muutti 116 ihmistä. Aleneva kunnan väkiluku johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuusluvusta.
DIGIKUVAT VALOKUVIKSI! CD:ltä . muistikortilta . USB-muistilta 10-koon DIGIKUVATalk.
0,12€ / Kappale
10x13cm ja10x15cm, matta tai kiiltävä. Käsittelymaksu alk. 1,95 €
Radio ja Kuva Ky Kermantie 6, 79700 Heinävesi Puh. 0400 271 735
www.radiojakuva.fi
Elämäsi parhaat kuvat
vastauksia, jotka luetaan Raamatusta edellä mainittuun kysymykseen. Rippikoulun pitkät juuret ulottuvat Jeesuksen antamaan kastekäskyyn. Rippikoulu meidän seurakunnassamme alkoi adventtina seurakunnan toimintaan tutustumisjaksolla, jolloin nuoret keräävät osallistumismerkinnät riparipassiin. Kesällä eletään yhdessä seitsemän vuorokauden rippileiri
isosten, nuorisotyönohjaajan ja papin kanssa. Konfirmaatiopäivä on juhlapäivä. Konfirmoitu seurakunnan jäsen voi käydä itsenäisesti ehtoollisella, toimia kummina, saada kirkollisen avioliittoonvihkimisen ja 16-vuotiaana äänestää seurakuntavaaleissa. Anne-Maria Issakainen nuorisotyönohjaaja
Rippikoululaisia kesällä 2010 Säynämössä.
Tien sinne te tiedätte Tytti Jäppisen kirjoittama ja säveltämä kirkkonäytelmä Tien sinne te tiedätte saa ensi-iltansa palmusunnuntaina eli 17.4. klo 19. Heinäveden kirkossa. Näytelmä perustuu suoraan Johanneksen evankeliumiin ja nimenomaan pääsiäisen ajan murheellisiin ja myös iloisiin tapahtumiin. Murheellisiin siksi, että Jeesus joutui kärsimään valtavia tuskia ristillä ja iloisiin siksi, että Jeesus kärsimyksillään pelasti meidät kaikki. Me olemme saaneet syntimme anteeksi. Jumala jaksaa antaa anteeksi ja armahtaa. Tämän tiedostamisesta ihminen saa voiman antaa anteeksi lähimmäisilleen. Mutta
missä kulkee tie hänen luokseen? Tätä tietä seurakunnan näytelmäryhmä on osoittamassa näytelmän keinoin. Näytelmän ohjaa Tuomo Salmela ja näyttelijöinä ovat Antero Hoffren, Helge Itkonen, Annikki Karppinen, Olavi Karppinen, Riitta Kasanen, Heli Laurikainen, Johanna Laurikainen, Mika Laurikainen, Sara Laurikainen, Eija Leskinen ja Anja Suomalainen. Mukana on myös kirkkokuoro kanttori Pertti Tahkosen johdolla. Muut esitykset ovat ke 20.4. klo 19 ja la 23.4. klo 16. Kaikki esitykset ovat Heinäveden kirkossa. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu 5 €.
Yrittäjän asialla!
Sari Eloranta tykästyi Karvioon
Lempityöpaikka nyt huhtikuussa ja viipyy toukokuun loppuun. - Kesäksi olen palkannut työntekijän, alaa opiskelevan nuoren naisen, jotta saisin pidettyä hieman lomaa. Yleensä harjoittelijat ja kesätyöntekijät ovat näpsäköitä töissään, ja työhän opettaa ja antaa itsevarmuutta.
Sari Eloranta mietti, perustaisiko kampaamon Karvioon vai kirkonkylälle, jonne työmatka olisi huomattavasti lyhyempi. Puolentoista vuoden kokemuksen jälkeen hän ei vaihtaisi Karviosta pois.
- Saako rouvalle olla kahvia? Sari kysyy asiakkaaltaan, joka odottelee hiusvärin vaikuttamista. Uudenuutukainen erikoiskeitin kiehauttaa kupillisen hetkessä. - Tämä on osa palvelua, Sari kuittaa kyselyyn, saako kampaamosta aina kahvia. Asiakas paljastaa toisenkin palvelun, johon hän ei ole ennen törmännyt. Jos hiuksiin valittava väri emmityttää, Sari tekee alahiuksiin pienen testin ennen varsinaista kampaajalle tuloa. Muutoin Sari tekee tavallisia parturi-kampaajan töitä, joihin kuuluvat myös ripsien ja kulmien värjäykset. Viimeksi mainittuja kysytään varsin paljon. Monelle on tuttua takavuosilta hakeutua kampaajalle viimeistään silloin, kun kaksihaaraiset latvat takkuavat hiusharjassa. - Kaksihaaraisia ei enää oikeastaan ole, koska hiuksissa käytettävät aineet ovat muuttuneet paljon. Sen sijaan päänahan sairaudet ovat lisääntyneet.
Ruusuja ja risuja
Sari Eloranta ei voinut aavistaakaan, miten mieluinen paikka omasta kampaamosta Karviossa tulisi. Syy sairauksiin on selvä: hiuksia pestään liian usein, jopa kahdesti päivässä. - Toki osa ihmisistä joutuu pesemään hiuksiaan usein ammattinsa takia, mutta muutoin riittäisi pesu kaksi kertaa viikossa. Ja lasten hiukset voi pestä pelkällä hoitoaineella, Sari vinkkaa. Jos hiuspohjassa on ongelmia, kampaajalta saa neuvoja ja kotihoitotuotteita. Jos nekään eivät riitä, on paras piipahtaa näyttämässä päänahkaansa lääkärillä.
Jutustelu työn suola Kun Sari päätti avata kampaamon Karviossa, hän teki tiloista itsensä
näköisen. Työpaikan ilmeeseen ja toimivuuteen hän on edelleen tyytyväinen. Sarin edeltäjä oli tehnyt pääsääntöisesti kolmipäiväistä viikkoa ja pidempiä päiviä. Sari päätti olla paikalla maanantaista perjantaihin, yhdeksästä viiteen. - Ajattelin, että riittääköhän töitä viideksi päiväksi. Hyvin on riittänyt, ja lauantaillekin olisi kysyntää, mutta viikonloput olen päättänyt pitää vapaina pienten lasten ja oman jaksamisen takia. Sarin asiakkaat tulevat laajalta alueelta, myös Leppävirran ja Tuusniemen puolelta. - Mökkiläiset työllistävät hyvin keväästä syksyyn; asuvathan mo-
net täällä puolet vuodesta. Sari käy myös kampaamassa ja parturoimassa sekä Johanneskodissa että Leväniemen toimintakeskuksessa. Välillä palvelua kaipaavat myös kotonaan asuvat, huonosti liikkuvat ihmiset, joiden luokse Sari ajaltaa. Puolessatoista vuodessa Sari on oppinut tuntemaan suurimman osan asiakkaistaan. Reippaan kampaajan luona juttu kulkee. - Täällä on naurettu, itketty ja parannettu maailmaa. Asiakkaiden kanssa rupattelu on tämän työn suola! Sarin asiakkaat tulevat tutuiksi myös harjoittelijoille, joista ensimmäinen on aloittanut pestinsä
Yrittäjäksi pienin askelin Päivi Tiippanan unelmana oli oma yritys. Tavoitteena oli aloittaa tämän vuoden lopussa, mutta hän ”varasti” ja perusti viime marraskuussa toiminimen Terapiapalvelu Huoleton. Päivi tekee päivätyötä psykiatrian erikoissairaanhoitajana kunnan mielenterveysneuvolassa, josta hän sai vakituisen paikan 2004. Neuvola oli hänelle tuttu entuudestaan, ja työsarkaa oli karttunut myös kunnan kotisairaanhoidosta ja Leväniemen toimintakeskuksesta. - Halusin kuitenkin opiskella
lisää, mutta suuntaus mietitytti. Kun kirjaston poistomyynnistä löysin kirjan ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta, totesin, että tästä haluan tietää lisää. Päivi opiskeli työn ohessa kolme vuotta. Koulutukset järjestettiin Kuopiossa ja Helsingissä. - Edestakaisin matkustaminen Petrumalta oli rankkaa, mutta ihanaa. En vaihtaisi pois päivääkään. Ratkaisukeskeinen psykoterapia on lyhytterapiaa, jossa jumiutuneet asiat voivat aueta jopa ensimmäisessä tapaamisessa. Terapiassa ei märehditä vanhoja, vaan mietitään tämän päivän ongelmia ja niitä hyviä asioita, jotka ovat auttaneet tähän saakka. - Ratkaistava kysymys voi esimerkiksi olla: mitä vaihtoehtoja 30-vuotiaalla on jatkaa eteenpäin. Tai joku voi miettiä, haluaako hän asua Heinävedellä. Ratkaisut lähtevät ihmisestä itsestään, minun tehtävänäni on auttaa eteenpäin ja
Elämän keveyttä lisäävien asioiden ei tarvitse olla suuria. Päiville itselleen iloa tuottaa jo rakkaiden petäjien koskettaminen. kunnioittaa asiakkaan tapaa ajatella. Onnellisuuspuolta opiskellut Päivi miettii, miksi aina pitäisi ryömiä pohjamutia myöten. Jotta elämä kantaisi helpommin eteenpäin, päiviin pitää mahtua keveyttä.
Yksityisen luo matalampi kynnys Jatkokoulutus on antanut eväitä arjen työhön, mutta Päivi sanoo haaveilleensa omasta yrityksestä jo pitkään. Nyt yritys on olemassa.
Sari muutti miehen perässä Suonenjoelta Heinävedelle vuonna 2005. Perheeseen syntyi kaksi lasta ennen kuin Sari ryhtyi yrittäjäksi. Karviota hän kehuu erinomaisen keskeisenä paikkana tehdä töitä. Lisäksi monet palvelut ovat lähellä. Mutta muualta muuttaneella on myös kritiikkiä annettavanaan. - Terveyskeskus ei ole toiminut niin kuin pitäisi, ja Kelan aukioloajat ovat liian suppeat. Heinävedellä on paljon ikäihmisiä, eivätkä kaikki ole tottuneet hakemaan palveluja netin kautta. Minusta suunta, johon täällä on menty, on huolestuttava. Erikois- ja päivittäistavaraliikkeitä Heinävedellä on Sarin mielestä riittävästi. Kiitoksen saa myös lasten päivähoito: reipas yrittäjä jättää lapsensa iloisin ja turvallisin mielin hoitopaikkaan kirkonkylään. Työmatkaa Paitomäestä Karvioon kertyy 80 kilometriä päivässä. Tielaitokselle yrittäjä jakaa sekä ruusuja että risuja: ruusut siitä, että tie on ollut tänä talvena hieman paremmassa kunnossa – risut siitä, että tie on varsin kapea ja muutamassa mutkassa kallistukset ovat väärään ja vaaralliseen suuntaan.
- Levittelen siipiäni ja katson, miten ne kantavat. Aluksi otan asiakkaita vastaan kolmena iltana ja yhtenä päivänä kuukaudessa. Silloin minulla on kunnan työstä joko vapaa- tai palkaton päivä, Päivi mainitsee. Heinäveteläiset alkoivat ottaa yhteyttä pian sen jälkeen, kun perusturvalautakunta oli hyväksynyt sivutoimiluvan. - Mielenterveysneuvolaan hakeutumisessa on ehkä isompi kynnys kuin yksityisen terapeutin luo tulemisessa. Minulla on lisäksi etuna, että olen muuttanut Heinävedelle muualta enkä tunne täkäläisten ihmisten ja sukujen välisiä historioita, Päivi miettii. Yrityksen toiminnan pääsuunta on kuitenkin Joensuussa. Siellä on myös saman koulutuksen käyneitä kollegoita, joiden kanssa olisi mahdollisuus tehdä työtä kimpassa ja saada samalla itselle työnohjausta. Päivin terapiamuodot ovat yksilö- ja pariterapia. Hän antaa myös työnohjausta ja suunnittelee lisäävänsä koulutuksen yritystoimintaan jossakin vaiheessa. Eikä kouluttautuminenkaan tähän taida jäädä. - Kahden vuoden kuluttua voisin lähteä jatkamaan. Silloin edessä olisi vaativa erityistason psykoterapiakoulutus.
Rautakaupan uuden varastorakennuksen on määrä valmistua toukokuussa, pohjatyöt ovat jo hyvässä vauhdissa.
Työkalu paloi,
uusi nousee Kuva: Kari Vartiainen
Runsas kolme kuukautta sitten Heinäveden Rauta ja Värin takavarasto tuhoutui tulipalossa maan tasalle. Vaikka lopulta kyse oli rautakaupan työkalusta, onnettomuus opetti kauppias Hannu Ritvasen katsomaan tarkemmin ympärilleen. Ritvasten tytär oli voittanut vuorokauden kylpyläloman yli vuosi sitten. Lomalla oli tarkoitus viettää Elinan syntymäpäiviä yhdessä äidin ja velipojan kanssa.Veli ei päässyt lähtemään, joten Hannuisä lähti tuuraamaan poikaansa. Miniloma ajoittui joulukuun lopulle. Loma jäi puoleen, kun Heinävedeltä tuli puhelu, että kaupan varasto palaa. Hannun kiiruhtaessa paikalle pahin oli jo tapahtunut, eikä mitään ollut tehtävissä. - Tiedotusvälineissä uutisoitiin vaarasta, jonka varastossa olevat kaasupullot ja ilotulitteet voisivat aiheuttaa. Niitä siellä ei ollut, kauppias huomauttaa. Virheellisistä uutisoinneista ei kuitenkaan ollut suurempaa haittaa. Varastossa sen sijaan oli kausitavaraa: peruskyllästeitä, viemäriputkien osia, kompostikäymälöitä, lastulevyä, muovia… - Ehkä palo ei olisi ollut niin raivoisa, jos halli olisi ollut umpinainen, jolloin happea olisi ollut vähemmän. Mutta tavara olisi joka tapauksessa ollut kelvotonta, Hannu miettii. Koko rautakaupan varaston arvosta tuhoutui kolmasosa. Tontilta lähti 20-30 tonnia jätettä. Palo sai alkunsa latauksessa olleesta trukista. Hetken aikaa Hannu ehti jo epäillä, oliko palo tahallaan sytytetty, mutta valvontakamerat eivät osoittaneet varaston lähettyvillä minkäänlaista ylimääräistä liikettä. Varaston lisäksi 60 neliötä oli purettava vesivahinkojen takia. Tavaroiden siirto vei kaksi päivää,
Joulukuinen tulipalo tuhosi rautakaupan takavaraston totaalisesti. Onneksi vakuutukset olivat kunnossa, ja paikallinen vakuutusyhtiö toimi ripeästi. mutta takaisin niitä ei saatu vielä kahdessa viikossakaan. Vakuutukset olivat kunnossa, ja vakuutusyhtiön edustaja oli paikalla kuvaamassa jo ennen kauppiaan tuloa. Nopeita korvauksia edisti, että inventaario oli ehditty tehdä 97-prosenttisesti. - Tavaralistoja oli 120 sivua, ja sieltä poimittiin kaikki, mikä oli tuhoutunut. Asiat vakuutusyhtiön kanssa hoituivat nopeasti. Hannu kiittää myös palomiehiä muun rakennuksen pelastamisesta. Lisäksi VPK toimi ripeästi auttaessaan siirtämään tuhoutumisvaarassa olleita tavaroita välivarastoon. Kauppias kertoo, ettei hän menettänyt onnettomuuden takia yöuniaan, koska lopulta kyse oli rautakaupan työkalusta, varastosta. Mutta tietyn jäljen tapaus jätti. - Kyllä nyt katson tarkemmin, että kaikki asiat ovat kunnossa. Kohtalon ivaa on, että silloin kun kauppiaspariskunta on lähtenyt kotoa pois vaikkapa sukuloimaan, usein on tapahtunut jotain. Kertaalleen rakennukseen on murtauduttu ja kerran poksahti vesiputki. Vesivahingon Hannu huomasi onneksi suht ajoissa. - Nyt ei ole lomia suunnitteilla…
Uusi varasto toiveissa toukokuulle Mutta uuden varaston rakentaminen on alkanut. Pohjan kaivaminen alkoi maaliskuussa. - Maita ei onneksi tarvinnut juurikaan vaihtaa, mutta pohjia pitää vahvistaa niin, että ne kes-
tävät ajaa raskaalla kalustolla, Hannu kertoo. Entinen matala osa yhdistyy täyskorkeaksi varastoksi. Uudesta 244 neliön varastosta tulee osittain kaksikerroksinen ja kokonaan lämmitettävä tila. Lisäksi varaston taakse tulee aidattu piha niille tarvikkeille, joita voi säilyttää ulkona. Paikalliset urakoitsijat hoitavat kaikki rakennustyöt. Valmiit hallielementit tulevat Hämeestä. Uuden varaston pitäisi olla valmis toukokuussa, kun rautakaupan varsinainen sesonki alkaa. Koska palossa tuhoutui pääasiassa kausitavaraa, ei se ole vaikuttanut myyntiin niin pahoin verrattuna siihen, jos varasto olisi palanut kesällä. - Raskaan tavaran olemme aina toimittaneet tilausperiaatteella. Eniten kysyttyjä tuotteita varten saimme välivarastoksi rekan perävaunun myymälän pihalle.
6 4H on kunnon kumppani yrittäjille -kampanja 2011
4H-nuorisotyö edistää nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä tarjoamalla nuorille koulutuksia ja työllistämällä nuoria erilaisiin työpalvelutehtäviin. 4H on kunnon kumppani yrittäjille -kampanjalla halutaan lisätä 4H:n ja yrittäjien välistä yhteistyötä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Suomen 4H-liiton hallituksen puheenjohtaja Raimo Luoma ja toimitusjohtaja Seppo Hassinen ovat laatineet erillisen kirjelmän yrittäjäjärjestöille, jolla haastetaan
myös paikallisia yrittäjiä. Heinäveden 4H-yhdistys järjestää yhteistyössä Heinäveden yläkoulun kanssa 9 lk:n oppilaille Ajokortti työelämään -kurssin (8h) 5.-6.5.2011. Kurssin tavoitteena on antaa nuorille perustiedot työelämästä ja tietoa mitä työnantajat odottavat nuorilta työntekijöiltä. Kurssiin sisältyy tietoa työnhausta, työelämän pelisäännöistä ja asiakaspalveluun liittyvistä asioista sekä työnantajan puheenvuoro paikalliselta yrittäjältä tai muulta nuoria työllistävältä taholta. Hyväksytysti suoritetun loppukokeen jälkeen nuori saa Ajokortti työelämään -kortin ja todistuksen osoituksena taidoistaan. Juha Intke, koulutuspäällikkö Suur-Savon 4H-piiri
Yrittäjien tyytymättömyys paistaa läpi kyselystä
Kunnan elinkeinotoiminta
kaipaa puhtia Heinäveden kunnan strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kunta arvostaa ja kehittää yrittäjyyttä. Yrittäjien näkemyksiä mittaavan Kuntien elinkeinopolitiikan mittariston mukaan kunnalla on kosolti tekemistä, sillä hyvät arvosanat ovat kiven takana. Elinkeinopolitiikan mittaristo on kysely, jonka Suomen Yrittäjät lähettää yrittäjäyhdistyksien hallituksille säännöllisin väliajoin. Viimeksi kysely toteutettiin vuonna 2008 ja näkemyksiä pyydetään jälleen tänä vuonna. Kyselyä pidetään erityisen tärkeänä, koska paikallisyhdistysten hallitukset vastaavat yrittäjäjärjestössä kuntayhteistyön käytännön toteutuksesta. Mittariston tavoitteena on, että yhteistyötä yrittäjien ja kunnan välillä tiivistetään. Mittaristo osoittaa, kuinka monista asiaryhmistä elinkeinopolitiikka muodostuu, ja missä yrittäjät näkevät suurimmat kehittämisen kohteet. Asteikolla 0-100 pistettä parhaat kunnat saivat yli 80 pistettä, kun huonoimmat jäivät alle 20:n. Heinävesi sai 33 pistettä.
Elinkeinopolitiikka ei ole ajantasalla Heinäveteläisissä vastauksissa kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on keskiarvoisesti hieman plussan puolella. Yrittäjät kritisoivat kuitenkin sitä, ettei elinkeinopolitiikan tavoitteita mietitä yhdessä eikä kunnassa ole ajan tasalla olevaa elinkeino-ohjelmaa. Päätöksenteon yrityslähtöisyys saa niinikään risuja. Kunnan päätöksenteko yrittäjien toiminnan kannalta ei vastaajien mielestä ole ennustettavaa, pitkäjänteistä eikä riittävän nopeaa. Valtuusto, hallitus ja lautakunnat eivät juurikaan edistä yrittäjyyden kehittymistä. Kunnan elinkeinotoimen voimavaroja ei pidetä riittävinä, ja elinkeinotoimen hoitaminen kaipaisi ammattimaisuutta. Kunta ei myöskään tiedota riittävästi päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrittäjiä. Kiitoksia ei edellisten lisäksi heru seudulliselle työllekään. Vastaajien mielestä seudullinen yhteistyö ei ole riittävän yrittäjälähtöistä eikä yrittäjiä oteta mukaan suunnitte-
luun ja toteutukseen. Ainoat selvät pluspisteet kunta saa osiossa, jossa kysytään koulutuksesta. Oppilaitosten ja yritysten välillä koetaan olevan riittävästi yhteistyötä, ja oppilaitokset kannustavat yrittäjyyteen. Vastauksissa näkyvät Heinäveden lukion yrittäjyyskurssien positiiviset vaikutukset. Julkiset palvelut kunta on järjestänyt keskimäärin hyvin, mutta kunta ei välttämättä tarjoa yrittäjille tasavertaista mahdollisuutta tuottaa palveluita. Kunta ei myöskään tarjoa paikallisille yrittäjille mahdollisuutta osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin, mitä viime aikoina onkin kritisoitu. Kyselyyn vastanneet kokevat edelleen, ettei kunnan hankintapolitiikka tue yritysten kasvua, eikä hankintaosaaminen ole riittävällä tasolla. Kaavoitus saa pieniä risuja, samoin tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien taso. Yritysten tonttija tilatarpeista huolehtimisesta vastaajilla ei ole huomautettavaa. Kaikkein suurimman miinuksen saa seudullinen kehittämisyhtiö. Sen toiminnan ei koeta olevan yrittäjälähtöistä, eikä sen toimintaa juurikaan edes tunneta.
Elinkeinopoliittinen ohjelma tarpeen Suurimmalla osalla kunnissa tehtävistä päätöksistä on joko suoria tai epäsuoria vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin. Toimitila- ja kaavoitusratkaisujen vaikutukset on helppo ymmärtää. Epäsuorasti voi vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka kunta on järjestänyt lasten päivähoitopalvelut tai kuinka terveyskeskus toimii. Kunnan palvelujen toimivuus tai toimimattomuus voi näin vaikuttaa yrityksiin, kun ne hakevat työntekijöitä. Suomen Yrittäjien tuoreessa tavoiteohjelmassa painotetaan muun muassa kunnan päätöksenteon
avoimuutta ja tasapuolisuutta. Kunnissa tulee myös olla valtuustokauden (4 vuotta) pituinen elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka kunta ja yrittäjäyhdistys rakentavat yhdessä. Koska kunnat eivät enää pysty tuottamaan kaikki palvelujaan itse, ei Heinävesikään, yritysten merkitys kasvaa. Kuntien verotuloista yhä suurempi osa karttuukin yksityiseltä sektorilta. Jos kunnassa on aktiivinen elinkeinopolitiikka, se mahdollistaa menestyvää yritystoimintaa, lisää verotuloja, vahvistaa kunnan omaa taloutta ja luo pysyviä työpaikkoja. Samalla kunnan imago saa positiivista vahvistusta. Yhteiskunnan muuttuessa pienet yritykset ovat entistä ratkaisevammassa asemassa, kun katsotaan kuntataloutta ja työllisyyttä. Koko maata arvioiden yksityisen sektorin työvoimasta jo yli 60 prosenttia työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suomen Yrittäjät onkin laatinut työkirjan elinkeinopoliittisten ohjelmien laatimiseen. Työkirja ei ole valmis malli, vaan tuki ja keskustelun herättäjä. Kirjanen johdattaa miettimään elinkeinopolitiikan kannalta oleellisimpia kysymyksiä. Päättäjien tulisi miettiä esimerkiksi, onko kunnan päätöksenteko yrittäjien kannalta pitkäjänteistä, mutta toisaalta riittävän nopeaa. Tärkeää on myös, että päätösten vaikutuksia mietitään etukäteen. Yksi kysymys voisi kuulua: onko päätöksillä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun? Tai: miten päätökset vaikuttavat paikallisten yritysten investointitarpeisiin ja -mahdollisuuksiin? Työkirja antaa tiivistä perustietoa muun muassa hankintalaista. Vaikka laki määrää rajat, jolloin hankinnat on kilpailutettava, ostot on mahdollista pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin. Näin pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus pärjätä tarjouskilpailuissa.
7
ä
Yritystoimintaa lukuina Heinävedellä 2009: • toimipaikkoja 277, henkilöstöä 713, liikevaihto 81,8 milj. euroa 2008: • toimipaikkoja 288, henkilöstöä 833, liikevaihto 107,6 milj. euroa 1999: • toimipaikkoja 238, henkilöstöä 726, liikevaihto 70,8 milj. euroa Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja yhdellä toimialalla toimiva yksikkö, esimerkiksi myymälä tai tehdas. Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Lähde: Tilastokeskus
Yritysten työpaikat korvaamattomia Pirkanmaalla tutkittiin pk-yritysten taloudellista merkitystä vuonna 2008. Yritysten todettiin selkeästi muodostavan kuntien taloudellisen selkärangan, joka ei taitu taantuman aikanakaan. Kuntien verotuloista keskimäärin 38 prosenttia kertyi yrityksistä, parhaimmillaan verokertymä oli jopa yli 50 prosenttia. Eli Pk-sektori tuottaa pääosan kuntien verotuloista, joilla kustannetaan valtionosuuksien tukemana kuntien julkiset palvelut. Yritykset ovat pääasiassa paikkakuntasidonnaisia ja pysyviä. Ne työllistävät lähialueen asukkaita ja tuottavat yhteisöveronsa sijaintikuntaansa. Perhe- ja yleensä pienyritykset pyrkivät huonoinakin aikoina pitämään kiinni ammattitaitoisesta työvoimastaan ja pitävät siten parhaiten yllä työllisyyden tasapainoa. Kaikista alueen työpaikoista pk-yritysten osuus oli keskimäärin 45 prosenttia. Maaseutukunnissa osuus oli keskiarvoa reippaasti suurempi. Tutkimuksessa todetaan, että kuntapäättäjien tulisi tiedostaa pk-yritysten voimakas merkitys alueella. Yksityisen sektorin työpaikat tuottavat varat julkisen sektorin eli kuntien työpaikkojen ylläpitämiselle. Yksityisen sektorin työpaikkojen merkitystä luonnehditaankin korvaamattomaksi.
Hyvät työntekijät ovat kauppiaspariskunta Tanja ja Jarmo Röngälle kultahippusia. Kuvauksen aikaan työvuorossa olivat Arja Immonen (vas.) ja Hillevi Eronen.
Aurinkoinen asiakas on
päivän piristys Kun K-Market Kerman nykyinen kauppiaspariskunta oli ensimmäistä kertaa käymässä Heinävedellä, Jarmo lähti hoitamaan paperiasioita ja Tanja katselemaan kirkonkylää. - Vastaan tuli naisia, jotka hymyilivät ja tervehtivät, vaikka eivät tunteneet minua, Tanja ihmettelee vieläkin. Iloisuudessa oli jotakin samaa kuin hänen synnyinmaassaan Ukrainassa. Tanja ja Jarmo Rönkä tapasivat Ukrainassa Jarmon ollessa siellä töissä. He ehtivät viettää yhteiseloa yli kuusi vuotta, kun työpesti loppui ja Jarmo halusi palata Suomeen. - Minulla oli kaksi vaihtoehtoa: joko jäädä sinne yksin tai lähteä Suomeen mukaan. Onneksi vaihtoehtoja ei oikeasti ollut; mies vei mennessään, Tanja hymyilee. Usein sanotaan, että toiseen maahan muutto voi olla kulttuurishokki. Tanja allekirjoittaa väitteen. - Asuimme Kiovassa, jossa oli vilkas elämä, varsinkin iltaisin. Kun muutimme Kuopioon ja lähdimme illalla ulos, siellä ei ollut ketään! Mutta kaikkeen tottuu, luontojaan. Muutossa Heinävedelle ei ollut enää mitään kummallista, ja Tanja on tykännyt asua pienessä maalaispitäjässä. Suomalaista elämää on nyt takana viitisen vuotta, ja kielikin sujuu jo varsin mainiosti. - Kiovassa monille oli vaikea uskoa, että muutan Suomeen. Mutta kotini on siellä, missä on perheeni, suku on sitten erikseen, Tanja sanoo.
Savon murre viehättää Monet K-Market Kerman asiakkaat ovat huomanneet iloisen
kauppiasrouvan, Tanja kyselee kassalla avuliaasti, ovatko asiakkaat löytäneet etsimänsä sekä auttaa reippaasti ostoskassien pakkaamisessa ja toivottaa kohteliaasti asiakkaille hyvänpäivän jatkot. - Kun ihmiset tervehtivät ja tulevat juttelemaan, he katsovat silmiin. Se on minulle erittäin tärkeää. Lisäksi asiakkailla on huumorintajua, mikä on mukavaa. Tanjan iloisuus kumpuaa paitsi luonteesta myös asiakkaista. - Kun aamulla ovesta kävelee sisään aurinkoinen asiakas, se piristää heti. Hyvä mieli tarttuu toisesta ihmisestä. Tanjaa viehättää myös Savon murre, joka hänen mielestään on kuin laulua. - Saatan pyytää tuttua asiakasta puhumaan murretta, sanomaan vaikka sanan ’iäni’. Se on nii-in kaunis sana, Tanjaa naurattaa. Murteella puhumisessa on toinenkin puoli. - Ihmiset ovat vapautuneempia, kun puhuvat murretta. Jollakin tapaa se poistaa tärkeyden. Itsekin olen yrittänyt, mutta se on vielä tekopuhetta, kun en kunnolla osaa.
Henkilökunta kuin lottovoitto Tanja on koulutukseltaan ala-
Tanja toivoo asiakkailta palautetta, koska se on avain kaupan kehittämiseen.
asteen opettaja. Ukrainassa hän ei kuitenkaan toiminut opettajana pitkään, koska palkkataso oli todella huono. Toimistosihteerinä siellä hankki moninkertaisen palkan. Siirtyminen kauppaan töihin Jarmon mukana oli luontevaa. - Täällä työt oli helppo opetella, koska henkilökunta auttoi heti. Jos alussa tein jotain väärin, he opastivat hyvin pehmeästi ja nätisti, kuinka pitää tehdä, Tanja kiittelee. Kauppiaan rouva käyttääkin sanaa lottovoitto kuvatessaan kaupan henkilökuntaa. - Nuoriso haluaa tehdä työtä, ja vanha ”armeija” osaa kaiken. Helppo on olla kassalla, kun tietää, että kaikki tilaukset ja muut asiat on tehty. Suomessa myyjän työtä arvostetaan, mitä ei tapahdu kaikkialla, maailmalla matkustellut Tanja on nähnyt. Kauppiaspariskunta tekee viisipäiväistä viikkoa, vaikka kauppa on auki joka päivä erikoispyhiä lukuun ottamatta. - Vapaapäivät ovat todella tärkeät. Ja jos joskus vielä pääsisi lomalle… Vapailla ollessaan pariskunta tykkää käydä kimpassa hölkkäämässä. Tanja on myös ottanut tuntumaa ratsastukseen. Se on alkanut tuntua hyvältä harrastukselta, jota hän haluaa jatkaa.
9 Pekka Kemppaisella takana 45 työvuotta
Ammattimies ei hevillä luovuta Pekka Kemppaisen tulevaisuuden suunnitelma = hengissä pysymisen suunnitelma. Vaikka terveys reistailee pahemman kerran, putkimies ei malta pysyä poissa rakennustyömailta. - Vanhoja asiakkaita olen yrittänyt autella. Nyt on ollut aika paljon putkien sulatuksia, oikeastaan läpi talven, Pekka kertoilee. Pitkänlinjan putkimiehellä on höyrysulatuslaitteet, joille on ollut kysyntää. Pekka ei tiedä, että vastaavanlaisia laitteita olisi muilla lähialueen putkimiehillä. Pekkaa on edelleen kysytty töihin harva se päivä, Uusien huviloiden rakennustyömaita olisi lähitienoilla useita, ja hiljaisempana aikana pitäisi jaksaa laskea urakoita ja laatia piirustuksia. Kysyntää olisi, ja jätevesiasiatkin puhuttavat. - Joka viikko olen lähtenyt johonkin suuntaan ja välillä viikonloppuinakin. Terapiaahan se on kun pääsee kotoa pois…
Maalta tulleilla kysyntää Pekan työuran aloitus ei ollut tavallinen. - Helsingin telakalla aloitin vuonna 1965. Kävin armeijan välissä ja jatkoin samassa paikassa. Ensimmäinen työmaa oli venä-
Kuvat: Pekka Kemppaisen arkisto
läisten jäänsärkijä KIEW. - Venäläiset olivat tarkimpia työntarkastajia, joita olen koskaan tavannut. He vaativat paljon, ja heillä oli paljon tietoa. Pekka kuvaa, että työ telakalla oli vaativaa. Työ vaati myös hitsausosaamista, joten telakkavuosiin mahtuivat monet alan kurssit. - Ja verrattuna esimerkiksi omakotitalojen putkiasennuksiin, laivojen putkistoihin liittyi valtava kasa piirustuksia. Työt tehtiin sentin tarkkuudella. Telakalla maalta tulleet miehet olivat kysyttyjä. Tiedettiin, että maalla kasvaneet tekevät töitä, eivätkä nojaile reelinkeihin. Jäänmurtajien lisäksi Pekka oli rakentamassa muun muassa jo edesmennyttä Finnjet-laivaa. Työmailla lentänyt huuli on vieläkin mielessä: ’’Monta mutkaa kulkee Itämerellä’’…
histä alkaa olla pula. Tee-se-itse –miehiä on melkein joka talossa, mutta esimerkiksi putkityöt pitäisi jättää ammattilaisille, Pekka painottaa. Onpa Pekkaa pyydetty opettamaankin, mutta silloin kun kysyttiin, ei ollut aikaa. Nyt alkaisi olla aikaa, mutta ei voimia. Pekalla siintelee mielessä kirjan teko, muistiinpanoja on jo yhden kirjan verran tietokoneella. - Kirjasta tulisi omaelämäkerrallinen teos putkimiehen elämästä, vanhoista työkaluista ja työtavoista vuodesta 1965 aina 2000luvulle saakka, Pekka suunnittelee. Sitten, kun on aikaa…
Keikkamiehen elämää Telakalta työt siirtyivät pääkaupunkiseudun rakennustyömaille. - Olihan se välillä aikamoista pyöritystä. Rakensimme isoja rivitaloalueita ja saneerasimme postin isoa kiinteistöä keskellä Helsinkiä. Kemppaiset muuttivat Pekan kotimaisemiin Varistaipaleeseen vuonna 1990. Heinävedellä Pekan ’’perusreviiriä’’ on ollut Pohjois-Heinävesi, Tuusniemi ja Leppävirtakin. Edelleenkin soitellaan naapuripitäjistä, josko mies tulisi hommiin. Eteläisimmät hommat ovat olleet Porvoossa ja Helsingissä.
Työmailla ehtii joskus katselemaan ympärilleenkin. Kuvan mänty oli niin paksu, että pakkohan Pekan oli sitä mittailla.
Ammattityöt ammattilaisille Pekkaa harmittaa, että kun ammattimiehet lopettavat, paljon ns. hiljaista tietoa jää siirtymättä nuoremmalle sukupolvelle. Kemp-
paisten Juha-poika oli isällään oppisopimuskoulutuksessa, mutta yrittäjyys ei poikaa kiinnostanut, eikä oikein putkialakaan. Silti Juha on pyytänyt, ettei isä hävittäisi kalustoa. - Ammattitaitoisista putkimie-
Monelle mutkalle on putki taipunut myös Heinäveden työvuosien aikana.
Kirkkoon kesäksi todella nimekäs näyttely
Outi Heiskasen koko kirjo Heinäveden kirkossa on runsaan puolentoista kuukauden ajan katseltavissa erikoislaatuinen näyttely, sillä kesänäyttelyssä on esillä taidegraafikko Outi Heiskasen töitä viideltä vuosikymmeneltä. Outi Heiskanen (s. 1937 Mikkelissä) on yksi tunnetuimpia taidegraafikkojamme, joka käyttää taiteilijanimeä Heis. Heiskanen on toiminut Kuvataideakatemian grafiikan linjan professorina ja akatemian rehtorina. Hän on Helsingin yliopiston kunniatohtori ja akateemikon arvo hänelle myönnettiin vuonna 2004.
Heiskasen teoksissa seikkailevat usein satuhahmot, taruolennot ja eläimet. Eläinhahmot ovat peräi-
sin lapsuudesta, jolloin tyttö oli usein mukana eläinlääkäri-isänsä työmatkoilla.
Rajattu kuva Outi Heiskasen teoksesta Tulilintu 2001.
Heinävedelle Heiskanen tuo paitsi grafiikkaa, myös veistoksia ja muutamia akvarelleja. Näyttelyssä, jonka nimenä on ’’Koko kirjo’’, on yhteensä noin 140 teosta. Näyttelyssä kävijöiden onkin syytä varata aikaa kirkossa kiertämiseen. Entä kuinka ihmeessä Outi Heiskanen innostui tuomaan laajan näyttelynsä juuri Heinävedelle? Kiitos kuuluu kahdelle omalle taiteilijallemme: Varistaipaleessa liki naapureina asuville Jaana Lönnroosille ja Riitta Turuselle. - Tunnen Heiskasen vuosien takaa, sillä hän oli akatemiassa opettajanani ja toimin myös hänen assistenttinaan. Juttelimme Riitan kanssa näyttelytoiminnasta ja mietimme, josko kysäisisimme Outia. Otimme yhteyttä, ja hänhän innostui, Jaana kertoo. Heinäveden naiset ovat käyneet kahdesti suunnittelemassa näyttelyä Outi Heiskasen luona. Teokset
valittiin yhdessä tuumin ja samalla päätettiin näyttelyn nimestä. Heiskanen itse luonnehtii tulevaa näyttelyä uskonnollisjohteiseksi. - Olen luterilainen kristitty, mutta pohdin mielelläni uskonnollisia kysymyksiä ja nostan esille vaihtoehtoisia näkemyksiä, taiteilija kertoo. Monissa töissä vuosien varrella teemoina ovat olleet myös avioliiton mysteerio, ihmisen kehitysvaiheet ja yhteiskunnan muodostuminen. Heiskanen kuvaa vaikeita aiheita kansantajuisesti, ja työt ovat helposti lähestyttäviä, vaikka ne olisivat moniulotteisiakin. Kysymysmerkki vielä on, saapuuko taiteilija itse näyttelyn avajaisiin tai myöhemmin kesällä. Näyttely avautuu 27. kesäkuuta ja jatkuu aina koulujen alkuun saakka, 14:nteen elokuuta.
Heinäveden Kennelkerholla 30 vuotta täynnä Heinäveden
Kaksipäiväinen
juhlanäyttely Heinäveden Kennelkerhon perustamisen aikoihin muutamat koiramiehet epäilivät, että kerhon toiminta on nähty muutamassa vuodessa. Nyt takana on jo kolme vuosikymmentä. Juhlavuoden kunniaksi perinteinen koiranäyttely on anottu ensimmäistä kertaa kaksipäiväiseksi. Moniääninen haukahtelu kuuluu kirkonkylän urheilukentältä 9.–10. heinäkuuta. Sää on suosinut Heinäveden koiranäyttelyä joka vuosi, joskin kesällä 2010 oli liiankin lämmin. Ryhmänäyttelyssä ovat tällä kertaa mukana FCI:n ryhmät 1 ja 2. Ykkösessä arvostellaan lammas- ja karjakoirat, kakkosessa pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat. Näyttelyssä arvostellaan myös pennut. - Näissä ryhmissä on perintei-
sesti ollut mukavasti koiria. Lisäksi on hyvä, ettei lähiseudulla on näyttelyitä samaan aikaan, kerhon puheenjohtaja Esko Itkonen kertoo. Viime vuosina yksipäiväiseen näyttelyyn on osallistunut 300400 koiraa. Eskon toive on, että nyt määrä nousisi 500-600:aan.
Aiemmista näyttelyistä poiketen metsästyskoirat eivät ole tällä kertaa mukana. Kyse on käytännön järjestelyistä: koirat on mahdollista sijoittaa neljään kehään, jolloin pärjätään myös neljällä tuomarilla. Tuomareiksi tulevat Gunnel Holm, Juha Putkonen, Tanya Ahlman-Stockmari sekä Soile Bister. Näyttelyn parhaan koiran valitse Gunnel Holm. Kennelkerholla on tänä päivänä noin 70 jäsentä. Uusia on tullut toimintaan mukaan, mistä puheenjohtaja on hyvillään. Kaksipäiväinen näyttely on oma voimanponnistuksensa, ja talkoolaisia tarvitaan paikalle 30-40 henkeä. - Onneksi innokkuutta löytyy, Esko tietää. Näyttely on kerhon tärkeä ja tärkein tulonlähde. Kun tili on plussalla, on mahdollista järjestää koekauden avajaiset, ajo- ja hirvikokeita, koirakouluja ja muuta toimintaa kysynnän mukaan - sekä tietysti tänä vuonna seuran 30vuotisjuhlat. Juhlan aika on näyttelyn jälkeen 30. heinäkuuta.
Missä paperit? Kerhon pitkäaikainen ja nykyinen kunniapuheenjohtaja Veijo Marjo muistaa hyvin kerhon perustamisen 30 vuotta sitten. - Heinävesi oli Pohjois-Savon ja Suur-Savon kennelpiirien rajalla. Heinäveteläiset kävivät ajokokeissa varsinkin Pohjois-Savon puolella. - Kun Jouko Sallisen koira pärjäsi kokeissa hyvin, alkoi marmatus, että mitäs se Suur-Savon koira näissä kokeissa kulkee. Silloin heräsi ajatus, että eiköhän perusteta oma seura, jotta saadaan toiminta paikalliseksi. Perustamisasiakirjassa on päiväys 29.5.1981. - Erikoista oli, että muutamat Varkauden toiminnassa mukana olleet arvelivat, ettei omaa seuraa kannata perustaa. Epäiltiin, että toiminta loppuu muutamassa vuo-
dessa, Veijo hymähtää. Jouko Sallinen aloitti puheenjohtajana. Häntä seurasivat Veijo Marjo, Mikko Vänttinen, Mauno Räsänen ja Esko Itkonen. Veijo ehti toimia puheenjohtajana pariinkin otteeseen. Oma lukunsa oli seuran rekisteröiminen ry:ksi. Paperit lähtivät eteenpäin, mutta pitkilleen ei kuulunut mitään. Viimein osoittautui, että paperit olivat kadonneet. Uuden haun jälkeen rekisteröiminen sujui supsikkaasti.
säännöllisesti toistakymmentä koiraa. Syyksi ajokoiratoiminnan hiljenemiseen Veijo näkee ainakin huonot jäniskannat. - Ajokoetoiminta saisi olla vilkkaampaa, mutta minkäs sille mahtaa, jos maastoissa ei ole ajettavaa. Muutoin seuran tulevaisuus näyttää mielestäni hyvältä. Näyttelyt ovat onnistuneet hyvin: koiria on ollut paljon, meillä on huippupaikka näyttelyiden pitämiseen ja ilmojen herrakin on suosinut.
Mistä varoja?
Kenen koira?
- Alussa talous oli tiukoilla. Hankimme varoja lähinnä tekemällä firmoille metsänraivauksia. Ja kuten monessa muussakin yhdistyksessä: talkoot olivat muutamien ihmisten varassa, Veijo muistaa. Näyttelytoiminta alkoi varsin pian. Alussa mukana oli noin 30 koiraa, siis pienen pieni määrä nykyiseen verrattuna. - Ajokoetoiminta oli vireätä 1980-luvulla. Parhaina vuosina meillä oli kahdeksan voittajaluokan koiraa, ja tuolloinhan avoimessa luokassa kilpailtiin erikseen. Nyt joukossa on enää muutamia, jotka käyvät kisoissa, Veijo sanoo. Hirvikokeissa sen sijaan käy
Vielä muistuma koetoiminnasta 1980-luvun alkupuolelta. Veijo lähti ajokokeisiin Irakoirallaan, joka tunnetusti oli laajahakuinen: se etsi jänistä milloin mitenkin kaukaa. Kilpailumaasto oli Lammunsalossa. Ira laskettiin irti, ja koira lähti oitis Sarvikummun suuntaan. - Tuomareiden kanssa odottelimme ja odottelimme, mutta koiraa ei kuulunut. Kun tutkapantaa ei tuolloin vielä ollut, en tiennyt, mistä lähteä koiraa hakemaan. Tuomareille iski tupakantuska, joten he lähtivät piipahtamaan kyläkaupalla. Kun he palasivat, kyydissä oli ajokoira, mutta ei suinkaan Veijon… Tosin Veijo tiesi, kenen ajurista oli kyse. - En uskaltanut laskea koiraa uudelleen ajamaan jänistä radan varteen, koska pelotti, että koira voisi jäädä junan alle. Koiranomistaja ei tietysti tästä päätöksestä tykännyt, olihan koira ollut kilpailemassa. Ira löytyi niinikään radan varrelta. Koska koetta oli vielä jäljellä, koira pääsi uudelleen ajamaan jänistä. Aika kului ja kului, tuli ilta. Erä oli jo loppunut, mutta Irasta ei taaskaan ollut tietoa. Veijo vei tuomarit kisapaikalle ja palasi etsimään koiraansa. Ira odotteli sillä paikalla, missä auto oli ollut parkissa, sillä se oli oppinut hakeutumaan lähtösijoille. Taakse jäi 16 tunnin työpäivä.
Viimeinen silaus.
11
LÄMPÖ- ja VESIJOHTOASENNUKSET VESIJOHT VESIJOHTOOASENNUKSET
•LVI-asennukset • Korjaukset • Ilmastointi • Huolto
PUTKIR.
ARE apponen
Vahvalahdentie 3, 79700 HEINÄVESI
Puh./fax (017) 561 348, 0400 274 438 sähköposti: reijo.happonen@pp1.inet.fi
Digipainossa koneet vihertää, tekijät ei - painopalveluja ammattitaidolla
Mukavaa tiedossa…
Kesän avaustapahtuma yhteistyönä 5.4.2011
Xerox® ColorQube 9201 ympäristöyställinen värimonitoimitulostin Xerox® värimonitoimitulostin käyttää värikasetitonta värivahateknologiaa. Lisäksi tekniikka vähentää jätemääriä merkittävästi.
• kirjekuoret • lomakkeet Järjestöt, yhdistykset, (myös itsejäljentävät) • käyntikortit tiekunnat ym. HUOM! • muistilehtiöt • vihkotyöt • ketjupankki• esitteet • valokopiot siirtolomakkeet viitenumerolla • Laserväritulosteet A3+ koossa
TERVETULOA ASIAKKAAKSEMME! Kermantie 6, HEINÄVESI Puh. 0400 271 735, 0400 713 754 sähköposti: digipaino.heinavesi@co.inet.fi www.radiojakuva.fi
Päätoimittaja ja kustannusvastaava: Juha Pelkonen/ Radio ja Kuva Ky Puh. 0400 271 735 radio.kuva@co.inet.fi Ulkoasu, taitto, ilmoitusvalmistus, tekninen toteutus: Pekka Utriainen Puh. 0400 475 100 pekka.utriainen@pp2.inet.fi Toimittaja: Anna-Mari Tyyrilä Puh. 050 533 2994, tyyrila@viestilinja.fi • Kustantaja: Radio ja Kuva Ky • Painosmäärä: 5 600 kpl • Ilmoitushinta: 1,18 €/pmm + alv. 23%, sisältää värit • Jakelu: Heinävedelle ja lähiympäristöön • Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Heinäveden Yrittäjät ry., Heinäveden kunta ja Heinäveden Lehti järjestävät yhteistyönä kesän avajaistapahtuman, jota alustavasti on suunniteltu kesäkuun 10. päiväksi. Tapahtumaan toivotaan runsasta osanottoa heinäveteläisiltä yrittäjiltä, käsityöläisiltä, yhdistyksiltä ja muilta kiinnostuneilta. Tarkoituksena on esitellä paikkakunnan omaa osaamista ja palveluja paikallisten osaajien voimin. Tarkoituksena on myös viritellä yhteistyötä ja talkoohenkeä
eri toimijoiden kesken. Yhdessä tekemisestä hyötyy jokainen, ja se on kaiken lisäksi hauskaa. Mielestäni vuosia sitten ideoitu ”Hankitaan Heinävedeltä” on hyvä ydinajatus tapahtumalle. Meillä on paljon osaamista, jota ei edes kaikilta paikkakunnilta löydy. Ohjelmaa ja mukavia kokemuksia on luvassa kaikenikäisille, oletpa sitten paikkakuntalainen, kesäasukas tai satunnainen matkaaja. Tulemalla paikalle olet luomassa omalta osaltasi hyvää mieltä, positiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tapahtumapaikkoina ovat Pikkulin puisto kirkonkylän keskustassa ja keskustan kaupat. Asiasta tiedotetaan lisää kevään kuluessa. Enni Leinonen
12
Hyvi채 palveluja Karviosta!
Palvelemme: ma-la 7-21 ja su 10-21 KERMA
KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Kermantie 1, 79700 Hein채vesi, puh. 017 561 235
Kes채aikaan (1.5.-31.8.) palvelemme ma-la 7-22 ja su 10-22