4 minute read
HELSINKI
Kaupunkien keskustat viestivät koko kaupungin elinvoimasta. Elävä keskusta on viihtyisän ja vetovoimaisen kaupungin sydän, joka toimii kaupungin käyntikorttina. Keskustojen kehittämistä onkin tehty jo pitkään eri puolilla Suomea kaupunkien ja yritysten yhteistyönä
Advertisement
Keskustakehittämisen valtakunnallisena kattojärjestönä toimii Elävät Kaupunkikeskustat ry, jonka tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten kehittäminen elinvoimaisiksi, eläviksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Keskustojen puolestapuhuja Pokko Lemminkäinen on seurannut Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen pitkäaikaisena toiminnanjohtajana kaupunkikeskustojen kehitystä suurissa ja pienissä kaupungeissa. – Suomalaiset kaupunkikeskustat ovat kehittyneet 2000-luvulta tähän päivään keskimäärin huikeasti, mutta myös paikkakuntakohtaisesti aaltoillen – etenkin viime aikoina koronan puraistessa. Onneksi keskustojen tilanne on nyt alkanut helpottua. Tärkeintä on, että keskustojen kehittämiseen oikeasti panostetaan. Vuoden kaupunkikeskusta -palkinnon 2021 voittaneen Turun keskustassa on käynnissä yli 200 miljoonan euron investoinnit. Kaupungin keskusta jokivarren ravintoloineen ja syksyllä valmistuvine kauppatoreineen on kansainvälisestikin vaikuttava keskustauudistus.
Lemminkäisen mukaan kaupungistuminen vain jatkuu, jopa kiihtyy vuosittain, vaikka suomalaisilla olisi kakkoskoti maalla. – Intensiiviset ja elinvoimaiset keskustat, joissa on riittävä asumistiheys, ovat tie jokaisen kaupungin menestykseen. Työn luonne on muuttumassa hybridityöksi, mutta elinvoimainen keskusta kahviloineen ja lounasravintoloineen on edelleen haluttava työympäristö. Päähaaste on, miten vääjäämättömän kaupungistumisen kaikki hyödyt saadaan kanavoitua parhaalla mahdollisella tavalla kaupunkeihin. Jokainen suomalainen kaupunki miettii parhaillaan, miten investoinnit kanavoituvat omaan kaupunkiin ja oman kaupungin sisällä.
Lemminkäinen näkee tarpeelliseksi jäntevöittää kaupunkien rakennetta ohjaamalla asukas- ja asiakasvirtaa kohti keskustoja. – Haasteita tuovat etenkin suojellut kaupunkirakenteet, joissa korostuu se,
miten lisä-, täydennys- ja korotusrakentamista saadaan toteutettua. Tavoitteena on mahdollisimman monien kauppojen, ravintoloiden ja muiden palveluyritysten sijoittuminen keskustaan tai mahdollisimman lähelle keskustaa. Myös keskustojen asumistiheyttä on tarpeellista kasvattaa.
Elävät kaupunkikeskustat -yhdistys on luonut kaupunkikeskustojen seurantaan elinvoimamittariston, joka toteutettiin viimeksi huhtikuussa 2022. – Keskustojen elävyysmittarit ovat olleet laskussa, mutta ravintolat näyttävät pitäneen hyvin pintansa. Joissakin kaupungeissa niiden määrä on jopa lisääntynyt. Ajatuksenamme onkin, että ensi keväänä noin viidellä tunnusluvulla arvioidaan 40 suomalaisen kaupunkikeskustan elinvoimaa ja tehdään jonkinlainen ”cityranking” innostamaan kaikkia keskustakehittäjiä. Ilman numeroita ei voi kehittyä.
Tyhjien liiketilojen määrä on viime vuosina kasvanut monissa kaupungeissa – myös Helsingin keskustassa. – Tyhjä liiketila on tuplavahinko kaikkialla, Helsingissäkin. Tyhjän liiketilan lämmittäminen ja ylläpitäminen on energian tuhlausta talvella ja etenkin nykyolosuhteissa. Ehkä viimeisen kahden vuoden poikkeusaika on vaikuttanut asiaan, mutta tyhjä liiketila pitäisi aina saada vaikka asumis- tai pop up -käyttöön. Innovatiivisesti ihan miksi vain, jotta tilat eivät jäisi tyhjäksi pidemmäksi aikaa. Helsingissä tyhjien liiketilojen osuus on kuitenkin maltillinen, vaikka onkin lisääntynyt viidessä vuodessa.
Yhdistyksen päätehtävänä on aktivoida kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittämistä eri puolilla Suomea eri toimijoiden yhteistyönä. – Keskustojen kehittäminen rakentuu yhteistyölle, jossa ovat mukana niin
Pokko Lemminkäinen, arkkitehti SAFA, on toiminut Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2006 alkaen. Hän on toiminut myös yrittäjänä AD Arkkitehdit Oy:ssä vuodesta 1995 alkaen erilaisissa kehittämishankkeissa.
Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala (kuvassa toinen vasemmalta) ja Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen toiminnanjohtajat vuosien varrelta: Pokko Lemminkäinen (vasemmalla), Ralf Juslin (toinen oikealla) ja Marjukka Kulmanen (oikealla) yhdistyksen 20-vuotisjuhlakonferenssissa Helsingissä vuonna 2017.
valtakunnallisesti kuin paikallisestikin kaupungit, kiinteistönomistajat, kaupan, ravintoloiden ja muiden palveluiden yrittäjät sekä muut keskustatoimijat. Yhdistyksen tavoitteena on perustamisesta alkaen ollut elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon juureva, aito yhteistyö.
Yhdistys on alusta lähtien ollut myös ”tietotaitotori”: osallistaminen, vuorovaikutus ja parhaista käytänteistä oppiminen ovat olleet aina sen toiminnan ytimessä. Yhdistyksen verkkosivuilta (kaupunkikeskustat.fi) aukeaa sen yhteistyökyvyn nykykuva. Sieltä löytyy myös laajalti näkökulmia keskustakehittämiseen jokaiselle keskustojen kehittämisestä kiinnostuneelle ympäri Suomea, Lemminkäinen kertoo.
Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistys järjestää keskustojen kehittämiseen liittyviä asiantuntija- ja tutkimusseminaareja sekä opintomatkoja eurooppalaisiin kaupunkeihin.
Pokko Lemminkäisen suosikkeja Suomessa ovat kaikki yhdistyksen keskustapalkinnoilla vuodesta 1999 lähtien palkitsemat keskustat. Helsinki voitti Vuoden kaupunkikeskusta -palkinnon vuonna 2017, ja Senaatintorin yhteisterassi palkittiin keskustaTEKO -voittajana 2020.
Lemminkäiseen on tehnyt vaikutuksen myös Tallinnan keskustan kehittäminen. – Tallinnan Rotermannin keskustauudistus on eurooppalaista huippua, ehkä maailmankin huippua. Historiallisen keskustan päälle pläjäytetään uusi kaupunki shoppeineen, ravintoloineen, ruokakauppoineen, toimistoyrityksineen, asuntoineen, kapeine kujineen, tapahtuma-aukioineen, elokuvakeskuksineen, autopysäköinteineen – napakymppi! Kannattaa käydä tutustumassa, Lemminkäinen suosittelee.
Yhdistyksen seuraavalla opintomatkalla suunnataan Rotterdamiin. – Odotusarvoni satamakaupungista on huippukorkea. Sopivasti karheutta ja pikkuisen boheemisuutta. Persoonalliset ihmiset tuovat Rotterdamissa elävyyden, yritykset elinvoiman. Lopputulos on sykkivä city, joka kiinnostaa kaikkia. Missä ihmiset viihtyvät, siellä on tulevaisuutta.
Yhteistyötä keskustojen kehittämiseksi valtakunnallisesti ja paikallisesti
Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala, sinulla on pitkä kokemus keskustojen kehittämisyhteistyöstä. Mistä valtakunnallinen toiminta alkoi?
– Kaupunkikeskustojen ulkopuolelle alkoi 1990-luvulla rakentua kaupan suuryksiköitä ja huoli asioinnin siirtymisestä pois kaupunkikeskustoista kasvoi. Ympäristöministeriön Parempi kaupunkikeskusta -projektissa etsittiin keinoja keskustojen elinvoiman kehittämiseksi. Keskustojen vetovoiman lisääminen kiinnosti niin kaupunkeja kuin elinkeinoelämää.
Toimin tuolloin erikoiskaupan valtakunnallisen järjestön Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtajana. Yhdyskuntasuunnittelun työryhmässämme ideoitiin perustaa kaupunkikeskustojen kehittämiselle yhteistyöfoorumi, jolle saatiin mallia Ruotsista. Kutsuimme koolle 12.6.1997 Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen perustamiskokouksen ja valtakunnallinen yhteistyö keskustojen kehittämiseksi käynnistyi. Laadin itse yhdistyksen perustamisasiakirjat ja toimin yhdistyksen hallituksessa sekä pitkään myös valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana.
Helsingillä on Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen hallituksessa monipuolinen edustus: Helsingin Yrittäjät on ollut yhdistyksen jäsen ja yrittäjäjärjestön edustaja vuodesta 2019 alkaen. Myös Helsingin kaupunki ja Helsinki City Markkinointi ry ovat aktiivisesti mukana hallitustoiminnassa.
Miten yhteistyö keskustan kehittämiseksi näkyy Helsingissä?
– Helsingin keskustan vetovoiman kasvattaminen on ollut tapetilla jo useamman vuoden, ja korona-aikana tarve on entisestään kasvanut. Helsingin Yrittäjät toi vuosi sitten keväällä tiedotteissaan esille huolen Helsingin keskustan elinvoiman vähenemisestä. Olimme yhteydessä kaupunkiin työryhmän kokoamiseksi suunnittelemaan yhteistyönä keskustan elvyttämistä. Kaupunki päätti panostaa keskustan kehittämiseen ja nimesi viime syksynä valtuustokauden mittaisen HELY-työryhmän, jossa ovat edustettuina kaupungin eri toimintojen edustajat sekä keskeiset elinkeinoelämän järjestöt, kiinteistönomistajat ja Helsingin Satama. Yhteistyöryhmän tavoitteena on etsiä sekä nopeita toimenpiteitä että pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteitä kaupungin keskustan elävöittämiseksi.
Lue lisää Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen historiasta:
bit.ly/EKK_historiikki
