15 minute read
YRITTÄJÄINFO
42 PERHEVAPAAUUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA
Lue asiantuntijan koonti elokuussa voimaan tulleesta uudistuksesta.
Advertisement
43 UUSI SÄÄDÖS VAIKUTTAA TAVAROIDEN HINNANALENNUKSIIN
Tutustu vuodenvaihteen muutokseen ja ilmoita alennukset oikein.
44 HANKINTA-ASIAMIES VASTAA
Näin otat osaa Helsingin kaupungin pienhankintoihin. 46 JÄNNITTÄÄKÖ YRITYSKAUPPA?
Asiantuntijoiden täsmävinkit onnistuneeseen yrityskauppaan.
48 TILINPÄÄTÖSTIETOJEN ILMOITTAMINEN
Ilmoita tilinpäätöstiedot kaupparekisteriin oikein.
49 DIGITAALINEN HENKILÖLLISYYSTODISTUS TULEE
Tutustu tulevaan uudistukseen yrityksen näkökulmasta. 50 TYÖNANTAJUUS: MIKÄ ON VAROITUS?
Lakimies vastaa työlainsäädännön kysymyksiin.
Lisää tietoa verkon puolella
Seuraa Suomen Yrittäjien uutisia osoitteessa yrittajat.fi ja Helsingin Yrittäjien alueellisia uutisia osoitteessa helsinginyrittajat.fi. Mistä haluaisit lukea lisää? Laita meille vinkkejä ja toiveita:
tiedotus.helsinki@yrittajat.fi
Perhevapaauudistus pähkinänkuoressa
Perhevapaauudistus tuli voimaan elokuun alusta 2022. Uudistus lisää joustavuutta ja mahdollistaa sen, että yrittäjävanhemmat voivat aiempaa paremmin pitää perhevapaita. Lue Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin summaus uudistuksesta yrittäjän näkökulmasta.
TEKSTI HARRI HELLSTÉN JA JAANA TIHTONEN KUVA MARKUS SOMMERS
MITKÄ ASIAT MUUTTUIVAT PERHEVAPAAUUDISTUKSEN MYÖTÄ?
Kansaneläkelaitoksen maksamien vanhempainrahapäivien määrä piteni merkittävästi. Synnyttävälle vanhemmalle maksettavan 40 arkipäivän raskausrahan lisäksi lasta kohden maksetaan 320 vanhempainpäivärahapäivää (yhteensä hieman alle 13 kuukautta) jotka vanhempi tai vanhemmat voivat käyttää haluaminaan jaksoina lapsen kahden vuoden ikään saakka.
Kun vanhempia on kaksi, saa kumpikin vanhempi päivärahapäivistä oman 160 kiintiön. Tästä 0–63 päivärahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. MITEN UUDISTUS HELPOTTAA YRITTÄJÄN ARKEA?
Yrittäjävanhemmalla on käytössään kaikki päivärahajärjestelmän uudet
joustot: joustava aloitus 30–14 arkipäivää ennen laskettua aikaa ja vanhempainpäivärahapäivien jaksottaminen. Lapsen hoitoon voi keskittyä juuri oman perheen tilanteeseen sopivissa jaksoissa, vaikkapa osaviikkoisesti vastuuta toisen vanhemman kanssa jakaen. Tämä mahdollistaa myös yritystoiminnan joustavamman jatkamisen uuden elämän ihmettelyn rinnalla.
MITÄ MONET YRITTÄJÄT EIVÄT EHKÄ TIEDÄ PERHEVAPAAUUDISTUKSESTA?
Yrittäjän on hyvä muistaa, että perhevapaita koskeva sääntely työsopimuslaissa koskee vain työntekijöitä ja asettaa heidän osaltaan rajoituksia vanhempainpäivärahoja koskevien joustojen käytölle. Yrittäjää edellä mainitut rajoitukset eivät koske. Toki työntekijän osaltakin joustot voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön työpaikalla paikallisesti sopien. MUUTTUIKO JOKIN ASIA MERKITTÄVÄSTI TYÖNANTAJAYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA?
Työnantajan näkökulmasta uudistus ei ole parannus, joskaan ei merkittävä heikennyskään. Kun työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta pätkiä vapaita haluamallaan tavalla, näkyy uudistus työnantajalle erityisesti pidempien poissaolojen muodossa. Toki uudistus mahdollistaa myös sen, että työntekijän kanssa sopien paluu työhön tapahtuu jo aikaisemmassa vaiheessa ja vaikkapa osa-aikaisesti.
Lisätietoa perhevapaauudistuksesta Kelan verkkosivuilla: kela.fi/perhevapaauudistus
Uusi säädös velvoittaa jatkossa ilmoittamaan tavaroiden hinnanalennukset tarkemmin
Vuodenvaihteessa tulee voimaan muutos, joka koskee kuluttajille suunnattuja hinnanalennusilmoituksia. Muutoksen myötä tavaroiden hinnanalennukset on ilmoitettava nykyistä tarkemmin. Markkinoitaessa tavaraa alennettuun hintaan on jatkossa ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
TEKSTI SUOMEN YRITTÄJIEN TOIMITUS KUVA JOHANNA ERJONSALO
Uusi säännös ei koske palveluja, vaan ainoastaan tavaroita. Aiemman hinnan ilmoitusvelvollisuuden osalta merkitystä ei ole sillä ilmoitetaanko alennus euromääräisenä, prosentuaalisesti, sanallisesti tai numeraalisesti. – Aikaisemman alemman hinnan ilmoitusvelvollisuus koskee siis tilanteita, jossa tavaraa markkinoidaan alennuksella tai alennettuun hintaan. Jos myyjä ilmoittaa alennuksesta, on samalla myös ilmoitettava alin aikaisemmin peritty myyntihinta, asiantuntija Karoliina Katila Suomen Yrittäjistä sanoo.
Muutoksien taustalla on EU-direktiivin täytäntöönpano. Koska muutos perustuu EU-direktiiviin, myös monissa monikansallisissa verkkokaupoissa on jo toteutettu vaaditut muutokset alennushinnoilla myytävien tuotteiden osalta.
Aiemman hinnan ilmoitusvelvollisuutta ei sovelleta nopeasti pilaantuviin elintarvikkeisiin, josta esimerkkinä päivittäistavarakaupoissa käytetty niin sanottu punalappumenettely. Toinen poikkeus koskee yhtäjaksoisesti enintään 60 päivää kestävää markkinointikampanjaa, jossa hinnanalennus kasvaa asteittain. Tällaisissa kampanjoissa alimpana hintana voidaan ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Yrittäjien kannattaa tutustua hinnanalennusmuutokseen ja vuodenvaihteen jälkeen huomioida vaaditut muutokset alennuksissa. Tietoa ja ohjeita uuteen säännökseen saa kuluttaja-asiamiehen päivitetystä linjauksesta osoitteesta kkv.fi.
PENTTI KOMSSI HANKINTA-ASIAMIES
Hankinta-asiamies vastaa:
”Olen kiinnostunut osallistumaan Helsingin kaupungin pienhankintoihin, miten minun tulee menetellä?”
TEKSTI PENTTI KOMSSI KUVAT JAANA TIHTONEN JA ADOBE STOCK
Kynnysarvon alittavien eli pienhankintojen ilmoituskanavat ja Helsingin kaupungin toimintatavat muuttuvat. Pienhankintoihin on aiemmin voinut osallistua seuraamalla Pienhankintapalvelun tarjouspyyntöjä ja rakentamalla suhteita eri toimialoihin saadakseen rajoitettuja, ”tunnetuille” toimittajille lähetettyjä sähköpostitarjouspyyntöjä.
Rehellisesti sanottuna en ole tyytyväinen näihin sähköpostilla rajoitetulle joukolle lähetettyihin tarjouspyyntöihin. Toiminta ei tue laadukkaiden hankintojen tekemistä eikä anna tasapuolisia mahdollisuuksia yrityksille tarjota tuotteitaan ja palvelujaan. Joidenkin tutkimusten mukaan julkisista hankinnoista määrällisesti eniten tehdään pienhankintoja ja ne kiinnostavat pienyrittäjiä eniten.
Pienhankintapalvelu lopetettiin 27.9.2022 ja pienhankintojen tarjouspyynnöt julkaistaan nyt Tarjouspalvelussa (tarjouspalvelu.fi/helsinki). Palvelussa on maksullinen hankintavahti, mistä saat ilmoituksen uusista tarjouspyynnöistä. Myös Hilmassa ilmoitetaan pienhankintoja ja sen hakuvahti on ilmainen.
Helsinki haluaa kehittää pienhankintojaan hankintastrategian 2020 mukaisesti avoimemmiksi tukeakseen tervettä kilpailua ja mahdollistaakseen eri kokoisten yritysten osallistumisen kilpailutuksiin. Kaupunki haluaa kantaa vastuunsa alueen yritysten kehittymismahdollisuuksista.
Hankintojen kehittämiskeskusteluissa Helsingin kaupunki on linjannut, että pienhankinnat ilmoitetaan jatkossa niin, että ne löytyvät Hilmasta. Siten enää ei lähetetä sähköpostitarjouspyyntöjä vain tunnetulle, rajoitetulle yritysjoukolle. Tämä on yrittäjille ja avoimelle kilpailulle erityisen hieno asia. ”MINULLA ON UUSI YRITYS, EIKÄ MINULLA OLE EDELLISVUOSIEN LIIKEVAIHTOTIETOJA TAI REFERENSSEJÄ. MITEN VOIN OSALLISTUA HANKINTOIHIN – EDES PIENHANKINTOIHIN?”
Kaikissa hankinnoissa ja varsinkin pienhankinnoissa ostajien olisi hyvä kiinnittää huomio siihen, että kelpoi-
suusehdot on suhteutettu hankintojen kokoon. Ostaja ja myyjä ottavat hankinnoissa aina riskin muuttuvista olosuhteista sopimusaikana. Muutokset voivat olla ennakoimattoman suuriakin kuten viimeaikaisten raaka-ainekustannusten ja energiakustannusten kasvu. Yrityksen kyky täyttää sopimusvelvoitteet ovat muuttujia, jotka huolettavat sekä ostajia että myyjiä. Edistynyt ostaja osaa arvioida hyväksyttävät riskit ja asettaa sellaiset kelpoisuusehdot, millä varmistetaan toimituskyky ja onnistunut hankinta muutenkin kuin liikevaihto- ja referenssivaatimuksilla.
Yrittäjän kannattaa pitää yhteyttä tuotteita ja palveluita käyttäviin yksiköihin ja esitellä yrityksen ratkaisua hankinnan taustalla olevaan tarpeeseen. Tämä edistää mahdollisuuksia pärjätä ja ylipäätään osallistua kilpailutukseen. Kilpailuttaja osaa tällöin muotoilla tarjouspyynnön ja kelpoisuusvaatimusten sisällön oikealla tavalla. Kuitenkin hankintalain hengen mukaisesti.
Helsingin kaupungin toimialat ovat uuden hankintastrategian mukaisesti kiinnittäneet erityisesti huomiota eri kokoisten yritysten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen kilpailutuksissa. Pienhankintoihin osallistuneiden aloittelevien yritysten mahdollisuuksia pyritään tukemaan hankintalain määrittämissä reunaehdoissa kehittää uusia ja innovatiivisia palveluita. Pienhankintoihin osallistuminen voi tarjota hienon polun yrityksen kasvuun. ”OLEN OLLUT PUITESOPIMUSTOIMITTAJA AIEMMIN, MUTTA UUDESSA TARJOUSPYYNNÖSSÄ ON SELLAISIA VAATIMUKSIA, ETTÄ EN NIITÄ VOI TÄYTTÄÄ TÄSSÄ AJASSA.”
Yrittäjän kannattaa tutustua tarjouspyyntöön ajoissa ja kysyä tarvittaessa kilpailuttajalta sen sisällöstä Kysymykset ja vastaukset -osiossa.
On tärkeää osallistua ennen kilpailutusta järjestettäviin tietokyselyihin sekä info- ja keskustelutilaisuuksiin, joista saa tietoa tulevasta kilpailutuksesta. Samalla yritys pääsee kertomaan oman näkemyksensä kilpailutuksen tavoitteisiin pääsystä, jotta ne huomioitaisiin tarjouspyynnössä.
Myös muu keskustelu tuotteita ja palveluita käyttävien yksiköiden kanssa ennen kilpailutusta on suositeltavaa. Helsingin kaupunki ja muut hankintayksiköt toivottavat yhteydenotot ja kaikenlaisen keskustelun yritysten kanssa tervetulleeksi.
HERÄSIKÖ SINULLE KYSYMYKSIÄ AIHEESTA? OTA YHTEYTTÄ:
Pentti Komssi
hankinta-asiamies pääkaupunkiseutu pentti.komssi@yrittajat.fi p. 044 343 2045
JÄNNITTÄÄKÖ YRITYSKAUPPA?
Yrityskauppa on yrittäjälle yleensä kerran elämässä tapahtuva asia. Oman yrityksen myyntiin tai yrityksen ostoon liittyy paljon erilaisia, vaikealtakin tuntuvia seikkoja. Mitä kaikkea yrityskaupassa pitää huomioida? Ja kenen kanssa aiheesta voi sparrata ja puhua? Nappaa Uudenmaan omistajanvaihdoshankkeen asiantuntijoiden täsmävinkit yrityskauppaan valmistautumiseen.
TEKSTI ANNELI KOMI JA ARTO KÄMPPI KUVAT JULIUS KONTTINEN JA NINA KAVERINEN
Yrityksen myyntiin liittyy paljon erilaisia, myös henkilökohtaisia kysymyksiä. Onnistuuko myynti kuten toivon? Mitä jos joku saa tietää myyntiaikeistani? Löydänkö tarpeeksi hyvän ostajan, joka sopii arvomaailmaani? Miten yrityksen henkilöstö suhtautuu asiaan?
Yrityksen ostamisessa ajatukset liittyvät monesti tulevaisuuteen. Miten Yrityksesi myyntikunto paranee, kun teet nämä:
1. Dokumentoi ja päivitä yrityksesi sopimukset ja toimintaprosessit.
2. Pidä asiakastiedot kunnossa.
3. Huolehdi, että taseessa ei ole liiketoimintaan kuulumattomia eriä.
4. Dokumentoi strategia ja liiketoimintasuunnitelma ja pidä ne ajan tasalla.
5. Pohdi miten yrityksesi liiketoiminta pyörii, jos ulkoistat itsesi.
otan uuden yrityksen haltuun oikealla tavalla? Miten saan liiketoiminnan jatkumaan ja kasvamaan? Miten sulautuminen nykyiseen toimintaani onnistuu ja niin edelleen. YRITYSKAUPAT OVAT ARKIPÄIVÄÄ
Vaikka yrityskauppa saattaa olla yksittäiselle yrittäjälle ainutlaatuinen tapahtuma, tehdään niitä Suomessa tuhansia vuosittain. Pienempien yritysten yrityskauppojen tarkkaa määrää Suomessa ei tilastoida, mutta tutkimusten mukaan niitä tapahtuu noin 4000 kappaletta vuodessa. Ja todella paljon suurempi luku on se, kuinka moni yrittäjä kertoo suunnittelevansa omistajanvaihdosta.
Kyselytutkimuksissa joka kolmas pk-yrittäjä kertoo, että on aikeissa tehdä omistajanvaihdoksen seuraavan viiden vuoden aikana. Yksinyrittäjäkyselyn mukaan kolmannes yksinyrittäjistä haluaa myydä yrityksensä jo seuraavan kolmen vuoden aikana. Tässä puhutaan kymmenistä tuhansista yrityksistä lähivuosien aikana.
Vaikka yrittäjälle asia on iso, ei yrityskaupassa ole sinänsä mitään mystiikkaa. Myytävän tuotteen eli yrityksen pitää olla kunnossa, hinnan kohdallaan ja markkinointia pitää tehdä, jotta potentiaaliset ostajat löytävät sen. Sitten käydään myyntineuvottelut ja tehdään sopimukset. Siinä kaikki. Mutta koska kovin harva yrittäjä on yrityskaupan ammattilainen, on suositeltavaa käyttää ammattilaisia apuna yrityskaupan eri vaiheisiin. Vaiheet, joihin oma osaaminen riittää, voi tietysti tehdä itsekin. KAUPPAHINNAN MÄÄRITTELY JA YRITYKSEN MARKKINOINTI
Kauppahinnan tai yrityksen arvon määrittelyyn on useita eri menetelmiä. Erityisesti tässä kokeneen ammattilaisen käyttäminen on suositeltavaa, sillä täydellisen oikeaa vastausta ei ole, vaan arvo määräytyy lopulta markkinoilla.
Erilaiset alustat kuten Yrityspörssi, Yritysovi ja Firmakauppa auttavat ostajia ja myyjiä kohtaamaan. Yhteydenottoja tapahtuu useita päivittäin. Eri yritysvälittäjät kertovat, että heidän
Heikki Kauppila valmistautuu omistajanvaihdokseen asiantuntijoiden avulla
Heikki Kauppila Green Fortune Plantwall Oy:stä osallistui Uudenmaan
omistajanvaihdoshankkeen valmennusohjelmaan, jossa joukko yrittäjiä teki ohjatusti omistajanvaihdossuunnitelman.
“Omalla kohdallani omistajanvaihdos alkaa olla ajankohtainen kahden, kolmen vuoden kuluttua. Siihen valmistautuminen jää helposti yrittäjän arjen kiireiden jalkoihin. Yrittäjänä tulee mietittyä paljonkin oman tuotteen myymistä, mutta vähemmän tilannetta, jossa koko kaupan kohteena on koko yritys.
Törmäsin Suomen Yrittäjien järjestämään ohjelmaan ja totesin, että se tarjoaa juuri sellaista sparrausta, jota olen kaivannut. Tavoitteenani on parantaa yritykseni myytävyyttä. Haluan laittaa sen sellaiseen kuntoon, että tuleva uusi omistaja voi ostaa yrityksen, jonka liiketoiminta, talous ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat sellaisessa kunnossa, että kaupalle saa tarvittaessa vaikka rahoituksen. Niin, että uuden yrittäjän on helppoa ponnistaa eteenpäin.
Tässä omistajanvaihdosohjelma on toiminut hyvin. On hyvä, kun ulkopuolinen taho kertoo, mihin myyjän tulee keskittyä yrityskaupan valmistelussa.”
listoillansa on kymmeniä tuhansia ostajia, jotka etsivät ostokohteita. MYYNTINEUVOTTELUT JA SOPIMUKSET
Ammattilaisen käyttö myyntineuvotteluissa ja sopimusten tekemisessä nopeuttaa prosessia ja tuo turvaa niin myyjälle kuin ostajalle. Jälkikäteen hinnasta tai kaupan ehdoista on yleensä erittäin kallista ja hankalaa riidellä.
Mistä sitten löytää ammattilaisen, jonka kanssa omistajanvaihdosta voi alkaa suunnitella ja toteuttaa? Saat apua esimerkiksi tämän jutun vinkkien kirjoittajilta, Uudenmaan omistajanvaihdoshankkeen Anneli Komilta ja Arto Kämpiltä, jotka ovat hankkeessa koonneet verkoston yrityskaupan ammattilaisista ja voivat vinkata eri tilanteisiin sopivimman tahon puoleen.
OTA YHTEYTTÄ
Arto Kämppi
projektipäällikkö arto.kamppi@yrittajat.fi
Anneli Komi
omistajanvaihdosasiantuntija anneli.komi@yrittajat.fi Tutustu hankkeen tarjontaan:
omistajanvaihdokset.yrittajat.fi
Tiesitkö? Pian tilinpäätöksen ilmoittaminen sähköpostilla ei enää onnistu
Yritys voi ilmoittaa tilinpäätöksensä kaupparekisteriin sähköisesti YTJ-palvelussa. Sähköpostitse tehtäviä ilmoituksia otetaan vastaan enää vuoden loppuun asti.
TEKSTI SUOMEN YRITTÄJIEN TOIMITUS KUVA JULIUS KONTTINEN
Kaupparekisteri ei ota tilinpäätöksiä vastaan sähköpostitse enää tämän vuoden jälkeen. YTJ-palvelussa tilinpäätöksen voi ilmoittaa sähköisesti kirjautumalla suomalaisella henkilötunnuksella ja lisäksi joko henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti).
Tilinpäätösilmoituksen voi YTJ-palvelussa allekirjoittaa osakeyhtiön tai osuuskunnan hallituksen jäsen, puheenjohtaja tai toimitusjohtaja, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä.
Patentti- ja rekisterihallitus muistuttaa, että asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiöiden ei tarvitse ilmoittaa tilinpäätöstä kaupparekisteriin. Yksityisen elinkeinonharjoittajan ei yleensä tarvitse ilmoittaa tilinpäätöstään kaupparekisteriin.
Yrityksen kirjanpitäjä voi tehdä tilinpäätösilmoituksen ilman valtuutusta valmiiksi ja pyytää tämän jälkeen allekirjoittajaa käymään YTJ-palvelussa allekirjoittamassa ilmoituksen. VALTUUTUS EI ONNISTU SUOMI.FI -PALVELUSSA
Yritys voi valtuuttaa ulkopuolisen henkilön tekemään ja allekirjoittamaan ilmoituksia yrityksen puolesta YTJ-palvelussa. Valtuutus annetaan YTJ-palvelussa. Suomi.fi-valtuuspalvelussa ei sen sijaan voi antaa valtuutusta.
Valtuutuksen voi antaa vain henkilölle. Tämän jälkeen kyseinen valtuutettu henkilö voi allekirjoittaa yrityksen kaikki kaupparekisteri-ilmoitukset. Yritys ei siis voi valtuuttaa esimerkiksi kirjanpitäjää allekirjoittamaan ainoastaan tilinpäätösilmoituksia kaupparekisteriin. Valtuuttajalla täytyy olla oikeus allekirjoittaa yrityksen kaupparekisteri-ilmoituksia.
Digitaalinen ”henkkari” tulee – Näin se näkyy yrityksissä
Jos lainsäädäntöprosessi ja tekninen käyttöönotto sujuu mutkitta, Suomessa on vuoden päästä käytössä digitaalinen, älypuhelinsovelluksen kautta toimiva henkilöllisyystodistus.
TEKSTI PAULI REINIKAINEN KUVA ADOBE STOCK
Hallituksen on tarkoitus antaa digitaalista henkilöllisyystodistusta koskeva lakiesitys eduskunnalle syyskaudella 2022. Jos laki hyväksytään, digitaalinen henkilöllisyyssovellus saataisiin käyttöön ensi vuoden aikana. Silloin kansalaisille voitaisiin alkaa myöntää digitaalisia henkilöllisyystodistuksia. ”Digihenkkaria” voisi käyttää yleisesti asioinnissa, kun henkilöllisyys on tarpeen tarkastaa. Sitä voi hyödyntää myös sähköisenä tunnistautumisvälineenä, jos palveluntarjoaja tarjoaa siihen mahdollisuuden. – On oletettavaa, että digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttö verkkoasiointipalveluissa vahvaan tunnistautumiseen on alkuvaiheessa vähäistä asiakkaiden yhä hyödyntäessä tuttuja ja laajasti käytettyjä tunnistusvälineitä, erityisesti pankkitunnuksia, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo. KÄYTÖSSÄ ESIMERKIKSI POSTIPAKETIN NOUDOSSA
Digitaalista henkilöllisyystodistusta käytetään mobiilisovelluksen avulla. Sen voisivat ottaa käyttöön henkilöt, joilla on voimassa oleva suomalainen passi tai henkilökortti. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen myöntää Poliisi ja se on passiin ja henkilökorttiin rinnastettava tunnistusasiakirja.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan digihenkkaria voi käyttää sekä sähköisessä että käyntiasioinnissa. Jatkossa on siis mahdollista osoittaa henkilöllisyys esimerkiksi postipakettia noudettaessa mobiilisovelluksen avulla. Käyttäjä saa henkilötiedot viranomaisen vahvistamana omaan käyttöönsä ja voi itse päättää, missä ja milloin niitä käyttää. Ratkaisu on viraston mukaan sekä yksityisen että julkisen sektorin käytettävissä. YRITYKSELLÄ EI VELVOITETTA DIGIHENKKARIN TARKISTAMISEEN
Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen toteutuessa yrityksille tarjotaan digitaalista tarkastussovellusta, jolla esimerkiksi baarit voisivat tarkistaa älypuhelinta käyttäen asiakkaan henkilöllisyyden. Yritys voisi myös halutessaan integroida esimerkiksi kassajärjestelmäänsä lukijarajapintaratkaisun henkilöllisyyden tarkistamiseen ostotapahtuman yhteydessä. – Lain mukaan yritykselle ei tule velvoitetta digihenkkarin tarkistamiseen, eli ravintola voisi edelleen pyytää asiakasta näyttämään passia tai fyysistä henkilökorttia. Toki hyvän asiakaspalvelijan kannattaa ottaa huomioon myös uuden sovelluksen käyttäjät, Mikkilä kertoo.
Uudistus on ensimmäinen etappi laajemman digitaalisen identiteetin käyttöönotossa, jolle puitteita rakennetaan EU-tasolla. Tarkoituksena on antaa asteittain ihmisille ja yrityksille paremmat välineet omien tietojensa hallitsemiseen, erityisesti verkkoasioinnissa.
Digitaalinen henkilökortti ja sen tarkistussovellus olisivat maksuttomia. Jatkossa digihenkkari myönnettäisiin automaattisesti henkilökorttia ja passia haettaessa. Se toisi myös vaihtoehdon nykyisille pankkitunnistuksille. – On hyvä, että digitaalisen identiteetin tunnistus- ja hallintamahdollisuudet kehittyvät. Olisi tärkeää, että uusi toimintamalli madaltaisi yritysten kustannuksia ottaa palveluissaan käyttöön vahvan tunnistamisen ja varmennettujen henkilötietojen hyödyntämisen palveluita, Mikkilä sanoo.
Mikä on varoitus ja kuinka monta niitä on annettava? – Lakimies vastaa
Työlainsäädännössä puhutaan varoituksesta vain yhdessä pykälässä. Varoituksen antaminen pohdituttaa työnantajia ja kysymyksiä tulee Suomen Yrittäjien laki-neuvontaan viikoittain. Neuvontalakimies Iivari Järvinen avaa varoituksen käyttöä ja vaikutuksia.
TEKSTI ELINA HAKOLA KUVA MARKUS SOMMERS
Yrittäjien neuvontalakimies Iivari Järvisen mukaan näkökulmia varoitukseen on monia, mutta hän jakaa esiin nousseet teemat kahteen pääryhmään. –Ensimmäinen on työntekijän käyttäytyminen toisia työkavereita kohtaan, kuten häirintää, vihjailua tai muuta käyttäytymisen ylilyöntejä. Selvästi vaikeampi neuvottavien ryhmä on alisuoriutujat ja työtehon puute, koska on vaikea asettaa rajaa ja määritellä varoitukseen johtava toiminta, Järvinen sanoo.
Kynnys antaa varoitus voi olla matala, mutta se ei tarkoita juuri mitään ennen kuin aletaan puhua irtisanomisesta.
Työsopimuslaki sisältää ainoastaan yhden pykälän, jossa varoitus mainitaan. Pykälän mukaan työntekijää ei saa irtisanoa, ellei hänelle ole ensin varoituksella annettu mahdollisuutta korjata toimintaansa. – Pykälän lopussa tosin annetaan mahdollisuus, poikkeuksellisissa tilanteissa, irtisanoa työntekijä henkilöperusteella ilman varoitusta, mikäli hänen rikkeensä on luonteeltaan sellainen, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää varoittamista ennen irtisanomista. Tällaisesta poikkeustilanteesta esimerkkinä voisi jossakin tilanteessa olla se, että työntekijä on esimerkiksi työskennellyt kilpailevassa firmassa ilman lupaa. MIKÄ VAROITUS OIKEASTAAN ON?
Varoitus on työnantajan virallinen viesti työntekijälle. Sen tarkoitus on tehdä työntekijälle selväksi, ettei hänen toimintaansa olla tyytyväisiä, vaan työnantaja kertoo varoituksen avulla, mikä työntekijän toiminnassa on mennyt pieleen ja miten työntekijän halutaan jatkossa toimivan ja käyttäytyvän. On myös syytä kirjata varoitukseen, että mikäli laiminlyönnit tai rikkomukset jatkuvat, työsuhde voidaan päättää.
Varoitus kytkeytyy siis nimenomaan henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Kun irtisanotaan taloudellisin ja tuotannollisin perustein, ei varoituksia anneta. Muut työsuhteen päättämistavat, kuten purku ja koeaikapurku, eivät vaadi varoituksen antamista, mutta näissäkin tilanteissa varoituksia voidaan toki antaa.
Varoituksen syinä voivat olla erilaiset rikkomukset tai laiminlyönnit, ku-
ten esimerkiksi myöhästely, luvaton poissaolo, asiaton käyttäytyminen, työpaikan ohjeistuksen laiminlyönti tai ilmeisen huolimaton työn suorittaminen. – Lievemmissä ongelmissa tilanteeseen voi olla hyvä puuttua ensin huomauttamalla, mutta tilanteen ollessa vakavampi voi varoitus olla aiheellinen. Huomautus on työnantajan oma, vapaamuotoinen puuttumiskeino, eikä sitä mainita työsopimuslaissa, Iivari Järvinen kertoo.
Huomautuksia laki ei tunne, mutta niillä saattaa olla oikeudenkäynnissä merkitystä, jos pyritään todistamaan, että työntekijän toiminta on jatkunut pidempään kuin varoituksia on annettu.
– Se pidentää aikajanaa, johon työnantaja voi vedota, Järvinen toteaa.
Huomautukset voivat olla myös pehmeämpi työkalu työpaikan dynamiikan kannalta. Varoituksilla on työntekijälle usein iso psykologinen vaikutus ja ne aiheuttavat vahvoja tunnereaktioita. – Kokenut työnantaja kertoi, että harva työntekijä ei ole jäänyt sairauslomalle varoituksen saatuaan.
MONTAKO VAROITUSTA ON TARPEEKSI?
Varoitusten määrään ei ole yksiselitteistä vastausta. Toisinaan yksikin riittää, joskus varoituksia on syytä antaa useita. Ratkaisevampaa on työntekijän rikkeen laatu kuin niiden määrä. Toisin sanoen mitä vakavampi rike on kyseessä, sitä vähemmän varoituksia tarvitaan. Pienempien virheiden, kuten vaikkapa lievien huolimattomuusvirheiden kohdalla varoituksia voi olla syytä antaa kohtuullisen monta ennen irtisanomiseen ryhtymistä, kun puolestaan suurten virheiden, kuten taloudellisten vahinkojen aiheuttamisen, osalta saattaa hyvinkin riittää yksikin varoitus ennen irtisanomista. – Varoitusten määrää on hankala antaa. Jos työntekijä on joka aamu viisi minuuttia myöhässä, mutta se ei sinänsä vaikeuta toimintaa, työntekijä rikkoo vain yhteisiä pelisääntöjä. Jos taas kahvilan työntekijä ei ole avaamassa kahvilaa ajoissa, asiakkaat voivat mennä muualle, vaikutus on ras-
kaampi, vaikka rike on sama.
Kolme varoitusta on hyvä lähtökohta. Se ei tule laista, mutta on tavanomainen ja yleinen, mutta vähempikin voi riittää.
ONKO VAROITUKSILLA VAIKUTUSTA?
Työnantaja voi jakaa varoituksia, mutta niiden hyöty on pieni, jos työntekijä ei korjaa käytöstään. Hyviäkin esimerkkejä löytyy. – Eräs työnantaja kertoi tapauksesta, jossa työntekijän käytöksessä oli ollut ylilyöntejä, mutta kerran tämä oli kilahtanut kunnolla. Irtisanomisperusteetkin olisivat olleet olemassa, mutta muuten työntekijä oli hyvä. Hän sai kirjallisen varoituksen, minkä jälkeen työntekijä muuttui täysin eri ihmiseksi. Ehkä hän ymmärsi käytöksensä vaikutukset ja vakavuuden työyhteisössä, Järvinen kertoo.
VAROITUKSEN ANTAMISEN YDINKOHTIA
Varoitus on syytä antaa kirjallisesti ja sitä annettaessa työntekijä voi kertoa näkemyksensä varoituksesta. Työntekijän ei ole pakko allekirjoittaa varoitusta, mutta työnantajan on syytä aina varmistua siitä, että varoitus on todistettavasti annettu. Varoituksen antamisen jälkeen työntekijälle on annettava usein kohtuullinen aika, yleensä vähintään 2-3 viikkoa, korjata toimintaansa. Jos työntekijä tämän jälkeen yhä jatkaa ei-toivottavaa tekemistään, tulee harkittavaksi joko uuden varoituksen antaminen tai irtisanominen.
Työnantajan on noudatettava tasapuolisuutta myös varoitusten antamisessa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos kaksi työntekijää tekee samanlaiset virheet, ei työnantaja lähtökohtaisesti voi toimia niin, että vain toinen saa varoituksen. Erilainen kohtelu saattaa kuitenkin olla mahdollista, jos toinen työntekijöistä tekee virheen ensimmäistä kertaa, mutta toinen on tehnyt samantyyppisiä virheitä jo aiemminkin ja saanut niistä suullisia huomautuksia. Tällöin on perusteltua, että ”ensikertalainen” selviää huomautuksella, mutta useamman virheen jo aiemmin tehnyt saa varoituksen. – Tasapuolisuus on välillä ongelmallista. Se on työntekijän ja -antajan välinen asia, mutta työnantajan kannattaa lähteä siitä, että työntekijät keskustelevat keskenään. Kaikissa tilanteissa kannustan johdonmukaisuuteen, Järvinen toteaa.
KAUANKO VAROITUS ON VOIMASSA?
Nyrkkisääntönä oikeuskäytännössä oli pitkään se, että varoitus vanhentuu noin vuodessa siitä hetkestä, kun se annettiin. – Viime vuosina on kuitenkin annettu tuomioita, joissa työnantaja on voinut pätevästi vedota jopa 2–3 vuoden takaisiin varoituksiin. Suosittelen kuitenkin varovaisuuteen vuotta vanhempien varoitusten kanssa.
Apua yrittäjyyden kysymyksiin
Yrittäjäjärjestön jäsenenä et jää yksin pohdintojesi kanssa, sillä lähes sata asiantuntijaamme ovat apunasi vain puhelinsoiton päässä. Neuvontapalvelu on avoinna arkisin klo 8.00–18.00 numerossa 09 229 222. Kerrothan jäsennumerosi soittaessasi neuvontapalveluun.
Me autamme ammattitaidolla. Kysy esimerkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta, reklamaatioista, harhaanjohtavasta markkinoinnista, tietosuojasta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä. Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä!
