2.14
10
URHEILUMAAILMA EI TUNNISTA MONINAISUUT TA
08 20
ELIAS KOSKIMIES
INSPIROITUU HILJAISUUDESTA
GAYTEAT TERI
TOI HIVIN NÄYT TÄMÖLLE
24 36
WIKI WICKMAN
TOM OF FINLANDIN MUUSA
UKRAINASSA LHBT-OIKEUDET JÄÄVÄT SODAN JALKOIHIN
MARTIN SOMMERSCHIELD/ KUVIO.COM
T E K I J ÄT PÄÄTOIMIT TAJA:
Minna Kortesmaa paatoimittaja@heseta.fi TOIMITUSSIHTEERI
Minna Kalenius toimitussihteeri@heseta.fi ULKOASU
Katri Sulin KIRJOIT TAJAT
Ella Airas-Salminen, Minna Kalenius, Karoliina Seppälä, Marjatta Sipponen, Kaisu Tervonen, Tiina Vanhanen VALOKUVAAJAT JA KUVIT TAJAT
Ikko Alaska, Melissa Hanhirova, Minna Kurjenluoma, Martin Sommerschield, Katri Sulin KANNEN KUVA
Ikko Alaska
MYYNTIVASTAAVA
Nina Westerlund
H:n toimitus: (ylärivi vas.) Nina Westerlund, Minna Kalenius, Eveliina Salomaa, Minna Kortesmaa, (alarivi vas.) Iiris Nikula, Tiina Vanhanen, Saija Tyyskä. (Kuvasta puuttuu Katri Sulin)
MARKKINOINTIVASTAAVA
Eveliina Salomaa
JAKELUVASTAAVA
Iiris Nikula TALOUS
Saija Tyyskä ILMOITUSMYYNTI
Iiris Nikula, Eveliina Salomaa, Tiina Vanhanen, Nina Westerlund JULKAISIJA
HeSeta ry Tallberginkatu 1 C PL 168, (4 krs) 00180 Helsinki YHTEYSTIEDOT:
toimitus@heseta.fi PAINET TU
Gravity, Helsinki ISSN 2342-3013 (Painettu) ISSN 2342-3021 (Verkkojulkaisu) Verkkojulkaisu: www.issuu.com/helsinkipride
Sateenkaareva on näkökulma KÄSISSÄSI ON H:N TOINEN NUMERO. Se on ihka ensimmäinen H, joka ei ole Helsinki Pride-teemanumero. Pride on ollut luonteva ja antoisa kumppani. Tapahtumaviikosta on ollut helppo ammentaa teemoja, ihmisiä ja ajatuksia lehden sivuille. Nyt olemme ensimmäistä kertaa omillamme. Se on sekä pelottanut että kutkuttanut. Uuden lehden aloittaminen on vaatinut jopa järjetöntä uskoa siihen, että se on mahdollista. Kaikkein hienoin hetki on ollut silloin, kun tämän uskon on voinut jakaa. Minulle viimeisessä vuodessa parasta on ollut se, että H:n ydinjoukko on kasvanut ja vahvistunut. Mukaan on tullut inspiroituneita ja osaavia uusia tekijöitä, joiden ansiosta H:n kaikki osa-alueet ovat menneet huimasti eteenpäin. Syksyn aikana olemme joutuneet pohtimaan paljon sitä, millainen lehti H oikein on. Minulta on usein kysytty, miksi teemme juuri sateenkaarevaa kulttuuri- ja ihmisoikeuslehteä. Mitä sateenkaareva ylipäätään tarkoittaa? Koen, että H:ssa sateenkaarevuus on ennen kaikkea näkökulma. Emme esitä oletuksia seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai siitä, miten sukupuolia tulisi ilmentää. Mitä tahansa aihetta voi tarkastella sateenkaarevin silmin. Moninaisuus on läsnä kaikessa.
H on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.
Avaria lukuhetkiä toivottaen,
Kiitämme lämpimästi kaikkia lehden tekoon osallistuneita.
Päätoimittaja
MINNA KORTESMAA
_2_
GrannpriCme,an20a.2r. ia Su
Laatuaikaa
1 vk ALK.
.++
New Y o rk -&+ ALK.
4 vrk
Aikuisten Sunprime-loma toimii joka suhteessa: tyylikkäät huoneistot, rauhalliset allasalueet, modernit ravintolat, spa, ilmainen WiFi ja paljon muuta mukavaa sinun ja hänen yhteiseen laatuaikaan. Vai sittenkin unohtumaton kaupunkiloma kahdelle New Yorkin sykkeessä? Saat kaiken yhdestä osoitteesta tjareborg.fi
_3_
SISÄLTÖ 2/2014
YAZKA LOVE HAASTAT TELU
ELIAS KOSKIMIES INSPIRAATIO
VA L K
36 UKRAINASSA LHBTAKTIVISTIEN PÄÄLLE HEITETÄÄN KANANMUNIA
PUO
SLO
VA K
O-VE
KAROLIINA SEPPÄLÄ KOLUMNI
NÄJ
Ä VEN
A K IO V
LA
ARI ROM
ANIA MOL
ÄJÄ
31 RUUSUINEN ELÄMÄNI -ELOKUVAN LUDOVIC TUNTEE OLEVANSA TYT TÖ.
IA
UNK
ULLA-MAIJA RAJAKANGAS KOMMENT TI
DOV
A
Mustameri
24
20
WIKI WICKMAN PÄÄSI TOUKO LAAKSOSEN IHON ALLE.
JEFFREY ON ROMANT TINEN KOMEDIA HIVISTÄ
IKKO ALASKA (kannen kuva)
35 NUORTEN SATEENKAARIKAHVILA ON AVOIN KAIKILLE
_4_
Ikko Alaska on kuvataiteilija ja valokuvaaja. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2014. Alaska innostuu queerfeminismin kautta avautuvista vapauden näkymistä. Hänen viimeisin taideprojektinsa käsittelee hupenevien materiaalisten resurssien suhdetta eurooppalaisiin arvoihin.
SATEENKAAREVA KULT TUURIJA IHMISOIKEUSLEHTI
10
IKKO ALASKA (kannen kuva)
Ikko Alaska on kuvataiteilija ja valokuvaaja. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2014. Alaska innostuu queerfeminismin kautta avautuvista vapauden näkymistä. Hänen viimeisin taideprojektinsa käsittelee hupenevien materiaalisten resurssien suhdetta eurooppalaisiin arvoihin.
SISÄLTÖ
SYRJINTÄ ON NOSTET TAVA KESKUSTELUUN URHEILUSSA. MINNA-MAARIA LAX UHMAA SUKUPUOLINORMEJA JÄÄLLÄ.
2 PÄÄKIRJOITUS » 4 SISÄLTÖ » 6 AJASSA » 8 INSPIRAATIO: ELIAS KOSKIMIES » 10 SATEENKAAREN VÄRIT EIVÄT LOISTA URHEILUMAAILMASSA » 19 KOLUMNI: KAROLIINA SEPPÄLÄ » 20 TEAT TERIHIT TI NAURAT TAA HIVISTÄ HUOLIMAT TA » 24 PIETARINKADUN PIKKUPOJASTA TOM OF FINLANDIN MUUSAKSI » 30 KOMMENT TI: TRANSLAKIIN SUUNNITELLUT UUDISTUKSET OVAT PUUT TEELLISIA » 31 ELOKUVA: KROMOSOMI ROSKIKSESSA » 32 TERVETULOA HESETAAN » 34 HESETASSA TAPAHTUU » 36 KIRJEKAVERI: VÄHEMMISTÖJEN OIKEUDET JÄÄVÄT SODAN JALKOIHIN
PIENIÄ PALOJA MEILTÄ JA MUUALTA
LYHYESTI
EuroGames 2016 Helsinkiin Euroopan suurin lhbti-urheilutapahtuma, EuroGames, järjestetään Helsingissä 29.6.- 2.7.2016. Tapahtumaa isännöivä H.O.T. ry odottaa kaupunkiin yhteensä 5000 urheilijaa ja kisavierasta. Helsingissä kilpaillaan ainakin yhdessätoista yksilö- ja joukkuelajissa. Ilmoittautuminen alkaa vuoden 2015 alussa. Myös vapaaehtoisia haetaan erilaisiin tehtäviin. www.eurogameshelsinki.org KUVA: OTAVA/ PEKKA HOLMSTRÖM
Homostelua radioaalloilla Yazka Love toi homot takaisin radioon. ELLA AIRAS-SALMINEN kuva Mitro Härkönen
HUMORISTISELLA OT TEELLA TEHTY ohjelma Ihan homona! keskittyy suomalaisten seksuaali- ja identiteettivähemmistöjen asioihin. Ohjelmassa pureudutaan vaikeisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi siihen, miksi adoptio on hankalampaa samaa sukupuolta oleville pareille kuin adoptiota yksin hakeville. Täysin vakavaksi ei kuitenkaan heittäydytä. Ohjelmassa voidaan keskustella vaikkapa siitä, johtaako homostelu aina peppuseksiin. – Jokainen vieras linkittyy seksuaalivähemmistöjen elämään, mutta ohjelmaa ei suinkaan ole suunnattu vain sateenkaari-ihmisille, ohjelman juontaja Yazka Love kertoo. Love on yllättynyt siitä, kuinka vaikea haastateltavia on ollut löytää. Hänen mukaansa ihmiset eivät avaudu helposti yksityisasioistaan. – Aiheet ovat kuitenkin kiinnostavia juuri siksi, että ne ovat niin henkilökohtaisia.
_6_
Ihan homona! on ensimmäinen lhbtiq-aiheisiin keskittynyt radio-ohjelma sitten 80-luvun. – Radio Cityllä pauhasi aikoinaan Setan oma ohjelma. Sen jälkeen ei ole vastaavanlaista ollut, vaikka tarvetta on, Love huomattaa. Loven oma tausta on värikäs. Hänet on nähty useissa televisio-ohjelmissa, kuten Levyraadissa 80-luvulla ja talk show Amatsoniassa 90-luvulla. Lovella on takanaan pitkä ravintolaura. Hän on myös perustanut SM-erikoisliikkeen sekä lävistysstudion. Nykyisin Love toimii muun muassa terveysanalyytikkona. Ihan homona! -ohjelman idea muhi vuosia Loven ja Radio Helsingin päätoimittajan Maria Veitolan mielessä. – Olin pohtinut jo kauan omaa radio-ohjelmaa. Nyt oli oikea hetki, Love kertoo.
Ihan Homona! Radio Helsingissä torstaisin klo 20–21.
Rakkaustarina teatterin kulisseissa Näyttelijä ja kirjailija Antti Holma julkaisi tänä syksynä esikoisromaaninsa Järjestäjä (Otava, 2014). Päähenkilö on kirjastonhoitajana työskentelevä Tarmo, joka kaipaa elämänmuutosta, ja päätyy töihin teatterin järjestäjäksi. Teos sijoittuu teatterimaailmaan ja juonen keskiössä on kahden miehen epätoivoinen rakkaustarina. Holma on myös yksi Putouksen uuden kauden tähdistä.
NUMEROINA KUVA: SANNA VALLINEN
AJANKUVA
20.11. Kansaivälinen transihmisten muistopäivä
Marraskuussa vietetään kansainvälistä Transihmisten muistopäivää. Kynttilät syttyvät vuoden aikana surmattujen transihmisten muistoksi. Muistopäivän tarkoituksena on myös kiinnittää laajemmin huomiota transihmisiin kohdistuviin viharikoksiin ja väkivallan uhkaan. SYTYTÄ KYNT TILÄ.
32/50 Uusi parisuhdelaki teki historiaa Virossa Lokakuussa Viron parlamentti äänesti täpärästi sukupuolineutraalin parisuhdelain puolesta. Laki astuu voimaan tammikuussa 2016. Virosta tulee ensimmäinen entiseen Neuvostoliittoon kuulunut maa, jossa samaa sukupuolta olevat parit voivat rekisteröidä parisuhteensa.
Talviurheilua sateenkaaren väreissä Pridea voi viettää myös suksilla. GayWhistler on talvinen Pride-tapahtuma Blackcomb-vuorilla Kanadassa. Järjestyksessä 23. Whistler Pride and Ski Festival järjestetään 24.1-31.1.2015. Monipuolinen festari yhdistää urheilun, ruoan, hyvinvoinnin ja kulttuurin. Laskettelun ja lautailun lisäksi tarjolla on erilaisia lumisia aktiviteetteja kuten rengasliukua, valjakkoajelua ja moottorikelkkailua. Tapahtumaan odotetaan jopa yli 3000 kävijää 26:sta eri maasta. Vieraat voivat majoittua mm. village of Whistlerissä, joka sijaitsee vuorilla 607 metrin korkeudessa.
KUVA: MIKE CRANE/GAYWHISTLER
Eesti Gei Noored Helsinki Pride -kulkueessa vuonna 2011.
Yhdysvalloissa kuusi uutta osavaltiota sallii samaa sukupuolta olevien avioliitot. Korkein oikeus myös torjui lokakuussa viiden osavaltion vetoomukset, joissa haluttiin kieltää sukupuolineutraali avioliitto. Osavaltiot ovat Alaska, Arizona, Idaho, North Carolina, West Virginia ja Wyoming. Tämän jälkeen samaa sukupuolta olevien avioliitto on mahdollinen 32:ssa osavaltiossa.
www.gaywhistler.com. _7_
I N S P I R A AT I O
CV ELIAS KOSKIMIES
Käsikirjoittaja-ohjaaja DRAAMADEBYYT TI: Päivät kuin unta YOUTUBE-HIT TI: I´ve Only Just Begun ELOKUVA: Likainen pommi ROMAANI: Ihmepoika PALKINTO: Vuoden Homo
(QX Gay Gaala 2014) KÄSIKIRJOIT TAJA: mm. Uutisvuoto, Presidentin kanslia, Toisenlaiset frendit
ELIAS KOSKIMIES ELLA AIRAS-SALMINEN kuva: Melissa Hanhirova
”O
n hienoa herätä aamuisin ajatellen, että ei saakeli, tätä mä haluan tehdä. Tiesin jo lapsena, että minusta tulee käsikirjoittaja-ohjaaja. Elämä on yllättävän koukeroinen. Matka tähän päivään on ollut pitkä. En tiennyt, että isäni kuolee, kun olen 14-vuotias. En tiennyt, että sairastun paniikkihäiriöön. En kuitenkaan antanut pelolle valtaa, vaan päätin mennä ja tehdä. Yksi tärkeimmistä inspiraation lähteistäni ovat lehtileikkeet, joita olen kerännyt 90-luvulta asti. Vaikutun myös kirjoista. Rosa Liksomin tekstit ovat innostavia.
Ihmettelin aloittelevana kirjoittajana, miksi kustantaja lähettää tekstejäni takaisin, vaikka ne ovat samanlaisia kuin Rosan. Myöhemmin löysin oman ääneni. Musiikki on tärkeä innoittajani. Ihmepoikaa kirjoittaessani kuuntelin taukoamatta Abel Korzeniowskia ja Jesse Kaikurantaa. Maailma on täynnä ääntä ja informaatiota. Joskus inspiraatioon tarvitsee myös puhtaan hiljaisuuden. Rakastan homokulttuuria ja minusta on hienoa palvella omaa yhteisöäni. Lyhytelokuva I´ve Only Just Begun syntyi fyysisestä palosta. Olin väsynyt homoyhteisön kohteluun. Minun oli
pakko tehdä jotakin. Pistin itseni täysillä likoon. Olen työstäni häpeilemättömän ylpeä. Ohjaajana pyrin antamaan taiteilijoille vapauden inspiroitua. Vähemmistön edustajana ihmisyyden ymmärrykseni on isompi. Rakensin Ihmepoikaa mielessäni kauan. Tutkin elämääni ja mietin, mihin tämä kaikki johtaa. Kirjoitin kirjan ajanjaksosta, joka oli elämäni merkittävin käännekohta. Nuorena suurin pelkoni oli, että alan pelkäämään elämää. En aio estää itseäni elämästä. Vielä kun oppisin hengähtämään. Ehkä se on kasvuprosessini seuraava vaihe.”
Verkkokauppa:
www.ruohonjuuri.fi
Kamppi:
Salomonkatu 5
Keskusta: City-käytävä
Hakaniemi:
Sörnäisten rantatie 5
Itäkeskus:
Itiksen kauppakeskus
Tampere:
Hämeenkatu 15
Turku:
Yliopistonkatu 23
Tällä ilmoituksella:
Kaikki tuotteet
- 10 %
Tarjous on voimassa 30.11.2014 asti
ja se koskee normaalihintaisia tuotteita.
WWW.HESE TA.FI/ JASENLEHTI/MEDIALLE
AAMUSTA YÖHÖN, YÖSTÄ AAMUUN
Botta ON!
Pirulliseen nälkään Helvetilliseen janoon
Real Ale, Real Food, Real Pub
Tilaa juhlia! Kokous- ja juhlatilaa
Pirullinen yökerho Helsingin keskustassa!
Ma - Pe 11 - 04 La 14 - 04 p. 09-580 77 707
Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p.09-580 77 222
Tilatiedustelut: p. 09-580 770 myynti@botta.fi
Perjantaisin & Lauantaisin klo 22 - 04
MUSEOKATU 10
WWW.BOTTA.FI
_10_
Sateenkaaren värit eivät loista urheilumaailmassa Yhdenvertaisuuskysymykset ovat nousseet urheilumaailmassa keskusteluun vasta viime vuosina. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnästä pitäisi puhua koulutuksessa suoraan. MINNA KALENIUS kuva: Melissa Hanhirova, kuvitus: Katri Sulin
– Onks toi transu?! Alakouluikäiset pojat hakkaavat kaukalon lasia ja osoittelevat jäälle. Minna-Maaria Lax keskittyy ja luistelee hitaasti. – Ensimmäisissä treeneissä teloin käteni, kun intoa oli enemmän kuin järkeä, Lax nauraa. Vuoden takainen kaatuminen, jossa värttinäluun murtumista seurasi kahdeksan viikon sairasloma, on vielä tuoreessa muistissa. Liu’ut ovat varovaisia mutta varman
oloisia. Hyppyjä ei vielä uskalla yrittää. Poikia olisi kiva päästä jututtamaan, sillä Lax vaihtaa mielellään ajatuksia ulkonäöstään ja stereotypioista. Keskustelumahdollisuutta ei tällä kertaa tule, sillä valmentajat saapuvat paikalle ja komentavat ylienergiset lätkäjunnut pukuhuoneeseen. Jää on erittäin liukas jäänajon jäljiltä. Laxilla on jalassaan kovat, hohtavan valkoiset taitoluistimet. Sellaiset, jotka hän on halunnut lapsesta asti.
_11_
LUISTELUHAAVE TÖRMÄSI SUKUPUOLINORMEIHIN
51-vuotias Lax kasvoi Markku-Pekkana Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Varhaisimmat muistot naiseuden kokemuksesta ovat lapsuudesta. Ensimmäisen kerran hän pukeutui naistenvaatteisiin opiskeluaikana Helsingissä 80-luvulla, salaa. 2000-luvun alussa Laxille alkoi selvitä, että naiseksi pukeutuminen ja naiseuden ilmentäminen oli pysyvämpi osa hänen identiteettiään. Lax määrittelee itsensä transgendernaiseksi. Hän on sukupuoleltaan mies, mutta ilmaisee naiseuttaan nykyään lähes koko ajan. Miessukupuoleen viittaa oikeastaan enää vain ristimänimi Markku-Pekka, jota hän käyttää virallisissa yhteyksissä. Ystäväpiiri on laaja, ja Lax tuntee itsensä hyväksytyksi omana itsenään niin transyhteisössä kuin sen ulkopuolella. Luisteluhaave oli aina kulkenut käsi kädessä naiseushaaveen kanssa. Ensimmäiset muistot ovat mustavalko-tv:n ääreltä, kun Lax katseli jäätanssin ja naisten vapaaohjelman numeroita. Erityisesti valkoiset luistimet tekivät vaikutuksen. – Aloin jo silloin unelmoida, että vitsi, kun saisi tuollaisilla luistella joskus. Unelma ei ollut kovin realistinen. Vanhempia työllisti oma lypsykarjatila, eikä pikkupaikkakunnalta ollut mahdollisuutta lähteä kuljettamaan harjoituksiin kauas Kuopioon. – Koulussa olisin voinut luistella. Mutta ei minusta ollut sellaiseksi rajojen rikkojaksi, että olisin laittanut jalkaani valkoiset luistimet. Enkä halunnut hokkareitakaan. Kun muut menivät luistelemaan, hiihdin. Niinpä luistelutaito jäi oppimatta, Lax kertoo. Aikuisiällä luisteluhaaveen toteuttaminen muhi mielessä pitkään. Pari vuotta sitten Lax osti taitoluistimet ja löysi netistä aloittelijoille suunnatun aikuisryhmän. Alussa hän päätti
_12_
Minna-Maaria Lax tähtää aikuisharrastajien MM-kisoihin Oberstdorfiin vuonna 2018. Hän kilpailee miesten sarjassa, mutta aikoo pukeutua naisten kilpailuasuun.
pelata varman päälle ja meni vaihtamaan varusteet vaihtoaitioon pukukopin sijaan. – Valmentaja tuli sanomaan, että täällä et muuten vaihda, ja käski mennä muun ryhmän kanssa pukuhuoneeseen. Luistelijoilla oli ryhmäkohtaiset pukuhuoneet, joissa kaikki olivat yhdessä sukupuolesta riippumatta. PUKUHUONEEN VALINNASTA TULI SANOMISTA
Lax luistelee kolmessa seurassa. Tänä syksynä eräässä toisessa seurassa pukuhuonekäytäntö ei ollutkaan sama. Nuoret ja aikuiset olivat sekaisin samoissa pukukopeissa, kuitenkin sukupuolitetusti. Lax katsoi, missä pukukopissa oli tilaa, ja meni sinne. Seuraavissa treeneissä valmentaja tuli välittämään puheenjohtajan viestin Laxille: miehenä tämän piti mennä vaihtamaan varusteet toiseen pukukoppiin yksin, sillä naisten pukukopissa oli myös nuoria tyttöjä. Lax oli
järkyttynyt. Missään muissa treeneissä hän ei ollut kokenut vastaavaa luistelutovereilta tai valmentajilta. – Olen ollut erilaisilla leireillä, eikä ole ollut mitään ongelmaa. Kevätnäytöksessä nuoret tytöt ja me aikuiset naiset meikkaamme kaikki samassa pukuhuoneessa. – Totesin valmentajalle, että olen liian pahalla päällä mennäkseni jäälle. Löin luistimet kassiin ja lähdin. SYRJINTÄKESKUSTELU ON URHEILUSSA UUT TA
Urheilumaailma on lähtökohtaisesti hyvin maskuliininen sekä cis- ja heteronormatiivinen. Homofobia ja sukupuolen kaksinapaisuus erityisesti joukkuelajeissa on yleistä. Homovitsien kertomista voi olla vaikeaa ajatella syrjintänä, sillä se saattaa kuulua vahvasti lajin keskustelukulttuuriin. Vuonna 2012 Suomessa valmistui ensimmäinen tutkimus seksuaali- ja suku-
HOMOVITSIEN KERTOMISTA VOI OLLA VAIKEAA AJATELLA SYRJINTÄNÄ, SILLÄ SE SAATTAA KUULUA VAHVASTI LAJIN KESKUSTELUKULTTUURIIN.
puolivähemmistöjen kokemasta syrjintästä liikunnan ja urheilun parissa. Valtion liikuntaneuvoston teettämään kyselyyn vastasi 419 lhbti-ihmistä. Heistä vähän yli puolet oli kokenut jonkinasteista syrjintää tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen pitää tuloksia huolestuttavina mutta ei yllättävinä. – Pidän tutkimusta hyvänä esimerkkinä siitä, että puhumme hirveästi kaunista ja hyvää tietämättä mitään siitä, mitä oikeasti tapahtuu.
– Suomessa urheilun eettiset asiat on pitkään mielletty vain yhdestä näkökulmasta, ja se on antidoping-toiminta. Paajasen mukaan vasta parin viime vuoden aikana on herätty siihen, että eettiset kysymykset pitäisi määritellä liikuntasektorilla tarkemmin. Urheilumaailma on näissä kysymyksissä jälkijunassa. ARVOKESKUSTELU SIVUUT TAA SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT
Urheilun eristäytyneisyys muusta maailmasta on huomattu myös Valtakunnallisessa
_13_
liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:ssä. Valo on kattojärjestö 60 valtakunnalliselle ja 15 alueelliselle urheilujärjestölle. Helmikuussa käynnistyneen nettikeskustelusarja Reilun Peilin tarkoitus on Valon nettisivujen mukaan heijastaa urheilun arvokeskustelua reaaliajassa. Kuukausittain noin sadan vaikuttajan raati ottaa kantaa liikuntaa tai urheilua koskevaan ajankohtaiseen kysymykseen. Raadin puheenvuoroista koostetaan nettiartikkelit, jotka ovat lyhyitä kannanottoja vaihtuviin teemoihin. Pääsihteeri Teemu Japissonin mukaan Valo haluaa siirtyä keskustelusarjan avulla altavastaajasta aloitteentekijäksi. – Haluamme kiinnittää huomion liikuntaan ja urheiluun keskeisesti vaikuttaviin eettisiin kysymyksiin ennen kuin ne nousevat pinnalle jonkun kriisin kautta, Japisson korostaa.
_14_
MONI VALMENTAJA EI TUNNISTA LHBTI-SYRJINNÄN OLEMASSAOLOA. Keskustelunaiheita ovat olleet esimerkiksi urheilun politisoituminen, alkoholin kuuluminen urheilukulttuuriin ja urheilun rahoitus Suomessa. Yksi kattoteemoista on yhdenvertaisuus, jonka alla on käsitelty sukupuolten tasa-arvoa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ei kuitenkaan ole puhuttu mitään. – Meillä on ollut tietty määrä teemoja tähän mennessä. Tämä on varteenotettava aihe, johon voidaan jatkossa tarttua.
Japisson kertoo, että Valtion liikuntaneuvoston tutkimuksen tulokset herättivät keskustelua myös Valon sisällä. – Jokainen tapaus, jossa ihminen ei koe itseään tervetulleeksi urheilun pariin omana itsenään, on liikaa. Japisson myöntää, että erilaisia reilun pelin oppaita varten tehtävissä kartoituksissa rasismiin ja sukupuolten tasa-arvoon on helpompi ottaa kantaa kuin seksuaaliseen suuntautumi-
seen liittyviin kysymyksiin. Hänen mukaansa seksuaalisuus saatetaan kokea yksityiseksi ja sitä kautta hämmentäväksi asiaksi. Reilu Peili on saanut positiivisen vastaanoton. Myös media on tarttunut joihinkin aiheisiin, ja niistä on syntynyt jatkokeskustelua. Onko kuitenkin vaarana, että Reilu Peili jää otsikkotason irrallisiksi kommenteiksi, jotka eivät vie keskustelua oikeasti eteenpäin? – Sitä pitää arvioida. Ei ole päätetty, että teemme tätä seuraavat kymmenen vuotta. Tuntumamme on, että tähän asti keskustelu on sujunut hyvin. VALMENTAJILLA EI OLE LAINKAAN EET TISIÄ OHJEITA
Valtion liikuntaneuvoston tutkimuksen mukaan erityisen vakavaa on valmentajien ja liikunnanohjaajien syrjivä käytös ja taipumus olla puuttumatta havaitsemaansa syrjintään. He valmentavat usein lapsia tai nuoria, jotka valmennussuhteen takia ovat heistä erityisen riippuvaisia. Suomen Valmentajat ry on kaikkien urheilulajien valmentajien ja valmentajayhteisöjen valtakunnallinen palvelujärjestö. Edellämainitun tutkimuksen mukaan järjestöllä ei ole olemassa minkäänlaista eettistä ohjeistusta jäsenilleen. – Se on totta, vahvistaa toiminnanjohtaja Kristiina Danskanen. – Tämä on kokonaisuudessaan iso vyyhti. Itse asiassa olemme hyvinkin aktiivisia asian suhteen. Danskanen kertoo jo vuosina 2002–2004 toteutetusta Nauti valmentamisesta -hankkeesta, jossa käsiteltiin eettisiä kysymyksiä valmentajan työssä. Vuonna 2012 aloitettiin eettisten periaatteiden työstäminen yhdessä Suomen Ammattivalmentajien kanssa. – Nyt olemme pikkuhiljaa pääsemässä siihen, että eettisyydestä alkaa muodostua konkreettisia lauseita.
Työ on kesken, joten näihin lauseisiin ei ole vielä mahdollista tutustua. Eettisten kysymysten pohtiminen aloitettiin yli vuosikymmen sitten. Miksi työ kestää näin kauan? – Meillä on hyvin pienet resurssit. Tarvitsisimme tutkimusrahoitusta, jotta voisimme saada tähän tutkimusta urheilun ulkopuolelta, esimerkiksi sosiologiasta. Danskanen mainitsee hidastavaksi tekijäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän selvityksen tämän vuoden alusta. Selvitys ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin urheilun yleiseettinen toimikunta. Danskasen mukaan olisi tärkeää tietää tulevasta työnjaosta, jotta molemmat eivät tee samaa työtä kahteen kertaan. Ministeriön on määrä antaa asiasta mietintö marraskuussa. Danskanen uskoo, että kahden vuoden sisällä eettinen ohjeistus voisi siirtyä osaksi valmentajien koulutusta. SYRJINTÄ ON NOSTET TAVA PÖYDÄLLE
Minna Paajanen kritisoi sitä, että yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvä työ hankkeistetaan. – Liian usein se johtaa siihen, että kun rahat loppuvat, myös hanke päättyy. Toinen ongelma on, että tulosten hyödyntämisestä käytännössä ei ollakaan kiinnostuneita, Paajanen jatkaa. Yksi tutkimus ei myöskään ole riittävä. Tarvittaisiin säännöllistä tiedonkeruuta ja syrjintätapausten täsmällistä raportointia. Liikuntalaki uudistuu ensi vuoden alussa. Esityksenä on, että valtionavustuksista päätettäessä otettaisiin huomioon se, miten järjestö noudattaa eettisiä periaatteita ja edistää yhdenvertaisuutta. – Räikeisiin syrjintätapauksiin on ehdottomasti puututtava, Paajanen painottaa. – On
olemassa kaikenlaisia reilun pelin sääntöjä ja oppaita. Ne ovat tärkeitä, mutta yksin niiden avulla ei saada aikaan muutoksia. On korkea aika nostaa asia valtakunnalliseen keskusteluun. Paajanen pitää erityisen tärkeänä sitä, että eettiseen ohjeistukseen kirjataan lhbtisyrjintä erillisenä aihealueena. Tällöin syrjinnän tiedostaminen johtaa myös toimenpiteisiin seuroissa ja järjestöissä. Samaa mieltä on Kristiina Danskanen: aihe on ehdottomasti puettava sanoiksi valmentajakoulutuksessa. Hän uskoo, että moni valmentaja ei osaa puuttua lhbti-syrjintään, koska ei tunnista sen olemassaoloa. – Valmentajan tärkein taito on saada ryhmä toimimaan. Se sisältää kaiken moninaisuuden hyväksymisen ja toisen kunnioittamisen, myös oman toiminnan kyseenalaistamisen. KAAPISTATULO EI AINA KANNATA
Kun Minna-Maaria Lax oli lähtenyt jäähallilta ovet paukkuen, hän soitti seuran puheenjohtajalle ja vaati selitystä. Puheenjohtaja perusteli valmentajalle antamaansa käskyä sillä, että onhan se vähän kummallista, kun on tällainen mies peruukissa. Lopulta hän oli kysynyt Laxilta, miten ongelma pitäisi tämän mielestä ratkaista. – Sanoin hänelle, että aikuisilla voisi olla oma vaihtotila. Ennen seuraavia treenejä hän soitti minulle, toivotti tervetulleeksi ja kertoi, että meidän ryhmällä on oma pukukoppi.
_15_
Seuraavissa harjoituksissa tunnelma oli varovainen, eikä Lax keskustellut käskyn antaneen valmentajan kanssa. Tapaus on vielä suhteellisen tuore, ja Lax uskoo, että tilanne normalisoituu ennen pitkää. Puheenjohtajan ja valmentajan käytöksen hän uskoo johtuneen enemmänkin tietämättömyydestä ja hämmennyksestä kuin vihamielisyydestä. Muut luistelijat ovat suhtautuneet häneen aina positiivisesti, jotkut tosin aluksi ihmetellen. Ryhmästä lähtöä Lax ei ole edes harkinnut. – Ryhmä on minulle todella tärkeä. Meillä on kaikilla yhteinen tavoite: opetella luistelemaan hyvin. Lax on sanavalmis, itsevarma ja kovanahkainen. Hän kertoo kestävänsä kaiken kritiikin jäällä suorituksestaan ja taidoistaan, mutta sukupuoli-identiteettiä ei parane arvostella.
_16_
– Usein ajatellaan, että kun mies lähtee naisena ovesta ulos, hänestä kuoriutuu esiin pehmeämpi puoli. Minulle on käynyt päinvastoin. On tullut esiin se kovis, Lax nauraa. Hän myöntää, että tilanne on huomattavasti vaikeampi herkässä iässä olevalle nuorelle, joka kokee syrjintää mutta ei osaa tai uskalla puuttua siihen. – Jokaisella pitäisi olla joku luottoaikuinen, jolle puhua ja joka ei pilkkaa. Aikuisen tuki on urheilevalle nuorelle ehdottoman tärkeä. Laxin mielestä kaapista ulostulokaan ei aina ole yksiselitteisesti paras ratkaisu. Oma tilanne pitää ottaa huomioon ja pohtia, haluaako olla ”ulkona”. Hänen mielestään periksi ei kannata antaa, mutta joissain tilanteissa esimerkiksi joukkueen tai seuran vaihtaminen voi olla järkevää. YHDENVERTAISUUS EDISTÄISI KAIKKIEN HYVINVOINTIA
Parin viime vuoden aikana lhbti-vähemmistöihin liittyvä julkinen keskustelu urheilumaailmassa on muuttunut. Yksittäisten urheilijoiden tai urheiluvaikuttajien syrjivät kommentit saavat nopean vastaiskun. Alan julkaisuista esimerkiksi Urheilulehti on ottanut kirjoituksissaan voimakkaasti kantaa syrjinnän nollatoleranssiin. Jalkapallon ylintä sarjaa edustava Veikkausliiga allekirjoitti Tasa-arvoisen urheilun lupauksen alkuvuodesta ensimmäisenä Suomessa. Myös jääkiekon SM-liigan hallitus sitoutui tänä syksynä julkisesti lupauksen arvoihin. Vaikkakin hitaasti, Lax uskoo, että asiat voivat mennä vain parempaan suuntaan. Hän korostaa, että vaikka jotkut vanhemman ikä-
luokan valmentajat saattavat olla jo “menetettyjä tapauksia”, aina tulee uusi sukupolvi valmentajia ja urheilijoita. Nuoret näkevät hänen kokemuksensa mukaan moninaisuuden mutkattomammin, tulevat juttelemaan, ja suhtautuvat jäällä kuin kehen tahansa urheilijaan. Kristiina Danskanen on valmentanut ammatikseen sulkapalloa 20 vuotta. Nykyisin hän myös kouluttaa valmentajia. Danskasen mukaan Suomessa on 170 000 valmentajaa, joista ammattilaisia on noin 1 600. Suurin osa on vapaaehtoisia ja vanhempia, jotka tekevät työtä sydämestään. Heidän tavoittamisensa on haaste. Miten yhdenvertaisuutta voidaan edistää ilman koulutusmateriaaleja? – Toiminnassa oppiminen on hyvä tapa muuttaa seurakulttuuria. Sitä painotetaan koulutuksissa entistä enemmän. Harva esimerkiksi myöntää olevansa rasisti, jos sellaista kysytään koulutuksessa. Kun kouluttajat ja valmennuspäälliköt käyvät treeneissä, he näkevät käytännön tilanteita ja pystyvät puuttumaan niihin. Danskanen toivoo, että tällaisella toiminnalla pystyttäisiin kiinnittämään huomio kaikkien vähemmistöjen kohteluun. Minna Paajasen mukaan yhdenvertaisuuskysymystä voi tarkastella laajemminkin. Liikuntakulttuurin kehittäminen on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Ihmisten liikkumattomuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. Kaikki syyt, joilla on yhteys liikkumattomuuteen, tulee nostaa keskusteluun. Yhdenvertainen kohtelu vaikuttaa jokaisen liikkujan, ei pelkästään vähemmistöjen, hyvinvointiin.
_17_
ANDREW CHRISTIAN UNDERWEAR: Trophy Boy, Twerk, Teaser Flashlift, Color Vibe, Almost Naked, BLOW!
shop.qx.fi/fi shop.qx.fi/sv
K A R O L I I N A S E P PÄ L Ä
on järjestöaktiivi, jota kiinnostavat yhdenvertaiset lakipykälät ja monimutkaiset kehot.
Jäntevää hapuilua kohti kehon kuvia sitä, kuka on mitäkin. Joku ihastuu aina ihmiseen, joka on kokenut useampia sukupuolia. Toiselle kiinnostavaa voi olla tuuhea parta ja pullea maha tai todella maskuliininen tapa olla nainen. Osa suhteista on voimallisen fetisistisiä – kuinka hienoa on olla joskus pelkkää lihaa. Suhde kehoon on ollut vaikea järjestötasollakin. Yliseksualisoitumista pelättiin ja painava liha haluttiin laittaa sivuun aatteen edessä. Ajateltiin, että kun halutaan vain uusia pykäliä eikä lainkaan toisiamme, saadaan läpi lakiuudistuksia. Ehkä näin olikin, mutta ikävä kyllä keho katosi lhbtiq-puheesta pitkäksi aikaa. Setan nimiuudistuksen myötä puheesta tippui pois sana seksuaalinen. Kehosuhteista on kadonnut paljon leikkiä ja iloa. Ehkä olisi syytä katsella uudelleen Tom of Finlandin kuvia – sukupuoleen tai sukupuolettomuuteen katsomatta. Niistä voi löytää askeleeseen itsevarmuutta sekä ylpeyttä olla ja toimia omassa ruumissaan.
KUVA: MINNA KURJENLUOMA
NÄIN TOM OF FINLANDIN edellisen näyttelyn Kluuvin galleriassa vuonna 2006. Olin juuri tullut kaapista ja hamuilin kaikenlaisia uuden identiteetin rakennuspalikoita. Saisiot olin jo lukenut. Alkoi käydä selväksi, että seksuaalinen suuntautuminen tarkoitti ei-heterolle ihmisoikeuksia, muutettavia lakipykäliä, marsseja ja taistelua. Tulevaisuus vaikutti hyvin yhteiskunnalliselta, kantaaottavalta ja poliittiselta. Akateemisesta ostin kyllä vastapainoksi Best Lesbian Erotican vuosipainoksen, jossa lihaa ei ollut kokonaan unohdettu. Näyttelyssä katselin hämmentyneenä kuvia, joissa fyysisyyttä ei ollut häivytetty sivurooliin tai irrotettu identiteetistä. Vaikka kuvat olivat eroottisia, niistä saattoi yleisemmin lukea myös raikkaan mahdollisuuden nauttia kehostaan. Joissain kuvissa jopa naurettiin itselle. Poistuin näyttelystä hymyillen, juuri niin kuin Touko Laaksonen oli tarkoittanut. Valtavirtamediassa homomies on pitkään esitetty hentona, eli voimattomana ja vaarattomana ”oikeiden” miesten rinnalla. Lesboilla on ehkä ollut enemmän liikkumatilaa leikkiä sukupuolen ilmaisulla. Se on kuitenkin edelleen alisteinen sille, miten naista ylipäätään esitetään: kauniina ja kapeana. Transihmisten keho alkaa vasta tulla näkyväksi mediassa. Lhbtiq-ihmiset ovat itse aina olleet tietoisia fyysisyydestään. Sateenkaarevan taikaviitan alta löytyy joustavia käsityksiä siitä, mikä on tavoiteltavaa tai haluttavaa lihaa – eikä keho edes määritä
_19_
Jeffreyn ensimm채inen produktio New Yorkissa vuonna 1993 oli loppuunmyyty arvostelumenestys. Kuvassa Andreas Ikonen (vas.) ja Raino Ranta.
_20_
NÄYTÖKSET 6.11.-22.11.2014. VALTIMONTEAT TERI, HELSINKI. LIPUT BEAR PARK CAFÉ JA TIKET TI.FI. K16.
Teatterihitti naurattaa hivistä huolimatta Helsingin Gayteatterissa juuri ensi-iltansa saanut Jeffrey on näytelmä ihmisistä, rakkaudesta ja hivistä. TIINA VANHANEN kuvat: Melissa Hanhirova, Tiina Rantala
LANTEET KEINUVAT musiikin tahtiin, kun ruoholahtelaisessa asukastilassa lämmitellään. Kohta vedetään vuorosanaharjoitus. Ilmassa on lämpöä ja teatterin tekemisen aitoa iloa. Helsingin Gayteatterissa sai marraskuussa ensi-iltansa romanttinen musiikillinen komedia Jeffrey. Yhdysvaltalaisen Paul Rudnickin kirjoittaman näytelmän nimihenkilö on newyorkilainen homomies, joka 80-luvun aids-kriisin pelästyttämänä päättää, että jatkossa paras ratkaisu on selibaatti. Koska tämä on romanttinen komedia, pian Jeffreyn elämään astuu aivan ihana Steve – hiv-positiivinen Steve. HUUMORIA VAKAVISTA AIHEISTA
Äkkiseltään voisi ihmetellä, miten hiv-teema taipuu kepeäksi tarinaksi. Näytelmällä olikin 90-luvun New Yorkissa vaikeuksia päästä teattereihin, koska hiv-aiheinen komedia herätti ennakkoluuloja. Jeffreystä tuli kuitenkin hitti heti, kun se saatiin näyttämöille.
– Hiv on vakava aihe, mutta sitä käsitellään komedian kautta. Ja sehän on ajankohtainen, ollut jo kolmekymmentä vuotta, esityksessä näyttelevä Makla Laine toteaa. Vakavia teemoja komediassa on muitakin. Jeffreyn camp-henkisiä ystäviä esittävät Andreas Ikonen ja korkokengissä ensikertalaiseksi vaikuttavan liukkaasti liikkuva Raino Ranta partioivat katuja ja suojelevat homoja hakkaajilta. Näitä Charlien enkeleitä taitaa tosin kiinnostaa juhliminen enemmän kuin aktivismi. TARINAN TAKANA ON IHMINEN
Ohjaaja Cris af Enehielm ei halunnut tehdä opetusnäytelmää. – Pääosassa on Jeffrey. Näytelmässä ollaan hänen muistoissaan, af Enehielm kertoo. – Sairaus ja pelko ovat teemoja, mutta lopulta kyse on Jeffreyn valinnoista. Onko parisuhde paras, vai sittenkään ei?
_21_
ENNEN SEKSIIN SUHTAUDUTTIIN MORAALIKYSYMYKSENÄ, NYT SIITÄ TULI VAARALLISTA. Eräässä kohtauksessa Steve hermostuu Jeffreyn soutamiseen ja huopaamiseen. Steveä esittävä Jarno Pimperi huutaa Piatu Puhakan esittämälle Jeffreylle, että haluaisi joskus olla muutakin kuin sairas, ihan vain mies, jolla on kulli. Muut työryhmäläiset seuraavat kohtausta vakavina. HIV-KRIISI KOSKET TI
Teema on tuttu monelle työryhmässä. Puhakka muistaa, millaista oli etsiä parikymppisenä itseään, kun hiv-kriisi oli pinnalla. Ennen seksiin oli ehkä suhtauduttu moraalikysymyksenä, nyt siitä tuli oikeasti vaarallista, af Enehielm pohtii. Kuusikymppinen af Enehielm muistelee, kuinka aids-kriisin pahimpina vuosina kokonaisia ystäväpiirejä saattoi vain kadota. – Olin 80-luvun lopulla raskaana ja aloin miettiä, keiden kanssa olinkaan ollut kym-
_22_
menen vuoden aikana. Testeissä ei uskaltanut käydä, pelotti. Kadulla saattoi katsoa, että onko tuo se, se on hengissä, onko se sairaan näköinen, hän muistelee. Esityksessä näyttelevälle 21-vuotiaalle Andreas Ikoselle hiv on erilainen asia. Se on ihan tavallinen sairaus. – Tunnen kyllä hiv-positiivisia. He ottavat lääkkeensä, eikä se näy elämässä muuten, Ikonen kertoo. HOMOTEEMOJA HARRASTUSPOHJALTA
Helsingin Gayteatteri on harrastajateatteri, jossa ohjauksen ja valo- ja äänisuunnittelun hoitavat ammattilaiset. – Usein harrastajateattereissa on aika heteronormatiivinen linja, Makla Laine toteaa harrastusvalinnastaan. Ammattiohjaaja af Enehielm on iloinen siitä, että häntä pyydettiin projektiin.
Näytelmän rakastavaisten, Jeffreyn ja Steven, rooleissa nähdään Piatu Puhakka (vas.) ja Jarno Pimperi.
– Olen tehnyt homoudesta aika paljon juttuja monen vuoden ajan. Aihe on kiinnostava, kuva- ja performanssitaitelijanakin tunnettu af Enehielm toteaa. – On aina hauskaa tehdä töitä amatööriporukan kanssa, pidän siitä. Kahdentoista näyttelijän ensemblestä paikalla on nyt vain kourallinen. Yhdessä he esittävät nelisenkymmentä hahmoa. – Tämä on suurta show’ta köyhän miehen teatterissa, ohjaaja nauraa.
Helsingin Gayteatteri HGT ry perustettiin vuonna 2007. Sen tarkoitus on tuoda esiin homotaiteilijoiden tuotantoa ja edistää seksuaalivähemmistöihin kuuluvien teatteritoimintaa.
TransHelsinki TransHelsinki TransHelsinki
20 14
transhelsinki.fi Sukupuolen moninaisuutta juhlistava ihmisoikeustapahtuma Helsingissä 18.–23.11.
tiistai 18.11.
tOrstai 20.11.
laUantai 22.11.
Yhteys-liikkeen keskustelutilaisuus klo 18, alppilan kirkko, kotkankatu 2
Transmuistotilaisuus (TDOR) klo 17, narinkkatori
TransHelsingin yhteisöseminaari klo 10–15, kirjan talo, kirjatyöntekijänkatu 10 B
Solidaarisuutta ja vetoomuksia! klo 18–20 Järjestää amnestyn sateenkaariverkosto
Kunnioittava kosketus -työpaja klo 17, transtukipiste, Pasilanraitio 5
DWC:n kahvi-ilta klo 19–21, transtukipiste, Pasilanraitio 5 Järjestää DreamWearClub ry
keskiViikkO 19.11. Argumenttityöpaja: Translaki ja ihmisoikeudet klo 10–12.30, eurooppasali Järjestää trasek ja amnestyn sateenkaariverkosto (ennakkoilmoittautuminen) Yhteislaulutilaisuus klo 18.00, seta/transtukipiste, Pasilanraitio 5
Kahvi-ilta Transtukipisteellä klo 19–21, transtukipiste, Pasilanraitio 5 Elokuvanäytös: Ruusuinen elämäni (Ma vie en rose) klo 21.30, elokuvateatteri Orion, eerikinkatu 15 (normaalihintaiset liput)
Peijakas! <3 TransHelsinki -bileet Mascot, neljäs linja 2 Järjestää Peijakas
sUnnUntai 23.11. Nuorten tapaaminen klo 14–17, transtukipiste, Pasilanraitio 5
PerJantai 21.11.
Miten transihmiset tekevät lapsia? klo 12–14, kotola, Yrjönkatu 29 a 1 Järjestää sateenkaariperheet ry
Meidän historiamme -seminaari (Seta 40 v ja Transtukipiste 20 v) klo 16–19, Balderin sali (ennakkoilmoittautuminen)
Muunsukupuolisten ryhmätapaaminen klo 12–15, transtukipiste, Pasilanraitio 5 Transihmisten lapsiperheiden tapaaminen klo 15–18, Boulderkeskus isatis, Mekaanikonkatu 15 Järjestää sateenkaariperheet ry
_23_
PIETARINKADUN PIKKUPOJASTA TOM OF FINLANDIN MUUSAKSI Wiki Wickman on kiertänyt punk-keikkoja ja sadomasokismibileitä sekä kuullut kaikki Touko Laaksosen nuoruusmuistot. KAROLIINA SEPPÄLÄ kuvat: Melissa Hanhirova
W
iki Wickman avaa oven, ja uteliaat kissat Prinsessa ja Morris tervehtivät vieraita. Jo eteisessä huomaa, että tässä asunnossa viihdytään eikä miellytetä: kirpputorilta löytyneitä kaasunaamareita, tv-sarjojen bokseja, piiskoja ja Jokereiden pelipaitoja. Tom of Finland -postimerkit ovat juuri ilmestyneet. Wickman aikoo kertoa tarinansa siitä, miten hyvää meininkiä rakastavasta punkkarista tuli taiteilija Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin (1920–1991) muusa. Wickman, 48, on Stadin kundi, Pietarinkadulta kotoisin. Koulut hän kävi Helsingissä. Tammisaaressa ja Mechelininkadulla suoritettu armeija ei ollut hänen ominta alaansa, sillä käskyjen noudattaminen oli vaikeaa. Ensimmäisen tyttöystävänsä kanssa hän muutti muutaman korttelin päähän samalle kadulle. –Olen suomenruotsalainen, punkkari ja Jokereiden kannattaja, hän kuvailee itseään hymyillen. Wickman ei ole koskaan viihtynyt keskivertohelppouden keskellä. Onneksi oli punk-musiikki, joka oli 80-luvun alkuvuosina juuri löytänyt tiensä Suomeen. Punk oli ensimmäisiä anarkistisia tapoja suhtautua yhteiskuntaan, jos ei oteta huomioon 60-luvun liikehdintöjä. Siitä Wickman löysi kodin, joka tarjosi tapahtumia, ystäviä ja kunnon meininkiä. Musiikki on seurannut Wickmania nuoruudesta asti. Hän on ollut mukana muun muassa Elävän musiikin yhdistyksessä ja töissä kulttuuritalo Nosturilla. Pöydänkulmalla on ensimmäinen suomenruotsalainen punk-kokoelma. –Aika kauan sai odottaa, että sellainen levy ilmestyi.
_24_
Wickman oli l채vist채j채legenda Fakir Musafarin mallina Los Angelesissa vuonna 1992.
_25_
MINÄ, HETERO, VAIKKA KAUPUNGISSA OLI HOMOJA YLLIN KYLLIN.
Suomenruotsalaisena Jokereiden kannattaminen henkeen ja vereen ei sekään ole ihan sovinnaisin yhdistelmä, sillä jääkiekkoseuran fanittaminen periytyy vahvasti. Ruotsinkielisille jääkiekko tarkoittaa Helsingissä HIFK:ta. Wickmaniin ovat vedonneet vaihtelevat ympäristöt. Rakennus- ja ravintola-alan töitä on välillä ollut kolmekin yhtä aikaa. Liikkuminen ja liike, vaikka vastavirtaan, ovat kiinnostaneet enemmän kuin toimistossa pölyttyminen. –Olen liftannut ympäri Eurooppaa ja pitkin Suomea, ihan minne vain hyvän menon perässä. Ei tarvittu kuin kotibileet, pontikkaa ja kiljua. Varsinkin kiljua, hän kuittaa. Nuorempana sitä vielä jaksoi. TAITEILIJA TARVITSI HUOLENPITOA
Gay Gambrini oli Suomen ensimmäinen homoravintola, joka avattiin 1984 Iso Roobertinkadulle. Wickman työskenteli baarissa 80-luvun loppupuolella. Siellä kävi oluella Durk Dehner, joka oli Tom of Finlandin manageri. Dehner esitteli Wickmanin Touko Laaksoselle, joka silloin asui vihreässä jugend-talossa Lönnrotinkadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Dehner kantoi huolta ystävästään ja halusi tälle huolehtijan. Wickman oli toki kuullut Gambrinissa puhuttavan “Toukosta”. Hän itse puhuu Tomista ja kuvailee tätä hyvin lämpimään sävyyn. –Hoidin Tomin asioita, tein kaikenlaisia pikkujuttuja. Hän oli silloin seitsemänkymppinen kotipotilas. Kävin kaupassa, apteekissa ja pankissa, vein hänen arkistojaan Amerikkaan. Tapasin käydä hänen luonaan iltapäiväkahvilla ennen töihin menoa – tai minulle ne olivat aamukahvit. –Hän oli minulle kuin isoisä tai hyvä ystävä. Juttelimme kaikenlaista – tai hän puhui ja minä kuuntelin. Kuulin kaikki hänen nuoruusmuistonsa ja elämäntarinansa. Wickmanin ääni muuttuu, kun hän puhuu Tomista. Yhtä asiaa hän edelleen ihmettelee. –On se kumma, että minä olin ainoa, jonka Tomi hyväksyi auttamaan itseään. Minut, joka olin hetero, vaikka kaupungissa oli homoja yllin kyllin. Kohtaaminen vaikutti syvästi molempien miesten elämään. Laaksosen ja Wickmanin välille kehittyi erittäin syvä luottamus ja ystävyyssuhde. Sukulaissieluja, kuin samasta puusta veistettyjä, Wickman kuvailee.
_26_
REHELLISYYS VETOSI
Laaksonen oli jo lopettanut piirtämisen, mutta aloitti sen uudestaan Wickmanin ehdotuksesta. Wickman on myös ikuistettu yhteen Laaksosen teoksista. Loppuajan työt ovat pastellitöitä, sillä ne olivat täriseville käsille helpompia kuin pikkutarkat ja viimeistellyt piirustukset. Wickmania on kutsuttu Tom of Finlandin muusaksi. Hän on tittelistä mielissään. –Olin oma itseni, rehellinen. Tomi viihtyi seurassani. En teeskennellyt enkä pitänyt Tomia minään ikonina, kuten moni muu teki. Tom of Finlandin teokset vaikuttivat kansainvälisesti niin homoidentiteettiin kuin pop-musiikkiin. Ulkomailla karismaattinen persoona ei saanut olla rauhassa missään. –Tomi sai minusta kahviseuraa. Hän oli yksinäinen. Kaikki olivat hänen kavereitaan, mutta hänellä ei juurikaan ollut oikeita ystäviä. Ehkä hän myös sai elämäänsä nuoremman perspektiivin minun kauttani. TIRKISTELYÄ JA SADOMASOKISMIA
Sanotaan, että ystävyyssuhteita rakennetaan salaisuuksia jakamalla. Sellainen oli esimerkiksi sadomasokismi 80-luvulla. Wickman liikkui skenessä, koska hauska ja rento meininki kiehtoi. Hän oli mukana alkuaikojen bileissä Makasiineilla ja Kaapelitehtaalla. –Erittäin varovaista, erittäin varovaista, Wickman kuvailee 80- ja 90-lukujen vaihteen sm-skeneä. Kaikki oli uutta ja tapahtui ensimmäistä kertaa. Laaksonen oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka käsittelivät sadomasokismia rohkeasti teoksissaan. Hänen teoksiaan on pidetty voyeuristisinä. Niissä on läsnä tirkistely ja muiden katseleminen. Wickman arvelee, että hänen kauttaan Laaksonen pääsi osalliseksi sellaista elämää, johon ei enää olisi yksin pystynyt osallistumaan. –Ehkä hän eli joitain juttuja minun kauttani. Kävin kaikissa pirskeissä ja kekkereissä ja kerroin mitä missäkin oli tapahtunut ja keneen olin tutustunut. –Hän oli dirty old man, sanotaan se nyt suoraan, Wickman naurahtaa. TAITEILIJAA EI TUNNUSTET TU KOTIMAASSA
Tom of Finland -postimerkit julkaistiin syyskuussa 2014. Ne ovat Suomen kautta aikojen suosituimmat merkit, joiden ennakkotilauksia tehtiin lähes 200 maahan. Wickman on julkisuudesta mielissään.
Wiki Wickman työskenteli Gay Gambrinissa 80-luvun lopulla. Tom of Finlandin manageri vaikuttui nuoresta baarimikosta ja esitteli tämän Touko Laaksoselle.
_27_
1
3
2
_28_
1 Wickman omistaa joitakin Tom of Finlandin
julkaisemattomia teoksia.
2 Tavoistaan poiketen Touko Laaksonen teki Wiki
Wickmanin muotokuvaan omistuskirjoituksen.
3 Adoptiokissat Prinsessa (kuvassa) ja Morris ovat
vannoutuneelle punkkarille erityisen tärkeitä.
EHKÄ POSTIMERKKIEN MYÖTÄ TOMI HYVÄKSYTÄÄN TAITEILIJAKSI MYÖS SUOMESSA. –Postimerkki on niin upea asia! Montako ystävää sinulla on, joiden taideteoksista on tehty postimerkki? Tai moniko ystäväsi on ollut sellaisen teoksen mallina? Kaverini, nyt jo edesmennyt Aarno on tuossa mallina, saappaat jalassa, Wickman viittaa merkkiin. Aarno Nurmi oli yksi Laaksosen suomalaisista suosikkimalleista. Hän poseerasi monissa valokuvissa, sillä teosten pohjana oli usein valokuva, oikea tilanne tai niiden yhdistelmä. –Postimerkit ovat hyvää julkisuutta. Ehkä niiden myötä Tomi jossain vaiheessa hyväksytään kunnon taiteilijaksi myös Suomessa. Ulkomaillahan hän on jo taiteilija. Tom of Finland sai Suomessa verrattain vähän huomiota ja arvostusta taiteilijana. Vuonna 1990 Laaksoselle myönnettiin Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinto, jonka Wickman vastaanotti hänen puolestaan. POSTIMERKEISSÄ VAIN PUHTOINEN PUOLI
Postimerkeissä, kuten ylipäätään julkisuudessa, Laaksosesta on nähtävillä julkisempi, puhtoisempi puoli. Sellainen hän olikin, päiväsaikaan, oikea herrasmies kiireestä kantapäähän. Wickmanin mielestä on hyvä, että osa asioista pysyy marginaalissa, tai etteivät asiat ainakaan tule julkisuuteen yhdellä kertaa. Ihmiset tarvitsevat salaisuuksia.
–Jos tulee toinen satsi postimerkkejä, ne voisivat olla rohkeampia. Ehkä niiden päälle voisi laittaa samanlaista pintaa kuin Ässä-arvoissa. Jokainen joutuisi raaputtamaan pintaa ja tirkistelemään, jos haluaisi nähdä kuvan, Wickman hymähtää. Tom of Finlandista on suunnitteilla myös elokuva, jonka käsikirjoituksen Wickman on lukenut. –Leffa on hieno ajatus. Tekijät ovat mukavia tyyppejä ja tekevät leffaa hyvällä asenteella, ovat kiinnostuneita pienistäkin yksityiskohdista. YSTÄVYYS NÄKYY ARJESSA
Touko Laaksonen on ollut merkittävä henkilö Wiki Wickmanin elämässä. Hänen kuolemastaan on yli 20 vuotta, mutta hyvä ystävä on edelleen läsnä Wickmanin arjessa. –Tomi vaikutti elämääni hyvin paljon. Hän näkyy edelleen paljossa mitä teen, kenen kanssa olen yhteyksissä tai kenen kanssa päivittäin juttelen. Avioliitto amerikkalaisen Alison Schulten kanssa päättyi eroon vuosi sitten. Hänen kanssaan Wickman perusti Suomeen Tom of Finland -seuran. Yhdysvaltain Tom of Finland -säätiön kantavana voimana toimiva Durk Dehner ja hänen kumppaninsa S. R. Sharp ovat edelleen Wickmanin hyviä ystäviä. Viimeiset nelisen vuotta Wickman on asunut asumispalvelukodissa, jonne hän muutti Pietarinkadulta. MS-tauti ei estä menoa eikä ole vaikuttanut suomenruotsalaisen punkkarin asenteeseen, mutta liikkumista se hidastaa. Kissat vaativat huomiota. Toinen tunkee päätään valokuvaajan laukkuun. Uteliaat eläimet vaikuttavat tavanneen vain ystävällisiä ihmisiä. –Niin, sen jälkeen, kun pääsivät pois pienestä kopistaan. Kissat ovat nimittäin eläinsuojeluyhdistykseltä. Noita kisumisuja rakastan todella paljon, ne ovat minulle tärkeitä. Toisella kissalla on tassuissaan liikavarpaita. Se on kuin kissamaailman punkkari. Illaksi Wickman on lähdössä katsomaan KHL-ottelua, jossa pelaa Jokerit vastaan Lada Toljatti. –Niin kansainvälistä jääkiekkoa nyt! Ja ammattituomarit! Sähköpyörätuolin rekisterikilvessä lukee ”Taistelija”.
_29_
KO M M E N T T I
Peruspalveluministerin valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas kommentoi translain uudistusta.
Translakiin suunnitellut uudistukset ovat puutteellisia MINNA KORTESMAA kuva: Ikko Alaska
V
uonna 2002 voimaan astuneesta translaista ehdotetaan poistettavaksi lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimus. Lakiin jää kuitenkin useita kohtia, jotka ihmisoikeusjärjestöjen mukaan loukkaavat ihmisarvoa ja -oikeuksia. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ antoi lakiluonnoksensa lausuntokierrokselle elokuussa. Ehdotus sisältää vain Euroopan neuvoston erikseen osoittamat epäkohdat. Se myös muuttaisi lain vanhentuneen ja harhaanjohtavan nimen “laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta” muotoon “laki sukupuolen vahvistamisesta”.
_30_
PERUSPALVELUMINISTERI Susanna Huovisen valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas myöntää, ettei lakiehdotus ole riittävä. - Tällä aikataululla ei ole mahdollista tehdä laajempaa uudistusta, Rajakangas toteaa. Ihmisoikeusjärjestöt vaativat eduskunnan käsiteltäväksi esitystä, jossa kaikki lain ongelmat olisi korjattu kerralla. Keskeistä olisi lisätä lakiin sukupuolen itsemääräämisoikeus. Nykyisellään sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää lääketieteellistä selvitystä. Myös Rajakangas korostaa, ettei sukupuolen vahvistamista saisi ehdollistaa lääketieteelliselle hoidolle tai toimenpiteille. - Sukupuoli-identiteetti sijaitsee aivoissa, ei anatomiassa, Rajakangas kiteyttää.
NYKYINEN LAKI PAKOT TAA sukupuolen juridista vahvistamista hakevan käymään läpi pitkän ja raskaan tutkimusjakson. Sen aikana on elettävä stereotyyppisessä sukupuoliroolissa. Tämä on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan alentavaa, ja loukkaa ihmisen omaa sukupuolikokemusta. LAKIEHDOTUS on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn vielä vuoden 2014 aikana.
Peruspalveluministeri Susanna Huovista ei tavoitettu haastatteluun.
Kromosomi roskiksessa
ELOKUVA
Ruusuinen elämäni-elokuvan keskushahmo Ludovic tuntee olevansa tyttö. Se saa yhteisön sukupuolipaniikkiin. KAISU TERVONEN
L
udovic on eloisa 7-vuotias. Hän tanssii saippuasarjan tunnusmusiikin tahtiin, hänellä on vilkas mielikuvitus, ja hän pitää pukuleikeistä. Kun Ludovic pukee yllensä mekon, kyse on tosin muustakin kuin leikistä. Vuonna 1997 valmistunut ranskalais-belgialainen elokuva Ruusuinen elämäni (Ma vie en rose) oli ohjaajansa Alain Berlinerin kehuttu esikoinen. Komedia nappasi erinäisten festivaalipalkintojen lisäksi parhaan vieraskielisen elokuvan Golden Globen. Transsukupuolisuudesta on tehty helposti lähestyttävä elokuva fokusoimalla lapsuuteen ja käsittelemällä aihetta lempeällä huumorilla. Konflikteja ei kuitenkaan silotella näkymättömiin. Itse asiassa, kuten useimmissa transsukupuolisuudessa kertovissa elokuvissa edelleen, ennakkoluuloista syntyvä konflikti on tarinan keskiössä. Keskiluokkaisessa kaupunginosassa asuva ydinperhe on hädissään poikansa julistautumisesta tytöksi.
Iso osa ongelmaa on naapurusto, jossa asuu myös perheen isän konservatiivinen pomo. Ahdasmielisessä idyllissä nakellaan pisteliäästi sanoja kuten homo ja helvetti. Pääosaa näyttelee, kuvausten aikaan 12-vuotias, Georges Du Fresne, jonka mutkaton roolityö ja suloinen lapsennaama alleviivaavat elokuvan esittämän yhteisön ennakkoluuloja. On erityisen rumaa kohdistaa inhonsa viattomaan lapseen. Kauneinta värikkäässä elokuvassa puolestaan on Ludovicin itsestäänselvä suhtautuminen omaan sukupuolisuuteensa. Hänen näkemyksensä mukaan Jumala on töpännyt, ja holtittomasti heitellyistä kromosomeista se tärkeä toinen X on joutunut roskikseen ja pakottanut hänet väärään kroppaan. Siinä missä perheenkin kiintymys on koetuksella, Ludovicin oma ymmärrys ei horju. Ennakkoluuloja vastassa on varma tieto.
RUUSUINEN ELÄMÄNI on osa TransHelsingin ohjelmistoa, Orion to 20.11. klo 21.30. www.transhelsinki.fi
_31_
H E S E TA
Tervetuloa HeSetaan! H E S E TA HeSeta ry on pääkaupunkiseudulla toimiva kansalaisja ihmisoikeusjärjestö, joka edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. HeSeta kerää ja jakaa tietoa seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuudesta sekä auttaa ja tukee lesboja, homoja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia, heidän läheisiään sekä muuta sateenkaarikansaa. HeSetan tavoitteena on poistaa yhteiskunnan rakenteisiin, arvoihin ja normeihin sisältyvää eriarvoisuutta, saattaa ihmiset yhteiskunnan ja lainsäädännön edessä yhdenvertaisiksi, auttaa ja tukea sekä tuoda ihmisiä yhteen. HeSeta on valtakunnallisen Seta ry:n suurin jäsenjärjestö.
_32_
Toiminta
Katso ajantaiset ryhmätiedot ja kokoontumisajat osoitteesta www.heseta.fi/toiminta/sateenkaaritoiminta
HeSeta järjestää sateenkaaritoimintaa, kouluttaa nuorisotaloilla ja kouluilla, tekee nuorisotyötä ja pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta vaikuttamalla muihin toimijoihin – sekä tietenkin järjestää Helsinki Priden!
SATEENKAARITOIMINTA on kaikille avointa vapaa-ajan toimintaa keskusteluilloista toiminnallisiin harrasteryhmiin ja kursseihin. Toiminnassa saa olla oma itsensä seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta ja tutustua uusiin ihmisiin moninaisuutta kunnioittavassa ilmapiirissä. Toiminta on päihteetöntä ja pääosin kaikille avointa.
Liity jäseneksi! HeSetan jäsenenä tuet tärkeää ihmisoikeustyötä! Maksamalla jäsenmaksun mahdollistat toimintamme yhdenvertaisuuden puolesta. Loppuvuoden alennettu jäsenmaksu (15 € / 10 €) on voimassa 31.12.2014 asti. Vuoden 2015 jäsenmaksusta päätetään HeSetan syyskokouksessa 20.11.2014. NÄIN LIITYT JÄSENEKSI:
Täytä liittymislomake sivulla www.heseta.fi/osallistu/liity. Maksa jäsenmaksu sähköpostiisi tulevien ohjeiden mukaisesti. Tule mukaan toimintaan!
KOULUTUSTOIMINTA HeSeta järjestää seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuutta käsitteleviä koulutuksia. HeSetan vapaaehtoiskouluttajat vierailevat peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä nuorisotaloilla, nuorten leireillä ja tapahtumissa. Lisäksi HeSeta tarjoaa ammatillista koulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.
NUORTEN TOIMINTA
JÄSENEDUT
HeSetan jäsenenä pääset nauttimaan seuraavista jäseneduista: Jäsenhintainen sisäänpääsy HeSetan järjestämiin bileisiin ja muihin HeSetan maksullisiin tilaisuuksiin Alennuksia HeSetan järjestämien kurssien hinnoista Alennuksia muiden Setan jäsenjärjestöjen tilaisuuksista Muiden tahojen tarjoamia etuja Lisää tietoa jäseneduista nettisivuilla! Katso lisätietoja: www.heseta.fi OTA YHTEYT TÄ:
toimisto@heseta.fi SEURAA MEITÄ:
facebook.com/HeSeta facebook.com/helsinkipride twitter.com/HeSetary instagram.com/heseta_ry
HeSetan nuorten toiminta koostuu nuorten avoimista illoista, ryhmistä ja kursseista, erilaisista tapahtumista sekä koulutusja vaikuttamistoiminnasta. Nuorten tapahtumista suurin on Helsinki Pride -viikkoon kuuluva Nuorten Pride.
TAPAHTUMAT HeSeta järjestää läpi vuoden monenlaisia poliittisia -, yhteisöllisiä - ja kulttuuritapahtumia. Näkyvin HeSetan järjestämistä tapahtumista on Helsinki Pride, Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja heidän läheistensä vuosittainen kohtaamispaikka.
_33_
H E S E TA
Hae HeSetan hallitukseen HALUATKO VAIKUT TAA LHBTI-ASIOIHIN?
Oletko innoissasi ensi vuoden Helsinki Pridesta? Kiinnostaako sateenkaarinuorten parissa tehtävä järjestötyö? Kaipaatko uusia mukavia ihmisiä elämääsi? Tule mukaan HeSetan hallitukseen! Hallituksessa pääset suunnittelemaan HeSetan toimintaa, ja tekemään käytännön lhbti-työtä mukavassa seurassa. Hallitustyöskentely vie aikaa keskimäärin 2-5 h/ vko, kokous järjestetään noin kerran kuussa. HeSetan hallitus valitaan yhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa. Hallitukseen valitaan 2 uutta varsinaista jäsentä, 0–3 varajäsentä sekä puheenjohtaja. Avoimen hakemuksen voi laittaa etukäteen osoitteeseen: puheenjohtaja@heseta.fi Vaihtoehtoisesti voit vain tulla paikalle syyskokoukseen, jossa jokainen hakija esittelee lyhyesti itsensä. Myös lisätietoa saa ylläolevasta osoitteesta. Syyskokous HeSetan toimistolla 20.11.2014 klo 18 Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C, 4. krs. SYYSKOKOUKSESSA HYVÄKSYTÄÄN
toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2015. Kokoukseen voit tulla myös äänestämään uusia ehdokkaita hallitukseen. Äänioikeutettuja ovat vuoden 2014 jäsenmaksun maksaneet jäsenet.
Tule vaikuttamaan!
_34_
HeSetan nuorisotoiminta monipuolistuu KUVA: IKKO ALASKA
ALUEHALLINTAVIRASTON MYÖNTÄMÄN
rahoituksen avulla lisätään sateenkaarierityistä nuorisotoimintaa HeSetassa. Tähän kuuluvat mm. Nuorten Sateenkaarikahvila ja uusi työntekijä, nuorten vertaistoiminnan ohjaaja Lau. – Rahoitus takaa sen, että meillä on aina työntekijä läsnä nuorten toiminnassa, täsmentää HeSetan sosiaalityöntekijä Aaro Horsma. Laun työnkuvaan kuuluu nuorisotoiminnan kehittäminen yhdessä nuorten, Aaron ja HeSetan vapaaehtoisohjaajien kanssa. – Tehtäväni on ohjata ja suunnitella nuorille tavoitteellista toimintaa. Sekä pohtia myös sitä, minkälainen toiminta luo turvallisen tilan olla, kertoo Lau. Laun tapaa keskiviikkoisin Sateenkaarikahvilassa ja lauantaisin nuorten illoissa. Lisäksi hän toimii tukihenkilönä HeSetan vapaaehtoisohjaajille.
Aaro (vas.) ja Lau ovat HeSetan uusi työpari.
KUVA: IKKO ALASKA
Nuorten Sateenkaarikahvila avattu IDEA SUOMEN ENSIMMÄISEEN Nuorten Sateenkaarikahvilaan lähti nuorten toiveista saada lisää vapaamuotoisempia oleskelutiloja. Kahvilassa voi tehdä läksyjä, lukea, pelata pelejä tai vaan oleskella. Jos haluaa jutella, paikalla on aina myös vähintään yksi HeSetan työntekijä. Luvassa on myös erilaisia teemailtoja sekä lukupiiri. Sateenkaarikahvilaan ovat tervetulleita ihan kaikki nuoret ilman mitään määrittelyjä. TEEMAILTOJA:
19.11. PIIRUSTUSTALKOOT 10.12. LUKUPIIRI 13.12. SATEENKAAREVAT PIKKUJOULUT
NUORTEN SATEENKAARIKAHVILA, HARJUN NUORISOTALO AVOINNA KESKIVIIKKOISIN KLO 17–20 LISÄTIETOA: FACEBOOK.COM/ NUORTENSATEENKAARIKAHVILA
_35_
K I R J E K AV E R I
BOGDAN GLOBA
UKRAINA
VÄHEMMISTÖJEN OIKEUDET JÄÄVÄT SODAN JALKOIHIN Kansalaisjärjestö Fulcrum käy omaa taisteluaan maassa, joka on romahtanut taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja poliittisesti. MARJATTA SIPPONEN kuvat: Fulcrum
O
n vaarallista kävellä kadulla käsi kädessä tai muulla tavoin osoittaa olevansa suhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, kertoo Bogdan Globa, ukrainalaisen kansalaisjärjestö Fulcrumin toiminnanjohtaja. – Kaduilla on paljon oikeistoradikaaleja, jotka pitävät lhbtihmisiä vihollisinaan. Helmikuussa 2014 tapahtunut vallankumous oli kumarrus Euroopan suuntaan, mutta lhbt-väestön asema ei ole Ukrainassa parantunut. Päinvastoin. Tilanne on Globan mukaan jännittynyt, ja ilmapiiri on muuttumassa äärikansallismieliseen suuntaan vastareaktiona Venäjän toimille Ukrainassa. Heinäkuussa kiovalainen homobaari joutui uusnatsien hyökkäyksen kohteeksi. – Kansakuntamme etsii itseään. Nämä ovat kivuliaita ja dramaattisia aikoja, Globa pohtii. AKTIVISTEJA HEITELLÄÄN PULLOILLA JA KANANMUNILLA
Fulcrum on yksi suurimmista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavista kansalaisjärjestöistä Ukrainassa. Järjestö perustettiin vuonna 2009 ehkäisemään hiv-tartuntoja homo- ja bi-miesten keskuudessa, sekä tukemaan hiviruksen saaneita. Globa, 26, on yksi järjestön perustajista. Yhteistyössä Elton John AIDS Foundation -säätiön kanssa Fulcrum on perustanut eri puolille Ukrainaa tukipisteitä, joissa tehdään ilmaisia hiv-testejä sekä jaetaan seksuaaliterveyteen liittyvää tietoa.
_36_
Fulcrumin toiminnanjohtaja Bogdan Globa (oik.) Friendly Doctor -sivuston lanseeraustilaisuudessa. Sivuston kautta voi varata ajan lhbt-ystävälliselle lääkärille.
Fulcrum pyrkii edistämään sateenkaariväestön oikeuksia myös muun muassa politiikan, talouselämän ja median kautta. Järjestön strategiana on ”healthy and happy”, terve ja onnellinen. Järjestön edustajat lobbaavat ja esittävät kannanottoja kuulemistilaisuuksissa parlamentissa. Fulcrum julkaisee myös vuosittaista indeksiä, joka kuvaa tasa-arvoa yritysten toiminnassa. Indeksillä halutaan esimerkiksi rohkaista yrityksiä työllistämään transsukupuolisia henkilöitä. Järjestö uutisoi lhbt-asioista omalla nettiportaalillaan. Fulcrum toimii Ukrainassa avoimesti, mutta kohtaa myös paljon vastustusta. – Homofobiaa esiintyy kaikkialla. Aina kun aktivistimme toimivat julkisesti, paikalla on myös vastustajia heittelemässä pulloja, tomaatteja tai kananmunia, Globa huomauttaa . VÄÄRÄ AIKA VÄHEMMISTÖKYSYMYKSILLE
Homoseksuaaliset teot poistettiin rikoslaista Ukrainassa maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1991. Sukupuolen lääketieteellinen ja juridinen korjaaminen tuli mahdolliseksi vuonna 1996. Huhtikuussa tänä vuonna sateenkaariyhteisö joutui pettymään. Uusi hallitus kaatoi lakimuutoksen, joka olisi kieltänyt syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Kysymykset vähemmistöjen oikeuksista ovat jääneet vähälle huomiolle, sillä polttavia aiheita ovat maan sisäinen poliittinen kriisi ja aseellinen konflikti Venäjän kanssa.
FAKTA UKRAINA
VA L K O - V E N Ä J Ä
VENÄJÄ
PUOLA KIOVA
ITSENÄISTYI:
1991
S L O VA K I A
24.8.1991
UNKARI
HOMOSEKSUAALISE T TEOT DEKRIMINALISOITIIN
KRIM ROMANIA M O L D O VA
1996
Musta m
POLIIT TINEN JÄRJESTELMÄ: PARLAMENTAARINEN DEMOKRATIA
VÄESTÖ
er
SUKUPUOLENKORJAUS ON MAHDOLLISTA LÄÄKE TIE TEELLISESTI JA JURIDISESTI
i
(%)
Sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää lääketieteellistä diagnoosia.
U K R A I N A L A I S E T 7 8% V E N Ä L Ä I S E T 17 %
PÄÄKAUPUNKI: KIOVA ASUKASMÄÄRÄ
ELINAJANODOTE
Syrjinnän vastainen lainsäädäntö ei kata seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää.
FULCRUM (VUOT TA)
71 BKT/ ASUKAS
MUUT 5%
(MILJOONAA)
45,5 (USD)
3 900 PÄÄUSKONTO: ORTODOKSISUUS
LAKI
FULCRUM ON ENGLANTIA JA TARKOIT TAA ’TURVAPAIKKAA’
PERUSTE T TU:
TYÖNTEKIJÄT
2009
15 ~30
Tavoitteena laskea homofobian astetta …
Toiminta rahoitetaan pääasiassa eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla avustuksilla
68 %
PALKAT TUA
(NYK.)
… ja nostaa parisuhteen rekisteröinnin kannatusta
8%
(NYK.)
(FULCRUM, GFK UKRAINE, 2013)
VAPAAEHTOISTA
POLIIT TINEN TILANNE UKRAINASSA ON EPÄVAKAA.
Levottomuudet ovat suurelta osin laantuneet lukuunottamatta laittomien aseryhmien hallitsemia alueita Donbasissa sekä Venäjän miehittämää Krimin niemimaata. Tulitauko alkoi Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien kapinallisten välillä syyskuussa 2014, mutta taisteluja käydään edelleen päivittäin. Lokakuuhun 2014 mennessä Ukrainan levottomuuksissa on kuollut yli 3700 ihmistä.
LÄHTEET: SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ KIOVA, THE WORLD BANK, FULCRUM, GFK UKRAINE, HELSINGIN SANOMAT, ULKOASIAINMINISTERIÖ
_37_
K I R J E K AV E R I
Bogdan Globan äiti Helen Globa pitelee kylttiä, jossa lukee ”Ukrainalaiset, kunnioittakaa lhbt-ihmisiä, kuten tehdään ympäri maailmaa!”
Toinen takaisku koettiin kesällä. Suunniteltu Pride-kulkue peruttiin, kun poliisi ei pystynyt takaamaan kulkueen turvallisuutta. Kiovan kaupunginjohtaja Vitali Klitschko totesi kulkueen järjestäjille, ettei nyt ei ole oikea aika tällaiselle juhlinnalle. Maan ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, Pride-kulkue järjestettiin Kiovassa kesällä 2013. Kulkueeseen osallistui noin 50 henkilöä. Paikka oli keskustan ulkopuolella, jossa Pride-marssijoita turvasi satoja sotilaita. Paikalla oli runsaasti vastamielenosoittajia. – Marssi hoidettiin nopeasti. Se näytti pikemminkin maratonilta, Globa kertoo. VANHEMMAT PERUSTIVAT TUKIJÄRJESTÖN
Globan matka pikkukaupungista Fulcrumin toiminnanjohtajaksi ei ollut kivuton. Globa uskoo, ettei olisi voinut elää avoimesti homona kotikaupungissaan Pultavassa, joten kaapista ulostulo edellytti muuttoa pääkaupunkiin Kiovaan. Kesti vuosia ennen kuin Globan vanhemmat tulivat sinuiksi poikansa seksuaalisen suuntautumisen kanssa. – En tiedä miten vanhempani lopulta hyväksyivät asian. Tiedän vain, että he etsivät ja lukivat paljon tietoa aiheesta. Globa ehdotti äidilleen, että tämä auttaisi muita vastaavassa tilanteessa olevia vanhempia. Näin syntyi Fulcrumin tukema Tergo, joka on lhbt-ihmisten vanhempien perustama järjestö. Tergo tarjoaa lhbt-ihmisten läheisille psykologista tukea perhesuhteiden parantamiseksi.
_38_
Toiveissa on, että tulevaisuudessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten vanhemmat voisivat toimia siltana vähemmistöjen ja valtaväestön välillä. TULEVAISUUDEN ENNUSTAMINEN ON VAIKEAA
Globa toivoo, että tulevaisuuden Ukrainassa ihmisoikeuksia kunnioitetaan. – On vaikea ennustaa pitkälle tulevaisuuteen, kun emme edes tiedä mitä tapahtuu seuraavalla viikolla. Haaveilen, että ihmisoikeusjärjestöt olisivat jonain päivänä ilman työtä, ja että lhbt-ihmiset eivät enää haluaisi lähteä maasta. Globan mukaan monet homomiehet ovat paenneet Ukrainasta erityisesti Yhdysvaltoihin. Seuraava askel on saada läpi lakialoite, joka kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Globa tekee tiiviisti yhteistyötä Euroopan yhdentymistä käsittelevän valiokunnan kanssa ja lobbaa syrjinnän vastaisen lakimuutoksen hyväksymistä. Hän uskoo, että suurin työ on vielä edessä. Muutokset eivät tapahdu itsestään. – Sateenkaariyhteisön pitää olla hyvin näkyvä ja aktiivinen, jotta intressimme otetaan huomioon. Globan motivaatio tehdä työtä paremman Ukrainan eteen on kova. – Fulcrumin toiminta vaikuttaa omaan tulevaisuuteeni hyvin henkilökohtaisella tasolla. Fulcrumin menestyminen parantaa myös minun ja perheeni hyvinvointia.
MUSIIKKITEATTERI PALATSIN JÄRJESTÄMÄT
PIKKUJOULUT!
HUIKEAA BILETYSTÄ SHOW-LIPUT ja KLO 18-03! SHOW&DINNER-PAKETIT
Illan kulku:
44,- / 86,-
17.30Ovet ja Baarit auki 18.00 SAAPUMINEN 18.15 Pikkujoulu-Buffet 19.30 Show-lippulaisten saapuminen 19.45 80’s Show 20.30 Musikaali 22.45 Retrodisco 23.15 80’s Show II 23.45 Retrodisco
03.00
Ilta päättyy
HUIKEA MENESTYS! JO 75 000 KATSOJAA!
HELSINKI
VARAUKSET JA TIEDUSTELUT RYHMILLE: INFO@PALATSITEATTERI.FI RYHMAMYYNTI@PALATSITEATTERI.FI, P. 0600 550 109 (1,96€/MIN+PVM) YKSITTÄISET LIPUT: MYYNTI@PALATSITEATTERI.FI, P. 0600 550 108 (1,96€/MIN+PVM)
JOULUBUFFET 2014 - Palatsin sipulisilliä - Jouluista sinappisilliä - Graavilohta - Rosollia ja kermavaahtoa - Metsäsienisalaattia - Vihersalaattia - Yrttisiä kasviksia - Porkkanalaatikkoa
- Lanttulaatikkoa - Pestoperunoita - Uunipossua ja omenakastiketta - Paistettua lohta sitruuna-tillikastikkeella - Leipäkori, voi - Mausteista pipariluumumoussea
VIP-tarjouksena yli 20 hengen ryhmille: joka 10. lippu ilmainen ja narikka veloituksetta (norm. 3€/hlö)
HELSINKI – KAAPELITEHDAS LA 29.11. SMGO II -QUEEN MUSIKAALI
_39_
ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 25.2.2015
SLAVA PIRKKO SAISIO
OLIGARKKIEN OOPPERA
OHJAUS Laura Jäntti MUSIIKKI Jussi Tuurna ROOLEISSA Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Juhani Laitala, Antti Luusuaniemi, Markku Maalismaa, Janne Marja-aho, Juha Muje, Marja Salo, Aku Sipola (Näty), Timo Tuominen, Puntti Valtonen ja Tiina Weckström