Oppimisen fyysinen ympäristö

YMPÄRISTÖ OPPIMISEN FYYSINEN

Marraskuu 2008 Luko2

OPETUKSEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI

Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos

Suunnittele luokkatila, joka palvelee projektioppimista. Projektioppimisessa oppimisen lähtökohtana on ilmiö ja / tai ns. driven question (ks. Krajcik, J &Blumenfeld, P. (2006). Project-based learning). Visualisoi suunnittelmasi digitaaliseen muotoon ja kirjoita lisäksi lyhyt kuvaus projektin oletetusta etenemisestä sekä opettajan ja oppijoiden toiminnasta.

Verkossa toimivia tilasuunnitteluohjelmia: http://v3.planningwiz.com/ http://www.ikea.com/ms/fi_FI/ rooms_ideas/splashplanners.html.

[1]

Oppimisympäristön pohjapiirros ja kuvaus Tavoitteena on luoda mahdollisimman viihtyisä ja rento oppimisympäristö, joka helpottaa sekä isossa että pienissä ryhmissä työskentelyä. Olohuonemaisuuden luomiseksi kovat tuolit on korvattu sohvilla ja lattiatyynyillä (lattiatyynyt säilytetään sohvien alla laatikoissa). Lisäksi huoneessa on työskentelynurkkaus, jossa pienryhmät voivat työskennellä pyöreän pöydän ääressä yhdessä keskustellen tai kannettavien tietokoneiden ääressä.

Nurkkauksen voi eristää muusta tilasta verhojen avulla. Sohvaa vastapäätä olevalla seinällä on valkea piirustustaulu, jonka eteen saa siirrettyä projektorin power point -esityksiä varten. Taulun yläpuolella on suuri televisio. Tilan pöydät ovat kahteen osaan jaettavia, jotta voidaan tarvittaessa järjestellä tila uudelleen pienryhmätyöskentelyä varten.

Seinustalla on helposti liikuteltavia sermejä, joilla voidaan jakaa tilaa helposti ja joita voidaan käyttää esittelyjen järjestelyyn. Siirtämällä sohvat mahdollisimman lähelle ikkunaa, ja pöydät sivuun saadaan raivattua tilaa keskelle lattiaa, vaikkapa leikkejä tai meditointeja varten…

Luokka on talon nurkassa joten sen kahdella seinällä on suuret ikkunat, jotka luovat valoisuutta tilaan.

Ikkunoista on rauhoittava näkymä metsään jonka takaa siintää järvi. Luokassa on paljon myös viherkasveja.

Värimaailmaltaan huone on rauhoittavan maanläheinen: ruskeat parkettilattiat vihertävät puolipaneelit seinissä.

Kuvaus opetuksen etenemisestä ja

Projektin aikana oppilaat työskentelevät

oppijoiden toimimisesta

sekä pienryhmissä, että koko luokkana,

Oppimisen lähtökohtana voi olla esimerkiksi kierrätys. Aihetta voidaan tutkia vaikka kolmasluokkalaisten kanssa.

Työskentely aloitetaan aivoriihellä: Oppilaat loikoilevat mukavasti sohvilla ja tyynyillä ja vaihtavat pienryhmissä ajatuksiaan kierrätyksestä, mitä heille kierrättäminen tarkoittaa ja tulee mieleen kierrätyksestä. Aiheesta keskustellaan sitten koko luokan kesken, ja yksi oppilaista kirjaa muiden oppilaiden ja opettajan avustuksella opastamana ideoita taululle ajatuskartan muotoon. Opettaja johdattaa ja edistää keskustelua kommentoimalla ja esittämällä kysymyksiä. Esimerkiksi mitä luokkahuoneessa tai koulussa kierrätetään, miten oppilaiden kotona kierrätetään, ja mitä kaikkea voidaan ylipäänsä kierrättää.

Jätteiden lajittelun ohella voidaan nostaa esiin mm. kirpputorit ja uusiopaperi.

Pohditaan sitä, miksi kierrättäminen on tärkeää.

Tarkastellaan yhdessä aivoriihen tuloksena syntynyttä ajatuskarttaa, jota opettaja voi vaikka värikoodata oppilaiden kanssa: mitkä asiat kuuluvat yhteen? Rakennetaan tarvittaessa uusi paremmin jäsennelty ajatuskartta, jonka pohjalta valitaan muutama aihe tutkittavaksi (esim. jätteiden lajittelu, jätteiden uusiokäyttäminen kotona ja koulussa, sekä teollisuudessa, luonnonvarojen säästäminen ja kaatopaikat.)

välillä pidetään esitelmiä tai muuten esitellään raportteja alaprojektien etenemisistä ja tuloksista. Alaprojekteja voi olla mm. kierrätysohjeen kokoaminen, kierrätyspelin tekeminen, maatumiskokeen suorittaminen, uusiopaperin valmistaminen, kierrätyskorujen suunnittelu ja valmistaminen, kierrätyksen vertailu Suomessa ja muissa maissa jne.

Työskentelymetodit ovat mahdollisimman monimuotoisia: tietokonetyöskentelyä, kirjojen tutkimista, videoiden katsomista, keskustelua, mielikuvaharjoituksia (tyynyt ovat hyviä rentoutumiseen) ja ennen kaikkea konkreettista askartelua, piirtämistä ja kokeiden tekemistä. Luokkahuoneen lisäksi työskennellään ulkona lähimetsissä ja koulun pihalla sekä tehdään vierailuja ainakin jätteenkierrätyslaitokselle ja kierrätyskeskukseen.

Projektin aikana palataan aika ajoin alussa muotoiltuihin tutkimuskysymyksiin, ja mietitään, mitkä niistä vaativat vielä tutkimista ja onko jollain tullut uusia tutkimuskysymyksiä mieleen prosessin aikana. Lopuksi toivottavasti huomataan, että projektia voisi jatkaa loputtomiin, aiheesta on aina uutta opittavaa ja tutkimuskysymykset synnyttävät koko ajan uusia kysymyksiä. Työskentely voi herättää mm. energiantuotantoon tai maisemasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä, joita voidaan tutkia seuraavissa projekteissa.

Aiheita lähdetään tutkimaan pienryhmissä, joissa etsitään tietoa aiheista eri lähteistä. Mietitään, miten voitaisiin opettaa muille ryhmäläisille tai koulun muille luokille aihe. Askarrellaanko postereita, jossa on kierrätysohje, tehdäänkö pienelokuva tai näytelmä aiheesta tai tehdäänkö aihetta käsitteleviä taideteoksia? Voidaan miettiä yhdessä oppilaiden kanssa, mitä kierrätykseen liittyvää voitaisiin tehdä muiden oppiaineiden tunnilla, kuten kuvataiteessa, äidinkielessä, matematiikassa tai käsitöissä. Integroidaan aihe myös muihin oppiaineisiin ehdotusten pohjalta.

[2]

Kirsi Alastaro

KIERRÄTYS ÷

Lähteet: http://www.huvikumpu.info/Opettajan_opas2.pdf http://www.ytv.fi/fin

[3]

MAALAUS

Ari Janhonen

Projekti toteutetaan kuvataiteessa,

esille seinälle (kuvassa vastapäätä

kasti luonnostaan, vaan omien ideoi-

jossa tehdään iso maalaustyö siten,

pöytiä). Jokainen oppilaista käy

den tuominen kuvaan on salit-

että kaikki oppilaat maalaavat samal-

valitsemassa yhden tai kaksi suosik-

tua. Maalaus on valmis sitten kun

le kankaalle. Projekti toteutetaan

kiaan luonnoksista, näin jokaisella on

kaikki osallistujat ovat loppu-

osaksi tässä suunnitellussa tilassa ja

jonkun toisen luonnos ja jokai-

tulokseen tyytyväisiä. Opettajan roo-

osaksi toisessa paikassa, jossa on

nen antaa myös omansa jollekin toi-

li on auttaa oppilaita kehittelemään

riittävästi tilaa maalata. Työskentely

selle toteutettavaksi. Kun luonnokset

ideoitaan edelleen ja auttaa heitä

etenee niin, että ensin oppilaat luon-

on valittu, saadaan sovittua näin

mahdollisissa ongelmissa.

nostelevat vapaasti muutaman ai-

aiheet, joita aiotaan käsitellä yhteis-

heen isojen pöytien ääressä. Ideoita

teoksessa. Seuraavassa vaiheessa

he saavat toisiltaan ja apuna voi

aletaan maalaamaan ja se tehdään

käyttää myös nettiä. Kun luonnokset

jossakin muualla kuin tässä tilassa.

on valmiina, ne laitetaan hetkeksi

Oppilaiden ei tarvitse noudattaa tar-

[4]

n. 20 oppilasta luokassa, 5 neljän hengen ryhmää oppiaine: matematiikka

Tehtävänä suunnitella mahdollisimman käytännöllinen mehukannu Laura Hannonen

- ongelmanratkaisu - tiedonhankinta matematiikan kirjoista ja Internetistä - muotoilun tutkiminen (matematiikan integrointi kuvataiteeseen) tila: 6-kulmio - lavuaarit ja tiskipöytä (veden kanssa mittaaminen) - pyöreät pöydät (kaikki ryhmän jäsenet näkevät toisensa) - hylly (kirjat, matematiikan apuvälineet) - kaapit (matematiikan apuvälineet) - sohvat (aivoriihi) - puolipyöreät atk-pöydät (jokaisella ryhmällä käytössä yksi tietokone)

[5]

NESTEEN TÄRKEYS

Anna Kylliäinen

kentelyalueen. Tietoa voi etsiä myös kirjoista, joita on ryh-

Opetustila on suunniteltu biologian projektille, jossa tutkitaan nesteen tärkeyttä itselle ja ympäristölle.

mitelty kirjahyllyyn. Askartelutarvikkeille on luokassa oma paikkansa ja niitä voi myös hyödyntää, jos esimerkiksi tekee seinäjulisteen.

Aluksi oppilaat saavat taulukon, johon he kirjaavat juomansa nestemäärän tilavuuden ja alkuperän. Opetuksessa keskustellaan yhdessä siitä, mihin ihminen tarvitsee vettä, mistä saamme juomaveden jne. Taulukoinnin lisäksi oppilaat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa, johon he merkitsevät kotona ja koulussa heränneitä ajatuksia, pohdintoja ja kysymyksiä.

Työt käydään yhdessä läpi ja pohditaan, miten terveellisesti oppilaat juovat, mitä juotu neste sisältää (esim. virvoitusjuomat), mihin ihmiskeho tarvitsee nestettä jne.

Opettaja ohjailee ja johtaa keskustelua, mutta oppilaiden oma tekeminen on pääosassa. Lisäksi voidaan tehdä esitelmiä siitä, millainen vesitilanne on eri maissa (esim.

Afrikka) ja vertailla sitä Suomeen. Askartelupöydällä on

Kun tietoja on kerätty viikko ja oppimispäiväkirjaa kirjoitettu, oppilaat muodostavat neljän hengen ryhmiä, joissa yhdessä vertaillaan saatuja tuloksia ja pohditaan heränneitä kysymyksiä. Pohdinnoista syntyy yhteinen ryhmätyö, joka voi olla seinäjuliste, power point-esitys tms. Työskentelyä varten on luokassa esimerkiksi tietokonenurkkaus, jonka vieressä säilytetään hyllykössä kannettavia tietokoneita. Tietokoneen voi viedä omalle pulpetille tai tehdä töitä nurkkauksessa. Pöydät ovat pyörillä liikutettavia ja niistä voi muodostaa ryhmätyöhön sopivan työs-

myös pienoismalleja eri aineiden kokoamiseen. Esimerkiksi veden koostumuksen voi rakentaa happea ja vetyä kuvaavista palloista ja yhdistää pallot kepeillä. Tässä kohtaa biologia integroituu kemiaan. Projektia voi integroida moniin muihinkin oppiaineisiin ja käyttää oppimisympäristönä jotain luokan ulkopuolistakin paikkaa kuten paikallista vedenpuhdistamoa.

(Projekti on ideoitu Mikko Tujulan projektisuunnitelman pohjalta cmap.edu.fi/servlet/SBReadResourceServlet?rid

[6]

RYHMÄ

TOTEUTUS

20 hengen luokka jaetaan viiteen neljän hengen ryhmään.

Historia – määritellään mitä tarkoittaa suomalainen

Historian tunneilla oppilaat ovat näissä pienryhmissä.

mytologia, sen ominaispiirteet, jokainen ryhmä käsittelee

Äidinkielen tunneilla oppilaat tutustuvat ryhmissä Kalevalaan -

aihetta eri näkökulmasta

keskustelu, jonka jälkeen jokainen tekee oman kirjoitelman.

Käsityöntunneilla suunnittelua ideoidaan ryhmissä, jonka

Äidinkieli – tutustutaan Kalevalaan -> oma kirjoitelma

jälkeen jokainen suunnittelee oman työnsä. Kuvataiteen tunneilla ryhmä työskentelee yhdessä ja kokoaa posterin.

Käsityö – kalliomaalaukset suunnittelun lähtökohtana,

Jokainen osallistuu kuvitukseen.

oppilaat suunnittelevat ja tekevät kankaanpainokuvion Kuvataide – kuvataiteen tunneilla kirjalliset tuotokset kootaan posteriksi, tunneilla myös tehdään aiheeseen sopivaa kuvitusta (posterin visuaalinen ilme)

Niina Audejeff Suomalainen mytologia-suomalainen muinaisuskonto

[7]

OMA KOTIKUNTA KULLAN KALLIS Projektisuunnitelma 5luokkalaisille Projektityön tavoitteena on koota suurikokoinen kollaasi oman kunnan/ kaupungin taajamasta, jonka oppilaat ovat muokanneet haluamaansa ihanteelliseen muotoon. Opettaja asettaa projektille tavoitteeksi mm. seuraavaa: - Oppilas tutustuu oman paikkakuntansa historiaan sekä nykypäivää - Oppilas tutustuu valokuvaamisen perusteisiin (integroituna kuvataiteeseen)

Projektin eteneminen Sanna Kurronen 1. Orientointi ja motivointi -

projektista kertominen - opettajan asettamat tavoitteet - aikataulu - arviointiperusteet

- ryhmäjako - Vapaa-aika: puistot, virkistysalueet, harrastuspaikat - Tehtaat, energiantuotanto - Palvelut: kaupat, posti, sairaala, koulu jne.

- Asuinalueet: rakennukset

4. Valokuvaus - lähdetään liikkeelle oman kunnan taajamaan/ kaupunkiin, ja kuvataan rakennuksia, puistoja, tehtaita, leikkikenttiä, omia kotitaloja jne.

5. Kollaasin kokoaminen

- kollaasin rakenteesta sopiminen (mille alueelle tulee mitäkin) - tavoitteiden asettaminen yhdessä oppilaiden - ryhmien yhteistyö kanssa - henkilökohtaiset tavoitteet 6. Oman ryhmän aiheesta kirjoittaminen - pienryhmän tavoitteet verkkoon - luokan tavoitteet 2. Historiaan tutustuminen: museokäynti/ asiantuntijavierailut

- esittelyteksti 7. Arviointi- ja palautekeskustelut

- tarkkaillaan, millaista elämä omassa - itsearviointi kunnassa/kaupungissa on ollut ennen (esim.

- ryhmän arviointi pienoismallit, valokuvat, asemakaavat). Mikä on - projektin arviointi ollut painopiste 1950 -luvulla, mikä olisi nykyään?

8. Kollaasin esitteleminen 3. Tiedonhaku internetistä, kirjastosta ym. lähteistä - oman ryhmän materiaalin hankkiminen

- Oppilas harjoittelee omien tavoitteittensa asettamista, itsensä arvioimista sekä palautteen antamista ja vastaanottamista - Oppilas harjoittelee verkkosivujen päivittämistä - Oppilas harjoittelee ryhmässä työskentelemistä

[8]

- koululle - verkossa - vanhempainillassa

Suunnittelemani oppimisympäristö on tarkoitettu projektioppimiselle.

Tarkoituksena on tutustua maanosiin; Aasia, Afrikka, Australia ja Oseania, Eurooppa, Etelä- ja Pohjois-Amerikka sekä Etelämanner.

Olen toteuttanut oman suunnitelmani vesi teeman pohjalta.

Heini Huttunen

Aihe sopii viides ja kuudes luokkalaisille.

Oppilaat jaetaan kuuteen ryhmään, joista

nistäjänä, ohjaajana ja tukihenkilönä.

jokaiselle ryhmälle annetaan yksi

Muutoin oppilaat toimivat keskenään,

maanosa tarkastelun kohteeksi. Siitä et-

projektimaisesti.

sitään ja kerätään mahdollisimman paljon tietoa tietokoneita apuna käyttäen. Vuo-

Jokainen ryhmä kokoaa 3d-elokuvan

rovaikutus ryhmän kanssa onnistuu käte-

omasta maanosastaan. Näin saadaan

västi kun jokainen ryhmäläinen pystyy liit-

kattava ja elämyksellinen kokonaisuus.

tämään tietoa yhteiselle alustukselle.

Tuotokset katsotaan yhdessä koko ryh-

Ideoista ja ongelmatilanteista on mahdol-

män kanssa elokuvasalissa, 3d-lasit

lista keskustella joko tietokoneiden väli-

päässä! Tämän jälkeen keskustellaan

tyksellä tai oman pöydän ympärillä (luok-

tuotoksista, pohditaan eri maan osien

katilassa on tarkoitus olla sermit rajaa-

välillä olevia eroja ja kootaan tiivis yh-

massa ryhmille omat, rauhalliset tilat).

teenveto. Yhteenveto jaetaan myös kir-

Oppilaiden on myös tärkeä oppia löytä-

jallisena ja elokuvat tallennetaan muis-

mään olennainen epäolennaisesta sekä

toksi.

luotettavat tietolähteet. Opettaja auttaa tässä asiassa sekä toimii projektin käyn-

Projekti etenee siten, että 1. tutkitaan mistä vesi tulee, mistä saa alkunsa (vedenkiertokulku) 2. tutkitaan maapallon vesijakaumaa, (miksi) 3. tutkitaan veden koostumusta, mitä ainesosia siinä on 4. tutkitaan juomaveden ja juomakelvottoman veden eroa (miksi vesi elinehto) 5. tutkitaan vedenkäyttöä ja kulutusta suomessa (ekologinen näkökulma) 6. tutkitaan omaa vedenkäyttöä (miten säästää vettä) Vesi-ilmiöön paneutuminen vie paljon aikaa ja tarkoituksena on tehdä lasten kanssa tästä pitkäaikainen projekti.

Projektin tarkoituksena/ päämääränä on syventää oppilaiden tietoutta vedestä, miksi vesi on elinehto sekä vaikuttaa heidän vedenkulutus tottumuksiin.

Oppilaiden tehtävänä on ottaa selvää kirjojen ja muiden lähteiden avulla perustietoa vedestä (1 & 2). Opettajan johdolla haetaan läheisestä järvestä vettä ja verrataan sitä vesijohtoveteen (3 & 4) oppilailla päävastuu tutkimisessa. Oppilaiden tehtävänä haastatella sukulaisiaan vedenkäytöstä ja tehdä siitä pieni tutkimus (5). Oman vedenkäy-tön seuranta noin parin viikon ajan koulussa ja kotona (6).

Opettaja ohjeistaa ja auttaa oppilaita tarpeen tullen.

Opettajan tehtävän on antaa hyvät ja selkeät ohjeet. Opettajan vastuulla, että kaikki Hanna-Reetta mukana Reponen ja jokaisella on tekemistä.

[9]

KESKIAIKA

Projektityön aiheena on keskiaika ja etenkin ihmisten elämä keskiajalla.

Aloitamme aiheeseen tutustumisen retkellä museoon. Tutustumme siellä ihmisten arkielämään ja askareisiin.

Saamme nähdä kuinka ihmiset elivät ennen, mitä he tekivät, miten pukeutuivat, miten valmistivat ruokaa yms. Museo sijaitsee Kauhajoella vanhan talonpoikaistalon pihapiirissä. Kouluun palattuamme jokainen saa ensin muistella vierailua ja kirjoittaa ylös omasta mielestään tärkeitä ja mieleen jääneitä asioita.

Tämän jälkeen opettaja ohjeistaa itse projektin tekoon. Ensin jokainen kokoaa itselleen perustietoja keskiajan ihmisten elämästä kuten miesten työt/ naisten työt, koulu, ammatit.. Seuraavaksi jokainen

Hanna Kurjenluoma

saa keksiä itselleen hahmon, jonka elämää tarkastelee lähemmmin. Oppilas saa siis keksiä mielikuvitushahmon, joka eli keskiajalla ja kertoa tämän elämästä: nimi, ikä, ammatti, missä ja kenen kanssa asui, kuinka arki sujui yms... Tämän työn voisi toteuttaa esim. tarinen muotoon. Tietoa etsitään kirjoista ja internetistä sekä museosta. Lopullinen työ voi olla esim. pieni kirjanen jossa on tekstin ohella kuvia. Opettaja kiertelee oppilaiden parissa opastaen ja neuvoen. Kun projekti on valmis kukin saa esitellä oman henkilönsä ja käyttää siinä apuna halutessaan draaman keinoja.

[10]

MAANOSAT

Maanosat Luokkatila on suunniteltu aivan normaaliksi 20 oppilaan kotiluokaksi, joka on käyttökelpoinen kaikissa aineissa. Projekti kuitenkin on sellainen , että se tehdään jaettuna tietona ja tavallaan snowballing menetelmällä. Oppilaat jaetaan viiteen 4 hengen ryhmään josta jokainen saa yhden maanosan. Jokaisesta maan osasta valitaan kaksi mahdollisismman samanlaista ja kaksi mahdollisismman erilaista valtiota.

Oppilaat ottavat projektin aikana itse selvää omien valtioidensa faktoista, toimivat parina

Karri Hypen

samankaltaisen saman maanosan valtion kanssa ja myös toimivat ryhmässä tämän oman maanosan muiden valtioiden kanssa. Luokka on siis suunniteltu siten, että pulpetit on helppo erottaa yksilötyöskentelyyn, yhdistää pareiksi ja kääntää niin, että saadaan aikaan neljän hengen ryhmiä. Tietokoneita on paljon ja luokan edessä on tehokas tietokone, joka on yhdistettynä videotykkiin, jolla jokainen aina aihepiirien mukaan pääsee näyttämään omat tekeleensä. Luokan takana on sohvatila, jossa suunnittelua voidaan myös toteuttaa. Muuten luokka toimii myös muiden aineiden osalta, joita ei ole integroituna projektiin.

[11]

Oma oppimisympäristöni sisältää erilaisia tiloja erilaisille oppijoille. Alhaalta löytyy tila luokkatyöskentelyyn, nurkassa tietokoneita tiedonhankintaan. Punaiseen huoneeseen voi mennä työstämään ryhmätyötä, vihreässä luetaan kirjallisuutta ja hankitaan tietoa keskustelemalla. Ulkona voidaan tehdä havaintoja luonnosta, mikäli projektin aiheena on luonto. Vihreässä huoneessa voi myös irtaantua projektityöstä, rentoutua tyynyillä ja kuunnella opettajan kertomia satuja.

[12]

Henna Koivuluoma

Luokkatila on suunniteltu erityisesti tiedonhakua ja ryhmätyöskentelyä varten.

Luokkatilassa on erilaisia työpisteitä, jotka on jaeteltu värien mukaan. Opettajan pöytä on keskellä luokkaa, joka tukee opettajan roolia tarkkailijana ja projektin tukijana. Työpisteitä löytyy myös opettajan pyödän luota, jos oppilaat tarvitsevat ohjausta työskentelyyn. Tarkoituksena on tutkia erilaisia sääilmiöitä Suomessa ja maailmalla etsimällä ja kokoamalla tietoa. Oppilaat toimivat 4 hengen ryhmissä omatoimisesti. Lopputuloksena tuotetaan omia säätiedoituksia eri osiin maailmaa

Pirita Kurri

.

Aino Eerola

Suunnittelin tavallisen luokkahuoneen, joka tukee erilaisia oppisisältöjä, joita voidaan tutkia projektioppimisen keinoin. Yksi esimerkki tällaisesta projektioppimisesta voisi olla tehtävä suunnitella oppimista edistävä teos.

Vaihe 1: Katsellaan luokan etuosan valtavasta televisiosta videopätkiä tanssijoista, laulajista, taidemaalareista ja käsityöläisistä. Tämän jälkeen oppilaat jaetaan eri kokoisiin ryhmiin heidän kiinnostuksensa mukaisesti ja he suunnittelevat laulun, taulun tms. joka toimii oppimisvälineenä.

Vaihe 2: Pulpetteja on kätevä liikuttaa luokkahuoneessa paikasta toiseen, joten oppilaat voivat järjestää pulpetit ryhmien mukaan.

Vaihe 3:

Projektin suunnittelussa voidaan hyödyntää luokan pianoa, kaapeista löytyviä soittimia, läppäreitä ja koko piirustus- ja maalaustarvikkeiden kirjoa, jonka kaapit sulkevat sisäänsä.

Vaihe 4:

Projektin vaiheet kirjataan läppäreillä ja väännetään vaikka Power Point- esityksiksi. Itse oppiesitykset esitetään pulpettien projektin päätyttyä ja pulpettien palauduttua alkuperäisille paikoilleen. Power pointit laitetaan näkymään isosta taulutelevisiosta.

[13]

KUUN VAIHEET

Sara Jakonen

Suunnittelemassani luokkatilassa opiskellaan projektimuotoisesti kuun vaiheita.

Ennakkoon oppilaat seuraavat kotonaan jonakin iltana viikossa muutaman viikon ajan kuuta, ja piirtävät vihkoonsa tai valokuvaavat kuun sellaisena, kun sen sillä hetkellä näkevät.

Oppilaat tuovat piirrustuksensa ja havaintosa tunnille, ja niistä keskustellaan keskustelutilassa opettajan johdolla, millaisia kysymyksiä tämä tehtävä on oppilaissa herättänyt? Esim. miksi kuu näyttää erilaiselta nyt, kun kaksi viikkoa sitten? Miksi kuuta ei näy välillä ollenkaan?

Opettajan avulla oppilaat hahmottelevat kiinnostavia tutkimusongelmia, joihin he alkavat etsiä vastauksia pienemmissä ryhmissä. Tiedon hakuun käytetään internetiä, kirjallisuutta ja opettajan valmistelemia ja valvomia kokeita. Tutkimustuloksia kirjataan ylös sitä mukaan, kun niitä saadaan.

Lopuksi oppilaat kokoavat tutkimustuloksista ja valokuvista esityksen, joka katsotaan luokan kanssa valkokankaalla ja keskustellaan projektin onnistumisesta.

[14]

Luokan sosiaalimuoto on suunniteltu viihtyisäksi ja projektioppimista tukevaksi Niko Kaukovalta

ympäristöksi. Tiedonhakua varten on tietokoneita. Luokkatilassa on ryhmätyöpisteitä sekä isot yhteispulpetit työskentelyä varten. Viherkasvit tuovat viihtyvyyttä ja raikkautta luokkatilaan.

Tiia Heinikainen

[15]

Ryhmät hakevat aiheesta tietoa, erilaista materiaalia, tietokonetta, kirjoja ja muita oppimisympäristöjä apuna käyttäen. Oppilaat voivat tiedonhakemisen lisäksi, hakea esitteitä, kuvata, videoida kohteita, tehdä haastatteluja jne.

Pienryhmät esittävät valmiit tuotokset; esitelmät, rakennelmat, kuvat tms. koko luokalle. Tiedot kootaan.Lopuksi koko luokka tekee kävelyretken lähikotiseudulle. Retken aikana kerrataan esille nousseita asioita ja laajennetaan käsitettä uusilla asioilla tai materiaalilla. Kohteita voidaan esim. kuvata ja projektia voidaan jatkaa luokkaympäristössä työstämällä aihetta erilaisista näkökulmista käsin ja käsittelemällä asioita eritavoin eri oppiaineissa. Lopuksi aiheesta voisi valmistua esim. kotiseutua käsittelevä kirjanen.

Kotiseutu Luokassa on herännyt kysymys kotiseudusta, mikä se on?

Asiaa käydään selvittämään yhdessä opettajan avustuksella.

Asiasta tehdään käsitekartta, mind map, jossa selvitetään mitä sana kotiseutu tuo oppilaille mieleen ja mitä aiheesta jo tiedetään. Yhdessä tutkiskellaan esille nousseita asioita ja keskustellaan niistä. Esille tulleet asiat luokitellaan sopivanlaisiin ryhmiin. Myös luokka jakaantuu oppilaiden mielenkiinnon mukaan pienryhmiin, jotka selvittävät ja etsivät tietoa esille nousseista asioista.

Planeetat

Minna Karvinen

Essi Laaka

Valitsin projektini aiheeksi planeetat. Oppilaat jaetaan ryhmiin, jokainen ryhmä saa oman planeetan tai muutaman planeetan, riippuen oppilaiden määrästä. Oppilaat ottavat ensin selvää oman planeettansa faktoista ja tiedoista ja kokoavat niistä esim. kartongille pienen tietopaketin. Sen jälkeen oppilaat askartelevat kukin oman planeettansa vaikka massapalloista.

Lopuksi ryhmät esittelevät tietonsa toisille ja planeetoista voidaan tehdä luokkaan oma avaruus. Oppilaiden rooli on etsiä tietoa ja käyttää sitä sekä opetella ryhmässä toimimista.

Opettaja on neuvojan ja opastajan roolissa kierrellen ja katsellen oppilaiden työskentelyä.

[16]

Opettajan rooli on aluksi oppilaita kuunteleva ja avoin.

Sittemmin rooli on ohjaava. Opettaja auttaa materiaalin, aineiston käytössä ja ohjaa käyttämään erilaisia oppimisympäristöjä. Opettaja on myös mukana pienryhmien toiminnassa tarvittaessa.

Oppilas on aktiivinen tiedonhakija, tiedontuottaja ja tiedonesittäjä. Oppilas on oppiessaan toiminut itsenäisesti ja yhteisöllisesti tutkivana tiedonkerääjänä.

Karin Fager

KAUHUJEN KEPPOSET Projektin aihe: pelkojen käsittely "kauhujen kepposet"

tai oma kertomus, kuvia tms. rekvisiittaa.

Luokka: 2lk, 15 oppilasta -> kolme viiden hengen ryhmää

2. Lapset jakaantuvat ryhmiin ja miettivät, mistä pelot syntyvät, milloin pelottaa ja miten pelkoja voi hillitä.

Tavoitteet: Käsitellään lasten kanssa pelkoihin liittyviä kokemuksia ja mielikuvia. Jutellaan ja tehdään niistä konkreettisia.

Projektin vaiheet: 1. Jutellaan yhdessä kaikkien lasten kanssa peloista ja niihin liittyvistä kokemuksista. Opettajalla voi olla motivoinniksi jokin jännitävä/pelottava satu

3. Sitten tehdään omasta pelosta pehmoeläin/käsinukke tms. Lopputulos tulee kuitenkin olla juuri vastakohta omalle pelolle. (Esim. pimeän pelko -> jokin aurinkoinen ja iloinen tuotos) 4. Tietokoneella kirjoitetaan pieni selostus tuotoksesta. Minnkä pelon pohjalta hahmo syntyi? Mikä uusi tuotos on ja mitä se kuvaa?

[17]

5. Lopuksi ryhmät suunnittelevat pelottavasta tilanteesta jonkin draaman käyttäen hyväksi itsetehtyjä hahmoja.

Esityksellä tulee olla miellyttävä loppu.

Ympäristö: Erillinen huone, jossa voidaan keskustella rauhassa tyynyillä (asetettu ympyrään, turvallisempaa) Työpisteet, joissa voi työstää ryhmätöitä (pohdintaa sekä draaman suunnittelua) sekä omia tuotoksia Näyttämö, jossa esitetään draama

Automatkalla Mikkelistä Savonlinnaan yritin Harri Anttila muistella, mistä tässä toisessa tehtävässä oikein olikaan kysymys. Muistin väärin mutta tuloksena kuitenkin syntyi ajatus oheisesta luokkatilasta. Laitanpa nyt tämänkin tänne niin ei aivan hukkaan mene.

Pohdiskelin, että luokkatilan lähtökohtana olisi helposti omaksuttava ja monimuotoinen tila, joka olisi koulupäivän vapaahetkinä oppilaiden vapaasti hyödynnettävissä (pelailu, lukeminen, omien leikkien/rakentelujen/askareiden/taitoaineiden harjoittamisen puite jne). Vapaahetkien vaihtoehtotoimintaa voisi olla myös esim. jonkin oppilaiden itse valitsema tiedeprojekti (juossa deadline on sovittu ja oppilaat etenevät omaan tahtiin tai pienissä ryhmissä kohti tavoitetta silloin, kun heille sopii).

Ajatus on se, että olisi tila, joka on mahdollinen ja joka olisi ylipäänsä hyödynnettävissä monipuolisesti erilaisiin oppimistilanteisiin.

[18]

Oppimistilanne alkaa saarekkeelta, johon kokoonnutaan "käskynjakoon"; opettaja johdattaa teemaan/aiheeseen/ongelman pariin. Pyöreät pöydät voidaan tarvittaessa koota luokan keskitilaan saarekkeen läheisyyteen, jos halutaan edetä opettajavetoisesti tai jos tiedossa on oppimistilanne, jossa opettaja havainnollistaa taulua tai muuta välinettä käyttäen vaikkapa jakolaskun periaatetta tms. Oppilaat voivat sitten taas jakaantua eri työpisteisiin jatkamaan aiheen käsittelyä. Ajatuksena on, että oppilaat ratkovat ongelmaa toistensa avulla; opettajan tehtävä on lähinnä soveltaa kyselevää opetusta ja availla näin reittejä ohi oppimisen esteiden, jos tarvi sitä vaatii.

Aleksi Korpela

oppilaille opetetaan uimisen jaloa taitoa. Keskellä opetustilaa on olennaisin, eli uima-allas. Uima-altaan ympärille on sijoitettu suihkutiloja, erilaisia välineiden säilytyskaappeja, sekä istumapaikkoja. Lisäksi luokassa on kaksi pöytää, joiden äärellä uimisen teoriaosiota voidaan käydä läpi. Viihtyvyyden lisäämiseksi tilaan on sijoitettu huonekasveja. Mukavaa tunnelmaa luovat monet ikkunat, sekä tilan lasiset ovet.

Koska tila on suunniteltu hyvin tarkasti määriteltävään tarkoitukseen; siitä on jätetty pois perinteisiä koulukalusteita, esimerkiksi multimedialaitteet tai liitutaulu. Tilassa on paljon kosteutta, joten sähkölaitteita ei tämänkään vuoksi voi sinne sijoittaa.

Erilaisia uinninopetusvälineitä löytyy luokkatilassa olevista hyllyistä.

[19]

UIMISEN JALO TAITO

Kyseinen fyysinen ympäristö on luotu silmälläpitäen projektia, jossa

VILLA JA HUOVUTUS Projektini aiheena on villa ja huovutus. Tunti on suunnattu

"Mitä villaista sinun kotoasi löytyy?" Villan käsittelyn jälkeen

3-4-luokkalaisille. Aluksi etsitään tietoja villasta, sen alkupe-

siirrytään huovutus aiheeseen. Opettaja kertoo miten huovu-

rästä ja käytöstä. Apuna käytetään tietokoneita ja kirj-

tus tapahtuu. Tämän jälkeen oppilaat siirtyvät pöydän

allisuutta. Luokkaa jaetaan ryhmiin, ja jokainen ryh-

ääreen huovuttamaan itselleen neulatyynyn käsityön

mä kirjaa hieman ylös tietojaan. Tähän vaiheeseen ei käytetä kovin paljoa aikaa.

Tiedonhaun jälkeen siirrytään "olohuoneeseen",

tunteja varten. Pöydän läheisyydessä on vesiha-

Kaisa Lappalainen

jossa aletaan esitellä löydettyjä tietoja. Jokainen

na, sillä huovutuksessa tarvitaan vettä. On hyvä ettei vettä tarvitse juosta hakemaan toisesta tilasta. Neulatyynyn aihe voi olla esim. jokin eläin. Neulatyynyt valmistetaan ja ne jätetään kui-

ryhmä kertoo mitä on saanut selville. Tietojen

vumaan. Lopuksi siivotaan luokka sekä keskustel-

esittelyn jälkeen opettaja kokoaa aihetta ja esittää vielä

laan vielä siitä miten huovutus onnistui, ja mitä työ-

kysymyksiä. Yksi kysymys ja keskustelun aihe voisi olla esim.

tavasta pidettiin.

[20]

Projektissa viidesluokkalaiset tutustuvat Saimaan

Oppilaiden yhtenä projektin osatehtävänä on tutustua lajin

norpan ominaispiirteisiin, lajin syntyyn ja pohtivat

syntyyn, jolloin historian opiskelua tulee mukaan. Esimerkiksi

lajin nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä (ihmisen

samoissa ryhmissä kuin biologian tunnilla annetaan oppilaille tehtäväksi etsiä tietyiltä internetsivustoilta tai kirjallisuudesta tietoa lajin synnystä. Oppilaat tutustuisivat mm. käsitteisiin

toiminnan vaikutukset). Projektissa integroidaan

jääkausi, kotoperäinen laji ja lajin sopeutuminen. Oppilaille

luovasti eri oppiaineita. Koska lapset ovat kiinnos-

tulisi myös tietoa tässä vaiheessa lajien taksonomisesta

tuneita eläimistä ja Saimaannorppa on meille Sai-

luokittelusta. Yhteinen purku olisi muistettava. Yhteisesti luo-

maalla asuville läheinen aihe, on varmasti helppo

kassa voitaisiin myös pohtia eläimen uhanalaisuuden syitä, kuinka ihmisen toiminta vaikuttaa lajin menestymiseen ja mitä

saada ryhmä motivoituneeksi projektia kohtaan.

suojelutoimia on lajin edistämiseksi tehty. Esimerkiksi uutisartikkelin lukeminen aiheesta voisi toimia hyvänä ajatusten he-

Saimaannorppa tuo useimmille ensimmäiseksi mieleen

rättäjänä. Tämän jälkeen oppilaat ideoivat norpan suojele-

eläimen sympaattisen ulkomuodon. Eläimen ulkonäöstä onkin

miseksi julisteen. Musiikin tunnilla lauletaan Nestori Miikkulai-

helppo sysätä projekti liikkeelle. Kuvataiteen tunnilla piirretään

sesta ja norpasta...

eläimen kuvia. Biologian tunnilla puolestaan tutustutaan lajin ominaispiirteisiin. Luokka jaetaan ryhmiin siten, että ryhmiä

Opettaja on projektityöskentelyssä enemmänkin vuorovaiku-

muodostuu yhtä monta kuin niissä on jäseniä. Jokainen ryhmä

tuksen ja oppimisen organisoija, ei tiedonvälittäjä. Opettajan

kokoaa saamastaan aiheesta (elinympäristö, lisääntyminen,

tulee antaa palautetta ryhmille, mahdollisesti tarkentaa epä-

ravinto jne.) eri lähteitä hyödyntäen posterin muotoon

selvyyksiä, antaa lisätietoa ja nostaa keskeisimmät seikat vielä

keskeisimmät seikat. Valmiit posterit sijoitetaan eri puolille

esille. Työskentely on hyvin oppilaslähtöistä ja sosiaalista.

luokan seiniä ja muodostetaan uudet ns. kiertelyryhmät, joissa

Oppilaita edellytetään vastuunottamista yhteisistä asioista,

on jokaisessa yksi alkuperäisestä ryhmästä. Näin kaikki

neuvottelukykyä, arviointia niin omasta työskentelystä kuin

ryhmässä olijat saavat esittää oman alkuperäisen ryhmänsä

ryhmän työskentelystä. Työskentely tapahtuu pitkälti luokka-

työskentelyn tulokset toisilleen. Opettaja kiertää luokassa ja

tilassa ja jonkin verran koulunkirjastossa ja tietokoneluokassa.

pitää huolta mm. aikataulusta. Lopuksi opettajavetoisesti teh-

Pulpetit voidaan asettaa ryhmiin ryhmätöitä tehtäessä. Näytte-

dään yhteenveto käsitellyistä asioista, jolloin on mahdollista

lykävelyssä hyödynnetään koko luokkatilaa.

pohtia vielä mahdollisia epäselvyyksiä, tarkentaa asioita, antaa lisää tietoa jne. Tässä yhteydessä opetusmenetelmänä toimii siis näyttelykävely.

Outi Immonen

HUOM! Mikäli mahdollista projektin kruunaisi Juha Taskisen vierailu koululla havainnollistamassa Saimaan norppien elämää kuviensa ja kertomustensa kautta. Ollessani alakoulussa Kerimäellä, kävi kyseinen luontokuvaaja koulullamme.

Kokemus oli mieleenpainuva.

[21]

[22]

Henri Pennanen Suunniteltu tila palvelee projektioppimista

Kaikille yhteisessä opetuksessa annetaan ensin oppilaille ongelmia ratkaistavaksi. He tekevät ensin hypoteeseja itse ja sen jälkeen syventävät näkemyksiään ryhmätyöpisteillä. Tässä vaiheessa tietoa jaetaan ja keskustellaan toisten kanssa uusista esiin nousevista ongelmista. Lisää tietoa voidaan kerätä tiedonhakupisteen kautta esimerkiksi netin välityksellä tai perinteisesti luokan sivulla olevasta kirjallisesta materiaalista. Opettaja toimii koko prosessin ohjaajana ja tukee oppimista tarvittaessa.

Luokka on sisustettu teemaan sopivalla tavalla, tässä tapauksessa avaruusteeman mukaisesti. Seinillä voi olla esimerkiksi erilaisia julisteita tai kuvia. Luokan seinille ja kattoon pyritään myös saamaan mahdollisimman paljon teemaan sopivaa informaatiota (kuten artikkeleita), joita voidaan hyödyntää eri projekteissa.

Sisustusta täydennetään projekteihin liittyvillä töillä niiden valmistuttua.

Tilaa voidaan hyödyntää myös muulla tavoin, esimerkiksi Kolbin mallin mukaisessa kokemuksellisessa oppimisessa, jossa kokemuksia saadaan esimerkiksi videoiden välityksellä (käytännöllisiä avaruus-teeman käsittelyssä). Käsitteellistäminen ja tiedon syventäminen tapahtuvat sitten esimerkiksi ryhmätyön ja tiedonhakupisteen avulla. Lopuksi tietoa vielä jäsennetään yhteisopetuksen ja opettajan avulla. Luokan kolme eri fyysistä osaa (yhteistila, ryhmätyötila, sekä tiedonhakutila) mahdollistavat Kolbin kehän kiertämisen missä järjestyksessä tahansa ja edelliseen vaiheeseen palaamisen tarvittaessa.

l

[23]

AVARUUS

monella tapaa.

Yrittäjyys Suunnittelin oppimisympäristön, jossa voidaan toimia kolmessa eri tilassa. Varsinaisessa luokkahuoneessa oppilaat pystyvät toimimaan ryhmissä, hakemaan tietoa kirjoista, netistä ja tv:stä/dvd:ltä sekä tässä tilassa opettaja pystyy tavoittamaan kaikki oppilaat samanaikaisesti ohjeiden antoa tms. varten. Ulkotiloissa oppilaat voivat suunnitella projektiaan "päivänvalossa" ja raittiissa ilmassa, joka usein ainakin itselle on paljon virikkeellisempi kuin sisätilat. Välitila on varsinaisen projektin toteutukseen. Sieltä löytyy mm. uuni, hella, lavuaarit, jääkaappi ja runsaasti työskentelytilaa.

Projektini käsittelee yrittäjyyttä (OPS:n aihekokonaisuudet) ja sen voisi toteuttaa 5-6 luokkalaisten kanssa. Projektissa oppilaat ottavat aluksi ryhmissä (3 kpl) selvää millaiset leivonnaiset olisivat parhaita myydä koulun myyjäisissä.

Oppilaat pohtivat, ja tarvittaessa kokeilevat, millaiset leivonnaiset ovat parhaimman makuisia, kustannustehokkaita sekä itse valmistettavissa. Lisäksi ryhmät suunnittelevat leivonnaiselleen markkinoinnin (tähän olisi hienoa saada joku ammattilainen opastamaan!). Tutkimustyön jälkeen oppilaat toteuttavat ryhmissä suunnitelmansa =leipovat (sopivan laajuisena) sekä myyvät leivonnaisensa koulun myyjäisissä. Tulot käytetään luokkaretkeen. Jos intoa riittää oppilaat voivat osallistua myös myyjäisten suunnitteluun ja markkinointiin tai se voidaan antaa tehtäväksi esim. jollekin muulle luokalle.

Niina Lähteenmäki

[24]

LUMI

Stiina Mäkinen

O5. luokkalaisten kanssa etsitään projektityöskentelyn avulla vastauksia seuraaviin pääkysymyksiin: - mitä lumi on?

- miten sitä syntyy?

- miksi lumi ei ole aina samanlaista?

- miksi jouluna ei välttämättä ole lunta?

Näiden pääkysymysten sekä näistä syntyvien lisäkysymysten kautta tutkitaan ilmaston vaikutusta lumeen sekä lumen eri muotoja. Projekti liittyy erityisesti fyken opintoihin. On tärkeää, että luokkahuoneesta jokaisella on mahdollisuus katsella ulos erityisesti lumisateella. Luokkatilan lisäksi projektia toteutetaan koulun ympäristössä ja vähä lumisen talven sattuessa haetaan materiaalia jäähallilta.

[25]

Hanna Kurjenluoma Sanna Lankinen

Tässä tilassa on tarkoituksena toteuttaa projekti, joka käsittelee kulttuurien välisiä eroja, erityisesti kulttuurien välisiä ruokatottumuksia.

joten näin ollen jokainen saa tietoa uuden maan ruokatottumuksista. Tämä vaihe toteutetaan luokassa olevien pöytien ääressä. Oppilaat esittelevät siis omia löytöjään toisilleen.

Lopuksi voidaan tehdä esimerkiksi jokin pieni vihkonen, josta löytyy jokaisen käsiteltävän maan ruokatottumuksista tii-

Aihe voidaan rajata esimerkiksi joidenkin Euroopan eri mai-

vistelmä.

den ruokakulttuureihin. Näin vältetään se, että aihe ei mene Projekti päätetään siten, että kutsutaan joku asiantuntija,

liian laajaksi.

esimerkiksi ulkolainen kertomaan oman maansa ruokatottuProjekti alkaa siten, että jokaiselle jaetaan oma maa, jonka

muksista. Oppilaat voivat esimerkiksi äänestää mielenkiin-

ruokakulttuuriin pitää tutustua. Tietoa voidaan hakea luokas-

toisimman kultturin, jonka ruokatottumuksista he haluavat

sa olevilta tietokoneilta tai kirjoista, joita löytyy kirjahyllyistä.

kuulla lisää. Tämä tapahtuu leppoisasti sohvilla. Jos on mahdollista, niin asiantuntija on voinut tuoda tunnille joitakin

Tämän vaiheen jälkeen tietoa jaetaan parin kanssa tai pie-

ruokamaistia, joita oppilaat saavat maistella.

nissä ryhmissä. Ryhmät voitaisiin esimerkiksi muodostaa siten, että jokainen ryhmän jäsen on tutustunut eri maahan,

Projekti on tarkoitettu 5-6 luokkalaisille.

[26]

men luokse, joka on kaikista mielenkiintoisin ja

on oppia tuntemaan metsän eläi-

kertoa eläimestä muille mahdollisimman paljon.

miä. Luokka on 3-4 ja kyseessä on pienryhmä. Aluksi opettaja ko-

Tämän jälkeen palataan takaisin luokkaan, mis-

koaa oppilaat keskelle istumaan

sä oppilaat tekevät pareittain esitelmän jostakin

pöytien ääreen. Oppilaat saavat yh-

valitsemastaan eläimestä. Esitelmä tehdään isol-

dessä miettiä, mitä metsän eläimiä he jo

le kartongille, johon tulee tietoa ja piirretty kuva

tietävät. Heillä on käytettävissä muistiinpano-

eläimestä. Esitelmät laitetaan esille koulun

välineet. Seuraavaksi mennään istumaan tyy-

käytäville, jolloin muutkin oppilaat voivat tutus-

nyille, jossa katsotaan video metsän eläimistä.

tua metsän eläimiin.

Sen jälkeen puolet oppilaista siirtyvät tietokoneille etsimään lisätietoa ja puolet menevät

Kaiken tämän jälkeen opettaja ja oppilaat ar-

pelipöydän ääreen palaamaan eläinaiheista pe-

vioivat yhdessä, mitä he oppivat projektin aika-

liä. Kun tietokoneilla olevat oppilaat löytävät tar-

na. Missä onnistuttiin, missä ei? Mikä oli muka-

peeksi tietoa, vaihdetaan paikkoja.

vinta projektin aikana jne.

Tämän jälkeen mennään yhdessä tutustumaan luonnontieteelliseen museoon, jossa on näyttely metsän eläimistä. Jokainen saa mennä sen eläi-

[27]

METSÄN ELÄIMET

Mandi Mali

Minun projektioppimisen aiheena

Toteutus alakoulun viides- tai kuudesluokkalaisille, integroi-

Projektin seuraavassa vaiheessa otetaan haastattelujen avulla

tuna eri oppiaineisiin mm.fysiikka/kemia, äidinkieli, maantieto/

selvää mitä paperi merkitsee nyt ja mitä se on ennen mer-

biologia.

kinnyt suomalaisille eli kuinka tärkeänä sitä pidetään Suomessa. Oppilaat tekevät haastattelukysymykset yhdessä tai

Tutustutaan erilaisiin ja erityyppisiin paperimateriaaleihin oppi-

ryhmissä ja saavat haastatella vanhempiaan, isovanhempiaan

laiden johdolla, oppilaat saavat itse etsiä luokasta ja kotoa eri-

tms. Vastauksista muodostetaan myöhemmin yhteenveto

laisia papereita ja tuoda ne kouluun. Oppilaiden havaintojen

kaikkien vastausten perusteella. Haastattelussa käytetään

perusteella tutkiaan papereiden eroja ja mietitään miten pa-

hyväksi äidinkielen tunteja. On tärkeää, että kysymykset ovat

perit valmistetaan.

oppilaiden itse keksimiä, ei opettajan sanelemia.

Havaintojen jälkeen aletaan etsiä tarkempaa tietoa netistä, kir-

Projektin viimeisessä vaiheessa valmistetaan paperia luokka-

joista yms ja kiinnitetään huomiota myös paperin valmistuksen

tilassa kotikonstein. Paperin valmistuksessa tarvitaan hyvin

historiaan, mistä paperi on saanut alkunsa, millaista ensim-

yksinkertaisia välineitä, joten se onnistuu hyvin koululuokassa.

mäinen paperimateriaali oli. Kaikki tiedot ja havainnot kirjoi-

Tosin vettä tarvitaan paljon, joten työskentelyssä tulee olla

tetaan ylös tulevaa esitelmää varten.

huolellinen ja tasot ja lattiat on hyvin suojattava. Oppilaat saavat itse vaikuttaa paljon, sillä papereihin voi yhdistää mm.

Tutustutaan paperin valmistuksen lähtökohtaan eli metsään,

kasvin osia tai lankoja. Oppilaat saavat valmistaa oman nä-

käydään tekemässä havaintoja erilaisista puista lähimetsässä

köistä paperia. Paperin valmistukseen käytetään kuvataiteen

ja jos mahdollista, saadaan tietoja puiden hoidosta asian-

ja fysiikka/kemian oppitunteja.

tuntijalta metsäretken aikana.

Koko projekti käsitellään lopuksi vielä näyttelyn avulla, tehMetsäretken jälkeen kirjataan ylös siellä tehdyt havainnot,

dään näyttely esitelmistä ja papereista muille luokille. Lisäksi

pohditaan metsien häviämistä yms. Katsotaan video paperin

oppilaat kirjoittavat aineen oppimisestaan,onnistumisestaan ja

valmistuksesta tai jos mahdollista käydään vierailulla paperi-

epäonnistumisestaan projektityöskentelyssä.

tehtaassa. Saadaan lisämateriaalia pohdintoihin ja tietoihin.

Oppimisympäristöinä luokkatilan lisäksi ovat metsä ja mahVierailun/videon jälkeen tehdään havaintojen ja tietojen poh-

dollisesti myös paperitehdas. Tarkoituksena on kuitenkin että

jalta esitelmiä paperin historiasta tai sen valmistuksesta ryh-

samassa luokkatilassa voidaan etsiä tietoa, tehdä esitelmiä ja

mä- tai paritöinä. Oppilaat esittävät luokalle omat esitelmät,

valmistaa paperia. Haastattelu jää ainoastaan oppilaan vapaa-

jonka jälkeen niitä pohditaan yhdessä ja lopuksi esitelmät

ajalla tehtäväksi.

laitetaan esille luokan seinälle.

PAPERI

Paperin valmistus ja merkitys Suomessa kautta aikojen.

Laura Mänttäri

[28]

Jaana Himmanen Luokkatila, jossa on keskellä yksi iso tila (kokoontumishuone) ja sen ympärillä kuusi pie-

1. Äidinkieli-paja I

Tässä pajassa oppilaat saavat katsoa elokuvaa Olavinlinnasta.

Myös konserttitaltiointi oopperal

juhlista voisi olla paikallaan. (katso lopussa: retki Olavinlinnaan)

Täällä oppilaat voivat lukien tutustua Savonlinnan ja Olavinlinnan vaiheisiin. Pajaan on koottu kirjoja ja muita tekstejä, joissa on kerrottu Olavinlinnasta. Teksteihin liittyy myös erilaisia tehtäviä. (integroituu myös historiaan ja ympäristö- ja luonnontieteisiin)

2. Äidinkieli-paja II

6. Käsityö- ja teatteripaja Oppilaat saavat ommella käsinukkeja. Käsinuket ovat Olavinlinnan vanhoja asukkaita (linnan isäntä ja emäntä,ritari+hevonen, linnan neito, hoviväkeä jne.) Oppilaat suunnittelevat pienissä ryhmissä nukketeatteriesityksen, jonka aiheena voi olla

esim. seikkailu Olavinlinnassa. Voidaan yhdistää Täällä oppillaat kirjoittavat erilaisia tekstejä, mediapajaan, niin että esitykset videoidaan. jotka liittyvät Olavinlinnaan. Tekstit voivat olla tietotekstejä tai kuvitteellisia tarinoita linnan Yhteisessä tilassa opetetaan musiikkia, liikuntaa asukkaista: aaveista, ritareista, kauniista nei- ja uskontoa. Niidenkin aiheet integroidaan Oladoista ym.

3. Matematiikka-paja

vinlinna-teemaan.

Luokan oppilaat jaetaan kuuteen ryhmään. Kukin ryhmä pääsee jokaiseen pajaan tarpeeksi monta

Opettaja on suunnitellut erilaisia matemaa- kertaa, sillä tavoin, että kaikki työt tulevat valttisia tehtäviä, jotka liittyvät Olavinlinnaan. miiksi.

Laskutehtäviä: kuinka vanha linna oli vuonna 1920? Kuinka monta metriä linna on korkeim- Projektin aikana tehdään retki Olavinlinnaan. Opmassa kohdassaan? jne. Matematiikkapajassa pilaat suunnittelevat omissa ryhmissään erilaisia voi olla myös tietokone, jossa on linnaan liit- tehtäviä, joita retken aikana tehdään. Esimerkiksi tyviä laskutehtäviä. Pajassa on myös legoja tai mediapajaan liittyen: videointi ja valokuvaus. Jomuita rakennuspalkoita, joilla voidaan raken- kaisella oppilaalla tulee olla jokin oma tehtävä rettaa linnoja (avaruudellinen hahmotuskyky). ken aikana. Oppilas opettaa/esittää muille ryhMatematiikka pajassa oppilaat voivat myös män jäsenille tehtävänsä. itse keksiä matemaattisia tehtäviä, jotka ratkaistaan esimerkiksi myöhemmin toteutetta- Lopuksi ryhmät saavat esittää koko luokalle yhteenvalla Olavinlinnan retkellä.

4. Taidepaja

vedon oppimistaan asioista. Ryhmät esittävät myös nukketeatteriesityksensä joko videolta tai "livenä". Taidepajan ja äidinkieli II pajan tuotoksista voidaan perustaa näyttely, johon kutsutaan koko koulun väki ja esimerkiksi oppilaiden vanhemmat.

Täällä maalataan, piirretään ja askarrellaan linnoja. Työt voivat olla joko kolmiulotteisia (esim. reliefi) tai tasokuvia. Oppilaat voivat itse suunnitella ja toteuttaa linnan haluamallaan tavalla.

[29]

OLAVINLINNA

nempää luokkaa/tilaa/pajaa.

5. Mediapaja

Taru Lojamo Projektin aiheena tutustuminen sateenkaaren syntyyn ja sen väreihin

SATEENKAAREN SYNTY JA VÄRIT

Projekti on tarkoitettu 1-2-luokkalaisille.

Aluksi opettaja lukee sateenkaareen liittyvän tarinan mielenkiinnon herättämiseksi ja motivoimiseksi.

Tarina voi kertoa sateenkaareen liittyvästä symbolisesta merkityksestä: sateenkaaren päässä on arkku, josta löytää kultaa ja rahaa... Oppilaat kuuntelevat silmät suljettuina matolla maaten ja eläytyen tarinaan. Tämän jälkeen opettaja ja oppilaat keskustelevat tarinan herättämistä ajatuksista ja omista kokemuksista (istuvat matolla).

Seuraavaksi siirrytään pöydän ääreen istumaan ja katsotaan video liittyen sateenkaareen (asia esitetty yksinkertaistetusti videolla).

Videon katselun jälkeen konkretisoidaan valon hajoaminen siten, että oppilaat saavat ilmiöstä omia kokemuksia, he siirtyvät pareittain sivupöytien luokse ja tutkivat valolähteen avulla valon hajoamista eri väreiksi. Tämän vaiheen voi toteuttaa myös ulkona.

Seuraavana vaiheena projektissa harjoitellaan itse tuottamaan sateenkaaressa esiintyvät värit.

Työskentely tapahtuu ison pöydän ääressä vesivärien avulla. Opettaja kyselee oppilaiden tietämystä ja yhdessä pohditaan, mistä väristä mikäkin väri koostuu ja jokainen tuottaa itse värejä. Oppilaat siivoavat itse jälkensä ja puhdistavat värit (altaat).

Viimeisessä vaiheessa projektia oppilaat saavat tehtäväkseen maalata kotiympäristöstä maiseman, jota kaunistaa sateenkaari. Tarvittaessa ja halutessa värien oikean järjestyksen voi tarkistaa tietokoneelta/kirjoista. Työt ripustetaan näytteille luokan seinälle.

[30]

Ville Hyyryläinen

Oppimisprojektin ilmiönä on Kestävä kehitys: Kuinka oppilaat voisivat omalta osaltaan edes-

Esimerkkiprojekti: 1. Oppilaat valitsevat heitä kiinnostavan aiheen, tässä tapauksessa ilmastonmuutos.

auttaa kestävää kehitystä.

2. Tilasta löytyy aihetta vastaava dokumentti, jonka oppilasryhmä katsoo.

Kyseisessä oppimisympäristössä on kolme työpistettä.

3. Oppilaat kirjaavat mitä dokumentti toi heille mieleen

Vasemmassa reunassa on dokumenttipiste (1), jossa oppilaat

sekä miettivät mitä he itse voisivat tehdä ilmastonmuutoksen

virittäytyvät erilaisten dokumenttien avulla itse aiheeseen

hidastamiseksi.

4. Oppilaat ottavat selvää kirjoista ja internetistä siitä,

(esim. dokumentti Aral-järvestä). Ylhäällä on työpiste (2) jossa oppilaat yhdessä suunnittelevat kehitysohjelmaa, kuinka he

mistä ilmastonmuutos johtuu.

5. Oppilaat tutkivat pihalla, kuinka ilmastonmuutos näkyy

tiettyä kestävän kehityksen sisältöä edesauttaisivat. Oikealla on kirjallisuuspiste (3), josta oppilaat voivat tutkia erilaisia

jokapäiväisessä elämässä.

aiheeseen liittyviä tietokirjoja. Kaikille oppilailla on mukana

6. Keskustelujen ja dokumenttien pohjalta oppilaat

kynää ja paperia, ja he yhdessä päättävät aiheen,

suunnitelevat oman posterin, jossa he vetoavat

suunnittelevat sen ja esittelevät sen muulle luokalle

ilmastonmuutokseen; kuinka he itse voivat pidentää

(esimerkiksi ilmastonmuutos). Opettaja toimii ideoiden

maapallon elinikää.

7. Posteri esitellään koululle ja vanhemmille.

antajana, jos tarvetta ilmenee. Oppimisympäristössä on myös tietokone, josta oppilaat voivat hakea tietoa aihealueestaan.

Konkreettisesti ilmiötä voidaan lähteä tutkimaan ulos. Siellä oppilaat voivat toteuttaa projektejaan käytännössä. Kaikista

Opettaja toimii projektissa tarkkailijana ja auttajana tarpeen

projekteista tehdään myös eräänlainen julkaisu, esimerkiksi

mukaan. Vastuu on oppilailla.

posteri tai lehtijuttu.

[31]

Katja Lampinen

Oppimisympäristö projektioppimiselle Luokkahuoneessa on paljon tilaa työskennellä monilla tavoin. Oppilaat muodostavat neljän hengen pöytäryhmät, ja jokaisella on omia tarvikkeita (ja kannettaavaa tietokonetta) varten suuri säilytyslaatikko.(alaseinustalla 10 ja yläseinustalla työskentelytiskin alla loput 10) Laatikoiden päälle voi nousta seisomaan ja koko seinätila on käytössä esillepanoa varten. Seinustalla kulkee pöytä taso, jossa kaikille riittää tilaa puuhata erilaiten projektien parissa. Luokan toisessa päädyssä on tila lukemiselle, tv:n katselulle ja yhteisille keskusteluille. Pitkä seinusta on kirjahyllyä ja päädystä löytyy tv. Istuimet on pehmeitä ja siirrettäviä, joten tilaa voi muuttaa tarpeen mukaan sopivammaksi tv:n katselulle, peleille/leikeille tai oleskelulle.

Kuvaus projektista Projektina luokalla on pohtia ja löytää keinoja joilla voimme vaikuttaa ympäristön ja luonnon puhtauteen. Ensin aiheesta keskustellaan yhdessä ryhmätilassa. Selvitetään mitä oppilaat tietävät aiheesta ja voidaan tehdä vaikka miellekartta esille tulevista ajatuksista. Sitten mietitään aikataulua, suunnitellaan projektia (tiedonhakumenetelmiä) ja jaetaan työtehtäviä ryhmille. Tiedonkeruuvaiheessa oppilaat voivat käyttää internettiä, kirjoja, tallennettuja ohjelmia, haastattelua yms. ja luokkahuoneessa on tilaa etsiä oma tila ja työskennellä ryhmän kanssa rauhassa. Kerätyistä tiedoista muodostetaan jonkinlainen tuotos esim. paperille, videolle tai tietokoneelle. Kerättyjen tietojen esittely toisille tapahtuu mukavasti ryhmätilassa ja niistä voidaan tehdä yhteenveto. Lopuksi projektia arvioidaan yhdessä - mitä alussa ajateltiin ja mitä on oivallettu lisää projektin aikana. .

[32]

verkkoyhteisössä. Koska työpisteet on sijoitettu

jossa tarkoituksena on kirjoittaa tieteellinen

nurkkiin, voi hieman vilkaampikin henkilö kes-

julkaisu aiheesta "Kestävä kehitys Suomessa".

kittyä olennaiseen omassa rauhassaan. Oikealla

Julkaisua varten ryhmän on kerättävä mahdolli-

sijaitseva kirjahyllystö tarjoaa luonnollisesti pal-

simmna paljon tietoa aiheeseen liittyen ja

jon kirjallista julkaisumateriaalia kestävän ke-

raportoitava niitä jatkuvasti tietokoneen avulla

hityksen teemaan liityen. Vasemman puolen

ryhmän omaan verkkoyhteisöön. Projektin

oleskelutila on tarkoittettu rentoutumiseen

työstötilana toimii yllä oleva huone,

projektintäyteisten päivien keskellä, mut-

mutta luonnollisesti ryhmän jäsenet

ta aivoja pidetään samalla vireessä

hankkivat tietoa myös tilan ulkopuolelta (haastattelut, kirjastot, tutustumiskäynnit ym.).

shakin avulla. Happea aivoille

Hanna Leskinen

Tila: Tilan "keskuksena" toimii

tuovat tilaan sijoitetut suuret kasvit.

Tila on yksinkertainen ja virikkeitä on sinne sijoitettu vain vähän. Näin

keskelle sijoitettu suuri pöytä, jossa

varmistetaan ryhmän pysyminen asi-

jokaiselle ryhmän jäsenelle on varattu

assa ja tilan käyttö maksimoituu oppi-

oma paikka läppärillä varustettuna. Seinällä kah-

mista tukevaksi ympäristöksi: tarkoitus ei ole

den erillisen työpöydän välissä on suuri scriini,

huvitella ja pitää hauskaa kouluaikana, vaan

johon tietokoneet ovat yhteydessä ja josta koko

energia ja huomio suunnataan meneillään

ryhmä voi yhdessä katsella kuvia, tekstejä, vi-

olevaan projektiin.

deoita jne. palavereidensa yhteydessä. Erilliset

Vihreät matot ovat aiheen vierestä menevää

työpisteet on tarkoitettu omaan hiljaiseen

humpuukia. Ehkäpä ne luovat kodikkuutta muu-

työskentelyyn, kuten raporttien päivittämiseen

ten kovin toimistomaiseen ympäristöön.

[33]

KESTÄVÄ KEHITYS SUOMESSA

Projekti: 8 hengen ryhmä toteuttaa projektia,

Eeva-Maija Lehtomäki

VESI Suunnittelemani luokkaympäristö soveltuu monenlaiseen projektioppimiseen. Projektioppiminen on oppilaslähtöinen työtapa ja sen vuoksi oppilaat ja heidän työskentely-ympäristö on keskeisessä osassa suunnitelmaa.

Tässä luokassa voi toteuttaa esimerkiksi sellaisen projektityön, jossa tarvitsee etsiä tietoa ja sitten kasata sitä jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi. Luokassani on hyvin tietokoneita ja niitä voidaankin käyttää tiedonhakemiseen projekti eri vaiheissa. Pulpettiryhmät toimivat projektin tietojen kokoamispaikkana ja työskentelytilana.

Projektini käsittelee veden tutkimista ja se lähtee liikkeelle tiedonhakemisesta (tietokoneeet, kirjat). Tiedonhakemisessa keskitytään siihen, missä vettä käytetään ja miten. Etsitään myös laajasti tietoa veden ominaisuuksista ym. Opettaja toimii tiedonhakuvaiheessa ohjaajan roolissa eikä suuremmin puutu oppilaiden työskentelyyn projektin tässä vaiheessa. Opet-

taja pitää kuitenkin huolen, että työskentely onnistuu, eikä esim. netissä surffailla missä sivuilla tahansa vaan nimenomaan tiedonhaussa.

Tiedonhaku vaiheen jälkeen luokkaan tulee vierailullu paikallisen vedenpuhdistamon edustaja ja perehdyttää oppilaat vedenpuhdistuksen prosessiin.

Ajan ja tilanteen salliessa voidaan vaihtoehtoisesti vierailla vedenpuhdistamolla. Tässäkin vaiheessa opettajan tehtävä on ainoastaan huolehtia vierailun/ vierailijan organisoiminen.

Projektin seuraavassa vaiheessa vesi teemaa käsitellään laajasti eri oppiaineissa, kuviksessa piirretään vettä, ympäristötiedossa käsitellään veden kiertokulkua ja käsitellään yleensäkin vettä (veden riittävyys, makea - suolainen ym.) ja äidinkielessä kirjoitetaan tarina aiheena vesi, fysiikassa ja kemiassa tutkitaan veden ominaisuuksia.

Tässä vaiheessa opettajalla on taas merkittävä rooli -hän opettaa lapsille

[34]

teoriaa ja opettaa lapsia kuvaamaan vettä. Tässä vaiheessa on toki pidettävä huoli, että projektin motivaatio ei romahda turhaan opettajakeskeisyyteen.

Projektin seuraavassa vaiheessa oppilaat tekevät saaneiden tietojensa pohjalta ryhmissä monipuolisesti teemaan käsittelevät draamaesitykset vedestä, draama-esityksen rinnalla yksi ryhmästä toimii kertojana ja kertoo muille mitä toiset esittävät (esim. kiehuva vesi). Projektiin liittyvä teorian kokoaminen tapahtuu pulpettiryhmissä sekä koulun muissa tiloissa.

Aivan lopuksi koko projekti kootaa kasaan, jaetaan kokemuksia siitä ja kerrataan mitä ollaan opittu vedestä.

Projektin alussa katsotaan lyhyt pätkä valmiista elokuvasta, jota analysoidaan ja tutkitaan sen muoto-ominaisuuksia. Esimerkiksi voidaan kiinnittää huomiota kuvausympäristöön. Opettaja voi tehdä myös kysymyksiä, joihin oppilaat etsivät ratkaisun elokuvan pohjalta. Elokuva katsotaan luokan omassa elokuvanurkkauksessa.

Seuraavaksi elokuva-alan ammattilainen tulee vierailulle luokkaan ja kertoo elokuvan eri lajeista ja yleisiä asioita elokuvan tekemisestä. Hän voi käyttää apunaan esimerkiksi piirtoheitintä, televisiota...

Elokuvan aihetta ja sen kulkua suunnitellaan ryhmissä. Elokuva voidaan toteuttaa esimerkiksi oppilaiden äidinkielessä kirjoittamien aineiden/tarinoiden pohjalta. Jokaiselle ryhmälle annetaan ( saavat valita?) yksi tarina ( oman ryhmäläisen kirjoittama), jonka pohjalta he elokuvan toteuttavat. Oppilaat miettivät yhdessä ryhmänsä kanssa kuvausympäristön, vaatetuksen, tarvittavan rekvisiitan, roolihenkilöiden vuorosanat...

Ryhmät saavat itse päättää missä ympäristössä elokuvansa kuvaavat. Elokuva tehdään kuvaamalla yksi kohtaus kerrallaan.

Heidi Mäkinen

[35]

ELOKUVAPROJEKTI

Ennen oman elokuvan kokoamista tulee harjoitella videokameran käyttöä. Pieniä kuvausharjoituksia voidaan toteuttaa esimerkiksi luokan leikkinurkkauksessa tai ulkona koulun pihapiirissä.

TAIDENÄYTTELY

[36]

Asta Matilainen

Tavoitteena on tehdä kouluun taidenäyttely, jossa näytetään oppilaiden itse tekemiä teoksia, myös muidenkin ryhmien kuin tietyn yhden luokan.

Projekti etenee vähitellen kuvan suunnittelusta, kuvan tekemisestä töiden näytteille laitettavaksi tai vaihtoehtoisesti hankitaan taidehistorian suuria jäljennöksiä tarkastelun kohteeksi. Pääpaino projektissa olisi kuitenkin näyttelyn asettelu, järjestäminen ja taidenäyttelyssä oleminen ja taiteen tarkastelu.

Oppimisympäristö tapahtuu sisätiloissa sellaisella alueella, jossa on mahdollisuus järjestää iso ympyränmuotoinen seinämä, jolle työt asetetaan sekä sisä- että ulkopuolelle. Tämä kävisi erityisesti sellaisille kouluille, joissa luokkahuoneet ovat ulkoseinustan vieressä ja sali/yhteinen tila niiden keskellä, jolloin tälle yhteiselle tilalle jää paljon pinta-alaa.

Ympyrä ei ole täysin sulkeutunut ympyrä, vaan siinä on yhdessä kohdassa ulosmenoaukko. Ympyrän tarkoitus on kuitenkin olla lähes sulkeutunut rauhallisen ja kiireettömän tarkastelun vuoksi. Lisäksi keskellä ympyrää on jokaiselle oppilaalle tyynyt ja kirjoitusalusta. Siinä jokainen voi vapaasti katsoa rauhassa pehmoisella istuimella taidetta ja kirjata havaintojaan ylös. Lisäksi tila sallii myös liikkumisen mahdollisuuden.

Taideteokset olisi hyvä saada jonkinlaista valaistusta. Lienee paras vaihtoehto, jos se tulisi suoraan ylhäältä/alhaalta päin kohti teosta. Lisäksi valoa täytyy olla kirjoittamista ja luonnostelua varten.

Projektin tarkoituksena olisi, että muutkin luokat pääsisivät tarkastelemaan taidetta taidenäyttelyn avulla.

Koska suurimmalle osalle Suomen oppilaista Ateneum saattaa olla liian kaukana, niin järjestetään "Ateneum" muualle.

Tila palvelee projektioppimista erittäin hyvin, koska jo pelkästään kuvan tekeminen itsessään on prosessi. Lisäksi oppilaat itse siirtävät taidenäyttelytilan katsottavaan muotoon sekä asettavat teoksensa näytille, jonka jälkeen niitä vielä tarkastellaan. Oppilaat ovat lisäksi tietoisia, että muutkin oppilaat tarkastelevat niitä. Projektia voisi venyttää niinkin pitkälle, että vanhemmille järjestettäisiin maksullinen taidenäyttely luokkaretkirahastoa kartuttamaan.

[37]

Projektissa tutustutaan Pohjoismaihin (Ruotsi, Norja, Tanska,

opettaja ohjaa tilannetta. Opettaja kyselee oppilailta mitä he

Islanti). Luokka jaetaan neljään ryhmään, ja jokainen ryhmä

ovat löytäneet aiheesta, yleisesti ottaen vertailu tapahtuu va-

saa yhden valtion aiheekseen. Projektissa on tarkoitus tutus-

paasti keskustellen, mutta opettaja vie tarpeen vaatiessa

tua valtioihin kokonaisuutena, ja siksi eri aiheita jaetaan eri

keskustelua eteenpäin ja varmistaa että jokainen pääsee ker-

ryhmän jäsenille (esim. yksi selvittää luonnosta ja ilmastosta,

tomaan omisa löytämistään tiedoista. Näiden keskustelujen ja

toinen historiasta ja yhteiskunnasta, kolmas elinkeinoista ja

vertailujen ansoista opettaja pääsee hyvin myös arvioimaan

neljäs kulttuurista). Näin jokaisella on oma vastuualueensa.

oppilaitaan.

Projektissa tehdään yhteistyötä myös eri ryhmän jäsenten kanssa. Tiedot kootaan yhteen seinälle laitettavaksi posteriksi,

Tiedon etsinnän ja sen rajaamisen jälkeen tiedot kootaan.

jonka ulkonäköön tulee myös panostaa.

Tiedot käydään yhdessä lävitse oman ryhmän kesken ja niitä mahdollisesti muokataan ja tiivistetään vielä ennen kuin ne kir-

Aluksi arvotaan ryhmät, ja opettaja jakaa aiheet eri ryhmille,

joitetaan posteriin. Posteri voidaan tehdä tietokoneella tai kä-

mihkä jälkeen oppilaat itse päättävät kuka ottaa vastuun

sin ja sen tulee olla vähintään A3-kokoinen, mahdollisesti A2-

mistäkin eri alueesta. Jaettuaan aiheet oppilaat käyvät itse

kokoinen. Ulkonäköön tulee kiinnittää huomiota. Kartta voi-

etsimään tietoa eri lähteistä. Kullekin ryhmälle on varattu yksi

daan tehdä valmiiseen pohjaan tai käsin. (Mikäli kartta

tietokone, jota he saavat käyttää tarpeensa ja halunsa

tehdään valmiiseen pohjaan se tulisi myös värittää kuvankäsit-

mukaan. Luokan kirjahyllyistä löytyy runsaasti myös

telyohjelmalla(?).) Opettaja pysyy oppilaiden työskennellessä

kirjallisuutta. Opettaja ohjaa ja seuraa että oppilaat pysyvät

taustalla, ja ohjaa työskentelyä tarpeen vaatiessa. Oppilaiden

aiheessaan ja että he myös etenevät aiheessaan.

omat suunnitelmat ja niiden toteutus on tärkeää.

Tiedon etsinnän välillä eri ryhmien jäsenet, joilla on sama

Posterit esitellään toisille oppilaille ja mahdollisesti koko kou-

vastuualue, kokoontuvat yhteistyötilaan etuluokassa, ja ver-

lulle (esim. jonkin teema-viikon puitteissa). Valmiit posterit

tailevat mitä he ovat löytäneet omasta aiheestaan. Näin oppi-

laitetaan esille seinälle.

laat saavat huomata mitä toiset oppilaat ovat löytäneet ja huomaavat mistä aiheesta voisivat myös itse etsiä lisää tietoa.

Projekti on suunnattu neljäsluokkalaisille. Projektin myötä har-

Koska oppilaat työskentelevät eri valtioiden parissa he eivät

oitellaan yhteistyötä eri oppilaiden kanssa sekä opitaan muun

voi suoraan "kopioida" toisen tekstiä, vaan saavat ainostaan

muassa oma-aloitteisuutta ja omatoimisuutta.

vinkkejä. Tämä kokoontuminen tapahtuu opettajan johdolla, ja

Tiina Naakka

POHJOISMAAT

[38]

Anna Lätti

Projekti liittyy ainakin äidinkielen ja kuvataiteen opetukseen. Oppi-

niteltu tätä vaihetta varten. Luokkaan on muodostettu pulpeteista suojaisia soppeja. Myös kankaita voi käyttää ”sisus-

laat ja opettaja(t) vierailevat tai-

tamiseen”. Jokaisella on oma runotyyny,

denäyttelyssä.

joka on aiemmin tehty käsityön tunnilla

Oppilaiden tehtävänä on etsiä näyttelystä kolme kiinnostavinta teosta ja poh-tia valinnalle perusteluja. Sen jälkeen oppilaat miettivät sanoja, jotka kuvastavat valittuja teoksia parhaalla mahdollisella tavalla tai jotka tulevat niistä mieleen.

Koulussa taidenäyttelykäynnin jälkeen tutustutaan äidinkielen tunnilla esim. japanilaisiin tanka-runoihin. Luokkaan

tätä tarkoitusta varten. Oma tyyny on mukana runojen työstämisvaiheessa, samoin myöhemmin, kun runoja kuvitetaan. Taideteoksista mieleen tulleiden sanojen ja ajatusten pohjalta kirjoitetaan omia tanka-runoja. Jokainen tekee vähintään kaksi tankaa, joihin tehdään kuvataiteessa kuvitukset. Runoista ja kuvituksista järjestetään näyttely ja/ tai tehdään runokirja. Oppilaat vastaavat mahdollisimman pitkälti itse myös tästä töiden kokoamisvaiheesta.

sijoittuva oppimisympäristö on suun-

[39]

Anna-Mari Meril채inen

[40]

Juha Lötjönen Tässä pyrin hahmottelemaan sellaista luokkaympäristöä, joka soveltuu ja tarvittaessa muuntuu myös projektioppimisen tarpeisiin. En osannut valita mitään tiettyä projektia, jota varten olisin luokan suunnitellut, joten pyrin tekemään suunnitelmasta sellaisen, että se soveltuu monenlaisiin projekteihin.

Tietokoneiden avulla oppilaat voivat etsiä internetistä tietoa projekteihinsa sekä tehdä töistään esityksiä. Kuvassa oikealla ylhäällä olevassa nurkkauksessa voi joko pitää taukoja tai kokoontua vaikkapa ideariihen merkeissä. Suurimman alueen tilasti vie pulpetit ja opettajan pöytä. Pulpetteja siirtelemällä tilaa voidaan hyvin joustavasti muokata tarpeiden mukaan. Jos tarvitaan yhtenäistä pöytätilaa, niin pulpetit voidaan laittaa yhteen tai jos tarvitaan paljon lattiatilaa, niin pulpetit voidaan siirtää huoneen takaosaan. Kirjahyllyt toimii tilanjakajana sohvanurkkauksen ja muun huoneen välillä.

[41]

UNI JA LEPO

Antti Mäkinen

Oppimisprojektin voi integroida biologian ja psykologian opetukseen. Ilmiönä uni ja lepo. Pohditaan myös niiden merkitystä ihmiselle.

Oppimisympäristön tarkoituksena on tutkia unta ja lepoa ja sen yhteyttä opiskelutehokkuuteen. Kyseinen luokkahuone on jaettu kahteen osaan. Itse luokkahuoneeseen ja toiseen lepoa varten valmistettuun huoneeseen. Lepohuoneessa on tv, sänkyjä, sohva, jumppapalloja, peili ja kasvi. Itse luokkahuone on perusluokka pulpetteineen ja opettajanpöytineen.

Opetus tapahtuu jaksoissa. Ensimmäisessä jaksossa ei käytetä lepohuonetta ollenkaan. Toisessa jaksossa lepohuoneessa on mahdollista viettää välitunnit. Kolmannessa jaksossa lepohuonetta ei käytetä. Neljännessä jaksossa lepohuoneessa saa viettää välitunnit ja siellä saa nukkua/oleskella 1,5h kestävän ruokavälitunnin ajan. Viidennessä jaksossa huone on vapaassa käytössä.

Jokaisen jakson jälkeen oppilaat tekevät raportit omista kouluarvosanoistaan ja tuntemuksistaan luokassa väsymyksen kannalta. Viidennen jakson jälkeen oppilaat tekevät loppuanalyysin, jossa tutkivat unen ja levon merkitystä ihmiselle.

[42]

LUOKKARETKI Projektia voidaan integroida moneen oppiaineeseen

Projektini olisi luokan kanssa yhdessä toteutettava

1.Äidinkieli: aineet,

luokkaretki. Puuhastelua luokkaretken ympärillä

haastattelut (esim.

riittää koko vuodeksi ja ideointi sekä työskentely

projektitaululle)

Hanna-Maria Partanen

tapahtuu paljolti omassa luokassa.

2. Kuvataide: matkapäiväkirjan

Mikä luokkaretki on?

Minne haluamme mennä?

askartelu

- kootaan ajatuksia yhteen ja mietitään

- kirjoitelmien kautta voimme lähteä

joulumyyjäisiin

niiden realistisuutta

katsomaan mikä on mahdollista

- otetaan selvää esim. haastattelemalla

toteuttaa

3.Matematiikka:

- kirjoitetaan ylös millainen unelma

- opettelemme toisen huomioon-

budjetin luominen

luokkaretki olisi

ottamista ja yhteisymmärrystä

valmistaminen,

- päätämme yhdessä kohteen ja siellä

4.Maantieto /

Mitä sen toteuttamiseen

Biologia/Uskonto:

tarvitaan?

kohteen tutkiminen

- pohditaan yhdessä mistä osista

5.Liikunta/Musiikki: valmistellaan esimerkiksi temppuratapäivä jonka avulla kerätään varoja

luokkaretki koostu - punnitsemme eri vaihtoehtoja: teemmekö työtä yksin vai yhdessä? ketä kaikkia tarvitsemme mukaan projektiin?

- käymme yhdessä läpi rahoituksen - muodostamme oman aikataulumme toteutuksen suhteen

6.Käsityö: tuotoksia joulumyyjäisiin

Toimitaan yhdessä (opettajan ohjauksella) vanhempien, oppilaiden kuten monien eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

[43]

suoritettavat aktiviteetit

Toimivassa luokkatilassa: - Tarpeellinen tiedon varasto helposti saatavilla (atk-laitteet, kirjat...)

- Informaation käsittelyyn tarvittavat välineet läsnä (atk-laitteet, kynät, muistiinpanovälineet...)

- Ohjaava oppimisprosessin edustaja (opettaja, tehtävän anto..)

VESI

Anu Leino

Luokka jaetaan pieniin ryhmiin, joissa veden eri ilmiöitä

lähteistä ja järvistä ja vertailla niitä. Ryhmä voi yhdessä

tutkitaan ja pohditaan. Projektissa käsiteltäviä aiheita

pohtia eri tapoja säästää vettä ja myös testata toimi-

voivat olla mm. veden kiertokulku luonnossa, veden eri

vatko ne.

olomuodot (kiinteä, neste ja kaasu), vesivoima (padot, myllyt), ekologisuus (veden säästäminen ja vesistöjen

Veden eri olomuotoja voi tutkia esim. sulattamalla sa-

puhtaus), vesi elinym-päristönä. Projektiin voi liittää vie-

man verran jäätä ja lunta. Tästä voi havainnoida

railukäynnin jätevedenpuhdistamossa, vesilaitoksella tai

sulamisnopeutta, lämpötilan vaikutusta ja sitä kuinka

myllyllä.

paljon vettä syntyy kummastakin (tuleeko jäästä enem-

män vai vähemmän vettä kuin lumesta). Samoin haih-

Opettaja voi luokan kanssa yhdessä keskustella mitä

tumista voi tutkia keittämällä vettä. Ryhmä voi valo-

aiheita oppilaat käsittelisivät mieluiten, oppilaat moti-

kuvata vettä eri olomuodoissa ulkona (vesilätäköt, jää-

voituvat ja sitoutuvat paremmin sellaiseen aiheeseen

puikot, sumu..) ja sisällä (veden keittäminen, pakas-

jonka valinnassa he ovat itse olleet mukana. Jokainen

tin…).

ryhmä valitsee oman teemansa jota se tutkii. Luokka voi myös valita yhden yhteisen teeman jonka käsittelyn

Vesivoimaryhmä voi ottaa selvää miten eri voimalat

he jakavat pienempiin osiin.

toimivat. He voivat myös haastatella henkilöä joka on töissä puhdistamoss. Ryhmä voi rakentaa pienois-

Projekti aloitetaan tavoitteiden ja tutkimusongelmien

mallin myllystä tai tehdä piirustuksen tietokoneella.

asettamisella. Pienryhmässä ainakin yksi oppilas pitää päiväkirjaa johon merkitään kaikki pohdinnat ja pro-

Projektin loputtua ryhmä esittelee omat tuloksensa/

jektin eteneminen. opettaja auttaa tiedon hankinnassa

tuotokset ja opettavat muille oppimansa asiat. Luokan

ja seuraa ryhmien etenemistä.

seinälle voidaan projektin aikana koota julisteita, kuvia,

tekstejä, tietoiskuja ja tutkimustuloksia.

Ekologiaryhmä voi kerätä tietoa vesien saastumisesta, mikä sitä aiheuttaa ja mitä asialle voi tehdä, he voivat kerätä vesinäytteitä lähiympäristön joista, puroista

[44]

KERIMÄKI

Sanna-Kaisa Holopainen

Oppimisympäristönä: luokka ja tietyt muut

lunkirjasto, internet, lehtiä. Jokainen ryhmä aloit-

kohteet

taa työskentelynsä yllä olevassa oppimisympäristössä/ luokassa 2-4 oppituntia. Ja myö-

Kerrotaan, että aiheena Kerimäki ja mah-

hemmin jokainen ryhmä saa hankkia kuvia, tie-

dollisuus mennä tutkimaan tiettyä asiaa Keri-

toja omasta valitsemastaan kohteesta opettajan,

mäestä (Kirkko, luonto, hiostoria/yleistieto,

koulunavustajien ollessa mukana (kohteet lähel-

nähtävyydet, harrastusmahdollisuudet). Jokai-

lä koulua). Ryhmä tekee lopuksi tiedoistaan ison

sella pöydällä yksi kyltti/ aihe ja oppilaat voivat

seinäjulisteen. Työskennellessä opettaja on seu-

mennä mihin ryhmään haluavat sen mukaan

raajan roolissa, hän antaa vain alussa paperit/

mistä on kiinnostuneet. Jokaiseen ryhmään tu-

ohjeet ja katsoo, että ryhmäytyminen onnistuu ja

lee 4 jäsentä. Jokaiselle ryhmälle annetaan pa-

auttaa jos kysytään. Toiminta on siis oppilas-

peri, jossa on ainakin ne tiedot, jotka täytyy

johtoista. Ryhmät myös arvioivat lopuksi toimin-

löytää. Apuna tietojen hankinnassa kirjoja/ kou-

taansa.

[45]

TIETOKIRJA

Hanna-Maria Partanen

Tarkoituksena on valmistaa luokan oma tietokirja. Oppilaat jaetaan 2-4 hengen ryhmiin, joista jokainen tekee tietokirjaan jutun ainakin yhdestä aiheesa. Aiheet voivat olla oppilaiden itse valitsemia, tai sitten opettaja voi antaa listan aiheista, joista tietokirjassa täytyy olla "artikkelit". Projektin tarkoituksena on oppia etsimään tietoa ja muokkaamaan sitä muotoon, joka kaikkien on helppo ymmärtää. Oppilaiden tulisi työskennellä mahdollisimman itsenäisesti.

Tarkoituksenmukaisessa oppimisympäristössä tulisi olla tarjolla tiedonhakulähteitä (kirjat, Internet...) sekä muita välineitä tehtävän tekemiseen. Artikkeli kuvitetaan itse joko piirtämällä tai valokuvaamalla. Valmiit jutut esitellään muulle luokalle, ja kootaan lopuksi esimerkiksi kansioon, jota kaikki voivat käydä selailemassa.

[46]

Ryhmän projektin aiheena on lähiympäristön Emilia kasvit.

Luostarinen Aluksi yhdessä on mietitty, mitä tiedetään kasveista ja mitä halutaan oppia niistä lisää. Pienryhmissä on ensin etsitty tietoa eri kasveista ja tiedot on koottu yhteisesti näkyville. Kasvit on edelleen jaettu pienryhmille ja kasveihin on tutustuttu tarkemmin ja tuodaan tiedot taas koko luokalle. Tehdään retki lä-

hiympäristöön, etsitään omia kasveja ja dokumentoidaan ne valokuvaamalla.

Lähiympäristössä on metsää, peltoa ja järvi, joiden ympäristöistä kasvit löytyvät. Tutkitaan, millaisissa ympäristöissä kasvit viihtyvät ja miten ympäristö on muuttunut. Keksitään kasveista satumainen kertomus ja mahdollisesti kehitellään lasten kanssa muitakin ideoita. Jos kasvien tutkimus tuo uusia ongelmia, joita halutaan ratkaista, tutkitaan myös niitä. Tehdään tiedoista koonti seinälle, ja esitellään koko luokalle oma tuotos ja kertomukset ja keskustel-

[47]

laan aiheista. Huoneen hiekkalaatikkoon kootaan pieni katsaus lähiympäristön kasvistoon. Koko projektin kulku tallennetaan videokameralle ja esitetään leikattu videoesitys esimerkiksi vanhempainillassa. Opettajan tehtävänä on ylläpitää työskentelyä ja auttaa tiedon etsimisessä.

Tärkeää on kannustaa oppilaita tarttumaan omiin ideoihin, eikä rajata työskentelytapoja tiettyihin raameihin. Opettajan tulee kuitenkin pitää itse langat käsissä ja olla tietoinen jokaisen pienryhmän etenemisestä.

Lähiympäristön kasvit

Tiina Torikka

PELIT

Projektin ideana on tutustua suosittuihin peleihin. Samalla opitaan myös häviämistä ja voittamista, sekä onnistumisten ja epäonnistumisten kohtaamista. Jokainen ryhmä valitsee yhden tunnetun pelin, johon tutustuu paremmin projektin aikana.

Peleiksi voi valita esimerkiksi shakin tai tammen, mutta myös normaaleja lautapelejä kuten Monopoli tai Afrikan tähti.

Ryhmien jäsenten tehtävänä on tehdä pieni esitelmä pelistä, sen synnystä ja historiasta. Ryhmät ottavat myös selvää säännöistä, ja yrittävät oppia ne. Opettaja auttaa ryhmissä sääntöjen opettelua.

Kerran viikossa otetaan käsittelyyn yksi peli, ja ryhmä esittelee pelin muulle luokalle. Ryhmä opettajan avustuksella opettaa säännöt kaikille, jonka jälkeen pelataan pelejä koko luokan voimin. Ryhmän jäsenet ja opettaja kiertelevät alussa luokassa neuvomassa tarvittaessa, jonka jälkeen hekin voivat keskittyä pelaamiseen. Projektin lopulla, kun kaikki pelit ovat esitelty, voidaan yhdessä päättää yksi peli, jonka pelaamisesta pidetään turnaus kaikkien luokan oppilaiden kesken.

Luokassa pulpetit järjestellään tuntien alussa pieniin ryhmiin, jotta pelaaminen onnistuu paremmin. Kaikkia pulpetteja ei aina tarvitse käyttää, joten ne voi siirtää luokan reunoille tilan saamiseksi. Pelit ovat odottamassa käyttöä luokan kaapeissa.

[48]

Olen suunnitellut luokkatilan, joka tukee ja palveAnnamari lee käsityöRiittinen projektia.

Kyseisessä projektissa tutustutaan yhdessä lasten kanssa suomalaiseen vanhaan kansalliseen perinteeseen. Projekti toimii hyvin integroituna historiaan ja äidinkieleen. Projektissa olisi tarkoitus valmistaa tekstiilityönä käsinuket, joista dramatisoitaisiin näytelmä.

Projektiin kuuluu myös lavasteiden ja yleinen näytelmän suunnittelutyö.

Opettajan tehtävänä on projektin alussa herätellä oppilaiden mielikuvia entisajoista esimerkiksi valokuvien ja taidekuvien avulla. Lisäksi opettaja voi näyttää lyhyitä pätkiä vanhoista kotimaisista elokuvista herätelläkseen oppilaissa kysymyksiä ja motivaatiota. Tästä eteenpäin opettaja toimii ikään kuin työnohjaajana ja tukee oppilaiden projektin aktiivista etenemistä.

Oppijoille jaetaan omat tehtävät, joita he alkavat aktiivisesti suunnitella ja tehdä. Opettaja voisi esim. jakaa ryhmittäin erilaiset vastuualueet, joita voisivat olla esimerkiksi nuket ja niiden vaatetus, lavasteiden teko,

[49]

näytelmän kirjoittaminen ja musiikki.

Tärkeintä on kuitenkin, että oppilaille annetaan aikaa rauhassa suunnitella ja visualisoida omia töitään ja vastuualuettaan. Oppilaat voisivat myös ottaa valokuvia projektin etenemisestä ja pitää oppimispäiväkirjaa.

Tällöin voitaisiin esimerkiksi projektin lopussa koota valokuvat näyttelyksi.

Lisäksi tämä tarjoaa oivan tilaisuuden palata taaksepäin oppimisprosessiin ja miettiä yhdessä oppilaiden kanssa mitä kukin on oppinut projektin aikana.

Johanna Pohjanheimo

Suunnittelemani luokkatila on erityisopetuksen luokka. Oppilaat istuvat 4-hengen ryhmissä ja opettelevat näin yhteistyötä. Opetetus on eriytettyä.

Aiheena on musiikki ja jakson teemana erilaiset soittimet. Oppilaat suunnittelevat kukin itselleen oman soittimen, joka kertoo soittajastaan jotakin. Oppilaat valitsevat (opettaja kuitenkin kontrolloi!) mieleisensä kappaleen ja säestävät sitä omilla soittimillaan, opettaja soittaa pianoa. Lopuksi luokka esittää kappaleensa jossakin koulun juhlassa, esim. kevätjuhlassa.

Luokassa pulpetit järjestellään tuntien alussa pieniin ryhmiin, jotta pelaaminen onnistuu paremmin. Kaikkia pulpetteja ei aina tarvitse käyttää, joten ne voi siirtää luokan reunoille tilan saamiseksi. Pelit ovat odottamassa käyttöä luokan kaapeissa.

[50]

Saija Taimisto

niiden vaikutusta kasvin hyvinvoivaan kasvuun, kokoon, satoon jne. Projektissa on neljä ei työryhmää, joilla on oma tehtävänsä. Kaikkien ryhmien kasvit kasvavat samanlaisissa olosuhteissa, mutta vain yhtä kasvutekijää muokataan jokaisen kasvin kohdalla. Ryhmän 1. kasvilta rajoitetaan valon saantia, ryhmän 2. kasvi saa erityisen paljon erilaisia kasvua kiihdyttäviä ravintoaineita oikeassa suhteessa, ryhmän 3. kasvi taas saa paljon vettä ravinnokseen kun taas ryhmän 4. kasvi elää erilaisessa kasvualustassa kuin muut projektin kasvit. Kun jokaisella ryhmällä on kasvinsa ja tarkkailuaiheensa he rupeavat pitämään päiväkirjaa kasvinsa erilaisista muutoksista, tarkkailevat sen kasvua tai ihan mitä vain kasvuun liittyviä muutoksia.

Projekti kestää kuukauden jonka lopuksi raportoitu materiaali kootaan ja esitellään muille luokkalaisille. Projektin lopuksi ryhmäläiset vertaavat tuloksia jo ennen kasvuprojektia tehtyihin hypoteeseihin ja yhdessä pohditaan niiden eroja tai yhtenäisyyksiä.

Tässä projektissa opettajalla on mahdollisimman pieni rooli sillä kaikki tutkimustyön tekeminen, havainnointi ja raportointi on oppilaslähtöistä ja tulee ainoastaan oppilailta. Opettajan ainut rooli on alussa liikkeelle laittaminen ja ohjeistus ja lopussa yhteenkoonnin johdattelu erilaisin kysymyksin.

Jotta kuitenkin oppilailla olisi vertailukohde johonkin kasviin jossa kaikki nämä kasvutekijät ovat oikeassa suhteessa säännösteltyjä, voisi opettaja tällaisen kasvin koko projektin ohella kasvattaa. Tällä kasvilla olisi valoa riittävästi, vettä ja ravintoaineita sopivasti sekä sen kasvualusta olisi sille mitä otollisin.

[51]

KASVIEN KASVUTEKIJÄT

Projektissa tarkoituksena on tutkia kasvin kasvuun vaikuttavia kasvutekijöitä ja

KASVIN BIOLOGISEN RAKENTEEN TUTKIMINEN

Ossi Kärpänen

Projekti aloitetaan luokkatilasta yhteisenä opettajajohtoisena alustuksena tutkimusaiheesta. Oppilaat seuraavat opettajan tekemän aiheeseen orientoinnin opetustaululta. Opetustilasta siirrytään neuvottelupöytään, jossa yhdessä pohditaan ja päätetään kuinka projektia ryhdytään toteuttamaan. Neuvottelussa jakaudutaan ryhmiin ja ryhmissä jakaudutaan tutkimaan omaa kasvin rakenteeseen liittyvää asiaa. Neuvottelussa päätetään ja rajataan mitä lähdetään tutkimaan annetun tutkimusongelman perusteella. Tämän jälkeen aloitetaan projektin työstäminen. Laboratoriossa voi tarkastella kasvin rakennetta mikroskoopeilla ja muilla aiheeseen liittyvillä välineillä. Teknologiakeskuksessa voi etsiä tietoa aiheesta ja kirjoittaa muistiinpanoja atk-laitteiden avulla. Neuvottelupöydän vieressä olevasta kirjahyllystä voi etsiä kirjallista tietoa aiheesta. Luonnosta löytyy kasvien näytteet, joita voi tutkia. Neuvottelupöytään palataan projektin edetessä kertomaan omasta ja ryhmän etenemisestä. Opetustaululle palataan, seuraamaan yhteisesti projektiin liittyvää opetusta. Lopuksi, kun projekti on päättynyt ja siitä on tehty päätelmät, arviointi, esitetään siitä kaikille oppilaiden, ryhmien ja opettajan esittämä yhteenveto luokkatilassa.

[52]

Salla-Maarit Sarajärvi

YSTÄVYYS Projekti on suunniteltu toteutettavaksi ystävänpäivän aikoihin ja siihen osallistuu 3. luokkalaiset. Luokasta löytyy pelipöytä, sohvia ja pari muuta pöytää, joiden ääreen voi kokoontua porukalla. Tila ei ole perinteinen luokka, vaan sen tarkoituksena on avustaa hyvän yhteishengen luomisessa.

Projektin alussa käydään läpi ystävyyttä ja sen merkitystä. Tämän jälkeen luokka jaetaan kolmeen pienempään ryhmään, jotka suunnittelevat ystävänpäivään liittyvän leikin, kilpailun tai pelin. Kyseisen luokkatilan lisäksi työskentelyä voi jatkaa myös liikuntasalissa. Oppilaille on varattu kokonainen oppitunti aikaa suunnitteluun, jonka jälkeen oppilaat esittelevät suunnitelmansa opettajalle. Hyväksyttyjen suunnitelmien toteutus aloitetaan seuraavana päivänä. Projektin loppukoontina kukin ryhmä pitää muulle luokalla suunnittelemansa ohjelman luokan yhteisessä ystävänpäivä-juhlassa. Projektin päätteeksi annetaan yhdessä palautetta muille ryhmille ja tehdään myös itsearvionti omasta työskentelystä.

[53]

Marianna Tuominen

TERVEELLISTÄ JA MAUKASTA Tehtävänannossa ei määritelty erikseen, mille

Projekti toteutetaan yhteistoiminnallisena oppi-

luokka-asteelle projekti pitää suunnitella. Oma

misena muutaman kotitaloustunnin aikana. Oppi-

projektini on suunniteltu seitsemäsluokkalaisille.

laat saavat itse suunnitella lautasmallin mukaiset

Projekti on nimeltään "Terveellistä ja maukasta".

ateriakokonaisuudet alusta alkaen. Raaka-ainei-

Seiskaluokkalaiset ovat opiskelleet terveystie-

den suhteen on asetettu jonkinlaisia rajoituksia,

dossa terveellistä ravintoa ja lautasmallin käyttöä

mutta muuten oppilailla on vapaat kädet suun-

ruoka-annosten kokoamisessa. Projekti toteu-

nittelun suhteen. Oppilaat asettavat tavoitteet, joi-

tetaan kotitalouden tunnilla hyödyntäen terveys-

hin pitäisi projektia toteuttaessa pyrkiä. Oppilaat

tiedossa opittuja asioita.

ottavat selvää ravintoaineista ja siitä, mihin elimistö mitäkin tarvitsee ja mistä ruoka-aineesta

Luokkatila on osittain tavallinen kotitalousluokka.

mitäkin ravintoainetta saa. Oppilaat saavat etsiä

Luokasta löytyy pesukone ja kuivausrumpu,

erilaisia reseptejä tai luoda niitä omasta päästään.

jääkaappi, astianpesukone, lavuaarit ja työpöydät.

Toki myös pöytien kattaus on oppilaiden ryhmissä

Luokkaympäristön viihtyvyyteen on kuitenkin

suunnittelema. Suunnitelmien mukaiset ateriako-

panostettu hiukan enemmän: yhdeltä työpöydältä

konaisuudet valmistetaan yhteistoiminnallisesti.

löytyy viherkasveja, oppilaille on myös oma sohva

Kun terveelliset ateriat on nautittu, oppilaat ar-

ja lattialla on kaunis itämainen matto. Unohdin

vioivat onnistumistaan. Suunnitelmia arvioidaan.

suunnittelemastani luokkatilasta kotitalous-

Oppilaat arvioivat myös sitä, kuinka yhteistyö su-

luokkaan olennaisesti kuuluvat osat, hellan ja uu-

jui ryhmissä, päästiinkö tavoitteisiin ja tuliko

nin, mutta sovitaan, että ne löytyvät viereisestä

ruoasta terveellisen lisäksi maukasta.

huoneesta, jota ei nyt tässä näy.

[54]

[55]

NETTISIVUT LUOKALLE

Marianna Vanhanen

Projekti

Luokkahuone

- Tarkoituksena on tehdä oppilaiden kanssa yhdessä luokan omat nettisivut

- huone on suunniteltu nettisivujen työstöä varten

- Opettaja ja oppilaat suunnittelvat yhdessä mitä nettisivuille laitetaan (oppilaslähtöinen)

- huoneesta löytyy "kokouspöytä", jossa voidaan yhdessä keskustella ja suunnitella nettisivuja

- Opettaja ohjaa ja neuvoo oppilaita tekemään nettisivuja

- sohvanurkkaus on myös tarkoitettu keskustelu/suunnitelu alueeksi

- Nettisivuihin tehdään materiaaleja integroituna eri oppiaineisiin (esim. äidinkieli, kuvataide)

- tietokoneita löytyy luokasta 2+opettajan läppäri -> tarkoituksena on myös käyttää tietokone luokkaa apuna, jos koneita tarvitaan enemmän käyttöön

- Nettisivuja tehdään/ päivitetään ympärivuoden aina 6. luokkaan asti - HUOM! vanhemmilta on kysyttävä ensin luvat lapsien tuotoksien/ kuvien julkaisemiseen!!!!

- Myös muita kouluntiloja/ ympäristöä käytetään apuna (esim. kuvien ottaminen) - Huoneesta löytyy myös skanneri, digikameroita ja videokamera (ei näy kuvassa)

[56]

Projektini on suunniteltu alkuopetukseen ja sen tavoitteena on tutustua lasten kanssa kuvataiteen tunnilla erilaisiin pintoihin.

Lapset tutkivat erilaisia pintoja sisällä ja ulkona paperin ja vahaliitujen avulla. Paperi asetetaan pinnan päälle ja vahaliidulla väritetään pintaa, jolloin saadaan pinnan kuviot tallentumaan paperille.

Emma Silander

Projektin alussa keskustellaan opettajajohtoisesti erilaisista pinnoista, miltä ne tuntuvat kädelle, mistä niitä löytyy, mikä on lasten lempipinta jne. Opettaja kehottaa lapsia olemaan luovia ja testaamaan monenlaisia pintoja. (Millainen jälki tulee kengänpohjasta? Entä kuusen rungosta tai puun lehdestä? Minkälainen on lattian pinta?)

[57]

Heidi Piispanen

KESKIAIKA

Suunnittelin luokkatilan, jossa on tarkoitus toteuttaa projekti liittyen keskiaikaan.

Luokan olen suunnitellut neljään eri tilaan, joissa jokaisessa voi toteuttaa projektin eri osia tehokkaasti. Luokkatilan seinät ovat lasia, joten opettaja voi seurata oppilaiden toimintaa.

Opettaja kertoo projektin aiheen oppilaille opiskelu- ja neuvottelutilassa. Aiheena on keskiaika ja oppilaiden on määrä toteuttaa projekti siten, että he rakentavat keskiaikaisen kaupungin pienoismallin. Oppitunti integroidaan historiaan, kuvataiteeseen, käsityöhön ja äidinkieleen. Oppilaat jaetaan neljän hengen ryhmiin, joissa jokaisessa keskitytään yhteen keskiaikaiseen aiheeseen, esim. rakennukset, ammatit, uskonto jne. Kun aiheet on annettu oppilaat tekevät opintoretken johonkin keskiaikaiseen kaupunkiin, esimerkiksi Turku. Opintoretkellä oppilaat tutustuvat mm. Turun linnaan, Turun Tuomiokirkkoon, keskiaikaisiin katuihin, taloihin, vaatteisiin ym ym. Retken jälkeen oppilaat alkavat työstää varsinaista projektityötään.

He käyttävät apuna luokkatilansa eri paikkoja, kuten kirjastoa ja atk-tilaa. Kun he ovat tehneet muistiinpanoja ja havaintoja tarpeeksi aiheestaan, he luonnostelevat omasta aiheestaan pienoismallin. Tämän jälkeen he työstävät työtään työskentelytilassa. Kun työ on valmis, kaikki pienoismallit kootaan suurelle alustalle ja jokainen ryhmä valmistautuu kertomaan omasta osuudestaan muille. Työ kootaan näyttelytilaan, jossa jokainen ryhmä kertoo omasta työpanoksestaan ja näin ollen opettavat muita luokkatovereita oman asiansa osilta. Projektityöskentely päätetään loppukeskusteluun ja arviointiin neuvottelupöydän ääressä. Opettaja avustaa oppilaita projektin aikana. Hän kiertelee luokkatilassa ja kannustaa oppilaita työssään.

Hän on myös tärkeä henkilö alku- ja loppukeskustelun osalta.

[58]

[59]

MEIDÄN PUUTARHAMME Projektini on suunniteltu osaksi kuvataidetta. Projektin nimi on ”Meidän puutarhamme”. Projekti on luokan yhteinen, mutta se toteu-

Emma Silander

tetaan ryhmissä.

Tila, jossa on neljä pöytää ja tuoleja, on tarkoitettu keskustelulle, suunnittelulle ja yhdessä visioimiselle. Seinillä on erilaisia kuvia ja ju-

listeita, jotka antavat oppilaille ideoita. Suunnittelulle ja visioinnille myös toinen tila, jossa on runsaasti pöytätilaa, tietokoneita sekä piirustusvälineitä.

Projektille on varattu vielä kolme huonetta, joista yhden lattia on kivien, yhden lattia hiekan ja yhden lattia mullan ja ruohon peitossa. Nämä huoneet ovat tarkoitettu taimien kasvattamiselle sekä erilaisille kokeiluille.

Kun puutarha on suunniteltu ja visioitu valmiiksi, ja taimet ovat tarpeeksi suuria, toteutetaan projekti takapihalle. Pihalle on varattu jokaiselle ryhmälle oma alue. ryhmien suunnitelmat on toteutettu niin, että ne ovat sopusoinnussa keskenään.

Projektin tavoitteena on kehittää lasten pitkäjänteisyyttä, ryhmässä toimimisen taitoja sekä tarjota uudenlainen kokemus, johon koko luokka osallistuu yhdessä.

[60]