Partiohallinnon pauloissa pääkaupunkiseudulla

Partion uutena visiona on “tarjota jokaiselle nuorelle taidot muuttaa maailmaa”.

Mihin partiossa keskitytään ensi vuoden toiminnassa? Mitkä ovat tulevan piirileirin tavoitteet? Onko uusi partiolupaus valmis hyväksyttäväksi? Näihin kysymyksiin partiohallinto pyrkii vastaamaan.

TEKSTI Niko Tamminen KUVAT Anna Enbuske, Atte Kesti Kirjoittaja toimi partioneuvostossa vuosina 2017-2020 Pääkaupunkiseudun Partiolaisten edustajana.

Kun partiolaisilta kysytään, mikä on parasta heidän harrastuksessaan tai jopa elämäntavassaan, mainitaan usein retket, leirit ja tapahtumat kavereiden kanssa. Jotta nämä partiovuoden kohokohdat ja viikoittainen toiminta lippukunnissa pysyvät mielekkäinä ja houkuttelevat lisää ihmisiä mukaan toimintaan, on partio-organisaatiossa muutamia tahoja tukemassa koko palettia. Tätä varten ovat olemassa piirihallitus, piirineuvosto ja partioneuvosto.

Kyseisten tahojen edustajat valitaan tehtäviinsä aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja he tekevät niin alueellista kuin valtakunnallistakin partiotoimintaa koskevia päätöksiä heille suodun luottamuksen turvin. Pääkaupunkiseudun Partiolaisten vuosikokouksessa äänivaltaa käyttävät lippukuntien edustajat, jotka päättävät joko suoraan tai välillisesti, ketkä täyttävät nämä 77 (sisältäen varaedustajat) pääkaupunkiseutulaisten partiolaisten luottamustehtävää. Ehdolle asettuneet esittäytyvät äänestäjille, ja lopulta edustajat valitaan vaaleilla. Toimintatapa on samankaltainen kuin esimerkiksi koulujen oppilaskunnissa ja Suomen eduskunnassa.

Piirihallitus toiminnan keskiössä

Piirihallitus (lempinimeltään “piha”) tekee viikoittain vapaaehtoistyötä eri osa-alueilla. Se vastaa toimikuntien kanssa esimerkiksi erilaisten tapahtumien, koulutusten ja vapaaehtoisten toimintaa tukevien sisältöjen tuottamisesta. Hallituksen jäsenet johtavat toiminnanalansa työskentelyä ja pohtivat, miten lippukuntien johtokolmikkoja koulutetaan, miten harrastustiloja riittää kaikille, minkälainen markkinointi saa yhä useamman kiinnostumaan partiosta ja miten varmistetaan, että jokainen vapaaehtoinen jaksaa pestissään. Lopputuloksena saattaa syntyä esimerkiksi uusi kurssi, kirje päättäjille, valmis mainosvideo ja maailman nopeimmat partiotaitokilpailut aikuisille.

Piirihallitus vastaa myös erilaisten tapahtumien tilaamisesta. Noin kuuden vuoden välein järjestettävät piirileirit – kuten Aihki, Saraste ja Kliffa –laittaa aluilleen piirihallitus yhdessä piirineuvoston kanssa. Hallitus vahvistaa projektien tavoitteet ja valitsee johtajat suuremmille tapahtumille. Uusiakin tapahtumakonsepteja ideoidaan säännöllisin väliajoin, mikä on näkynyt käytännössä muun muassa partioviikon toteutuksissa ja samoajaleiri IHQUlla.

Päätöksille tukea ja tekijöille selkärankaa

Kuka vastaa piirihallituksen tukemisesta? Kenellä on käsitys siitä, mitä lippukunnissa tapahtuu? Tai ketkä ajattelevat partion tulevaisuutta 2030-luvulla? Lippukuntien edustajista koostuva piirineuvosto (lempinimeltään “pine”) vahvistaa piirin toimintasuunnitelman ja talousarvion eli esittää käytännössä kehitysehdotuksia niin piirin varojen käyttöön kuin tapahtumien organisointiinkin. Päätöksiä pyritään valmistelemaan suuremmalla joukolla, jotta jokaisen mielipide tulee kuulluksi ja ettei kukaan joudu toimimaan yksin. Piirineuvosto laatii pitkän aikavälin suunnitelmia, joiden tehtävänä on vastata tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Viimeisenä esittelyvuorossa on Suomen Partiolaisten (SP) partioneuvosto (lempinimeltään “pane”), jonka toiminta-aluetta on koko valtakunta. Jos piirineuvostossa edustajina toimivat lippukunnat, partioneuvostossa koolla ovat kaikki partiopiirit eli SP:n A-jäsenet. Päätettäviä asioita valmistelee ja esittelee SP:n hallitus. Pääkaupunkiseudulta kokouksissa on mukana aina neljä partioneuvoston jäsentä, jotka ovat halukkaita antamaan panoksensa koko suomalaisen partioliikkeen kehittämiselle. Jos varsinainen jäsen on estynyt, varajäsen osallistuu kokoukseen. Viimeisen neljän vuoden aikana neuvosto on päättänyt esimerkiksi 100 000 partiolaisen jäsenmäärätavoitteesta, vuosittaisesta adventtikalenterin hinnasta, Evon suurleirialueen kehittämisestä ja finnjamboreen tavoitteista.

Tulevaisuutta ohjaamassa

Partiohallinnossa eri tahot toimivat yhteistyössä. Esimerkiksi kun uutta partiolupausta valmisteltiin, aihetta käsiteltiin piirineuvostossa, piirihallituksessa ja partioneuvosten kesken ennen kuin päädyttiin kannattamaan yhden lupauksen mallia. Partion uuden strategian mukaan tulevina vuosina tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää, pyrkiä hiilineutraaliuteen ja kehittää vapaaehtoisten osaamista entistä enemmän, missä jokaisella toimijalla on oma roolinsa.

Mihin edellä mainittujen tahojen toiminta tähtää? Partion uutena visiona on “tarjota jokaiselle nuorelle taidot muuttaa maailmaa”. Hallinnon tehtävänä on huolehtia, että vapaaehtoisilla on rahaa tekemiseen ja suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi.

Lähteet: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt ja toimintaohjesääntö, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n säännöt ja menettelytapasääntö, partioneuvoston kokouspöytäkirjat (2017-2020), Partion strategia ja visio (2021-2026)

info

Piirin kokous valitsi uudet päätöksentekijät kaudelle 2021–2022. Katso piirin nettisivuilta, ketkä ovat partiohallinnon keskiössä seuraavat kaksi vuotta: päpa.fi/tietoa-meista.