5 minute read
Vapaaehtoiset tekevät partion
Ilman vapaaehtoisia ei olisi partiota ja ilman partiota ei olisi harrastusta tuhansille lapsille ja nuorille. Pääkaupunkiseudulla kokoontuu viikoittain 1200 lasten, nuorten ja perheiden partioryhmää. Tämän mahdollistavat 4500 vapaaehtoista reilussa sadassa partion paikallisyhdistyksessä.
Vapaaehtoisten hyvinvointi on vapaaehtoisten pyörittämälle partioliikkeelle elintärkeää. Tuhannet pääkaupunkiseutulaiset lapset ja nuoret kokoontuvat viikoittain mielekkään tekemisen parissa, pääsevät useamman kerran vuodessa luontoon retkille ja leireille ja oppivat turvallisessa ympäristössä uusia taitoja sekä lisäksi oppivat uutta myös itsestään ja toisten kanssa olemisesta.
Advertisement
Partion paikallisyhdistyksiä, leirejä, projekteja ja partiopiiriä satoine luottamushenkilöineen johdetaan vapaaehtoisten voimin. Tuhannet nuoret ja aikuiset oppivat vuosittain uusia taitoja vapaaehtoisten suunnittelemissa ja toteuttamissa koulutuksissa, syventävät osaamistaan erilaisissa asioissa yhdessä tehden ja kasvavat paremmiksi johtajiksi.
Laadukas ja monipuolinen toiminta muodostuu pienistä puroista: tarvitaan visioijia, visioiden sanottajia, johtajia ja tekijöitä. Asiat eivät toteudu, jos niitä ei johdeta. Asiat eivät myöskään toteudu, jos niitä ei kukaan tee. Jokaista käsiparia tarvitaan. Meille on erityisen tärkeää pitää huolta vapaaehtoisistamme, jotta pystymme tarjoamaan harrastuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle.
Vapaaehtoistyössä on tärkeä löytää itsensä kokoisia tehtäviä
Partiossa vapaaehtoistyötehtävää kutsutaan pestiksi. Tavoitteena on, että jokainen pestissä oleva nuori ja aikuinen pestataan tehtäväänsä, mikä tarkoittaa, että hänen kanssaan käydään pestikeskustelu. Pestikeskustelussa käydään läpi muun muassa, mitä tehtävä pitää sisällään ja asetetaan tavoitteita tehtävälle. Tärkeänä pidetään myös henkilökohtaisia tavoitteita, mitä vapaaehtoinen haluaa oppia tehtävässään, keneltä tehtävän hoitamiseen saa tukea ja mitä koulutuksia on tarjolla. Pestikeskustelu käydään yleensä pestin alussa ja lopussa, mutta myös välipestikeskustelut ovat yleisiä varsinkin pitkissä pesteissä.
Pestikeskustelut eivät ole jäykkiä tai kankeita. Pestaamisen tukena on erilaisia materiaaleja, kuten vuonna 2020 kehitetyt pestipelikortit. Pestaaminen voidaan siis toteuttaa myös rennosti pelaillen. Rentoudesta huolimatta pestaaminen on tärkeä osa partion vapaaehtoistyötä.
KUVA Susanna Mikander
Jaksamisen kannalta on tärkeä löytää motivaatio ja kiinnostuksenkohteet, ja tehdä vapaaehtoistyötehtävästä juuri tekijänsä näköinen ja hänen tarpeitaan vastaava.
Vapaaehtoistyö tarjoaa taitoja elämään
Pestit tarjoavat nuorille ja aikuisille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja myös uusien taitojen oppimiseen. Etenkin nuorille nämä tärkeät kokemukset antavat valmiuksia esimerkiksi työelämään.
Jo nuorena pääsee kokeilemaan suuriakin saappaita. 17-vuotias Kerttu Tamminen osallistui syksyllä Plan Internationalin järjestämään maailmanlaajuiseen Girls Takeover -tempaukseen, ja pääsi päiväksi F-Securen toimitusjohtajan paikalle. ”Partiosta olen oppinut sen, ettei johtajuus ja taitojen oppiminen katso ikää tai sukupuolta. Kaikki eivät kuitenkaan ajattele niin, ja se on ollut yksi syy hakea mukaan Girls Takeoveriin”, Kerttu toteaa.
Työelämätaitojen lisäksi partiolaisia kannustetaan yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Helsinkiläinen Yuri Birjulin valittiin vuonna 2020 YK:n nuorisodelegaatiksi. Hän kokee, että partio on herättänyt halun pelastaa maailman. ”Partiossa maailman muuttaminen paremmaksi paikaksi ei ole mitään väriliiduilla maalailua. Partio on sitä, että opitaan ottamaan vastuu ensin pienestä iltanuotiosta, ja myöhemmin vaikka koko lippukunnasta. Sitä, että opitaan toisista kulttuureista tai osataan tulla vaelluksel-
la toimeen myös niiden ärsyttävien tyyppien kanssa. Tai vaikka sitä, että korkealentoisimpiakin ideoita lähdetään toteuttamaan pidempää vatvomatta. Ja tietysti sitä, että suojelemme luontoa yksilöinä ja teemme kehitysyhteistyötä järjestönä.”
Saara Hyrkkö on toiminut tämän kauden kansanedustajana ja kertoo partion olleen ensimmäinen askel politiikan suuntaan: ”Partiosta on syttynyt kipinä vaikuttaa omaan lähiyhteisöön, ja rakentaa ensin omaa lippukuntaa ja viedä eteenpäin oikeaksi katsomiaan asioita.”
Partiossa hankittuun osaamiseen on alettu kiinnittää viime vuosina yhä enemmän huomiota. Tätä varten on kehitetty erilaisia työkaluja ja toimintamalleja, joilla voidaan tunnistaa ja tunnustaa harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa kertyvää osaamista opinnoissa ja työelämässä. Kursseja on alettu opintopisteyttää, ja niitä voi hyväksilukea vaikkapa toisen asteen opinnoissa.
Koulutuksia vapaaehtoisten tueksi
Alkuvuodesta kokoontuessamme Arcadassa pidettyyn Talviseminaariin, koronapandemia oli vielä etäinen uhka. Seminaarin teemaksi valittu vapaaehtoisten hyvinvointi ja jaksaminen osuivat sattumalta juuri oikeaan hetkeen. Päivän aikana osallistujat saivat työkaluja omien voimavarojen tunnistamiseen ja niistä huolehtimiseen sekä vinkkejä ajanhallintaan. Iltapäivällä osallistujat pääsivät paneutumaan omaa vapaaehtoistehtäväänsä tukeviin teemoihin vielä syvemmin.
Maaliskuun alussa Kiljavan leirikeskukseen kokoontui noin 35 itsensä ja oman osaamisensa kehittämisestä kiinnostunutta partiojohtajaa. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä PJ-jatkis-viikonlopussa jatkettiin syventymistä partiojohtajan peruskurssin eri teemoihin. Aiheina oli muun muassa omasta jaksamisesta huolehtimista, viestintää, tiimin johtamista ja partion arvoja eri konteksteissa. Partiossa toimiville johtajille viikonloppu tarjosi myös mukavan hengähdystauon, höpöttelyä ja hengailua sekä uutta ajateltavaa.
Syyskuun lopussa järjestimme Kiljavan leirikeskuksen maastossa SuperSemman, joka perinteisesti kokoaa yhteen osallistujia isosta osasta pääkaupunkiseudun partiolippukuntia. Paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten lisäksi seminaarissa oli ohjelmaa myös partiopiirin luottamushenkilöille. Yön yli kestäneeseen ulkoilmatapahtumaan osallistui yhteensä lähes 180 henkilöä. Hyvän etukäteissuunnittelun ansiosta tässäkään tapahtumassa ei tullut yhtään korona-altistusta. Tapahtumassa varmistettiin mahdollisuus hyvään käsihygieniaan ja turvavälien säilyttämiseen, majoittumiseen omissa teltoissa ja väljyyteen ohjelmissa. Osallistujapalaute oli kiittävää, yhdessä olemisen tärkeys ja sen arvostaminen huokui palautteista.
Nostoja palautteista:
Kiitos paljon semmasta! Oli hauskaa ja myös vähän ”hassua” tavata näin isoa määrää partiotuttuja pitkän tauon jälkeen. Olo semman jälkeen oli inspiroitunut ja hieman höperö. Hauskan viikonlopun jälkeen tuntuu hyvältä jatkaa taas partioarjen parissa. Kiitos!!!
Kiitos! Löytyi motivaatio. Saunotettu ja ruokittu lippukunnanjohtaja kiittää :)
Kiitos järjestäjille, oli ihana päästä pitkästä aikaa oikeaan partiotapahtumaan, vaikka korona taas jyllää ja osallistuminen mietitytti hieman. Oli hauskaa, että koko tapahtuma oli ulkona eli ehdottomasti kannattaa panostaa tähän myös jatkossa!
Kokonaisuudessaan oli hirmu tärkeää päästä pitkän etäpartioputken jälkeen viettämään aikaa partiokavereiden kanssa ihan kasvotusten. Oli ihanaa, että olitte jaksaneet miettiä koronavarotoimia niin tarkkaan ja mahdollistitte siten tällaisen kaivatun tapahtuman järjestämisen. Kiitos! <3
Etäkoulutukset houkuttelivat aiempaa suuremman määrän osallistujia
Vuosi 2020 haastoi monen meistä jaksamisen, kun korona muokkasi arjen hyvin erilaiseksi kuin mihin olemme tottuneet. Etämuotoiseen partiotoimintaan siirtyminen, toiminnan muokkaaminen alati muuttuvien ohjeistusten mukaan ja muun elämän yhdistäminen koronarajoitusten värittämään vapaaehtoistoimintaan vaati onnistuakseen myös paljon tukea partiopiiriltä. Tuotimme partiolippukuntien toimintaan monenlaista materiaalia, muun muassa valmiita ohjelmia etänä tai ulkona järjestettävään viikkotoimintaan, ohjeita vähäkontaktisiin ulkoleikkeihin ja vinkkejä vapaaehtoisten yhteisten kivojen juttujen järjestämiseen koronaturvallisesti.
Etäaika myös yllätti: vaikka perinteisesti olemme ajatelleet, että fyysisesti yhteen kokoontuminen on paras tapa kouluttaa partioasioita osallistujille, monet iltakoulutukset, perehdytykset ja partiolippukuntien johtajistojen alueelliset tapaamiset olivat aiempaa suositumpia nyt, kun osallistuminen ei vaatinutkaan tiukkaa aikataulua työ- tai koulupäivän jälkeen, siirtymistä pääkaupunkiseudun toiselle laidalle – tai edes poistumaan omalta kotisohvalta.
Partiotoiminta kiinnosti uusia harrastajia myös vuonna 2020. Korona-ajasta huolimatta jäsenmäärä pääkaupunkiseudulla nousi hieman. Lasten lisäksi myös uudet aikuiset löysivät tiensä partioon. Tämä näkyi erityisesti uusille vapaaehtoisille suunnattujen koulutusten osallistujamäärissä. Tervetuloa partioon -kurssien ja Erätaitojen perusteet -kurssin osallistujamäärät nousivat edellisestä vuodesta.
KUVA Petteri Ojala
