2 minute read

Uuden peruskirjan myötä partio todella

Uuden peruskirjan myötä partio todella kuuluu kaikille

TEKSTI Stella Björkholm ja Hanna Suomi S uomen Partiolaisten peruskirjassa linjataan periaatteet, jotka määrittelevät partioliikkeen päämäärän ja arvopohjan. Partiossa käytiin vuosien 2017–2018 aikana arvokeskustelua, jonka pohjalta syntyi tarve uudelleen sanoittaa partion arvopohjaa. Peruskirjauudistuksen tavoitteena oli selkeyttää partion arvoja käsittelevää kieltä ja vähentää monitulkintaisuutta, uudistaa partiolupaus ja päivittää kasvatustavoitteiden neljän alakohdan sisältöjä. Uusi partion peruskirja hyväksyttiin Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa syksyllä 2020.

Advertisement

Partion uusi peruskirja sanoittaa entistä selkeämmin sen, että partio on avointa kaikille. Partiossa on tilaa eri uskontokuntiin kuuluville ja uskonnottomille.

Partiossa jokainen antaa partiolupauksen, joka on osoitus partion arvoihin sitoutumisesta. Peruskirjan myötä myös partiolupaus muuttui: uudessa lupauksessa maininta Jumalasta on korvattu sanalla katsomus.

Uusi partiolupaus

Lupaan parhaani mukaan, elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa <ikäkauden> ihanteita joka päivä.

Vanha lupaus

Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa <ikäkauden> ihanteita ja olla avuksi toisille.

Peruskirjan tai partiolupauksen muutos eivät aiheuta muutoksia seurakuntien ja lippukuntien väliseen yhteistyöhön tai taustayhteisösopimuksiin. Tästä on selkeä yhteisymmärrys Suomen Partiolaisten ja kirkkohallituksen välillä.

Yhteistä työtä lippukunnissa ja seurakunnissa

Hyvin monen lippukunnan taustayhteisönä toimii evankelis-luterilainen seurakunta. Osana peruskirjauudistusta on myös lujitettu yhteistyötä niin Suomen Partiolaisten ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuin lippukuntien ja paikallisseurakuntienkin välillä.

Seurakuntien antama rahallinen tuki lippukunnille tilojen, tarvikkeiden ja toiminta-avustusten muodossa on merkittävää ja mahdollistaa monelle lippukunnalle sen toiminnan. Rahan lisäksi yhteisen työn arvon voi löytää yhteisestä arvopohjasta, seurakunnan työntekijän tuesta vaikeassa tilanteessa tai vaikka lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuesta. Yhteistä työtä voidaan tehdä myös erilaisten tapahtumien ja tempausten äärellä, kuten Yhteisvastuu-keräyksen yhteydessä. Jokaisella lippukunnalla on omanlaiset tavat pitää yhteyksiä yllä seurakuntaan.

Seurakunnissa, joiden alueella on partiolippukuntia, on myös sitä varten nimetty työntekijä, eli seppo. Seurakunnan näkövinkkelistä lippukunta, jonka taustayhteisönä se toimii, on seurakunnan sisäistä toimintaa. Se siis tarvitsee riittävät resurssit toimiakseen, kuten esim. diakonia- tai nuorisotyökin. Sepon tehtävänä on pitää yhteyksiä yllä lippukuntaan ja pitää myös partiota esillä muulle seurakunnalle sekä huolehtia partion resursseista. Seppo myös tukee lippukuntaa katsomuskasvatuksessa.

Sepot ovat usein kasvatuksen ammattilaisia, ja siksi sepon voi kutsua mukaan partioryhmän kokoukseen Seurakuntien antama rahallinen tuki lippukunnille tilojen, tarvikkeiden ja toiminta-avustusten muodossa on merkittävää ja mahdollistaa monelle lippukunnalle sen toiminnan.

melkeinpä millä aiheella tahansa. Jos lippukunnassa on esimerkiksi kiusaamista, vakavia sairastumisia tai onnettomuuksia, voi sopivan ulkopuolinen tuki asian käsittelyyn löytyä seurakunnasta. Joskus sepot saattavat lähteä mukaan myös lippukunnan retkille tai leireille.

Espoonlahdessa lippukuntien ja seurakunnan yhteistyö on tiivistä

Espoonlahden seurakunnassa toimii sepon rinnalla lissuja, eli lippukunnan lähisuhdehenkilöitä. Lissuilla halutaan varmistaa se, että seurakunnan työntekijä ei ole liian kiireinen ja kaukana yksittäisen lippukunnan näkökulmasta. Seppo ja lissut eivät välttämättä ole partiolaisia, vaikka hyviä tyyppejä ovatkin. Yhteisen sävelen ja kielen löytäminen on tärkeää, jotta yhteistyö toimii ja keskinäinen ymmärrys säilyy.

Käytännössä yhteistä työtä tehdään monin tavoin. Vähintäänkin yhteiset ja säännölliset kokoukset helpottavat tutuksi tulemista ja mahdollistavat myös käytännön yhteistyöstä sopimisen. Espoonlahdessa lippukunnat ja seurakunta tapaavat kahdesti vuodessa. Vuonna 2020 kevään tapaaminen oli Teamsissa ja syksyllä nähtiin maskien ja turvavälien kanssa kirkolla. Syksyn tapaamiseen pääsi mukaan myös kirkkoherra, jota muistettiin adventtikalenterilla. Poikkeuksellisen vuoden myötä monet tutuksi tulleet tavat jäivät välistä, siirtyivät tulevaisuuteen tai muuttivat muotoaan. Hyvä yhteistyö kuitenkin jatkui haastavista olosuhteista huolimatta!

This article is from: