Herttonomin ABC

Herttonomin ABC

Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys 8.6.2014 Työryhmä: Anna-Maija Gruber, Kaija Kumpukallio, Jari Poutanen hspy.hallitus at gmail.com

SISÄLLYS 1

ALUKSI .................................................................................................................. 5

2

HALLINTO JA MÖKKILÄISEN ASEMA ........................................................ 6 2.1 Perustietoa siirtolapuutarhasta ................................................................. 6 2.1.1 Hallinto ............................................................................................. 6 2.1.2 Vuokrasopimus ............................................................................... 6 2.1.3 Kaupanteko ...................................................................................... 6 2.1.4 Asemakaava ..................................................................................... 7 2.1.5 Siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenyys ......................................... 7 2.1.6 Yhdistyksen päätöksenteko ........................................................... 8 2.1.7 Laskutus ........................................................................................... 8 2.1.8 Osoitteenmuutokset ........................................................................ 9 2.1.9 Alueen aukioloajat .......................................................................... 9 2.2 Yhdistystoiminta ......................................................................................... 9 2.2.1 Toimikunnat ja kesän monet aktiviteetit ..................................... 9 2.2.2 Talkoot .............................................................................................. 9 2.2.3 Riihi ja sen varaaminen ................................................................ 10 2.2.4 Vessat ja suihkut ............................................................................ 10 2.2.5 Tiedotus ja yhdistyksen postin kulku ........................................ 10 2.2.6 Kymppipalkinto ............................................................................ 11

3

RAKENTAMINEN ............................................................................................ 12 3.1 Rakentamisen monet määräykset .......................................................... 12 3.2 Rakentamiseen liittyvää taustatietoa ..................................................... 12

4

PUUTARHANHOITO ....................................................................................... 14 4.1 Huoltokäytävät ......................................................................................... 14 4.2 Katselmukset ............................................................................................. 14 4.3 Kasvinsuojelu ............................................................................................ 15 4.4 Pensasaidat ................................................................................................ 15 4.5 Puut ja pensaat .......................................................................................... 16 4.6 Puutarhan suunnittelu ja rakentaminen ............................................... 16 4.7 Vieraslajit ................................................................................................... 17

5

JÄTEHUOLTO .................................................................................................... 18 5.1 Talousjäte ................................................................................................... 18 5.2 Kompostointi ............................................................................................. 20 5.3 Puutarhajäte ............................................................................................... 20 5.4 Jätelavat ...................................................................................................... 21 5.5 Kirpputorit ja kierrätys ............................................................................ 21 5.6 Muualle toimitettava jäte ......................................................................... 21 5.7 Vaarallinen jäte eli ongelmajäte .............................................................. 21 5.8 Rakennusjäte, sähkölaitteet ..................................................................... 22

6

MÖKIN KUNNOSSAPITO ............................................................................... 23

7

MÖKKIRAUHA JA TURVALLISUUS ............................................................ 25 7.1 Kotirauha puutarha-alueella ................................................................... 25 7.2 Turvallinen mökkialue ja ympäristö ...................................................... 25 7.3 Murroista ja ilkivallasta ........................................................................... 26

LIITE 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHASSA ....................................................................................... 28 LÄHTEET JA HERTTONOMIN TÄRKEÄT ASIAKIRJAT ................................... 29 MUISTIINPANOJA ..................................................................................................... 30 MUISTIINPANOJA ..................................................................................................... 31

5

1

ALUKSI

Herttoniemen siirtolapuutarha on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti arvokas alue. Vuonna 1934 perustettu siirtolapuutarhamme on Kumpulan ohella esimerkki korkeatasoista suunnittelua edustavasta, hyvin säilyneestä siirtolapuutarhasta. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet alueellemme suojelumääräyksellä merkityn asemakaavan (2007) sekä Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön statuksen, jota Helsingin kaupunki ehdotti vuonna 2006.

ABC on syntynyt monista käytännön tarpeista, mutta myös huolesta: miten voimme säilyttää alueemme arvokkaaksi tunnustetun yleisilmeen ja saamamme erityisaseman. Jotta alueen yleisilme säilyisi, myös yksittäisten mökkien ja palstojen yleisilmeen tulisi säilyä riittävän yhtenäisenä. Siirtolapuutarhaliikkeen vanhoista hyvistä arvoista halusimme nostaa esille erityisesti ekologisuuden ja yhteisöllisyyden. Kompostointi, jätteiden vähentäminen ja kierrätys, yhteiset talkoot ja juhlat ovat meille tärkeitä. Siirtolapuutarhamökki on kaiken kaikkiaan varsin omaleimainen paikka viettää kesää. Alue on vihreä keidas keskellä sykkivää kaupunkia, kaikille avoin puisto porttien aukioloaikoina.

Myös tätä avoimuutta ja yhteisöllisyyttä, alueemme merkitystä kaupunkilaisille tärkeänä virkistysalueena haluamme korostaa.

Toki tiedostamme, että tästä ABC:stä puuttuu moni tärkeä asia, ja mielellämme lisäämme sen seuraavaan painokseen. Rakentamiseen, remontoimiseen ja palstanhoitoon liittyvät määräykset ja ohjeet löydät voimassa olevasta Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys ry:n Rakentamisohjeesta (2009), asemakaavan ohjeista, Helsingin kaupungin kaikkia siirtolapuutarhoja koskevasta rakennusohjeesta ja kaupungin julkaisusta Siirtolapuutarhojen yhteiset pelisäännöt.

Hyvää kesää toivottaen, HSPY

6

2

HALLINTO JA MÖKKILÄISEN ASEMA

2.1 Perustietoa siirtolapuutarhasta 2.1.1 Hallinto Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys ry:llä on Helsingin kaupungin kanssa vuonna 1997 tehdyn 30-vuotisen vuokrasopimuksen perusteella sisäinen itsehallinto.

Yhdistyksen korkein päättävä elin on yhdistyksen virallinen kokous, joka tekee varsinaiset päätökset. Päätökset panee täytäntöön toimeenpanovaltaa käyttävä hallitus, joka valitaan vuosittain yhdistyksen virallisessa syyskokouksessa. Hallinnon yksityiskohdat selviävät yhdistyksen säännöistä. Kaikki yhdistyksen toimenpiteet ovat yhdistyslain alaisia. Yhdistyslaki edellyttää, että yhdistyksen kaikkia jäseniä tulee kohdella tasavertaisesti.

2.1.2 Vuokrasopimus Käytännössä yhdistyksen hallintomalli tarkoittaa sitä, että yhdistys vuokraa koko siirtolapuutarhan maa-alueen kaupungilta vuosittain vahvistettavalla neliöhinnalla ja vuokraa sen yksittäisinä tontteina edelleen mökkiläisille. Yhdistys on siis mökkiläisten vuokraisäntä ja mökkiläiset puolestaan yhdistyksen vuokralaisia.

Mökkiläinen maksaa tontistaan säädettyä vuokraa siirtolapuutarhayhdistykselle. Mökin omistaja ei siis pääsääntöisesti asioi suoraan kaupungin kanssa, vaan esimerkiksi koko alueen sähkösopimus tehdään yhdistyksen ja Helsingin Energian välillä.

2.1.3 Kaupanteko Koska siirtolapuutarhan maa-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa, mökkiä ostettaessa ja myytäessä mökkiläisen hallinnassa oleva tontti ei siirry kau-

7 panteossa ostajan omistukseen, vaan mökin, sen irtaimiston ja kasvuston lisäksi kaupassa vaihtaa omistajaa mökin vuokraoikeus.

Vuokraoikeus voidaan siirtää vain kaupungin asettamat ehdot täyttäville helsinkiläisille, joiden tulee todistaa helsinkiläisyytensä kaupanteon yhteydessä.

Mökin kaikkien uusien omistajien tulee täyttää tämä ehto, joka osoitetaan Helsingin maistraatista saatavalla helsinkiläisyystodistuksella. Myyjän velvollisuus on tarkistaa, että ostajat täyttävät helsinkiläisyysvaatimuksen. Tämän säännön kiertäminen voi johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen.

Myyjän ja ostajan välisestä kauppakirjasta on selvittävä kaupan ehdot, kuten mökin hinta, hintaan sisältyvän irtaimiston osuus sekä omistuksen ja hallintaoikeuden siirtoajankohta. Kauppakirja tehdään kolmena kappaleena, joista yksi kappale tulee aina toimittaa alueen vuokraisännälle eli siirtolapuutarhayhdistykselle. Kauppakirjan perusteella yhdistys tekee tontin vuokrasopimukseen liitteen, jolla alkuperäinen vuokrasopimus siirtyy mökin uudelle omistajalle.

Samassa yhteydessä uudet omistajat rekisteröidään siirtolapuutarhayhdistyksen jäseniksi.

Mökin myynnistä myyjä suorittaa säädetyn myyntivoiton veron, ja ostaja puolestaan maksaa varainsiirtoveron. Yhdistys ilmoittaa verovirastolle vuosittain mökkien omistusoikeuksien muutokset. Tonttia ja mökkiä ei saa vuokrata edelleen, vaan ne on vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti tarkoitettu vuokralaisen omaan käyttöön.

Vuokrasopimuksen ehtojen rikkominen, tontin hoidon laiminlyöminen, määräysten kiertäminen ja säädettyjen maksujen laiminlyöminen voivat johtaa vuokraoikeuden menetykseen.

2.1.4 Asemakaava Herttoniemen siirtolapuutarha-alue, rakentaminen ja mökkityypit on vahvistettu virallisessa asemakaavassa. Asemakaava määrittelee muun muassa mökin koon, sijoituksen tontille sekä kasvillisuuteen liittyviä seikkoja.

Asemakaavan yhtenä tavoitteena on säilyttää alueen maisemalliset ja kulttuurihistoriallisesti arvot. Asemakaavan määräykset sitovat yhdistystä ja kaikkia mökkiläisiä.

Asemakaavan määräykset liitteenä 1.

2.1.5 Siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenyys Vuokrasopimuksen perusteella siirtolapuutarhan tontit voidaan vuokrata vain yhdistyksen jäsenille; jäsenyys perustuu siis omistussuhteeseen. Kullakin mökillä voi kuitenkin olla omistussuhteen perusteella useita tasavertaisia omistajia, joilla tulee yhdistyslain vaatimusten mukaan olla samat oikeudet ja velvollisuudet. Sääntöjen mukaan he voivat kaikki olla niin halutessaan yhdistyksen jäseniä kuitenkin niin, että kaikilla yhden mökin omistajilla on yhdistyksen yleisissä kokouksissa vain yksi yhteinen ääni, jotta tasavertaisuus toteutuu lain tarkoittamassa hengessä.

8 Kunkin mökin kaikki omistajat voivat siis niin halutessaan ilmoittautua yhdistyksen jäseniksi. Tällöin yksi heistä voi olla yhteyshenkilö yhdistykseen päin ja muut voivat olla osakasjäseniä.

Jäsenmaksut peritään kuitenkin täysimääräisinä vain kertaalleen yhtä mökkiä kohden, jotta tasavertaisuutta ei loukata. Osakasjäseniltä voidaan periä erikseen säädetyt alhaisemmat jäsenmaksut.

Koska yhdistys kuuluu jäsenenä Suomen Siirtolapuutarhaliittoon, yhdistykselle ilmoitettu mökin edustaja/omistaja on myös Siirtolapuutarhaliiton jäsen liiton omien sääntöjen mukaisesti. Osakasjäsenet voivat halutessaan liittyä liittoon ns. perhejäseninä, joista liitto veloittaa säätämänsä vuosittaisen jäsenmaksun.

Mökin omistajan tai omistajien perheenjäsenet, jotka eivät omista mökkiä tai mitään osaa siitä, voivat halutessaan liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Hekin voivat omasta toivomuksestaan liittyä Suomen Siirtolapuutarhaliiton ns. perhejäseniksi, jolloin he joutuvat maksamaan tästä jäsenyydestä säädetyn perhejäsenmaksun.

2.1.6 Yhdistyksen päätöksenteko Yhdistyksen asioista päätetään yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyksen korkein päättävä elin on yhdistyksen virallinen kokous, joka tekee varsinaiset päätökset.

Viralliset kokoukset pidetään keväällä ja syksyllä maaliskuun ja lokakuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsiteltävät asiat jäsen voi panna vireille yhdistyksen sääntöjen määräämällä tavalla. Yhdistyksen jäsenillä on kokouksissa ääni- ja puheoikeus.

Kuten edellä on mainittu, yhdistyksen päätökset panee täytäntöön hallitus.

Hallitus myös valmistelee yhdistyksen kokoukset ja hoitaa monia käytännön asioita sekä ns. yhdistysrutiineita kuten taloudenpidon ja laskutuksen. Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada asiansa hallituksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen tulee toimittaa asiansa hyvissä ajoin etukäteen kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle. Hallituksen kokousajat ja pöytäkirjat löytyvät yhdistyksen kotisivuilta.

2.1.7 Laskutus Yhdistys laskuttaa jäseniltään kolmella vuosittaisella laskulla erilaiset maksuvelvoitteet, kuten tontin vuokran, jäsenmaksut sekä erilaiset huoltopalvelut, kuten veden- ja sähkönkulutuksen, jätehuollon ja mm. hoitomaksut. Tontin vuokra määräytyy vuokrasopimuksen ja kaupungin sille laskeman vuosittaisen indeksin perusteella. Muista veloituksista päätetään yhdistyksen kokouksissa.

Maksujen laiminlyöminen rikkoo vuokrasopimuksen ehtoja ja oikeuttaa yhdistyksen irtosanomaan vuokrasopimuksen. Myöhässä olevista maksuista yhdistys veloittaa laskussa ilmoitetut perimiskulut ja viivästyskoron.

9 2.1.8 Osoitteenmuutokset Jäsenen tulee tehdä osoitteenmuutos viipymättä yhdistyksen hallinnolle laskutusta ja Siirtolapuutarhaliitosta tulevaa postia varten. Siirtolapuutarhalehden tilausasiat hoitaa yhdistyksen hallitus.

2.1.9 Alueen aukioloajat Puutarha-alueen viralliset, pääportilla ilmoitetut aukioloajat ovat 1.5.–15.9. klo 7.00–21.00.

2.2 Yhdistystoiminta 2.2.1 Toimikunnat ja kesän monet aktiviteetit Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen tarkoitus on ”valvoa jäsentensä yhteisiä etuja, ylläpitää, kehittää ja edistää siirtolapuutarhatoimintaa sekä edistää jäsenien yhteisiä henkisiä ja fyysisiä harrastuksia”. (Yhdistyksen säännöt) Siirtolapuutarha-aatteeseen kuuluu yhteisöllisyys, jota haluamme vaalia aktiivisesti.

Yhdistyksen vilkkain toiminta-aika alkaa luonnollisesti keväällä ja päättyy syksyllä. Hallitus on nimennyt erilaisia toimikuntia, kuten huvitoimikunta, rakennustoimikunta, taloustoimikunta, ympäristö- ja puutarhatoimikunta, jotka suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia aktiviteetteja. Isäntä ja emäntä talkoojoukkoineen tekevät mahdollisiksi monta isoa ja pientä tapahtumaa ja toimea keväästä syksyyn.

Kotisivuillamme olevasta kalenterista sekä virallisilta ilmoitustauluilta löydät tietoa mm. juhlista, kursseista, lasten toiminnasta, petankin pelaamisesta, kirjaston aukioloajoista, mullan ja lannoitteiden myynnistä, kilpailuista, kirpputoreista, myyjäisistä ja talkoista. Seuraa ilmoituksia myös aluejärjestön kesäkisoista, Roopen ruukusta ja muista siirtolapuutarhojen yhteisistä tempauksista.

Kesän yksi kohokohdista on juhannusjuhla, joka alkaa lipunnostolla. Ohjelmassa on yleensä arpajaiset, lasten ja aikuisten ohjelmaa, tarjoilua ja tanssit.

Herttonomeja ja heidän juhannusvieraitaan tanssittaa usein kulmakunnan paras bändi. Heinäkuussa on yleensä ohjelmallinen ilta ja kesän lopussa elojuhlat.

Elomarkkinoilla voi myydä kesän satoa ja pitää kirpputoripöytää.

Tervetuloa mukaan! Ota rohkeasti yhteyttä vastuuhenkilöihin tai hallituksen jäseniin ja tule mukaan myös ideoimaan yhteistä toimintaamme.

2.2.2 Talkoot Kerran kuukaudessa järjestettävät lauantaitalkoot sekä juhlien ja tapahtuminen järjestäminen kokoavat eri-ikäisiä herttonomeja yhteen. Samalla tutustumme toisiimme ja puutarhaamme entistä paremmin. Lauantaitalkoissa laitamme riihtä ja sen ympäristöä sekä mm. istutuksia, jätealuetta ja niittyä kuntoon. Lopuksi

10 nautimme maistuvan keittolounaan. Juhannusjuhlien järjestäminen on ehkä suurin jokakesäinen talkooponnistuksemme. Vieraslajien kitkentä on myös tärkeää talkoopuuhaa, jota teemme yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Talkoista tiedotetaan yhdistyksen virallisilla ilmoitustauluilla, ja sinne tulee myös mahdolliset ennakkoilmoittautumislistat. Tervetuloa mukaan!

2.2.3 Riihi ja sen varaaminen Yhdistyksemme yhteinen tila on 1700-luvulta peräisin oleva entinen Kulosaaren kartanon tupakankuivausriihi. Riihellä järjestetään kesäaikana kaikki yhdistyksen tilaisuudet, ja jäsenet voivat vuokrata riihtä yksityistilaisuuksiinsa. Riihen käyttöä varten on ohjeet, joissa muistutetaan mm. paloturvallisuudesta. Lisätietoa riihen varaamisesta on Herne-lehdessä ja yhdistyksen kotisivuilla.

2.2.4 Vessat ja suihkut Huoltorakennuksen yhteydessä on vesivessat, joihin käy sama avain kuin ekovessoihin ja portin ja portilla olevan kärryn lukkoihin. Suihkun avain lunastetaan erikseen, koska suihkun käytöstä peritään erillinen maksu. Alueella on tällä hetkellä myös kaksi ekovessaa.

2.2.5 Tiedotus ja yhdistyksen postin kulku Hallitus tiedottaa kahdella virallisella ilmoitustaululla, jotka ovat huoltorakennuksella ja pääportilla. Lisäksi virallinen tiedotuskanava on yhdistyksen nettisivut sekä kesällä ilmestyvä Herne-lehti. Alueella on kaksi muutakin ilmoitustaulua, jonne toimitetaan tiedotteita mahdollisuuksien mukaan.

Vuosikokousposti ja laskut tulevat herttonomin kotiosoitteeseen. Mökin portilla tulee olla postilaatikko yhdistyksen kesäpostia varten.

Yhdistykselle tuleva posti lähetetään puheenjohtajan kotiosoitteeseen. Kesällä hallitukselle tulevaa postia varten on huoltorakennuksella oleva postilaatikko. Kotisivuilla olevan lomakkeen avulla voit myös lähettää viestin hallitukselle. Yhdistyksen sähköpostiosoite on hspy.hallitus at gmail.com Facebookissa on Herttoniemen siirtolapuutarhan oma ryhmä, jossa käydään keskustelua ja jaetaan kokemuksia. Facebook ei ole yhdistyksen virallinen tiedotuskanava, mutta vireä ja hyödyllinen se kuitenkin on. Muistathan, että jos haluat saada asiasi yhdistyksen hallituksen tietoon tai käsiteltäväksi hallituksen kokouksessa, ota kirjallisesti yhteyttä puheenjohtajaan.

Hallituksen sähköpostiosoite: hspy.hallitus at gmail.com

11 2.2.6 Kymppipalkinto Kymppipalkinto on yhdistyksen kiertopalkinto, joka annetaan ansioituneelle mÜkkiläiselle. Palkinto jaetaan vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa.

12

3

RAKENTAMINEN

3.1 Rakentamisen monet määräykset Kaupunki on vuokrannut maa-alueita siirtolapuutarhatoiminnasta vastaaville yhdistyksille, jotka taas hoitavat hallinnon ja valvovat määräysten ja ohjeiden noudattamista. Siis: kun aiot rakentaa tai remontoida palstallasi, kysy ohjeet ja hoida lupa-asiat ajoissa kuntoon HSPY:n hallituksen kanssa.

Rakentamiseen, remontoimiseen ja tontille sijoitettaviin rakennelmiin liittyvät määräykset ja asiakirjat: • • • •

Toimenpideilmoitus ja rakentamislupa (ladattavissa kotisivuilta) Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen laatima rakennusohje vuodelta 2009 (ladattavissa kotisivuilta) Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston ohje vuodelta 2009 (ladattavissa kotisivuilta) Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava (ks. liite 1)

3.2 Rakentamiseen liittyvää taustatietoa Herttoniemen siirtolapuutarhassa rakentaminen ja puutarhan hoito on ollut tarkasti ohjeistettua alusta lähtien. Majat on rakennettu kaupungin laatimien tyyppipiirustusten mukaan ja niihin on saanut myöhemmin lisätä lasikuistit ja varastot kaupungin kiinteistöviraston ohjeiden mukaan. Puutarhojen istutuksia on ohjattu mallisuunnitelmin ja istutusohjein. Samalla ohjeet ovat jättäneet tilaa

13 yksilöllisyydelle. Kaupungin kiinteistövirasto ja puisto-osasto valvoivat ohjeiden noudattamista.

1990-luvulla tilanne muuttui merkittävästi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdotti kaikille siirtolapuutarhoille uusia tyyppipiirustuksia. Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys piti niitä epäonnistuneina ja ryhtyi valmistelemaan omaa ehdotustaan, jonka lähtökohtana oli perinteisten majojen ja tyylin säilyminen.

Samaan aikaan Herttoniemen vuokrasopimus oli lopuillaan, eikä puutarhan jatkosta ollut varmuutta. Yhdistys ryhtyi painostamaan kaupunkisuunnitteluvirastoa laatimaan alueelle suojelevan asemakaavan. Kaupunki rupesi myös siirtämään ohjaus- ja valvontatehtäviä yhdistysten itse hoidettaviksi, tämän hoitamiseksi yhdistys laati oman rakentamisohjeensa vuonna 2000.

Yhdistyksen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuokrasopimus on uusittu.

Suojeleva asemakaava on vahvistettu, ja yhdistyksen laatimat tyyppipiirustukset on hyväksytty. Lisäksi Herttoniemen siirtolapuutarha on yleiskaavassa luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja sittemmin Museoviraston toimesta jopa valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Rakentamisohjeet ovat olleet käytössä vuodesta 2000 ja niitä on päivitetty vuonna 2009. Tänä aikana yhdistys on hoitanut lupien myöntämisen ja valvonnan. Käytännön kokemukset ovat vaihtelevia. Yhdistyksen ohjeiden perusajatus: perinteisten majojen kunnostus ja laajentaminen on osoittautunut onnistuneeksi.

Toisaalta rakentamisohjeiden olemassaolo ja niiden tarkoitus ei ole aina ollut kaikkien rakentajien tiedossa, tai niitä ei ole koettu velvoittaviksi. Kun yhdistys myöntää rakentamisluvan, se myös valvoo rakentamista ja tarkastaa, että määräyksiä on noudatettu.

Vuoden 2000 rakentamisohjetta on päivitetty siksi, että ohjeiden rooli on muuttunut. Vuoden 2000 ohjeet olivat luonteeltaan yhdistyksen omia epävirallisia suosituksia. Asemakaavan vahvistaminen merkitsee, että siinä määritellyt seikat ovat yhdistystä ja jäseniä sitovia ja yhdistykselle on annettu kaupungin toimesta valvontavelvollisuus.

Herttoniemen siirtolapuutarhan rakentamisohje hyväksyttiin yhdistyksen vuosikokouksessa 29.3.2009. Rakentamisohje on Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen laatima ja hyväksymä ohjeisto, joka sisältää jäseniä velvoittavat säännöt koskien palstoilla tapahtuvaa rakentamista ja puutarhanhoitoa. Rakentamisohje on ladattavissa kotisivuilta ja saatavana hallitukselta.

14

4

PUUTARHANHOITO

4.1 Huoltokäytävät Palstojen välissä on 60 cm:n levyinen huoltokäytävä, jonka hoidosta vastaavat molemmat rajanaapurit. Huoltokäytävä pidetään rikkaruohottomana ja sillä ei saa varastoida edes väliaikaisesti mitään. Huoltokäytäviä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kulkemiseen.

4.2 Katselmukset Yhdistyksen hallitus tekee kesäisin palstakatselmuksia, joissa tarkastetaan kaikkien palstojen sääntöjen mukaisuus kuten pensasaitojen korkeus, huoltokäytävien ja puutarhojen siisteys sekä puutarhan rajoittuvien teiden rikkaruohottomuus.

Mikäli palsta ei ole sääntöjen mukainen, annetaan palstan haltijalle huomautus ja määräaika, johon mennessä puutteet tulee korjata. Mikäli kunnostustöitä ei tehdä, yhdistyksellä on oikeus järjestää vuokrasopimuksen 13 §:n mukainen yksilöity katselmus ja teettää sen jälkeen määrätyt työt palstan haltijan kustannuksella.

Siirtolapuutarhan yleisilmeestä vastaa yhdistyksen hallitus. Kaupunki tekee vuosittain oman katselmuksensa ja antaa tarvittaessa yhdistykselle omat korjauskehotuksensa.

15

4.3 Kasvinsuojelu Kasvinsuojelua on tuholaisten, kasvitautien ja rikkakasvien torjuntaa kasveista.

Pääpaino kasvinsuojelussa tulee aina olla ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä ja vain poikkeustapauksessa tehdään varsinaista torjuntaa.

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat muun muassa: • Valitaan kasvilajeja ja -lajikkeita, joilla ei juuri ole kasvinsuojeluongelmia.

• Kasvatetaan kasveja niille sopivissa olosuhteissa, eli ei liian varjossa tai paahteisessa paikassa.

• Suojellaan tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten lintuja ja peto- ja loishyönteisiä.

• Käytetään maanpinnalla katteita, esimerkiksi olkea ja haketta, estämään rikkakasvien kasvua.

• Vältetään liikalannoitusta.

• Hävitetään tautiset kasvinosat heti kun ne havaitaan.

Joskus varsinkin tuholaisia joudutaan kuitenkin torjumaan kasveista. Suosituksena on, että siirtolapuutarha-alueella käytetään vain luonnonmukaisia torjuntakeinoja, joita ovat esimerkiksi suihkutus vedellä ja muutamat Eviran sallimat kasvinsuojeluaineet. Huomattavaa on, että rikkakasvien torjuntaan ei ole yhtään luomutuotannossa sallittua kasvinsuojeluainetta.

Luomutuotannossa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet: www.evira.fi > Tietoa Evirasta > Asiakokonaisuudet > Kasvit > Kasvinsuojelu

4.4 Pensasaidat Siirtolapuutarha-alueen yleisilme muodostuu osaksi hyvin hoidetuista, saman korkuisista pensasaidoista, joiden sisällä jokainen puutarha on ainutlaatuinen.

Palstan ja tien välissä tuleekin kasvattaa leikattua pensasaitaa. Koska pensasaitaa kasvatetaan usein vuosikymmeniä, kannattaa sen perustamiseen ja hoitoon kiinnittää huomiota. Erityisesti on huomioitava sen etäisyys tiestä, jotta tiealue ei aidan kasvaessa jää liian kapeaksi.

Pensasaita saa asemakaavan perusteella olla enintään 140 cm korkea. Kulleropolun varrella olevien pensasaitojen korkeudesta on joustettu (korkeus saa olla enintään 160 cm) huoltoliikenteen aiheuttaman pölyn takia. Aidan leveydeksi suositellaan 60 cm. Pensasaidan lisäksi saa asentaa enintään 90 cm korke-

16 an ja väriltään sekä materiaaliltaan mahdollisimman huomaamattoman verkkoaidan joko pensasaidan sisä- tai ulkopuolelle.

Portin kohdalle voi kasvattaa pensasaitaa korkeamman kaariportin. Kaaren tulee olla leveyttään korkeampi, esimerkiksi leveys 180 cm ja korkeus 240 cm.

Jos pensasaita on ajan mittaan kasvanut liian leveäksi tai harvaksi, pensasaita täytyy nuorentaa leikkaamalla se noin 10 cm:n korkeudelta. Leikkaaminen kannattaa tehdä aikaisin keväällä, jotta pensasaidalla on koko kesä aikaa kasvaa. Leikkausjätteen saa viedä yhdistyksen jätealueelle.

Pensasaitaa leikataan säännöllisesti, jotta se kasvaa tuuheaksi ja sen saa pidettyä riittävän kapeana. Neuvoja kannattaa kysyä herttonomeilta, joiden pensasaita on erityisen hyvinvoiva.

4.5 Puut ja pensaat Siirtolapuutarhan ulkonäköön kuuluvat ehdottomasti vanhat omenapuut. Jokaisella palstalla tulee kasvaa vähintään yksi hedelmäpuu. Erityisesti on tarkkaan harkittava ennen kuin vanhoja omenapuita kaadetaan, sillä osa niistä on kasvanut aivan puutarhan alkuajoista lähtien. Osa vanhoista omenapuista on jo harvinaistuneita lajikkeita, minkä takia niillä voi olla arvoa tulevaisuudessa.

Koska monet puulajit kasvavat nopeasti liian suuriksi palstojen koon, puiden kasvattamisessa on huomioitava, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille. Luonnonvaraiset puut palstalla eivät kuulu siirtolapuutarhojen yleisilmeeseen.  Juuristo ei saa levitä palstan ulkopuolelle.  Puiden enimmäiskorkeus on 4,5 metriä, jolloin ne eivät kohtuuttomasti varjosta naapuripalstoja.  Liian korkeaksi kasvaneet puut ja pensaat madalletaan vähitellen 35 vuoden kuluessa.

4.6 Puutarhan suunnittelu ja rakentaminen Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaavassa todetaan: ”Piha-alueitten tulee olla alueen ominaispiirteisiin soveltuvia.” Puutarhan suunnittelussa tulee luonnollisesti huomioida asemakaavan määräysten lisäksi Helsingin kaupungin rakennusohje ja HSPY:n oma rakennusohje vuodelta 2009.

Muuten puutarhan suunnitteluun ei ole olemassa mitään yleispäteviä ohjeita. Joku haluaa puutarhasta helppohoitoisen, kun taas joku nauttii puutarhanhoidosta. Siirtolapuutarha-alueelle mahtuukin kasviharrastajia, hyötykasvien viljelijöitä ja niitä, joille puutarha on paikka, jossa ainoastaan nautitaan kesästä.

17 Puutarhaa suunniteltaessa kannattaa kuitenkin miettiä minne sijoittaa oleskelualueen ja jätealueen, jotta molemmat ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa. Tämän jälkeen voi miettiä käytävien, istutusten ja nurmikon sijainnit.

Tasamaalla olevilla tonteilla tulee kiinnittää huomiota myös sadevesien kulkuun, jotta esimerkiksi katolta tulevat sadevedet eivät ohjaudu käytäville ja oleskelualueille. Puutarhaan ei kuitenkaan saa rakentaa keinotekoisia korkeuseroja, mutta esimerkiksi rinnettä saa porrastaa, jolloin sitä pystyy hyödyntää paremmin.

Palstoilta ei saa viedä pois maa-aineista.

4.7 Vieraslajit Eräät kasvilajit voivat levitä helposti luontoon ja aiheuttaa siellä haittaa luonnonvaraisille kasveille ja eläimille. Lisäksi osasta kasvilajeja voi olla jopa vaaraa ihmisille, jotka eivät osaa niitä varoa. Näiden haittojen vähentämiseksi Suomessa on luokiteltu osa kasvilajeista ns. vieraslajeiksi, joiden luontoon leviäminen tulee estää.

Suositus on, että siirtolapuutarhassa vältetään istuttamasta seuraavia kasvilajeja sekä estetään jo istutettujen kasvien leviäminen luontoon:  Etelänruttojuuri  Japanintatar ja jättitatar  Jättipalsami  Jättiputki  Komealupiini  Kulta- ja tarhapiiskut  Kurtturuusu  Pajuasteri  Punakarhunköynnös Haitallisten kasvien hävittämisessä on huomioitava, että siemenet ja juurakot, joista kasvi voi levitä, tulee hävittää Ämmässuon kaatopaikalla kuumakompostoinnissa. Aivan pienet määrät voi viedä yhdistyksen biojätealueelle, mutta suuremmista määristä tulee sopia ennalta yhdistyksen kanssa.

Palstojen ulkopuolelle levinneiden vieraslajien torjunnassa hyödynnetään talkoita ja tarvittaessa yhdistys voi tilata apua kaupungilta tai työhön erikoistuneilta yrityksiltä.

Lisätietoa vieraslajeista: www.vieraslajit.fi

18

5

JÄTEHUOLTO

Jokainen jäsen osallistuu Herttoniemen siirtolapuutarhan jätehuoltokustannuksiin maksamalla jätehuoltomaksun. Siirtolapuutarhassa on erinomaiset mahdollisuudet harjoittaa järkevää jätehuoltoa, joka pitää kustannukset alhaalla. Lajittelemalla jätteet ja laittamalla ne oikeaan paikkaan säästämme huomattavia summia.

5.1 Talousjäte Yhdistykselle on hankittu syksyllä 2011 maanalaiset Molok-jätesäiliöt. Säiliöitä on kolme: sekajätteelle, paperille ja kartongille. Lisäksi on jäteastiat metallille ja lasille. Säiliöt pidetään suljettuina talven ajan ja avataan keväällä.

Koska molokit täyttyvät nopeasti ja suuret jäteautot aiheuttavat haittaa kulkiessaan alueen halki, suosittelemme jätteen määrätietoista vähentämistä.

Esimerkiksi mökille lähdettäessä voi ostoksista purkaa tarpeettomat kääreet ja pahvit.

Molokeihin saa toimittaa tavallista arkielämässä syntyvää talousjätettä.

Isot esineet kuten huonekalut, patjat jne. eivät kuulu talousjätteeseen eikä niitä saa jättää molokien viereen. Isommat jäte-erät, joita syntyy vaikkapa remontissa, muutossa tai perusteellisessa siivouksessa tulee mökkiläisen itse toimittaa Sorttiasemalle.

Sekajäte on jätettä, jota ei voi hyödyntää. Sekajätettä ovat muun muassa kertakäyttövaipat, posliini, pölyimuripussit, alumiinipinnoitetut muovit kuten kahvipaketit ja sipsipussit. Sekajätteeseen ei saa laittaa ongelmajätettä kuten akkuja, ei myöskään sähkölaitteita. Ei puutarhajätettä eikä rakennusjätettä.

Kartonkikeräykseen saa laittaa  kartonkiset nestepakkaukset; esim. maito- ja mehutölkit, myös alumiinivuoratut

19 

    

kuivien tuotteiden kartonki-, pahvi- ja paperipakkaukset, esim. muro ja -keksipakkaukset, sokeri- ja jauhopussit, leivoslaatikot ja munakennot, juomien kartonkiset monipakkaukset, esim. sixpackit pizzalaatikot, myös hieman rasvaiset WC- ym. paperihylsyt muovipinnoitetut käärepaperit, esim. kopiopaperin kääreet kaikki paperikassit aaltopahvilaatikot

Huuhtaise likaiset nestepakkaukset ja valuta ne kuiviksi. Litistä pakkaukset ja pakkaa ne sisäkkäin. Niittejä, paperiliittimiä tai pakkausteippejä ei tarvitse poistaa.

Kartonkikeräykseen EI SAA LAITTAA  likaisia ja huuhtelemattomia pakkauksia  muovikasseja ja -rasioita  styroksia  runsaasti painoväriä ja teippiä sisältäviä pinnoitettuja lahjapapereita Paperinkeräykseen SAA LAITTAA  sanoma- ja aikakauslehdet  mainosposti, esitteet ja muut vastaavat painotuotteet  puhelin- ja tuoteluettelot  pehmeäkantiset kirjat  kopiopaperit ja tulosteet, värilliset ja värittömät  valkoiset piirustus ja lehtiöpaperit  valkoisesta paperista tehdyt paperikassit  kirjekuoret (myös ikkunalliset) Niittejä ja paperiliittimiä ei tarvitse poistaa. Kaiken materiaalin tulee olla puhdasta ja kuivaa. Keräyspaperia ei saa laittaa sekajätteeseen.

Paperinkeräykseen EI SAA LAITTAA  märät tai likaiset paperit  pahvit tai kartongit  ruskeat paperit tai paperikassit  muovit  alumiini- tai vahapaperit

Lähde: www.hsy.fi/jatehuolto/sivut/default.aspx

20

5.2 Kompostointi Kaikkien tulee pyrkiä kompostoimaan puutarhajätteensä omalla palstallaan.

Kompostoinnissa jätteiden sisältämät ravinteet palaavat takaisin puutarhan kasvien käyttöön ja lisäksi kompostointi parantaa maata.

Mikäli kompostoi puutarhajätteen lisäksi elintarvike- tai käymäläjätettä, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY) ja huomioitava siihen liittyvät muutamat määräykset.

Kompostointi ei ole vaikeaa, mutta jotta kompostoituminen onnistuu, pitää siinä ottaa huomioon muutamia asioita. Neuvoja saa muilta herttonomeilta ja HSY:n internet-sivuilta. Lisäksi yhdistys järjestää ajoittain kompostointikursseja.

Kompostointi ohjeita ja kompostointi-ilmoitus: www.hsy.fi > Jätehuolto > Kiinteistön jätehuolto > Asuinkiinteistöt > Kompostointi

5.3 Puutarhajäte Yhdistyksellä ei ole mahdollisuutta itse kompostoida jätteitä, vaan yhdistys tilaa jätealueelle tuotujen risujen ja muun puutarhajätteen pois viennin ulkopuolisilta toimijoilta. Koska puutarhajätteen hävittämisestä syntyy yhdistykselle suhteellisen suuret kustannukset, on tärkeää, että kaikki viljelijät pyrkivät välttämään puutarhajätteen tuontia yhdistyksen jätealueelle. Ensisijaisesti puutarhajäte tuleekin kompostoida omalla pihalla. Jos teet ison puutarharemontin, josta syntyy paljon jätettä, huolehdit luonnollisesti itse sen hävittämisestä. Lisätietoja saat tarvittaessa hallitukselta.

Yhdistyksen jätealueella voi tuoda pieniä määriä puutarha-jätettä. Alueella on kaksi eri osaa puutarhajätteille: omat alueet risuille ja oksille sekä pehmeävartiselle puutarhajätteelle. Eri alueet on merkitty kyltein. Muuta biojätettä, kuten ruuan tähteitä ei alueelle saa tuoda! Koska puutarhajätteitä syntyy alueella paljon, pitää jätealuetta täyttää takareunasta alkaen.

Elo-syyskuussa jätealueella on omenalava, johon voi tuoda mädäntyneitä ja muumiotaudin pilaamia omenoita. Suositus on, että pilaantuneet omenat hävitettäisiin kuitenkin omassa puutarhassa esimerkiksi kaivamalla ne maakuop-

21 paan, joka peitetään syksyllä. Omenoita ei saa tuoda jätealueelle muun puutarhajätteen joukkoon.

Haitallisia vieraslajeja (katso kohta 3.7) ei jätealueelle pitäisi tuoda. Poikkeuksena on sellaiset kasvinosat, joista kyseiset kasvit eivät voi lisääntyä ja levitä luontoon. Esimerkiksi vieraslajien juurakoita ei tule tuoda jätealueelle lainkaan, mutta joidenkin kasvien varsia alueelle saa kuitenkin tuoda.

Puutarhajätealue voidaan sulkea kesällä tyhjennys- ja huoltotöitä varten.

5.4 Jätelavat Yhdistys voi tilata jäsenpalveluna jätelavoja keväisin mökkien suursiivousta varten. Jätelavojen käyttö ohjeistetaan erikseen. Yleensä niille voi toimittaa sellaista kaatopaikalle tarkoitettua romua (metalliromua yms.), jota ei saa laittaa talousjätelaatikoihin ja joka EI ole ongelmajätettä. Yhdistyksen jätelavoille tai niiden viereen ei ole saanut tuoda jääkaappeja, pakastimia, televisioita, maaleja, neonputkia, painekyllästettyä puuta ym. sähkölaitteita ja ongelmajätettä. Yhdistyksen jätelavat eivät ole myöskään rakennusjätettä varten, vaan rakentajan tulee hoitaa itse rakennusjätteensä pois kuljettaminen.

5.5 Kirpputorit ja kierrätys Alueella järjestetään yhteisiä kirpputoreja ja kannustetaan kierrätykseen. Paljon on toivottu kierrätyspistettä - tosin se vaatisi vastuuhenkilöt ja pelisäännöt.

Olisiko sinulla intoa ja aikaa? Jos on, niin ota yhteyttä hallitukseen.

5.6 Muualle toimitettava jäte (Lasi), paperi, (kartonki, pienmetalli,) vaatteet Lähin kierrätyspiste: Hiihtäjäntie 2 A 00810 HKI. K-supermarket Hertta.

5.7 Vaarallinen jäte eli ongelmajäte Käytetyt kodinkoneet toimitetaan kodinkoneliikkeiden keräyspisteisiin. Pieni ongelmajäte (kuten maalit, lakat ja neonputket) toimitetaan esimerkiksi lähimpään keräyspisteeseen: Laivalahdenkatu 1 A 00810 HKI Shell Herttoniemi.

Myös Sortti-asemat vastaanottavat ongelmajätettä. Lääkkeet yms. toimitetaan apteekkeihin.

22 Ongelmajätettä keräävät autot kiertävät Helsingin alueella erikseen ilmoitettavien aikataulujen mukaan.

Vaarallisia jätteitä ovat muun muassa:  energiansäästölamput ja muut loisteputket  elohopeakuumemittarit ja käyttämättä jääneet lääkkeet  romuakut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet  liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni ja liuotinpitoiset pesuaineet  kovettumattomat maalit, liimat ja lakat sekä puunsuoja- ja kyllästysaineet  aerosolipurkit (hölskyy tai pihisee, kyljessä kemikaalien vaarallisuusmerkintä)  painekyllästetty puu  emäksiset pesu- ja puhdistusaineet  torjunta- ja desinfiointiaineet  voimakkaat hapot kuten rikkihappo  halonisammuttimet, kaasupullot ja muut painepakkaukset

5.8 Rakennusjäte, sähkölaitteet Esimerkiksi Sortti-asemat ja Munkinmäen jäteasema. Sortti-asemille voi tuoda maksutta myös sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasia ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Lisäksi asemilla vastaanotetaan maksua vastaan puutarhajätettä, puujätettä, energiajätettä ja sekajätettä. Painekyllästetty puu ja asbesti ovat ongelmajätettä. Asbesti vain Ämmässuolle.

Isojen esineiden noutopalvelu, Noutosortti. Palvelun voi tilata HSY:n jätehuollon asiakaspalvelusta.

Lähteet ja lisätietoa: http://www.hsy.fi/jatehuolto/Sivut/default.aspx

23

6

MÖKIN KUNNOSSAPITO

Mökkiläisellä on vuokrasopimuksen perusteella velvollisuus pitää mökkinsä ja puutarha-alueensa kunnossa. Yhdistys tekee vuosittain katselmuksia, joissa tarkistetaan, että tämä velvoite tulee täytetyksi. Velvoitteen rikkomisesta jaetaan kirjallisia huomautuksia, joissa selvitetään edellytettävät toimenpiteet ja annetaan niille aikataulu. 

 





Postilaatikko: Kullakin mökillä tulee olla portin läheisyydessä postilaatikko, johon yhdistys voi toimittaa mökkiläisille tarkoitettuja viestejä.

Mökin numero: Mökin numero tulee näkyä selvästi tielle.

Kesävesi: Puutarha-alueella on käytössä kesäkauden ajan kesävesi, joka avataan keväällä ja suljetaan syksyllä säätilan mukaan. Veden avaamisessa ja sulkemisessa tulee noudattaa yhdistyksen pääilmoitustaululla antamia ohjeita. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että putkistoon ei jää syksyllä vettä, joka jäätyessään halkaisee putket tai rikkoo hanat. Keväällä hanojen tulee olla kiinni ennen veden avaamista. Yhdistyksen vastuulla on korjata palstan reunalle tuleva päähana, mutta tontilla kulkevat putket ja muut hanat ovat palstan omistajan vastuulla.

Sähkö ja sähkökatkot: Puutarha-alueella on vuonna 2012 uusittu sähköverkko. Sähköverkko on yhdistyksen vastuulla mökin ulkoseinässä olevaan liittymään asti, kun taas mökin sisäpuolinen verkko on mökkiläisen vastuulla. Kaikki mökit on liitetty alueella oleviin sähkökaappeihin, joiden ovissa ilmoitetaan siihen kytkettyjen mökkien numerot ja sähköverkon vastuuhenkilöiden yhteystiedot.

Mahdollisen sähkökatkon sattuessa ensimmäiseksi tulee tarkistaa, että mökin oman sähkötaulun sulakkeet ovat ehjiä, ja vaihtaa ne tarvittaessa. Mikäli vika on mökin ulkopuolisessa verkossa, mökkiläisen tulee ottaa yhteyttä oman sähkökaappinsa yhteyshenkilöön.

Nuohous: Vapaa-ajan asuntojen tulisijat ja savuhormit on pelastuslain perusteella nuohottava kolmen vuoden välein. Helsinki on jaet-

24 tu nuohouspiireihin, ja Herttoniemen nuohouksen suorittaa kaupungin valitsema alan yritys. Yritys ilmoittaa nuohousajankohdista yhdistyksen ilmoitustaululla. Mökkiläisen omalla vastuulla on yhteydenotto nuohoojaan, nuohouksesta sopiminen ja sen kustannusten maksaminen. Nuohoamisen laiminlyöminen voi olla este vakuutuskorvausten maksamiselle, mikäli mahdollinen vahinko on aiheutunut tulisijan puutteellisesta nuohouksesta.

25

7

MÖKKIRAUHA JA TURVALLISUUS

7.1 Kotirauha puutarha-alueella Siirtolapuutarha on asumiseen tarkoitettu alue, jota koskevat kotirauhaa suojaavat määräykset. Kotirauhan rikkomista ei ole pelkästään luvaton toisen tontille tunkeutuminen, vaan myös erilainen metelöinti ja äänekäs musiikin soittaminen.

Huomaavainen mökkiläinen ottaa huomioon myös naapureidensa kotirauhan ja pitää huolta siitä, että oman elämisen äänet ja toimet rajoittuvat omalle tontille. Siksi naapurin näkökulma tulee ottaa huomioon esimerkiksi tällaisissa tapauksissa:     



kasvit istutetaan niin, että ne eivät ulotu naapurin tontille tai varjosta sitä sadevettä ei johdeta virtaamaan naapurin tontille rakennuksia ei pystytetä yhteiselle rajalla tai liian lähelle sitä tonttien välistä huoltokäytävää pidetään kunnossa yhteistoimin ja tasavuoroin lemmikkieläinten ei anneta juoksennella vapaasti muiden tonteilla tai yleisillä käytävillä. Siirtolapuutarha sijaitsee taajama-alueella, jossa koirat ja kissat on järjestyslain nojalla pidettävä kytkettyinä.

Koiria ei jätetä ulos yksin häiritsemään muiden kotirauhaa tuntikausien haukunnalla.

7.2 Turvallinen mökkialue ja ympäristö Alueen turvallisuutta lisää meidän kaikkien huolenpito ja tarkkaavaisuus. Tässä muutama tärkeä asia:

26 



  

Vältetään tarpeetonta autolla ajoa ja luvatonta alueella pysäköintiä.

Ainoastaan todellinen huoltoajo on sallittua. Autolla ajo vaarantaa erityisesti pienten lasten turvallisuuden. Alueen ajoportti tulee sulkea jokaisen ajokerran jälkeen. Runsas autolla ajo aiheuttaa myös merkittävää pölyhaittaa ja lisää alueen ympäristösaasteita.

Siirtolapuutarhan jäsenet saavat tarvittaessa pysäköintiluvan, joka kannattaa jättää näkyviin kun pysäköi yhdistyksen parkkipaikalle.

Pysäköintiluvan saa Ritva Heikkiläiseltä, p. 040 551 4021, Kielopolku 109 Säännöllinen nuohous ja kaasulaitteiden vuosittainen tarkistus parantavat paloturvallisuutta.

Puutarhajätteen ja roskien polttaminen on taajama-alueella jätehuoltomääräysten perusteella kiellettyä.

Ympäristönsuojelumääräysten nojalla myös roskien poltto takassa on kiellettyä. Kiellettyä on myös näiden poltto: - maalattu, lakattu, kyllästetty tai lahosuojattu puu - lastulevy, vaneri tai kovalevy sekä maalin tai vastaavan tahrimat paperit - muovi, tekstiilit, nahka, kumi - vaipat, ongelmajätteet

7.3 Murroista ja ilkivallasta Vain osan vuotta käytössä olevaan mökkialueeseen kohdistuu erilaisia turvallisuusuhkia, joista monet tapahtuvat kesäkauden ulkopuolella. Lähes kaikki Herttoniemen mökit ovat joutuneet jossain vaiheessa murron tai ilkivallan kohteiksi. Haittoja voi vähentää erilaisin turvatoimin. Tässä on muutamia poliisin ja kokeneiden herttonomien antamia vinkkejä: 









Omaisuusrikoksia voidaan estää ennalta varsin yksinkertaisin keinoin ja vähin kustannuksin tekemällä murtautuminen mahdollisimman hankalaksi, ääntä aiheuttavaksi ja aikaa vieväksi.

Mökki kannattaa varustaa talvikaudeksi tukevin ikkunaluukuin ja kunnollisilla lukoilla kuten turvalukolla. Murtomies pyrkii sisään lasiovesta tai ikkunasta.

Ylikorkeat aidat ovat turvallisuusriski. Niiden suojassa rosvolla on rauha toimia. Kiinnitä huomiota pihasi yleisilmeeseen tältäkin kannalta.

Omaisuuden merkitseminen kannattaa. Murtovahingot pienenevät myös, jos mökkiin ei jätetä talveksi arvoesineitä eikä ruokaa tai juomaa, joiden turvin mökissä voi elää luvatta.

Sulakkeet kannattaa ottaa pois, samoin viedä kynttilät ja tulitikut.

27  





Mökkiin voi asentaa hälytysjärjestelmän, joka voidaan kytkeä hälyttämään omaan tai vartiointiliikkeen puhelimeen.

Mökkivakuutus kannattaa tarkistaa tai sisällyttää se kotivakuutukseen, joka korvaa murrosta syntyviä kuluja, esimerkiksi uusien ovien tai ikkunoiden hankinnan.

Liikkuessasi alueella talvella, silmäile myös muiden mökkejä. Jos huomaat mökkiin murtaudutun, soita mökkiläiselle (yhteystiedot Herne-lehdessä, joka kannattaa ottaa talveksi kotiin) tai hallituksen puheenjohtajalle tai jollekin hallituksen jäsenelle.

Facebookissa ei ole hyvä keskustella murroista yksityiskohtaisesti.

Yleisellä tasolla kyllä – murtoja on havaittu, kannattaa käydä tarkistamassa oma mökki. Vaikka ryhmämme on suljettu, yksityiskohtainen tieto on vaarassa levitä. Omalle kohdalle osuneena murto on aina ikävä asia.

Jos huomaat, että mökkiisi on murtauduttu, soita 112 ja kerro mitä on tapahtunut.

Poliisi tulee paikalle, ja voit tehdä rikosilmoituksen. Usein murtoja tehdään lähialueella sarjana, ja poliisi hyötyy kaikista murtoilmoituksista.

Jos huomaat toisen mökkiin murtaudutun, soita mökkiläiselle tai jollekin hallituksen jäsenelle.

28

LIITE 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHASSA Huom! Alla oleva asemakaavateksti on kopioitu dokumentista http://www.hel.fi/hel2/helakanslia/Kaupunginvaltuusto/Esityslistat/liitteet/070160201.pdf Kartta, johon viitataan, löytyy oheisesta linkistä. Kopioitaessa on voinut tulla pieniä virheitä.

ASEMAKAAVA: RP/s Siirtolapuutarha-alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevien rakennusten, puutarhamökkien, piha-alueiden ja puutarhapalstojen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää.

RP/s-alueella:  Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tulee mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutua alueen maisemakuvaan ja perinteiseen rakennuskantaan.  Rakennusoikeus puutarhapalstaa kohti on 35 kerrosneliömetriä. Mökkityypin tulee olla alkuperäistä vastaava tai rakennusvalvonnan hyväksymä mökkityyppi.  Rakennusten ja puutarhamökkien julkisivukorjauksia tehtäessä tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Piha-alueitten tulee olla alueen ominaispiirteisiin soveltuvia.  Rakennusten ja puutarhamökkien pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä peittomaalattua pystyrimalaudoitusta.  Rakennuksilla on oltava huopakatteinen harjakatto, jonka kattokaltevuuden on oltava 1:2,5.  Puutarhamökin harjan on oltava pituussuuntainen. Uudismajojen harjan on oltava samansuuntainen kuin nykyisten ja viereisten majojen.  Rakennuksissa ja puutarhamökeissä tulee olla avoräystäät.  Puutarhamökki on perustettava avosokkelin varaan. Kellarin rakentaminen on kielletty.  Puutarhamökki on rakennettava pääasiassa kiinni kahteen lähinnä palstan rajaa olevaan rakennusalan rajaan.  Palstat on aidattava kulkuteitä vastaan noin 1,4 m korkealla leikattavalla pensasaidalla. Palstat on aidattava toisiaan vasten pensasaidalla tai marjapensailla kuitenkin niin että palstojen rajalle muodostuu yhteensä 60 cm leveä avoin rajavyöhyke.  RP/s-alue on aidattava pensasaidalla tai enintään 0,8 m korkuisella pystysäleaidalla tai enintään 1,4 m korkealla verkkoaidalla.  Palstalle on istutettava ainakin yksi hedelmäpuu.  Puutarhapalstan pinta-alasta vähintään 2/3 tulee olla istutettua tai viljeltyä.  Kulkuväyliä tai pihateitä ei saa päällystää asfaltilla tai betonikivin.  Puutarhapalstan rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa leikkimökin tai kasvihuoneen.  Portit RP/s-alueelle on sijoitettava kohtiin O, eikä niitä saa sulkea jalankululta.  Porttien suunnittelussa on otettava huomioon pelastuslaitoksen vaatimukset.  RP/s-alueen pysäköimispaikalle on sijoitettava vähintään 40 autopaikkaa.  Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei se aiheuta pohjaveden likaantumista tai sen pinnan alenemista tai vähennä sen virtausta.  Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.

29

LÄHTEET JA HERTTONOMIN TÄRKEÄT ASIAKIRJAT Evira, www.evira.fi Helsingin seudun ympäristöpalvelut, www.hsy.fi Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestön kotisivut (www-osoite muuttuu kesän aikana) Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava (Liite) Herttoniemen siirtolapuutarhan kotisivut (www-osoite muuttuu kesän aikana) Herttoniemen siirtolapuutarhan rakentamisohje (yhdistyksen kotisivuilla) Järjestyssäännöt (yhdistyksen kotisivuilla) Poliisi, www.poliisi.fi Rakennusvalvontaviraston ohje (yhdistyksen kotisivuilla) Rakennusvalvontaviraston ohje (yhdistyksen kotisivuilla)

Siirtolapuutarhoissa

Siirtolapuutarhojen

yhteiset

rakentaminen

pelisäännöt

Siirtolapuutarhat Helsingissä – vihreitä keitaita kerrostaloaluieden kupeissa. http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_95.html Suomen siirtolapuutarhaliiton kotisivut, www.siirtolapuutarhaliitto.fi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, www.rky.fi Vieraslajiportaali, www.vieraslajit.fi Yhdistyksen säännöt (yhdistyksen kotisivuilla) Yhdistyksen ja kaupungin välinen vuokrasopimus (yhdistyksen kotisivuilla)

MUISTIINPANOJA

MUISTIINPANOJA

HERTTONOMIN LYHYT TARKISTUSLISTA  Pensasaita on leikattu (ennen juhannusta) ja näyttää erittäin edustavalta sallitussa korkeudessaan.  Aita ei TODELLAKAAN ole liian leveä. On mitattu ja tarkistettu. Hälytysajoneuvot pääsevät hyvin kulkemaan mökkini ohi ja kurvaamaan kulman taakse.  Rikkaruohot on poistettu aidan alta ja aidan edestä hiekkatieltä. Sama uudestaan muutaman kerran kesässä.  Huoltokäytävä on hoidettu ja naapuri pääsee siinä hyvin kulkemaan.  Piha on yleisilmeeltään siisti ja omasta mielestäni hyvin kaunis.  Keitän pullakahvit ja luen loput tästä ABC:stä kaikessa rauhassa.  Lähetän ystävälliset kehittämisehdotukset hallituksen sähköpostiin hspy.hallitus at gmail.com