riot
issue 22
mellakka
november 2012
SISÄLTÖ CONTENT 6 Pääkirjoitus Editor's Note — Anna Puhakka 8 Vanki –Sarja Prisoner Series — Kelly Blevins 11 500 Kuningasta 500 Kuningaskunnassa –Julistus 500 Kings in 500 Kingdoms Manifesto — Timothy Bruehl 15 Sisään Tunkeva Valo Light Pouring in — Roberta Tetzner 16 Pimennys Black Out — Mayye Zayed & Mohamad El Hadidi 18 Hamlet, Osana Zhivago-Runoja Hamlet from the Zhivago Poems — Chris Jackson 20 Mellakat Riots — Michael Vincent Manalo 23 Puhallus Blow — Luis Alfonso Villalobos 26 Tunteikkaan Sodankäynnin Sukupolvi A Generation of Emotional Warfare — Dayna Meyer
TEKIJÄT STAFF & ARTISTS staff – tekijät Anna Puhakka Curator & Editor-in-Chief Kuraattori Ja Päätoimittaja Thierry François Art Director & Head of Online Media Kaisa Ahtiainen Editor of Linguistics Kielitieteen toimittaja contributors – tekijät Kelly Blevins Timothy Bruehl Mohamad El Hadidi Chris Jackson Michael Vincent Manalo Dayna Meyer Roberta Tetzner Luis Alfonso Villalobos Mayye Zayed cover – kansikuva The Antennas to Heaven Michael Vincent Manalo
SEURAAVAKSI NEXT 1-29.11.2012
Maailmanloppu · Apocalypse
You don’t have to be a professional artist, writer, photographer or a filmmaker to get involved with hesa inprint. We are looking for anyone with a vision and voice to share their opinions, work and stories not for a pay check but for the love of creating. You can buy your own printed copy of the magazine online at hesainprint.com/issues
Sinun ei tarvitse olla ammatiltasi taiteilija, kirjailija, valokuvaaja tai filmintekijä osallistuaksesi hesa inprinttiin. Me etsimme henkilöitä, joilla on oma ääni, visio ja jotka rakastavat uuden luomista ei rahan tähden vain vaan rakkaudesta luoda. Voit ostaa oman painetun kopion lehdestä netissä osoitteessa hesainprint.com/issues
HESA inprint
5
hesainprint.com issn-l 1799-8549 issn 1799-8549 (Painettu ⁄ Printed) issn 1799-8557 (Verkkolehti ⁄ Online)
PÄÄKIRJOITUS EDITOR'S NOTE anna puhakka editor-in-chief päätoimittaja
www.hesainprint.com
6
Rioting is born out of discontent, a feeling that burns your thoughts and demands action. In the past few years many of us have witnessed this discontent enforced, if not first hand then through the news and in some cases even through advertising. Advertisers seem to have latched on to rioting as a tool to speak to a generation, it connects us. We are part of a time where people have the capacity to riot on a global level. One of my first clear memories of global events as a child was the fall of the Berlin wall in 1989. I remember the happiness of my parents, the images of families united – the feeling that I felt, when even I, far away, could be part of a more universal community. It is my first memory of understanding what empathy is and could be. This month HESA inprint has focused on work that approaches the theme riot by echoing the voices of a generation. These creatives are commenting on current affairs, they are looking at the history of rioting and they are re-inventing the concept itself. These works appeal to the global community for support, for empathy and action. Thanks for reading, — Anna
Mellakat syntyvät tyytymättömyyden tunteesta; tunteesta, joka polttelee mieltä ja vaatii toimintaa. Viime vuosien aikana monet meistä ovat todistaneet tätä tunnetta väkisin, jos ei suoraan toiminnan ytimessä, niin uutisista, ja joissain tapauksissa myös mainoksista. Mainostajat ovat tarranneet kiinni mellakointiin puhutellakseen kokonaista sukupolvea, sillä se yhdistää meitä. Elämme aikaa, jossa ihmisillä on mahdollisuus mellakoida maailmanlaajuisesti. Yksi selkeimmistä muistoistani lapsuuteni ajan maailmanlaajuisista tapahtumista on Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989. Muistan vanhempieni onnen, yhdistyneiden perheiden kuvat – tunteen siitä, että minäkin, kaukana tapahtumista, voin olla osa maailmanlaajuista yhteisöä. Se on yksi ensimmäisistä muistoistani siitä, mitä myötätunto on ja voi olla. Tämän kuun HESA inprint keskittyy töihin, joissa mellakka -teemaa on lähestytty kokonaisen sukupolven äänin. Nämä työt ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin, ne tarkastelevat mellakoinnin historiaa ja ne uudistavat itse käsitystä mellakasta. Nämä työt vetoavat globaaliin yhteisöön ja hakevat tukea, myötätuntoa ja toimintaa. Kiitos lukemisesta, — Anna
7
VANKI –SARJA PRISONER SERIES kelly blevins drawing piirustus
I am a 2-dimensional artist working in classical media and techniques to create contemporary drawings with charcoal, expressing human nature, spirit and form. To be alone is to think. Feelings become intensified beyond belief and the reflections we see are scary and beautiful. Some lives are better lived in solitude. A life dedicated to creating a mirror image of the world as we are bound by the ironies breathing down our necks. Taboo has chained our spirits to nothing and our terror becomes the fascination that drives us through this life. Prisoners i, ii, and iii are drawings inspired by the Guantanamo Bay detention camp controversy. Many riots and protests occurred in order to grab the attention of the government that led to investigations and the American justice system was questioned.
8
prisoner i Charcoal on paper Hiili paperilla 56 Ă— 76 cm
9
Olen kaksiulotteinen taiteilija, työni tekniikka on klassinen ja luon nykyaikaisia piirroksia hiilellä. Ilmaisen ihmisluontoa, olemusta ja muotoa. Yksinolo on ajattelua. Tunteista tulee uskomattoman intensiivisiä ja ne heijastumat, joita näemme, ovat pelottavia ja kauniita. Jotkut elämät on parempi elää yksinäisyydessä. Elämä on omistettu sille, että luodaan peilikuva maailmasta ollessamme sidotut ironioiden hengittäessä niskaamme. Tabu on kahlinnut olemuksemme ei-mihinkään, ja kauhustamme tulee se, joka meitä kiehtoo koko elämämme ajan. Vangit i, i ja iii ovat piirustuksia, joita inspiroi Guantanamo Bayn kiistanalainen vankileiri. Monilla mellakoilla ja protesteilla on haluttu herättää hallituksen huomio, mikä on johtanut tutkinnallisiin toimenpiteisiin ja amerikkalaisen oikeusjärjestelmän joutumiseen kyseenalaistetuksi.
prisoner iii Charcoal on paper Hiili paperilla 76 × 100 cm
prisoner ii Charcoal on paper Hiili paperilla 56 × 76 cm
500 KUNINGASTA 500 KUNINGASKUNNASSA –JULISTUS 500 KINGS IN 500 KINGDOMS MANIFESTO
timothy bruehl painting maalaus
11
These images are a part of the 500 Kings in 500 Kingdoms Manifesto and represent solidarity with groups that, originating from riotous or repressed circumstances, resulted in arrest, imprisonment or were otherwise oppressed by cultural intolerance. Freedom to exert one’s truth is essential to the human experience. The Kingdom Manifesto is an attempt to express global oneness.
Nämä kuvat ovat osa julistusta nimeltään 500 kuningasta 500 kuningaskunnassa. Ne edustavat ryhmäsolidaarisuutta, jonka alkuperä on kapinallisissa tai alistetuissa olosuhteissa, jotka johtavat pidätykseen tai vangitsemiseen, tai jotka olivat jollain muulla tapaa kulttuurisen suvaitsemattomuuden sortamia. Vapaus käyttää omaa totuuttaan on elintärkeä osa inhimillistä kokemusta. Kuningaskunta -julistus on yritys ilmaista globaalista yhdenmukaisuutta.
12
“st. petersburg, russia” October 2012 (24 × 48 in acrylic on panel). This Rainbow-hued, aerial map of central St. Petersburg, Russia commemorates their 100 year ban on gay pride and the arrests made of its civilians for expressing their truth. ”pietari, venäjä”, lokakuu 2012 (61 × 122 cm, akryylia paneelilla). Tämä sateenkaaren värien täyteinen ilmakuvakartta Venäjän Pietarista on muisto siellä asetetulle 100 vuoden Gay Pride -liikkeen kiellolle ja niille pidätyksille, jotka kohdistuivat maan kansalaisiin ilmaistessaan omaa totuuttaan.
“diptych de la border” April 2011 (2 × 24 × 48 in acrylic on panels). In response to the continuing violence on the US / Mexican Border, this is a 'remedy' statement: "build bridges (Puentes), not walls (Parades). The imagery evokes the sugar skulls of "Dia de los Muertos" (Day of the Dead).
13
”rajan diptyykki”, huhtikuu 2011 (2 × 61 × 122 cm, akryylia paneelilla). Kommenttina jatkuviin väkivaltaisuuksiin Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla, tämä on ”parannuskeino”kannanotto: Rakentakaa siltoja (Puentes), älkääkä muureja (Parades). Kuva muistuttaa Kuolleiden päivän sokerista valmistettuja pääkalloja.
“wall street” August 2012. (24 × 48 in acrylic on panel) Originating from the "Occupy Movement", this image of Wall Street couples the famed Wall Street bull sculpture with the biblical story of Moses returning from Mt. Sinai with the Ten Commandments. Impatient and greedy, the Israelites created the Golden Calf in defiance.
“solidarity” August, 2012. (24 × 48 in acrylic on panel) I stand for the release of Pussy Riot. This image is of the Cathedral of Christ the Savior (Moscow), where on 02/21/12 the band Pussy Riot expressed their discontent with Russian authorities and were subsequently imprisoned in the gulag for hooliganism.
”wall street”, elokuu, 2012 (61 × 122 cm, akryylia paneelilla). Occupy -liikkeestä inspiraationsa saanut kuva sisältää kuuluisan Wall Streetilla sijaitsevan härkäpatsaan sekä Raamatusta tutun tarinan Mooseksesta, joka palaa Siinaivuorelta Kymmenen käskyn kanssa. Kärsimättöminä, ahneina, ja uhman valtaamina israelilaiset loivat patsaan kultaisesta sonnista.
”solidaarisuus”, elokuu, 2012 (61 × 122 cm, akryylia paneelilla). Puolustan Pussy Riotin vapauttamista. Tämä kuva on moskovalaisen Kristus Vapahtajan katedraalista, jossa 21.2.2012 Pussy Riot -yhtye ilmaisi tyytymättömyyttään venäläisiin viranomaisiin, ja heidät sittemmin vangittiin huliganismista.
14
SISÄÄN TUNKEVA VALO LIGHT POURING IN This painting is about the Riot of Colour all around us in the Autumn forests.
roberta tetzner
Maalaus kertoo värien kapinasta ympärillämme syksyisissä metsissä.
light pouring in 1 Acrylic and mixed-media on canvas Akryyli ja sekatekniikka kankaalla 100 × 100 cm
painting maalaus
PIMENNYS BLACK OUT mayye zayed and mohamad el hadidi documentary dokumenttielokuva egypt, 2010, 3' 6� www.vimeo.com/12923673
directors Mohamad El Hadidi Mayye Zayed dop Mohamad El Hadidi editor/producer Mayye Zayed english subtitles Sara Hatem french subtitles Rime El Sisi
16
On June 7th, 2010 Khaled Saeed a 28-year-old Egyptian was allegedly tortured to death by two police officers in plain clothes after refusing to be searched under the emergency law while he was sitting in an internet cafe. The Egyptian government denied the content of the testimonies of eyewitnesses as well as reports by human rights organizations and claimed that Khaled Saeed was a "wanted criminal" who died of asphyxiation after swallowing a packet of drugs. The video is about a demonstration that took place on June 16, 2010 near Khaled Saeed's house in Cleopatra district in Alexandria protesting against his murder. directors' statement This was just a video test for my new camera. I met Mohamad El Hadidi in the demonstration and he decided to try the camera. We were not planning to make any video out of the footage but when we later checked the material he had shot we decided to make this video. We only wanted to upload it online to let everybody know about Khaled Saeed who was brutally killed.
The famous photo of his skull smashed and teeth broken was all over the internet so many people came out of their silence and went out in massive demonstrations demanding justice. The least Mohamad and I could do was to record and publish this not knowing back then that it was the first glimpse of the Egyptian people's anger and steps towards freedom.
Kesäkuun seitsemäntenä, vuonna 2010, Khaled Saeed, joka oli 28-vuotias egyptiläismies, väitettiin tulleen kidutetuksi kuoliaaksi kahden siviiliasuisen poliisin toimesta, koska tämä kieltäytyi ruumiintarkastuksesta hätälain aikana istuessaan Internet-kahvilassa. Egyptin hallitus kielsi silminnäkijöiden todistajalausunnot sekä ihmisoikeusjärjestöjen raportit ja väitti että Khaled Saeed oli ”etsintäkuulutettu rikollinen”, joka kuoli tukehtumiseen nielaistuaan huumepaketin. Videolla näkyy mielenosoitus, joka tapahtui kesäkuun 16. vuonna 2010 lähellä Khaled Saeedin taloa Cleopatraalueella Alexandriassa, ja jossa protestoitiin tämän murhaa vastaan. ohjaajan lausunto Tein videon vain testatakseni uutta kameraani. Tapasin Mohamad El Hadidin mielenosoituksessa ja hän päätti kokeilla kameraa. Emme suunnitelleet tekevämme videota materiaalista, mutta kun myöhemmin katsoimme sen läpi, päätimme tehdä tämän videon. Halusimme ladata sen verkkoon, jotta kaikki muutkin saisivat tietää Khaled Saeedista ja tämän raa’asta kuolemasta. Kuuluisa valokuva tämän murskatusta kallosta ja irronneista hampaista oli kaikkialla Internetissä, ja suuri joukko ihmisiä luopui hiljaisuudestaan sekä osallistui isoihin mielenosoituksiin vaatimaan oikeutta. Vähin, mitä voin Mohamadin kanssa tehdä, oli nauhoittaa ja julkaista tämä kaikki, vielä tietämättä sitä, että tämä olisi vasta ensimmäinen vilkaisu Egyptin kansan suuttumuksesta ja askelista kohti vapautta.
17
HAMLET, OSANA ZHIVAGO-RUNOJA HAMLET FROM THE ZHIVAGO POEMS chris jackson poetry runo
18
The world, the door-jamb, this porch-step return my identity to me by their joint silence. I am waiting on the advice of echoes; until then the future is impossible. That darkness should fold so thick, that it should have a thousand eyes like this... Lord, anything is possible with you, permit me an abstention this once, I pray. Though I love the stubborn structures in life, and will perform my part in the apparatus of logic, this now is serious drama, this is different – an exemption would be fair in this instance. It’s futile. The train will never leave the tracks. Probably the end is already written – by You. Solitude is large. There’s nothing I understand. But life isn’t always meant to be entertaining.
Maailma, oven karmi, tämä kuistin porras palauttavat minuuteni yhteisellä hiljaisuudellaan odotan kaikujen neuvoa; siihen asti tulevaisuus on mahdoton Pimeyden tulisi langeta sakeana, jättäen tuhannet silmät tällä tavoin… Herra, mikä vain on mahdollista kanssasi, anna miun pidättäytyä tämän yhden kerran, pyydän. Vaikka rakastan elämän itsepäisiä rakenteita, ja suoritan osuuteni logiikan koneistossa, tämä on vakavaa draamaa, tämä on erilaista – vapautus olisi tässä tapauksessa reilua On turhaa. Juna ei jätä raiteitaan. Loppu on ehkä jo kirjoitettu – Sinun kirjoittamasi. Yksinäisyys on suurta. En ymmärrä mitään. Tosin elämä ei ole aina tarkoitettu viihdyttäväksi.
19
MELLAKAT RIOTS michael vincent manalo digital mixed-media digitaalinen sekatekniikka
Riots have pillaged the earth, from North to South and East to West. The apocalypse – we brought it upon ourselves. There were no zombies, no alien invasion, no secret society dominating the world, no. It was us – the human race, the violent and carnal side; we threw it upon ourselves. We couldn't help it, we are animals too but more intelligent and more savage and much much more violent. Yes, these riots, it ended up badly and no one saw that it would come this far, but what can they do. Nothing is left but cries of innocent voices lingering in the shadows. Mellakat ovat ravistuttaneet maata, pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Tämä maailmanloppu – aiheutimme sen itsellemme. Ei ollut zombeja, muukalaishyökkäyksiä, ei salaseuroja, jotka dominoivat maailmaa, ei. Se olimme me – ihmisrotu väkivaltaisine ja lihallisine luonteineen; teimme sen itsellemme. Emme voi auttaa itseämme, olemme eläimiä myös, vaikkakin älykkäämpiä ja raakoja, ja paljon väkivaltaisempia. Kyllä, nämä mellakat, ne päättyivät huonosti, eikä kukaan voinut ennustaa että näin kävisi, mutta enää ei voi auttaa. Mitään muuta ei ole jäljellä, kuin varjoissa viipyilevät viattomien äänien parahdukset.
20
sunshine and gasoline 2012, 80 Ă— 80 cm
21
the antennas to heaven 2012, 80 Ă— 80 cm the story teller ii 2012, 80 Ă— 80 cm
22
PUHALLUS BLOW Does nature manifest its discontent against contemporary human civilization? My drawings represent fiction where animals, natural disasters or even herbage shake violently or in a quietly way in urban scenarios or on iconic buildings.
Osoittaako luonto tyytymättömyyttään nyky-yhteiskuntaan? Kuvani esittävät fiktiota, jossa eläimet, luonnon katastrofit ja jopa kasvisto vapisee rajusti tai jopa hiljaisesti kaupungistuneissa maisemissa tai ikonisissa rakennuksissa.
23
luis alfonso villalobos drawing piirustus
seagram 2011 Ink on canvas Mustetta kankaalla 150 × 200 cm
hare, pheasant and hummingbirds Ink on paper Mustetta paperilla 90 × 60 cm
golden gate butor 2011 Ink on paper Mustetta paperilla 50 × 70 cm
blow 2011 Ink on canvas Mustetta kankaalla 140 × 375 cm
24
25
TUNTEIKKAAN SODANKÄYNNIN SUKUPOLVI A GENERATION OF EMOTIONAL WARFARE dayna meyer essay essee
26
A typical graduation speech consists of an academically superior student reminiscing about the past four years while painting a grandiose image of a seemingly utopian future. “This is the beginning / as we journey into adulthood/ letting our dreams guide our path into the unknown” are all pithy phrases evoked by the valedictorian and promised to this generation's young incumbents... that is until the rose colored glasses are removed and reality shines through. Students are majoring in debt as the traditional four year bachelor's degree is quickly spiraling into fifth and sixth year college seniors. Even community colleges are becoming more competitive as student enrollment increases because it is more fiscally viable, and those that have chosen to enter the job force devoid of an education are finding it nearly impossible to earn a living wage. In addition to this existential dilemma of individuals belonging to Generation Y (a.k.a. the Millennials, the Entitled Ones, the Narcissistic Generation, and Generation “Me” coined by Jean Twenge), personal relationships have evolved into a state of disquieted anarchy. Social mediums such as Facebook and Twitter have enabled the individual to be immersed in narcissistic tendencies in a virtual world where “friends” are authorized to witness the life and internal monologues of one another. Friends are reduced to a mere number on an alphabetical list while romantic relationships are either confirmed or questioned when a user lists “In a relationship, engaged, or married to Jane Doe” preceded by a heart or when an update appears stating that such and such a person "Went from being in a relationship to single." As a member of this generation, I find it increasingly difficult to cultivate a human connection that holds any substance. As the so called “narcissistic” generation has been so gracefully dubbed, the all encompassing self is the number one priority for individuals. I do not claim to be immune to the ideological belief prevalent in this generation and would consider myself a product of structuring my life according to my individual wants and desires, but there is an emotional warfare at play. In an effort to gain positive validation for one's own self-worth, individuals are desperately searching outside of themselves to fill the void that lacks from within. Relationships have become more about finding a partner or friend that will confirm the self perception we aspire to be as opposed to genuinely wanting to take the time to understand and appreciate the other person. This has created a generation of fragmented beings who neither know how to make a meaningful connection, nor have any desire to connect with another human. As long as the individual is continuously in motion and completely attuned to what makes themselves “happy”, it’s the me, myself, and I mentality that dominates.
27
What will happen next? There are two possible scenarios for the future of personal relationships. One, our generation will continue to glorify the importance of the self to such a degree that continues to erode the possibility of establishing long-term connections with others or two, individuals in this generation will become conscious of our narcissistic habits and awaken to the possibility that the journey to self discovery does not have to impede our ability to listen and be compassionate. Until then, our insatiable desire to be instantaneously gratified (compliments of technology) will continue to contribute to the emotional unrest of Western society and shape the canvas of human interaction.
Tyypillisen valmistujaispuheen pitää yleensä akateemisesti menestynyt oppilas, joka muistelee mennyttä neljää vuotta ja maalailee samalla suureellisia kuvia ilmeisen utooppisesta tulevaisuudesta. ”Tämä on alku/kun matkaamme kohti aikuisuutta/annetaan unelmiemme opastaa meitä tuntemattomaan” ovat kaikki ytimekkäitä fraaseja, joita tämä priimus herättelee ja lupailee sukupolvensa nuorille virkatovereilleen… toki vain siihen saakka kunnes vaaleanpunaiset lasit on otettu pois ja todellisuus paistaa läpi. Opiskelijoiden pääaineena on velka, kun perinteinen neljän vuoden rupeama venyy viidenteen ja kuudenteen jatkovuoteen. Jopa kansanopistoista tulee kilpailukykyisempiä, kun oppilasmäärät ovat kasvussa niiden kannattavamman verotusaseman takia, ja ne, jotka ovat valinneet työelämän vailla koulutusta, huomaavat kunnon palkan saannin olevan liki mahdotonta. Tähän olemassaolon ongelmaan lisättynä yksilön, joka kuuluu Y-sukupolveen (Milleniaalit, Etuoikeutetut, Narsistinen sukupolvi, ja Minä-sukupolvi, jonka keksi Jean Twenge), henkilökohtaiset suhteet ovat kehittyneet levottoman anarkian tilaan. Sosiaaliset mediat, kuten Facebook ja Twitter ovat mahdollistaneet sen, että yksilö uppoutuu narsistisiin taipumuksiin virtuaalimaailmassa, jossa ”ystävät” ovat oikeutettuja todistamaan toistensa elämää ja sisäisiä monologeja. Ystävät on alennettu aakkosjärjestykseen määräksi henkilöitä, ja romanttiset suhteet on joko vahvistettu tai
28
kyseenalaistettu, kun käyttäjä on ”suhteessa, kihloissa tai naimisissa Maija Meikäläisen kanssa”, päivityksen edessä on sydänmerkki, tai päivityksessä kerrotaan sen ja sen henkilön tulleen ”parisuhteesta sinkuksi”. Tämän sukupolven jäsenenä mielestäni on koko ajan vaikeampaa pitää yllä ihmissuhdetta, jossa on yhtään sisältöä. Niin viehättävästi kuin tämä niin kutsuttu ”narsistinen” sukupolvi onkin nimetty, kaikenkattava itse on yksilön tärkein prioriteetti. En väitä olevani immuuni tälle ideologiselle uskomukselle, joka vallitsee sukupolvessa, ja näenkin itseni tuotteena, jota ohjaavat omat yksilöhaluni ja toiveeni, joiden mukaan rakennan elämääni, mutta tunteikas sota on käynnissä. Yrittäessään saavuttaa positiivista arvoa omalle itselleen, yksilö etsii epätoivoisena itsensä ulkopuolelta jotakin, joka puuttuu sisältä. Suhteessa etsitään nyt partneria tai ystävää, joka vahvistaa jo olemassa olevan oman käsityksemme itsestämme, kun taas ennen haluttiin aidosti löytää aikaa ymmärtää ja arvostaa toista ihmistä. Tämä on luonut kokonaisen sukupolven sirpaleisia olentoja, jotka eivät tiedä miten luoda tarkoituksenmukaisia yhteyksiä eikä heillä ole haluakaan luoda yhteyttä toiseen ihmiseen. Niin kauan kuin yksilö on jatkuvassa liikkeessä ja täysin sopeutunut siihen, mikä hänet tekee ”onnelliseksi”, on minä, minä ja minä se hallitseva mentaliteetti. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Tulevaisuuden parisuhteille on olemassa kaksi mahdollista skenaariota. Ensimmäiseksi, sukupolvemme jatkaa itsen ihannointia niin paljon, että mahdollisuudet pitkäaikaisiin suhteisiin toisten ihmisten kanssa kuluvat loppuun. Toiseksi, tämän sukupolven yksilöt tulevat tietoisiksi narsistisista tavoistamme ja heräävät siihen mahdollisuuteen, että matkan itsensä löytämiseen ei tarvitse haitata kykyämme kuunnella ja tuntea myötätuntoa. Siihen saakka kyltymätön halumme tulla välittömästi ilahdutetuksi (teknologian terveiset) jatkuu, mikä lisää tunteellista levottomuutta länsimaisessa yhteiskunnassa, sekä muokkaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
29
hesainprint.com