HESY jätti jälleen lausunnon luonnoksesta laiksi ELÄINTEN HYVINVOINNISTA

kotiin muuttamista. Kanit leikkautetaan terveystarkastuksen lisäksi. Kissat madotetaan useasti, sirutetaan, rokotetaan, leikkautetaan ja ilmenneet terveysongelmat hoidetaan. Arat kissat myös sosiaalistetaan mahdollisimman pitkälle. Tässä auttaa Ekeyn vapaaehtoinen kissakuiskaustiimi.

Helpotusta eläintalon arkeen

Vuonna 2021 yhdistys sai mahdollisuuden kääntää uuden sivun yhdistystoiminnassa ryhtymällä työnantajiksi palkkatuen turvin. Eläintalolla työskentelee tällä hetkellä yksi palkkatuettu henkilö ja toinen palkataan, jahka sopiva löytyy. Tämän lisäksi Eläintalon hoitovuoroissa käy noin viisitoista vapaaehtoista ihmistä.

Yhteistyössä on voimaa Ekey tekee tiivistä yhteistyötä muiden eläinsuojeluyhdistysten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Valvontaeläinlääkärin apuna tyhjennämme kissapopulaatioita ja vastaanotamme kodinvaihtaja-lemmikkieläimiä.

Etelä-Kymenlaakson alueella toimivasta löytöeläintalo Kuppiksesta yhdistys vastaanottaa myös eläimiä. Suurten kani- ja kissapopulaatioiden tyhjennyksessä apuna ovat olleet useammat eläinsuojeluyhdistykset kautta maan. Eläimiä on saatu sijoitettua muihin yhdistyksiin, kun Ekeyn omat tilat ovat täyttyneet.

Ekeyn Eläintalo on täynnä lähes läpi vuoden. Tämän lisäksi yhdistyksen sijaiskodeissa on 10–20 kissaa.

Auttamisen mahdollistaja

Ekey ei saa minkäänlaista vakiintunutta yhteiskunnan tukea. Aktiivinen varainhankintatiimi tekee paljon vapaaehtoistyötä, jotta kannatustuotekauppa käy.

Ekeyn edustajia pääsee tapaamaan 12 tapahtumassa vuosittain – koronatilanne on tosin vaikuttanut tapahtumiin. Kannatustuotteita on mahdollista ostaa myös suoraan Ekeyn Eläintalolta etukäteen sovittujen vierailujen yhteydessä. Tämän lisäksi yhdistyksellä on kirpputoripöydät Jussin Jättikirpputorilla ja Hovinsaaren kaarikirpputorilla Kotkassa. Rahankeräyslippaita yhdistyksellä on toiminta-alueellaan noin 20:ssa eri liikkeessä.

Adoptiomaksuilla katetaan osa eläimistä koituneista eläinlääkäri- ja ylläpitokuluista.

Kaikilla on mahdollisuus auttaa

Yhdistykselle ensisijaisen tärkeää toiminnassaan on yhteistyö ja avoimuus. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan. n

Eläinsuojelulain uudistus on edelleen kesken. Tällä hetkellä voimassa oleva laki on säädetty 1990 ­ luvulla. Laki on kipeästi päivityksen tarpeessa, sillä viime vuosikymmenten aikana on saatu runsaasti lisää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista. Myös ihmisten asenteet eläimiä ja eläintensuojelua kohtaan ovat muuttuneet.

UUDEN LAIN valmistelutyötä on tehty jo reilu vuosikymmen maa- ja metsätalousministeriössä. Ensimmäinen uudistusyritys lähti lausuntokierrokselle jouluna 2017. Se esiteltiin eduskunnalle vuonna 2018, mutta lakia ei ehditty hyväksyä ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja. Vaikka uutta lakia kaivattiin, ensimmäisen uudistusehdotuksen raukeaminen ei eläinsuojelutahoja suuresti harmittanut, sillä lakiluonnoksessa oli eläinten kannalta runsaasti valuvirheitä.

Uusi esitys lausuntokierrokselle marraskuussa 2021

Lakitekstiä muokattiin edellisellä lausuntokierroksella saadun palautteen sekä tehtyjen lisäselvitysten pohjalta, ja uusi esitys saapui lausuntokierrokselle vuoden 2021 lopulla. Lausuntopyyntö esitettiin myös Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle. Vaikka uusi lakiluonnos sisältää monia tervetulleita uudistuksia ja sen perustelu- osio taustaselvityksineen on moderni ja kattava, itse laki on edelleen pettymys. Lain perusteluissa esimerkiksi tunnustetaan, että eläimellä on sisäsyntyinen tarve liikkua ja että riittävä vedensaanti on eläimen fysiologinen tarve. Nämä tarpeet eivät kuitenkaan toteudu laissa, sillä niitä ei ole joko viety pykälätasolle tai ne vesitetään poikkeussäännöin.

Taloudelliset seikat voittivat eläinten hyvinvoinnin

Perusteluissa kirjoitetaan useaan otteeseen, että eläimen hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi eläimen mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Samanaikaisesti lakiesityksen pykälät poikkeussääntöinen on laadittu eläinten käyttötarkoituksen mukaan. Luonnos on edelleen sallimassa monia epämukavuutta tai suoranaista kipua aiheuttavia käytäntöjä, kuten parsinavetoiden ja porsitushäkkien käytön, sillä niiden korjaaminen aiheuttaisi eläintuotannolle kustannuksia ja lisävaivaa. Turkiseläinten hyvinvointi jää laissa käytännössä huomiotta.

Taloudellisten seikkojen on annettu tämän lain valmistelussa mennä eläinten hyvinvoinnin edelle ja eläinten hyvinvointi on jäämässä edelleen pahoinvoinniksi.

HESY jätti seikkaperäisen, 24-sivuisen lausuntonsa luonnoksesta tammikuussa 2022. Toivomme, että lakiluonnosta korjataan annettujen lausuntojen perusteella. Eläinten hyvinvointilain tulee suojella eläimiä, ei eläintuotantoa. n

*HESYn lausunnon voit lukea kokonaisuudessaan HESYn sivustolla: https://www.hesy.fi/hesyn-lausunto-luonnoksesta-laiksielainten-hyvinvoinnista/ sen epäkohdat: sen, millaista ahdinkoa emolle myönnetty tappolupa merkitsee sen poikasille ja miten mittavaa kärsimystä pienpetopyynnissä käytetyt ”heti tappavat raudat”, jotka eivät valikoi uhrejaan, aiheuttavat lukuisille eläimille. Rautakarhujen hätä on noussut koko kansan tietoon, synnyttänyt kansalaisaloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi ja herättänyt kysymyksen koko metsästyksen oikeutuksesta, HESYn puheenjohtaja Nina Immonen perustelee valintaa.

Viranomaisten tarkistettava ohjeistuksiaan eläinystävällisemmiksi

Elisa Aaltola on rautakarhujen yhteydessä korostanut toistuvasti viranomaisten eettistä velvollisuutta auttaa eläimiä, jotka ovat loukkaantuneet ihmisen toiminnan takia.