1 minute read

IHME-teos 2018: THE BEETLE

Hylochares cruentatus eli suomeksi halavasepikkä on alle senttimetrin pituinen kovakuoriainen, jonka elinympäristöä on Vantaan Mätäojan entinen kostea joenuoma. Hyönteistutkija, professori Jyrki Muonan mukaan halavasepikkä on kotoperäinen hyönteinen, joka on elänyt nykyisen Suomen maantieteellisellä alueella jääkauden päättymisestä lähtien. Nimensä kuoriainen saa elinympäristönsä mukaan: sen koko elämänkaaren näyttämönä on lahoava pajulaji, halava. Se lisääntyy myös mustuvapajussa, joka on vielä tiukemmin tulvivien jokirantojen laji. Näissä pajuissa se munii, koteloituu, kuoriutuu toukkana ja muuttuu kuoriaiseksi. Kovakuoriaisena sen elämä kestää noin viikon. Halavien ja mustuvapajujen elinympäristöt ovat kärsineet toimista, joilla jokien tulvimista on pyritty estämään. Siksi halavasepikkä on luokiteltu uhanalaiseksi, häviäväksi lajiksi. Vantaan Mätäojan alue on halavasepikän vuoksi julistettu luonnonsuojelualueeksi.

Taiteilija Henrik Håkansson tutustui Jyrki Muonaan ja halavasepikkään ensimmäisenä taustatyöpäivänään Helsingissä joulukuussa 2016. Monien keskustelujen kautta sepikästä tuli kevään 2017 aikana vuoden 2018 IH- ME-teoksen kohde, ja teoksen materiaalia alettiin kuvata kesä-heinäkuussa Jyrki Muonan avustuksella. IHME-teokseen liittyi liikkuvan kuvan ohella myös halavasepikkää esittävät mainoskyltit kuoriaisen elinympäristön läheisyydessä ja yhteistyö Louhela Jamin kanssa Vantaalla touko-kesäkuussa 2018.

Advertisement

Nimetön (Hylochares cruentatus) pysäytyskuva Henrik Håkanssonin elokuvasta THE BEETLE, yksityiskohta, IHME-nykytaidefestivaali.

Kuva: Henrik Håkansson / IHME-nykytaidefestivaali

Valitessaan halavasepikän teoksensa lähtökohdaksi Håkansson liittää siihen isoja kysymyksiä ilmaston lämpenemisestä, lajien monimuotoisuuden vähenemisestä, sekä ihmisen ja luonnon suhteesta. THE BEETLE -nimen saanut IHME-teos liittyy myös posthumanistiseen tutkimussuuntaukseen, joka tarkastelee erilaisia ihmisen, teknologian ja luonnon välisiin suhteisiin liittyviä monialaisia ja -tieteisiä kysymyksiä. Inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset rajat, luonnon ja kulttuurin erottelu, ihmisen erityisasema maailmassa ja siitä irtautumisen mahdollisuus, sekä vaihtoehtoiset eettiset käytännöt ovat posthumanistisen tutkimuksen aiheita. Håkanssonin ajattelussa luonto ja kulttuuri ovat erottamattomia: luonnolla on oma kulttuurinsa ja kulttuurilla oma luontonsa.

THE BEETLE -elokuvan ääniraitana kuullaan elektronisen musiikin uranuurtajana ja Pan Sonic -duostakin tunnetun Mika Vainion (1963–2017) tuotantoa. ”Vainion musiikki ei pelkästään puhu puolestaan, vaan synnyttää kokonaan toisen kielen”, IHME-taiteilija Henrik Håkansson kuvaa. ”Elokuvassa kuullaan katkelmia vuoden 2015 Sonár-festivaalin keikalta. Taajuuksista ja hakkaavasta rytmistä syntyy hienovireistä värähtelyä, täysin omalakinen ääni, joka voisi olla elokuvassa nähtävän kuoriaisen kieltä.”

Elokuva on nähtävissä Yle Areenassa 25.5.2019 saakka https://areena.yle.fi/1-4424485.

This article is from: