Ammatillinen erityisopettaja lukiohjaajana Ammatillinen erityisopettajan koulutus HAMK/AOKK Lehtori Irmeli Lignell
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
1
Sisältö • Oppimisvaikeudet, erityisopettajan rooli • Dysleksia • Kielellinen oppimisvaikeus • Oppimisvaikeuksien tunnistaminen • Kuntoutus ja lukituki
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
2
Ammatillinen erityisopettaja lukiopettajana • Luku- ja kirjoitustaidon uudenlaiset ja entistä suuremmat vaatimukset • Esteettömän oppimismahdollisuuden tarjoaminen • Ammatillisissa opinnoissa tarvitaan teoreettista ja käytännöllistä osaamista • Luku- ja kirjoitustaito eri oppiaineissa • Oppisvaikeus, mitä ymmärrämme oppimisvaikeudella? • Mitä ammatillinen erityisopettaja voi tehdä ?
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
3
Oppimisvaikeudet • Oppimisvaikeuksia voi esiintyä monesta eri syystä johtuen. • Kehityksellisillä erityisvaikeuksilla tarkoitetaan vaikeuksia, jotka ilmenevät merkittävinä vaikeuksina lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan taitojen hankinnassa ja käytössä. • Vaikeuksia voi olla myös kuuntelemisen, puhumisen ja erityisesti muistamisen eri osa-alueilla. • Vaikeudet eivät johdu peruskoulutuksen puutteesta eivätkä selity muilla vammoilla tai sairauksilla. • Niiden katsotaan johtuvan keskushermoston erilaisesta toiminnasta ja ne saattavat ilmetä läpi ihmisen elämänkaaren.
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
4
Oppimiskyvyn häiriöt ICD-10 • ICD-10-tautiluokitus käyttää oppimisvaikeuksista termiä oppimiskyvyn häiriöt, jotka ovat osa psyykkisen kehityksen häiriöitä. • Yleisin kehityksellisistä oppimisvaikeuksista on lukivaikeus eli dysleksia. • N. 3-6 prosenttia väestöstä. • Oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy usein päällekkäin ja myös yhdessä tarkkaavaisuushäiriöiden kanssa.
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
5
Dysleksia • Sanasokeus, lukivaikeus, erityinen lukemisen ja • • • • •
kirjoittamisen vaikeus, kehityksellinen lukemisvaikeus. Latinan- ja englanninkielinen termi on dyslexia, dyslektikko. Dysleksia on ns. fonologinen häiriö eli henkilö ei kykene muuntamaan lukemaansa puheeksi. Hän siis näkee sanat, mutta aivot eivät tahdo löytää niille vastaavaa äänneasua. Dyslektikoilla on aivossaan "rytmihäiriö", joka haittaa tavujen, sanojen ja puheen oikeaa rytmittämistä (Goswami ym. 2002). Dysleksiassa on siis kyse neurofysiologisista häiriöistä aivojen sähköisissä toiminnoissa
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
6
Fonologinen prosessointi • Fonologisella tietoisuudella tarkoitetaan kykyä irrottaa kielen sisältö ja muoto toisistaan. • Vaikeudet äänien ja puheäänteiden keston, tarkkuuden ja järjestyksen arvioinnissa ja havaitsemisessa puutteet havaitsemisessa ja tallentumisessa vaikeuttavat äännetietoisuuden kehittymistä puutteet äänteiden erottelussa ja järjestämisessä vaikeuttavat äännetietoisuuden kehittymistä • Aiheuttaa hankaluuksia nopeassa nimeämisessä ja muistista palauttamisessa 06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
7
Dysleksia (2) • Lukivaikeutta on kahta tyyppiä, • 1. synnynnäistä eli kehitysdysleksiaa (engl. developmental dyslexia) ja • 2. hankittua (engl. acquired). Opitut lukutaidot on menetetty
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
8
Kehitysdysleksia • Kehitysdysleksia on spesifinen ja huomattava lukemisen vaikeus, jota ei voida selittää älykkyyden, oppimismahdollisuuksien, motivaation tai aistien (näön tai kuulon) poikkeamilla. • Syy on geneettinen. Sillä on siis neurobiokemiallinen tausta sekä laajat ja kauaskantoiset oppimiseen ja sosiaalisuuteen liittyvät seuraamukset (Fischer ym. 2002, Eckert ym. 2003, Temple ym. 2003). • Kehitysdysleksian oireet muuttuvat ihmisen kasvaessa ja hänen oppiessaan kompensoimaan häiriötään. • http://www.biomedicum.fi/index.php?page=343&lang=1 • Lukihäiriöön liittyvä geeni tunnistettu
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
9
Hankittu dysleksia • Hankittu dysleksia voi johtua virikkeettömästä elinympäristöstä tai pään vammoista tai muista neurologisista sairauksista, kuten aivohalvauksesta.
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
10
Oppimisvaikeuksiin liittyvä tieteellinen tutkimus • Lukivaikeuksien keskeisenä ongelmana on pidetty puutteellista äänteellisen (fonologisen) tiedon vastaanottamista ja prosessointia. Äänteiden erottelun tarkkuuden puutteita Aivojen normaalia hitaampaa tiedon prosessointia Nopean nimeämisen puutetta Työmuistin ja kielellisen muistin kapea-alaisuus 06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
11
Miten dysleksia näkyy ? • Ongelmana ovat useimmiten lukemisen ja kirjoittamisen hitaus ja työläys sekä kirjoituksessa esiintyvät virheet. • Vieraiden kielten opiskelu on monelle vaikeaa, ja vaikeuksia tuottavat myös erilaiset vierasperäiset käsitteet. • Lukivaikeuteen liittyy usein myös työmuistin kapeutta. • Vaikeudet jatkuvat usein aikuisuuteen, vaikka voivat muuttaa ilmenemismuotojaan • www.peda.net
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
12
Miten dysleksia näkyy ? • Dyslektikoilla on häiriöitä tiettyjen äänialueiden erottamisessa, mikä haittaa oppimista kuuloaistin välityksellä (France ym. 2002). • Myös silmien akkommodaatiossa (näön kohdentamisessa) ja silmien yhteisnäössä voi esiintyy häiriöitä, mikä vaikeuttaa lukemista (Moretti ym. 2002).
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
13
Miten dysleksia näkyy ? • Sanan oikean ääniasun muodostus kestää dysleksiassa tavallista kauemmin, sillä viesti ei kulje aivojen eri osien välillä normaalisti (Milne ym 2002, Simos ym. 2002).
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
14
Oppimisvaikeuden tunnistaminen vieraissa kielissä
• Oikeinkirjoitusvirheet • Ääntämisongelmat • Kuunteleminen, sanahahmot eivät erotu toisistaan • Kielen rakenteen omaksuminen hankalaa • Lukemisprosessin vaikeus
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
15
Lukivaikeuteen liittyviä vaikeuksia • Visuo-spatiaaliset ,tilasuhteet, suunnat • Visuo-motoriset silmän, käden yhteistyö, kolmiuloitteisuus • Ongelmien ratkaisukyky, abstraktisen ajattelun vaikeudet • Taktiilinen hahmottaminen, asentojen, raajojen liiketuntemus • Sosiaalisen viestinnän hahmottamisen vaikeudet, väärin ymmärtämistä, vääriä tulkintoja, eristäytyneisyyttä
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
16
Suomen kielen erityispiirteitä • Suomen kielen sanat ja rakenne ovat dyslektikolle erityisen hankalia verrattuna moniin muihin kieliin. • Suomen pitkät sanat ja runsaat taivutusmuodot tuottavat suuria vaikeuksia dyslektikolle, hän ei osaa "koodata" niitä oikein puheen muotoon. • Suomessa lukivaikeudelle on tyypillistä hidas lukeminen ja takeltelu sekä oikeinkirjoitusvirheet. 06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
17
Dysleksiaan liittyviä luku- ja kirjoitusvirheitä • • • • • • • • •
Kirjainten b-d; b-p; t-d; k-g; f-v sekoittaminen Pitkän ja lyhyen vokaalin sekoittaminen Lisäykset ja poisjättämiset Kirjainten järjestyksen muuttaminen Vaikeudet päätteiden ja pikkusanojen kanssa Ääntämisen vastainen kirjoittaminen vaikeaa Dekoodaus hidasta Lukeminen yksitoikkoista tai väkinäistä Rivien ja sanojen yli hyppääminen
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
18
Liitännäis- ja sukulaishäiriöt • Muita samansukuisia häiriöitä ovat: Dysfasia, aivoperäinen puhehäiriö, joko puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä on vaikeuksia. Dysgrafia,aivoperäinen kirjoittamishäiriö Dyspraksia, aivoperäinen motorinen kömpelyys, ilmenee myös puheen tuottamisen, syömisen ja nielemisen häiriöinä, suun maiskutteluna yms. ADHD, tarkkaavaisuuden häiriö
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
19
Lukivaikeuksien yleisyys • Lukivaikeuksia esiintyy noin 5-10 %:lla kaikista ihmisistä ja 5-15 %:lla lapsista • Noin 4 %:lla dyslektikoista ongelma on vakava • Suomalaisten tutkijoiden mukaan meillä sitä on 6 %:lla väestöstä (Nopola-Hemmi ym. 2001). • Luku- ja kirjoitusvaikeudet ovat pojilla kaksi kertaa yleisempiä kuin tytöillä.
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
20
Aivojen rakenteen ja biokemian poikkeamat • Dysleksiaa ja muita neurologisia ja psykiatrisia ongelmia potevien ihmisten aivoja on tutkittu viime aikoina uusilla aivojen kuvantamismenetelmillä. • Ne ovat paljastaneet merkittäviä anatomisia ja toiminnallisia eroja muihin ihmisiin verrattuna (Eckert ym. 2003, Sheline 2003). • Poikkeamat korreloivat kliinisten oireiden asteeseen ja ennusteeseen (Rae ym. 1998, Rae ym. 2002). • Dyslektikon aivot ovat epätavallisen symmetriset, niistä puuttuu normaali "lateraalisuus" eli toispuoleisuus (Milne ym. 2002).
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
21
• Hippocampus on aivojen oppimis- ja muistikeskus • Oppimisen ja muistin keskus sijaitsee aivotursossa eli hippocampusnimisessä alueessa.
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
22
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Motoriikka, poikkeava motoriikka, kömpelyys Hienomotoriikka
◦ Kynäote, pukeutumisvaikeudet, solmujen tekeminen ◦ Tarkkuutta vaativien töiden vaikeus ◦ Silmän käden yhteistyön vaikeus esim. työkalujen käytössä
Karkea motoriikka
◦ Liikuntalajit ◦ Askelsarjat, kävely, liikesarjat ◦ Vuorotahti, ristikkäiset liikkeet, esineiden käsittely, pakkaaminen ◦
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
23
Oppimisvaikeuksiin liittyviä tekijöitä
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
24
OPPIMISVAIKEUKSIEN KARTOITUSMENETELMÄT JA TESTIT TIEDONSIIRTO, Lausunnot
HAASTATTELU, KYSELY, SEURANTA - ryhmänohjaaja, opo, muut
LUKITESTIT
OPPIMISEN VAHVUUDET JA VAIKEUDET
OPPIMISTYYLIKARTOITUS
Niilo Mäki Instituutti
TARKEMMAT TUTKIMUKSET (neuropsykologi, puheterapeutti, neurologi, muut)
MATEMATIIKAN TESTIT
VIERAAN KIELEN TASOKARTOITUKSET
MUUT -itseohjau-tuvuus ym.
AMMATILLINEN KARTOITUS
25
Kuntoutus ja lukituki • Kompensoivaa
• Kompensoidaan heikkoja alueita käyttämällä apuna vahvoja toimintoja ja toiminnan tietoista ja systemaattista organisointia ajattelun tasolla
• Korjaavaa
• Ongelmaan suoraan kohdistuvia toimintamalleja, kuntoutus tähtää aivojen hermoverkon uudelleen organisoitumiseen
• Oikea kuntoutusmuoto perustuu aina arvioon ja diagnoosiin
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
26
Kuntoutuspalvelut • Laaja-alainen erityisopetus • Neurologinen kuntoutus • Puheterapia • Ryhmämuotoinen kuntoutus • Muut terapiamuodot
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
27
Ammatillinen erityisopettaja lukitukena Lukivaikeuden määrittely ryhmätasolla /seulantatesti Opettajien havainnot lukutaidosta
Tukeminen eri tasoilla Taitotaso Luetun ymmärtäminen Tekstin kirjoittaminen Tietotaso Tunnetaso Muistiinpanojen tekeminen
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
28
Lukituki taitotasolla • Lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan harjaannuttaminen • Miten tuen opiskelijaa palauttamaan mieleensä/ ottamaan haltuunsa lukemisen ja kirjoittamisen perusprosessit ? • Oppimistrategiat ? • Mikä helpottaa lukemista ?
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
29
Lukituki luetun ymmärtämisen tasolla • Luetun ymmärtämisen strategiat käyttöön ammattiaineiden teoriaopetuksessa ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opetuksen toteuttamisessa • Lukiopetuksen integroituminen • Jalkautuminen ammattiaineisiin ja työsaliin/työssäoppimiseen • Miten ? 06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
30
• Kuvat, värit, alleviivaukset • Värit muistivälineenä • Fontit, selkeitä • Typografian käsikirja • Päiväkirjan kirjoittaminen, tuntilappumuoto • Oppimispäiväkirja, mitä opin ?
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
31
Ymmärtämisen strategia 1. Lue otsikko 2. Ennakoi sisältöä 3.Tee oletuksista käsitekartta ja liitä oheen se, mitä tiedät aiheesta 4. Lue teksti silmäillen läpi. 5. Katso kuvat ja niiden tekstit 6. Lue teksti toisen kerran ja tee muistiinpanoja alleviivauksia. Kirjoita ydinsanat keltaisille lapuille 7. Järjestä laput merkityksen mukaan 8. Tee käsitekarttaa keltaisista lapuista 9. Lopuksi kerro ääneen tai kirjoita tekstin sisältö
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
32
Lukituki kirjoittamisen tukeminen Kirjoittamisen motorinen tuottaminen ja sen automatisoituminen Oikeinkirjoituksen tukeminen Tuottavan kirjoituksen tukeminen/kirjoittamisen prosessin tukeminen Kirjoittamisen tukeminen suhteessa opiskeltavaan ammattiin Prosessikirjoittamisen opas http://www.oppiminen.utu.fi/Kirj/kirjvaih.htm Mitä tukikeinoja tukea kirjoittamisprosessia ?
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
33
Lukituki tietotasolla • Arvioinnin ja lukituen tärkeä elementti nuorilla ja aikuisilla on myös omien lukipulmien tiedollinen prosessointi • Millaisia keinoja ja menetelmiä löytyisi itsetunnon ja omien vahvuuksien ymmärtämiseen ?
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
34
Lukituki tunnetasolla • Lukivaikeuden tunnistamisen tukeminen • Opiskelijan kannustaminen huomaamaan omia virheitään /mahdollisuus korjata virheitä/virheistä oppii • Kannustava keskustelu, coaching • Mitä keinoja kannustamiseen ?
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
35
L채hteet Leila Kairaluoma, Timo Ahonen, Mikko Aro, Irma Kakkuri, Kirsti Laakso, Marjukka Peltonen Lukemalla ja tekem채ll채, opettajanopas lukivaikeudesta. 2008.
06.10.14
HAMK/AOKK Irmeli Lignell
36