Ammatillista erityisopetusta koskeva lainsäädäntö ja hallinnollinen ohjaus Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 3.9.2013
www.hamk.fi/aokk
Sisällys 1. Ammatilliseen perustutkintokoulutuksen säädökset, määräykset ja ohjeistukset sekä esitetyt muutokset 2. Ammatillisen aikuiskoulutuksen säädökset, määräykset ja ohjeistukset sekä esitetyt muutokset 3. Ammattikorkeakoulujen säädökset ja tulevat muutokset 4. Hallintolaki
www.hamk.fi/aokk
Ammatillista erityisopetusta koskevat säädökset ja määräykset • Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 20 § • Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998, 8 § • Laki ammatillisesta aikuiskoulutus 631/98, ei erityisopetusta koskevaa viittaussäännöstä ammatillista koulutuksen lakiin • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 • Ammatillisen perustutkinnon perusteet - ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona
www.hamk.fi/aokk
1. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen säädökset, määräykset ja ohjeistukset sekä esitetyt muutokset
www.hamk.fi/aokk
Hallinnollinen ohjaus ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa Laki ammatillisesta koulutuksesta
Asetus ammatillisesta koulutuksesta
Tutkinnon perusteet
Koulutuksen j채rjest채j채n strategiat
Opetussuunnitelman yhteinen osa
Opetussuunnitelma
www.hamk.fi/aokk
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 5§ Koulutuksen tavoitteet • Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. •
Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista.
•
Nuorille järjestettävässä koulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
•
Vammaisille järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta. www.hamk.fi/aokk
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 20§ Erityisopetus •
Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
•
Asianomainen ministeriö voi 9 §:n nojalla määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.
•
Erityisopetuksessa voidaan poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään.
www.hamk.fi/aokk
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 21§ Erityiset opetusjärjestelyt
•
Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan tutkinnon sisältämiä opintoja vastaavat tiedot ja taidot; 2) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä.
www.hamk.fi/aokk
Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98 8 § Erityisopetus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitettua erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta kirjallisesta suunnitelmasta tulee ilmetä: 1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma; 2) millä edellä mainitun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena; 3) mitä edellä mainitun lain 20 §:n 1 momentissa ja 38 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan; sekä ( 18.6.2003/562) 4) mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa.
www.hamk.fi/aokk
Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98 •
Jos opiskelijalle annetaan erityisopetuksen yhteydessä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, noudatetaan mitä 1 momentissa säädetään.
•
Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.
•
Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumis-häiriöitä.
www.hamk.fi/aokk
Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98 8 a § Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus • Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa, erityisten syiden perusteella koulutuksen laajuus voi olla kuitenkin enintään 80 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa ja kuntouttaa ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä varten. • Jos opiskelijan ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on vähintään 40 ja enintään 120 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on tällöin valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen elämään. • Valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa tulee noudattaa opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita.
www.hamk.fi/aokk
Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009 4 § Yksikköhinnan porrastaminen koulutusaloilla ja ammatilliseen koulutukseen valmistavissa koulutuksissa sekä oppisopimuskoulutuksessa •
Kaikkien koulutusalojen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhintaa korotetaan erityisopetuksessa 47 prosenttia.
•
Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 1,18.
•
Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen sovelletaan erityisopetuksessa oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla. www.hamk.fi/aokk
Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009 9 § Erityisopetuksen yksikköhinnat eräissä tapauksissa • koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu koulutuksen järjestäjälle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuksessa, siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.
•
koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,31. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja mainitulla tavalla koulutusaloittain laskettujen euromäärien perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tätä yksikköhintaa sovelletaan myös vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen rahoitukseen.
www.hamk.fi/aokk
Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009 •
Koulutuksen järjestäjälle 2 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetty ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,12. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 3,26.
www.hamk.fi/aokk
Ammatillisen perustutkinnon perusteet: luku 8.3 Ammatillinen erityisopetus •
Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena.
•
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa samoissa opetus-ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityis-ryhmissä. Ammatilliset erityisoppilaitokset huolehtivat ensisijaisesti vaikea-vammaisten koulutuksesta sekä valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi niiden tulee tarjota asiantuntija-apua muille oppilaitoksille. Ammatillista erityisopetusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena.
www.hamk.fi/aokk
Ammatillisen perustutkinnon perusteet: luku 8.3 Ammatillinen erityisopetus •
Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa.
www.hamk.fi/aokk
Ammatillisen perustutkinnon perusteet: luku 8.3 Ammatillinen erityisopetus •
Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa.
•
Koulutuksen järjestäjä määrittelee erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutuksen, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata erityisopetukseen riittävät voimavarat. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä.
•
Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 §:n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. www.hamk.fi/aokk
Ammatillisen perustutkinnon perusteet: luku 8.3 Ammatillinen erityisopetus •
Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 §). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 § mukaan) • suoritettava tutkinto • opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet • tutkinnon laajuus • opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma • opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut • muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä • erityisopetuksen perustelut.
www.hamk.fi/aokk
Ammatillisen perustutkinnon perusteet: luku 8.3 Ammatillinen erityisopetus •
•
Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilö-kohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijanyksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai useamman tutkinnon osan tavoitteet.
www.hamk.fi/aokk
Ammatillisen perustutkinnon perusteet: luku 8.3 Ammatillinen erityisopetus •
Opetuksessa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksojen aikana.
•
Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja.
•
Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan.
www.hamk.fi/aokk
Esitetyt muutokset lakiehdotuksen luonnoksessa 27.8.2013 โ ข Uusi lakiehdotus lรถytyy osoitteesta: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/a rtikkelit/tutke/liitteet/TUTKE_HEluonnos_27_8_2013.pdf
www.hamk.fi/aokk
2. Ammatillisen aikuiskoulutuksen säädökset, määräykset ja ohjeistukset sekä esitetyt muutokset
www.hamk.fi/aokk
Hallinnollinen ohjaus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Tutkinnon perusteet
Näyttötutkinto-opas
Koulutuksen järjestäjän strategiat
Järjestämissopimukset tutkintotoimikuntien kanssa
Toteuttamissuunnitelmat
www.hamk.fi/aokk
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 8 § Näyttötutkintoon valmistava koulutus, henkilökohtaistaminen ja tutkinnon suorittaminen • Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä 13 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen perusteiden mukaisesti. •
Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto.
•
Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus voi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä.
www.hamk.fi/aokk
Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009 11 § Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat
•
Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
13 § Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen porrastaminen •
Erityisopetuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaista yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.
www.hamk.fi/aokk
Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009 11 § Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat
•
Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
13 § Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen porrastaminen •
Erityisopetuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaista yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.
www.hamk.fi/aokk
Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009 11 § Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat
•
Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
13 § Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen porrastaminen •
Erityisopetuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaista yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 Henkilökohtaistamisen eri vaiheissa (hakeutuminen, näyttötutkinnon suorittaminen, tarvittavan ammattitaidon hankkiminen) tulee turvata erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto ja hankkia tarvittavaa ammattitaitoa ja koulutusta. Eri tutkinnon suorittamisen vaiheissa on otettava huomioon erilaiset tutkinnon suorittamista ja opiskelua haittaavat tai estävät tekijät.
Tutkinnon suorittajan tulee saada tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt, jotka mahdollistavat oppimisvaikeuksista, sairaudesta tai vammasta riippumatta osallistumisen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen. Henkilökohtaistamisen avulla voidaan tarjota tutkinnon suorittajalle parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa ilman, että ammattitaitovaatimuksia mukautetaan.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
Kun erityistä tukea tarvitseva henkilö suorittaa näyttötutkinnon, koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 1. Hakeutumisvaihe • Hakeutuessaan suorittamaan tutkintoa ko. henkilö ja koulutuksen järjestäjä selvittävät yhdessä monipuolisin menetelmin hänen aiemmin hankitun osaamisensa sekä sen, mitä erityistä tukea hakeutuja tarvitsee. Henkilö voi tarvita tukea oppimisvaikeuksiensa vuoksi, hänen sairautensa tai vammansa voi haitata tarvittavan ammattitaidon hankkimista tai ammattitaidon osoittamista tutkintotilaisuuksissa.
•
Hakeutumisvaiheessa selvitetään myös henkilön vahvuudet ja erityiset osaamisalueet, oppimiskäsitykset ja -kokemukset sekä näkemykset itsestään oppijana sekä tutkinnon suorittajalle soveltuva näyttötutkinto ja koulutuksen järjestämismuoto.
•
Jos henkilö ohjataan suorittamaan ammatillista perustutkintoa, on lisäksi ratkaistava, suorittaako hän ammatillisen perustutkinnon ammatillisessa peruskoulutuksessa vai näyttötutkintona. www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistamisessa tehdään seuraavat johtopäätökset: - Tutkinnon suorittajalle soveltuva näyttötutkinto - Jos todetaan, että opiskelija tarvitsee erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluja vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunneelämän häiriön tai muun syyn vuoksi, hänen opetuksensa järjestetään erityisopetuksena ja hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Tästä on säädetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (L 630/1998, 20 §). Tämä asiakirja on samalla suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
Edellisten lisäksi osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin henkilön esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa hänen jo osoittamansa osaaminen tunnustettavaksi ja henkilö voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai osien suorittamiseen tai henkilö ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen.
•
Erityisopetusta saavan tutkinnon suorittajan kohdalla henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma muodostaa yhdessä henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan kanssa yksilöllisen kokonaissuunnitelman ja sopimuksen. Näistä asiakirjoista tulee ilmetä suunnitellut ja toteutuneet tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista koskevat erityiset tukipalvelut, ohjaus ja tarvittavat erityisjärjestelyt.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 2. Näyttötutkinnon suorittaminen • Erityistä tukea tarvitsevilla tutkinnon suorittajilla on samat ammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajalla. • Näyttötutkinnon suorittamisessa ja tutkintosuoritusten arvioinneissa ei mukauteta ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä vaan ne ovat samat kaikille tutkinnon suorittajille. Siitä huolimatta tutkinnon järjestäjä voi tukea tutkinnon suorittajaa monin tavoin hänen valmistautuessaan tutkintotilaisuuteen. • Monet erityisjärjestelyt mahdollistavat tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen ja ammattitaidon osoittamisen näyttötutkintotilaisuudessa silloin kun tutkinnon suorittaja tarvitsee erityistä tukea.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
•
•
Henkilökohtaistamisprosessissa sovitaan etukäteen siitä erityisestä tuesta, jota tutkinnon suorittaja tarvitsee. Erityinen tuen tarve tulee tunnistaa näyttötutkintotilaisuutta suunniteltaessa ja näyttöympäristöstä sovittaessa. Soveltuva näyttöympäristö ja näyttötilaisuudessa tarvittavat erityiset tukitoimet suunnitellaan yhdessä näyttötutkinnon järjestäjän, näyttötutkinnon suorittajan ja työelämän edustajan kanssa. Jos tutkintotilaisuutta ei voida järjestää työympäristössä, sovitaan siitä erikseen tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkintojen järjestämissopimuksen liitteenä olevassa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
•
• •
•
Ennen tutkintotilaisuuden aloittamista varmistetaan, että tutkinnon suorittaja ymmärtää tutkintotilaisuuteen liittyvät käytännöt, ohjeet ja määräykset. Tutkintosuoritusten ohjeistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ammattitaidon osoittamistapojen, ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien avaamiseen ja selkeyttämiseen. Tutkintotilaisuudessa voidaan lisäksi hyödyntää erilaisia tukimateriaaleja, kuten selkokielisiä tekstejä, kuvia, piirustuksia, malleja ja apuvälineitä. Tutkinnon järjestäjän tulee kuitenkin muistaa, että tutkinnon suorittaja osoittaa tutkintotilaisuudessa itsenäisesti osaamisensa ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa. Ammatillisten perustutkintojentutkintosuoritukset voidaan tehdä ohjattuna, mutta tällä voi olla vaikutusta annettavaan arvosanaan.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
• •
•
Tutkintotilaisuudessa voidaan tutkinnon perusteiden rajoissa antaa myös lisäaikaa tehtävien suunnitteluun ja mahdollisiin täydentäviin tutkintosuorituksiin. Käytännön työtehtävät on suoritettava näyttötutkinnon perusteissa määritetyllä työtehtävien vaatimalla joutuisuudella. Näyttötutkintoon kuuluvat mahdolliset tutkintosuoritusta täydentävät kirjalliset osat voidaan korvata suullisella suorituksella joko osittain tai kokonaan, jos se tutkinnon suorittajan toimintakyky huomioiden on perusteltua. Tutkinnon perusteissa nimeltä mainittuja asiakirjoja, joita edellytetään laadittaviksi hyväksytyssä tutkintosuorituksessa (esim. työsuunnitelma, hoitosuunnitelma ja tarjous), ei voida kuitenkaan korvata suullisella esityksellä.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
Tutkintosuoritusten arvioijat tulee perehdyttää ottamaan huomioon henkilökohtaistamista koskevassa asiakirjassa mainittu tutkinnon suorittajan erityinen tuki ja ohjaus.
•
Ammattitaitoa tulee arvioida niin, ettei tuki vaikuta tutkinnon suorittajan suoritusta heikentävästi.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen • Koulutuksen järjestäjän tulee näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen opiskeluun tai tutkinnon suorittamiseen vaikuttava erityinen tuen tarve. •
Koulutuksen järjestäjä päättää, minkälaisia erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluita valmistavassa koulutuksessa on tarjolla yleisten, kaikille kuuluvien opetus- ja opiskelijahuollon palveluiden lisäksi.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan: 1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat näyttötutkinnon perusteet sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma 2) millä perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena 3) mitä opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan sekä 4) mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
Henkilökohtaistamisessa tulee kiinnittää huomiota erilaisten oppimiseen liittyvien strategioiden ja oppimistyylien kehittymiseen sekä riittävän erityisen ohjauksen ja tuen saamiseen.
•
Lisäksi voidaan tarvittaessa sopia tarvittavista valmistavaan koulutukseen liittyvistä erityisjärjestelyistä.
•
Erityistä tukea tarvitsevat aikuiset ovat usein löytäneet itselle parhaiten soveltuvat keinot oppia ja selviytyä oppimista haittaavista pulmista, ja tätä tietoa tulee hyödyntää suunniteltaessa erityisiä tukitoimia.
www.hamk.fi/aokk
Näyttötutkinto-opas 2012, liite 5 •
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon joustavasti mm. soveltuvimmat koulutuksen ja oppimisen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, monipuoliset ja vaihtelevat oppimis- ja arviointimenetelmät, opetuksen ja oppimateriaalien selkeys, osaamisen hankkimiseen tarvittavan ajan huomioon ottaminen ja tarvittavien erityisten tukija ohjauspalveluiden laatu ja määrä.
•
Lisäksi tulee henkilökohtaistamisessa hyödyntää erityistä tukea tarvitsevan henkilön vahvat osaamisalueet ja hänelle soveltuvimmat tavat ammattitaidon hankkimiseen.
www.hamk.fi/aokk
3. Ammattikorkeakoulujen säädökset
www.hamk.fi/aokk
Hallinnollinen ohjaus ammattikorkeakouluissa
Laki ammattikorkeakouluista
Asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen j채rjest채j채n strategiat
Opetussuunnitelmat ja opinto-oppaat
www.hamk.fi/aokk
Ammattikorkeakoululaki 2003/351 4 § Ammattikorkeakoulujen tehtävät • Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista.
www.hamk.fi/aokk
Asetus ammattikorkeakouluista 2003/352 20 a § Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset • Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos 25 a §:ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. • Kun kysymys on 25 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 32 §:n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 6 a kohdan, tämän lain 25 a §:n tai yliopistolain (558/2009) 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. • Ammattikorkeakoulun tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. www.hamk.fi/aokk
Tulevat muutokset amk-laissa 1.1.2014 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/am mattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulu_uudistus/Liitte et/1_laki_ammattikorkeakoululain_muuttamisesta_2.pdf Muutoksen sisällöt: - Ammattikorkeakoulun toimilupa 6§ - Koulutustehtävä 7§ - Ammattikorkeakoulussa annettava opetus 17§ - Opetussuunnitelma ja opintojen pituus 19§ - Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin 20§ - Opiskeluoikeus 24§ www.hamk.fi/aokk
Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa • Hankkeessa on kehitetty esteetöntä opiskelua korkeaasteen oppilaitoksissa – www.esok.fi
www.hamk.fi/aokk
4. Hallintolaki määrittää opetustoimen lainsäädännön lisäksi oppilaitosten toimintaa
www.hamk.fi/aokk
Hallintolaki • Hallintolaki määrittää oppilaitosten toimintaa: – Hyvän hallinnon perusteet – Asianosaisasema ja puhevallan käyttäminen – Asiakirjan lähettäminen viranomaiselle ja hallintoasian vireilletulo – Asian käsittelyä koskevat yleiset vaatimukset jne.
• Hallintolaki löytyy osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/2003043
www.hamk.fi/aokk