Koskiklinikka asiakaslehti 2013

Lääkärikeskus Koskiklinikan asiakaslehti

Kivunhoito nopeuttaa toipumista 4 ››

7 Eroon suonikohjuista ››10 Liity Koskiklubiin ›› 11 Kirurgiaa lapselle ››

Koskiklinikka – aidosti läheinen Koskiklinikka perustettiin vuonna 1967, ja se täytti hiljattain 45 vuotta.

Tänä aikana se on vakiinnuttanut paikkansa tunnettuna ja arvostettuna yksityisten terveyspalvelujen tuottajana. Lääkärin vastaanotolla käy Koskikeskuksen, Villilän ja Hervannan toimipisteissämme vuosittain liki 190 000 potilasta. Koskiklinikka tarjoaa potilaidensa käyttöön kattavat ja monipuoliset erikoislääkäripalvelut sekä niihin liittyvät tutkimukset ja hoidot.

Keskustelin hiljattain minua huomattavasti kokeneempien Koskiklinikan lääkäreiden kanssa siitä, miten asiakkaidemme odotukset ovat vuosien saatossa muuttuneet.Lääkäreidemme kokemusten mukaan perusodotus on ja pysyy: potilas odottaa lääkäreiltä ammattitaitoa ja sitä, että hänen ongelmansa tulee hoidetuksi.

Potilas haluaa, että hänen vaivaansa paneudutaan tosissaan.

Toisaalta jotkin potilaiden odotukset tuntuvat myös muuttuneen. Potilas on nykyisin lääkärin kumppani, joka haluaa puntaroida lääkärin kanssa omaa tilannettaan ja neuvotella hoitovaihtoehdoista. Vuorovaikutukseen ja läsnäoloon liittyy yhä suurempia odotuksia, samoin kuin potilaan kohtaamiseen. Potilas-lääkärisuhde on edelleen keskeinen osa vaikuttavaa asiakaskokemusta huolimatta siitä, että monella muulla elämänalueella asiat hoituvat internetin välityksellä tai muuten sähköisesti ja automaattisesti.

Tämän päivän potilasasiakas odottaa myös hyvää palvelua. Ajanvarauksen on oltava helppoa ja sujuvaa. Kaikilta lääkärikeskuksen ammattilaisilta odotetaan ystävällisyyttä. Viihtyisät tilat ovat tärkeä osa vastaanottotapahtumaa. Odotuksia on paljon, yksin ammattitaito ei enää riitä.

Me Koskiklinikalla parannamme väsymättä palveluamme, jotta olisimme asiakkaidemme luottamuksen arvoisia jatkossakin. Vastavalmistunut, mittava remontti Koskiklinikalla luo entistä paremmat olosuhteet entistä korkealaatuisemmalle asiakaskokemukselle.

Uskon vahvasti, että suomalaisella yksityisen terveydenhuollon kentällä on tilaus kaltaisellemme paikalliselle ja kotimaiselle, Avainlipun arvoiselle yritykselle.

Olemme läheinen, välittävä ja ripeä kumppani, johon asiakas voi luottaa avun tarpeessaan.

Juha Heino johtava lääkäri

Sisältö

6

14

Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen ja Koskilinikan toimitusjohtaja Kari Varkila.

Koskiklinikka ja Diacor yhdistävät voimansa asiakkaiden eduksi Pääkaupunkiseudun suurin terveyspalveluyritys, Diacor, on tullut Koskiklinikan vähemmistöomistajaksi. Koskiklinikan kannalta yhteistyö merkitsee ennen muuta mahdollisuutta kehittyä ja uudistua työterveyspalveluiden tuottajana.

– Viime vuodet Diacor on ollut suunnannäyttäjä työterveyden palvelukehityksessä. Diacor vastaa lähes 140 000 henkilön työterveydestä ja monilla sen suurimmista asiakkaista on toimintaa myös Tampereella, Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila kertoo.

Koskiklinikan ja Diacorin välinen yhteistyö vahvistaa myös molempien yhtiöiden sairaalatoimintoja ja erikoislääkärivastaanottoja.

– Yhdessä pystymme varmistamaan osaamisemme ja kilpailukykymme sekä parantamaan tarjontamme kattavuutta. Näin ollen olemme entistä valmiimpia kohtaamaan asiakkaidemme monipuoliset tarpeet, Varkila jatkaa.

4 6 7 8 9 10

Kipu lähtee hoitamalla

Yhteistyöllä asiakkaan parhaaksi Turvallisesti lastenkirurgin hoitoon

Hyvinvoiva työntekijä on Osuuspankin voimavara

Koska kardiologille sydämen ultraäänitutkimukseen?

Suonikohjut on mahdollista hoitaa pois

11 12 13 14 15

Sekä Koskiklinikka että Diacor ovat myös mukana keväällä 2013 perustetussa Hyvän terveyden verkostossa. Uusi yhteistyöverkosto tähtää erityisesti monilla paikkakunnilla toimivien työterveysasiakkaiden palvelemiseen. Hyvän terveyden verkosto on kehitetty asiakkaiden tarpeista ja toiveista, sillä monet yritysasiakkaat haluavat ratkaisun, joka tarjoaa tasalaatuisen ja yhtenäisen palvelumallin koko Suomessa.

– Koskiklinikkaa ja Diacoria yhdistävät suomalainen omistajatausta ja yhteinen arvomaailma, jossa potilasasiakkaat ja heitä auttava henkilöstö ovat avainasemassa. Molemmat yhtiöt maksavat kaikki veronsa Suomeen ja myös liiketoiminnan tulos jää Suomeen. Olemme vakuuttuneita siitä, että Suomessa arvostetaan sitä, että yksityisellä terveyspalvelumarkkinalla on tarjolla täysin kotimainen vaihtoehto. Suomalaisuudella näyttäisi olevan terveyspalvelualalla imua, toteavat toimitusjohtajat Kari Varkila Koskiklinikasta ja Anni Vepsäläinen Diacorista.

Koskiklubi on omalääkärisi Koskiklinikalla Apu on aina lähellä Sporttiklinikan vahvuus on monipuolinen osaaminen Laboratorion tutkimuspalvelut tukevat diagnoosin tekoa Magneettikuvaus auttaa oireiden selvittämisessä

Koskiklinikan asiakaslehti 2013 Toimitus: PÄÄTOIMITTAJA Juha Heino, juha.heino@koskiklinikka.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Suvi Syrjälä suvi.syrjala@koskiklinikka.fi TAITTO & ULKOASU Villivisio VALOKUVAT Villivisio, Studio Rajamäki Koskiklinikan arkisto PAINO Kirjapaino Öhrling ASIAKASPALAUTE koskiklinikka@koskiklinikka.fi

3

Kipu lähtee hoitamalla

Kipu on elimistön elintärkeä mekanismi, joka estää meitä satuttamasta itseämme. Kivun avulla iholla ja kudoksissa risteilevät hermopäätteet viestivät aivoille joko uhkaavasta tai jo olemassa olevasta kudosvauriosta. Kipu saa vetämään käden pois kuumalta levyltä ja estää kävelemästä murtuneella nilkalla. Esimerkiksi mieliala, kulttuuri ja aiemmat kipukokemukset vaikuttavat siihen, miten kukin meistä kivun kokee.

– Lääkkeellinen kivunlievitys suunnitellaan yksilöllisesti, kertoo anestesiologi ja tehohoidon erikoislääkäri Kari Annala.

4

K

ipu on hermopäätteiden viestittämä tuntemus siinä missä kylmä, kuuma, kosketus ja painekin. Viesti kivusta kulkee hermopäätteistä selkäytimeen ja sieltä aivoihin.

Kivunhoidon menetelmät ja lääkkeet vaikuttavat tämän viestin kulkuun ja sen tulkintaan aivoissa. Niillä pyritään estämään kivun tuntemuksen kulku silloin, kun sen tunteminen on tarpeetonta. Hyvin suunniteltu kivunhoito nopeuttaa toipumista, parantaa mielialaa ja vähentää kivun aiheuttamaa rasitusta muun muassa sydämelle.

Kivunhoito leikkauksen jälkeen Leikkauksen jälkeen lähes jokainen potilas kokee kipua. Tehokas kivunhoito onkin olennainen osa kirurgisen potilaan hoitoa.

Ensimmäiset leikkausta seuraavat vuorokaudet ovat ikävimmät, mutta niiden jälkeen kipu lievittyy asteittain.

Usein alussa kipu saattaa olla niin kova, että yksi lääke ei riitä, vaan tehoa lääkitykseen haetaan yhdistelemällä eri lailla vaikuttavia lääkeaineita. Kipukokemus on aina yksilöllinen, eikä sama resepti toimi kaikille.

Heti leikkauksen jälkeen vahvojen kipulääkkeiden käyttö on perusteltua: leikkauksen jälkeinen kipu ei ole pitkäkestoista ja sille on selkeä syy.

Riski lääkeriippuvuuden syntymiseen on pieni lyhytaikaisessa käytössä.

Kivunhoito lääkkein Kipulääkeryhmiä on muutamia ja eri kipulääkenimikkeitä ja -valmisteita on useita.

Parasetamoli Parasetamolia käytetään lievän ja kohtalaisen kivun hoitoon. Sivuvaikutusriski on pieni ja lääke sopii myös usein silloin, kun tulehduskipulääkkeet ovat kiellettyjä, esimerkiksi kun potilaalla on astma- tai munuaisongelmia. Annosrajoja on noudatettava, sillä liika-annos voi aiheuttaa maksaongelmia. Parasetamolia on sekä yhdistelmävalmisteissa (Panacod) että yksin (Panadol).

Tulehduskipulääkkeet Tulehduskipulääkkeet ovat yleisesti leikkauksen jälkeisen kivunhoidon perusta. Ne ovat pääsääntöisesti osana kipulääkitystä, jos niiden käytöl-

le ei ole estettä. Kaikille tämän ryhmän lääkkeet eivät kuitenkaan sovi, esimerkiksi osalla astmaatikoista lääkitys voi pahentaa astman oireita.

Opiaatit Opiaateissa on monia eri vahvuuksia. Vahvoja opiaatteja käytetään ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä kovaan kipuun. Oireiden helpottaessa vaihdetaan heikompiin opiaatteihin, jotka on yhdistetty tulehduskipulääkkeiden ja parasetamolin kanssa.

Puudutukset Puudutukset ovat tehokkain kivunhoidon menetelmä, mutta niiden kesto on rajallinen. Pitkävaikutteisen puudutusaineen ruiskuttaminen hermon välittömään läheisyyteen estää tehokkaasti kipuimpulssin kulun 6–20 tunnin ajan puudutuspaikasta riippuen.

Viime vuosien tekninen kehitys on tuonut ultraäänen anestesiologien avuksi ja lisännyt puudutusten käyttöä. Ultraääniohjauksessa tehdyt puudutukset ovat anestesiologian erityisosaamista.

Kivunhoito kotona Kivunhoito-ohjeet käydään Koskiklinikassa perusteellisesti ja toistuvasti läpi ennen kotiutumista. Lääkinnällinen kivunlievitys on aina suunniteltu yksilöllisesti. Suunnitelmiin vaikuttavat muun muassa aiemmat sairaudet, lääkitys sekä allergiat.

Ohjeet annetaan myös kirjallisena. Ohjeista käy selväksi lääkitys ja annostus. Lisäksi tavallisimmat sivuvaikutukset ja muut lääkitykseen liittyvät seikat selvitetään potilaalle.

Palautetta potilaalta Haluamme Koskiklinikalla jatkuvasti parantaa hoitomme tasoa ja siksi olemme kiinnostuneita kivunhoidon onnistumisesta kotona.

Usein leikkauksen jälkeisenä päivänä Koskiklinikalta tehdään potilaalle kotisoitto, jossa kysytään myös kivunhoidon onnistumisesta. Näin saamme välitöntä palautetta ja voimme parantaa palveluamme edelleen. l

Kari Annala anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri

Leikkauksen jälkeinen kipu voidaan hoitaa monen eri lääkeryhmän tuotteilla Lääkeryhmä

Kivunlievitys puuduttamalla on oleellinen osa leikkaushoitoa.

Esimerkkejä

Parasetamoli

Panadol, Paramax, Para tabs, Paraceon, Pamol

Tulehduskipulääkkeet (NSAID)

Burana, Ibumax, Ibuxin (ibuprofeeni), Voltaren, Diclomex (diklofenaakki), Ketorin, Ketomex, Orudis (ketoprofeeni), Pronaxen, Napromex (naprokseeni), Mobic (meloksikaami), Arcoxia (etorikoksibi)

Opiaatit

Eri vahvuisia, muun muassa Oxycontin, Oxynorm (oksikodoni), Tramal, Tramadin (tramadoli), kodeiini (osana mm. Ardinexia, Panacodia)

Taulukossa mainittu vain muutamia esimerkkejä kustakin lääkeryhmästä.

5

Sairaanhoitaja ottaa vastaan potilaan.

Leikkaussalissa potilaasta huolehtii joukko ammattilaisia.

Leikkauksen jälkeen potilas siirtyy heräämöön.

Sujuva hoitopolku alkaa ajanvarauksesta.

Yhteistyöllä asiakkaan parhaaksi

A

siakkaan hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja viihtymisestä Koskisairaalassa huolehtii joukko osaavia ammattilaisia. Vaikka meille työ leikkaussalissa ja heräämössä on arkipäivää, pidämme kirkkaana mielessä, että asiakkaallemme käynti Koskisairaalassa on ainutkertainen.

Tiedämme, että osa asiakkaistamme saattaa kovasti jännittää, jopa pelätä.

Toisia potilaita mietityttää leikkauksen mahdolliset riskit, joillekin kipu on peikoista suurin.

Työ leikkaussalissa on tiivistä yhteistyötä ja monien ammattilaisten rikkomaton ketju. Asiakas kohdataan ensimmäisen kerran leikkaukseen lähettävän lääkärin vastaanotolla ja leikkausajanvarauksen yhteydessä. Kun sopiva aika toimenpiteelle on löydetty, valmistautuu koko hoitoon osallistuva henkilökunta potilaan leikkaukseen. Perehdymme huolella taustatietoihin ja valmistelemme kaiken asiakastamme varten.

Leikkaukseen osallistuvat anestesiasairaanhoitaja, instrumentoiva sairaanhoitaja, anestesialääkäri sekä kirurgi. Jokaisella ammattilaisella on oma tärkeä roolinsa leikkauksessa. Asiakkaan lähin tukihenkilö leikkauksen aikana on anestesiasairaanhoitaja.

Leikkauksen jälkeen heräämössä työskentelevä sairaanhoitaja seuraa asiakkaan vointia, huolehtii tarvittaessa kivunlievityksestä ja kotiuttaa asiakkaan sitten, kun kotiutuskriteerit ovat täyttyneet.

Ketjussa on lisäksi mukana paljon avustavaa hoitohenkilökuntaa ja välinehuoltajia. Kaikki tekevät arvokasta työtä asiakkaan parhaan kokemuksen varmistamiseksi. Yhteistyömme on sujuvaa ja työ palkitsevaa, asiakkaalle se näkyy korkealaatuisena palveluna ja parempana vointina. l

Katja Pistemaa-Savisto vastaava hoitaja, Koskisairaala

6

Potilas saa tukea myös kuntoutukseen.

Turvallisesti lastenkirurgin hoitoon Pikkulasten kirurgista hoitoa vaativat vaivat, kuten nivustyrä, napatyrä, ahdas esinahka ja laskeutumaton kives ovat melko yleisiä.

Osa vastasyntyneillä havaituista vaivoista korjaantuu itsestään iän myötä, mutta toisinaan leikkaushoito on ainoa vaihtoehto. Suurin osa toimenpiteistä voidaan tehdä Koskisairaalassa päiväkirurgisina leikkauksina ja pikkupotilas pääsee kotiin jo samana päivänä.

Omat vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten. Pikkuvauvojen ja leikki-ikäisten päivittäiset hoivahetket ja arkiset touhut ovat tilanteita, joissa useimmiten huomio kiinnittyy mahdollisiin vaivoihin.

Kotona tai neuvolassa tehdyt epäilyt ja havainnot kannattaa aina tarkistaa erikoislääkärillä. Lastenkirurgi tekee hoitosuunnitelman ja tarvittaessa leikkaukseen pääsee nopeasti.

Erittäin yleiset nivustyrä ja vesikives Lapsilla erittäin yleiset nivustyrä ja poikalasten vesikives ovat synnynnäisiä vaivoja. Vesikives johtuu vatsaontelosta kapean yhteyskanavan kautta kivekseen joutuneesta nesteestä. Se paranee yleensä ensimmäisen ikävuoden aikana itsestään. Mikäli leikkaushoitoa lääkärin arvion mukaan tarvitaan, tapahtuu se lapsen ollessa noin kaksivuotias.

Nivustyrän aiheuttaa lapsen sikiöaikainen avoimeksi jäänyt yhteyskanava nivuskanavan ja vatsaontelon välillä. Kun lapsi ponnistaa, nivuskanavaan pääsee suolta, vatsapaitaa tai tytöillä munasarja. Nivustyrä vaatii aina kirurgisen hoidon lapsen iästä ja koosta riippumatta. Alle vuoden ikäisillä leikkaus pyritään tekemään mahdollisimman varhain toteamisen jälkeen. Yli puolivuotiaat lapset hoidetaan päiväkirurgisesti ja silloin lapsi pääsee kotiin toipumaan leikkauksesta.

Ahdas esinahka ja kiinnikkeet Ahdas esinahka on normaali ilmiö vastasyntyneillä ja leikki-ikäisillä pojilla. Kolmen vuoden ikäisistä pojista esinahka on ahdas noin joka kymmenennellä. Toisinaan ahdas esinahka vaatii kirurgista hoitoa. Lääkäriin kannattaa hakeutua heti oireiden ilmaannuttua.

Kiinnikkeet esinahan ja terskan välillä ovat myös normaaleja. Kiinnikkeet irtoavat usein itsestään lapsen kasvaessa. Yleisyyttä kuvaa se, että niitä esiintyy noin puolella yhdeksänvuotiaista.

Jos esinahka ei vielä murrosiässäkään ole vedettävissä taakse, voidaan esinahka säästää ja tehdä esinahkaplastia. Sekä ympärileikkaus että esinahkaplastia ovat päiväkirurgisia toimenpiteitä.

Laskeutumaton kives korjataan vuoden iässä Seitsemällä prosentilla vastasyntyneistä pojista joko jompikumpi tai molemmat kivekset ovat laskeutumattomia. Jos kives on pitkään laskeutumatta, siihen kehittyy muutoksia, jotka johtavat siittiöiden tuotannon häiriöihin. Tämän vuoksi laskeutumaton kives korjataan viimeistään noin yhden vuoden iässä. Osa näistä toimenpiteistä tehdään päiväkirurgisesti. Lääkäri arvioi jokaisen tapauksen yksilöllisesti.

Napatyrä paranee usein itsestään Myös napatyrä on synnynnäinen vaiva, vaikka sitä ei välttämättä havaitakaan heti syntymän jälkeen. Muutaman viikon iässä lapsen ponnistaessa tai itkiessä esille tuleva napatyrä on yleisempi keskosena tai pienipainoisena syntyneellä lapsella. Yleensä tyrä painuu itsestään pois, kun lapsi on rauhallinen.

Napatyrä aiheuttaa lapselle vaivaa vain hyvin harvoin ja suurin osa napatyristä paranee itsestään ensimmäisen ikävuoden aikana. Mikäli napatyrä ei ole parantunut itsestään kahden vuoden ikään mennessä, suositellaan leikkausta.

Koskiklinikan asiantuntevat lastenlääkärit ja ammattitaitoiset hoitajat huolehtivat siitä, että kaikki lasten sairaudet ja vaivat tutkitaan huolella. Hoito suunnitellaan perhettä kuunnellen potilaalle sopivaksi. Mikäli leikkaushoitoa tarvitaan, perhe saa selkeät ohjeet leikkaukseen valmistautumiseen ja pääsee itse valitsemaan sopivan ajankohdan toimenpiteen toteuttamiseksi. l Tarja Iber kirurgian sekä lastenkirurgian erikoislääkäri

7

ituksessa Kehitystyö tuottaa tulosta. Karto mmat tulokset reilusti Suomen keskiarvoa pare

Kuvassa vasemmalta: työterveyslääkäri Pekka Haarala, työterveyshoitaja Eija Rimpeläinen, henkilöstöpäällikkö Sari Pelli ja toimitusjohtaja Mikko Rosenlund.

Hyvinvoiva työntekijä on Osuuspankin voimavara

Lähes neljänsadan hengen voimin työpäivästä toiseen rullaava Tampereen Seudun Osuuspankki on monessa mielessä tyypillinen toimistotyötä tekevien ihmisten työyhteisö, jolloin myös työhyvinvoinnin palvelut painottuvat istumatyöläisten tarpeisiin.

T

yöhyvinvointi ja työssä jaksamisen vaaliminen ovat olennainen osa Tampereen Seudun Osuuspankin strategiaa. Suomen toiseksi suurimmassa Osuuspankissa henkilöstöä kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen niin liikuntahaasteiden, henkilökuntakerhon, liikunta- ja kulttuurisetelien kuin tiimikohtaisten virkistysrahojenkin avulla. Koskiklinikan ammattilaiset puolestaan tukevat henkilökunnan työkuntoa työterveyshuollon kautta.

– Meillä on erittäin pieni sairauspoissaoloprosentti, johon olemme varsin tyytyväisiä.

Suurimmat syyt poissaoloihin meillä ovat erilaiset kausittaiset hengitystieinfektiot sekä istumatyöstä johtuvat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kertoo henkilöstöpäällikkö Sari Pelli.

Kohdennettua huoltoa Hyvän työterveyden takaamiseksi Koskiklinikka kartoitti Tampereen Seudun Osuuspankin työntekijöiden hyvinvointia Health Promotion -ohjelmalla. Tavoitteena oli selvittää henkilöstön terveyttä ja työkykyä uhkaavia riskitekijöitä ja kohdentaa terveystarkastuksia.

Vastaustensa perusteella korkeampia riskejä omanneet työntekijät ohjattiin terveystarkastukseen, josta he saivat ohjeet jatkoa varten.

8

Kartoitus johti myös konkreettisiin toimenpiteisiin. Viime syksynä TSOP:ssa perustettiin kaksi AktiiviOte-nimistä vertaistukiryhmää tsemppaamaan tuki- ja liikuntaelinongelmaisia. Ryhmät kokoontuivat FysioKoskiklinikan työfysioterapeutin johdolla 10 kertaa tekemään ongelmia lievittäviä harjoituksia ja opettelemaan oikeanlaista omaehtoista liikuntaa.

– Ryhmät saivat paljon kiitosta osallistujilta. Samalla kuntoutujat huomasivat, että melko vähällä pystyy vaikuttamaan omaan työ- ja toimintakykyyn, Pelli kertoo.

Työssä jaksaminen tärkeää Tampereen Seudun Osuuspankissa halutaan myös varmistaa yli 50-vuotiaiden työntekijöiden jaksaminen työssä. Pitkän uran tehneet työntekijät ovat keränneet arvokasta hiljaista tietoa, jonka säilyminen koko yhteisön käytössä on tärkeää.

– Tuemme henkilöstömme jaksamista monipuolisilla työjärjestelyillä ja pyrimme uudistamaan työn sisältöä tarpeiden mukaan, Pelli huomauttaa.

TSOP:ssa kaavaillaan tulevaisuuteen myös erityistä senioriohjelmaa, joka tukisi henkilöstön työssä jaksamista uran loppupuolella. On sekä yrityksen että työntekijän etu, että työnkuva koetaan mielekkääksi. l

Health Promotion -ohjelma pähkinänkuoressa Jokainen työntekijä saa kartoituksesta henkilökohtaisen henkilöriskianalyysin ja ohjeet siihen, miten itse voi omaa hyvinvointiaan ja terveyttään ylläpitää.

Henkilökohtainen palaute herättää työntekijää kiinnittämään huomiota omiin terveyttä tukeviin elämäntapoihin.

Tutkimuksen teettävä yritys puolestaan saa kattavan raportin koko henkilöstön terveys- ja työkykyriskeistä. Tämän pohjalta voidaan suunnitella yhdessä työterveyspalvelun kanssa tarvittavat toimenpiteet henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi ja kohdentaa työterveyspalvelun toimintoja tehokkaasti.

TSOP:lla hyvinvointikartoituksen seurantamittaukset osoittivat, että panostukset tuottivat erinomaista tulosta. Korkean riskin luokassa olleista työntekijöistä yli 40% siirtyi 8 kk:n seurantajakson aikana joko kohonneen tai matalan riskin luokkiin.

Milloin sydämen ultraäänitutkimukseen?

Sydämen ultraäänitutkimuksen tekemiseen on jo hyvin vakiintuneet aiheet.

Tutkimuksesta on kuitenkin hyötyä kaikkien merkittävien sydänsairauksien hoidossa.

Y

leisimpiä käyttöaiheita sydämen ultraäänitutkimuksen tekemiseen ovat hengenahdistuksen syyn selvittäminen, sydämen vajaatoiminnan ja sen taustasyyn toteaminen, sydämen sivuäänen tutkiminen, läppävikojen vaikeusasteen arviointi ja seuranta, synnynnäisen sydänvian tai sydänlihassairauden toteaminen ja sydäntulehdusten tutkiminen.

Myös osa sepelvaltimotaudin hoitoa

Tutkimuksesta on hyötyä myös sepelvaltimotaudin tai epäselvän rintakivun hoidossa. Tutkimus pyritään tekemään aina, kun harkitaan sepelvaltimoiden varjoainekuvausta, ja siitä on myös hyötyä sydämen supistumisvireyden (systolinen funktio) arvioinnissa sairastetun sydäninfarktin jälkeen. Jos potilaalla on taipumusta runsaaseen lisälyöntisyyteen tai hänellä on nopealyöntisyyskohtauksia, tutkimus kuuluu taustalla olevan mahdollisen rakenteellisen sydänongelman selvittämiseen. Löydöksellä voi tällöin olla vaikutusta tarjolla olevien rytmihäiriölääkkeiden ja hoitovaihtoehtojen valintaan.

Mikäli sydänkeuhkokuvassa todetaan poikkeavan suuri sydän, voidaan sydämen rakenne ja toiminta varmistaa sydämen ultraäänitutkimuksella. Samoin huomattavan poikkeavan EKG-löydöksen yhteydessä voidaan ultraäänitutkimuksella selvittää, onko taustalla sydänvika. EKG:ssä havaitun kuormitusmuutoksen (esimerkiksi LVH, vasemman kammion hypertrofia) yhteydessä voidaan varmistaa onko kyseessä todellinen kuormitus ja onko verenpainelääkitys syytä aloittaa herkemmin.

Tutkimuksiin pääsee nopeasti Koskiklinikalla kardiologinen toiminta on suunniteltu niin, että kardiologilla on aina vastaanotollaan sydämen ultraäänitutkimuslaite. Tällöin on mielekästä tehdä tutkimus vastaanottokäynnin yhteydessä, etenkin jos edellä mainittuja tunnettuja tutkimusaiheita on tiedossa.

Potilaan hoidon laatua voidaan näin kohentaa, ja välttää uusintakäyntien aiheuttamaa ylimääräistä viivettä ja vaivaa.

Koska yleensä potilaan hoitoarvio kardiologilla on laajempi kuin pelkkä sydämen ultraäänitutkimus, suositellaan pääsääntöisesti vastaanottokäynnin ja sydämen ultraäänitutkimuskäynnin yhdistelmää.

Tällöin paneudutaan tarkemmin sydänsairauden taustatietoihin, aikaisempiin tutkimustuloksiin ja tehdään kardiologinen status. Käynnillä aloitetaan sydänlääkitys sekä annetaan tarkemmat jatkohoito-ohjeet.

Pelkkä sydämen ultraäänitutkimuskäynti riittää sydänongelman poissulussa, jos kyseessä ei ole selvää hoitoon liittyvää ongelmaa. Tällaisia ovat oireettomien potilaiden sydämen sivuäänet, perinnöllisen sydänsairauden poissulku ja todellisen LVH-muutoksen varmistaminen verenpainelääkitystä harkittaessa. Nykyaikana on syytä lähteä siitä, että jos potilas tulee kardiologille todetun sivuäänen vuoksi, sydämen ultraäänitutkimus tehdään aina. Systolisista sivuäänistä ultraäänellä olisi hyvä tutkia selvästi kuuluvat (gradus II) ja sitä vahvemmat sivuäänet, diastolisista sivuäänistä kaikki. Vähäisempiä sivuääniä tutkitaan, jos mukana on sydänoireistoa. l

Yrjö Leskinen lääketieteen tohtori, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri

Koskiklinikassa sydämen ultraäänitutkimuksia tekevät seuraavat vastaanottoa pitävät kardiologit: tri Katriina Aalto-Setälä, tri Yrjö Leskinen, tri Markus Pelkonen ja tri Vesa Virtanen.

Tutkimukseen tai sen harkintaan tullessa ei tarvita lääkärin lähetettä, mutta siitä tai taustatiedoista sekä melko tuoreesta EKG:sta on hyötyä tutkimuksen kannalta.

Kardiologian erikoislääkäri Yrjö Leskinen tekee sydämen ultraäänitutkimusta.

9

Suonikohjut on

mahdollista hoitaa pois Terveissä jaloissa laskimoveri virtaa vain yhteen suuntaan: kohti sydäntä. Vajaatoiminnasta kärsivissä laskimoissa veren kulkua ohjaavat läpät ovat löystyneet ja veri pääsee virtaamaan myös takaisinpäin.

Samalla paine laskimoissa nousee ja osa laskimoista venyy. Iholle syntyy mutkitteleva, sinertävä ja pullisteleva suonikohju.

S

uonikohjut ovat yleinen riesa, mutta vastoin uskomuksia ne eivät aina ole pelkkä ulkonäkökiusa. Tärkeimmät suonikohjujen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat periytyvä taipumus ja laskimoseinän heikkous. Suonikohjujen syntymisen riskiä kasvattavat myös liikunnan puute, pitkäkestoinen istuminen tai seisominen, ylipaino sekä hormonaaliset muutokset esimerkiksi raskauden aikana.

Ennaltaehkäisynä suonikohjujen synnylle toimivat aktiivinen liikunta, painonhallinta ja lääkinnällisten hoitosukkien käyttö. Liikuntamuodoista kävely on ehdottomasti paras, sillä kävellessä pohjelihaspumppu palauttaa laskimoverta sydämeen.

gelmien lisäksi – voivat olla kutina, turvotus, säären ihottuma ja ihomuutokset. Jalat saattavat iltapäivisin tuntua väsyneiltä tai raskailta ja erityisesti pohjelihaksissa voi esiintyä suonenvetoa.

Suonikohjut on hyvä hoitaa ajoissa, sillä hoitamaton laskimon vajaatoiminta saattaa johtaa pidemmän aikavälin pysyviin ihomuutoksiin. Silloin säären ihosta tulee pigmentoitunutta ja helposti rikkoutuvaa ja siihen voi jopa tulla säärihaava. Jos kohjuista aiheutuu selvästi ongelmia, on harkittava toimenpiteellistä hoitoa. Nykyisin perinteisen leikkauksen lisäksi on olemassa myös moderneja, kevyempiä hoitomuotoja.

Oireina suonenveto ja väsymys

Hoitotarpeen arviointi ja hoitomenetelmän valinta perustuu verisuonikirurgin tekemään tutkimukseen, jossa apuna käytetään laskimoiden toiminnallista ultraäänitutkimusta.

Laskimoiden vajaatoiminnan tyypillisiä oireita – näkyvien suonikohjujen ja kosmeettisten on-

Tutkimus pintaa syvemmältä

”Uudet tutkimus- ja hoitomenetelmät mahdollistavat usein modernin, kevyemmän tavan hoitaa suonikohjut vaahtoruiskutuksella ja radiotaajuustai laserkatetrihoidolla.”

Juha-Pekka Salenius tekee laskimoiden ultraäänitutkimusta.

10

Tutkimuksen jälkeen lääkäri kertoo hoitovaihtoehdot potilaalle ja tämän jälkeen lääkäri ja potilas sopivat toimenpidesuunnitelmasta.

Useita hoitomahdollisuuksia Pienten laskimosuonten laajentumat, jotka aiheuttavat lähinnä kosmeettisia ongelmia, on usein mahdollista poistaa pelkällä mikroskleroterapialla. Siinä verisuonen seinämän sisäkalvoon aiheutetaan ruiskuttamalla ärsytystä. Verisuoni ensin kalpenee ja lopulta häviää näkyvistä.

Menetelmiä viallisen laskimon hoitoon on useita: ruiskutus- eli kovetushoito, radiotaajuus- ja laserkatetrihoidot sekä perinteinen leikkaus. Hoidoksi valitaan parhaiten soveltuva menetelmä potilaan tilanteen ja tehtyjen tutkimusten mukaan.

Kovetushoidossa eli vaahtoruiskutuksessa vajaatoimintaiseen laskimoon ruiskutetaan suonen sisäpintaa ärsyttävää ja tulehdusreaktion aiheuttavaa ainetta, sklerosanttia. Sklerosanttiin sekoitetaan ilmaa, jolloin syntyy pieniä kuplia sisältävä, tehokkaasti laskimossa leviävä vaahtoseos. Vaahto näkyy ultraäänilaitteella, joten ruiskutettavan aineen kohdentaminen oikeaan paikkaan onnistuu tarkasti. Sklerosantin vaurioittama suoni liimautuu kiinni, arpeutuu ja poistuu verenkierrosta.

Usein paikallispuudutuksessa tehtävissä radiotaajuus- tai laserkatetrihoidoissa sairas laskimorunko tuhotaan kuumentamalla sen sisäpintaa polven seudusta suoneen hivutetulla katetrilla. Kuumentaminen tuhoaa suonen, joka arpeutuu ja häviää vähitellen kokonaan.

Leikkaus tehdään useimmiten poistamalla viallinen laskimorunko nivusesta säären yläosaan ujutettavan vaijerin tai pinnin avulla. Lisäksi paikalliset kohjut poistetaan pikku viiltojen kautta virkkuukoukun kaltaisella instrumentilla. Leikkaus tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa.

Suonikohjujen poiston jälkeen sairauslomaa tarvitaan yleensä yhdestä kolmeen viikkoa.

Jälkihoito on tärkeää Huolellisesti toteutetusta hoidosta huolimatta suonikohjut saattavat uusiutua. Toimenpiteillä ei pystytä muuttamaan kudosten käyttäytymistä ja mahdollisuus laskimolaajentumiin säilyy jäljelle jääneissä laskimoissa. Siksi onkin tärkeää, että suonikohjujen poiston jälkeen potilas liikkuu aktiivisesti, tarkkailee painoaan sekä etenkin pitkillä lento-, auto- ja junamatkoilla käyttää lääkinnällistä tukisukkaa. l

Koskiklinikan Koskiklubi tarjoaa mahdollisuuden pitkiin ja kestäviin hoitosuhteisiin. Koskiklubiin kannattaa liittyä, kun työterveyshuolto loppuu tai haluat keskittää lääkäripalvelusi osaaviin käsiin.

Koskiklubi

– omalääkärisi Koskiklinikalla Koskiklubiin kuuluu yhä kasvava joukko terveydestään kiinnostuneita, tavallisia ihmisiä. Työikäisiä, eläkeläisiä, perusterveitä, pitkäaikaissairaita ja Koskiklinikan kanta-asiakkaita, jotka haluavat luottaa terveytensä yksityisen lääkäriaseman ammattilaisille.

Tarjoamme klubilaisille omahoitajan ja omalääkärin, jotka paneutuvat asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja ovat helposti tavoitettavissa. Terveyden ylläpito ja sairauksien hoitaminen tuttujen lääkäreiden ja hoitajien kanssa on potilaalle vaivattomampaa ja tehokkaampaa, kun ammattilainen tuntee asiakkaan valmiiksi ja tietää lähtökohdat.

Pitkäaikaissairauksien hoitamisessa toimimme suunnitelmallisesti. Teemme aina yksilöllisen hoitosuunnitelman ja sovimme seuraavat lääkärin ja hoitajan tapaamiset.

Koskiklubissa paitsi hoidetaan sairauksia, autetaan klubilaisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa. Sairauksien ennaltaehkäisy, elämäntilanteen ja terveyden riskitekijöiden kartoitukset sekä tarvittaessa säännölliset terveystarkastukset kuuluvat Koskiklubin palvelutarjontaan. Lisäksi järjestämme klubi-iltoja ja ohjaamme terveyden kannalta hyviin valintoihin. Laajan yhteistyöverkostomme kautta tarjoamme monipuolisia etuja klubijäsenille.

Kattavat palvelut Koskiklubi on sopiva terveyspalvelu esimerkiksi yrittäjälle, jolta puuttuu kattava työterveyshuolto. Koskiklubi on myös erinomainen vaihtoehto hoidon keskittämiseen sairauksien lisääntyessä. Pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja esimerkiksi muistisairaudet pysyvät parhaiten aisoissa potilaan tuntevan omalääkärin ja omahoitajan hoidossa.

Palvelu Koskiklubissa on aina yksilöllistä ja asiantuntevaa. Koskiklubilaisilla on käytössään kaikki Koskiklinikan kattavat tutkimuspalvelut ja erikoisalojen lääkärit, joiden vastaanotolle omalääkäri tai Lisätietoja Koskiklubin omahoitaja ohjaa tarvittaessa. palveluista ja jäsenyydestä: Koskiklubin jäsenyys on • www.koskiklinikka.fi/koskiklubi ilmainen. Klubilaiset saavat • Koskiklubin vastuuhoitaja alennuksia Koskiklinikan Marika Vihervaara, puh. 050 373 6112 palveluista sekä pääsevät tai koskiklubi@koskiklinikka.fi nauttimaan yhteistyökumppaneidemme eduista.

Juha-Pekka Salenius dosentti, kirurgian ja verisuonikirurgian erikoislääkäri

•

Vastaava lääkäri Atte Vadén, yleislääketieteen erikoislääkäri, atte.vaden@koskiklinikka.fi

Atte Vadén yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys

11

Koskiklinikalla sairaanhoitajat palvelevat potilaita ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta. Kuvassa vasemmalta Krista Suhonen, Margit Koskimäki, Raisa Kalliala ja Saana Jaatinen.

Apu on aina lähellä Sairastuminen ei katso aikaa eikä vahinko tule kello kaulassa. Siksi Koskiklinikalta saa avun sekä arkena että viikonloppuna. Viikonloppuisin paikalla on aina yleis-, korva- ja lastenlääkärit sekä sairaanhoitaja. Monesti myös reumatologi ja kardiologi pitävät vastaanottoa viikonloppuisin.

Röntgen ja laboratorio ovat myös avoinna viikonloppuisin, tutkimuksia ei tarvitse odottaa pitkään vaan hoito voidaan aloittaa heti.

Arkisin päivystävä kirurgi vastaanottaa potilaita ilman ajanvarausta. Kirurgit ompelevat haavoja, hoitavat ruhjeita ja murtumia sekä poistavat luomia ja patteja.

Sairaanhoitajan vastaanotolle voi Koskiklinikkaan tulla ajanvarauksella tai ilman. Hoitaja avustaa lääkäreitä toimenpiteissä ja kipsauksissa, hoitaa haavapotilaita, poistaa ompeleita ja osallistuu tähystyksiin.

Sairaanhoitajan vastaanotolle voi hakeutua myös matkailu- ja rokotusasioissa. Eksoottisempien matkakohteiden kohdalla rokotusasiat suunnitellaan yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Hoitaja antaa rokotteet ja ohjeet sairastumisen varalle.

Koskiklinikan lääkäreiden kanssa sairaanhoitajan työ sujuu mutkattomasti, sillä molemmat ammattilaiset tietävät, miten toimia missäkin tilanteessa.

Marja-Leena Lehtonen, Sporttiklinikan urheilusairaanhoitaja Sirpa Reko, sairaanhoitaja

12

Kuvassa vasemmalta: Sirpa Reko ja Marja-Leena Lehtonen.

linikka Sporteitlijik an oma klinikka – urh

Ortopedi Jussi Elo tuntee polvivammat ja niiden hoidon.

Urheilu- ja rasitusvammat kuuluvat urheilijan elämään.

Hyvästä harjoittelusta, huolellisesta valmistautumisesta ja oikein suoritetusta lihashuollosta huolimatta nyrjähdyksiä, venähdyksiä, murtumia, hiertymiä ja haavoja tulee.

Sporttiklinikan vahvuus on monipuolinen osaaminen Koskiklinikan Sporttiklinikka tekee yhteistyötä useiden pirkanmaalaisten huippu-urheilijoiden ja palloilujoukkueiden kanssa. Urheiluvammojen hoitamisen lisäksi myös monipuoliset neuvontapalvelut ovat urheilijoiden, valmentajien ja taustajoukkojen käytössä. Koskiklinikassa työskentelee koko joukko terveyden, ravinnon ja psykologian ammattilaisia.

Alppinistin jalat koetuksella Koskiklinikalla työskentelevän ortopedi Jussi Elon erikoisalaa ovat polvivammat. Polvivammoihin törmää monen urheilulajin parissa, mutta erityisesti alppihiihtäjillä jalkoihin ja varsinkin polviin kohdistuneet vammat ovat yleisiä.

– Alppihiihdossa jalkoihin kohdistuu suuri voima sekä nopeuksien ja nivelkulmien voimakas vaihtelu, Elo selvittää vammojen taustatekijöitä.

Lajin varusteiden kehityttyä sääri- ja pohjeluiden murtumat ovat vähentyneet, mutta polvet ja etenkin niiden nivelsiteen ja muut pehmytkudokset ovat edelleen koetuksella.

Nopeasti hoitoon – Suurimmalla osalla polvivammoista on erinomainen paranemisen ennuste, mikäli diagnoosi päästään tekemään viipymättä. Lisäksi on tärkeää selvittää tarkasti vamman aiheuttaja ja tehdä vaadittavat tutkimukset, Elo korostaa alkuvaiheen merkitystä.

Koskiklinikassa on kaikki valmiudet hoitaa hoitoketjun ensimmäiset, tärkeät askeleet ripeästi. Hoitoon pääsee heti, tutkimukset ja kuvantaminen voidaan tehdä lääkärikäynnin yhteydessä ja leikkaaminen onnistuu aina muutaman päivän sisällä diagnoosista.

Ennaltaehkäisy tärkeää Jussi Elo tietää, mikä merkitys urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä on harjoittelulla ja alku- sekä loppuverryttelyllä.

– Oikeat suoritustekniikat, lihaskunto- ja tasapaino sekä sopiva kuormitus harjoittelussa merkitsevät. Alkuverryttely valmistaa elimistön tulevaan suoritukseen ja loppuverryttely puolestaan auttaa palautumisessa, Elo muistuttaa ja kehottaa urheilijaa kuuntelemaan omaa kehoaan.

– Jos vamma kuitenkin yllättää, kannattaa hakeutua välittömästi hoitoon. Meillä olet asiantuntevissa käsissä ja pian taas takaisin harrastamassa, rohkaisee Elo.

Jussi Elo lääketieteen tohtori, ortopedi

Sporttiklinikka tarjoaa kilpaja kuntourheilijoille nopean ja vaivattoman pääsyn kokonaisvaltaiseen hoitoon. ”Polveni on tähystetty kahteen kertaan Koskiklinikalla. Sporttiklinikan henkilökunta on ollut asiantuntevaa ja lämminhenkistä.

Ajanvarauksessa on aina joustettu.” jääkiekkoilija Ville Nieminen, Tappara

”I’ve been in Koskiklinikka for different injuries over the past 4 years. The treatment has always been really, really good. Everyone is so nice and helpful. I appreciate how they explain things. I would like to thank everyone who has helped me. You guys rock. If you need to see a doctor I encourage you to visit here.” koripalloilija Kenneth Lowe, Tampereen Pyrintö

”Koskiklinikalta löytyy asiantuntemusta selvittää haasteellisempiakin tapauksia perusteellisesti ja luotettavasti. Tutkimuksiin on päässyt nopeasti ja joustavasti. Hienoa, että laadukasta palvelua on lähellä keskitetysti, monipuolisesti ja nopeasti.”

Koskiklubin lääkäri Atte Vadén työssään. suunnistaja Liisa Anttila, KooVeen suunnistusjaosto

”Yleisesti en voi sanoa muuta kuin olevani tyytyväinen palveluihin. Kaikki on toiminut Sporttiklinikalla juuri niin kuin akuuttien urheiluvammojen suhteen pitääkin: tehokkaasti ja ammattimaisesti.” lentopalloilija Markus Kauppinen, Isku Volley

”Koskiklinikan lääkäreillä tunnen olevani osaavissa käsissä, luotan saamiini diagnooseihin ja saan järkeviä selityksiä jokaiseen vaivaan. Urheilijana minulle on tärkeää, että oli ongelmani mikä tahansa, se otetaan aina vakavasti ja lääkärit pyrkivät selvittämään syyn sekä saamaan hoidon ja ratkaisut mahdollisimman pian. Koskiklinikalla jokaiseen ongelmaani paneudutaan heti.” yleisurheilija Lotta Harala, Tampereen Pyrintö

”Olen ollut sormimurtuman ja selkävaivojen vuoksi hoidettavana Koskiklinikan Sporttiklinikalla. Olen ollut erittäin tyytyväinen saamaani hoitoon ja etenkin palvelun nopeuteen.” jääkiekkoilija Tuukka Mäntylä, Tappara

13

Laboratorion tutkimuspalvelut

tukevat diagnoosin tekoa

K

oskiklinikan tutkimuspalvelut ovat osa korkeatasoista palveluamme. Tarjoamme asiakkaillemme monipuolisen valikoiman lääketieteellisiä laboratoriotutkimuksia ja kliinisen fysiologian tutkimuksia. Takaamme luotettavat tutkimustulokset ja korkeatasoisen laadun.

Keskustassa Koskikeskuksen kolmannessa kerroksessa sijaitsevaan Koskiklinikan laboratorioon voit tulla ilman ajanvarausta, jolloin sinua palvellaan vuoronumerolla.

Erillistä ilmoittautumista ei siis tarvita. Laboratorioomme voi myös varata ajan internetissä tai soittamalla ajanvaraukseemme. Ajanvarausasiakkaitamme kutsumme aulasta nimellä. Villilän ja Hervannan toimipisteissä olevat laboratoriot toimivat vain ajanvarauksella.

Luotettavien tutkimustulosten saaminen edellyttää annettujen esivalmisteluohjeiden huolellista noudattamista.

Näytteenottoon liittyvät ohjeet ovat saatavilla Koskiklinikan internet-sivuilla, tai voit noutaa ne laboratoriostamme. Myös näytteiden kuljetukseen tarvittavia astioita voit noutaa laboratoriostamme.

Biotestin kliinisen fysiologian laboratoriossa tehdään sydän- ja verenkiertoelimistön, hengityselimistön sekä mahasuolikanavan toimintatutkimuksia. Siellä tehtäviin tutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin lähete ja aika varataan puhelimitse ajanvarauksestamme. Varauksen yhteydessä annetaan esivalmisteluohjeet ja osaan tutkimuksia lähetetään myös kotiin kirjalliset valmistautumisohjeet.

Marja Kilpeläinen laboratoriohoitaja, Koskiklinikan tutkimuspalvelut

Laboratorion vierianalytiikka nopeuttaa hoitoprosessia Viime vuonna Koskiklinikan laboratoriossa otettiin käyttöön vierianalytiikkaan liittyvä Medipoc-ohjelma yhteistyössä Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n kanssa.

Medipoc on laboratorion vieritestauksen hallintaan kehitetty ohjelma ja palvelukokonaisuus. Sen käyttö mahdollistaa tulosten nopean siirtämisen suoraan lääkärin päätteelle, joten päivystystutkimukset saadaan lääkärin käyttöön saman vastaanottokäynnin aikana.

Ohjelman ansiosta nopeutuva hoitoprosessi ja tuloksien virheettömyys vahvistavat Koskiklinikan asiakaslupausta ainutlaatuisesta asiakaskokemuksesta.

Medipoc-vieritestausohjelman avulla Koskiklinikan näytteiden analysoinnin taso

on noussut kaikilta osin keskuslaboratorion tasoa vastaavaksi. Ohjelma on käytössä kaikissa Koskiklinikan toimipisteissä.

Samalla kun paransimme palvelun nopeutta ja laatua, laajensimme aukioloaikoja myös viikonlopuille. Laboratorio on auki Koskiklinikan viikonlopun aukioloaikojen mukaan. Laboratorioon pääsee myös viikonloppuna suoraan lääkärin vastaanotolta ja päivystystutkimukset valmistuvat nopeasti lääkärin käyttöön samalla vastaanottokäynnillä. Voit valita vapaasti itsellesi sopivimman käyntipaikan keskustan, Villilän ja Hervannan toimipisteistä.

Maija-Leena Koskela laboratoriohoitaja, Koskiklinikan tutkimuspalvelut

Meidät tavoittaa joka päivä • Keskustan laboratorio on auki joka arkipäivä klo 7.30–18.30 sekä viikonloppuna klo 10.00–16.00.

• Villilän laboratorio on auki maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 8.00–11.00. Vain ajanvarauksella.

• Hervannan laboratorio on auki tiistaina ja torstaina klo 8.00–10.00.

Vain ajanvarauksella.

Ajanvarauksen numero on 03 2506 506.

Kuorsaatko, onko sinulla unenaikaisia hengityskatkoksia, väsyttääkö päivällä, särkeekö päätä aamuisin? Koskiklinikan laboratoriossa tehdään CPAP-hoitokokeiluja ajanvarauksella. Hoitokokeiluun tullaksesi tarvitset lähetteen erikoislääkäri Eija Kalloselta.

14

Magneettikuvaus auttaa keskushermostoperäisten oireiden selvittämisessä Aivoston ja selkäytimen rakenteista ja mahdollisista poikkeavuuksista voidaan saada erittäin tarkkaa tietoa magneettikuvauksella. Tarkat magneettikuvat auttavat silloin, kun halutaan poissulkea joitakin oireiden kuvaan sopivia sairauksia. Usein tämä tieto on potilaalle ja tämän läheisille erittäin tärkeää.

Magneettikuvaus on ensisijainen kuvantamismenetelmä useimpien keskushermostoperäisten oireiden selvittämisessä. Kuvaus tehdään asiantuntevan erikoislääkärin lähetteellä, ja kuvauksen avulla saaduista tuloksista tarvitaan magneettikuvauksiin perehtyneen radiologian erikoislääkärin lausunto.

Magneettikuvausta voidaan käyttää muun muassa seuraavien keskushermostoperäisten oireiden selvittämisessä:

Päänsärky Päänsärky on yleinen oire, jonka taustalla saattaa olla migreeni, mutta myös elimelliset aivosairaudet, kuten esimerkiksi verenkiertohäiriöt, vammat, vamman jälkitila tai aivokasvain. Päänsäryn syytä voidaan selvittää magneettikuvauksella, jos hoitava lääkäri katsoo kuvauksen tarpeelliseksi oirekuvan perusteella.

Kuulohäiriöt Äkillinen kuulon aleneminen saattaa johtua kuulohermon kasvaimesta tai muista magneettikuvauksella todettavista sairauksista korvan rakenteissa tai lähiympäristössä.

Vammat Magneettikuvauksella voidaan todeta pienet, muilla kuvantamismenetelmillä näkymättömät vammamuutokset aivostossa ja selkärangassa sekä rankaan liittyvissä kudoksissa ja selkäytimessä. Magneettikuvausta voidaan käyttää myös vammamuutosten seurannassa.

Muistihäiriöt Aivoston magneettikuvauksella voidaan todeta muistihäiriöiden taustalla useita eri sairaustiloja, muun muassa Alzheimerin tauti tai verenkiertohäiriöihin tai Parkinsonin tautiin liittyvä dementia.

Monimuotoiset keskushermostoperäiset oireet Epilepsiakohtausten taustalta voidaan magneettikuvauksessa löytää sellaisia syitä, joita ei välttämättä muilla kuvantamismenetelmillä havaita, kuten esimerkiksi eräät aivoston kehityshäiriöt ja pienet kasvaimet.

Nuoren henkilön näköhäiriöiden ja muiden hermostoperäisten oireiden taustalla saattaa olla esimerkiksi multippeliskleroosi, ja tämän sairauden tarkkaan diagnoosiin ja seurantaan tarvitaan magneettikuvausta.

Myös epäily Parkinsonin taudista tai muista aivoston rappeutumasairauksista on magneettikuvauksen tutkimusaihe.

Magneettikuvaustekniikka kehittyy jatkuvasti, ja sen avulla elimistöstä saatava toiminnallinen ja rakenteellinen tieto lisääntyy samaa tahtia. Meille Koskimagneetissa on tärkeätä olla ajan tasalla magneettikuvauksen kehityksessä, sillä se on asiakkaidemme parhaaksi.

Miten pääsen aivoston magneettikuvaukseen?

Magneettikuvaukseen tarvitaan hoitavan lääkärin lähete. Kelakorvausten saaminen edellyttää erikoislääkärin tekemää lähetettä. Koskimagneetissa tutkimusaika järjestyy joustavasti, ja ammattitaitoinen henkilökuntamme tekee tutkimuksen uusinta lääketieteellistä tietämystä noudattaen. Toimintamme on laatusertifioitu.

Koskimagneetti on puhtaasti suomalainen, perinteikäs tamperelainen kuvantamispalveluyritys. Tervetuloa uusittuihin tiloihimme, palvelemme yksilöllisesti ja ammattitaidolla.

Prasun Dastidar, neuroradiologi, radiologian dosentti Anna-Leena Lääperi, lääketieteen tohtori, radiologian erikoislääkäri, toimitusjohtaja Röntgentutka Oy

15

at Kattav t myös ukse tutkimnloppuisin. viiko

Koko perheen lääkärikeskus lähelläsi Yksilöllistä, ammattitaitoista ja nopeaa erikoislääkäripalvelua kaikissa terveyteesi liittyvissä tilanteissa. Tarvittaessa pääset nopeasti lääkäriin myös viikonloppuna.

ak

i sto

nkat u

12

Ra

Tampereen Lääkärikeskus Oy Koskiklinikka Koskisairaala Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus 3. kerros PL 17, 33101 Tampere puh. 03 2506 506 fax 03 2255 989 koskiklinikka@koskiklinikka.fi ma–pe 8–19 • la–su 10–16 Laboratorio ma–pe klo 7.30–18.30 la–su 10–16 Koskiröntgen ma–to klo 8–19 • pe 8–18 la–su 10–16

t

Koskiklinikka Villilä

Koskiklinikka Hervanta

Ratakistonkatu 7 33300 Tampere puh. 03 2506 820 fax 03 3641 091 koskiklinikka.villila@koskiklinikka.fi ma–pe 8–19 • la–su 10–14

Insinöörinkatu 30, 2. kerros 33720 Tampere puh. 03 2506 910 fax 03 3641 092 koskiklinikka.hervanta@koskiklinikka.fi ma–pe 8–19 • la–su 10–14

Koskiklinikan lääkäriluettelo Koskikeskus ANESTESIOLOGIA Annala Kari Teikari Kirsti Tervo Raija-Riitta ENDOKRINOLOGIA Salmi Jorma Kiviniemi Ulla FYSIATRIA Kuusinen Lotta Lääperi Timo Ruusila Timo GASTROENTEROLOGINEN KIRURGIA Aitola Petri Laukkarinen Johanna Matikainen Martti Minkkinen Minna Nordback Isto Ranta Arto Salmela Pauliina Sand Juhani Tyrväinen Tuula Vuorinen Olli-Pekka GASTROENTEROLOGINEN SISÄTAUTILÄÄKÄRI Pikkarainen Pekka GERIATRIA Hautala Urpo Heinämäki Pentti Hellsten Taina Ripsaluoma Jussi Seinelä Lauri GYNEKOLOGIA Juntumaa Auli Kirkinen Pertti Kuukankorpi Aki Linnasmägi Arija Norri Leena Piippo Saila Pulkkinen Pekka Simula Raija Tanus Sari Tinkanen Helena Tuimala Risto Tuimala Veronika Tuppurainen Marketta Vasara Leena Vihtamäki Tarja IHOTAUDIT Hasan Taina Hämäläinen Tiina Karppinen Ari Karppinen Eija

Kekki Outi-Maria Puolakka Tuula Vaalasti Annikki Ylitalo Leea KARDIOLOGIA Aalto-Setälä Katriina Leskinen Yrjö Pelkonen Markus Virtanen Vesa

KÄSIKIRURGIA Havulinna Jouni Laurila Seppo Muuronen Esa Salmi Tuula Viljakka Timo LASTENALLERGOLOGIA Holm Kati Salmivesi Susanna

KEUHKOSAIRAUDET Kallonen Eija Laitinen Jukka Nieminen Markku Pekola-Kiviniemi Marjatta

LASTENENDOKRINOLOGIA Saha Marja-Terttu

KIRURGIA Aitola Petri Hakala Tommi Iisalo Pekka Kianta Martti Kianta Tomi Kääriäinen Minna Laaksovirta Susanna Matikainen Martti Nordback Isto Rasku Kari Roihuvuo-Leskinen Hanna Saaristo Rauni Salenius Juha-Pekka Sand Juhani Tanus Michel Valli Kimmo Vuorinen Olli-Pekka Zeitlin Rainer

LASTENNEUROLOGIA Korpela Raija Saarenpää-Heikkilä Outi

KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRIT Biotest Koskiklinikka Haapanen Jukka Laitinen Jukka, keuhkolääkäri Leskinen Yrjö, kardiologi Maanoja Jari Virtanen Vesa, kardiologi KORVA-NENÄKURKKUTAUDIT Kosken Korva ja Nenä Oy Haataja Juhani Kiviharju Ulla Kotikoski Mikko Kotti Voitto Manninen Mikko Penttilä Matti Perälä Markku Rahnasto Jorma Raitiola Hannu Valkila Jan

LASTENNEFROLOGIA Linkosalo Laura

LASTENKARDIOLOGIA Eerola Anneli Poutanen Tuija LASTENKIRURGIA Iber Tarja Roihuvuo-Leskinen Hanna Välipakka Jarmo LASTENTAUDIT Aitola Marjo Enden Kira Hiltunen Pauliina Holm Kati Jokinen Marjut Korpela Raija Kurppa Kalle Linkosalo Laura Lähde Pirkko-Liisa Malin Merja Pironetti Riina, erikoistuva lastenlääkäri Ryhänen Riitta Saarenpää-Heikkilä Outi Saha Marja-Terttu Salmivesi Susanna LASTENREUMATOLOGIA Malin Merja LIIKUNTALÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Lepola Vesa Loponen Veli Niittymäki Seppo NEFROLOGIA Saha Heikki

NEUROKIRURGIA Lehtimäki Kai Niskakangas Tero Virta Timo NEUROLOGIA Hietaharju Aki Kutvonen Olli Peltola Jukka Rantala Maire Stolberg Alexandr NEUROFYSIOLOGIA Neurotest Tampere Oy Hasan Joel Heinonen Hanna Jäntti Ville Lapinlampi Anna-Maria Väyrynen Kirsi ONKOLOGIA Hietanen Tenho ORTOPEDIA Aho Heikki Elo Jussi Honkanen Pirjo Honkonen Seppo Härkönen Markku Järvinen Markku Laurila Seppo Lehtinen Janne Lepola Vesa Marttinen Ilkka Mäenpää Heikki Nevalainen Juha Porkka Tuukka Salmela Mikael Sihvonen Raine Sillanpää Petri Tanus Michel Tarvainen Tapio Toivanen Jarmo Tuominen Tapio PLASTIIKKAKIRURGIA Kostiainen Jukka Kääriäinen Minna Muuronen Esa Saariniemi Kai PSYKIATRIA Junkkari Hanna-Leena Roivas Markus Tamminen Hilkka REUMATAUDIT Hypen Marja Korpela Markku Pertovaara Marja Seppälä Jouko Yli-Kerttula Urpo

Koskiklinikan lääkäriluettelo SISÄTAUDIT Aalto-Setälä Katriina Hautamäki Vesa Heinämäki Pentti Kiviniemi Ulla Korpela Markku Leskinen Yrjö Nieminen Markku Nikkilä Matti Pekola-Kiviniemi Marjatta Pertovaara Marja Perttilä Jyrki Perttu Annina Pietilä Kari Pikkarainen Pekka Saha Heikki Salmi Jorma Virtanen Vesa UROLOGIA Aho Martti Koskimäki Juha Kulmala Rauno Kylmälä Timo Laaksovirta Susanna Pasanen Susanna Sulkava Tuomo Tammela Teuvo VERISUONIKIRURGIA Iisalo Pekka Salenius Juha-Pekka Zeitlin Rainer YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Haarala Pekka Hautala Urpo Heino Juha Karinen Heikki Niittymäki Seppo Pajula Jaana Pehkonen Timo Piippo Toivo Ripsaluoma Jussi YLEISLÄÄKÄRIT Ahonen Heikki Haarala Atte Hautamäki Vesa Heinonen Tuomo Huttunen Jussi Laitinen Sari Lautamatti Emmi Loponen Veli Luoto Teemu Mäki Kalle Paaso Mirjami Räisänen Mikko Saarenpää Juha Tervo Juha Vaden Atte

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Aro Leena Haarala Pekka Karinen Heikki Lautamatti Timo Minkkinen Minna Mäkinen Maria Mäkinen Olli Pekola-Kiviniemi Marjatta Perttilä Jyrki Pinola Anne Pussinen Marja-Leena Tamminen Katri Tamminen Pekka Uitti Jukka IHOLASERHOIDOT Epilaser Oy Karppinen Ari, ihotautilääkäri Karppinen Kaija-Leena, sairaanhoitaja Karppinen Toni, lääkäri Nissinen Mervi, sairaanhoitaja

Villilä

Hervanta

GYNEKOLOGIA Keränen Sirpa

GYNEKOLOGIA Niemelä Arja

KEUHKOSAIRAUDET Pekola-Kiviniemi Marjatta

KIRURGIA Minkkinen Minna, gastroenterologian kirurgi Oksala Niku, verisuonikirurgi

KIRURGIA Minkkinen Minna, gastroenterologian kirurgi Oksala Niku, verisuonikirurgi LASTENTAUDIT Aitola Marjo ORTOPEDIA Honkanen Pirjo SISÄTAUDIT Lemettinen Marjo Pekola-Kiviniemi Marjatta

CONTRAL CLINICS Heiskanen Vesa, psykoterapeutti Seppä Kaija-Liisa, yleislääketieteenlääkäri

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Laitinen Sari Matinheikki Jussi Karinen Heikki Minkkinen Minna Pekola-Kiviniemi Marjatta

Muut terveydenhuollon ammattihenkilöt

YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Kanto Mikko Karinen Heikki Piippo Toivo Tiainen Tuomo

PSYKOLOGIA Jehkonen Mervi, neuropsykologi Rikander Salla Kyllästinen Sirkka Majamaa Mirja, psykoterapeutti TYÖTERVEYSPSYKOLOGIA Hoffren Henna-Riikka Kauppila Juha RAVITSEMUSSUUNNITTELIJA Paasikivi Kaija

YLEISLÄÄKÄRIT Ahonen Heikki Angervuori-Pursila Tuula Haarala Atte Heinonen Tuomo Huttunen Tuomas Laitinen Sari Matinheikki Jussi Pehkonen Vesa Pisto Lauri Raitio Arimatias Räisänen Mikko Stolberg Alexandr

LASTENTAUDIT Bredenberg Wilhelm Vuoristo Sakari, lasten reumatologi TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Eerola Anna-Kaisa Lautamatti Emmi Lautamatti Timo Markkanen Ari Moisala Anna-Stina Pinola Anne Sorakivi Liisa YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pajula Jaana Piippo Toivo Sorakivi Liisa Tiainen Tuomo YLEISLÄÄKÄRIT Ahonen Heikki Haapasalmi Saila Haarala Atte Heinonen Tuomo Huttunen Jussi Huttunen Tuomas Kapanen Milla Markkanen Ari Pehkonen Vesa Pisto Lauri Saarenpää Juha Vadén Atte