Imetysuutisia 2/2015

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

22/ /2015 2015 7€

Keniassa vauvat mukana peltotöissä

Kolumni: Mitä yhteistä rekkakuskilla ja koti-isällä?

Nisäkkäistä vain ihmisellä imetysongelmia

Yhdeksän lapsen äiti – kansanedustaja ja kätilö

SIVU 18

SIVU 16

SIVU 22

SIVU 4

Sisällys Imetysuutisia 2/2015

4 3 4 9 12 16 18 20 22 24 27

Pääkirjoitus Reportaasi: Kansanedustaja ja kätilö Imetys vai opiskelut?

Miten puhumme imetyksestä Kaikki me olemme nisäkkäitä Kenialaisäiti kävelee synnytykseen Historian havinaa Kolumni Imetystunnelmia Tanskassa Yhdistys & Uutiset

Vauvan kanssa kokouksissa on helpompaa kuin taaperon, kommentoi Terhi Peltokorpi uran ja imetyksen yhdistämistä.

Hänellä on kokemusta imetyksestä erilaisissa elämäntilanteissa politiikan kentiltä synnytyssaleihin.

20

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Heini Kettunen Toimitussihteeri Minna Mäkinen Toimitus Anna Groundstroem, Heikki Leppimäki, Minna Mäkinen, Niina Mäkinen, Christina Pönkkö, Kristiina Tervonen Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Lotta Viinikka lotta.viinikka@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Tammerprint, Tampere, painos 800kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Shutterstock

Imetysuutisia 2/2015 2

Mustavalkoisesta kihlakuvasta katsoo suoraan silmiin nuori kaunis nainen, jolla on vakava katse. Hän on isoisoäitini Tyyne Maria. Isoisovanhempieni nuoruudessa valokuvan ottaminen oli juhlallinen hetki, sillä valokuvin taltioitiin vain elämän merkittävät hetket: kihjalaiset, häät, ristiäiset tai hautajaiset. Avioiduttuaan Tyyne Maria asui perheineen ajalle tyypilliseen tapaan maatilalla ja hoiti lasten ohella tilan töitä.

Elämä oli työntäyteistä ja navettatyöt hoidettiin lasten pyöriessä helmoissa. Tämän ikäpolven suomalaisnaiset eivät edes pohtineet työnteon ja imetyksen yhdistämistä, vaan se oli itsestäänselvyys ja osa äitien arkipäivää. Kun perheeseen oli juuri syntynyt neljäs lapsi, tilan työt kutsuivat jälleen emäntää: talkoomiehet tarvitsivat kestitystä ja navettatyötkin odottivat.

Lapsivuoteesta tilan töihin noussut Tyyne Maria kuitenkin vilustutti itsensä. Hänelle nousi korkea kuume, sillä rintatulehdus oli iskenyt nuoreen äitiin. Perheen huoli kasvoi kuumemittarin lukemien noustessa, ja aviomies valmistautui hakemaan hevosella lääkäriä.

Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä – Tyyne Maria kuoli 26-vuotiaana. Mummoni oli tuolloin muutaman vuoden ikäinen.

KUVA: ANTTI ISOMÄKI

Pääkirjoitus

heuttamat ripulit ja infektiosairaudet ovat yleinen lapsikuolleisuuden syy edelleen monin paikoin Keniassa. Synnytysvalmentaja Piritta Hagman vieraili Keniassa kesällä ja hän kertoo näkemästään haastattelussa sivulla 18. Pientiloilla työskentelevät kenialaisäidit ottavat vauvansa mukaan kantoliinoissa myös peltotöihin. Työ ja imetys yhdistyy kuin huomaamatta.

Suomalainen työelämä on entistä hektisempää, ja työn ja imetyksen yhdistäminen kuulostaa monista haastavalta tehtävältä. Luovia ratkaisuja perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin on löydettävissä. Omista imetysmyönteisistä ratkaisuistaan kertoo yhdeksän lapsen äiti Terhi Peltokorpi, joka nousi varasijalta eduskuntaan kuopuksen ollessa vasta alle kolmen kuukauden ikäinen. Seurasimme Peltokorven perheen elämää eduskuntavaalien alta tähän syksyyn. Lue sivulta 4 miten perhe selvisi vaativasta aikataulutuksen palapelistä.

Entä mitä yhteistä on rekkakuskin ammatilla ja lastenhoidolla? Entä montako pulloa vauvaperheen isä tarvitsee jääkaapissa? Lue Heikki Leppimäen hulvaton ja koskettava isäkolumni sivulta 22.

Antoisia lukuhetkiä ja aurinkoisia päiviä toivottaen:

Suomessa lapsivuode- ja lapsikuolleisuus on onneksi saatu putoamaan murto-osaansa 1920-luvun synkistä lukemista. Tämän päivän afrikkalaisille naisille vaaralliset synnytykset ja korkea lapsikuolleisuus ovat kuitenkin edelleen arkipäivää. Länsi-Keniassa lähimpiin terveyspalveluihin on keskimäärin matkaa kahdeksan kilometriä, ja naiset taittavat matkan yleensä jalan – myös raskaana ollessaan tai synnytyksen jo käynnistyttyä. Likaisen veden ja puutteellisen hygienian ai-

Imetysuutisia 2/2015 3

Heini Kettunen Päätoimittaja

Imetysuutisia 2/2015 4

Raportti

Kansanedustaja ja kätilö Yhdeksän lapsen äiti yhdistää uran ja imetyksen TEKSTI JA KUVAT HEINI KETTUNEN

Kun Terhi Peltokorven kuopus oli alle kolmen kuukauden ikäinen, hänelle tarjoutui tilaisuus nousta kansanedustajaksi. Peltokorven perhe oli valinnan edessä: miten järjestää lastenhoito? Entä miten käy imetyksen?

Maaliskuu 2015 Maaliskuinen kevätaurinko lämmittää eduskunnan portaita. Eduskunta valmistautuu viimeiseen istuntoviikkoonsa ennen kuin rakennus suljetaan kahden vuoden remontin ajaksi. Vilkko, 7-kuukautta, nousee eduskunnan portaat isänsä kantamana ja valmistautuu ruokatuntiinsa. Kun Vilkko on selvittänyt tiensä eduskunnan turvatarkastuksen läpi, vastassa odottaa vauvan äiti kansanedustaja Terhi Peltokorpi. Hän nousi

eduskuntaan keskustan Mari Kivimäen tilalle syksyllä 2014. Vilkko-vauva oli tuolloin alle kolmen kuukauden ikäinen, ja perheen piti tehdä päätös äidin eduskuntatyöhön palaamisesta.

Vilkon isä Risto Peltokorpi jäi kotiin, ja tuoreen kansanedustajan kalenteri sovitettiin vauvan tahtiin. Helsingissä asuvan perheen aikataulut järjestyivät niin, että joka päivä äidin oli mahdollista joko käydä kotona tai isä tuli käymään vauvan kanssa töis-

Imetysuutisia 2/2015 5

sä imetystaukoja varten. Ylimääräiset iltamenot kansanedustaja karsi minimiin.

– Ajatuksena on, että istun mahdollisimman vähän työhuoneessa töissä.

Kaiken minkä voin tehdä kotona, niin teen kotona, Peltokorpi kertoo.

Vaikka Peltokorven perheessä on yhdeksän lasta, niin kansanedustajan työn ja alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan imetyksen yhdistäminen oli uudenlainen tilanne.

>

Peltokorven perheessä isän vanhempainvapaa auttoi vauva-arjen pyörittämisessä, ja kotiin jääminen oli puolison oma ehdotus.

– Ensimmäisenä minulle tuli sellainen olo, että loppuuko imetys kokonaan vai pystyynkö jatkamaan sitä. Olin kaikkia aikaisempia lapsiani täysimettänyt, niin koin ”huono äiti oloa”, että en pystykään tätä lasta niin pitkään imettämään, Peltokorpi muistelee tunnelmiaan töihin paluun aikoihin.

Alun epäilyksistä huolimatta perheen arki lähti syksyllä rullaamaan mukavasti.

– Vauva on ollut alusta asti helppohoitoinen. Aika pian me huomasimme, että arki lähti rullaamaan ihan itsekseenkin. Meillä on kaikki lapset olleet aika hyviä nukkumaan päiväunia. Aamulla lähdin töihin, Vilkko oli hetken heräillä, mutta meni sitten aika pian ensimmäisille päiväunilleen, ja hän saattoi nukkua neljä tuntiakin putkeen päiväunia ulkona rattaissa. Saattoi olla, ettei hän edes tarvinnut mitään ruokaa sinä aikana kun olin poissa 4–5 tuntiakin putkeen.

Kansanedustaja järjesti aamuaikataulunsa siten, että imetys onnistui juuri ennen töihin lähtöä. Kun Terhi Peltokorpi tuli kotiin, hän imetti käytännössä heti kun oli riisunut ulkovaatteensa. Pumpattua äidinmaitoa oli pakastimessa ja jääkaapissa, ja Vilkko söi pullosta lypsettyä äidinmaitoa äidin pidempien poissa olojen aikana.

– En voinut kuvitella, että pääsi-

simme puoleen vuoteen täysin omilla maidoilla, Vilkko ei saanut kertaakaan mitään korvikkeita. Vilkko on kasvanut koko ajan niin hyvin, ettei ollut senkään puolesta mitään huolta. Olimme miettineet sitäkin vaihtoehtoa, että pitääkö aloittaa kiinteät ennen puolen vuoden ikää. Mietimme sitä, että jos pitää antaa, niin an-

Imetysuutisia 2/2015 6

netaanko soseita vai korviketta. Otin päivän ja viikon kerrallaan. Hei – taas olen selvinnyt tästä viikosta, Peltokorpi kertaa kokemuksiaan.

Viikonloppuisin kansanedustajan menot olivat parin tunnin mittaisia, ja tällöin vauva laitettiin päiväunille.

– Ennen joulua olin jo kahdeksan

tunnin pätkiä poissa, joskus yhdeksänkin tuntia. Nekin menivät ihan sillä lypsetyllä maidolla.

Kumppanin rooli oleellinen Peltokorven perheessä isän vanhempainvapaa auttoi vauva-arjen pyörit-

tämisessä, ja kotiin jääminen oli puolison oma ehdotus.

Perheen isän työnantaja suhtautui perhevapaaseen myönteisesti. Terhi Peltokorpi myöntää, että puolison tuki on ollut uudessa työtilanteessa tärkeintä ja koko perhe on joutunut tilanteessa jonkin verran joustamaan.

Risto Peltokorpi on ollut kotona myös

Imetysuutisia 2/2015 7

vanhempien lasten kanssa eri pituisia pätkiä.

– Eduskunnassa vauvamyönteisyys on enemmän itsestä kiinni kuin tästä ympäristöstä. Se ei täällä tavallaan näy muiden arjessa, jos jollakin on vauva mukana, mutta oman eduskuntaryhmän arjessa vanhempainloma voi näkyä niin, että joudutaan

>

järjestelemään sen kansanedustajan tehtäviä uudelleen. Mutta mielestäni suhtautuminen on ollut aina myönteistä, Terhi Peltokorpi kommentoi.

EU-parlamentin hyväksymien imetystaukojen merkitystä Terhi Peltokorpi on miettinyt monelta kannalta.

Hänen mukaansa imetystaukoja ei ole Suomessa pidetty tarpeellisina, sillä suomalaiset äidit imettävät suhteellisen lyhyen aikaa ja ovat keskimäärin melko pitkään kotona.

– Työelämän tasa-arvon kannalta, jotta entistä useamman naisen olisi mahdollista käydä töissä, niin täytyy olla mahdollisuus imettää. Tavoitteena on imetyksen keston pidentäminen, ja monessa työssä voi olla tänä päivänä vaikea yhdistää imetys ja työ.

Sinänsä kannatan perheiden valinnanmahdollisuutta. Minulla on vaikuttanut se, että olen itse pystynyt omaa kalenteriani hallitsemaan jonkin verran, Peltokorpi toteaa.

Kansanedustajan työ joustaa toisin kuin kätilön Terhi Peltokorpi kertoo palanneensa edellisen lapsen kohdalla kätilön töihin kun vauva oli 8,5 kuukautta vanha. Vauva söi jo kiinteitä, mutta sai äidinmaitoa 1,5-vuotiaaksi asti. Pitkät työvuorot ja varsinkin yövuorot olivat haastavia. Kätilönä Peltokorpi teki päivätyötä alussa kolme kuukautta, ja sitten alkoivat vuorotyöt.

Tuolloin äiti ei käynyt kotona imettämässä tai vauva ei käynyt työpaikalla.

Pitkät yövuorot voivat olla haasteellinen yhdistelmä, koska yöimetykset

pitävät hormonaalisesti imetystä yllä.

Peltokorpi nauraa olevansa eduskunnan imetystukihenkilö.

– Täällä eduskunnassakin ihmiset tulevat kysymään neuvoa. Äidin tehtävät kutsuvat yllättäen kansanedustajaa eduskunnan kahvilassa kesken haastattelun.

– Hei nyt sä pulautit sinne.

Terhi Peltokorpi nousee tottunein ottein pyyhkimään harsolla lattiaa.

– Se taisi olla bataattia. Hei odota vähän, sun käsi on vielä sotkussa….

Pyyhitään se pois. Niin mitä olin sanomassa…?

Tottuneesti suurperheen äiti jatkaa keskustelua keskeytyksestä huolimatta.

– Varmaan kun itsellä on useampi lapsi ja tämä työ oli entuudestaan tuttua, niin se stressi ei ollut niin kova. Jos hyppää ihan uuteen työhön tai se työyhteisö vaihtuu, kyllähän sellaiset tekijät voivat vaikuttaa, kun me tiedämme, että stressi vaikuttaa maidontuloon noin ylipäätään.

Työn ja imetyksen yhdistelmässä äidin pitää muistaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.

– Samoin kansanedustajan kuin kätilön työssä päivät ovat aika kiireisiä, jolloin pitää ehtiä syödä ja juoda itse riittävästi. Riittävä lepo on myös tärkeää., Peltokorpi muistuttaa.

Huhtikuu 2015 Suomessa järjestetään eduskuntavaalit sunnuntaina 19. huhtikuuta.

Peltokorven perheessä jännitetään ehdokkaan läpimenoa, mutta Terhi

Imetysuutisia 2/2015 8

Peltokorpi ei tule valituksi uuteen eduskuntaan.

Syyskuu 2015 Uusi syksyinen arki on lähtenyt sujumaan Terhi Peltokorven perheessä.

Kolme nuorinta poikaa ovat päiväkodissa, ja Terhi viimeistelee graduaan sekä tekee keikkatöitä kätilönä ja opettajana. Vilkko-vauvasta on kasvanut vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen terve taapero. Imetys jatkuu edelleen ja ainakin tässä perheessä se tuntuu antaneen suojaa infektioita vastaan. Vaikka päiväkoti on alkanut elokuun puolivälissä, Vilkko ei ole ensimmäisen kuukauden aikana ollut vielä kertaakaan sairaana, vain yhtenä päivänä on ollut pientä lämpöä.

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen luottamustehtävät pitävät Terhin kiireisenä iltaisin. Entä miten uuteen arkeen yhdistyy imetys?

– Päiväkodin jälkeen Vilkko haluaa heti sohvalle. Imetys on rauhallinen, yhteinen hetki, Peltokorpi kertoo.

Kansanedustajan työssä aikatauluja on helppo sovittaa, mutta kätilö kulkee kellon ja synnytysten tahdissa.

– Kun lapsi kasvaa on tietyssä mielessä helpompaa. Vauva on kuitenkin helpompi ottaa mukaan kokouksiin, joihin ei taaperoa tulisi mieleenkään ottaa mukaan, Peltokorpi nauraa.

Yöllä Vilkko saattaa syödä vielä muutaman kerran. Kun äiti ottaa myöhään kotiin tulleessaan unisen taaperon kainaloon, Vilkko tietää heti mistä on kyse. Maitoisiin uniin on mukava nukahtaa äidin kainalossa. o

Imetys vai opiskelut?

Johanna Peltokoski valitsi molemmat, vauvan ehdoilla TEKSTI MINNA MÄKINEN KUVAT JOHANNA PELTOKOSKEN KOTIALBUMI

Kun opinnot odottivat, vauva kulki isän kanssa liinassa ja äiti lypsi luentojen välissä.

Vauvavuoden ja opiskelun yhdistämisen tärpit löytyivät Imetyksen tuen Facebook-ryhmästä.

Imetyksen ja kokopäiväisen opiskelun yhdistäminen ei ole mahdotonta.

Johanna Peltokoski, 28, jatkoi sairaanhoitajaopintojaan tyttärensä Emilian ollessa vain kaksiviikkoinen. – Silloin tällöin Emilia oli mukana koulussa kolmen viikon iästä lähtien. Paljon hän oli kuitenkin isänsä kanssa kotona, Peltokoski muistelee. Nyt puoli-

Imetysuutisia 2/2015 9

toistavuotiaan Emilian, Johannan ja hänen puolisonsa lisäksi perheessä on viisivuotias Jenna. Lapualaisperhe lähti puhaltamaan yhteen hiileen, jotta Johanna pystyi jatkamaan opiskeluja samassa tahdissa muiden kanssa.

– Tavoitteenani oli saada opinnot valmiiksi alkuperäisen suunnitelman mukaan. Silti päätin, että teen kurs-

Imetysuutisia 2/2015 10

sin kerrallaan vauvan ehdoilla, Peltokoski kertoo. Imetyksestä hän ei ollut niinkään varma etukäteen: esikoinen Jenna syntyi keskosena ja äidinmaito kulki silloin kiertotietä pumpun ja pullon kautta vauvalle. – Mietin että tuleekohan imetyksestä Emilian kanssa yhtään mitään. Se lähti kuitenkin sujumaan hyvin. Minulle oli tärkeää, että vauva sai maitoani. En kokenut imetyksen ja opiskelun yhdistämistä raskaana.

Luentojen välillä lypsyllä Koulupäivien aikana Johanna Peltokoski lypsi maitoa aluksi tiheästi 2–3 tunnin välein. Isä antoi Emilialle kotona maidon pullosta. Pumppu ja kylmälaukku kulkivat opiskelevan äidin mukana kouluun. Emilia-vauva taas kulki isän lähellä kantoliinassa. Mutta kuinka kovasti häiriötä jatkuva pul-

lottelu aiheutti imetykselle? – Emilia oli alusta asti oikea rintalapsi, Peltokoski nauraa. – Emilia ei ollut innokas pullosta syöjä, vaikka kyllä hän otti maitonsa siitäkin. Mieheni sanoikin tuolloin, että isiä ei ole selvästikään luotu ruokkimaan vauvoja.

Vaikka vauvan hoito oli välillä haastavaa äidin poissaollessa, ei hänen puolisonsa koskaan kritisoinut imetystä. – Puolison tuki oli tärkein tuki minulle imetyksessäni.

Puoliso jäi vanhempainvapaalle töistä neljäksi kuukaudeksi vauvan äidin opiskellessa. Myös lähipiiri auttoi lastenhoidossa. Joskus ajatellaan, että nimenomaan äidin paikka olisi vauvan kanssa kotona. – Koulussa sain välillä kummastelua osakseni, kuinka maltoin jättää vauvan kotiin?

Myös opettajat saattoivat ihmetellä asiaa. Kukaan ei moittinut valintojani, Peltokoski miettii.

Imetysuutisia 2/2015 11

Imetys ja opinnot ovat yhdistettävissä Imetyksen ja opiskelun yhdistämiseen Peltokoski ei saanut oikeastaan ohjausta. – Neuvolassa asiaan suhtauduttiin positiivisesti. Täytyy tunnustaa, että eniten etsin tietoa sosiaalisesta mediasta. Parhaat vinkit imetyspulmissa löysin kyllä Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmästä.

Johanna Peltokoski täysimetti suositusten mukaan puoli vuotta Emiliaa. Imetys päättyi lopulta Emilian ollessa kymmenen kuukautta. – Imetys ja opiskelut ovat yhdistettävissä, kannustaa hän muita äitejä. Opiskeluja Emilian syntymä ei viivästyttänyt lainkaan, vaan ahkeran työn ansiosta hän on valmistumassa tulevana jouluna sairaanhoitajaksi yhtä aikaa muiden kanssa, alkuperäisen aikataulun mukaan. o

TEKSTI KRISTIINA TERVONEN KUVA JANI PÖNKKÖ

Diane Wiessinger puhui Mammal in Us All -koulutuksessa kielen merkityksestä imetyksen tukemisessa. Monet käyttämämme sanamuodot kääntyvät helposti itseään ja imetystä vastaan ja esittelen tässä kirjoituksessa Wiessingerin esimerkeistä muutaman.

Imetysuutisia 2/2015 12

Paras mahdollinen, ideaali, optimaalinen, täydellinen Oletko paras mahdollinen vanhempi? Onko elämäntasosi ideaali? Tarjoatko lapsillesi täydellisen optimaalisia aterioita? Wiessingerin mukaan vastaus näihin kysymyksiin on, ettet tietenkään. Nämä ovat ihannoitavia tavoitteita, eivät minimistandardeja.

Sitten samat kysymykset uudestaan muotoiltuna: Onko vanhemmuutesi riittämätöntä? Onko elämäntasosi normaalia alhaisempi? Tarjoatko lapsillesi puutteellisia aterioita? Ei kuulosta mukavalta, eihän?

Kun me imetyksen puolestapuhujat (ja myös korvikekauppaajat) kerromme, että imetys on paras mahdollinen tapa ruokkia lapsi, koska äidinmaito on täydellisen ideaalia ravintoa ihmisvauvalle tarjoten optimaalisella tavalla kaikki hänen tarvitsemansa ravintoaineet, tulemme

nostaneeksi imetyksen ja äidinmaidon ihannoitavalle tavoitetasolle. Jokainen meistä kuitenkin tietää, että ideaali, täydellinen ja ihailtava ei ole yleinen normaalitaso vaan jotain usein kaukaiseksi ja etäiseksi jäävää.

Näin hyvää tarkoittaen tulemme samalla sijoittaneeksemme korvikkeen normiruokinnan tasolle, jolle se ei kuitenkaan kuuluisi. Todellisuudessa imetys tulisi saada sille kuuluvalle normitasolle ja korvikkeesta tulisi puhua normista poiketen todenmukaisesti sanoin puutteellinen, epätäydellinen ja huonompi.

Special, erityinen ”Imetys luo erityisen vuorovaikutussuhteen äidin ja vauvan välille”, ”rakenna erityinen imetysnurkkaus itsellesi”. Jokainen meistä tietää, että erityistilanteet vaativat myös erityisiä ponnisteluja, järjestelyjä, huolta ja

Imetysuutisia 2/2015 13

stressiä ja kun nämä erityiset hetket ovat ohi, olemme enemmänkin helpottuneita kun pääsemme palaamaan normiarkeemme. Jotta kiireiset nykynaiset kokisivat imetyksen olevan jotain, mikä on helppo mahduttaa osaksi heidän arkeaan, tulisi siitä puhua arkisena, normaalina asiana, joka kuuluu jokapäiväiseen elämään eikä vaadi erityisiä järjestelyitä.

Hyödyt ja haitat Yleensä puhutaan aina imetyksen mukanaan tuomista hyödyistä ja eduista. Tällä on helposti edellä mainitun tapainen vaikutus: se nostaa imetyksen ns. ylemmälle tasolle. Sen sijaan, että kertoisimme imetettyjen vauvojen olevan terveempiä tai älykkäämpiä, tai äitien sairastavan vähemmän rinta- ja munasarjasyöpää, voisimmekin sanoa korvikeruokittujen vauvojen olevan sairaampia tai

>

Imetysuutisia 2/2015 14

vähemmän älykkäämpiä. Kuulostaa ikävältä, mutta todellisuudessa sisältää saman informaation. Voisi olla, että äiti, joka tietää todennäköisyytensä sairastua rinta- tai munasarjasyöpään kasvavan, saattaisi jättää ”kokeillaan nyt, ottaisiko se vähän lisää”-korvikepullon antamatta.

Syyllisyys Väittäisin, että edellä mainittuja sanamuotoja ei juurikaan käytetä, koska emme halua syyllistää äitejä. Wiessingerin mukaan syyllisyys on kuitenkin jotakin, minkä naiset omaksuvat automaattisesti roolikseen, vaikka tilanne tai olosuhteet olisivat täysin heidän hallintansa ulkopuolella. Joskus aiemminkin esimerkkinä tästä naisten tavasta syyllistyä lähes kaikesta on käytetty seuraavanlaista lentokoneonnettomuutta: olet ottanut muutaman lentotunnin ja olet joskus nähnyt lentäjän lentävän. Istut kahden lentokoneessa lentäjän kanssa, joka saa sydänkohtauksen. Kone putoaa.

Tunnetko syyllisyyttä? Miehiltä joilta tätä kysyttiin, oli vastaus yksiselitteinen, ”en tietenkään”. Naiset sen sijaan kehittelivät mitä erilaisempia selityksiä, mutta kokivat olevansa jollain tavalla syyllisiä koneen putoamiseen ja lentäjän kohtaloon.

Imetyksessäkään muutama oppitunti tai muutaman imetyksen näkeminen ei auta takaamaan omaa onnistumista, se vaatii paljon enemmän. Tukea yhteiskunnalta, synnytyssairaalasta, ammattilaisilta, vertaisilta. Äidit tarvitsevat enemmän tietoa ja tukea ja jos edelleen tämän riittävän ja oikean tiedon ja tuen jälkeen äiti päättää ruokkia lapsensa korvikkeella, on se silloin hänen tietoinen päätöksensä. Tietoisen päätöksen tekeminen poistaa vihan, katkeruuden ja syyllisyyden tunteita äitiä itseään ja järjestelmää kohtaan.

Wiessinger esitti vielä toisenkin esimerkin: kuvittele vammautunee-

si vakavasti onnettomuudessa. Lääkärisi ja fysioterapeuttisi kertovat sinulle, että käveleminen vielä joskus uudestaan vaatisi kuukausitolkulla äärimmäistä kipua ja vaativaa työtä ilman takeita onnistumisesta. He tuovat sinulle pyörätuolin ja auttavat sopeutumaan elämään sen mukanaan tuomien ongelmien kanssa.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, kun jalkasi ovat jo surkastuneet täysin, kohtaat ihmisen, joka on ollut lähes identtisessä onnettomuudessa lähes samanlaisin vammoin. Kuitenkin hän kävelee. Hän kertoo sinulle, kuinka se oli käsittämättömän vaikeaa, ja kuinka hän kolmen kuukauden ajan kävi läpi helvetin, mutta sen jälkeen hän on kävellyt. Tuntisitko syyllisyyttä tässä tilanteessa? Vai olisiko oikea tunne ennemminkin viha, pettymys, katkeruus terveydenhuoltoa kohtaan, joka petti sinut silloin, kun apua eniten olisit tarvinnut?

Monet äidit kokevat loukkaavana hakiessaan apua ammattilaisilta imetysongelmiinsa, että heitä kehotetaan lopettamaan imetys, tarjoamaan korviketta pullosta tai luopumaan täysimetyksen toiveesta. Äitien pitää itse saada tehdä nämä päätökset oikean tiedon, avun ja tuen puitteissa. Ammattilaisilla olisi paljon opittavaa vertaistuen puolella tässä(kin) tapauksessa, että tuettaisiin äitiä hänen omissa ratkaisuissaan, eikä tehtäisi niitä hänen puolestaan.

”Se on vanhempien oma päätös” Oma päätös, kyllä, mutta miltä pohjalta tehty? Wiessinger pyysi meitä jälleen kuvittelemaan esimerkkiä: nainen neuvolalääkärikäynnillään kertoo lääkärilleen alkaneensa tupakoida muutama päivä sitten. Kuinka moni lääkäri tässä kohtaa sanoisi, että ”Niin, sehän on ihan sinun oma päätöksesi”? Todennäköisemmin lääkäri saattaisi jopa hermostua hieman ja al-

Imetysuutisia 2/2015 15

kaisi luennoida tupakoinnin vaaroista sekä äidille että lapselle ja varmistuisi, että äiti todella tietää tekojensa seurauksen. Kuitenkaan samanlaisessa tilanteessa, jossa äiti kertoisi aikovansa/alkaneensa korvikeruokkia vauvaansa, ei kukaan kertoisi äidille riskeistä tai sen haitoista imetykselle.

Terveyteen ja elämänlaatuun liittyviin asioissa tulisi terveydenhuollon ammattilaisten varmistaa, että yksilö tekee omat päätöksensä todelliseen tietoon pohjautuen. Jos kerromme tupakoinnin, alkoholin tai lihavuuden vaaroista, eikö yhtä reilua olisi kertoa myös korvikkeen käytön riskeistä?

”Tuo sininen takki on hieno, MUTTA minusta punainen sopii sinulle” Kumman takin haluan sinun laittavan päällesi, kun sanon näin? Wiessingerin mukaan mutta-sanaa tulisi käyttää hyvin harkiten, koska sen jälkeen tulee yleensä todellinen totuus.

Hänen mukaansa but=behind unfold truth, eli ”takana ilmaistu totuus”.

Usein näkee uutisotsikoita tyyliin ”Imetys on tärkeää, mutta usein vaikeaa” tai kuulee ammattilaisten suusta ”Imetys on hyvin tärkeää, mutta se on äidin päätös”. Wiessingerin mukaan imetys-sanan tai sen, joka halutaan painaa ihmisten mieliin, tulisi tulla mutta-sanan jälkeen. Siis ”Imetys on usein vaikeaa, mutta se on hyvin tärkeää” tai ”Päätös on äidin, mutta imetys on hyvin tärkeää”. Ainakin omasta mielestäni tämä on hyvin tärkeä huomio, jolla voidaan saada vanhempien huomio kiinnitettyä olennaisiin asioihin. Pieni, MUTTA tärkeä sana! o

Kirjoittaja: Kristiina Tervonen – oululainen imetystukiäiti, kätilö, imetyskouluttaja ja yksityinen kätilöyrittäjä.

Kaikki me olemme nisäkkäitä TEKSTI KRISTIINA TERVONEN KUVA ANU OJUTKANGAS

Kahden päivän ajan koulutuksessa luennoi Yhdysvaltalainen Diane Wiessinger, (MS, IBCLC, LLL leader) nisäkkäiden synnytys- ja imetyskäyttäytymisestä ja niiden yhteydestä toisiinsa. Lisäksi kävimme läpi mielenkiintoisia esimerkkitapauksia erilaisista imetyksen ongelma- ja tukemistilanteista. Wiessinger luennoi myös kiinteiden aloituksesta, yhdessä nukkumisesta sekä kielen käytön vaikutuksesta imetyksen tukemisessa ja imetykseen liittyvässä mainonnassa sekä mediassa yleisesti. Tämä käytettävän kielen vaikutus oli ainakin minulle herättävä luento. Sen sijaan, että imetyksen hyviä puolia aina painotetaan ja korostetaan, voisikin kertoa korvikkeen käytön riskeistä.

Suomen Kätilöliiton järjestämä koulutus pidettiin Vantaalla marraskuussa 2014.

Eläin hakeutuu synnyttämään rauhassa Näin kätilön näkökulmasta koulutus oli erittäin herättävä siinä mielessä, että loppujen lopuksi synnytys ja imetys kulkevat todella käsi kädessä.

Wiessinger on koulutukseltaan biologi ja hän kertoi, kuinka oli lopputyötään varten tutkinut kanoja ja niiden käyttäytymistä. Tutkimuksessaan hän havaitsi, että pelkästään hänen hiljainen läsnäolonsa sai kanoissa aikaan sellaista käyttäytymistä, mitä niissä ei muuten havaittu. Eläimet ja erityisesti nisäkkäät, kuten mekin, reagoi-

vat tarkkailijan läsnäoloon, erityisesti herkissä tilanteissa ja joissakin ruumiin eritystoiminnoissa. Nisäkäs hakeutuu synnyttämään omaan rauhaansa ja jos synnytysrauhaa häiritään, keskeytyy synnytys usein jotta eläin voi hakeutua uuteen, turvalliseen synnytyspaikkaan. Tämä sama asia on Wiessingerin mukaan nähtävissä myös meissä ihmisissä ja tämä nykyinen synnytyskulttuurimme ei mitenkään tue tätä luontaista synnyttämisen fysiologista ja psykologista kulkua.

Imetysongelmia vain ihmisellä Wiessingerin mukaan synnytyksen häiriintyminen ja yleensä häirinnän mukanaan tuomien toimenpiteiden ja ongelmien myötä syntyvät myös imetysongelmat. Hänen mukaansa yhdelläkään eläimellä ei ole imetysongelmia, ellei synnytys ole ollut ongelmallinen tai poikanen jotenkin sairas. Ainoa nisäkäs, joka kärsii imetysongelmista, on ihminen.

Synnytyksessä käytettävät lääkkeet, nesteytykset ja käytännöt vaikuttavat imetykseen ehkä jopa enemmän kuin tänä päivänä tiedämme. Wiessinger pyysi meitä kuvittelemaan lemmikkikoiraa esimerkkinä: Kun koirasi synnytys käynnistyy, sen sijaan, että antaisit sen synnyttää rauhassa valitsemassaan rauhallisessa paikassa, käärit sen vilttiin, kaahaat autolla kiireellä vieraaseen, kirk-

Imetysuutisia 2/2015 16

kain valoin valaistuun taloon, joka on täynnä koirallesi vieraita ihmisiä.

Nämä vieraat ihmiset alkavat tekemään koirallesi erilaisia toimenpiteitä ja kannustamaan. Jokaisen pennun synnyttyä, laitetaan se rinnalle muutamaksi minuutiksi, josko se alkaisi imeä. Jos näin ei tapahdu, viedään pentu pesulle ja punnitukselle ja sen jälkeen omaan laatikkoon käärittynä tiukkaan vilttiin. Tämän jälkeen pentuja yritetään saada rinnalle imemään jonkin tietyn kellonajan ja aikataulun mukaisesti. Näin kerrottuna ihmisten synnytystapahtuma kuulostaa täysin järjettömältä ja kyllä, luonnonvastaiselta. Wiessingerin mukaan meidän pitäisi vaatia samaa kuin koiramme, synnytysrauhaa, mahdollisuutta puhdistaa omat poikasemme ja kiireetöntä rinnalle pääsyä. En voisi olla enempää samaa mieltä.

Wiessinger muistutti mieleen myös sen, että me olemme olleet ensin nisäkkäitä, sitten vasta älykkäitä. Voimme käyttää älyämme selvitäksemme synnytyksen ja imetyksen ongelmista, mutta se olisi paljon helpompaa jos niitä ongelmia ei olisi alun alkaenkaan. Tällä hän tarkoitti sitä, että älymme mukanaan tuoma tieto, välineet ja käytännöt ovat niiden ongelmien alku ja juuri. Wiessinger myös heitti ilmoille ajatuksen, että onko imetysopetus ja -ohjaus jossain määrin jopa haitallista, äidin vaistojen sammuttamista? Hän käytti tässä esimerkkinä aivan uudenlaiselle pankkiautomaatille menoa

Ainut nisäkäs, joka kärsii imetysongelmista, on ihminen. ja kysyi, kuinka moni meistä kuulijoista alun hämmennyksen ja ihmetyksen jälkeen haluaisi, että olkapäämme taakse ilmestyisi jokin pankkiautomaatti-asiantuntija, joka alkaisi innokkaasti selvittämään, mihin meidän tulee korttimme työntää ja kuinka sitten tulee toimia? Vai kuinka moni haluaisi itse omassa rauhassaan tutkailla, ehkä kokeillakin, mahdollisesti erehtyen, uuden automaatin toimintaa? Miksi suurin osa ihmisistä kaivaa laitteittensa käyttöohjeet esiin vasta ongelmien alkaessa, ei heti käyttöönotossa? Tunnistin itseni kyllä tästä ja jäinkin miettimään tätä imetysohjauksen näkökulmasta. Imetyksen tukemisessa tämä äitien omien havaintojen ja tulkintojen esiin tuleminen yleensä toteutuu, mutta mm. sairaalan lapsivuodeosastoilla ei ole aikaa antaa äitien itse havainnoida tärkeitä merkkejä, vaan ne helposti osoitetaan äideille opetustyylisesti. Onko tässäkin hyvää tarkoittavassa opetuksessa monen ongelman alku, kun äideille ei anneta aikaa oppia oman vauvansa viestejä?

Gorillan poikanen poimii banaanin paloja Kiinteiden aloituksesta Wiessinger vertasi meitä jälleen muihin eläimiin, erityisesti kädellisiin. Eivät eläimet tiedä, että ”ahaa, nyt pentuni on neljän kuukauden ikäinen ja tarvitsee jo heinää/banaania/perunaa maidon lisäksi”, vaan pennut siirtyvät syömään kiinteitä, kun itse siihen kykenevät. Gorillan poikanen istuu äitinsä sylissä tai välittömässä läheisyydes-

sä imien välillä rintaa ja yrittäen poimia äidiltään putoavia ruuan palasia.

Poikanen aloittaa kiinteiden syönnin silloin, kun sitä asia tarpeeksi kiinnostaa, se pystyy istumaan, pureskelemaan ja nielemään ruuan. Wiessinger olikin iloinen sormiruokailun yleistymisestä, sillä siinä nämä kriteerit ovat pitkälti samat. Voisimmeko tässäkin asiassa muistaa olevamme eläimiä myös ja unohtaa ne kellot, kalenterit ja kaikenmaailman pilkuntarkat säännöt ja tutkailla sitä omaa poikastamme ja hänen käytöstään?

Wiessinger luennoi myös 10. askeleen merkityksestä ja haluaisi siirtää tämän jostain syystä viimeiseksi askeleeksi nimetyn ensimmäiseksi. Hän kertoi esimerkin eräästä ystävästään, joka synnytti sairaalassa, joka noudatti upealla tavalla kaikkia yhdeksää askelta, mutta ei viimeistä. Kun tämä ystävä palasi kuuden kuukauden ku-

Imetysuutisia 2/2015 17

luttua sairaalan vanhempien tapaamiseen, olivat sairaalan henkilökunta aivan ihmeissään siitä, että hän vieläkin täysimetti lastaan, kun ketään muuta tapaamiseen tullutta lasta ei enää imetetty. Mitä oli tapahtunut kaikille niille hyville imetyksen aluille, joihin sairaala oli niin panostanut? Nämä äidit oli kotiutettu suureen, anonyymiin, ”pulloruokinta-valtaiseen” kaupunkiin, jossa heillä ei ollut imetystukiverkostoa, josta saada tukea tai roolimalleja imetykseen. Wiessingerin ystävä oli onnekseen löytänyt – ilman sairaalan apua tosin – imetyksen minikulttuurin. Imetyksen tuki ry on onneksi olemassa ja monet äidit ovat imetystukiäitien tukiverkoston löytäneet, mutta vielä on paljon tehtävää, että saisimme tämän imetyksen minikulttuurin laajennettua tuonne kasvottomien, pulloruokinta-valtaisten kaupunkien kaduille. o

Kenialaisäiti kävelee synnytykseen ja antaa vauvalle vuohenmaitoa

– vanhat uskomukset pienentävät imetyslukuja TEKSTI HEINI KETTUNEN KUVAT WORLD VISION

Imetysuutisia 2/2015 18

Kenialaisesta ja suomalaisesta neuvolasta löytyy jotain yhteistä: molempien tärkeimpiin varusteisiin kuuluu vauvojen punnitsemiseen tarkoitettu vaaka. Länsi-Keniassa Ngóswetin alueella keskimääräinen matka terveyspalveluihin on kahdeksan kilometriä. Synnyttävät naiset yleensä kävelevät matkan. Ngóswet sijaitsee 400 kilometrin päässä maan pääkaupungista Nairobista. Alueella useimmat perheet saavat niukan toimeentulonsa pienviljelystä, ja alueella on ainoastaan yksi kulkukelpoinen tie.

Alueen synnytyksistä vain 24 prosenttia on lapsen ja synnyttävän äidin kannalta turvallisia.

Yrittäjä Piritta Hagman vieraili Keniassa kesällä Suomen Wold Visionin terveyslähettiläänä. Kokemus oli syn-

nytysvalmentajana toimivalle Hagmanille pysäyttävä. Hän vieraili matkallaan muun muassa paikallisessa neuvolassa.

- Oli hieno kokemus nähdä, kuinka siellä viedään eteenpäin tietoa, joka on aivan samaa kuin meillä. Terveydenhoitaja kertoi äidille 5-kuukautisen vauvan tapaamisessa, että on tärkeää täysimettää kuuteen kuukauteen asti. Hän puhui vitamiinien saamisen tärkeydestä, ja vauvan oli tarkoitus saada A- ja D-vitamiini tietyssä iässä. Siellä seurattiin käyrää ja puhuttiin yleistä hygieniasta ja terveydenhoidosta.

Paikallisessa neuvolassa on kaksi terveydenhoitajaa, joista toinen tekee tarkastuksen ja toinen valistaa terveyteen liittyvistä kysymyksistä, kun äidit ovat kerääntyneet penkeille vauvojen ja vanhempien sisarusten kanssa. Terveydenhoitaja jakaa yhteisöllisesti sellaista tietoa, mitä ei tarkastuksessa ehdi kertomaan.

Vauvat kulkevat mukana peltotöissä Työn ja imetyksen yhdistäminen on kenialaisäideille arkipäivää, sillä pienviljelijän työt eivät odota. Äidit kantavat kantoliinoissa tai vastaavissa lapsia, jotka eivät vielä kävele.

– En tiedä, näinkö yhtään äitiä, jonka lapsi oli sen ikäinen, etteikö lapsi olisi kulkenut mukana, Hagman kertoo.

Vauvat kulkevat liinassa äidin vartalon lähellä joko etu- tai selkäpuolella.

– Vauva on mukana kaikkialla. Varmasti myös siellä pellolla ja muualla. Myös isosiskot ja –veljet varmasti hoitavat paljon.

Hagmanilla on Keniassa 8-vuotias kummilapsi, Faith. Kummitytön tapaaminen oli Hagmanille tunteita herättävä kokemus. Faithillä on viisi sisarusta ja hän nukkui sisarusten kanssa samassa savimajassa ja hoiti pienempiään.

Imetys suojaa ripulitaudeilta Kenialainen tapa kantaa vauvoja mukana voi olla myös imetyksen kannalta edullista. Paikoin Keniassa imetysneuvonta on saanut monet äidit imettämään vähintään kuuden kuukauden ikään saakka. Kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä, ja Ngóswetissa alle 10 prosenttia vauvoista täysimetetään kuuden kuukauden ikään asti.

– Lapsikuolleisuuteen päästään puuttumaan sillä, että saadaan imetysprosentti nousemaan, koska keskimäärin 12 kilometriä joutuu kävelemään, että saa puhdasta vettä.

On aika huimaa ajatella, millä niitä lapsia ruokitaan, mitä neste siis on.

Usein se on vuohenmaitoa ja muuta nestettä, jonka ravitsemusarvo on erilainen kuin olisi äidinmaidolla, Hagman pohdiskelee.

Unicefin mukaan kehitysmaissa kuuden kuukauden imetys auttaa vähentämään merkittävästi lapsikuolleisuutta, sillä likaiseen veteen sekoitettu korvikejauhe aiheuttaa usein vauvoille ripulia. Imetys myös parantaa vauvojen vastustuskykyä ja vähentää infektioita.

Lasten oikeuksien neuvonantaja Annette Gothóni World Visionis-

Imetysuutisia 2/2015 19

ta kertoo, että Keniassa naiset tekevät paljon töitä. Vauvat syövät usein maissivelliä tai vuohenmaitoa, sillä maaseudulla ei ole kauppoja, joista ostaa kaupallista äidinmaidon korviketta.

Miten imetysluvut nousuun Keniassa ?

Imetyslukujen nostaminen tarvitsee ajantasaisen tiedon tuomista perheille. Piritta Hagman on Imetyksen tuki ry:n kannatusjäsen, joten imetyksen edistäminen on hänelle tärkeä aihe.

– Tieto on tärkeä tekijä. Jos Suomessa arvostetaan terveydenhoitajia ja lääkäreitä, niin Keniassa arvostus on vielä korkeammalla.

Hoitohenkilöstön auktoriteetti on korkea, joten tieto menee perille, Hagman uskoo.

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat myös imetyslukuihin.

– Naisen aseman parantaminen ja koulutuksen lisääminen on aina tärkeää, Hagman muistuttaa.

Vauvojen neuvolakäyrien lisäksi työn ja perheen yhdistämisen haasteet yhdistävät suomalaisia ja kenialaisia äitejä. Kun on tahtoa, löytyy myös ratkaisuja. o

SIVUN 20 YLIN KUVA: LAPSEN HOITO JA KASVATUS. SUOMEN PUNAISEN RISTIN POHJOIS-SAVON PIIRIHALLITUKSEN JULKAISU. MUUT KUVAT: NUOREN ÄIDIN KIRJA, KIRJOITTANUT ARMAS RUOTSALAINEN. WSOY 1946.

Historian havinaa Menneinä vuosikymmeninä lastenhoitoon ja imetykseen liittyen on julkaistua monenlaisia oppaita. Osa neuvoista on vanhentunutta tietoa ja osa pitää paikkansa tänäkin päivänä. Tekstiotteet vanhoista vauvanhoito-oppaista.

”

Ensimmäiset im ettämisyritykset saattavat olla hy vinkin vaivallois ia ja vaativat suurta kärsivällisyyttä.

Lapsi on vielä av ut imemää n. Sitä pa on eikä ole tottunut it varsinkin ensisy si useilla naisilla, nnyttäjillä, nous ee maito rintoihin vast viidentenä päivän a toisena tai ä, joskus vasta toisella viikolla - kuten ennen on selitetty …

”

Imetysuutisia 2/2015 20

”...

”

an on nnan toiminta ri s tu u k ai v än ja Parhain , Kuta enemm kuta lä el is em im siis lapsen nen imee ja min pienokai hjentyvät , m aa k k a im vo min rinnat ty perusteellisem e antavat maitoa. Se on n sitä enemmän i. k luonnonla

”

”

Imetysuutisia 2/2015 21

SIVUN 21 KAKSI YLINTÄ KUVAA: KODIN NEUVOKKI 6. PALLEROSTA KOULUIKÄÄN. KIRJOITTANUT NIILO HALLMAN. YHTYNEET KUVALEHDET OY, 1965

yttö väliaikoina . Rintaliivien kä va ta at sv ra ti . olellises in mukavampi lkeen ne on hu o on kaikin puol ol alla syötöllä ja Imettämisen jä m ny sa ve t on , vä ti an niukas n rinnat ei äi ev N ol . tä uu ön nt ät tu m a kerta oikeasta, aito on välttä taan joka toinen inkin, jos rintam te m oi m al he tö yö öt m Sy ja a. oist lkimmäistä enää Alussa i ei tyhjennä jä molemmista rinn st eä se im öi äk en ps nn la de a ellen ja tyhjenlapsi to annettav rinnoista vuorot mmasta, koska ee se im va i a rt ps la ke n en ä, ku na syöttämisen joka toin hän, on rinta ai yöhemmin riittä vä M i. n st va se le lli tu ee uu st yhtä peru ntamaitoa tunt an hyvin. Jos ri rmet takana ja ennettävä. tää silloin rinn steellisesti tyhj essä ja muut so ru ed pe o lä al äl uk pe äm n ps jälkeen ly alla rintaa pahtuu tarttum meen päin.

Lypsäminen ta ormesta etusor us kk pi en in sertam aloittamalla pu

Kolumni

Isän ajatuksia imetyksestä ”Sinä aloitat työt? Minä jään lapsemme kanssa kotiin? Miten helvetissä...?

Pelko, ahdistus ja epävarmuus.

Ne olivat päällimmäiset tunteeni lähes seitsemän kuukautta sitten.

Poikani 1-vuotissyntymäpäivänä koti-isyyteni alkuun oli vain kaksi viikkoa. Uusi arkijärjestely ei ollut suunniteltu eikä edes toivottu, vaan määrätty kohtalo. Poikani äitiä toivottiin töihin, minut taas toivotettiin työpisteeni sulkemisen myötä kortistoon.

En ole mielestäni koskaan ollut luonteva lasten kanssa. Kuvittelin tulkitsevani lasta huonommin kuin lapsi minua. Vielä silloinkaan kun kohtasin isyyden, minussa ei herännyt erityisen vahvoja tunteita aiheeseen liittyen – syvimmät tunteeni omaa lastani kohtaan välittyivät lapseni äidin tunnepurkauksien kautta. Päähäni on ikuisesti pinttynyt yksityiskohtaisesti tilanne poikani synnyttyä – tuore äiti sanoi minulle onnesta itkien: meillä on vauva. En itkenyt isyyteni aikaan saamasta tunnekuohusta, vaan äidin onnesta ja siitä, että tiesin lapseni saavan ansaitsemansa rakkauden. Tiesin, että lapseni äiti antaa pienelle ihmiselle kaikkensa. Tiesin tietysti myös sen, että olen hyvä esimerkki kaikissa vaiheissa poikani kasvaessa kohti aikuisuutta. Tästä huolimatta uskoin itseni olevan tietyllä tapaa epäkelvollinen vanhempi – siis enemmänkin menneiden aikojen jäyhä raataja kuin moderni touhuisä.

Ensimmäiset viikot lapsen syntymän jälkeen eivät varsinaisesti nostattaneet tunteita isyyden riemua kohtaan.

Lapsi oli aina tissillä; minun roolini oli palvella perhettäni, kaikessa muussa kuin imetyksen suorittamisessa. Vauva nukahti tissille, vauva heräsi tissiltä. Vauva rauhoittui tissillä. Minä olin vain joku äijä.

Tiedän, että moni isä kokee jäävänsä lapsen vauvaiässä paitsi niistä asioista, jotka antavat vanhemmalle itsensä tärkeäksi kokemisen tunteen. Sen sijaan, että olisin kokenut jääneeni jostakin paitsi äidin hoitaessa ruokinnan luonnonmukaisella tavalla, ymmärsin varsin nopeasti tilanteeni itseni kannalta hyvin helpottavana. Minun oli helvetin helppoa sopeutua siihen tilanteeseen, että sain öisin vain kääntää kylkeäni, kun vauvalle tuli tarve saada maitoa ja läheisyyttä – varsinkin tilanteessamme, jossa nukkumisjärjestelymme oli luonnostaan muokkaantunut perhepetimuotoon. Kauppareissullakin saatoin ostaa itselleni kaksi keskiolutta yhden sijaan, koska lapseni ruokaili ilmaiseksi. Sen lisäksi, että tunsin olevani varsin tyytyväinen tähän asemaani, aistin myös vauvani rauhan äitinsä rinnalla. Kauneinta kaikessa oli kuitenkin se, ettei mikään voinut rajoittaa sitä ylpeyttä ja jatkuvasti kasvanutta onnellisuuden tunnetta, minkä koin katsoessani rinnalle sammunutta pientä poikaani.

Kuulostaa ehkä erikoiselta, mutta ylpeänä kuitenkin myönnän kiinnostuneeni imetyksestä ennen kuin varsinaisesta vanhemmuudesta. Itsekkäät syyni imetyksen positiivisista vaikutuksista vaihtuivat nopeasti aitoon kiinnostukseen ja kunnioitukseen luontoa kohtaan; se on hämmästyttävää, että miten meille ihmisille ja nisäkkäille on luotu tällainen epäsynteettinen mahdollisuus tyy-

Imetysuutisia 2/2015 22

dyttää pienokaisen kaikki tarpeet. Huomasin nopeasti, että imetys ei ole ainoastaan lapsen ruokkimista, vaan monialaista tunnekasvatusta, joka vaikuttaa sekä lapseen että aikuiseen.

Maanantaiaamu, 1. maaliskuuta 2015. Ensimmäistä kertaa pelkäsin, että kääntyykö positiivinen ajattelutapani imetystä kohtaan minua vastaan. Yö oli osaltani hyvin levoton ja vähäuninen. Äiti sai huijattua itsensä ulko-ovesta kohti ensimmäistä työpäiväänsä niin, ettei lapsi herännyt.

Makasin hiljaa paikallani toivoen pikkumiehelle pitkää unta.

Ajoin menneinä vuosina täysperävaunuyhdistelmää työkseni. Tässä työssä oli vaistomainen tapa varsinkin talviliukkailla vilkaista sivupeileihin kymmenen sekunin välein, tarkoituksena todeta, ettei perävaunu ole lähtenyt kulkemaan omaa linjaansa. Huomasin vilkuilevani nukkuvaa lasta samalla kaavalla. Ei mennyt aikaakaan, kun totesin, että lapsi katsoo minua, silmät ovat auki. Ei sitä tunnetta voi täysin verrata siihen, että huomaa perävaunun kyntävän vastaantulijan kaistaa, mutta hämmentävää se oli joka tapauksessa. Tuijotimme hiljaa toisiamme. Odotin poikani reaktiota, ja poika todennäköisesti minun.

Pelko ja epävarmuuden tunne laantui varsin nopeasti; itsevarmuus ja kyky lapsen tarpeiden tunnistamiseen kehittyi päivä päivältä. Huomasin, että pientä taaperoa ei pidä aliarvioida, se on yllättävän älykäs. Taapero ei itke tissien perään, jotka kymmenen kilometrin päässä konttorissa pinkeinä vuotavat liivinsuojuksiin. Niitä kaivataan vasta sitten, kun ne saapuvat takaisin niin sanotusti huulille.

Äidin ja vauvan välinen symbioosi kehittyy jo varhaisessa vaiheessa. Isän ja lapsen välinen suhde kehittyy sekin, ehkä hieman myöhemmin, mutta yhtä luonnollisesti ja varmasti – isän ei tarvitse ponnistella, se riittää, että kuuntelee ja ottaa lapsensa vastaan. Tämän asian tiedostaminen helpottaa myös äitiä, joka luonnollisesti osaltaan pelkää, kuinka isä ja lapsi kotona pärjäävät.

Poikani käy säännöllisesti rinnalla edelleen, siitä huolimatta, että äiti on ollut töissä jo seitsemän kuukautta. Mikään ei ole imetyksen suhteen muuttunut, eikä minkään pitänytkään muuttua. Tissi on edelleenkin se ainoa tekijä, joka saa jatkuvassa liikkeessä olevan taaperon hetkeksi rauhoittumaan. Luulen, ettei äidilläkään ole valittamista tilanteessaan – työpäivän jälkeen poika käskyttää välittömästi sohvalle. Sen lisäksi, että tämä puolituntia on tarpeeseen tullutta lepoaikaa, siirtyy myös kaivattu läheisyys äidistä lapseen sekä tietysti toisinpäin.

Olen nauttinut ajastani koti-isänä suunnattomasti. Olen oppinut paljon, ja mikä hienointa, yhdessä poikani kanssa.

Tunnen olevani korvaamattoman tärkeä. Siitä huolimatta, että osaan lukea pienen lapseni tarpeet ja kykenen ne täyttämään, on äidilläkin työntäyteisessä arjessa oma tärkeä tehtävänsä, jota minä en pysty ratkaisemaan – ja hyvä niin. Se on imetys.

Imetysuutisia 2/2015 23

Heikki Leppimäki

Imetystunnelmia Tanskassa TEKSTI JA KUVAT CHRISTINA PÖNKKÖ

Lomailin Tanskassa juuri sopivasti kansainvälisen imetysviikon aikana elokuun alussa. Näin pääsin Kööpenhaminan imetystukiryhmän piknikille, jossa teemana oli imetyksen ja työn yhdistäminen.

Tanskalaisnaiset haluavat imettää ja suurin osa aloittaakin imetyksen.

Imetys päättyy suunniteltua aikaisemmin aivan samoista syistä kuin Suomessakin. Imetys koetaan vaativaksi, se sattuu tai tulee jokin muu pulma, johon äiti ei löydä ratkaisua.

Tanskassa suositellaan kuuden kuukauden täysimetystä ja imetystä muun ruuan ohella vuoden ikään

tai siitä eteenpäin. Keväällä 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 17 % tanskalaislapsista täysimetetään puolivuotiaaksi ja jopa 30 % äideistä on lopettanut imetyksen kahden viikon jälkeen. Suomessa alle kuukauden ikäisistä lapsista alle puolta täysimetetään. Puolen vuoden ikää lähestyvistä lapsista 9 % on täysimetettyjä.

Kattava imetyskäsikirja ammattilaisille Myös Tanskassa on tiedostettu imetyksen kokonaisvaltaiset terveyshyö-

Imetysuutisia 2/2015 24

dyt sekä äidille että lapselle ja ammattilaiset pyrkivätkin antamaan imetysohjausta mahdollisimman järjestelmällisesti, kattavasti ja tasapuolisesti. Esimerkiksi Etelä-Tanskan kunnat ovat sitoutuneet Ammepolitik-periaatteisiin, joilla taataan laadukas imetysohjaus kaikille asiakkaille. Tukena tässä on terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu imetyskäsikirja. Mielestäni suomalainen lastenneuvolakäsikirjan imetysosio häviää mennen tullen tälle 200-sivuiselle tietopaketille, jossa on paljon kuvia ja kaavioita sekä vakuuttavan paljon lähteitä.

Kööpenhaminan imetystukiryhmä on La Leche Leaguen ryhmä. La Leche League Intenational (LLLI) on perustettu 1956 Yhdysvalloissa. La leche on espanjaa ja tarkoittaa maitoa. Nykyisin LLLI toimii noin 70 maassa. LLLI:n tukiäidit ovat saaneet vertaistukikoulutusta ja antavat imetystukea suomalaisten kollegoidensa tavoin puhelimitse ja ryhmissä.

Ryhmänohjaajia on useampia eri puolilla Tanskaa, pääkaupunkiseudulla kolme. Osa äideistä saattaa matkustaa pidemmänkin matkan päästäkseen tapaamisiin, sillä he kokevat olevansa yksin imettämisen kanssa.

Piknikillä eräs äideistä kertoi, että neuvolan järjestämässä ikäkausiryhmässä muut pitävät äitiä kummallisena, kun hän vielä imettää yhdeksänkuista vauvaansa.

Tanskalaiseen tyyliin piknikillä Olen käynyt Suomessa imetystukiryhmissä, jos jollakin paikkakunnalla on ollut toimintaa minun siellä ollessani. Yhteistä Suomen ryhmille on, että siellä on mukana isiä melko harvakseltaan. Tähän tottuneena yllätyinkin, kun suurin osa perheistä saapui piknikille yhdessä.

– Imetys on koko perheen asia, siksi me isätkin olemme mukana, totesi yksi tanskalaisisistä. Eri puolilla Tanskaa vastaan tulikin paljon isiä lastensa kanssa. Katukuvassa imetys-

tä ja pulloruokintaa näkyi kutakuinkin yhtäläisesti. Viikon mittaisen otannan perusteella tanskalaisperheet viihtyvät piknikeillä ja viiniä tai olutta maistellaan maltillisesti lastenkin seurassa.

Imetystukitapaaminen käynnistyi esittäytymiskierroksella. Jo esittelyvaiheessa kävi ilmi, että moni äideistä kaipasi vertaistukea nimenomaan toisista imettävistä äideistä.

Ryhmässä ei tarvitse selitellä, miksi imettää, sieltä saa vinkkejä ikäkausivaiheisiin ja noin yleensäkin on mukavaa olla imetysmyönteisessä porukassa puhumassa muustakin kuin imetyksestä.

Esittelyjen jälkeen mentiin päivän teemaan eli imetyksen ja työn yhdistämiseen. Keskustelu oli vapaata, äidit käyttivät puheenvuoroja aktiivisesti ja isätkin kertoivat ajatuksiaan. Puhuimme myös isän roolista työssäkäyvänä aikuisena ja siitä, miten työstä tultuaan isä voi tukea äitiä perheen pyörittämisessä.

Yksi isistä kertoi olevansa suorastaan harmissaan siitä, että hänellä on etuoikeus viettää aikaa aikuisten parissa ja monipuolisissa työtehtävissä, kun vaimo on yksin kotona suuritarpeisten lasten kanssa. Tätä tilannetta kyseinen isä pyrki kompensoimaan sillä, että äiti voi iltaisin lähteä omiin harrastuksiinsa ja isä huolehtii lapsista vähintään yhden imetysvälin verran.

Imetysuutisia 2/2015 25

Imetysmyönteisyys riippuu työnantajasta Kaikilla työpaikoilla ei ole mahdollista pitää imetystaukoja. Joko työn luonne ei anna myöten tauoille tai lapsen hoitaja ei pysty tuomaan tätä imetettäväksi. Joskus myöskään osa-aikainen työ ei onnistu. Pääosin piknikillä olleet äidit olivat kuitenkin sitä mieltä, että työnteko ei ole este imetykselle. Toiset joutuvat lypsämään enemmän työpäivän aikana, toiset pärjäävät satunnaisilla pingottavien rintojen tyhjennyksillä. Paljon riippuu työnantajasta ja imeväisen iästä, miten kaikkien tarpeet kohdataan mahdollisimman hyvin.

Piknikin päätyttyä perheet hajaantuivat. Minä lähdin oman perheeni kanssa läheiseen eläintarhaan, jossa pääsin todistamaan seepran imetystä.

Nyt kun matkasta on jo jonkin aikaa, muistelemme usein mukavaa viikkoa, jonka aikana näimme ja koimme paljon. Kööpenhamina on lapsi- ja perheystävällinen kaupunki, mutta ehkäpä imetysohjauksessa olisi vielä parantamisen varaa. o

Lähteet: Amning – en håndbog for sundhedspersonale, Sundhedsstyrelsen, 2013.

Ammepolitik i Region Syddanmark, Region Syddanmark, 2012.

Momentum nr. 5/2014, 4. marts, KL. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010, THL, 2012.

Lisämaitojen purkuun yhteisvoimin TEKSTI NIINA MÄKINEN

Suomalaiset vauvat saavat äidinmaidonkorviketta selvästi useammin kuin pohjoismaiset ikätoverinsa.

Kuukauden iästä eteenpäin enemmistö suomalaisvauvoista saa korviketta äidinmaidon lisäksi. Vastasyntyneille aloitettujen lisämaitojen purkaminen on iso haaste, johon koko terveydenhuollon tulisi tarttua. Työsarkaa on myös osittaisimettäjien saaman ohjauksen ja tuen kehittämisessä, jotta imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistäminen olisi mahdollista pulmattomasti, äidin toivomalla tavalla.

Lähtökohtana imetystukiäitien huoli Osittaisimetyksen yleisyys ja perheiden neuvottomuus korvikkeesta eroon pyrkimisessä näkyy vahvasti myös imetyksen vertaistuelle tulevissa tukipyynnöissä. Ongelmana on, että korvikeohjaus kuuluu lain mukaan ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisille. Imetyksen vertaistuki voi tukea osittaisimetystä tai korvikkeesta luopumista kertomalla esimerkiksi maidontuotannon tehostamisesta ja rohkaisemalla äitiä. Vertaistuella ei ole edellytyksiä vastata turvallisen korvikkeiden vähentämisen vaatimasta kasvun seurannasta, joten terveydenhuolto on aina vetovastuussa li-

sämaito-ohjauksessa. Mikäli äiti ei saa toivomaansa ohjausta terveydenhuollosta, voi tilanne olla turhauttava niin äidille kuin vertaistukijallekin.

Imetyksen tuki ry halusi viedä tätä viestiä eteenpäin terveydenhuoltoon ja saada muutosta aikaiseksi. Keväällä 2015 neuvottelupöydän ääressä oli koolla joukko innostuneita hoitotyön kehittäjiä. Lisämaidon purkusuunnitelma näkyväksi -kampanjan suunnitelma pääsi täyteen vauhtiin.

Huomio lisämaitoihin ajoissa Vastasyntyneelle aloitetut lisämaidot jäävät helposti “päälle”, vaikka äidin oman maitomäärän lisääntymisen myötä edellytykset niistä luopumiseen olisivat olemassa suurella osalla. Perheet kaipaavat selkeitä, yksilöllisiä ohjeita lisämaidoista luopumiseen ja maidontuotannon tehostamiseen. Kannustus ja imetysluottamuksen valaminen on aivan yhtä tärkeää. Suunnitelmaa lisämaitojen purkamiseksi tulisi hahmotella jo synnytyssairaalasta lähdettäessä kaikille lisämaidon kanssa kotiutuville.

Neuvolankin on helpompi jatkaa jo aloitettua vähentämisen prosessia, eikä korvikkeen määrä ehdi tarpeettomasti kasvaa. Jos korvikemäärä on

Imetysuutisia 2/2015 26

jo alussa suuri tai imetyksessä paljon haasteita, perhe voi hyötyä käynnistä imetysvastaanotolla, jos sellaiseen on mahdollisuus.

Maidontuotannon tehostamiseen ja lisämaidon vähentämiseen tulisi panostaa aivan ensimmäisten viikkojen aikana. Äidin oma maidontuotanto kasvaa noin kuukauden ajan synnytyksen jälkeen, jonka jälkeen se tasaantuu vauvan tarpeita vastaavalle tasolle. Jos vauva saa säännöllisesti osan ravinnostaan korvikkeena, äidin maidontuotanto tasoittuu liian alhaiselle tasolle. Maidontuotannon vakiintumisen jälkeen maitomäärän lisääminen imetystä tehostamalla on alkuviikkoja hitaampaa, eikä täysimetykseen pääseminen ole itsestään selvää. Ensimmäisten päivien lisämaitomäärät voi maidon noustua purkaa nopeasti, jopa kerralla. Myöhemmin lisämaitojen vähentäminen on tehtävä maltillisemmin, vauvan kasvua säännöllisesti seuraten.

Tukea osittaisimetykseen Aina täysimetykselle pääsy ei ole mahdollista tai osittaisimetys on äidin ja perheen valinta. Osittaisimettävät äidit kokevat saaneensa heikosti tietoa osittaisimetyksestä. He kaipaisivat tietoa esimerkiksi imetystä tu-

kevista lisämaidon antotavoista, osittaisimetyksen haasteista sekä oman maidontuotannon ylläpidosta ja tehostamisesta. Osittaisimettäjien tukemisessa myös imetyksen vertaistukijat voivat ottaa vahvan roolin.

Imetyksen ja pulloruokinnan yhdistäminen vaatii tasapainoilua eri tavalla kuin vakiintunut täysimetys.

Erityisesti perinteisellä tekniikalla - pullosta niin paljon kuin menee imetyskerran päätteeksi - päädytään usein hankaluuksiin imetyksen jatkumisen suhteen. Jos vauva yhdistää kylläisyyden tunteen pulloon, josta maidon saa vähemmällä työllä, hän voi alkaa suosia pulloa imetyksen kustannuksella. Pulloon mieltynyt vauva voi huutaa ja lakkoilla rinnalla, jolloin rinnalla vietetty aika vähenee ja korvikkeen osuus kasvaa.

Osittaisimetyksen riskinä on myös, että vauvan tyypilliset tiheän imun kaudet jäävät hyödyntämättä. Tiheän imun kausia on muutaman viikon välein, keskimäärin noin 3 viikon, 6 viikon ja 3 kuukauden iässä. Vauva viettää muutaman päivän hyvin tiheästi rinnalla ja varmistelee näin maidontuotannon pysymistä sopivalla tasolla. Jos tyypillinen tiheän imun kausi tulkitaan vauvan näläksi, vaarana on korvikemäärän huomattava kasvaminen lyhyessä ajassa. o

Työkaluja lisämaidon vähentämiseen ja osittaisimetyksen tukemiseen Lisämaidon purkusuunnitelma näkyväksi -kampanja antaa uusia työkaluja korvikkeen vähentämiseen imetysohjauksen parissa työskenteleville ja vertaistukijoille. Materiaalit ovat merkittävä parannus nykytilanteeseen, jossa lisämaidon vähentämisohje ei sisälly edes imetysohjaajien koulutukseen.

Lisämaitojen vähentämisohje terveydenhuoltoon on seikkaperäinen yleisohje, jota voi turvallisesti soveltaa kaikenikäisille vauvoille. Ohjeen on laatinut Vauvamyönteisyyskouluttajat ry.

Kirjallisen vähentämisohjeen tueksi perheille voi tulostaa Lisämaidon vähennyspäiväkirjan, jonka avulla voi seurata projektin etenemistä ja turvamerkkien täyttymistä.

Päiväkirjassa on myös maidontuotannon tehostamisen keinot ja riittävän maidonsaannin turvamerkit selkeinä tietopaketteina.

Vauvantahtinen pulloruokinta -opas esittelee kaikille vauvoille soveltuvan, imetystä tukevan pulloruokintatavan.

Lisämaitojen purkusuunnitelma näkyväksi -kampanja on terveydenhuollon ammattilaisten ja järjestöjen yhteisponnistus täysimetyksen lisäämiseksi ja osittaisimettäjien saaman ohjauksen kehittämiseksi. Imetyksen tuki ry:n käynnistämässä kampanjassa mukana ovat Kätilöliitto, Terveydenhoitajaliitto, Vauvamyönteisyyskouluttajat ry, Ensi- ja turvakotien liitto ja Folkhälsan. Kampanjan nettimateriaaleja voi ladata kaikkien yhteistyökumppanien nettisivuilta. Kampanja näkyy syksyn aikana myös imetysseminaareissa ja ammattilehdissä.

Imetysuutisia 2/2015 27

Yhdistys & Uutiset

Imetyksen kiitoskampanja nostaa esiin perheet ja imetyksen tukijat Suomen äideille, isille ja vauvoille julistetaan Imetysrauha 13.10.2015 Helsingissä osana Imetysviikon seminaaria. Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton Imetysrauhaa – Amningsfred -kampanja näkyy netissä koko lokakuun ajan. Kampanjan tarkoituksena on tuoda imetystä esiin positiivisella tavalla – kiittämällä, kehumalla ja kertomalla siitä, mikä toimii.

Kampanjassa 15 äitiä ja yksi isä kertovat oman imetystarinansa iloineen ja suruineen. Mukaan on valittu monenlaisia perheitä ja tarinoita. Kampanjan viesti kiteytyy ajatukseen: “Aluksi elämä on vain imetystä ja myöhemmin imetys on vain elämää”. Tarinoiden avulla muistutetaan, että apua ja tukea on saatavilla.

Kampanjan nettisivuille voi myös jättää omat kiitoksensa henkilölle tai taholle, jota on halunnut kiittää oman imetyspolkunsa varrella.

Imetysrauhaa – Amningsfred -kampanjan tuottaa Imetys ilman stressiä -projekti, joka on Folk-hälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteistyöhanke. Hankkeen tarkoituksena on edistää perheiden hyvinvointia ja vähentää imetykseen liittyvää stressiä. Kampanjan yhteistyötahoja ovat Kätilöliitto, Terveydenhoitajaliitto, Imetyksen tuki ry, ammattikorkeakoulut Metropolia ja Novia, Folkhälsanin tutkimuskeskus sekä HUS. Kampanja esiteltiin myös Pohjoismaisessa imetysseminaarissa Tukholmassa syyskuun lopussa.

Kaksikielisen kiitoskampanjan kuviin ja tarinoihin voi tutustua osoitteissa imetysrauha.fi ja amningsfred. fi. Kampanjaan voi osallistua jakamalla tarinoita sosiaalisessa mediassa.

Imetysuutisia 2/2015 28

KUVA: LAURA MENDELIN

Yhdistys & Uutiset

Imetysuutisia 2/2015 29

Yhdistys & Uutiset

Imetys – kolmen kauppa palkittu Imetys – kolmen kauppa on saanut tämän vuotisen Imetyksen edistämisen palkinnon. Imetyksen tuki ry myöntää palkinnon vuosittain asioituneesta imetystä edistävästä toiminnasta.

Perusteluissaan Imetyksen tuen hallitus toteaa, että Kolmen kauppa on levittänyt sosiaalisessa mediassa erittäin tehokkaasti oikeaa, faktoihin ja näyttöön perustavaa imetystietoutta ja samalla edistänyt imetysmyönteisen ilmapiirin kehittymistä Suomessa. Kolmen kauppa on tuonut esiin imetystä ja sen merkitystä ja ottanut kantaa moniin ajankohtaisiin imetykseen liittyviin uutisiin. Ehdotus palkinnon saajasta on noussut tukiäitien ja jäsenistön keskuudesta.

Lämpimät onnittelut palkinnon saajalle!

Idea Imetys – kolmen kaupan Facebook-sivun perustamisesta lähti hetken mielijohteesta.

Havahduin syksyllä 2014 siihen, että sosiaalisesta mediasta ei löydy suomenkielisiä imetystietokuvia. Olin suorittanut samana syksynä Imetyksen tuki ry:n perustietokurssin ja niin sanotusti hurahtanut imetykseen.

Seurasin monia englanninkielisiä imetysaiheisia Facebook-sivuja ja tykkäilin heidän kuvistaan.

Muistaakseni imetin kuopustani ja laitoin viestiä Imetys – kolmen kauppa nimistä blogia ylläpitävälle Karoliinalle ja kysyin, saanko perustaa hänen blogillensa FB-sivun. Latasin Ipadille muutaman ohjelman niin Kolmen kaupan FB-sivu sai alkunsa.

Ylläpidän sivua yksin ja teen kuvia peruspikkulapsiarjen puitteissa; kuvista ja tietopaketeista yli 90 % on tehty imetyksen aikana! Ihan rehellisesti sanottuna en oikein käsitä sivun saavutuksia, tällä hetkellä tykkääjiä on yli 4000 ja parhaimmillaan postaukset tavoittavat 60–70 000 FB-käyttäjää. Jokainen uusi tykkääjää hämmästyttää ja ilahduttaa yhä.

Aluksi minulla ei ollut oikeastaan minkäänlaisia tavoitetta, mutta ajan kuluessa tavoite on tullut selkeämmäksi: toivon, että Kolmen kaupan postaukset edistävät imetysohjausta ja lisäävät imetystietoa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Utopistinen unelma on se, että jokainen suomalainen perhe saa tulevaisuudessa laadukasta ja näyttöön perustuvaa imetysohjausta.

Tulevaisuuden suunnitelmia on ja niistä tärkein on ehkä se, että Kolmen kaupan FB-sivu pysyy vielä mahdollisimman anonyyminä. Olen saanut myös hyvin hyökkääviä viestejä – jos jotain olen oppinut, niin sen että imetys on hyvin arka aihe. Siitä kirjoittaessa ja kertoessa on jatkuvasti oltava kieli keskellä suuta. Eipä käy kateeksi THL:n asiantuntijoita!

Inka Linnapuomi / Imetys – Kolmen kauppa

Toinen palkinnon saaja on Kolmen kauppa -blogin kirjoittaja Karoliina Aholin.

Imetysuutisia 2/2015 30

KUVA HEINI KETTUNEN

Yhdistys & Uutiset Tukiäitiys opettaa kohtaamaan ihmisen avoimin mielin TEKSTI: ANNA GROUNDSTROEM

Hämeenlinnalainen Reeta Lahtinen astui ensimmäistä kertaa imetystukiryhmään vastasyntynyt esikoinen kainalossaan.

Neuvolan terveydenhoitaja oli ohjannut ryhmään tuoreen äidin, joka ei tuntenut uudelta asuinpaikkakunnaltaan vielä ketään.

– Tuntui kuin olisi kotiin tullut. Ryhmään oli helppoa solahtaa vauvan kanssa ja löysin sieltä samanhenkisiä, ystävällisiä ihmisiä.

Yhdistystoiminta ja vapaaehtoistyö ovat Lahtisella verissä. Imetyksen tuen toimintaan pystyi osallistumaan myös vauvan kanssa. Imetystiedon peruskurssille Lahtinen osallistui vuonna 2013, juuri ennen toisen lapsensa syntymää. Hämeenlinnassa toiminta pyöri valmiina ja mukaan oli helppoa tulla. Tällä hetkellä Lahtinen kouluttaa uusia vapaaehtoisia ja myös tulevat opinnot liittyvät perheiden hyvinvoinnin tukemiseen.

Pelastajasta ymmärtäjäksi Tukiäitiyden kaaren vaiheet ovat tulleet Lahtiselle tutuiksi kolmen vuoden aikana.

– Tukiäitiyden alussa halusin pelastaa kaikki maailman äidit ja vauvat imetykselle. Aivan sama missä keskustelu virisi, halusin jakaa eteenpäin saamaani ihmeellistä imetystietoa.

Lopulta eräs orastava ystävyys kaatui siihen, etten oikeasti kuunnellut toista ihmistä. Antamani tuki meni äidin omien tavoitteiden, resurssien ja jaksamisen ohi. Opin kantapään kautta kuuntelemaan, mitä äiti haluaa ja mihin hän pystyy.

Tukityö on avannut Lahtisen silmiä erityisesti sille, miten erilaisissa elämäntilanteissa lapsia saadaan ja arkea eletään.

Tukiäitiyden ja oman jaksamisen kannalta on ollut haastavaa mutta tärkeää opetella olemaan puimatta muiden ihmisten elämäntapoja ja valintoja.

– Tuntuu, että minusta on tullut kaikenymmärtäjä. Pystyn jättämään omat asenteeni taka-alalle ja koen, että pystyn aidosti tukemaan perheitä siinä, mitä he oikeasti haluavat.

Omien lasten kasvaminen auttaa ottamaan etäisyyttä tuettavan perheen tilanteeseen ja elämänkokemus tuo tukemiseen syvyyttä. Lahtinen on uuden tilanteen edessä loppusyksystä, kun perheeseen syntyy kolmas lapsi.

– Kohta näen, millaista on kun perheessä on raivoava viisivuotias, uhmaava kaksivuotias ja vauva, jonka kanssa pitäisi ehtiä olla ihokkain ja pesimään. Ihan kaikkeen ei välttämättä taivu.

Toisten tuki on tärkeää Hämeenlinnassa tukiäidit pitävät toisiinsa yhteyttä kuukausittaisten tapaamisten ja sosiaalisen median avulla. Yhdessä jaetaan tukiäitiyden herättämiä tunteita, suunnitellaan tulevaa ja saadaan vertaistukea myös omiin elämäntilanteisiin.

– Yhteydenpito muiden tukijoiden kanssa on tärkeää oman motivaation ja oppimisen kannalta. Kokeneilta tukiäideiltä voi kysyä apua ja uusilta saada tuoreita ajatuksia. Jokainen meistä tarvitsee tukea ja apua.

Tukiäitiys kiinnostaa tällä hetkellä monia äitejä. Millaisia asioita tukiäitiyttä harkitsevan olisi hyvä miettiä etukäteen?

– Tukiäitiys sopii empaattiselle ihmiselle, joka osaa vetää oman jaksamisensa rajat. Vaikka tukityö antaa paljon, se myös kuormittaa. Jos elämäntilanne ei ole seesteinen, tukihenkilönä toimiminen voi olla liian iso pala. Omia motiiveja on hyvä miettiä kriittisesti. Puhdas auttamisen halu tai kokemus jostain spesifistä aihealueesta, vaikkapa äidinmaidon täyspumppaamisesta vauvalle, ovat hyviä syitä kouluttautua imetystukiäidiksi, miettii Lahtinen.

Tiesitkö?

VAIKEAN ALAHENGITYSTIEN INFEKTION TAKIA

Lähde: THL - Imetyksen edistäminen Suomessa.

Imetysuutisia 2/2015 31

a i s i t u u Tiede

Koonnut: Christina Pönkkö

Tiehyttukoksen hoitoon uusi menetelmä Tiehyttukoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa maito ei poistu rinnasta vaan keräytyy maitotiehyisiin ja aiheuttaa kipua, turvotusta ja mahdollisesti yleisvoinnin heikkenemistä. Tähän asti tiehyttukoksia on hoidettu tyhjentämällä rintaa säännöllisesti, vaihtelemalla imetysasentoja ja hautomalla rintaa imetyksien välissä kylmällä ja juuri ennen imetystä lämpimällä herumisen edesauttamiseksi.

Tutkijat yhdistivät perinteisen kiinalaisen lääkinnän tietämystä ja tietoa rinnan anatomiasta ja fysiologiasta ja kehittivät kuusivaiheisen menetelmän, jota testattiin noin 3500 naisella. Jo ensimmäisellä hoitokerralla yli 98 % naisista koki helpotusta tukoksen hoidossa.

Hoitokerralle varataan 1-2 kuivaa steriiliä pyyhettä ja puhdas astia. Hoitaja pesee kätensä ja sen jälkeen hän puhdistaa rinnanpään venyttämällä nänniä toisella kädellä. Rinnanpäästä pyyhitään erittynyt maito, piimäkokkareet ja ihon pintasolukkoa, jonka jälkeen nänniä manipuloidaan tarttumalla ja venyttämällä sitä eri suunnista.

Nännipihaa painellaan eri suunnista ja rintaa ”leivotaan” rinnan juuresta nänniä kohti. Lopuksi rinnat tarkastetaan tunnustelemalla ne järjestelmällisesti kohta kohdalta, jotta yksikään tukkeuma ei jää huomaamatta.

Zhao et al., Six-Step Recanalization Manual Therapy: A Novel Method for Treating Plugged Ducts in Lactating Women, Journal of Human Lactation, 2014, Vol. 30(3) 324–330.

Korvike muuttaa suolistoflooraa ja voi altistaa eläinallergioille Korvikeruokitulla vauvalla on suurempi riski eläinallergioihin, mahdollisesti siksi, että rintamaito ohjaa vastasyntyneen suoliston kehittymistä ja mikrobitasapainoa hyvään suuntaan. Mikrobitasapaino taas vaikuttaa kehon puolustautumiskykyyn vierasaineita vastaan.

Kun vauvojen suolistobakteereja vertailtiin, havaittiin, että korvikeruokituilla vauvoilla oli merkittävästi Lachnospiraceae-bakteereja. Imetetyillä vauvoilla oli enemmän bifidobakteereja, niin sanottuja hyviä suolistobakteereja, jotka ovat normaalisti dominoivia bakteereja varhaislapsuudessa.

Neljän vuoden iässä suoritettu jatkoseuranta osoitti, että korvikeruokitut lapset reagoivat todennäköisemmin kotieläimiin esimerkiksi yskimällä, niiskuttamalla tai hengenahdistuksella. Lachnospiraceae-bakteerien tiedetäänkin liittyvän varhaislapsuuden eläinallergiareaktioihin.

A.R. Sitarik et al. The infant gut microbiome mediates the association between breastfeeding and allergic-like response to pets in children. American Academy of Allergy, Asthma & Immunology Annual Meeting, Houston, February 22, 2015.

Imetysuutisia 2/2015 32

Imetys suojaa ympäristösaasteilta Pohjois-Espanjassa tutkittiin, miten ilmansaasteet vaikuttavat vauvojen kehitykseen. Seuranta aloitettiin äitien ollessa raskaana ja sitä jatkettiin kunnes lapset olivat 8-vuotiaita. Tutkimuksessa mukana olevat peheet asuivat terästehtaiden ja valtateiden lähettyvillä.

Aiemmin on havaittu, että vauvojen motoriikan kehittymisen ja saasteille altistumisen välillä on yhteyttä.

Vaikka poikkeamat eivät ole suuria, ne kuitenkin osoittavat, että ilmanlaatu ja motorinen kehitys korreloivat.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten raskaana olevien äitien altistuminen ympäristösaasteille näkyy myöhemmin vauvoissa. Raskausaikana vauvan keho on vasta rakennusvaiheessa eikä se pysty taistelemaan kehoon kertyviä myrkkyjä vastaan.

Tietoja analysoimalla kävi ilmi, että pienhiukkaset ja typpioksidi eivät vaikuttaneet vauvoihin, joita imetettiin vähintään neljä kuukautta. Imetys on siis merkittävä suojakeino myös ilmansaasteita vastaan.

Lertxundi et al. Exposure to fine particle matter, nitrogen dioxide and benzene during pregnancy and cognitive and psychomotor developments in children at 15 months of age. Environment International, 2015; 80: 33.

Down-vauvojen äidit tarvitsevat erityistä imetysohjausta Kun perheeseen syntyy erityislapsi, perhe tarvitsee ohjausta ja tukea monissa asioissa, myös ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vaikka on kiistatonta näyttöä siitä, että imetyksellä on terveyshyötyjä, ollaan vielä kaukana siitä, että down-lapsien vanhempia ohjattaisiin imetyksessä järjestelmällisesti. Terveeseen vauvaan verrattuna down-lapsella voi olla esimerkiksi lihasheikkoutta, mikä vaikuttaa imemiseen.

On tarpeen tehdä lisätutkimusta ja parantaa imetysohjauskäytäntöjä, jotta down-lapsi saa eväät mahdollisimman terveeseen elämään heti syntymästään lähtien. Sairaanhoitajilla ja kätilöillä on merkittävä rooli alkuvaiheen ohjauksessa. Tutkija kehottaakin terveysviranomaisia ja sairaaloita panostamaan erityislasten imetysohjaukseen.

Myös heidän perheillään on oikeus apuun ja tukeen heti syntymästä lähtien.

Sooben Roja. Breastfeeding of newborns with Down’s syndrome. Learning Disability Practice, 2015, 18(6):26-28.

Pitkällä imetyksellä yhteyttä aikuisiän älykkyyteen Pitkään on tiedetty, että imetys edesauttaa aivojen kehittymistä ja lisää lapsen älykkyyttä. Nyt on havaittu, että imetys ei ainoastaan lisää älykkyyttä, vaan sillä on myös vaikutusta yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. Pitkään imetetyllä on paremmat edellytykset korkeampaan koulutukseen ja täten myös parempiin tuloihin.

Brasiliassa seurattiin yli 3000 lasta kolmenkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen alussa heidän imetyksensä kesto kirjattiin. Noin 30-vuotiaina osallistujat tekivät älykkyystestin. Samalla kerättiin tietoa osallistujien koulutuksesta ja tulotasosta. Yli vuoden imetetyt olivat älykkäämpiä, korkeammin koulutettuja ja heillä oli korkeammat tulot kuin henkilöillä, joita oli imetetty alle kuukausi. Älykkyysosamäärä oli merkittävä tuloja lisäävä tekijä. Äidinmaidon todennäköinen vaikutusmekanismi älykkyyteen perustuu siihen, että äidinmaito sisältää rasvahappoja, jotka ovat olennaisia aivojen kehittymiselle. Tutkijoiden havainto siitä, että pääasiallinen imetys (kun äidinmaito on vielä merkittävä osa ruokavaliota, mutta maistellaan jo muutakin) korreloi positiivisesti aikuisiän älykkyysosamäärän kanssa, tukee myös sitä havaintoa, että äidinmaidon kulutuksella on merkitystä. Täysimetyksen päätyttyäkin on siis perusteltua tarjota lapselle äidinmaitoa.

Victora et al. Association between breastfeeding and intelligence, educational attainment, and income at 30 years of age: a prospective birth cohort study from Brazil. The Lancet Global Health, 2015; 3 (4).

Imetysuutisia 2/2015 33

Hoitava ja parantava rintasidos rikkoutuneille ja kipeille rinnanpäille.

Lue lisää Nursicaresta ja käyttäjien kokemuksista osoitteessa www.nursicare.fi Imetysuutisia 2/2015 34

“Haaste jota lähdimme Alessandran kanssa käsittelemään, oli lääkintään ja sairaalaympäristöön liittyvät pelot. Sessiossa parasta oli se, että sain turvallisesti kohdata pelkoni silmästä silmään, sulautua siihen, kohdata sen. En ollut ennen käyttänyt skypeä, mutta havaitsin sen toimivaksi sovellukseksi tällaiseen toimintaan.

Alessandran läsnäolo välittyi hyvin, eikä tuntunut kummalliselta olla kameran edessä. Etenkin vahvistuslause ”rakkaus on voimakkaampi kuin pelko” jäi pyörimään mieleeni voimalauseena, mihin on ollut hyvä tukeutua. Kiitos.” – Saara

“Muistot ensimmäisestä synnytyksestä vaivasivat. Alessandran kanssa sain muokattua omaa ajatustani – ensimmäisen synnytyksen vaikeimmat hetket eivät tuntuneetkaan epäonnistumiselta. Sain uuden näkökulman: ’minä kuitenkin tein sen!’”

– Äiti, 30 v.

Online ohjausta omasta olohuoneesta

Vapaudu synnytyspelosta – Traumasta riemuvoittoon – EFT-synnytysvalmennus – Synnytystarinakeskustelu

Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka puhuu imetyksestä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista.

Imetyksen lohtukirjaan uskaltaa tarttua, vaikka oma imetys olisi rikkonut kaikki toiveet, normit ja säännöt.

Kirjan hinta on 25 euroa. Tilaukset itu@imetys.fi.

Imetyksen lohtukirja on myös luettavissa maksutta sähköisesti osoitteessa http://issuu.com/imetyksentuki Imetyksen lohtukirja on syntynyt järjestöyhteistyönä Esteetön Imetys -projektissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Mukana on ollut Imetyksen tuki ry ja kaksitoista kansalaisjärjestöä: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Leijonaemot ry, Mielenterveyden keskusliitto, ProMama ry, Refluksilapset ry, Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry.

Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio.

Imetysuutisia 2/2015 35

www.labyrinthdoula.com info@labyrinthdoula.com 040 707 2331

Imetykse lohtukirjan

Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry