Sisällys Imetysuutisia
imetysviikko
edistää imetystä
hoitaa vauvan kipua
Yksi äiti, kahdeksan erilaista imetystä
Valokuva ikuistaa imetyksen muistoksi
Kirjavinkkejä imetysmaratoneille
lopettaminen
“Kolmas imetystaival alkoi keskellä perheen suurta kriisiä, kun esikoisemme menehtyi äkillisesti viikkoa ennen vauvan syntymää. Olin huolissani siitä, miten pystyn imettämään, kun shokki on vielä päällä. Nouseeko maito, vaikuttaako suru ja suuret tunteet herumiseen?”
“Nyt kun olen tavannut sekä synnyttäneen miehen että imettävän naisen, jolle kuitenkin äiti-nimitys on epämukavan vieras, voin luopua noistakin ennakkokäsityksistä.”
Pääkirjoitus
Kun kerron päätoimittavani Imetysuutisia-lehteä kes kustelukumppani saattaa kysyä, eikö aiheita ole vai keaa keksiä. Ei, päinvastoin, vastaan.
Imetykseen tuntuu liittyvän loputtomasti kiinnosta via teemoja ja näkökulmia, joihin tarttua. Imetys on esimerkiksi terveysjournalismia. Tätä lehteä tehdessä opin, kuinka imetys vähentää vauvan kipua sekä ime tyksen tekevän hyvää naisen sydänterveydelle.
Tutkijoiden kanssa jälkimmäistä aihetta läpikäydessä esiin tuli myös, kuinka äidin elintavoilla, lähinnä ra vitsemuksella voidaan vaikuttaa rintamaidon koostu mukseen. Turun yliopiston ravitsemustieteen apulais professori Kirsi Laitinen kertoi, että entuudestaan on jo tiedetty, kuinka äidin ruokavalion vitamiinipitoisuu det, muun muassa C-vitamiinipitoisuus heijastuu rin tamaidon pitoisuuksiin.
Myös se tiedetään, että ruokavalion rasvan laatu hei jastuu rintamaidon koostumukseen. Kun äidin ruo kavalioon kuuluu pehmeitä rasvoja, pystytään niitä mittaamaan myös maidossa. Vauva taas hyötyy tästä
ominaisuudesta rintamaidossa. Esimerkiksi pitkäket juiset monityydyttymättömät rasvahapot EPA ja DHA tukevat vauvan aivojen kehitystä ja saattavat jopa vai kuttaa parempaan oppimiskykyyn.
On kiehtovaa, että tiede voi tulevaisuudessa kertoa meille yhä tarkemmin, miksi imetys on niin hyödyl listä.
Kirjoitan tätä pääkirjoitusta, kun muut perheenjäsenet ovat menneet nukkumaan. Tämä on tullut tavaksi: iltai sin avaan koneen ja alan tehdä töitä. Yksin hiljaisessa ja pimeässä olohuoneessa liikutun jutuista, joissa kir joittajat kertovat omasta imetyksestään.
Imetys on aiheena äärettömän henkilökohtainen, jos kus herkkä, joskus hauska ja aina ainutlaatuinen.
Johanna Mitjonen-Arino päätoimittaja
Lina Nikula Imetyksen tuki ry:n vapaaehtoistoiminnan assistentiksi
Imetyksen tuen uutena vapaaehtoistoiminnan as sistenttina on aloittanut helsinkiläinen Lina Niku la. Lina viimeistelee parhaillaan yhteisöpedago gin opintojaan ja työskentelee osin myös omassa yrityksessään auttaen koiranomistajia koira-ai heisissa haasteissa.
– Minulle on tärkeää, että teen töitä hyvien asioiden puolesta. Nykyajan informaatiotulva on valtava. Siksi on tärkeää, että löytyy luotettava taho, josta voi saada tutkittua tietoa ja tukea esi merkiksi imetykseen liittyvissä asioissa, Lina to teaa.
Opiskelujen ja työn ohella Lina on halun nut antaa aikaa myös vapaaehtoistyölle. Kokemukset kriisipuhelinpäivystämises tä ja työvuoroista eläinsuojelukeskuk sessa ovat olleet merkittäviä.
– Vapaaehtoistyö tekee hyvää sie lulle. Vuoron jälkeen pohtii ehkä omaa elämää vähän eri näkökulmasta. Tun tuu, että on osana jotain itseä suurem paa, yhteistä hyvää.
Toivotamme Linan lämpimästi tervetul leeksi Imetyksen tuen tiimiin!
Oletko sinä uusi hallituslainen?
Yhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa pide tään jälleen hallitusvaalit, jossa haetaan seuraavia hallituslaisia erovuoroisten tilalle. Hallituskausi kes tää aina kaksi vuotta. Nyt syksyllä haetaan kolmea varsinaista jäsentä sekä yhtä varajäsentä. Syysko kouksessa on aika myös valita tuleva puheenjohtaja seuraavalle kaksivuotiselle kaudelle.
Hallituslaisena pääset aitiopaikalle kehittämään yhdistyksen toimintaa sekä puhumaan imetyksen puolesta. Imetyksen tuen nykyinen hallitus esitte lee hallitustyöskentelyä sosiaalisen median kana vissamme pitkin syksyä. Seuraa siis somea ja asetu rohkeasti ehdolle hallitukseen! Jäsenet saavat kut sun syyskokoukseen sähköpostitse.
Muista jäsenedut
Jäsenmaksunsa maksanut varsinainen jäsen on oi keutettu useisiin jäsenetuihin. Imetysuutisia-leh den lisäksi jäsenen on mahdollista saada Nordic Fit Maman valmennuksia, Yogaia-nettitreenipalvelu ja Äännekoulun Ärrän pärinää -kirja etuhintaan. Lue li sää imetys.fi/jasenyys/jasenedut/ ja ota edut käyt töösi!
Oletko sinä imetysmyönteinen ja muutenkin ihana?
Jos vastasit kyllä, Imetyksen tuki ry:n uusi avainnauha on tehty juuri sinulle! Valtavan suosion saanut avainnauha on myynnissä verkkokaupassamme, siispä kipin kapin ostoksille imetys.fi -si vustomme kautta.
Avainnauha on kannatustuotteemme ja ostamalla sen tuet työtämme kaikkien imettävien perheiden hyväksi.
Imetysviikko 2022:
S T EP UPFOR BREASTFEED I N G EDUCATE AND SUPPORT
Maailma muuttuu – imetys pitää pintansa
Imetysviikkoa vietetään Suomessa 3.–9.10.2022. Viikon teema on Step up for Breastfeeding –Educate and Support.
Muutaman kestävän kehityksen ta voitteisiin pureutuneen vuoden jäl keen vuoden 2022 Imetysviikon teema palaa palvelujärjestelmän ja yhteisöjen tasolle.
Ennakoimattomat muutokset, Co vid-19-pandemia ja lähelle tulleet geopoliittiset konfliktit ovat muutta neet nopeasti maailmankuvaamme ja saaneet monet länsimaalaisetkin näkemään imetyksen uudessa valos sa. Rintamaito turvaa optimaalisesti pienen lapsen kasvun ja kehityksen ja auttaa torjumaan infektioita. Imetys vahvistaa lapsen ja vanhemman vä listä kiintymyssuhdetta ympäristöstä tulevista stressitekijöistä huolimatta ja varmistaa ruokaturvan vauvalle ja pienelle lapselle, myötävaikuttaen sa malla myönteisesti koko perheen ruo katurvaan.
Sujuvan imetyksen turvaamiseen tarvitaan imetyksen eri vaiheissa lu kuisia eri toimijoita terveydenhuol losta, työelämästä, perheen lähipiiris tä ja yhteiskunnan muista rakenteista. Imetysviikko nostaa esiin eri tahot vastuualueineen, sivurooleissa ole vista tärkeimpiin, ja muistuttaa, et tä ihan jokaista tarvitaan, jotta ime tyksestä saadaan optimaalinen hyöty
lapselle, imettävälle vanhemmalle, perheelle, työnantajille ja koko yh teiskunnalle.
Imetysohjaus ja -tuki ovat ilmisel vä osa imetyksen edistämistä, mutta tosiasiassa ne ovat vain sen perheil le konkretisoituva muoto. Synnytys lääkärit, kätilöt ja doulat muokkaa vat synnytyskulttuuria ja -käytäntöjä, joilla on valtava vaikutus imetyksen käynnistymiseen. Lastenlääkäreiden vaikutusvalta perheiden valintoihin on suuri, minkä vuoksi olisi tärkeää vahvistaa ammattikunnan imetys osaamista. Terveydenhuollossa vau vamyönteisyyden jalkauttamisen tulee olla moniammatillista ja pitkä jänteistä kehittämistyötä, jonka tuek si tarvitaan sitoutuneen johdon tuki. Työnantajien kannattaa kiinnostua imetyksen tukemisesta, koska ime tys- ja perhemyönteinen työelämä voi edistää perhevapaiden tasaisem paa jakautumista ja vähentää sairaan lapsen hoidosta johtuvia poissaoloja. Koko yhteiskunnan imetysmyöntei syys lähtee lainsäädännöstä, terveys palvelujärjestelmän suuntaamisesta ja resurssoinnista ja siitä, miten ime tys ja pikkulapsiperheet saavat julki sessa tilassa ja mediassa näkyä.
Mikä imetysviikko?
Kansainvälistä imetysviikko koor dinoi World Alliance for Breas tfeeding Action WABA. Monissa maissa teemaviikkoa vietetään jo elokuussa, mutta Pohjoismaissa vasta myöhemmin syksyllä. Ime tysviikon tarkoituksena on tuottaa ja levittää tietoa imetyksen edis tämisestä vuosittain vaihtuvin tee moin. Imetysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1992.
Lue lisää: imetys.fi/ kansainvalinenimetysviikko
Vauvamyönteisyysohjelman ydin on imetyksen tukeminen
Kansallisen imetyksen edistämi sen toimintaohjelma 2018–2022 ta voitteena on ollut, että 80 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista olisi täysimetettyjä 4–6 kuukauden iässä vuonna 2022.
Toimintaohjelman kausi on ollut haasteellinen, sillä pandemia on tuo nut omat haasteensa terveydenhuol toon ja heijastunut sitä kautta per heiden saamaan imetystukeen. Viime aikoina jatkuvasti paheneva pula am mattilaisista terveydenhoidossa, on myös ollut ongelmana.
Toimintaohjelmaan on kuulunut kansainvälinen WHO:n ja Unicefin lanseeraama Vauvamyönteisyysoh
jelma. Se on näyttöön perustuva ime tyksen edistämisen toimintaohjelma. Suomessa on käytössä kolme eri Vau vamyönteisyysohjelmaa, joiden ta voitteena on imetyksen edistäminen.
Ohjelmat on tarkoitettu eri yk siköille. Ohjelman tavoitteena on imetyksen tukeminen kaikissa sel laisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttä viä ja synnyttäneitä äitejä sekä ime väisikäisiä lapsia. Ohjelmat ovat: synnytyssairaaloiden BFHI-vauva myönteisyysohjelma, vastasynty neiden osastojen NEO-BFHI-vauva myönteisyysohjelma ja neuvoloiden vauvamyönteisyysohjelma.
Terveydenhuollon yksikkö voi oh jelmaan liittyen hakea itselleen vau vamyönteisyyssertifikaattia, jonka se voi saada auditoinnin kautta. Vauva myönteisyyssertifikaatti kertoo, että terveydenhuollon yksikkö tukee ime tyksen onnistumista.
Imetyksen tukeminen keskiössä
Tampereen yliopistollinen sairaala Tays sai ensimmäisenä yliopistosai raalana Suomessa sertifikaatin ke sällä. Viime vuonna Taysissa syntyi 4 742 vauvaa ja sitä edellisenä 4 349 vauvaa.
Muut sairaalat, joilla sertifikaat ti tällä hetkellä on, ovat: Keski-Suo men keskussairaala (2019), Satasai raala (2019), Seinäjoen keskussairaala (2017), Lohjan sairaala (2015, 2021), Vaasan keskussairaala (2013, 2018).
Vauvamyönteisten hoitokäytäntö jen avulla Taysissa tuetaan perhei den hyvinvointia monella tapaa. Toi mintaa ohjaa imetyksen edistämisen toimintasuunnitelma. Siinä perheet saavat tietoa esimerkiksi rintamai don tärkeydestä.
Imetysohjaus alkaa jo raskausaika na. Taysissa on tehty tiivistä yhteis työtä alueen neuvoloiden kanssa.
− Raskausaikana annettu imetysoh jaus vahvistaa imetysluottamusta ja luo imetysmyönteistä ilmapiiriä. Ime tys otetaan odottajien kanssa puheeksi äitiyspoliklinikkakäynneillä sekä ras kaana olevien osastolla, Vauvamyön
TEKSTI PIIA ÄIJÖ, JOHANNA MITJONEN-ARINO
Vauvamyönteisyysohjelmat pyrkivät turvaamaan mahdollisimman monen perheen imetyksen onnistumisen. Vauvamyönteisten hoitokäytäntöjen myötä äidit imettävät aiempaa enemmän Taysissa.SAARA
teinen Pirkanmaa -projektin projekti päällikkö Jenni Rainio kertoo.
Vastasyntyneet pääsevät välittö mästi syntymänsä jälkeen ihokon taktiin vanhemman rintakehälle ja ensi-imetys tapahtuu tavallisesti jo synnytyssalissa. Ensi-imetys tapah tuu yleensä omaan tahtiinsa, useim miten vauvan ollessa noin tunnin ikäinen.
Taysissa vauvat viettävät paljon aikaa ihokontaktissa vanhempiensa kanssa. Rainio kertoo, että suurin osa vauvoista saa vaatteet päällensä en simmäistä kertaa kotiin lähtiessä.
− Ihokontaktissa oleminen herätte lee ja vahvistaa vastasyntyneen ime miseen liittyviä viettejä ja imetys käynnistyykin yleensä helpommin, kun silloin kun vauvat olivat puettui na ja kapaloituina.
Rainio kertoo, että äidit imettävät aiempaa enemmän, ja vanhemmat ovat valmiimpia hoitamaan vauvojan sa. Myös vastasyntyneiden matalat verensokeriarvot ja lämmönsäätelyn vaikeudet ovat vähentyneet vauva myönteisten hoitokäytäntöjen lisään tymisen myötä.
Lisämaitoa annetaan pääsääntöi sesti lääketieteellisten perusteiden pohjalta.
− Joskus lisämaitoakin tarvitaan. Pääsääntöisesti sitä annetaan lääke tieteellisten syiden perusteella. Jot ta imetys pääsee parhaaseen mahdol liseen alkuun, käytetään lisämaidon antamisessa imetystä tukevia tapo ja, kuten imetysapulaitetta tai sormi ruokintaa.
Taysissa kaikille äideille neuvotaan rintojen käsinlypsy.
− Rintojen lypsäminen käsin vauh dittaa maidonnousua. Ensisijaise na lisämaitona käytetään äidin omaa lypsymaitoa.
Rainio sanoo tärkeintä olevan, et tä perheet saavat riittävästi asianmu kaista tietoa.
− Aina imetys ei ole mahdollista ja joskus imettämättömyys on per heen oma valinta. Ketään ei painos teta imettämään, jos perhe itse on
näin valinnut. Myös ei-imettäviä perheitä hoidetaan vauvamyönteis ten periaatteiden mukaisesti. Iho kontaktista hyötyy jokainen vauva ja vanhempi.
Tulevaisuudessa myös neuvoloiden on mahdollista saada sertifiointi
Suomessa vielä yksikään neuvola ei ole hakeutunut auditointiin, mutta monella paikkakunnalla prosessi on jo käynnissä.
Neuvoloissa sertifikaatin saaminen edellyttää sekä terveydenhoitajille et tä lääkäreille tarjottavaa imetystietoa ja ohjaustaitoja lisäävää koulutusta, ja lisäksi muillekin ammattiryhmil le tulee antaa koulutusta imetyksen hyödyistä.
Terveydenhoitajilla pitää olla vä hintään WHO:n 20 tunnin imetys ohjaajakoulutus suoritettuna, ja mie lellään ainakin yhdellä tulisi olla suoritettuna imetyskouluttajakoulu tus ja/tai IBCLC-tutkinto. Lisäksi ter veydenhoitajille ja lääkäreille tulee järjestää täydennyskoulutusta ja ar vioida heidän imetysohjausosaamis taan kahden vuoden välein.
THL:n Imetyksen edistämisen seu rantaryhmän jäsenenä toimiva yli hoitaja Kirsi Otronen kertoo, että neuvoloiden auditointiprosessia val mistellaan. Hän pitää ohjelman ta voitteita tärkeinä.
− Meillä on niin vahvaa näyttöä imetyksen hyödyistä lapsille ja äideil le, ettei sitä voi ohittaa. Vielä on kui tenkin tehtävää, että siihen osoitetaan resursseja, hän sanoo.
− Luomalla systemaattisia raken teita hoitotyön ja imetysohjauksen säännölliseen arviointiin lisätään sil lä ammattilaisten taitoa tunnistaa ja tiedostaa, mitä ohjauksen pitää sisäl tää ja mihin asioihin kiinnittää oh jauksessa huomiota. Taustalla ovat tutkimustietoon perustuvat hoitokäy tännöt siitä, miten perheitä tulisi oh jata: minkälaista tietoa heidän tulisi saada raskauden aikana ja imetyson gelmissa.
Tukiäidit mukana kouluttamassa Taysin henkilökuntaa
Tukiäidit olivat mukana laatimassa terveydenhuollolle suunnattuja koulutus materiaaleja imetystä koskien ja olivat mukana kouluttamassa ammattilaisia. Uutinen Taysin vauvamyönteisyys sertifikaatista otettiin ilolla vastaan myös entisten ITU:n tukiäitien kes kuudessa. Meitä Tampereen seudun tukiäitejä pyydettiin keväällä 2015 mukaan Kohti vauvamyönteisempää Pirkanmaata -hankkeeseen. Hanke oli tuolloin alussa.
Taysin ja Tampereen kaupun gin yhteishanke alkoi 120 imetysoh jaajakoulutuksen jo saaneen henki lön täydennyskoulutuspäivällä, jossa olimme mukana kouluttamassa ta pausesimerkkien avulla.
Vaikka vauvamyönteisyyssertifi kaatin saavuttaminen tuntui silloin kaukaiselta, olimme innostuneita ja toiveikkaita tulossa olevista muu toksista toimintakulttuurissa ja sitä myöten perheiden elämässä.
Toivottavasti vauvamyönteiset käytännöt säilyvät ja leviävät pian kaikkialle Suomeen!
TEKSTI MAISA NEVALAINEN Kirjoittaja toimi tukiäitinä 2008–2017
Tukiäidit Maisa Nevalainen (vas.) ja Kaisa Vierimaa ensimmäisessä koulutuspäivässä.
Äidinmaito hoitaa kipua
TEKSTI MAIJA REPOKahden kuukauden ikäinen vauva makoilee videolla äitinsä rinnalla. Äi ti imettää, samalla kun hoitaja desin fioi vauvan paljaalta reideltä sopivan kohdan ja pistää rokotuksen. Vauvan ilme ei värähdäkään ja imetys jatkuu.
– Uskomatonta, miten tehokas ki vunlievittäjä imettäminen voi olla, toteaa hoitotieteen professori Tarja Pölkki Oulun yliopistolta.
Asia jaksaa ihmetyttää, vaikka Pölk ki on tutkinut lääkkeettömiä kivun lievityksen menetelmiä jo usean vuo sikymmenen. YouTubesta löytyvän videon ovat toteuttaneet Pölkin kol legat Ottawan yliopistosta Kanadas ta. Be Sweet to Babies -tutkimusryh mä tutkii ja pyrkii samalla lisäämään tietoisuutta vauvojen lääkkeettömäs tä kivunhoidosta. Tiedon jakamista tarvitaan, sillä ryhmän mukaan näitä kivunhoidon menetelmiä ei edelleen kään käytetä tarpeeksi.
Ennen luultiin, etteivät vauvat tunne kipua
Vielä 1980-luvulla lääketieteessä us kottiin, että vauvat eivät koe kipua
lainkaan, Tarja Pölkki kertoo. Pienil le vauvoille tehtiin monia toimen piteitä ilman kivunlievitystä. Nyky käsityksen mukaan kipuaistimuksia käsittelevä hermosto kehittyy 20. ras kausviikolla. Tuolloin kipureseptorei ta on jo koko kehossa, siis ennen kuin vauva on syntynytkään. Toisaalta ki pua vaimentava hermosto ei ole vie lä kypsynyt.
– Tämä tekee vauvoista ja etenkin keskosista, todella herkkiä kivun ai heuttamille haittavaikutuksille, Pölk ki sanoo.
Vauvojen kivunhoito on kehit tynyt valtavasti viimeisten kym menien vuosien aikana. Tekniikan, kuten keskoskaappien ja tietojärjes telmien kehittymisen ohella nykyään
ymmärretään yhä paremmin hoivan, kosketuksen ja vanhempien osallistu misen merkitys sairaalahoidossa. Jos muutama vuosikymmen sitten van hemmat katselivat vauvansa hoitoa lasiseinän takaa tai käyntejä rajoitti vat tiukat vierailuajat, niin nykyään sairaaloihin rakennetaan perhehuo neita, joissa vanhemmat voivat asua vauvan sairaalahoidon ajan.
Lääkkeettömät kivunhoidon menetelmät avuksi Erilaisista lääkkeettömistä kivunhoi don menetelmistä tulee koko ajan valtavasti uutta tutkimustietoa. Ime tyksen lisäksi tutkimuksen kohtee na ovat olleet esimerkiksi ihokontak tin eli niin kutsutun kenguruhoidon,
Vauvojen kivunhoito on muuttunut valtavasti viimeisten kymmenien vuosien aikana. Hoivan, kosketuksen ja perheiden osallistumisen merkitys tiedostetaan yhä paremmin sairaalahoidossa. Imetys on tutkimusten mukaan tehokas vauvan kivun lievittäjä.
Imetys on tutkimusten mukaan erittäin tehokas kivunhoidon menetelmä.
vauvan suuhun annettavan sokerin, kapaloinnin, ääniympäristön sekä asennon vaikutus vauvan kipuun.
Kivun hoitaminen lähtee aina ki vun havaitsemisesta ja arvioimisesta. Pienten vauvojen kohdalla se ei aina ole helppoa.
– Mitä pienemmästä keskosesta tai mitä sairaammasta lapsesta on kyse, sitä todennäköisemmin hän on kipeä, mutta sitä todennäköisemmin hän ei pysty itse edes ilmentämään sitä, kertoo Oulun yliopistollisessa sairaa lassa lasten teholla apulaisosaston hoitajana työskentelevä Anna-Kaija Palomaa.
Tehohoidossa olevan vauvan kipua arvioidaan fysiologisia tekijöitä kuten happisaturaatiota ja sydämen sykettä seuraamalla. Lisäksi ammattilaisten on osattava arvioida hyvin hienovarai siakin muutoksia vauvan käytöksessä.
– On osattava erotella esimerkik si, miten vauva nyt kurtisti kulmiaan tai oliko itku nyyhkytystä vai sitten kin kovempaa itkua. Kyse on taidos ta ja herkkyydestä, Anna-Kaija Palo maa kuvailee.
Näiden pohjalta arvioidaan, milloin kipu on niin voimakasta, että myös lääkkeellistä hoitoa tarvitaan. Lääk keettömät kivunhoidon menetelmät ovat sen sijaan mukana aina.
Ammattilaisille ja vanhemmille tehtyjen kyselytutkimusten mukaan yleisimmin käytettyjä kivunhoidon menetelmiä vastasyntyneiden teho hoidossa Suomessa olivat sokeri yh distettynä tutin käyttöön sekä käsika palo, Tarja Pölkki kertoo. Käsikapalo tarkoittaa, että hoitaja tai vanhem pi tukee vauvan käsiensä avulla tii viiseen sikiöasentoon. Asento on vauvalle kohdusta tuttu ja tarjoaa mahdollisimman paljon kosketus ta. Sokeriliuosta voidaan antaa pie ni määrä vauvan suuhun juuri ennen toimenpidettä. Sen on osoitettu lie ventävän tehokkaasti kipua. Samalla tavalla, tai vielä paremmin, toimii äi dinmaito.
Imetys on tutkimusten mukaan erittäin tehokas kivunhoidon mene
telmä, mutta Tarja Pölkin tutkimus ryhmän tekemien kyselyjen mukaan sitä ei käytetä riittävästi sairaalahoi dossa Suomessa.
Tässä tarvittaisiin ajattelun ja toi mintakulttuurin muutosta, Pölkki to teaa.
Äidinmaito voi korvata sokeriliuoksen
Kuopion yliopistollisessa sairaalas sa imetys ja äidinmaidon käyttämi nen ovat kuitenkin olleet tärkeä osa vauvojen sairaalahoitoa jo pitkään. Ti lannetta tukee se, että vuonna 2015 valmistuneeseen uuteen yliopisto sairaalaan rakennettiin 18 perhe huonetta. Tällä hetkellä kaikki teho hoitoon tulevat vauvat saavat oman perhehuoneen, jossa voivat majoittua lapsen molemmat vanhemmat sekä myös sisarukset.
– Kun äiti saa olla koko ajan lapsen äärellä ja näkee hänet, käynnistyy maidontuotantokin ihan eri tavalla, kertoo apulaisosastonhoitaja Minna Jäntti-Leivo.
Kuopiossa on luovuttu kokonaan sokeriliuoksen käytöstä vauvojen ki
vunhoidossa ja sen sijaan käytetään äidin omaa maitoa, joka annetaan tip poina pienen keskosen suuhun.
– Kätilöt lypsävät tai ohjaavat äi din lypsämiseen jo siellä synnytys salin puolella ja kiikuttavat sitten ne maitopisarat tänne vastasyntyneiden teho-osastolle, että vauva saisi mah dollisimman nopeasti oman äidin maitoa, Jäntti-Leivo kertoo.
Kuopiossa imetykseen on panostet tu vahvasti. Kaikki hoitajat ovat saa neet imetysohjaajakoulutuksen. Myös perheille annetaan tietoa imetyksestä ja sen hyödyistä sekä opastetaan äite jä rintamaidon lypsämiseen jo ennen synnytystä. Kuopion yliopistosairaa lassa on käytäntönä, että toimenpi teitä, kuten verinäytteiden ottoa, py ritään tekemään samalla, kun vauva on vanhemman ihokontaktissa tai äi ti imettää vauvaa. Jäntti-Leivo kertoo todistaneensa monesti samanlaisia ti lanteita kuin Be Sweet to Babies -ryh män videolla.
– Kun pistetään, niin vauvan ilme ei värähdäkään, kun äidin maito on suussa, oli se sitten rinnassa tai et tä vauva saa maitotippoja suuhun.
i STOCKTukena elämän ensihetkissä
Jokainen äiti, jokainen lapsi ja jokainen imetys on ainutlaatuinen. Kahta samanlaista imetyskokemusta ei ole. Eikä siis myöskään yleispäteviä ohjeita, jotka sopisivat kaikkiin tilanteisiin. Joskus haasteita on alussa, toisinaan vasta myöhemmin.
Ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika imetysneuvontaan, vaikka haaste imetyksen kanssa tuntuisi hassulta tai pieneltä. Autamme kaikissa imetyksiin liittyvissä pulmissa. Joskus jo yksi ohjauskerta riittää.
Varaa aika pikkujatti.fi/palvelut/imetysneuvonta tai 010 380 8000
Imetystä omalla painollaan, ongelmat ratkoen
Kuopiolainen Maiju Raunismaa on ai na halunnut ison perheen, ja se haave on toteutunut. Syksyllä perheeseen odotetaan yhdeksättä lasta.
Maijun ajatukset imetyksestä olivat hyvin tavanomaiset, kun hän odotti esikoistaan Pielaa viisitoista vuotta sitten.
– Suoraan sanottuna en ollut edes ajatellut paljon imetystä ennen esi koisen syntymää. Olen isosta per heestä ja äiti oli imettänyt meitä kaikkia, ehkä se siksi tuntui jotenkin ihan itsestäänselvyydeltä.
Imetys lähti sujumaan omalla pai nollaan. Synnytyssalissa kätilö lykkä si vauvan rinnalle ja niin Maijun en simmäinen imetystaival oli alkanut.
– Hetken se tuntui hassulta, mutta siitä se sitten lähti sujumaan, onnek si ilman ongelmia, koska en ollut va rautunut mihinkään.
Kireä kielijänne ja allergia ongelmana
Seuraavienkin lapsien, Seelan, Vei kan, Joukan ja Malvan, imetykset sujuivat ongelmitta. Vasta Maijun
kuudennen lapsen, Oulan, imetyk sessä ilmeni ongelmia.
– Hänellä todettiin kireä kielijänne. Se huomattiin heti synnytyssalissa, kun kielenkärki vetäytyi herttamai seksi. Punnituksessa huomattiin, että painoa ei tule tarpeeksi. Kireän kieli jänteen takia imuote oli tehoton.
Kielijänne leikattiinkin mahdolli simman pian. Muutenkin kuudennen lapsen vauva-aika oli erilaista.
Hänen syntymänsä aikaan Maiju ja hänen miehensä Hannu rakensivat taloa. Maiju hääräsi vauva kainalos sa tai kantoliinassa: siivosi ja maalasi rakennuksella.
Vauva oli vaativampi kuin sisaruk sensa ja kaipasi rinnalle ja syliin ko
ko ajan. Maiju pohti vaistosiko vauva hänen stressinsä ja oli siksi tyytymä tön. Vauvan ollessa puolivuotias per he pääsi muuttamaan uuteen kotiin.
– Vasta silloin ehdin pohtia, miksi hän vauva oikein on niin tyytymätön.
Maijun ystäväperheissä vauvoilla oli ollut allergioita ja he toivat esil le, että ehkä tämä olisi myös tämän vauvan tyytymättömyyden taustalla. Maijusta vaihtoehto ei heti tuntunut todennäköiseltä, koska muilla lapsil la allergioita ei ollut. Imetysdieeteil le ryhtyminenkin tuntui vaivalloi selta. Lopulta Maiju kokeili lopettaa maidon juomisen.
– Jo se helpotti vauvan oloa. Siitä sain voimaa jättää maitotuotteet ko
TEKSTI JOHANNA MITJONEN-ARINO KUVAT MAIJU RAUNISMAA JA MAIJUN KOTIALBUMIMoninkertainen äitiys on tehnyt Maiju Raunismaasta kokeneen imettäjän, joka on niin imetysdieetannut kuin tandemimettänytkin. Vauvojen kielijänteet hän myös tarkistaa jo synnytyssalissa.
Kyllähän se vaati vähän ninjamaisia liikkeitä, että nukkuvien lasten alta pääsi liikkeelle.
Maijun perhe teki viime kesänä kahden viikon asuntovaunureissun. – Tässä ollaan Pyhä-Nat tasen aivan upeissa mai semissa auringonlaskun aikaan. Tämä paikka oli minulle reissun kohokoh ta. Lapset nimesivätkin tämän "äitin pyhiinvael lukseksi". Penja on tässä 1 v 2 kk. Kivikkoisen nou sun jälkeen hän tietenkin halusi mammahörpyt, Maiju kertoo.
Tämä kuva on kolmen vuoden takaa. Seikkailupuistossa ratojen välillä juomatauko.
Rinnalla Vella 1 vuotta 3 kk. Kuvassa myös vasemmalta Jouka, Oula, Seela ja Piela.
konaan. Sen jälkeen vauva muuttui ihan kuin toiseksi vauvaksi, viihtyi lattiallakin, joka oli ihmeellistä.
Maijun seuraavillakin vauvoilla, Vellalla ja Penjalla, on ollut mai toallergiaa, joten imetysdieetit ovat tulleet tutuksi. Osan kanssa hän on myös vältellyt muitakin ruoka-aineita kuten munaa, soijaa, nautaa ja kalaa. – Nuorempien maitoallergian takia olen nähnyt imetyksen tosi tärkeänä, koska tavalliset korvikkeet eivät oli si käyneet.
Myös toisilla Maijun lapsista on ol lut ongelmana kireä kielijänne. Mai ju sanoo, että nykyisen kielijännetie tämyksen myötä hän ajattelee, että esikoisenkin imetyksessä oli viitteitä ongelmista. Vauva ei meinannut saa da mahaansa täyteen, nukahteli rin nalle ja oli tyytymätön. Kielijänne leikattiin lapsen ollessa viisi, koska hänellä oli äännevirheitä.
– Kahdeksannen lapsen syntymän jälkeen huomasin hänellä jo sairaa lassa kireän kielijänteen. Imuote oli tehoton ja painoa ei alkanut tulla.
Aloin jo sairaalassa pumppaamaan maitoa.
Kotona ongelmat jatkuivat ja vau va sai lähes kaiken maidon pumpun ja pullon avulla ensimmäisen kuu kauden ajan.
– Nyt tiesin jo kireistä kielijänteis tä sen verran paljon, että varasimme ajan yksityiselle kielijänneasiantun tijalle Ouluun ja käytimme vauvan siellä leikkauksessa. Vauvalla oli pos teriorisesti kireä kielijänne eli pelkkä tavanomainen kalvon leikkaaminen ei olisi auttanut.
Yhtenä onnellisena imetysmuis tona Maiju kertookin tästä vau van sairaalamatkasta. Menomatkal la Kuopiosta Ouluun Maiju viritteli sähköpumpun autoon ja pumppasi. Kotimatkalla näin ei enää tarvinnut tehdä ja vauva sai imemällä mahan sa täyteen.
Imetys on Maijusta niin tärkeää, et tä hän on pyrkinyt selättämään siihen liittyvät ongelmat.
– Ravinnon lisäksi imetyshetket ovat todella tärkeitä läheisyyshetkiä
sekä vauvalle että äidille. Ison per heen härdellin keskelläkin voi ikään kuin hyvällä syyllä lojua sohvalla vauvaa imettämässä, vaikka tekemis tä olisi kauhean paljon.
Tandemimetystä ja imetystä vauhdissa Maijulla on myös kokemusta tandem imetyksestä, kun hän imetti seitse mättä ja kahdeksatta lasta samaan ai kaan.
– Halusin senkin kokea, kun oli mahdollisuus. Seitsemännelle lap selleni imetys oli valtavan tärkeää. Hieman alle kaksivuotiaana hän kommentoi hörppyjen välillä ”täy dellittä”.
Hän kertoo, että tandemimetys oli kätevä tapa saada molemmat lapset yhtä aikaa unille.
– Kyllähän se vaati vähän ninjamai sia liikkeitä, että nukkuvien lasten al ta pääsi liikkeelle.
Maiju kertoo, että sen lisäksi, et tä oma tietämys on kasvanut, myös täysimetyksen kestot ovat pidenty
Äitiyden tähtihetkiä: uusi vauva tuotu kotiin ja sisarukset ovat aivan innoissaan ja onnessaan ihmettelemässä kolmen päivän ikäistä Penja-vauvaa. Kuvassa myös vas Oula, Veikka, Malva ja Jouka.
neet imetystaivalten määrän kasvaes sa. Vanhinta lastaan Maiju imetti yh deksän kuukautta, seuraavia kolmea lasta aina jokaista kuukauden toista enemmän. Viidettä ja kuudetta puoli toistavuotta ja seuraavia pitkälle taa peroikään.
– Ehkä myös rohkeus on lisäänty nyt, esimerkiksi julkisella paikalla imettämiseen ja myös imetyskuvien ottamiseen. Isompien imetystä ei var maan ole tullut kuvattua ollenkaan, mikä on sinänsä harmi.
– Yöimetysten lopettaminen päi väimetysten jatkuessa on ollut myös asia, minkä uskalsin tehdä vasta kuu dennen lapsen kohdalla. Sitä ennen en oikein uskonut, että se voisi olla mahdollista.
Maiju sanoo, että hänen miehensä aukoton tuki on ollut ehdottoman tär keää, etenkin siksi, että lapsia on pal jon.
– Hän ottaa paljon vastuuta muusta perheestä, että pystyn ja ehdin imet tämään. Hannu huolehtii öisin isom pien lasten yöheräämiset.
Kun on tullut aika lopettaa imetyk set, Hannu on hoitanut vieroituksen.
Riittämättömyyttä, mutta myös rakkautta, joka kasvaa Monilapsisessa perheessä elämää, touhua ja tekemistä riittää koko ajan. Maiju sanoo, että välillä on jo pa kaoottista, kun kaikki tarvitsevat yhtä aikaa jotakin: vauva itkee, taa pero häärää vessassa ja pari isompaa tappelee pelivuorosta, yksi kaatuu ja loukkaa itsensä ja ruoka meinaa palaa pohjaan hellalla.
– Riittämättömyys on tullut tutuksi ja rimaa on pitänyt oppia laskemaan. Välillä tuntuu illalla, että on saavu tus, kun porukka on saatu pidettyä päivä taas hengissä.
Maiju sanookin, että isossa per heessä asioita pitää hoitaa tärkeysjär jestyksessä. Yleensä vauvan tarve on ykkönen. Välillä vauva on joutunut odottamaan hetkisen, kun hän kauhoo ruuat muiden lautasille, käy vessas sa tai pelastaa taaperon yläsängystä,
tai muuta kiireellistä. Nykyään isom mistakin on jo apua, he voivat sylitel lä vauvaa tai auttaa pienempiä ruo kapöydässä.
– Välillä on tullut imetettyä vauh dissa, kuten ruokaa tehdessä, pullatai kinaa alustaessa tai jopa toisen lapsen pyllyä pyyhkiessä.
Perhe-elämän parhaita hetkiä on, kun uusi vauva tuodaan sairaalasta kotiin ja kaikki sisarukset ovat aivan innoissaan vastassa.
– Lasten kasvua ja sisarussuhteiden syntymistä ja kehittymistä on mahta va seurata. Rakkaus ei todellakaan lo pu kesken, vaan se vain lisääntyy uu den vauvan myötä.
Syksyllä alkavaa yhdeksättä ime tystaivalta Maiju odottaa hyvällä ja avoimella mielellä.
– Tiedän olevani jo aika kokenut, mutta vauva on aina aloittelija ja uusi ja omanlaisensa tapaus. Kos ka useammalla lapsella on ollut on gelmia kielijänteen kanssa, se tulee varmaan tarkistettua jo synnytyssa lissa.
Maiju on juuri tullut sairaalasta kotiin Penja-vauvan kanssa ja tandemimetys alkanut. Rinnalla Penja 3 vrk ja Vella 2 vuotta 2 kk.Hyvä imetysvalokuva syntyy suunnittelemalla
TEKSTI JOHANNA MITJONEN-ARINOValokuvaaja Tiina Boucht kannustaa kuvaamaan omaa imetystään, jotta kallisarvoisista hetkistä jää muistoja.
Imetysvalokuva kannattaa hänestä kuvauttaa vähän vanhemman vauvan kanssa.
Valokuvaaja Tiina Boucht on ikuista nut paljon imetyskuvia. Hänestä hyvä kuvaustuokio lähtee turvallisen ilma piirin luomisella.
– Kameran edessä olo on useimmil le alkuun vähän vaivaannuttavaa, jo ten teen aina kuvattaville turvallisen ilmapiirin. Neuvon, ohjaan ja annan tilaa sopivassa suhteessa, jotta herkän hetken jakaminen myös kuvaajan ol lessa läsnä on luonnollista.
– Suurin osa asiakkaista tulee ku vaukseen ilman erityisiä toiveita ja minulle se käy hyvin. Valokuvaaja on ammattilainen, jolta näkemys pi tää löytyä ja kysymällä oikeita kysy
myksiä, saadaan esiin ennen kuvaus ta myös se, mikä asiakasta miellyttää eniten.
Hän suosittelee valitsemaan kuvaa jan, jolla on kokemusta imetysvaloku vauksesta.
– Silloin kuvaajalla itsellään on riit tävästi näkemystä, eikä asiakkaan tar vitse itse huolehtia mitä kuvaajalta pitäisi pyytää.
Suosikkikuva mukaan kuvaukseen
Omista toiveistaan voi kertoa näyt tämällä kuvaajalle mieluisia kuvia ja kertoa mikä kuvassa kolahtaa: esimer
kiksi tunnelma, sävyt tai miljöö. Näin selviää mitä kuvasta haluaisi omiin kuviin mukaan.
– Valokuvaajilla on erilaisia tyyle jä, joten aina kannattaa muistaa myös tämä valinnassa. Kannattaakin valita tekijä, jonka kuvat miellyttävät omaa silmää tyylillisesti, eikä sellaista, jo ka kuvaa ihan erilaista kuin mitä it se kaipaisi.
Kumpi sitten on parempi paikka imetyskuvaukselle, ulkokuvaus vai kuvaus valokuvaajan studiossa? Mil jöössä ja studiossa on molemmis sa omat hyvät puolensa, Boucht sa noo. Studiossa voi ottaa esimerkiksi upeita tummanpuhuvia kuvia, missä pääosassa on imetys ja äidin ja lap sen yhteys. Toisaalta miljöö tuo taas kuvaan paljon muutakin ja siellä ym päristö tuo hetkeen ison wau-efektin.
Boucht sanoo pitävänsä vähän enemmän miljöökuvauksesta.
Kuvien tunnearvoa ei vähennä yhtään se, etteivät kaikki niistä ole laadullisesti huippua.
Tiina Boucht kehottaa valitsemaan kuvaajan, jolla on kokemusta imetyskuvauksista ja jonka tyyli miellyttää omaa silmää.
– Koen, että siellä saan otettua monipuolisemmin kuvia hyödyn tämällä ympäristöä luovasti. Usein myös yhdistelen näitä, luonani on mahdollisuus studiokuvauksen yh teydessä kävellä studion takana ole vaan metsään hetkeksi ja kuvata mo lemmissa, eli ei aina tarvitse valita joko tai.
Muista ikuistaa imetystä myös itse Sen lisäksi, että ikuistaa oman ime tyksen ammattilaisen luona, kannat taa omaa imetystä kuvata myös itse, Boucht sanoo. Kuvata voi esimerkik si kännykän kameralla lähietäisyy deltä.
– Ihania hetkiä on mahtava saa da talteen eri ikävaiheista, eikä ku vien tunnearvoa vähennä yhtään se, etteivät kaikki niistä ole laadullises ti huippua.
Kuvia ottaessa tärkeintä on aina kaunis valo. Helpoiten sellaisen luo itse esimerkiksi ottamalla kuvat lä hellä ikkunaa, josta luonnonvaloa tulee oikeasta suunnasta. Parhaiten onnistuu kuva, jossa valo myötäilee kasvoja otsan suunnalta alaspäin.
Sävymaailman yhteensopivuus ja turhien asioiden karsiminen taus talta tekevät myös paljon. Kännykäl lä otettuja kuvia kannattaa käsitellä vaikkapa aplikaatiolla, jossa on tarjol la valmiita portrait-säätöjä. Niillä ku ka tahansa saa heti kuvasta aavistuk sen paremman.
Paras kuva voi syntyä isomman vauvan kanssa Boucht sanoo itse pitävänsä eniten vähän vanhempien vauvojen valo kuvaamisesta.
– Vastasyntynyttä vauvaa kuvatessa olen joskus kuvannut myös imetys
hetkeä, ja tilanteesta saa ihan ääret tömän herkkiä ja kauniita kuvia. Kui tenkin monipuolisempia imetyskuvia saa otettua vähän isomman vauvan kanssa.
Herkkyyttä kuviin tuo, kun kuviin saa ikuistettua katsekontaktin ime tyksen aikana äidin ja lapsen välil lä, lapsen katsoessa kameraan imies sä samalla tai lapsen ottaessa pienillä sormillaan äidistä kiinni, Boucht sa noo. Tällaista tilannetta ei ihan pie nen kanssa helposti tule.
– Tarkkaa ikää on kuitenkin vaikea sanoa. Enemmän määrittää se, kuin ka kauan imetyshetki kestää ja kuin ka paljon ympäristö häiritsee. Eli vaiheessa, jossa kaikki muu kiinnos taa enemmän, ei välttämättä kannata tulla kuvaukseen, vaan valita hetki, jossa lapsi jaksaa nautiskella pit käänkin.
ATELIER AINONoora Mettinen
Imetyksen ikuistaminen valokuvaan oli minulle to si merkityksellistä, ja tämä onkin onneksi toteutu nut molempien lasten ensimmäisessä kuvaukses sa. Kuvassa näkyy rauha, rakkaus ja herkkä hetki. Siihen ei ole tallentunut huoli lisämaidosta, pai nokontrolleista, imetysapulaitteesta tai oman maidon riittämisestä, mitkä olivat vahvasti mie lessäni.
Imetys oli ihanaa ja selkeää, mutta samalla vaikeaa ja epävarmaa. Nyt, lähes kaksi vuotta kuvan ottamisen jälkeen, katson kuvaa suurel la ylpeydellä ja muistelen 1,5 vuotta kestänyttä imetystä lämmöllä. Olen onnellinen, että mei dän imetyksemme on ikuistettu näin kaunii seen kuvaan.
KUVA: ANNI NIIRANEN/HYGGE PHOTOGRAPHYChristina Karjalainen
Kuvissa Alon ja Adrian ovat juuri täyttäneet vuoden. Imetys oli heille ruokailuhetki, janonsammuttaja, lohdun- ja läheisyyden tuo ja sekä paikka, jossa voi myös leikkiä ja tuijotella sisarusta. Tässä iässä alkoikin juuri se vähän levottomampi imetysvaihe, kun kiin nostus saattoi lopahtaa hetkeksi ja minuutin päästä palattiin rin nalle. Oli myös kiva kiusata sisarusta samalla tai kesken kaiken vaihtaa rintaa hänen kanssaan.
Kuvista tulee mieleen lämmin ja jotenkin todella luonnolli nen muisto, onneksi kuvaaja ikuisti tämänkin hetken. Nämä oli vat meidän perhekuvaukset ja poikien 1-vuotiskuvaukset, jonka kesken jano yllätti.
Kuvista huomaan myös, kuinka heidän keskittyminen välillä katosi, kun jokin muu asia kiinnosti, ja sitten he taas palasivat rin nalle. Välillä piti myös tutkia veljen korvaa tai silittää päätä. Puo lia vaihdeltiin joskus kymmenen sekunnin välein ja mietin silloin, miten tämä onnistuu enää parin kuukauden päästä, kun he vie lä kasvavat. Mutta tässä sitä vieläkin imetetään, viisi kuukautta näiden kuvien oton jälkeen.
KUVA: MARINA SHINDENKOVAHeidi Paajala
Kuva on kolmen vuoden takaa elokuussa. Kuvassa on lap seni Niila 10 kuukautta. Niila täyttää pian neljä ja käy edelleen iltaisin ja aamuisin ”mämmällä”.
Kuvaushetki oli sellainen, että otimme kuvia toisen ime tystukiäidin ja valokuvaajan portfolioon. Otimme perheku via sekä kuvia meidän isommista lapsistamme. Imetysku va oli täysin suunnittelematon, vauva otti vähän maitoa ennen kuin pääsi kuvattavaksi. Samalla kuvaaja kysyi, ha luanko hetkestämme kuvamuiston. Tottakai halusin. Olin pitkään miettinyt imetyskuvien ottoa, koska kyseessä oli meidän viimeinen vauvamme, enkä koskaan aiemmin ol lut päätynyt ottamaan niitä. Siksi oli ihanaa, että Agnet ha ikuisti tämän hetken.
Muistan kuvaushetken hyvin: meillä oli molemmilla rauhallinen oma hetki viilenevässä loppukesän illassa, kun muutoin kuvausilta oli aikamoista häslinkiä rekvi siitan, asuvaihdosten ja kolmen pienen lapsen kanssa. Kuva onkin yksi rakkaimmista vauva-ajan muistoista.
KUVA: AGNETHA LESCH/AGNETHA LESCH PHOTOGRAPHYIida Salo
Lotta oli kuvaa otettaessa puolivuotias. Hän on minun toinen tyttöni. Kuvaajalle oli kovin haasteellista ottaa kuva, koska vauva imaisi tarvitsemansa maidon sekun neissa ja sitten lähdettiinkin jo tutkimaan maailmaa.
Jo esikoisen vauva-aikana imetyksestä tuli minulle hyvin tärkeää. Odotinkin kovasti imetyksen alkua nuo remman kanssa. Imetykseni ovat olleet helppoja, mut ta maitoa on tullut todella paljon ja sitä onkin ollut pakkaset ja paidat täynnä.
Kuinka ihanaa onkaan tuo tunne, kun saa vain sy leillä pienokaista ja hän napittaa sinua rakastavas ti. Halusin ikuistaa imetyksen kuvaajalla, jotta tämä ihana tunne ei ikinä unohtuisi. Kuvaus oli myös voi maannuttavaa, kun keho oli kokenut muutoksen.
KUVA: HARRI VIRTA/ELÄMYSKUVASara Kaasalainen
Kuvat on otettu Urhon yksivuotiskuvauk sissa studiolla. Meidän imetyshetkemme olivat aina erityisiä, ei peitelty hetkeä ei kä häpeilty mitään. Oltiin siitä ylpeitä, se oli meidän juttumme.
Taaperoimetys oli oma hauska tai teenlajinsa. Kolme ja puoli vuotta imetin Urhoa ja ylpeydellä muistelen imetyshet kiä. Se oli tosi hienoa aikaa ja rakastin niitä hetkiä!
KUVA: TEIJA KORHONEN/TEIJA K
Imetysvalokuva
6
kirjaa imetys–maratonien lukuhetkiin
Imetysuutisia-lehden tekijät valitsivat lukusuosikit hiljattain ilmestyneistä perhe-elämään liittyvistä kirjoista ja lastenkirjoista. Kirjat tarjoavat esimerkiksi vertaistukea äitiyden rankkoihin hetkiin tai puuhaa esikoisen kanssa, kun on vauvan ruokahetki.
Kun vauvavuoden rankkuus yllättää
SANNI KATUNPÄÄHanna Päivärinnan esikoisromaani Pidä mi nua vielä kuvaa äidiksi kasvamisen ristiriitaisia tunteita. Realistisella ja tarkkanäköisellä otteel la kirjoitetusta kirjasta löytyy reilusti samais tumispintaa. Kirjan päähenkilö, railakkaan nuo ruuden kokenut kolmekymppinen helsinkiläinen Lotta, odottaa avopuolisonsa Larin kanssa en simmäistä lastaan.
Kirjassa käydään läpi Lotan matkaa äitiyteen positiivisesta raskaustestistä aina lapsen ensim mäisiin sanoihin asti. Äitiys on jotain, mitä Lot ta on aina tiennyt haluavansa, mutta sen konkre tisoituessa vaikeat tunteet pääsevät yllättämään. Raskausajasta on hehku kaukana, synnytys jät tää peruuttamattoman jäljen ja vauvan synnyt tyä oudot pelot valtaavat mielen. Oma ihanan lempeä puolisokin alkaa ärsyttää. Kerronnassa on myös takaumia Lotan lapsuuteen ja nuoruu teen, joista alkaa löytyä selittäviä tekijöitä Lotan käyttäytymiselle.
Kirjasta löytyy hyvin tämän päivän äitiyteen liittyviä teemoja; vahvaa tiedostamista, täydel
lisyyteen pyrkimistä ja sisäisten roolien ris tiriitaa. Rankoista aiheista huolimatta kir joitustyyli on raikas ja nopeasti eteenpäin soljuva. Tekstissä kuvaillaan tutun kuuloisia vaunumerkkejä ja Helsingin kasvisravinto loita, mikä lisää samaistuttavuuden tunnet ta. Kirjan lukee nopeasti, vaikka mökkivii konlopun aikana.
On hyvä, että nykyään nostetaan yhä enemmän esille äitien mielenterveyden haasteita ja vauva-ajan kuormittavuutta. Äidiksi tuleminen on aina identiteetti kriisi – toisille enemmän, toisille vähem män. Elämän taitekohta onkin tiivistetty hyvin kirjan takakannen tekstin kysy mykseen; “Miten tulla äidiksi ja säilyt tää silti erillisyytensä, oma vapautensa?”
Hanna Päivärinta:
Pidä minua vielä Tammi, 2022 332 s.
Valon pilkahdus synkkyydessä
VIIVI HATAKKAKira Poutasen Surun Kartta -romaanissa pää henkilön traumaattinen synnytys ja sen käsit teleminen varjostavat synnytyksen jälkeistä elämää Pariisissa. Kirjassa kuvataan taitavasti pelkoa ja voimattomuuden tunnetta, kun synny tyksessä kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, eikä tapahtumiin voi itse vaikuttaa.
Synnytyksen jälkeen tahmainen, ahdistava synkkyys valtaa päähenkilön mielen ja tunne tihkuu sivuilta lukijalle. Romaanissa kuvataan hyvin traumaattisen kokemuksen sävyttämää vauvaperhearkea jo tutuksi tulleessa, mutta sa malla vieraassa kulttuurissa.
Kirjassa päähenkilö purkaa traumaattista ko kemustaan sekä sen kehoon jättämiä jälkiä tera peuttinsa kanssa. Samalla pohditaan mahdolli suutta traumojen ylisukupolviseen siirtymiseen: Onko mahdollista, että menneiden sukupolvien kokemukset siirtyvät kehomuistoina eteenpäin? Voivatko muistot sodassa koetuista asioista siir
tyä seuraaville sukupolville ilman sanoja?
Romaani on ennen kaikkea selviytymistari na ja synkimpienkin hetkien keskellä pilkahte lee äidin rakkaus syntynyttä lasta kohtaan. Kir ja oli mielenkiintoinen lukukokemus ja pidin siitä, miten elävästi tunteet välittyivät rivien välistä, vaikka ajoittain synkkä tunnelma tun tui jo tukahduttavalta. Tarina sai pohtimaan muistojen merkitystä ja sitä, miten ne vaikut tavat siihen, keitä me tänään olemme.
Suosittelisin kirjaa kaikille, joita ajatus traumojen ylisukupolvisesta siirtymisestä kiinnostaa, sekä niille, jotka kaipaavat tari naa traumaattisesta synnytyksestä toipumi sesta.
Kira Poutanen: Surun Kartta WSOY, 2021 322 s.
Onko länsimainen lastenkasvatus rikki?
JOHANNA TALASJOKIMichaeleen Douclefin Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja antaa virkistävän katsauksen lasten kasvatukseen erilaisten kulttuurien avulla. Kir jailijan mielenkiinto kasvatukseen tarttuu luki jaankin ja kirjaa varten kerätty aineisto on laa juudessaan vakuuttava.
Kirjassa paneudutaan länsimaiden ulkopuolis ten kulttuurien tapoihin kasvattaa lapsia ja ote taan näitä tapoja osaksi länsimaisia kasvatusme todeja. Laajan taustatiedon lisäksi kirja tarjoaa konkreettisia työkaluja toimivampaan arkeen lasten kanssa.
Ennen kaikkea kirjan luettuani olen oppinut kyseenalaistamaan länsimaalaista tapaa kasvat taa ja elää arkea lasten kanssa. Erityisen häm mästyttävää oli, että useat länsimaiset kasva tustavat juontavat juurensa hyvin kummallisiin tutkimuksiin ja niistä laadittuihin ohjeisiin.
Esimerkkinä toimii hyvin sanonta, että tar vitaan koko kylä kasvattamaan lapsi. Valitet tavan usein meidän kulttuurissamme ei kylää ole, joskus ei edes isovanhempia tukemas sa arjessa. Kylän mukana perheet saavat se kä konkreettisia lisäkäsiä lasten hoitamiseen että usein perimätietona siirtyvää vuosisa tojen aikana kerättyä tietoa vanhemmuuden tueksi.
Jos kaipaat pientä ravistelua lapsiper hearjen toimintatapoihin ja omaan ajatte luusi, lue tämä kirja!
Michaeleen Douclef: Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja Siltala, 2022 316 s.
Lempeitä nukutussatuja perheen pienimmille iltakukkujille
NIINA KÄYHKÖUnitalon tarinoita on lastenkirja, joka on tehty helpottamaan lapsen rauhoittumista ja nukah tamista. Kirjan alussa on parin sivun mittainen teksti aikuiselle, jossa kerrotaan hiukan kirjan taustasta sekä ohjeita kirjan lukuun ja tarinoi hin liittyvien hierontojen tekemiseen.
Kirjassa on viisi unisatua, jotka sisältävät ta rinan lisäksi tarkat ohjeet aikuiselle, kuinka si littää tai hieroa lasta tarinan mukana. Tarinat si sältävät lastentasoista mielikuvaharjoittelua ja rentouttamisharjoituksia tarinan juoneen liitet tynä. Tarinat myös tukevat lapsen itsetuntoa; ta rinoissa mainitaan useaan kertaan, kuinka taita va ja ihana lapsi on.
Kirja on ihana lisä lastenkirjojen maailmaan ja kätevä apu lapsen rauhoittamiseen. Hieron taohjeet muistuttavat satuhierontaa, mutta ky seisessä kirjassa sadut ovat pidempiä kuin tyy pilliset satuhierontasadut. Kirjaa lukiessa alkaa lukijaakin väsyttää ja tuntee, miten mieli rau
hoittuu. Myös kirjan kuvitus ja värimaailma ovat ihanan rauhoittavia. Suosittelen kirjaa kaikille pienten lasten vanhemmille.
Rauhoittumistaitojen harjoittelun lisäk si kirjan lukeminen ja siihen yhdistetty hie ronta lisäävät mukavasti vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Kirjaa voisi varmasti hyödyntää myös varhaiskasvatuk sessa. Seitsemänvuotias totesi satua kuun nellessa ja hierontaa vastaanottaessa, että ”tähän voisi vaikka nukahtaa.” Se taisi olla kirjan tarkoituskin!
Maria Kangaskortet: Unitalon tarinoita nukutussatuja pienille Kuvittanut: Jonna Markkula Otava kirjapaino, 2022 63 s.
Lempeitä runoja vauvan tunteiden havainnointiin
SANNI KATUNPÄÄKouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maa ret Kallio on julkaissut ensimmäisen lastenkir jansa. Kyseessä on vanhemman ja vauvan yhtei siin vuorovaikutushetkiin suunniteltu lorukirja Välillä olet varpuseni.
Kirjasta löytyy eläinaiheisia runoja, jotka sa noittavat vauvan, tai miksei vanhemmankin lap sen, tunnetiloja. Lasten tunnekasvatus on nous sut reippaasti esiin viime vuosina ja onneksi sen merkityksestä tiedetään paljon enemmän, kuin muutamia vuosikymmeniä sitten.
Kallion runojen myötä vanhempi voi virittyä vauvan nopeasti vaihtuvaan tunnetilaan. Vanhem pi voi löytää runoista lohtua tai huumoria lapsen voimakkaan tunnereaktion yllättäessä. Tärkeim pänä sanomana on kaikkien tunteiden salliminen ja vanhemman turvallisen rakkauden pysyminen lapsen tunnetilojen vaihtelusta huolimatta.
Kati Vuorennon herkät ja eläväiset eläin kuvitukset herättävät runot eloon. Hieman isompi lapsi voi löytää eläinhahmoista omalle vaikealle tunteelleen nimen, ei kä kirjan lukemisessa olekaan mielestäni ikärajaa. Runojen kieli on Kallion tyyliin herkkää, lempeää ja rikasta. Kirja on iha na lahja vauvajuhliin tai ristiäisiin sekä mukava lisä omaan kirjahyllyyn.
Maaret Kallio:
Välillä olet varpuseni Kuvitus: Kati Vuorento WSOY, 2022 33 s.
Lorut ja hieronta tyynnyttävät ja rakentavat vuorovaikutusta
JOHANNA MITJONEN-ARINOLastenkirjamarkkinoilla on tällä hetkellä toinen kin uutuus, jossa yhdistyvät satujen maailma ja hieronta. Satuhieronta onkin nyt trendi, hyvin myönteinen sellainen. Tyynnyttävä kosketus voi tutkimusten mukaan laskea lasten stressitasoa. Hieronnan avulla lapsi voi rauhoittua ja hän op pii erottamaan hyvän kosketuksen kielteisestä.
Kirjan lorut ja tarinat sopivat toki iltahetkiin ja päiväunille mentäessä, mutta mielestäni yh distelmää voisi kokeilla myös sellaisina hetkinä, kun lapsi kaipaa rauhoittumista ja yhteistä teke mistä, koska monet kirjan teksteistä ovat haus koja ja meneviä. Kirjaa voi lukea lapsen kanssa myös lorukirjana, jolloin yhdessä voi ihailla kir jan värikkäitä ja iloisia kuvituksia.
Tekstin vierestä löytyvät ohjeet, joiden mu kaan sadun voi piirtää lapsen iholle. Kirjoittajat suosittelevat lapsen selkää piirrosten paikaksi ja muistuttavat, että lapselta tulee aina pyytää lu pa piirtämiselle. Samaa liikettä jatketaan, kun
nes ohje vaihtuu. Seuraavalla kerralla on jo sujuvampaa, kun liikkeen muistaa ja tarinakin on tutumpi.
Seitsemänvuotias valitsi kirjasta suo sikiksi Paras päivä -lorun, koska siinä ai heena oli hänen oma tämän hetken suo sikkinsa, huvipuisto. Lorut miellyttivät häntä ja hän piti kirjan kuvituksesta. Ensimmäisen lukukerran jälkeen taa pero taas nosti paitaa heti selkäpuolel ta, kun kysyin kirja kädessä, että piir retäänkö taas.
Noora Lehtinen, Jenni Skyttä-Forsell: Taika-aurinko, piirretään satuja iholle Kuvitus: Reetta Niemensivu Karisto, 2022 32 s.
Imetys kasvattaa ja kannattelee
Esikoinen 2016 – ihana kamala imetys
Ennen ensimmäistä raskautta en tiennyt imetyksestä juuri mi tään. Raskausaikana aloin sitten opiskella asiaa suurella innolla. Imetys.fi-sivusto tuli kahlattua tarkkaan läpi ja Imetyksen tuen Facebook-ryhmän keskustelujakin seurasin.
Vauvan synnyttyä olimme neljä päivää sairaalassa ja vauva sai lisä maitoa painon pudotessa liikaa. Ko tona maito viimein nousi kunnolla ja aloitimme imetysmaratonit. Ime tys lähti ihan hyvin käyntiin, mutta koko vauvavuotta varjostivat ime tyksen haasteet, vauvan huono kas vu ja oma uupumus.
Kävimme läpi monet imetyk sen ongelmat – rintatulehdus tai si olla niitä harvoja juttuja, jonka vältimme. Vauvan imuote oli ka pea, suihkutisseistä oli riesaa ja oli kausia, jolloin tissi kelpasi vain pimeässä makkarissa makuultaan. Oli lakkoilua, kieltäytymistä pul losta, imetystä kahden tunnin vä lein läpi vuorokauden vauvan ol
lessa 6–9 kuukautta. Epäilin itse jo alussa kireää kielijännettä ja myö hemmin lisäksi maitoallergiaa, jot ka molemmat sittemmin todettiin kin.
Muistan, että väsyneenä koin katkeruutta siitä, etteivät pullo ja korvike olleet meille vaihtoeh to. Jos olisivat olleet, olisin saat tanut luovuttaa imetyksen kanssa monet kerrat. Sisuunnuin ja ime tyksestä tuli minulle todella tär keää. Ja tärkeää se oli myös lap selleni, joka haasteista huolimatta oli kunnon tissitakiainen. Hänen kanssaan yöimetyksetkin lopetet tiin kolmesti, ennen kuin ne jäivät kokonaan pois. Imetin lopulta vuo den ja viisi kuukautta, jolloin lapsi itse jätti viimeisen iltaimetyksen pois. Viisi kuukautta taaperoime tystä olivat ihanaa, helppoa ja on gelmatonta. Lapsi kasvoi eikä ollut enää paineita.
Toinen lapsi 2020 –korjaava kokemus
Toista lasta odottaessani odotin myös imetystä innolla. Aikaisem
mista haasteista huolimatta muis tin sen ihanan läheisyyden ja tun teen siitä, kun voi tarjota parasta mahdollista ravintoa lapselleen. Olin myös luottavaisin mielin –olinhan käynyt monet haasteet lä pi ja tiesin, miten toimia.
Jo synnärillä huomasin tulok kaalla paremman imuotteen kuin esikoisella. Mielialanikin oli pa rempi. Vauvan perushoito oli jo tuttua, joten saatoin keskittyä imetykseen ja pienokaiseen tutus tumiseen. Olimme osastolla vain kaksi yötä ja maito nousi kunnolla neljäntenä päivänä.
Kuten osasin odottaa, maito jäl leen suihkusi. Nyt kuitenkin mai toa tuli maltillisemmin ja vauva pärjäsi suihkuavan maidon kans sa. Tiesin myös, miten hillitä voi makasta herumista, sekä sen, ettei suihkutissihoidon kanssa kanna ta hötkyillä. Imetys oli rennompaa ja minulla oli varmempi ja levolli sempi olo.
Vauva oli tehokas syöjä, joka ei jäänyt roikkumaan tissillä, vaan oli usein valmis alle 10 minuu
tissa. Rinnalle hän ei nukahta nut enää alkukuukausien jälkeen. Hulinoita ja lakkoilua oli tämän kin vauvan kanssa. Nautin kuiten kin imetyksestä. Vauva kelpuut ti myös pullon ja ensimmäisinä kuukausina puoliso hoitikin pari na yönä viikossa ensimmäisen yö syötön ja minä sain nukkua pidem män pätkän.
Myös pikkuveljen kohdalla tu li pian epäilys maitoallergiasta, minkä vuoksi olin imetysdieetillä suurimman osan imetystaipalees ta. Myöhemmin hänellä todettiin myös kala-allergia. Lopulta ran kaksi käynyt imetysdieetti ja yl lättäen alkanut kolmas raskaus saivat minut lopettamaan ime tyksen lapsen ollessa vähän pääl le vuoden.
Tämä imetystaival auttoi minua käsittelemään edellistä imetystä ja vauva-aikaa. Hyväksyin sen, että tein tuolloin parhaani sen tiedon varassa, mitä minulla oli. Tämän toisen imetyksen aikana koulut tauduin myös imetystukiäidiksi ja aloitin tukityön.
Pikkusisko 2022 –imetys kriisin keskellä Kolmas imetystaival alkoi keskellä perheen suurta kriisiä, kun esikoi semme menehtyi äkillisesti viikkoa ennen vauvan syntymää. Olin huo lissani siitä, miten pystyn imettä mään, kun shokki on vielä päällä. Nouseeko maito, vaikuttaako suru ja suuret tunteet herumiseen? On neksi vauvalla oli homma hallus sa: hän söi heti synnyttyään hyväl lä otteella ja heräsi itse syömään. Imetys lähti käyntiin hyvin ja vau va kasvoi hienosti. Sain suurta loh tua imetyksestä ja se auttoi minua kiintymään vauvaan, vaikka samal la surin esikoistamme.
Vauva on pitänyt huolen, että äiti pysyy lähellä. Hän on käynyt säännöllisesti ja tiheästi rinnalla ja nukkuu parhaiten perhepedissä. Imetys on ollut melko vaivaton ta ja huomaan suhtautuvani pie niin haasteisiin rennosti. Nyt nel jän kuukauden hulinoiden ollessa päällä odotan mielenkiinnolla, mi ten tämä uusi imetystaival tulee jatkumaan.
Kolmannen imetyksen kohdalla ja tukiäitikoulutuksen myötä mi nulla on jo paljon tietoa, ymmär rystä ja osaamista ja luotan itseeni imettäjänä. Olen oppinut valta vasti ja samalla imetys on muo kannut omakuvaani ja jopa iden titeettiäni. Olen kiitollinen, että olen voinut tarjota lapsilleni äi dinmaitoa. Olen oppinut myös py sähtymään hetkeen ja nauttimaan. Olen löytänyt armollisuutta itseä ni ja muita äitejä kohtaan – imetys voi olla henkilökohtaisella tasolla iso ja merkittävä asia, mutta se ei ole äitiyden mitta.
Onko sinulla oma imetystarina, jonka ha luaisit jakaa lukijoidemme kanssa? Kirjoi ta noin 5000 merkin pituinen teksti ja lähe tä se meillle. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä ja valita julkaistavat tarinat. Voit kirjoittaa halutessasi nimettömänä. Tari nat voi lähettää osoitteeseen imetysuutisia @imetys.fi
Olen löytänyt armollisuutta itseäni ja muita äitejä kohtaan
Aina imetyksen lopettaminen ei ole helppoa
Ihmislapsen biologinen vieroittuminen äidinmaidosta tapahtuu noin 2–7 ikävuoden välillä. Imetyksen lopetuksen syyt ja keinot ovat moninaiset.
TEKSTI ANNIINA PÖYRISe mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovi toiselle, pätee myös imetyksen päät tämiseen. Lopetus on aina vanhem man oma päätös, mutta lopetusti lanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Joskus äidin on tarpeen aloittaa ime tyksen kanssa yhteensopimaton lää kitys. Tämä on onneksi harvinaista. Toisinaan on taas kyse voimakastah toisesta leikki-ikäisestä, jonka rinta ruokinnan äiti haluaisi jo lopettaa. Imetyksen lopettamiseen liittyy usein isoja tunteita. Lisäksi lopettelu muuttaa vanhemman hormonitoimin taa sekä perheen arkea. Oma olo voi olla alakuloinen ja surullinen, vaikka päätös lähtisikin vanhemmasta itses tään. Ennen muutoksia kannattaa rau hassa laatia suunnitelma, sillä varsin kin yöimetyksen vähentäminen ilman suunnitelmaa voi kaatua jo ensim mäiseen yöhön, kun väsyneenä koit taa pysyä päätöksessä.
Pikkuhiljaa vähentäen
Vauvan imetystä lopetettaessa on oltava tarkkana, että kasvu jatkuu ja vauva voi hyvin. Imetykseltä kor vikkeelle siirtyminen on hyvä teh dä neuvolan seurannassa. Neuvolas ta saa ohjeet korvikkeiden määrään. Opettelun voi aloittaa tarjoamalla omaa maitoa pullosta tai lasista ja sitten sekoitella joukkoon vähitellen korviketta. Kannattaa tutustua myös vauvantahtisen pulloruokinnan oh jeisiin.
Taaperon ja leikki-ikäisen rinta ruokinnan lopettaminen on yksinker taisempaa, koska asiaa voi sanoittaa lapselle. Tällöin myös kiinteät ruuat ovat jo säännöllisenä osana päivää. Ensisijaisesti suositellaan imetyksen vähentämistä pikkuhiljaa. Esimerkik si yksi päivittäisistä imetyksistä, vii kon välein. Tällöin myös maitomäärä vähenee hiljalleen ja rinnatkin altis tuvat vähemmän tukoksille. Jos rin nat pakkautuvat pahasti, tyhjentele vain enimmät pois. Näin ne saavat viestiä, että maitoa tarvitaan yhä vä hemmän.
Poolotunikoita jateipattuja nännejä Haastattelimme jo imetyksen lopettaneita äitejä. Selvisi, että imetyksen lopettaminen vaatii välillä kekseliäisyyttä.
Äidintahdistin ensin imetykset vain kotona tapahtuviksi, sitten vain ruoka-aikoihin. Puin päälleni poolotunikan niin taapero ei päässyt kaivau tumaan itse rinnalle. Otin aina syliin, kun vähänkin pystyin, ettei imetyk sen vähentäminen tarkoittaisi läheisyyden vähentämistä.
Kun aloin odottaa kuopusta, voin pahoin imettäessä ja siksi halusin lopettaa imetyksen nopeasti. Laitoin teipit nännien päälle ja kerroin et tei maitoa nyt tule, kun tisseissä on pipi. Taapero silitteli tissejä surulli sena muutaman päivän ja sitten ei enää pyytänyt.
Monien eri kokemusten jälkeen sanoisin, että koko perheelle mu kavinta on, jos lapsi saa omaan tahtiin lopettaa rinnalla käymisen.
Yöimetyksen lopettaminen oli hankalampaa. Yritin tarjota lähei syyttä ja lohtua muutoin, mutta lopulta päädyin siirtymään eri huo neeseen yöksi ja isä sai hoitaa muutaman yön heräilyt. Se oli paljon helpompaa, kun en ollut maitoineni saatavilla.
Yöimetykset on lopetettu ensiksi, minä nukuin kolme yötä muualla ja isä huolehti ne yöt. Neljäntenä yönä palasin takaisin perhepetiin ja sa noitin taaperolle, että ”nannaa” saa vasta aamulla. Päiväimetykset on lo petettu lapsentahtisesti: sai kun pyysi, mutten tarjonnut. Sairastuin rintasyöpään vauvani ollessa kahdeksankuinen ja minulla oli kaksi viikkoa aikaa lopettaa imetys ennen sytostaattihoitojen alkua. Totaalisen lopetuksen sijaan päätin aloittaa määrittelemättömän mittai sen imetystauon ja katsoa hoitojen jälkeen, olisiko imetyksen jatkaminen vielä mahdollista. Vauvalle tauko tarkoitti kuitenkin käytännössä ime tyksen lopetusta. Koska rauhalliseen lopetukseen yksi imetyskerta ker rallaan ei ollut aikaa, päätin jatkaa imetystä entiseen tapaan aina hoi topäivän aamuun asti. Tämän ajan imetin ainoastaan makuuhuoneessa. Tauon alkaessa välttelin menemästä sinne yhdessä vauvan kanssa, jot ta tuttu imetyspaikka ei muistuttaisi rinnasta. Varoin myös näyttämästä paljaita rintoja vauvalle. Imetyskertojen aikana annoin vauvalle käteen aina saman pehmolelun, jotta siihen muodostuisi assosiaatio imetyk sestä. Lopulta lelu ei jäänyt meillä käyttöön enää imetystauon alkaessa, mutta joidenkin vauvojen kohdalla se voisi olla toimiva apuväline. Tau on alkaessa pidin vauvaa paljon kantoliinassa, jossa hän sai läheisyyt tä, mutta ei pyrkinyt rinnalle. Kantoliina toimi myös erinomaisena apu na aiemmin perhepetiin ja yöimetyksiin tottuneen vauvan harjoitellessa nukkumaan ilman rintaa. Otin viimeisistä imetyskerroista lukuisia valo kuvia, jotka ovat minulle todella tärkeitä. Imetyksen yllättävä lopetus voi tuntua surulliselta, epäreilulta ja ahdistavalta. Näille tunteille kannattaa antaa tilaa ja niistä kannattaa jutella esimerkiksi imetystukiäidin kans sa sitten, kun ajankohta tuntuu itsestä sopivalta.
Imetyksen voi ensin rytmittää ruokai lujen ja nukkumaan menojen yhteyteen, näin pysyy laskuissa, kuinka usein imet tää. Kannattaa myös miettiä, onko taa perolla juuri meneillään muita muutok sia, kuten päiväkodin aloitus, tulossa olevia hampaita tai vahva eroahdistus. Tällöin ei kannata lisätä muutoksia lap sen elämässä.
Juttuun on haastateltu asiantuntija Niina Pöyhöstä Imetyksen tuesta.
Mitä imetyksen päättyessä tapahtuu?
● Maitomäärä vähenee kysynnän vähentyessä.
● Kun imetys/lypsykerrat loppuvat kokonaan, rinnoissa voi tuntua pingotusta vielä muutaman päi vän ajan. Epämukavaa pingotus ta voi helpottaa lypsämällä pa himman paineen pois.
● Vaikka maidoneritys loppuu, rin noissa säilyy kyky aloittaa mai doneritys uudelleen vielä usean viikon ajan imetyksen päättymi sen jälkeen.
● Involuutio, eli maitorauhasku doksen hajottaminen, alkaa vasta noin 40 vuorokautta vii meisen imetys tai lypsykerran jälkeen.
● Maitorauhaskudos korvautuu vähitellen rasvakudoksella. On normaalia, että involuution jäl keen rinnat tuntuvat aluksi ke vyiltä ja ontoilta. Rinnat eivät myöskään heti imetyksen pää tyttyä ole yleensä aivan saman kokoiset kuin rasvakudoksen pa lattua.
● Imetyksen vähentämiseen tai lo pettamiseen liittyvät muutok set hormonitoiminnassa voivat aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, väsymystä ja pa hoinvointia. Olo voi olla saman lainen kuin alkuraskaudessa. Myös mielialaoireet ja alakuloi suus ovat mahdollisia.
Tallenna imetysmuistosi kauniiksi koruksi, joka valmistetaan omasta maidostasi. Korussa kannat sinun ja lapsesi tarinaa, PALAA RAKKAUTTA.
Voit tilata korun helposti verkkokaupasta.
TYYLIKKÄÄT IMETYS- JA LASTENVAATTEET SEKÄ IHANIMMAT KÄSINTEHDYT HIUSRUSETIT
Kaikki Rusettituotteemme on tehty Turussa kotiompelijoiden voimin ja imetysvaatteet pienessä ompelimossa Tallinnassa.
Arvostamme tuotteissamme luomu puuvillaa ja yritämme aina suunnitella tuotteet mahdollisimman pitkäikäisiksi.
Imetysmekkomme toimii nerokkaasti raottamalla röyhelön alla olevia piilovetoketjuja. Mekkoa voi käyttää hyvin myös raskausvatsan kanssa ja imetyksen jälkeen.
vähentää
Hoitava ja parantava rintasidos Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen?
TEKSTI JOHANNA MITJONEN-ARINO
Imetys voi tehdä hyvää naisen sydämelle
Everydayhealth-terveysuutissivusto uutisoi tammikuussa julkaistusta yh dysvaltalaistutkimuksesta, josta sel viää imetyksen edesauttavan naisten sydänterveyttä. Tutkimusartikkeli oli yhteenveto aihetta käsitelleistä tutki muksista.
Tiedot hieman yli miljoonasta nai sesta osoittivat imetyksen olevan hyödyllistä imettäjän sydämelle. Uu den tutkimuksen mukaan imetys pie nentää riskiä kuolla sydäninfarktiin tai halvaukseen. Tutkimus esittää, että jo lyhyt imetys voi antaa pitkä kestoista suojaa sydänsairauksia vas taan.
Analyysiin kuului tilastoja kah deksasta tutkimuksesta. Naiset, jois ta tietoja oli kerätty olivat synnyttä neet ensimmäisen kerran ollessaan keskimäärin hieman alle 25-vuotiai ta. Otannan naisilla oli vähintään kak si synnytystä ja 82 prosenttia heistä kertoi imettäneensä vauvojaan.
Tutkijat seurasivat ryhmän naisia vuosikymmenen ajan heidän täytet tyään keskimäärin 51 vuotta, selvit tääkseen oliko imettämisellä yhteyt tä parempaan sydänterveyteen.
Verrattuna naisiin, jotka eivät imettäneet, imettäneiden naisten kohdalla oli 14 prosenttia pienempi riski saada sepelvaltimosairaus ja 12 prosenttia pienempi riski saada hal vaus. Imetys oli mahdollista yhdis tää myös 17 prosenttia alhaisempaan riskiin kuolla sydänkohtaukseen ja halvaukseen.
Turun yliopiston lääketieteellisen ravitsemustieteen professori ja las tenlääkäri Harri Niinikoski pitää
tutkimusta varteenotettavana sen suuruusluokan takia.
– Löydetty yhteys on mahdollinen. Imetys näyttäisi vähentävän riskiä sairastua myöhemmin sydän- ja ve risuonisairauksiin. Riskin vähenemi nen on 10–15 prosentin luokkaa, Nii nikoski sanoo.
Imetys tukee painonhallintaa, joka voi selittää tutkimustulosta.
– Imettäminen kuluttaa energiaa, ja näin imettävien äitien painonhallinta on helpompaa.
Tiedetään, että normaalipainoisilla veren rasva-arvot ovat normaalimmat kuin ylipainoisilla.
Toinen selittävä mekanismi voi Niinikosken mukaan liittyä hormo neihin. Varmaa näyttöä ei ole, mutta imetykseen liittyvät hormonit voivat olla hyödyllisiä aineenvaihdunnalle.
Niinikoski tuo myös esiin, että ti lastollisesti imettäviin naisiin voi daan liittää terveelliseen elämän tapaan kuuluvia asioita, jotka ovat suotuisia sydänterveydelle. Tällaisia asioita ovat muun muassa tupakoi mattomuus ja normaalipainoisuus.
– Ero imettävien ja ei-imettävien välillä ei ole massiivinen, vaan yksi komponentti myöhemmän terveyden palikoista, hän sanoo.
Imetyksen on pitkään tiedetty antavan erilaisia terveyshyötyjä äidiksi tulleille. Nyt on selvinnyt, että imetyksellä on myönteisiä vaikutuksia sydänterveyteen.
Tasa-arvosta ja tuttipulloista
Pidän itseäni sukupuolten välisen tasa-arvon vankkana kannattajana. Tätä myöten olen opetellut luopumaan tur hista sukupuoleen liittyvistä oletuksista, tiedättehän: mi ten pitäisi käyttäytyä, mistä kiinnostua, miten pukeutua. Yksi odotus on kuitenkin istunut tiukassa ja olen mukise matta niellyt esimerkiksi vanhempainvapaakeskusteluis sa esitetyn argumentin: ”vain naiset voivat synnyttää ja imettää”, ja imetystukihommissa minuunkin juurtui tapa puhua asiakkaista ”äiteinä.”
Nyt kun olen tavannut sekä synnyttäneen miehen että imettävän naisen, jolle kuitenkin äiti -nimitys on epämu kavan vieras, voin luopua noistakin ennakkokäsityksistä.
On mahtavaa, että vanhemmuudessa on nykyään entis tä enemmän sävyjä ja mahdollisuuksia, kuten myös per hemuodoissa luovuutta ja yksilöllisyyttä. Sukupuolittunut kielenkäyttö ei ehkä kosketa kaikkia henkilökohtaisella ta solla, mutta on jo aivan arkista tavata isiä, joilla on puo lisoaan voimakkaampi hoivaamisen tarve, tai äitejä, jot ka voivat paremmin, kun pääsevät palaamaan työelämään jo muutama kuukausi synnytyksestä. Hekin hyötyvät, kun en terveydenhuollon ammattilaisena oleta mitään, vaan annan kertoa.
Tuttipullo liittyy asiaan. Nuoret perheet kantavat ny kyään huolta siitä, miten taata molemmille tasaveroinen vanhemmuus, vastuineen. Kannustan siihen itsekin. On lapsen oikeus ja etu saada olla ensimmäisinä kuukausi
naan paljon sylissä, iholla asti, ja nauttia lapsentahtisesta imetyksestä. Mutta on yhteiskunnan ja perheen etu, että kaikki vanhemmat tuntevat osaavansa hoivata vauvaa ti lanteessa kuin tilanteessa.
Niinpä, kun perheet varovasti sanovat, että ”ei ehkä ha luttais ihan täysimetystä” tai ”me toivottais, että isäkin voi ruokkia vauvaa pullolla”, en enää haikaile puhdasoppisuu den perään. Sen sijaan kerron, missä vaiheessa ja miten pulloa on imetyksen kannalta turvallisinta käyttää, miten sinne saisi sisällöksi ihmisenmaitoa, ja mitä vaihtoehtoja on, jos pullosta näyttäisi seuraavan ongelmia.
Näistä asioista ei voi puhua ilman disclaimereita eli pientä pränttiä. Ensin: sukupuolineutraali puhetapa tai moninaisuus ei tarkoita, etteikö itseään saisi tuntea yl peästi ja täydesti Naiseksi ja Äidiksi. Sekin on oikein, jos se on sinulle oikein! Sitten: on myös edelleen ok tuntea ylpeyttä siitä, ettei vauvan huulia ole pullo tai tutti kos kettanut, ja ettei ole ollut erossa vauvastaan tuntiakaan tämän täyttäessä vuoden. Oikein, jos se on teille oikein! Mitään en ole keneltäkään viemässä, kun iloitsen kirjon kasvamisesta.
Karla Loppi
Imetyksen tuki ry:n entinen aktiivi ja ensimmäinen palkallinen työntekijä. Sittemmin ja nykyisin terveydenhoitaja, IBCLC ja imetyskoordinaattori Helsingin neuvolassa.
Lansinoh on ollut imettävien äitien tukena jo lähes 40 vuotta. Tunnetuin tuote, palkittu HPA® Lanoliini sekä muut tutkitut ja turvalliset tuotteet raskauteen ja imetykseen.
Uudet Lansinoh-tuotteet synnytykseen valmistautumiseen ja palautumiseen. Englannissa tehdyssä 1000 naisen tutkimuksessa* ilmeni miten synnytykseen liittyvä kipu vaikuttaa imetykseen. Heistä 1/4 kertoi tämän vaikuttavan kykyyn jatkaa imetystä.
Palkittu Post-Birth Pesupullo hellävaraiseen intiimialueen puhdistukseen synnytyksen jälkeen. Pesupullon suihkuvirtaus on lempeä ja rauhoittava. Hygieeninen käytössä. Miellyt tävä vaihtoehto wc-paperille.
Orgaaninen Pre-Birth-öljy on luonnonmukainen öljy perineaalihierontaan synnytykseen valmistauduttaessa. Ainutlaatuinen koostumus orgaanisia ainesosia pehmentää ja kosteuttaa ihoa. Hieronta parantaa ihon joustavuutta ja ehkäisee repeytymiä synnytyksessä. Ihanteellinen myös raskausarpien ehkäisyyn. 100% luonnonmukainen. Gynekologisesti testattu. Katso video perineaalihieronnasta: Lansinoh® UUTTA orgaaninen Pre-Birth-öljy - Lansinoh.
Orgaaninen Post-Birth Spray helpottaa kipua ja epämukavaa oloa perineaalialueella synnytyksen jälkeen. Ainutlaatuinen yrttipohjainen koostumus mm. Aloe veraa, kamomillaa ja kurkkua, jotka rauhoittavat ja viilentävät ihoa. Voidaan käyttää heti synnytyksen jälkeen ja aina tarvittaessa. Gynekologisesti testattu.
Katso lisää: www.lansinoh.fi Jakelija: OneMed Oy