Imetysuutisia 2/2022

Hyvä imetysvalokuva syntyy suunnittelemalla

Valokuvaaja Tiina Boucht kannustaa kuvaamaan omaa imetystään, jotta kallisarvoisista hetkistä jää muistoja. Imetysvalokuva kannattaa hänestä kuvauttaa vähän vanhemman vauvan kanssa.

TEKSTI JOHANNA MITJONEN-ARINO

Valokuvaaja Tiina Boucht on ikuistanut paljon imetyskuvia. Hänestä hyvä kuvaustuokio lähtee turvallisen ilmapiirin luomisella.

– Kameran edessä olo on useimmille alkuun vähän vaivaannuttavaa, joten teen aina kuvattaville turvallisen ilmapiirin. Neuvon, ohjaan ja annan tilaa sopivassa suhteessa, jotta herkän hetken jakaminen myös kuvaajan ollessa läsnä on luonnollista.

– Suurin osa asiakkaista tulee kuvaukseen ilman erityisiä toiveita ja minulle se käy hyvin. Valokuvaaja on ammattilainen, jolta näkemys pitää löytyä ja kysymällä oikeita kysymyksiä, saadaan esiin ennen kuvausta myös se, mikä asiakasta miellyttää eniten.

Hän suosittelee valitsemaan kuvaajan, jolla on kokemusta imetysvalokuvauksesta.

– Silloin kuvaajalla itsellään on riittävästi näkemystä, eikä asiakkaan tarvitse itse huolehtia mitä kuvaajalta pitäisi pyytää.

Suosikkikuva mukaan kuvaukseen

Omista toiveistaan voi kertoa näyttämällä kuvaajalle mieluisia kuvia ja kertoa mikä kuvassa kolahtaa: esimerkiksi tunnelma, sävyt tai miljöö. Näin selviää mitä kuvasta haluaisi omiin kuviin mukaan.

– Valokuvaajilla on erilaisia tyylejä, joten aina kannattaa muistaa myös tämä valinnassa. Kannattaakin valita tekijä, jonka kuvat miellyttävät omaa silmää tyylillisesti, eikä sellaista, joka kuvaa ihan erilaista kuin mitä itse kaipaisi.

Kumpi sitten on parempi paikka imetyskuvaukselle, ulkokuvaus vai kuvaus valokuvaajan studiossa? Miljöössä ja studiossa on molemmissa omat hyvät puolensa, Boucht sanoo. Studiossa voi ottaa esimerkiksi upeita tummanpuhuvia kuvia, missä pääosassa on imetys ja äidin ja lapsen yhteys. Toisaalta miljöö tuo taas kuvaan paljon muutakin ja siellä ympäristö tuo hetkeen ison wau-efektin.

Boucht sanoo pitävänsä vähän enemmän miljöökuvauksesta.

– Koen, että siellä saan otettua monipuolisemmin kuvia hyödyntämällä ympäristöä luovasti. Usein myös yhdistelen näitä, luonani on mahdollisuus studiokuvauksen yhteydessä kävellä studion takana olevaan metsään hetkeksi ja kuvata molemmissa, eli ei aina tarvitse valita joko tai.

Muista ikuistaa imetystä myös itse

Sen lisäksi, että ikuistaa oman imetyksen ammattilaisen luona, kannattaa omaa imetystä kuvata myös itse, Boucht sanoo. Kuvata voi esimerkiksi kännykän kameralla lähietäisyydeltä.

– Ihania hetkiä on mahtava saada talteen eri ikävaiheista, eikä kuvien tunnearvoa vähennä yhtään se, etteivät kaikki niistä ole laadullisesti huippua.

Kuvia ottaessa tärkeintä on aina kaunis valo. Helpoiten sellaisen luo itse esimerkiksi ottamalla kuvat lähellä ikkunaa, josta luonnonvaloa tulee oikeasta suunnasta. Parhaiten onnistuu kuva, jossa valo myötäilee kasvoja otsan suunnalta alaspäin.

Sävymaailman yhteensopivuus ja turhien asioiden karsiminen taustalta tekevät myös paljon. Kännykällä otettuja kuvia kannattaa käsitellä vaikkapa aplikaatiolla, jossa on tarjolla valmiita portrait-säätöjä. Niillä kuka tahansa saa heti kuvasta aavistuksen paremman.

Paras kuva voi syntyä isomman vauvan kanssa

Boucht sanoo itse pitävänsä eniten vähän vanhempien vauvojen valokuvaamisesta.

– Vastasyntynyttä vauvaa kuvatessa olen joskus kuvannut myös imetyshetkeä, ja tilanteesta saa ihan äärettömän herkkiä ja kauniita kuvia. Kuitenkin monipuolisempia imetyskuvia saa otettua vähän isomman vauvan kanssa.

Herkkyyttä kuviin tuo, kun kuviin saa ikuistettua katsekontaktin imetyksen aikana äidin ja lapsen välillä, lapsen katsoessa kameraan imiessä samalla tai lapsen ottaessa pienillä sormillaan äidistä kiinni, Boucht sanoo. Tällaista tilannetta ei ihan pienen kanssa helposti tule.

– Tarkkaa ikää on kuitenkin vaikea sanoa. Enemmän määrittää se, kuinka kauan imetyshetki kestää ja kuinka paljon ympäristö häiritsee. Eli vaiheessa, jossa kaikki muu kiinnostaa enemmän, ei välttämättä kannata tulla kuvaukseen, vaan valita hetki, jossa lapsi jaksaa nautiskella pitkäänkin.

Noora Mettinen

KUVA: ANNI NIIRANEN/HYGGE PHOTOGRAPHY

Imetyksen ikuistaminen valokuvaan oli minulle tosi merkityksellistä, ja tämä onkin onneksi toteutunut molempien lasten ensimmäisessä kuvauksessa. Kuvassa näkyy rauha, rakkaus ja herkkä hetki. Siihen ei ole tallentunut huoli lisämaidosta, painokontrolleista, imetysapulaitteesta tai oman maidon riittämisestä, mitkä olivat vahvasti mielessäni.

Imetys oli ihanaa ja selkeää, mutta samalla vaikeaa ja epävarmaa. Nyt, lähes kaksi vuotta kuvan ottamisen jälkeen, katson kuvaa suurella ylpeydellä ja muistelen 1,5 vuotta kestänyttä imetystä lämmöllä. Olen onnellinen, että meidän imetyksemme on ikuistettu näin kauniiseen kuvaan.

Christina Karjalainen

KUVA: MARINA SHINDENKOVA

Kuvissa Alon ja Adrian ovat juuri täyttäneet vuoden. Imetys oli heille ruokailuhetki, janonsammuttaja, lohdun- ja läheisyyden tuoja sekä paikka, jossa voi myös leikkiä ja tuijotella sisarusta. Tässä iässä alkoikin juuri se vähän levottomampi imetysvaihe, kun kiinnostus saattoi lopahtaa hetkeksi ja minuutin päästä palattiin rinnalle. Oli myös kiva kiusata sisarusta samalla tai kesken kaiken vaihtaa rintaa hänen kanssaan.

Kuvista tulee mieleen lämmin ja jotenkin todella luonnollinen muisto, onneksi kuvaaja ikuisti tämänkin hetken. Nämä olivat meidän perhekuvaukset ja poikien 1-vuotiskuvaukset, jonka kesken jano yllätti.

Kuvista huomaan myös, kuinka heidän keskittyminen välillä katosi, kun jokin muu asia kiinnosti, ja sitten he taas palasivat rinnalle. Välillä piti myös tutkia veljen korvaa tai silittää päätä. Puolia vaihdeltiin joskus kymmenen sekunnin välein ja mietin silloin, miten tämä onnistuu enää parin kuukauden päästä, kun he vielä kasvavat. Mutta tässä sitä vieläkin imetetään, viisi kuukautta näiden kuvien oton jälkeen.

Heidi Paajala

KUVA: AGNETHA LESCH/AGNETHA LESCH PHOTOGRAPHY

Kuva on kolmen vuoden takaa elokuussa. Kuvassa on lapseni Niila 10 kuukautta. Niila täyttää pian neljä ja käy edelleen iltaisin ja aamuisin ”mämmällä”.

Kuvaushetki oli sellainen, että otimme kuvia toisen imetystukiäidin ja valokuvaajan portfolioon. Otimme perhekuvia sekä kuvia meidän isommista lapsistamme. Imetyskuva oli täysin suunnittelematon, vauva otti vähän maitoa ennen kuin pääsi kuvattavaksi. Samalla kuvaaja kysyi, haluanko hetkestämme kuvamuiston. Tottakai halusin. Olin pitkään miettinyt imetyskuvien ottoa, koska kyseessä oli meidän viimeinen vauvamme, enkä koskaan aiemmin ollut päätynyt ottamaan niitä. Siksi oli ihanaa, että Agnetha ikuisti tämän hetken.

Muistan kuvaushetken hyvin: meillä oli molemmilla rauhallinen oma hetki viilenevässä loppukesän illassa, kun muutoin kuvausilta oli aikamoista häslinkiä rekvisiitan, asuvaihdosten ja kolmen pienen lapsen kanssa. Kuva onkin yksi rakkaimmista vauva-ajan muistoista.

Iida Salo

KUVA: HARRI VIRTA/ELÄMYSKUVA

Lotta oli kuvaa otettaessa puolivuotias. Hän on minun toinen tyttöni. Kuvaajalle oli kovin haasteellista ottaa kuva, koska vauva imaisi tarvitsemansa maidon sekunneissa ja sitten lähdettiinkin jo tutkimaan maailmaa.

Jo esikoisen vauva-aikana imetyksestä tuli minulle hyvin tärkeää. Odotinkin kovasti imetyksen alkua nuoremman kanssa. Imetykseni ovat olleet helppoja, mutta maitoa on tullut todella paljon ja sitä onkin ollut pakkaset ja paidat täynnä.

Kuinka ihanaa onkaan tuo tunne, kun saa vain syleillä pienokaista ja hän napittaa sinua rakastavasti. Halusin ikuistaa imetyksen kuvaajalla, jotta tämä ihana tunne ei ikinä unohtuisi. Kuvaus oli myös voimaannuttavaa, kun keho oli kokenut muutoksen.

Sara Kaasalainen

KUVA: TEIJA KORHONEN/TEIJA K

Kuvat on otettu Urhon yksivuotiskuvauksissa studiolla. Meidän imetyshetkemme olivat aina erityisiä, ei peitelty hetkeä eikä häpeilty mitään. Oltiin siitä ylpeitä, se oli meidän juttumme.

Taaperoimetys oli oma hauska taiteenlajinsa. Kolme ja puoli vuotta imetin Urhoa ja ylpeydellä muistelen imetyshetkiä. Se oli tosi hienoa aikaa ja rakastin niitä hetkiä!