Imetysuutisia 2/2022

Pääkirjoitus

Kun kerron päätoimittavani Imetysuutisia-lehteä keskustelukumppani saattaa kysyä, eikö aiheita ole vaikeaa keksiä. Ei, päinvastoin, vastaan.

Imetykseen tuntuu liittyvän loputtomasti kiinnostavia teemoja ja näkökulmia, joihin tarttua. Imetys on esimerkiksi terveysjournalismia. Tätä lehteä tehdessä opin, kuinka imetys vähentää vauvan kipua sekä imetyksen tekevän hyvää naisen sydänterveydelle.

Tutkijoiden kanssa jälkimmäistä aihetta läpikäydessä esiin tuli myös, kuinka äidin elintavoilla, lähinnä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa rintamaidon koostumukseen. Turun yliopiston ravitsemustieteen apulaisprofessori Kirsi Laitinen kertoi, että entuudestaan on jo tiedetty, kuinka äidin ruokavalion vitamiinipitoisuudet, muun muassa C-vitamiinipitoisuus heijastuu rintamaidon pitoisuuksiin.

Myös se tiedetään, että ruokavalion rasvan laatu heijastuu rintamaidon koostumukseen. Kun äidin ruokavalioon kuuluu pehmeitä rasvoja, pystytään niitä mittaamaan myös maidossa. Vauva taas hyötyy tästä ominaisuudesta rintamaidossa. Esimerkiksi pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot EPA ja DHA tukevat vauvan aivojen kehitystä ja saattavat jopa vaikuttaa parempaan oppimiskykyyn.

On kiehtovaa, että tiede voi tulevaisuudessa kertoa meille yhä tarkemmin, miksi imetys on niin hyödyllistä.

Kirjoitan tätä pääkirjoitusta, kun muut perheenjäsenet ovat menneet nukkumaan. Tämä on tullut tavaksi: iltaisin avaan koneen ja alan tehdä töitä. Yksin hiljaisessa ja pimeässä olohuoneessa liikutun jutuista, joissa kirjoittajat kertovat omasta imetyksestään.

Imetys on aiheena äärettömän henkilökohtainen, joskus herkkä, joskus hauska ja aina ainutlaatuinen.

Johanna Mitjonen-Arino päätoimittaja