Imetysuutisia 2/2022

Imetystä omalla painollaan, ongelmat ratkoen

Moninkertainen äitiys on tehnyt Maiju Raunismaasta kokeneen imettäjän, joka on niin imetysdieetannut kuin tandemimettänytkin. Vauvojen kielijänteet hän myös tarkistaa jo synnytyssalissa.

TEKSTI JOHANNA MITJONEN-ARINO KUVAT MAIJU RAUNISMAA JA MAIJUN KOTIALBUMI

Kuopiolainen Maiju Raunismaa on aina halunnut ison perheen, ja se haave on toteutunut. Syksyllä perheeseen odotetaan yhdeksättä lasta.

Maijun ajatukset imetyksestä olivat hyvin tavanomaiset, kun hän odotti esikoistaan Pielaa viisitoista vuotta sitten.

– Suoraan sanottuna en ollut edes ajatellut paljon imetystä ennen esikoisen syntymää. Olen isosta perheestä ja äiti oli imettänyt meitä kaikkia, ehkä se siksi tuntui jotenkin ihan itsestäänselvyydeltä.

Imetys lähti sujumaan omalla painollaan. Synnytyssalissa kätilö lykkäsi vauvan rinnalle ja niin Maijun ensimmäinen imetystaival oli alkanut.

– Hetken se tuntui hassulta, mutta siitä se sitten lähti sujumaan, onneksi ilman ongelmia, koska en ollut varautunut mihinkään.

Maijun perhe teki viime kesänä kahden viikon asuntovaunureissun. – Tässä ollaan Pyhä-Nattasen aivan upeissa maisemissa auringonlaskun aikaan. Tämä paikka oli minulle reissun kohokohta. Lapset nimesivätkin tämän "äitin pyhiinvaellukseksi". Penja on tässä 1 v 2 kk. Kivikkoisen nousun jälkeen hän tietenkin halusi mammahörpyt, Maiju kertoo.

Kireä kielijänne ja allergia ongelmana

Seuraavienkin lapsien, Seelan, Veikan, Joukan ja Malvan, imetykset sujuivat ongelmitta. Vasta Maijun kuudennen lapsen, Oulan, imetyksessä ilmeni ongelmia.

– Hänellä todettiin kireä kielijänne. Se huomattiin heti synnytyssalissa, kun kielenkärki vetäytyi herttamaiseksi. Punnituksessa huomattiin, että painoa ei tule tarpeeksi. Kireän kielijänteen takia imuote oli tehoton.

Kielijänne leikattiinkin mahdollisimman pian. Muutenkin kuudennen lapsen vauva-aika oli erilaista.

Hänen syntymänsä aikaan Maiju ja hänen miehensä Hannu rakensivat taloa. Maiju hääräsi vauva kainalossa tai kantoliinassa: siivosi ja maalasi rakennuksella.

Vauva oli vaativampi kuin sisaruksensa ja kaipasi rinnalle ja syliin koko ajan. Maiju pohti vaistosiko vauva hänen stressinsä ja oli siksi tyytymätön. Vauvan ollessa puolivuotias perhe pääsi muuttamaan uuteen kotiin.

– Vasta silloin ehdin pohtia, miksihän vauva oikein on niin tyytymätön.

Maijun ystäväperheissä vauvoilla oli ollut allergioita ja he toivat esille, että ehkä tämä olisi myös tämän vauvan tyytymättömyyden taustalla. Maijusta vaihtoehto ei heti tuntunut todennäköiseltä, koska muilla lapsilla allergioita ei ollut. Imetysdieeteille ryhtyminenkin tuntui vaivalloiselta. Lopulta Maiju kokeili lopettaa maidon juomisen.

– Jo se helpotti vauvan oloa. Siitä sain voimaa jättää maitotuotteet kokonaan. Sen jälkeen vauva muuttui ihan kuin toiseksi vauvaksi, viihtyi lattiallakin, joka oli ihmeellistä.

Maijun seuraavillakin vauvoilla, Vellalla ja Penjalla, on ollut maitoallergiaa, joten imetysdieetit ovat tulleet tutuksi. Osan kanssa hän on myös vältellyt muitakin ruoka-aineita kuten munaa, soijaa, nautaa ja kalaa.

– Nuorempien maitoallergian takia olen nähnyt imetyksen tosi tärkeänä, koska tavalliset korvikkeet eivät olisi käyneet.

Myös toisilla Maijun lapsista on ollut ongelmana kireä kielijänne. Maiju sanoo, että nykyisen kielijännetietämyksen myötä hän ajattelee, että esikoisenkin imetyksessä oli viitteitä ongelmista. Vauva ei meinannut saada mahaansa täyteen, nukahteli rinnalle ja oli tyytymätön. Kielijänne leikattiin lapsen ollessa viisi, koska hänellä oli äännevirheitä.

– Kahdeksannen lapsen syntymän jälkeen huomasin hänellä jo sairaalassa kireän kielijänteen. Imuote oli tehoton ja painoa ei alkanut tulla.

Aloin jo sairaalassa pumppaamaan maitoa.

Kotona ongelmat jatkuivat ja vauva sai lähes kaiken maidon pumpun ja pullon avulla ensimmäisen kuukauden ajan.

– Nyt tiesin jo kireistä kielijänteistä sen verran paljon, että varasimme ajan yksityiselle kielijänneasiantuntijalle Ouluun ja käytimme vauvan siellä leikkauksessa. Vauvalla oli posteriorisesti kireä kielijänne eli pelkkä tavanomainen kalvon leikkaaminen ei olisi auttanut.

Yhtenä onnellisena imetysmuistona Maiju kertookin tästä vauvan sairaalamatkasta. Menomatkalla Kuopiosta Ouluun Maiju viritteli sähköpumpun autoon ja pumppasi. Kotimatkalla näin ei enää tarvinnut tehdä ja vauva sai imemällä mahansa täyteen.

Imetys on Maijusta niin tärkeää, että hän on pyrkinyt selättämään siihen liittyvät ongelmat.

– Ravinnon lisäksi imetyshetket ovat todella tärkeitä läheisyyshetkiä sekä vauvalle että äidille. Ison perheen härdellin keskelläkin voi ikään kuin hyvällä syyllä lojua sohvalla vauvaa imettämässä, vaikka tekemistä olisi kauhean paljon.

Tandemimetystä ja imetystä vauhdissa

Maijulla on myös kokemusta tandemimetyksestä, kun hän imetti seitsemättä ja kahdeksatta lasta samaan aikaan.

– Halusin senkin kokea, kun oli mahdollisuus. Seitsemännelle lapselleni imetys oli valtavan tärkeää. Hieman alle kaksivuotiaana hän kommentoi hörppyjen välillä ”täydellittä”.

Kyllähän se vaati vähän ninjamaisia liikkeitä, että nukkuvien lasten alta pääsi liikkeelle.

Hän kertoo, että tandemimetys oli kätevä tapa saada molemmat lapset yhtä aikaa unille.

– Kyllähän se vaati vähän ninjamaisia liikkeitä, että nukkuvien lasten alta pääsi liikkeelle.

Maiju kertoo, että sen lisäksi, että oma tietämys on kasvanut, myös täys imetyksen kestot ovat pidentyneet imetystaivalten määrän kasvaessa. Vanhinta lastaan Maiju imetti yhdeksän kuukautta, seuraavia kolmea lasta aina jokaista kuukauden toista enemmän. Viidettä ja kuudetta puolitoistavuotta ja seuraavia pitkälle taaperoikään.

– Ehkä myös rohkeus on lisääntynyt, esimerkiksi julkisella paikalla imettämiseen ja myös imetyskuvien ottamiseen. Isompien imetystä ei varmaan ole tullut kuvattua ollenkaan, mikä on sinänsä harmi.

– Yöimetysten lopettaminen päiväimetysten jatkuessa on ollut myös asia, minkä uskalsin tehdä vasta kuudennen lapsen kohdalla. Sitä ennen en oikein uskonut, että se voisi olla mahdollista.

Maiju sanoo, että hänen miehensä aukoton tuki on ollut ehdottoman tärkeää, etenkin siksi, että lapsia on paljon.

– Hän ottaa paljon vastuuta muusta perheestä, että pystyn ja ehdin imettämään. Hannu huolehtii öisin isompien lasten yöheräämiset.

Kun on tullut aika lopettaa imetykset, Hannu on hoitanut vieroituksen.

Riittämättömyyttä, mutta myös rakkautta, joka kasvaa

Monilapsisessa perheessä elämää, touhua ja tekemistä riittää koko ajan. Maiju sanoo, että välillä on jopa kaoottista, kun kaikki tarvitsevat yhtä aikaa jotakin: vauva itkee, taapero häärää vessassa ja pari isompaa tappelee pelivuorosta, yksi kaatuu ja loukkaa itsensä ja ruoka meinaa palaa pohjaan hellalla.

– Riittämättömyys on tullut tutuksi ja rimaa on pitänyt oppia laskemaan. Välillä tuntuu illalla, että on saavutus, kun porukka on saatu pidettyä päivä taas hengissä.

Maiju on juuri tullut sairaalasta kotiin Penja-vauvan kanssa ja tandemimetys alkanut. Rinnalla Penja 3 vrk ja Vella 2 vuotta 2 kk.

Maiju sanookin, että isossa perheessä asioita pitää hoitaa tärkeysjärjestyksessä. Yleensä vauvan tarve on ykkönen. Välillä vauva on joutunut odottamaan hetkisen, kun hän kauhoo ruuat muiden lautasille, käy vessassa tai pelastaa taaperon yläsängystä, tai muuta kiireellistä. Nykyään isommistakin on jo apua, he voivat sylitellä vauvaa tai auttaa pienempiä ruokapöydässä.

– Välillä on tullut imetettyä vauhdissa, kuten ruokaa tehdessä, pullataikinaa alustaessa tai jopa toisen lapsen pyllyä pyyhkiessä.

Perhe-elämän parhaita hetkiä on, kun uusi vauva tuodaan sairaalasta kotiin ja kaikki sisarukset ovat aivan innoissaan vastassa.

– Lasten kasvua ja sisarussuhteiden syntymistä ja kehittymistä on mahtava seurata. Rakkaus ei todellakaan lopu kesken, vaan se vain lisääntyy uuden vauvan myötä.

Syksyllä alkavaa yhdeksättä imetystaivalta Maiju odottaa hyvällä ja avoimella mielellä.

– Tiedän olevani jo aika kokenut, mutta vauva on aina aloittelija ja uusi ja omanlaisensa tapaus. Koska useammalla lapsella on ollut ongelmia kielijänteen kanssa, se tulee varmaan tarkistettua jo synnytyssalissa.